Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
Tämän työn tulosten kanssa edellä esitetyt mielipiteet ovat kuitenkin ristiriidassa. Akrylaattimaalit pärjäsivät testeissä hyvin sijoittuen kärkipaikoille. Tarkasteltaessa taulukon 52 sijoituksia eri ominaisuuksien mukaan voidaan kuitenkin havaita yhtäläisyyksiä akrylaattimaalien ja pellava- sekä petroliöljymaalien kesken vedenimeytymisnopeuden ja diffuusiovastuksen suhteen, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vesihöyrynläpäisytestien perusteella kaikki testatut maalit, mukaan lukien pellava- ja akrylaattimaalit, olivat riittävän hyvin vesihöyryä läpäiseviä eli hengittäviä. Raja-arvona hengittävyydelle pidetään diffuusiovastusarvoa Sd < 2 m [46, s. 107]. Kaikilla testatuilla maaleilla Sd-arvo oli alle 1 m. Pellava- ja petroliöljymaalien sijoitusta huonontavat erityisesti suuremmat kontaktikulman ja värisävyn muutokset. Maalitehtaiden kesken on vaikea muodostaa paremmuusjärjestystä, sillä valmistajat vaihtelevat eri maalityypeissä ja toisilta mukana on useampi tuote kuin toisilta. Kärkiviisikkoon kuuluu Teknoksen, Tikkurilan ja Joulemaalien valmistamia tuotteita. Koetulosten mukaan kaikki testatut maalit olivat toimivia, vaikka niiden soveltuvuudessa olikin selviä eroja. Maalausjärjestelmien tutkimista voitaisiin jatkaa tutkimalla pitkäaikaissäärasitukseen asetettuja koekappaleita. Näitä tuloksia voitaisiin verrata QUV-rasituksessa saatuihin tuloksiin, jolloin saataisiin tuntumaa siitä, kuinka pitkää koeaikaa QUV-rasitus vastaa luonnollisessa ympäristössä. Lisäksi QUV-rasituksen vaikutusta maalikalvoon olisi syytä tutkia lisää, jotta saataisiin toistojen tuomaa varmuutta tuloksiin. QUV-rasituksen yllättävä vaikutus maalikalvojen tiiviyteen vaatii lisätutkimuksia, jolloin voitaisiin sulkea pois virhelähteitä, kuten mahdollinen kovettumisreaktion jatkuminen QUV-rasituksessa. 118
20 Yhteenveto Tämän insinöörityön tavoitteena oli vertailla eri valmistajien samantyyppisiä maaleja sekä erilaisia maalityyppejä keskenään. Valituille maaleille suoritettiin testejä, joiden tulokset pisteytettiin ja näin laadittiin maalien välinen paremmuusjärjestys testitulosten pohjalta. Työssä tutkittiin maalien vedenimukykyä, vesihöyrynläpäisykykyä sekä lämpöolosuhteiden vaihtelun kestävyyttä. Kiihdytetyn säärasituksen vaikutusta näihin ominaisuuksiin sekä veden kontaktikulmaan maalikalvon pinnalla tutkittiin. Lisäksi näytteille suoritettiin lyhytaikainen, luonnollinen säärasitustesti. Näytteistä mitattiin eri testien yhteydessä värisävyn ja kiillon mahdollisia muutoksia. Tulosten tarkastelussa huomioitiin myös tuotteiden hintatiedot. Edellä mainittujen lisäksi työhön otettiin mukaan pitkäaikaisrasituksessa olleiden maalinäytteiden homehtumisen tutkiminen. Tulosten perusteella parhaimmiksi maaleiksi osoittautuivat akrylaattimaalit. Kaikki kolme tutkittua akrylaattimaalia sijoittuivat kärkikolmikkoon. Karkeasti jaettuna perinteiset maalit – punamultamaalit, pellavaöljymaalit sekä petroliöljymaalit – sijoittuivat nykyajan maaleja huonommille sijoille. Useiden maaliryhmien sisällä sijoitukset olivat melko samansuuntaisia. Akrylaattimaalit olivat peräkkäisillä sijoilla, samoin keittomaalit. Pellava- ja petroliöljymaalit vuorottelivat sijoituksissa ollen näin melko tasalaatuisia keskenään. Toisaalta uuden ajan maaliksi mainostettu Durosil oli tuloksissa viimeisellä sijalla. QUV-rasitus vaikutti eri maaliryhmiin eri tavalla. Punamaaleilla ja punamultamaaleilla sijoitukset huononivat samalla kun pellavaöljymaalien ja petroliöljymaalien sijoitukset paranivat. Molemmat peittävät puunsuojat sijoittuivat loppupisteissä kahdeksan parhaan joukkoon. 119
- Page 67 and 68: 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02
- Page 69 and 70: Taulukko 28. Kiillon muutokset upot
- Page 71 and 72: (g) 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 1
- Page 73 and 74: Taulukossa 32 on esitetty maalausj
- Page 75 and 76: Taulukko 34. Kiillon muutokset jä
- Page 77 and 78: 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00
- Page 79 and 80: Taulukko 39. Näytteiden kontaktiku
- Page 81 and 82: Taulukko 41. Pesunkestävyystestin
- Page 83 and 84: Taulukko 44. Ulkonäkötarkastelua.
- Page 85 and 86: 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00
- Page 87 and 88: 17.10 Homehtumisen arviointi kovale
- Page 89 and 90: Taulukko 52. Sijoitukset eri ominai
- Page 91 and 92: Verrattaessa mitattuja kiiltoarvoja
- Page 93 and 94: W 0,25 0,20 0 ,15 0 ,10 0,05 0,00 V
- Page 95 and 96: maalien joukossa. Rasittamattomista
- Page 97 and 98: 18.5 Kontaktikulma Kontaktikulmamit
- Page 99 and 100: Luonnollisessa säärasituksessa pa
- Page 101 and 102: 19 Tulosten tarkastelu maaliryhmitt
- Page 103 and 104: Silmämääräisessä tarkastelussa
- Page 105 and 106: Punamultamaaleista selvästi halvin
- Page 107 and 108: Pellavaöljymaalien vedenimeytysnop
- Page 109 and 110: ilmoittamasta kiiltoryhmästä, jok
- Page 111 and 112: oli kuitenkin huomattavasti pienemp
- Page 113 and 114: heikentävät puhtaana pysymistä j
- Page 115 and 116: Taulukko 53. Maalausjärjestelmien
- Page 117: Folksams färgtest 2 -tuloksissa vi
- Page 121 and 122: Lähteet 1 Siikanen, Unto. Puuraken
- Page 123 and 124: 23 Durosil - Uuden ajan öljymaali.
- Page 125 and 126: 43 Kaila, Panu. Maali vaihtoon ja t
- Page 127 and 128: 127 Liite 1. Värisävyt ja kiillot
- Page 129 and 130: Liite 1. Värisävyt ja kiillot alk
- Page 131 and 132: Liite 1. Värisävyt ja kiillot alk
- Page 133 and 134: Liite 1. Värisävyt ja kiillot alk
- Page 135 and 136: Liite 1. Värisävyt ja kiillot alk
- Page 137 and 138: Liite 2. Upotusrasituskokeen mittau
- Page 139 and 140: Liite 2. Upotusrasituskokeen mittau
- Page 141 and 142: Liite 2. Upotusrasituskokeen mittau
- Page 143 and 144: Liite 3. Mukitestin mittaustulokset
- Page 145 and 146: Liite 4. Jäädytys-sulatuskokeen m
- Page 147 and 148: Liite 4. Jäädytys-sulatuskokeen m
- Page 149 and 150: Liite 4. Jäädytys-sulatuskokeen m
- Page 151 and 152: Liite 4. Jäädytys-sulatuskokeen m
- Page 153 and 154: Liite 5. Kontaktikulmamittausten tu
- Page 155 and 156: Liite 6. Pesutestin tarkastusvälit
- Page 157 and 158: Liite 8. Luonnollisessa säärasitu
- Page 159 and 160: Liite 8. Luonnollisessa säärasitu
- Page 161 and 162: Liite 10. Maalausjärjestelmien lop
- Page 163 and 164: Liite 12. Maalausjärjestelmät Mat
- Page 165 and 166: Liite 12. Maalausjärjestelmät Mat
- Page 167 and 168: Liite 12. Maalausjärjestelmät Mat
20 Yhteenveto<br />
Tämän insinöörityön tavoitteena oli vertailla eri valmistajien samantyyppisiä maale<strong>ja</strong><br />
sekä erilaisia maalityyppejä keskenään. Valituille maaleille suoritettiin testejä, joiden<br />
tulokset pisteytettiin <strong>ja</strong> näin laadittiin maalien välinen paremmuusjärjestys testitulosten<br />
poh<strong>ja</strong>lta.<br />
Työssä tutkittiin maalien vedenimukykyä, vesihöyrynläpäisykykyä sekä<br />
lämpöolosuhteiden vaihtelun kestävyyttä. Kiihdytetyn säärasituksen vaikutusta näihin<br />
ominaisuuksiin sekä veden kontaktikulmaan maalikalvon pinnalla tutkittiin. Lisäksi<br />
näytteille suoritettiin lyhytaikainen, luonnollinen säärasitustesti. Näytteistä mitattiin eri<br />
testien yhteydessä värisävyn <strong>ja</strong> kiillon mahdollisia muutoksia. Tulosten tarkastelussa<br />
huomioitiin myös tuotteiden hintatiedot. Edellä mainittujen lisäksi työhön otettiin<br />
mukaan pitkäaikaisrasituksessa olleiden maalinäytteiden homehtumisen tutkiminen.<br />
Tulosten perusteella parhaimmiksi maaleiksi osoittautuivat akrylaattimaalit. Kaikki<br />
kolme tutkittua akrylaattimaalia sijoittuivat kärkikolmikkoon. Karkeasti <strong>ja</strong>ettuna<br />
perinteiset maalit – punamultamaalit, pellavaöljymaalit sekä petroliöljymaalit –<br />
sijoittuivat nykya<strong>ja</strong>n maale<strong>ja</strong> huonommille sijoille. Useiden maaliryhmien sisällä<br />
sijoitukset olivat melko samansuuntaisia. Akrylaattimaalit olivat peräkkäisillä sijoilla,<br />
samoin keittomaalit. Pellava- <strong>ja</strong> petroliöljymaalit vuorottelivat sijoituksissa ollen näin<br />
melko tasalaatuisia keskenään. Toisaalta uuden a<strong>ja</strong>n maaliksi mainostettu Durosil oli<br />
tuloksissa viimeisellä si<strong>ja</strong>lla.<br />
QUV-rasitus vaikutti eri maaliryhmiin eri tavalla. Punamaaleilla <strong>ja</strong> punamultamaaleilla<br />
sijoitukset huononivat samalla kun pellavaöljymaalien <strong>ja</strong> petroliöljymaalien sijoitukset<br />
paranivat.<br />
Molemmat peittävät puunsuo<strong>ja</strong>t sijoittuivat loppupisteissä kahdeksan parhaan joukkoon.<br />
119
Change language