Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
6.4 Liuotteet Liuotteen tehtävä maalissa on liuottaa sideaine ja saada aikaan haluttu viskositeetti eli juoksevuus. Liuotteen määrä ja sen haihtumisnopeus vaikuttavat myös maalin levittyvyyteen, tasoittumiseen ja kuivumiseen. Maalia levitettäessä ja maalikalvon kuivuessa liuotin muuttuu kaasuksi ja haihtuu pois. Valmiissa, kovettuneessa maalikalvossa liuotinta ei siis enää ole. Kaikille maaleille ei käy sama liuote, vaan liuotetyyppi määräytyy sideaineen mukaan. Käytettyjä liuotteita ovat esimerkiksi lakkabensiini, tolueeni ja vesi. [7, s. 543, 18, s. 13.] 6.5 Apuaineet Apuaineilla voidaan parantaa maalin ominaisuuksia. Niiden osuus maalissa on hyvin pieni. Apuaineita ovat esimerkiksi säilöntäaineet, homeenestoaineet ja UV-suoja-aineet. Lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi kuivikkeita nopeuttamaan maalin kuivumista tai paksuntimia estämään pigmenttien laskeutumista purkin pohjalle ja ehkäisemään maalin valumista maalaustilanteessa. [18, s. 14.] 24
7 Maalityypit 7.1 Maalien jaottelu Puupinnoille on saatavilla monia erityyppisiä julkisivumaaleja. Maalit jaotellaan usein sideaineen tai kuivumismekanismin mukaan. Maaleista puhuttaessa voidaan ne karkeasti jakaa myös perinnemaaleihin ja nykyajan maaleihin. 7.2 Perinnemaalit Perinnemaalien sideaineina käytetään luonnontuotteita. Perinteisiä maaleja on käytetty useita vuosisatoja. Nykyiset tehdasvalmisteiset perinnemaalit eivät aina täysin vastaa perinteisiä maalireseptejä. 7.2.1 Lietemaalit/keittomaalit Keittomaaleja on käytetty useita vuosisatoja. Vanhin keittomaaleista on punamultamaali, jota käytettiin Suomessa arvokkaimmissa kohteissa jo 1500-luvulla. Punamultamaalin sideaineena käytetään tärkkelysliisteriä ja pigmenttinä punamultaa eli rautaoksidia. Lisäksi punamultamaaliin lisätään rautavihtrilliä parantamaan säilyvyyttä ja tarttumista puupintaan. Sideaineen osuus maalissa on pieni, mistä syystä maalipinnasta tulee hyvin vettä ja vesihöyryä läpäisevä. [3, s. 52; 7, s. 596, 600.] Keittomaali valmistetaan nimensä mukaisesti keittämällä. Maalin sekaan voidaan edellä mainittujen aineiden lisäksi lisätä vernissaa eli pellavaöljyä. Tällöin saadaan parannettua maalin tarttumista alustaan ja vähennetään pinnan tahraavuutta. Jos punamultamaali sisältää vernissaa, muodostaa se maalikalvon kuivuessaan; muuten varsinaista maalikalvoa ei synny. [10, s. 37; 18, s. 17.] 25
- Page 1 and 2: Metropolia Ammattikorkeakoulu Mater
- Page 3 and 4: Helsinki Metropolia University of A
- Page 5 and 6: 7.2.2 Pellavaöljymaali 26 7.2.3 Pe
- Page 7 and 8: 18.9 Vertailu pisteytysmenetelmien
- Page 9 and 10: 2 Rakennusfysiikkaa 2.1 Puurunkoise
- Page 11 and 12: 2.2 Puun julkisivumaalauksen tavoit
- Page 13 and 14: Kuva 3. Puun poikkileikkauskuva. [9
- Page 15 and 16: sillä lämmin ilma pystyy sitomaan
- Page 17 and 18: Kuva 4. Ilmansuunnan vaikutus julki
- Page 19 and 20: UV-säteily vaikuttaa myös puun pi
- Page 21 and 22: Julkisivuverhouksen kannalta suurin
- Page 23: 6.3 Pigmentit Pigmentit antavat maa
- Page 27 and 28: Pellavaöljymaalilla maalattavan pi
- Page 29 and 30: Uuteen öljymaalikalvoon verrattuna
- Page 31 and 32: 8.2 Korkealaatuisten ja matalalaatu
- Page 33 and 34: 9 Tuoteseloste Maalin tuoteselostee
- Page 35 and 36: suojavaikutus heikkenee. Myös ilma
- Page 37 and 38: Kahden vuoden jälkeen vähiten hom
- Page 39 and 40: 12.3.1 Yhteenvetoa Taulukoissa 1 ja
- Page 41 and 42: 13 Maalipinnan ominaisuudet ja niid
- Page 43 and 44: kiilto jää alhaisemmaksi kuin tas
- Page 45 and 46: Testissä voidaan säätää halutt
- Page 47 and 48: RH p RH = * pRH100 (6) 100 Vähent
- Page 49 and 50: Kontaktikulmaan vaikuttavat nesteen
- Page 51 and 52: 15.2 Värisävy ja kiilto Värisäv
- Page 53 and 54: Ennen testiä koekappaleet punnitti
- Page 55 and 56: 15.7 Kontaktikulman mittaus Kuva 13
- Page 57 and 58: Taulukko 5. Saleston insinöörity
- Page 59 and 60: Taulukko 15. Hintatietojen pisteyty
- Page 61 and 62: Taulukko 18. Valmistajien ilmoittam
- Page 63 and 64: Taulukossa 21 on esitetty maalausj
- Page 65 and 66: Vedenimeytymisnopeus W lasketaan te
- Page 67 and 68: 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02
- Page 69 and 70: Taulukko 28. Kiillon muutokset upot
- Page 71 and 72: (g) 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 1
- Page 73 and 74: Taulukossa 32 on esitetty maalausj
7 Maalityypit<br />
7.1 Maalien <strong>ja</strong>ottelu<br />
<strong>Puupinnoille</strong> on saatavilla monia erityyppisiä julkisivumaale<strong>ja</strong>. Maalit <strong>ja</strong>otellaan usein<br />
sideaineen tai kuivumismekanismin mukaan. Maaleista puhuttaessa voidaan ne<br />
karkeasti <strong>ja</strong>kaa myös perinnemaaleihin <strong>ja</strong> nykya<strong>ja</strong>n maaleihin.<br />
7.2 Perinnemaalit<br />
Perinnemaalien sideaineina käytetään luonnontuotteita. Perinteisiä maale<strong>ja</strong> on käytetty<br />
useita vuosisato<strong>ja</strong>. Nykyiset tehdasvalmisteiset perinnemaalit eivät aina täysin vastaa<br />
perinteisiä maalireseptejä.<br />
7.2.1 Lietemaalit/keittomaalit<br />
Keittomaale<strong>ja</strong> on käytetty useita vuosisato<strong>ja</strong>. Vanhin keittomaaleista on<br />
punamultamaali, jota käytettiin Suomessa arvokkaimmissa kohteissa jo 1500-luvulla.<br />
Punamultamaalin sideaineena käytetään tärkkelysliisteriä <strong>ja</strong> pigmenttinä punamultaa eli<br />
rautaoksidia. Lisäksi punamultamaaliin lisätään rautavihtrilliä parantamaan säilyvyyttä<br />
<strong>ja</strong> tarttumista puupintaan. Sideaineen osuus maalissa on pieni, mistä syystä<br />
maalipinnasta tulee hyvin vettä <strong>ja</strong> vesihöyryä läpäisevä. [3, s. 52; 7, s. 596, 600.]<br />
Keittomaali valmistetaan nimensä mukaisesti keittämällä. Maalin sekaan voidaan edellä<br />
mainittujen aineiden lisäksi lisätä vernissaa eli pellavaöljyä. Tällöin saadaan parannettua<br />
maalin tarttumista alustaan <strong>ja</strong> vähennetään pinnan tahraavuutta. Jos punamultamaali<br />
sisältää vernissaa, muodostaa se maalikalvon kuivuessaan; muuten varsinaista<br />
maalikalvoa ei synny. [10, s. 37; 18, s. 17.]<br />
25