Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus

ja tummempia. Kevätpuu on kesäpuuta huokoisempaa, ja sen lujuusominaisuudet ovat
heikommat. [7, s. 248 – 249; 10, s. 8 – 9.]
3.3.2 Pintapuu ja sydänpuu
Erityisesti männyllä on havaittavissa selvä raja pintapuun ja sydänpuun välillä.
Pintapuussa tapahtuu veden kuljetus juurista latvaan. Nuoret puut ovat kokonaan
pintapuuta, vanhemmissa puissa alkaa muodostua pintapuuta kestävämpää sydänpuuta.
Sydänpuu on kuollutta solukkoa, jossa ei enää tapahdu aineiden siirtoa, vaan se varastoi
puun ravintoa. Sydänpuulla on pintapuuta parempi lahonkestävyys sinne kertyvien
lahottajasieniltä suojaavien aineiden vaikutuksesta. [7, s. 252 – 253; 11, s. 117.]
Männyn sydänpuun solukko sulkeutuu kuivuessaan, mikä estää veden pääsyä
solukkoon. Pintapuussa tätä sulkeutumista ei kuitenkaan tapahdu, ja se imee itseensä
vettä sydänpuuta enemmän. [12.]
Kuusella ei ole havaittavissa suurta eroa pintapuun ja sydänpuun välillä. Puun kuivuessa
solukkorakenne sulkeutuu sekä pintapuussa että sydänpuussa. Kuusen ja männyn
solukkorakenteen ero johtaa siihen, että kuusi imee itseensä hitaammin kosteutta kuin
mänty. Tämä aiheuttaa puulajien välisen eron kosteuselämisessä – kuusella
kosteuseläminen jää vähäisemmäksi julkisivun kosteussyklin aikana. [1, s. 33; 12.]
3.4 Puun tasapainokosteus
Puu on hygroskooppinen eli vettä imevä aine. Tällöin ympäristön kosteus ja lämpötila
vaikuttavat puun kosteuteen. Rakennusmateriaalina puu pyrkii saavuttamaan
tasapainokosteuden ympäröivän ilman kanssa. Tasapainokosteus tarkoittaa tilannetta,
jossa puuhun tulee ja siitä poistuu yhtä suuri määrä vesihöyryä. [11, s. 177; 13, s. 48.]
Ilman kosteus ilmoitetaan suhteellisena kosteutena, RH (Relative Humidity) -arvona. Se
kuvaa vesimäärää, jonka ilma pystyy sitomaan. Tämä ominaisuus riippuu lämpötilasta,
14