Johdin 1/2003 - Draka
02.03.2013 • Views
Share Embed Flag

Johdin 1/2003 - Draka

Johdin 1/2003 - Draka

Johdin 1/2003 - Draka

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
draka.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

<strong>Johdin</strong><br />

DRAKA NK CABLESIN ASIAKASLEHTI 1/<strong>2003</strong><br />

Kaapelointi mullisti<br />

junaliikenteen<br />

Keila Kaabel<br />

Baltian markkinajohtaja<br />

Finnet Oy haastaa<br />

telemarkkinat

<strong>Johdin</strong> S I S Ä L T Ö<br />

DRAKA NK CABLESIN<br />

ASIAKASLEHTI 1/<strong>2003</strong><br />

<br />

<br />

<br />

2 3<br />

NK CABLESIN<br />

CABLESIN<br />

ASIAKASLEHTI<br />

ASIAKASLEHTI<br />

2/2002<br />

1/2002<br />

Julkaisija:<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables Oy<br />

PL 419<br />

00101 Helsinki<br />

Puh. 010 5661<br />

www.drakankc.fi<br />

Päätoimittaja:<br />

Eeva Aunesluoma<br />

eeva.aunesluoma@drakankc.fi<br />

Toimitusneuvosto:<br />

Markku Anttila<br />

Eeva Aunesluoma<br />

Isto Lehmusvuori<br />

Toimitus:<br />

Kynämies Oy<br />

Köydenpunojankatu 2 a D<br />

00180 Helsinki<br />

Painopaikka:<br />

Frenckellin Kirjapaino Oy<br />

Paperi:<br />

Kotimaista,<br />

ympäristöystävällistä<br />

paperia.<br />

ISSN 0356-6129<br />

4<br />

DRAKA NK CABLES KEHITTÄÄ LOGISTIIKKAANSA<br />

5<br />

TIUKAT KYSYMYKSET<br />

Miksi viides ydinvoimala tarvitaan,<br />

Teollisuuden Voiman Anneli Nikula?<br />

7<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

8<br />

KAAPELI ON INVESTOINTI<br />

TULEVAISUUTEEN<br />

Kiinteistöjen kaapelointi kannattaa suunnitella<br />

pitkällä tähtäimellä.<br />

10<br />

CONNECTIONS<br />

12<br />

JOUTUISAA JUNAMATKAA!<br />

Kaapelointi mullisti junaliikenteen perusteellisesti.<br />

18<br />

10 VUOTTA BALTIAN JOHDOSSA<br />

Virolaisen Keila Kaabelin taival on ollut menestystarina.<br />

20<br />

TIUKKAA TAISTOA TELEMARKKINOISTA<br />

Finnet Oy panostaa täysillä Suomen markkinoihin.<br />

22<br />

VIRTAA SUONISSA<br />

Nokian Capacitors on laadukkaan sähkön suomalainen lähettiläs.<br />

24<br />

MUOVI KOHTEEN MUKAAN<br />

Paloturvallisuus on tärkeimpiä huomioitavia asioita, kun kaapeleita valitaan.<br />

26<br />

ASIAKASPALVELUSIVUT

Kuvan kertomaa<br />

Kelat lastataan kuljetusautoon, joka<br />

toimittaa merikontit satamaan.<br />

Logistiikkajärjestelmiä kehitetään<br />

4<br />

Lähetyskeräys on käynnistynyt ja<br />

RF-kaapelikeloja otetaan hyllystä.<br />

Reilu vuosi sitten valmistui <strong>Draka</strong> NK Cablesin uusi aluesuunnitelma, jonka mukaan kaapelikelat ja tuotelavat varastoidaan<br />

pääsääntöisesti hyllyissä. Niistä osa sijaitsee katetussa varastotilassa. Hylly- ja hallihanke on merkittävä osa kokonaissuunnitelmaa,<br />

johon sisältyvät myös tehdasalueen liikennejärjestelyt. Hankkeella pyritään optimoimaan ulkoalueen<br />

tilankäyttöä, parantamaan työskentelyn turvallisuutta ja varmistamaan tuotteiden ja pakkausten virheettömyys.<br />

KYSYMYKSET<br />

TIUKAT<br />

Anneli Nikula<br />

Teollisuuden Voima<br />

(TVO)<br />

Viides ydinvoimala tarpeeseen<br />

Edellinen eduskunta teki periaatepäätöksen viidennen<br />

ydinvoimalan rakentamisesta. Johtava asiantuntija Anneli Nikula<br />

Teollisuuden Voimasta kertoo, miten asia etenee.<br />

Miksi Suomessa tarvitaan<br />

viides ydinvoimala?<br />

– Asia lähti liikkeelle TVO:n omistajien sähköntarpeesta.<br />

Sähkönkulutus on viime vuosina<br />

ollut noin kolmen prosentin kasvussa. Kasvun<br />

arvellaan jatkuvan noin 1,5–2 prosentin vuosivauhtia<br />

aina vuoteen 2015 saakka. Toisaalta<br />

vanhenevaa hiilivoimalaitosten kapasiteettia on<br />

poistumassa käytöstä. Tavoitteena on, että uusi<br />

laitos tuottaa sähköä vuonna 2009.<br />

– Koska rakennusprojekti on pitkä, piti lupahakemus<br />

jättää ja koko prosessi aloittaa paljon<br />

ennen varsinaisen tarpeen ilmaantumista.<br />

Tärkeä vaikuttava tekijä oli mielestäni myös<br />

hiilidioksidipäästöjen kuriin saaminen. Ilman<br />

ydinvoimaa Suomen olisi vaikea saavuttaa<br />

Kioton ympäristökokouksen asettamat rajat.<br />

Kasvavaa sähköntarvetta ei voi täyttää vain lisäämällä<br />

uusiutuvien polttoaineiden käyttöä,<br />

vaan ilman ydinvoimaa osa lisäsähköstä pitäisi<br />

tuottaa fossiilisilla polttoaineilla.<br />

Tarvitaanko tulevaisuudessa<br />

ehkä kuudeskin ydinvoimala?<br />

– Ei ainakaan lähitulevaisuudessa. Viidennellä<br />

ydinvoimalalla katetaan peruskapasiteetin<br />

tarvetta. Ydinvoima on edullisimmillaan, kun<br />

laitosta voidaan käyttää jatkuvasti. Säätövoiman<br />

eli päiväajan ja talven kulutushuippujen<br />

kattamiseen tarvitaan toisenlaisia ratkaisuja.<br />

Kun nykyiset ydinvoimalat alkavat<br />

ikääntyä, voi tilanne muuttua. TVO ei ainakaan<br />

tässä vaiheessa ole suunnitellut kuudetta ydinvoimayksikköä.<br />

Mihin ydinvoimala rakennetaan<br />

ja miksi juuri sinne?<br />

– Eduskunnan periaatepäätöksen mukaan uusi<br />

ydinvoimayksikkö rakennetaan joko Loviisaan<br />

tai Olkiluotoon. Tämä on kustannustehokas<br />

vaihtoehto. Olemassa olevien ydinvoimaloiden<br />

yhteydessä on jo tarvittavaa infrastruktuuria ja<br />

osaamista. Sijaintipäätös tehdään yhtäaikaa reaktorityypin<br />

valinnan yhteydessä.<br />

Tilataanko voimala avaimet<br />

käteen -periaatteella vai jaetaanko<br />

vastuu eri toimittajille?<br />

– Olemme saaneet tarjouksia molemmista tavoista.<br />

Tällä hetkellä lähes sata ihmistä on mukana<br />

tarjousten vertailutyössä. Päätös tehdään<br />

tämän vuoden lopulla.<br />

Mitkä kriteerit vaikuttavat valintaan?<br />

– Tärkein kriteeri on turvallisuus. Laitoksen<br />

tulee teknisesti täyttää asetetut turvallisuusvaatimukset.<br />

Seuraavana tulee laatu ja kolmantena<br />

kustannukset. Loppuvaiheessaan päätöksenteko<br />

on määrätynlaista teknistaloudellista optimointia.<br />

Miten viides ydinvoimala<br />

ja sen rakentaminen vaikuttavat<br />

työllisyystilanteeseen?<br />

– Itse rakentamisprojekti tuo mukanaan noin<br />

30 000 henkilötyövuotta. Tärkeämpi vaikutus<br />

mielestäni kuitenkin kertaantuu sähkönhinnan<br />

vakauden kautta. Suomelle tärkeät, paljon energiaa<br />

käyttävät metsä- ja metalliteollisuus uskaltavat<br />

investoida, kun tiedetään, millä hinnalla<br />

sähköä on tulevaisuudessa saatavissa.<br />

5<br />

Lehdistä johdettua...<br />

Puolustusvoimat kehitti optisen kenttäverkon<br />

Puolustusvoimat on kehittänyt ainutlaatuisen liityntäverkkokonseptin.<br />

Taistelutilanteissa maastoon pystytettävä<br />

verkko rakennetaan tulevaisuudessa valokuidusta<br />

vakiokomponentein. Liikennekapasiteetti moninkertaistuu<br />

ja verkon rakentaminen helpottuu huomattavasti.<br />

Verkon konseptioikeudet ovat Puolustusvoimilla,<br />

mutta kaukovalokaapelijärjestelmän teknisen kehitystyön<br />

on tehnyt <strong>Draka</strong> NK Cables Oy.<br />

Liityntäverkko on yhdistettävissä yleiseen televerkkoon<br />

saumattomasti. Keskeistä on myös, että optisen<br />

verkon levittäminen maastoon ja sen ylläpito onnistuvat<br />

nopeasti ja vaivattomasti.<br />

<strong>Draka</strong> NK Cablesin markkinointijohtaja Markku<br />

Anttila sanoo, että konsepti on herättänyt suurta mielenkiintoa<br />

muuallakin. ”Se soveltuu esimerkiksi viranomaisten<br />

tarpeisiin poikkeusolosuhteissa ja sovelluksia<br />

löytyy myös yrityskäyttöön.”<br />

Tekniikka & Talous 13/<strong>2003</strong><br />

NK Cables muutti nimensä<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables Oy:ksi<br />

Toimitusjohtaja Timo Puhakan mukaan on luonnollista,<br />

että yhtiön siirryttyä osaksi hollantilaista <strong>Draka</strong>a vuonna<br />

1999 myös yhtiön nimi jollain aikavälillä muuttuisi<br />

<strong>Draka</strong>-perheeseen kuuluvaksi. Vanha nimi säilyy tuotemerkkinä,<br />

joten yhtiön kelat ja kaapelit tunnistaa<br />

jatkossakin NK Cables -merkinnästä.<br />

Esselloo 1/<strong>2003</strong><br />

Kolmas kiitotie oli myös<br />

jättimäinen sähköistysurakka<br />

Helsinki–Vantaan lentoaseman kolmas kiitotie valmistui<br />

viime marraskuussa. Maaperään upotettiin valtava<br />

määrä kaapelia putkineen ja kaivoineen. Hanke<br />

oli Ilmailulaitoksen historian suurin: se maksoi 107<br />

miljoonaa euroa. Pohjavesialueen takia kiitotien alle<br />

tulevat kaapeloinnit rakennettiin kestämään vuosikymmeniä.<br />

Valaistus- ja tiedonsiirtokaapelit toimitti<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables.<br />

Sähköala 1–2/<strong>2003</strong><br />

<strong>Draka</strong> taipui tappioon<br />

Kaapelivalmistaja <strong>Draka</strong> teki tappiota ensi kertaa 16<br />

vuoteen. <strong>Draka</strong> Holdingin toimitusjohtaja Jan van Kesterenin<br />

mukaan laajakaista- ja internet-käyttäjät elvyttävät<br />

toimialan uuteen kukoistukseen. Kotitalouksiin<br />

menevä viimeinen kilometri on perinteistä kuparikaapelia<br />

ja tämän verkon muuttaminen nopeaan<br />

liikenteeseen soveltuvaksi luo ennen pitkää suuren<br />

bisneksen. Myös kaasu- ja öljyteollisuus sekä kuljetusvälineteollisuus<br />

tarvitsevat entistä enemmän<br />

erikoiskaapeleita.<br />

Talouselämä 16/<strong>2003</strong>

TEKEMISEN MEININKI<br />

Viime vuodet eivät ole olleet veljeksiä. Toissavuonna teimme historiamme suurimman liikevaih-<br />

don eikä tuloksessakaan ollut moittimista. Viime vuosi taas oli ennätyksellinen toisella tavoin.<br />

Telemarkkinoiden heikkenemisen myötä liikevaihtomme putosi ja jouduimme sopeuttamaan<br />

toimintaamme nopealla tahdilla. Toimimme onneksi edelleen emoyhtiömme tavoin usealla eri<br />

liiketoiminnan alalla, mikä helpottaa tilannetta.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

6 7<br />

Viime keväänä vihimme käyttöön uuden OPGW-tehtaan Ruskossa. Tämän tehtaan valmistamat<br />

valokuitu-ukkosköydet ovat matkapuhelinverkon kaapeleiden ohella täysin globaaleja, ja olemme<br />

molemmissa tuotteissa maailman suurimpien yritysten joukossa. Globaalien tuotteiden ansiosta<br />

riippuvuus tietyn maantieteellisen alueen taloudellisesta tilanteesta vähenee. OPGW-liiketoi-<br />

minnan tilauskanta on tällä hetkellä muihin valokaapeleihin verrattuna oleellisesti parempi.<br />

Olemme tiivistäneet ja tiivistämme edelleen yhteistyötä <strong>Draka</strong>-konsernin muiden yhtiöiden<br />

kanssa. Myös yhteistyö eestiläisten kanssa lisääntyy sekä rakentamisen ja teollisuuden kaapeleissa<br />

että toisaalta valokaapelitarvikkeiden osalta. Yhteistyö on tässäkin voimaa, ja näkyy asiakas-<br />

kunnallemme laajenevana tuotevalikoimana, korkeana laatuna ja kilpailukykyisinä hintoina.<br />

Asiakas on näinä aikoina tärkeämpi kuin koskaan. Olemme lisänneet voimavaroja asiakas-<br />

palvelussamme kaikilla sektoreilla ja kehitämme uusia tapoja palvella teitä vielä paremmin.<br />

Yhtiömme uudeksi toimitusjohtajaksi on heinäkuun alusta nimitetty Timo Piekkari, joka<br />

vuoden alusta on hoitanut varatoimitusjohtajan tehtäviä ja sitä ennen vetänyt telekaapeliliike-<br />

toimintaa. Itse siirryn ensin hoitamaan <strong>Draka</strong> Holdingin Suomen maajohtajan tehtäviä vuoden<br />

vaihteeseen saakka, jolloin jään eläkkeelle.<br />

Kiitän omalta osaltani kaikkia <strong>Johdin</strong>-lehden lukijoita mielenkiinnosta yhtiötä ja lehteämme<br />

kohtaan ja toivotan menestystä tulevissa toimissanne.<br />

Timo Puhakka

Teksti: Bo Ingves Kuva: Tommi Tuomi K<br />

aapelointi on kiinteistöihin<br />

oleellisesti kuuluva investointi.<br />

Se pitää tehdä oikein<br />

ja suunnitella pitkällä tähtäimellä,<br />

toteaa tietoverkkojen<br />

teknologiapäällikkö Sakari Vilppola<br />

<strong>Draka</strong> NK Cablesista.<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables tarjoaa laajan valikoiman<br />

kuitukaapeleita ja laajakaistaisia<br />

kuparikaapeleita, jotka toimivat kaikissa<br />

järjestelmissä<br />

– Kuitu-, kupari- ja langattomat yhteydet<br />

täydentävät toisiaan. Kehitämme niihin<br />

sopivia kaapeleita jatkuvasti. Hyvä esimerkki<br />

tuotekehityksen suunnasta on viime<br />

syksynä julkistettu <strong>Draka</strong> Linkki -yleiskaapelointiperhe,<br />

jonka kaapelit ovat standardinmukaisia,<br />

ja joka antaa suuren valinnan<br />

vapauden asennustarvikkeiden suhteen.<br />

Uutta monimuotokuitua<br />

lähiverkkoihin<br />

Valokaapeliverkkotuotteiden tuoteryhmäpäällikkö<br />

Hannu Väätämöinen painottaa,<br />

että kaapeloinnin yksi selkeä kehityssuuntaus<br />

on kuidun tuleminen yhä lähemmäksi<br />

loppukäyttäjää.<br />

Lähiverkkojen monimuotokuiduilta vaaditaan<br />

myös yhä suurempaa tiedonsiirtokapasiteettia,<br />

jolloin ns. de facto -standardit<br />

eivät enää riitä. Kiinteistöverkoissa<br />

onkin yleistymässä laserkomponenteille<br />

paremmin sopiva versio vanhasta telekuitustandardin<br />

mukaisesta 50/125 µm:n<br />

kuidusta.<br />

<strong>Draka</strong> on kehittänyt tähän tarpeeseen<br />

MaxCap-nimisen kuitutyypin, jolla voidaan<br />

toteuttaa muun muassa 10 gigabitin<br />

Ethernet-yhteys esimerkiksi rakennusten<br />

välillä.<br />

– MaxCap-kuituun perustuvien kaapeleiden<br />

markkinointia helpottaa se, että kiinteistöjen<br />

kaapelointistandardi määrittelee<br />

myös kuitukategoriat, joista haastavimman<br />

eli kategoria OM3:n mukainen MaxCapkuitu<br />

on. Lyhyesti sanottuna MaxCap on<br />

”tulevaisuusvarma” monimuotokuitu lähiverkkoihin,<br />

ja soveltuu kaikkiin kaapelirakenteisiimme,<br />

Väätämöinen summaa.<br />

FullBright laajentaa spektriä<br />

Tulevaisuutta ajatellen rakennusten välisiin<br />

yhteyksiin on viisasta asentaa myös<br />

standardin G.652 yksimuotokuitua monimuotokuidun<br />

lisäksi.<br />

Yksimuotokuitu on laajakaistaisempi<br />

kuin monimuotokuitu, jota käytetään, kos-<br />

Kukaan ei vielä tiedä, millaisia vaatimuksia kiinteistö-,<br />

kaupunki- ja liityntäverkoille tulevaisuudessa asetetaan.<br />

Silti niiden kaapelointiin pitää varautua jo nyt.<br />

Kaapeli on investointi<br />

tulevaisuuteen<br />

ka sen komponenttitekniikka on edullisempaa.<br />

Myös yksimuotokuiduille sovitettujen<br />

komponenttien hinnat kuitenkin laskevat<br />

tulevaisuudessa.<br />

<strong>Draka</strong> on kehittänyt uuden FullBrightyksimuotokuidun,<br />

jonka ominaisuutena on<br />

ns. alhainen vesipiikki. Se hyödyntää koko<br />

kaistaleveyden alle 1 300 nanometristä aina<br />

1 625 nanometriin.<br />

– FullBright eroaa näin normaalista yksimuotokuidusta,<br />

jossa vesipiikki rajoittaa<br />

lähellä 1 400 nanometriä olevan spektrin<br />

käyttöä, kertoo Väätämöinen.<br />

Jos vesipiikki saadaan poistettua, kuidun<br />

kapasiteetti voi Väätämöisen mukaan kasvaa<br />

noin 30 prosenttia. Tällöin se sopii<br />

esimerkiksi aallonpituuden multipleksointitekniikan<br />

(WDM) käyttöön kuidun koko<br />

spektrin leveydeltä. Tämän tekniikan oletetaan<br />

yleistyvän kaupunkiverkoissa.<br />

FullBright-kuidun valmistaminen on jo<br />

aloitettu Vantaalla ja kaapeleiden toimittaminen<br />

alkaa syksyllä.<br />

Monipuolisempi kaapelivalikoima<br />

FYMSU-kaapelia voidaan käyttää sekä<br />

ulkona että sisällä. Kaapeli on rakenteensa<br />

ansiosta paloturvallinen.<br />

FYMSU-kaapeleiden korkein mahdollinen<br />

kuitumäärä on 24. Tämän rinnalle<br />

on kehitetty uusi FZMSU-rakenne. Sen<br />

kuitumäärä voi olla 144 tai tarvittaessa<br />

jopa enemmän. FZMSU on täysin kuiva,<br />

eli rasvattomuus nopeuttaa asentamista.<br />

Rakenne on varsin joustava ja sopii monenlaisiin<br />

sovellutuksiin.<br />

– FZMSU otettiin käyttöön vuoden<br />

alussa ja ensimmäiset pilottiasiakkaat ovat<br />

olleet siihen hyvin tyytyväisiä, Vilppola ja<br />

Väätämöinen kertovat.<br />

Myös FMS-, FLMS-, FLMMS- ja<br />

FMMS-kytkentäkaapeleita on uudistettu.<br />

Kaapeleiden rakennetta on pienennetty<br />

halkaisijaltaan kolmesta kahteen millimetriin.<br />

Tämän ansiosta voidaan käyttää<br />

pienempiä asennustarvikkeita ja tiiviimpiä<br />

ristikytkentäpaneeleja. Kytkentätiloissa<br />

kaapelit vievät näin yhä vähemmän tilaa.<br />

Toinen uusi rakenne on kiinteäpäällysteinen,<br />

kerrattu asennuskuitukaapeli, jonka<br />

tyyppikoodi on FTMS. Liittimet voidaan<br />

liittää siihen etukäteen. Kaapeli soveltuu<br />

sisäasennukseen, ja sillä voidaan tehdä<br />

pitkiäkin vetoja.<br />

Valmiiksi asennetut kaapelit ovat hyvä<br />

tapa toteuttaa kuituverkko rakennuksissa.<br />

– Usein kuituyhteys asennetaan yhdistämään<br />

kytkentähuoneita rakennuksen sisällä<br />

tai rakennusten välillä, jolloin voidaan<br />

hyödyntää valmiiksi esiasennettuja paneeleita.<br />

Kuitujen liitäntähitsaustyö rakennuksissa<br />

vähenee tai jää kokonaan pois, huomauttavat<br />

Vilppola ja Väätämöinen.<br />

<strong>Draka</strong> Linkki ponnistaa eteenpäin<br />

Viime syksynä esitellyn, avointa kaapelointistandardia<br />

hyödyntävän <strong>Draka</strong> Linkin<br />

tuotevalikoimaa on Vilppolan mukaan<br />

ollut mukava myydä.<br />

– <strong>Draka</strong> Linkki -tietoverkkokaapeloinnit<br />

edustavat standardoitua avoimuutta, ja ne<br />

ovat turvallinen valinta myös tulevaisuutta<br />

ajatellen. Standardinmukaisuus takaa asennusvaiheessa<br />

sen, että valitut komponentit<br />

ovat yhteensopivia, Vilppola toteaa.<br />

<strong>Draka</strong> Linkin tuotteita suunnittelevat ja<br />

valmistavat <strong>Draka</strong>-konsernin lisäksi muun<br />

muassa 3M, AMP, ELKO, KRONE, Lexel,<br />

Nexans ja Panduit. Testeissä on varmistettu,<br />

että näiden valmistajien tuotteet ovat<br />

yhteensopivia <strong>Draka</strong> Linkki -kaapeleiden<br />

kanssa.<br />

Yhä laajakaistaisemmat kuparikaapelit<br />

tarjoavat uusia mahdollisuuksia.<br />

– Käyttäjälle esimerkiksi liikkuvuus on<br />

yhä tärkeämpää. Nykyiset kuparikaapelit<br />

mahdollistavat sekä langattomien yhteyksien<br />

että gigabitin nopeudella toimivien<br />

verkkojen rakentamisen.<br />

Paloturvallisuus kohdalleen<br />

WARMA-tuoteperhe edustaa palonkestäviä<br />

kaapeleita. Tuoteperheestä löytyy<br />

MMJ:tä vastaava palonkestävä kaapeli<br />

FRHF-MMJ. Voimakaapeli MCMK:ta<br />

vastaava palonkestävä kaapeli on nimeltään<br />

FRHF-XCCMK ja ohjauskaapeleita<br />

(MMO/MCMO) vastaava taas FRHF-<br />

XCCMO. On hyvä huomioida, että FRHF-<br />

XCCMK ja FRHF-XCCMO ovat molem-<br />

8 9<br />

mat myös EMC-suojattuja. Kaikki kaapelit<br />

WARMA-tuoteperheessä kestävät nippupolttokokeen<br />

ja ovat halogeenittomia.<br />

– Palonkestävät kaapelit maksavat huomattavasti<br />

enemmän kuin vastaavat normaalit<br />

kaapelit, joten ei ole järkevää<br />

asentaa niitä sellaisiin kohteisiin, joissa<br />

kaapelin toimivuus palotilanteissa ei ole<br />

tarpeen, <strong>Draka</strong> NK Cablesin tuoteryhmäpäällikkö<br />

Toni Suomela sanoo.<br />

– Toimistorakennuksissa ja tuotantolaitoksissa<br />

on yleensä paljon kaapeleita avohyllyillä.<br />

Siksi palosuojaus on niissä tärkeämpää<br />

kuin esimerkiksi asuintaloissa,<br />

joissa kaapelit upotetaan yleensä seinärakenteisiin.<br />

Tällöin voisi olla paikallaan<br />

käyttää paremmin palosuojattuja energia-<br />

ja telekaapeleita. Tulipalolle alttiissa tilassa<br />

on syytä kiinnittää huomiota läpivienteihin,<br />

joiden pitäisi olla hyvin palosuojat-<br />

” Katkeamaton<br />

yhteys tiedonsiirtoverkkoihin<br />

toimistoissa,<br />

kotona ja<br />

kaupungilla on yhä<br />

tärkeämpää.<br />

”<br />

tuja, ettei palo tätä kautta pääse leviämään,<br />

Suomela painottaa.<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables on kehittänyt myös<br />

saneeraukseen soveltuvan Koistinen-nousukaapelin.<br />

Kaapeli on nippupolton kestävä,<br />

palotilanteessa vähän savuava ja halogeeniton,<br />

joten se ei synnytä palon sattuessa<br />

korroosiota aiheuttavaa suolahappoa<br />

kuten normaalit kaapelit. Koistinen soveltuu<br />

erityisesti vanhojen kiinteistöjen saneerauksiin,<br />

joissa kaapeleita mahdollisesti<br />

joudutaan toissijaisesti viemään porrastiloissa<br />

ilman erillistä EI 30-palosuojarakennetta.<br />

Ensisijainen ratkaisu on aina<br />

rakentaa vähintään palonkestävyysluokka<br />

EI 30:n mukainen rakenne, jolloin voidaan<br />

käyttää normaaleita kaapeleita (ks. SFS<br />

6000/AI).

connections<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables alansa ykkönen<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables on ylivoimaisesti tunnetuin<br />

yritys asennuskaapeleiden sekä tele- ja<br />

data-asennuskaapeleiden tuoteryhmissä.<br />

Taloustutkimuksen tekemän yrityskuvatutkimuksen<br />

mukaan <strong>Draka</strong> NK Cables sai näissä tuoteryhmissä<br />

myös parhaan yleisarvosanan. Yrityksen vahvuuksia<br />

ovat etenkin tuotteiden laatu, luotettavuus, tuotevalikoiman<br />

monipuolisuus, toimitusvarmuus ja -nopeus sekä<br />

asiakaspalvelu. Asiakkaat olivat kaikkein tyytyväisimpiä<br />

<strong>Draka</strong> NK Cablesiin.<br />

Puolustusvoimille<br />

kenttä-<br />

ja vesistökaapeleita<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables toimittaa Puolustusvoimille<br />

muun muassa kenttäkaapeleita ja liittimiä.<br />

Kenttälinkkijärjestelmään toimitettavien kenttäkaapelien<br />

valokuitu on yksimuototekniikalla valmistettu.<br />

Järjestelmään toimitetaan lisäksi rakennuskalustoa<br />

sekä erilaisiin liityntätarpeisiin soveltuvia<br />

erikoiskaapeleita.<br />

Puolustusvoimat on testannut kaapelit kenttä-<br />

Timo Piekkarista <strong>Draka</strong><br />

NK Cablesin toimitusjohtaja<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables Oy:n toimitusjohtaja Timo Puhakka siirtyi 1.7.<strong>2003</strong><br />

alkaen hoitamaan <strong>Draka</strong> Holdingin Suomen maajohtajan tehtäviä.<br />

Puhakka vastaa niistä vuoden <strong>2003</strong> loppuun saakka, jolloin hän<br />

siirtyy toimitusjohtajasopimuksensa mukaisesti eläkkeelle.<br />

Varatoimitusjohtaja Timo Piekkari nimitettiin 1.7.<strong>2003</strong> alkaen<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän alkaa hoitaa lisäksi<br />

<strong>Draka</strong> Holdingin Suomen maajohtajan tehtäviä Timo Puhakan siirtyessä<br />

eläkkeelle.<br />

Taloustutkimuksen tutkimus on sähkötarvikealan<br />

valmistajien ja -toimittajien yrityskuvan seurantatutkimus,<br />

joka on jatkoa vuosina 1992, 1994, 1997–2000<br />

ja 2002 tehdyille vastaaville tutkimuksille. Tutkimuksessa<br />

selvitettiin sähkötarvikealan yrityksissä työskentelevien<br />

ylimmän johdon, keskijohdon ja muiden<br />

päättävässä asemassa olevien henkilöiden mielipiteitä.<br />

Mielipiteitä tutkittiin yrityksistä, joiden kanssa<br />

vastaajat ovat tekemisissä työnsä kautta tai tuntevat<br />

ne muutoin riittävän hyvin.<br />

olosuhteissa. Sekä kaapelit että rakentamisessa ja<br />

takaisinkelauksessa käytettävä levityslaitteisto ovat<br />

osoittautuneet onnistuneeksi kokonaisuudeksi. Parhaimmillaan<br />

rakentamisessa saavutetaan lähes 10<br />

kilometrin tuntinopeus.<br />

Maastoon levitettävän kaukovalokaapelin rinnalle<br />

on kehitetty erityisesti vesistökäyttöön soveltuva<br />

vastaava kaapeli.<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables<br />

myi verkonrakennusyksikkönsä<br />

YIT Primatelille<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables Oy ja tietoliikenneverkkojen<br />

rakentamis- ja ylläpitopalveluja<br />

tarjoava YIT Primatel<br />

Oy ovat sopineet yhteistyöstä kotimaassa<br />

ja lähialueilla. Sopimukseen sisältyy myös<br />

<strong>Draka</strong> NK Cablesin verkonrakennusliiketoiminnan<br />

myynti YIT Primatelille.<br />

Sopimus <strong>Draka</strong> NK Cablesin kanssa<br />

vahvistaa YIT Primatelin asemaa valtakunnallisena<br />

tietoliikenneverkkojen toimittajana.<br />

– Samalla voimme laajentaa tuotevalikoimaamme<br />

<strong>Draka</strong> NK Cablesin laadukkailla<br />

tuotteilla ja tarjota asiakkaillemme<br />

kokonaistoimituksia suunnittelusta<br />

ylläpitoon, sanoo johtaja Hannu Lehtinen<br />

YIT Primatelista.<br />

Loesmoenin<br />

tuotantoa Ouluun<br />

Osa <strong>Draka</strong> Norjan Loesmoenin<br />

tehtaan tuotannosta siirtyi kevään<br />

aikana Ouluun <strong>Draka</strong> NK Cablesin<br />

tehtaille. Oulussa valmistetaan jatkossa<br />

poikkipinnaltaan 16 mm 2 ja pienemmät<br />

kaapelit myös Norjan markkinoille. Lisää<br />

tuotantoa on tulossa niin asennusjohto- (AJ)<br />

kuin automaatio- ja tietoverkkokaapelitehtaallekin<br />

(AT). Lisää työtä on siirron myötä<br />

tiedossa myös Oulun johdintehtaalle.<br />

– Päätös on selvä osoitus konsernin<br />

halusta panostaa kaapelin valmistukseen<br />

Suomessa. Ammattitaitoomme luotetaan,<br />

iloitsee tuotantojohtaja Seppo Kotaniemi.<br />

Kasvua Ruotsissa<br />

ja Norjassa<br />

Tammikuussa solmittiin kolmivuotinen<br />

sopimus <strong>Draka</strong> NK Cablesin ja<br />

Teccon AS:n välille asennuskaapeleiden<br />

ja -johtojen myynnistä Norjaan ja<br />

Ruotsiin. Sopimuksen kokonaisarvo on noin<br />

12 miljoonaa euroa. Sopimus vahvistaa<br />

<strong>Draka</strong> NK Cablesin asemaa Tecconin ykköstoimittajana<br />

ja mahdollistaa markkinaosuuden<br />

kasvun erityisesti Ruotsissa.<br />

Teccon AS valmistaa ja markkinoi<br />

erityyppisiä asennus- ja pakkausratkaisuja.<br />

Tärkeimpänä tuotteenaan yrityksellä on<br />

putkijohto, jossa putki ja johtimet ovat<br />

samassa pakkauksessa.<br />

Kiinaan välikaapeleita<br />

Käsityötä Eltekiltä<br />

Kaikki <strong>Draka</strong> NK Cablesin<br />

valokaapeleiden häntä- ja<br />

välikaapelit kootaan nykyään<br />

Virossa AS Eltekin tehtailla.<br />

– Tässä työssä käsityöllä on<br />

erittäin merkittävä osuus. Suomessa<br />

tämän kaltaisella valmistuksella<br />

ei ole nykypäivänä enää yksinkertaisesti<br />

kilpailumahdollisuutta, kertoo<br />

tuotantojohtaja Leevi Karvonen<br />

valmistuksen siirron syistä.<br />

AS Eltek valmistaa häntä- ja välikaapeleita<br />

tällä hetkellä noin 6 000<br />

kappaleen kuukausivauhdilla.<br />

10 11<br />

Kiinalaiselle Gorger-Guangdongille on<br />

myyty <strong>Draka</strong> NK Cablesin välikaapeleita<br />

liittimineen. Välikaapeleiden<br />

pituudet vaihtelevat 10–45 metrin välillä<br />

– Olemme olleet yhteistyöhön<br />

erittäin tyytyväisiä. AS Eltekissä on<br />

opittu optisten tuotteiden valmistus<br />

nopeasti ja laatu on korkeatasoista.<br />

Tuotantovauhtia ollaankin parhaillaan<br />

nostamassa 15 000 kappaleeseen<br />

kuukaudessa, sanoo<br />

Karvonen.<br />

Tyytyväisiä yhteistyöhön ollaan<br />

myös Itämeren toisella rannalla.<br />

– Kuituoptiikkayksikkömmemuodostaa<br />

noin 15 prosenttia AS<br />

Eltekin koko liikevaihdosta. Tämän<br />

vuoden tavoitteena on 500 000<br />

ja ne valmistaa virolainen alihankkija Eltek.<br />

Toimitukset ovat jo alkaneet Gorger-Guangdongin<br />

konvertteriasemille, jotka sijaitsevat<br />

Jingzhoussa ja Huizhoussa.<br />

euron liikevaihto. Yksikkö työllistää<br />

tuotantojohtajan ja 11 työntekijää,<br />

kertoo Eltekin omistajan AS Harju<br />

Elekterin hallintoneuvoston puheenjohtaja<br />

Endel Palla.<br />

<strong>Draka</strong> NK Cablesin ja AS Eltekin<br />

yhteistyö alkoi vuoden 2001 alussa.<br />

AS Harju Elekterin ja <strong>Draka</strong> NK Cablesin<br />

läheisellä yhteistyöllä on kuitenkin<br />

jo pitkät perinteet. Yhtiöiden<br />

yhteisesti omistama Keila Kaabel<br />

perustettiin vuonna 1992. Se on<br />

ainut kaapelinvalmistaja Baltiassa<br />

ja alueen markkinajohtaja.

Teksti: Antero Pailinna Kuvat: Tommi Tuomi<br />

Joutuisaa<br />

junamatkaa!<br />

InterCity IC53:n matka<br />

Helsingistä Ouluun alkaa.<br />

Veturinkuljettaja Pekka Elosaari<br />

nousee veturiin ja kytkee junan<br />

kulunvalvonnan päälle.<br />

Veturi hurisee seisontatilassa.<br />

Seuraavaksi Elosaari noutaa<br />

mukaansa junan Ilmalan ratapihalta.<br />

Veturi kytketään vaunurivistöön<br />

ja letka liukuu rautatieasemalle<br />

odottamaan matkustajia.<br />

Kello 13.04 IC53 starttaa<br />

kohti pohjoista.<br />

Höyryjunaliikenne on kaikille<br />

vanhemmille ihmisille tuttua,<br />

miettii Ratahallintokeskuksen<br />

ylijohtaja Ossi Niemimuukko,<br />

55, hymyillen.<br />

Kukapa voisi unohtaa höyryveturien puhinaa,<br />

höyrypillien vihellyksiä, punaista<br />

ja vihreää väriä näyttäneen karbidilampun<br />

tuoksua tai hitsaamattomien kiskojen<br />

saumoista aiheutunutta kolketta. Mutta<br />

kaikki muuttuu...<br />

Turvallisuus ennen kaikkea<br />

Veturinkuljettaja Pekka Elosaari, 41, on<br />

saapunut aamupäivästä VR:n Helsingin<br />

varikolle Ilmalaan. Höyryvetureita Elo-<br />

12 13<br />

Juna on nopea, turvallinen ja edullinen kulkuneuvo. Juna<br />

on myös ympäristöystävällisin väline sekä matkustaja-<br />

että tavaraliikenteessä. Kaapelointi on mullistanut koko<br />

junaliikenteen niin perusteellisesti, että halkoja syövien<br />

rautahevosten ajoista ovat enää vain muistot jäljellä.<br />

Nykyiset kilometrinielijät kiitävät sekunnin tarkkuudella<br />

tarkan valvonnan alla.<br />

saari ei ole ajanut eikä omien sanojensa<br />

mukaan mitään höyryhommista ymmärräkään.<br />

Mutta käytännössä lähes kaikki<br />

diesel- ja sähköveturit ovat hänelle tuttuja.<br />

Tallipäivystyksessä Elosaari avaa<br />

tietokoneen ja tarkistaa ETJ:stä eli ennakoivasta<br />

tietojärjestelmästä mahdolliset<br />

poikkeamat rataosuuksilla, kuten<br />

väliaikaiset nopeusrajoitukset. Elosaari<br />

tulostaa ETJ:n mukaansa ja lukee vielä<br />

tiedotukset ilmoitustaululta. Tallipäivystäjä<br />

ojentaa Elosaarelle aikataulun Inter-<br />

City-juna IC53:a varten.<br />

IC53 lähtee Helsingistä kello 13.04 kohti<br />

Oulua, mutta Elosaari vie junan vain Tampereelle<br />

saakka. Rivissä varikon edessä

Kaapeloinnin valtavan<br />

merkityksen ymmärtää, kun tajuaa<br />

valvottavan alueen laajuuden.<br />

samalla raiteella on kolme uudehkoa Sr2<br />

-veturia, joista etummainen numero 3238<br />

on tänään Elosaaren työkaluna. Ensimmäiset<br />

82 tonnia painavat, teholtaan 6000<br />

kW:n veturit toimitettiin VR:lle vuonna<br />

1996. Veturit ovat kotoisin Schweizerische<br />

Lokomotiv- & Maschinenfabrik’ista<br />

Sveitsistä, mutta valtaosa niistä on koottu<br />

Oy Transtechin tehtailla Taivalkoskella.<br />

Sveitsiläisalkuperän takia vetureita kutsutaan<br />

Alppiruusuiksi tai Käkikelloiksi.<br />

Elosaari tarkistaa ulkopuolelta Unilinkkytkimet,<br />

paineilmajarruletkut, pyörät ja<br />

jarrut sekä kurkistaa jarrutuksia tehostaviin<br />

hiekkasäiliöihin. Sitten hän nousee<br />

portaille ja avaa kakkosohjaamon sisäänpäin<br />

kääntyvän ulko-oven. Veturi hyrisee<br />

seisontatilassa. Sisällä on lämpöä parisenkymmentä<br />

astetta. Lämmön tasaisuudesta<br />

huolehtii veturin automaattinen il-<br />

mastointilaite. Radiossa on päällä ratapihakanava,<br />

josta kuuluu jatkuvaa puheensorinaa.<br />

Elosaari aloittaa veturin<br />

siirtämisen seisontatilasta vetotilaan.<br />

Veturin JKV eli junankulunvalvontalaite<br />

kytketään toimimaan. Elosaari naputtaa<br />

tiedostoon junan numeron IC53,<br />

jarrupainon, nopeudeksi 160 km/h, junapainoksi<br />

599 tonnia ja pituudeksi 257<br />

metriä. Veturin tilatiedot ilmestyvät näyttöruutuun.<br />

– Ajovirta on 25 000 volttia ja jarrupaine<br />

näyttää olevan 5 baria. Järjestelmät<br />

testaavat itse itsensä ja kaikki näytöt löytyvät<br />

varmuuden vuoksi sekä analogisista<br />

että digitaalimittareista. EKE TDR<br />

-laite rekisteröi kaikki veturia ja junankulkua<br />

koskevat tiedot purettavaan muistiin,<br />

esittelee Pekka Elosaari.<br />

Hän täyttää kaikista toimistaan pöytä-<br />

Junan kulkusuuntaa<br />

ja nopeutta<br />

tarkkailevat ns.<br />

baliisit, joita on<br />

asennettu radalle<br />

ennen jokaista<br />

nopeusmerkkiä tai<br />

opastinta. Baliisit<br />

ilmoittavat junan<br />

tietokoneelle, jos<br />

juna on ylittänyt<br />

sallitun nopeuden<br />

tai ajanut päin<br />

punaista.<br />

kirjan, jonka ojentaa myöhemmin Tampereelta<br />

eteenpäin jatkavalle veturinkuljettajalle.<br />

Juna veturin mukaan<br />

Veturinsa mukaan Elosaari ottaa junan,<br />

jonka Ilmalan järjestelymestari on etukäteen<br />

koonnut. Aikataulun mukaisesti juna<br />

on tarkoitus liittää veturiin kello 12.30.<br />

Elosaari istahtaa jousitetulle istuimelle,<br />

vetää hieman alas aurinkosuojaa ja avaa<br />

paineilmalla toimivat sivupeilit. Huippunopeudeksi<br />

35 km/h mahdollistava vaihtotyönappula<br />

alas, käsijarru pois päältä ja<br />

neljä H4-puskin-valoa päälle. Veto eteenpäin<br />

ja sitten kevyesti tehoa. 3238 lähtee<br />

ryömien liikkeelle.<br />

Järjestelyratapihalla nykyaika kohtaa<br />

historian. Vaihteet ovat perinteisiä käsikäyttöisiä<br />

betonivastapainovaihteita eli<br />

tuttavallisemmin limppuja. Poissa ovat<br />

kuitenkin pienet vaihdemiesten kopit,<br />

joissa miehet talvisin polttivat kamiinassa<br />

koivuklapeja. Mekaaninen ratapihamaailma<br />

muuttui 1960-luvulla sähköiseksi,<br />

kun siirryttiin releohjaukseen.<br />

Aiemmin vaihteita käännettiin kampia<br />

kiertämällä vaijerien avulla.<br />

Elosaari ohjaa veturin IC53-junan<br />

pohjoispäähän, jossa vaunumies kytkee<br />

veturin vaunurivistöön. Junaletka nytkähtää<br />

liikkeelle kohti Helsingin asemaa.<br />

Etummaisessa vaunussa on saattokonduktööri,<br />

johon Elosaari on puhelimitse<br />

yhteydessä.<br />

Liikenteenohjausta ilman ikkunoita<br />

Suomi on jaettu ohjausalueisiin, jotka hoitavat<br />

junaliikenteen ohjauksen ja seurannan.<br />

Elosaaren juna on Etelä-Suomen<br />

liikenteenohjauskeskuksen valvonnassa.<br />

Valvontatorni sijaitsee noin kilometrin<br />

päässä keskusrautatieasemasta Töölönlahden<br />

puoleisella sivulla. Sisällä työskentelee<br />

12 liikenteenohjaajaa.<br />

– Elosaaren juna näkyy täällä meidän<br />

näytöillämme punaisena viivana, ohjauskeskuksen<br />

päällikkö Jari Toivonen esittelee.<br />

– Ohjauskeskuksista rakennetaan junille<br />

kulkutiet, käännetään vaihteet ja asetetaan<br />

liikennevalot eli opasteet. Periaatteessa<br />

koko vuoden junaliikenne voidaan<br />

ohjelmoida etukäteen, mutta aina tulee<br />

ratatöitä tai myöhästymisiä, jotka vaativat<br />

käsiohjausta, selostaa Toivonen.<br />

Kaapeloinnin valtavan merkityksen ymmärtää,<br />

kun tajuaa valvottavan alueen<br />

laajuuden. Jari Toivosen alue ulottuu rantaradalla<br />

Helsingistä Piikkiöön, paikallisjunaliikenteessä<br />

Vantaankoskelle ja pääradalla<br />

Hyvinkäälle. Lisäksi Helsingistä<br />

ohjataan Karjaa–Hyvinkää-tavararadan<br />

liikennettä. Valvomosta hoidetaan myös<br />

asemien näyttötaulut aina Turun satamaan<br />

asti sekä kaikki asemakuulutukset Saloon<br />

saakka.<br />

Toivonen kertoo, että lyhin valvottava<br />

rataosuus on 4 kilometriä ja pisin valvontaosuus<br />

on Kirkkonummi–Kupittaan 150<br />

kilometrin väli.<br />

14 15<br />

Liikennettä<br />

sekunnin<br />

tarkkuudella<br />

Automaattista kulunvalvon-<br />

taa ryhdyttiin rakentamaan<br />

1990-luvun puolivälissä.<br />

Kulunvalvonnan automa-<br />

tisointi osoittautui välttämättömäksi<br />

1980-luvun lopulla sattuneiden on-<br />

nettomuuksien takia.<br />

– Nykyään kulunvalvonta kattaa<br />

käytännössä kaikki pääradat ja muut<br />

tärkeät rataosuudet. Kulunvalvontaa<br />

tarvitaan junatiheyden ja nopeuksien<br />

takia. Kaiken on toimittava sekunnin<br />

tarkkuudella, jotta liikenne olisi su-<br />

juvaa ja turvallista, Ratahallintokes-<br />

kuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko<br />

toteaa.<br />

– Automaattisia ohjausjärjestelmiä<br />

on rakennettu kauan ennen kulunval-<br />

vontaa. Ensin kauko-ohjauksen piiriin<br />

saatiin yksittäinen asema, sitten pääs-<br />

tiin hallitsemaan useampaa asemaa<br />

yhtäaikaisesti. Nykyisin kauko-ohjauk-<br />

sella hallitaan jo laajoja rata-alueita,<br />

selvittää Niemimuukko.<br />

Suurimpana tulevaisuuden haas-<br />

teena Ratahallintokeskuksella on eh-<br />

käistä 6 000 kilometrin pituisen rata-<br />

verkon rapistuminen.<br />

– Nykyistä 22,5 tonnin akselipainoa<br />

pitäisi nostaa tärkeillä rataosuuksilla<br />

25 tonniin, mikä tehostaisi oleellisesti<br />

tavaraliikennettä. Matka-aikojen ly-<br />

hentäminen huippunopeuksia nosta-<br />

malla on myös väistämättä edessä,<br />

Niemimuukko arvioi.<br />

Kaapelit kovalla koetuksella<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables on ollut mukana<br />

rakentamassa Suomen rataverkkoa<br />

jo vuosikymmeniä. Muihin Euroopan<br />

maihin nähden myöhäinen rataverkon<br />

sähköistäminen oli vaativa tehtävä,<br />

johon tarvittiin tuhansia kilometrejä<br />

muun muassa ajojohtimia.<br />

– Suomen poikkeuksellisen an-<br />

karien olosuhteiden takia olemme<br />

kehittäneet monia kaapelityyppejä<br />

yhdessä rautateiden kanssa. Mekaa-<br />

niset ja sähköiset vaatimukset kaa-<br />

peleille ovat junaliikenteessä kovia.<br />

Usein kaapelit aurataan ratapenkkaan,<br />

mikä edellyttää niiltä korkeaa laatua.<br />

Kaapeleiden on täytettävä toisaalta<br />

turvallisuusvaatimukset ja kestettävä<br />

muun muassa tärinää ja routaa, kertoo<br />

<strong>Draka</strong> NK Cablesin markkinointijohtaja<br />

Mika Vänskä.<br />

Opastimia ja vaikkapa vaihteita<br />

varten <strong>Draka</strong> NK Cables toimittaa<br />

MCMOE-PE -ohjausmaakaapeleita.<br />

Tiedonsiirtoa varten yritys toimittaa<br />

MOHBU-VR -telemaakaapelia vaik-<br />

kapa baliiseihin sekä esimerkiksi<br />

optisia kuitukaapeleita ja koaksiaali-<br />

antenneja tunneleihin. Myös voima-<br />

kaapelit kuuluvat olennaisena osana<br />

kaapelointiin.<br />

Ratahallinto-<br />

keskuksen ylijohtaja<br />

Risto Niemimuukko<br />

on ollut rautateiden<br />

palveluksessa<br />

jo 30 vuotta.

Suurin muutos junaliikenteessä on kaukoohjaukseeen<br />

siirtyminen. Junaliikenteen<br />

– Työtämme voisi verrata lennonjohtoon.<br />

Elektroniikan mahdollistaman kauko-ohjauksen<br />

takia näköyhteyttä juniin ei enää<br />

tarvita. Yhtä hyvin voisimme olla vaikka<br />

kallion sisällä!<br />

Juna lähtee justiinsa!<br />

IC53-juna odottelee katoksen alla rautatieaseman<br />

laiturissa valmiina imaisemaan<br />

sisäänsä tuhatkunta matkustajaa. Punavalkeassa<br />

junassa on viisi kaksikerroksista<br />

IC-vaunua ja neljä normaalia IC-vaunua.<br />

Vaunuissa on <strong>Draka</strong> NK Cablesin<br />

toimittamat koaksiaaliantennit muun muassa<br />

matkapuhelimia varten. Elosaari laittaa<br />

kahvin valumaan ja kaivaa jääkaapis-<br />

ta esille eväsvoileivät. Kello 13.04 Elosaari<br />

kytkee kolmannen päävalonheittimen<br />

päälle. Juna liukuu tasaisesti liikkeelle.<br />

Ensimmäinen pysähdys on kuuden minuutin<br />

kuluttua Pasilassa.<br />

Riihimäelle matka kestää 46 minuuttia<br />

ja siellä IC53 seisoo kaksi minuuttia. Junan<br />

pysähtyminen näkyy liikenteenohjauskeskuksessa<br />

Helsingissä. Sivuraiteella<br />

odottaa vuoroaan puolitoista kilometriä<br />

pitkä, yli 2 000 tonnia painava tavarajuna,<br />

jonka eteen on kytketty vetopariksi<br />

kaksi Sr1-veturia. Nämä veturit Elosaari<br />

tuntee lempinimillä Siperian Susi ja Kaalihäkki.<br />

Neuvostoliitossa valmistettujen<br />

junien toimitukset Suomeen alkoivat<br />

vuonna 1973. Luotettavia Kaalihäkkejä on<br />

käytössä runsaat 110 kappaletta.<br />

– Pidän kuitenkin enemmän paineistetuilla<br />

ohjaamoilla varustetuista Sr2-vetureista<br />

ja Pendolinoista. Niillä ajaminen on<br />

mukavampaa jo hiljaisuudenkin takia,<br />

Pekka Elosaari toteaa.<br />

Nykyaikaiset järjestelyratapihat ovat<br />

niin sanottuja laskumäkiä, joissa junat<br />

kootaan automaattisesti pudottamalla ja<br />

automaattijarrutuksella. Perinteisiä dieselvetureita<br />

ei näin tarvita jokaiseen siirtoon.<br />

Vaunujärjestys on tietokoneiden laskema,<br />

jotta purkamiset, siirrot ja muut toimenpiteet<br />

tapahtuvat aikaa säästäen. Tieto tavarajunan<br />

painoista, pituudesta ja jarruista<br />

siirtyy junanvalvontakeskukseen.<br />

Kulunvalvonta päivystää<br />

Opastinvalot vaihtuvat vihreiksi ja Inter-<br />

City jatkaa matkaansa. Teoriassa Sr2-veturin<br />

huippunopeus on 210 km/h, mutta<br />

pääradalla käytetty huippunopeus on 160<br />

km/h. Ajaminen vaatii tarkkaavaisuutta,<br />

vaikka rutiini helpottaakin työtä.<br />

– Muinaisista ylös ja alas liikkuvista<br />

viitoista eli semaforeista minulla ei ole<br />

kokemusta, mutta nykyisten kiinteiden<br />

valo-opasteiden seuraaminen on kuin<br />

katselisi liikennevaloja, Pekka Elosaari<br />

tuumii.<br />

Ennen jokaista nopeusmerkkiä tai opastinta<br />

radalla on kulunvalvonnan tiedonsiirtolaitteina<br />

ns. baliisipari, joka saa tiedon<br />

junan kulkusuunnasta ja nopeudesta.<br />

Baliisi lähettää sitten tiedon junan tietokoneelle<br />

mahdollisista nopeudenylityksistä<br />

tai punaisista valoista. Tietojen siirto<br />

tapahtuu baliisien ja veturin pohjassa<br />

olevan antennin välityksellä.<br />

– Automaattinen kulunvalvonta lisää<br />

ilman muuta liikenneturvallisuutta, mutta<br />

toisaalta se myös lisää kuljettajan työtä.<br />

Nyt huomiota on kiinnitettävä itse ajamisen<br />

lisäksi myös kulunvalvontalaitteiston<br />

seuraamiseen. JKV esimerkiksi ilmoittaa<br />

tulevasta jarrutuksesta etukäteen. Jos<br />

jarrutusta ei tee, niin juna hidastaa automaattisesti<br />

ja muistiin jää tieto kuljettajan<br />

virheestä, Elosaari kertoilee.<br />

Lisäksi käytössä on veturin ajovalvontalaite,<br />

joka toimii käytännössä seuraavasti:<br />

ensin ohjaamoon syttyy valo, sitten<br />

kuuluu summeri ja jos mitään ei tapahdu,<br />

kulunvalvonta pysäyttää junan automaattisesti.<br />

– Valon syttyessä kuljettaja painaa ns.<br />

kuolleen miehen poljinta lattialla ja ilmoittaa<br />

näin tietokoneelle olevansa elossa.<br />

Pitkillä asemaetäisyyksillä on käytössä<br />

myös kauko-ohjain, jonka nappulan painaminen<br />

myös riittää, Elosaari esittelee.<br />

ohjauskeskus toimii kuten lennonjohto. Junan<br />

Ja matka jatkuu...<br />

Edessä on vielä kahden minuutin pysähdys<br />

Hämeenlinnassa ja minuutin seisahdus<br />

legendaarisessa junaliikenteen solmukohdassa<br />

Toijalassa. Lievissä hidastuksissa<br />

Elosaari käyttää Sr2-veturin tehokasta<br />

sähköjarrua. Kaikkien vaunujen junajarrua<br />

käytetään vain suuremmissa hidastuksissa.<br />

InterCity 53 saapuu Tampereen asemalla<br />

aikataulun mukaan kello 14.52 – vain<br />

tunnin ja 48 minuutin matkustuksen jälkeen.<br />

Elosaari kerää tavaransa ja ojentaa<br />

asiapaperit seuraavalle matkaa jatkavalle<br />

veturimiehelle. Edessä on lyhyt tauko,<br />

jonka jälkeen Elosaari karauttaa toisella<br />

junalla takaisin Helsinkiin. Ratapihalla<br />

veturimiehet heiluttavat toisilleen...<br />

uusi nousu<br />

16 17<br />

Matkustajaliikenteessä junien<br />

huippunopeuksia on nostet-<br />

tava kilpailukyvyn takia. Tämä<br />

tajuttiin Japanissa jo vuon-<br />

na 1964, kun tunnettu Shikansen aloitti<br />

liikennöinnin Tokion ja Osakan välillä.<br />

Shikansenin matkavauhti oli 217 km/h,<br />

mutta koeajoissa sillä päästiin 272 km/h.<br />

Ranskalaisten ylpeys, TGV eli Train a Grand<br />

Vitesse aloitti liikennöinnin vuonna 1967.<br />

Suurin TGV:llä ajettu nopeus on 380 km/h!<br />

Vastaavia junia ovat saksalaisen Deutsche<br />

Bahnin ICE-junat, Lontoo–Pariisin välille<br />

vuonna 1994 avattu Eurostar ja ensi vuonna<br />

huippunopean liikenteen aloittava espanja-<br />

laisten AVE välillä Madrid–Barcelona. AVE:n<br />

normaali matkanopeus on noin 350 km/h.<br />

VR ryhtyi 1980-luvulla pohtimaan suur-<br />

nopeusjunien käyttöönottoa Suomessa. Mui-<br />

den maiden kokemukset matkustajavirtojen<br />

siirtymisestä lentokoneista kiskoille olivat<br />

rohkaisevia. Air France joutui lopettamaan<br />

reittilennot väliltä Pariisi–Bryssel, kun sitä<br />

liikennöivä Thalys-junayhtiö nappasi mat-<br />

kustajista puolet. Euroopassa onkin laskettu,<br />

että 500 kilometrin matkoilla lentokoneita<br />

käyttää tulevaisuudessa enää vajaat 20 pro-<br />

senttia matkustajista. Loput hyppäävät kis-<br />

kojen vietäviksi. Eikä ihme, sillä esimerkiksi<br />

780 kilometrin matka Pariisista Marseilleen<br />

vie vain 3 tuntia. Huippunopeita ratoja on<br />

tällä hetkellä käytössä 3 200 kilometrin ver-<br />

ran, mutta jo vuonna 2010 niitä on valmiina<br />

10 000 kilometriä.<br />

Magneettinen tulevaisuus<br />

Koska huippunopeat junat tarvitsevat<br />

uudet laajakaarteiset ja erittäin tasaiset<br />

kiskot, kotimaassa päädyttiin taistelemaan<br />

matkustusmukavuutta heikentävää kes-<br />

kipakoisvoimaa vastaan. Tämä tapahtui<br />

italialaisen FiatFerroviaran valmistamilla<br />

Pendolino-sähköjunayksiköillä, jotka on<br />

varustettu kallistuvilla vaunuilla. Pendoli-<br />

nojen huippunopeus on 220 km/h. Ensim-<br />

mäiset koeajot ajettiin 1995 ja nykyään<br />

Pendolinoilla pääsee pääkaupungista Tur-<br />

kuun, Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon<br />

ja Ouluun.<br />

Käytössä olevat nopeat junat ovat säh-<br />

köjunia, joilla on korkea spesifinen ominais-<br />

paino eli suorituskyvyn suhde moottoripai-<br />

noon. Sähköjunien ei tarvitse kuljettaa<br />

polttoainetta mukanaan ja uusimmat pieni-<br />

kokoiset sähkömoottorit on asennettu<br />

suoraan teleihin. Aerodynaaminen suunnit-<br />

telu on erittäin tärkeää ja junia testataan<br />

tuulitunneleissa lentokoneiden tapaan.<br />

Esimerkiksi TGV:n kokonaisilmanvastukses-<br />

ta vain 3,7 prosenttia tulee keulasta.<br />

Seuraavan sukupolven junat ovat Mag-<br />

lev- eli magneettilevitaatiojunia. Maglev-<br />

junassa ei ole lainkaan moottoreita eikä<br />

välttämättä edes pyöriä. Juna levitoi eli<br />

leijuu magneettikiskon varassa. Virtakiskon<br />

ja sähkömagneettien avulla vastakkaiset +<br />

ja – navat hylkivät toisiaan saaden junan<br />

liikkumaan eteenpäin. Tokion lähellä olevalla<br />

koeradalla niillä on päästy 550 km/h nope-<br />

uksiin. Ensimmäinen aikataulujen mukaan<br />

liikkuva Maglev-juna aloittaa matkat ensi<br />

vuonna Shanghain lentoaseman ja kau-<br />

pungin välillä. Saapa nähdä, milloin mag-<br />

neettijunalla hurauttaa Helsingistä Ouluun<br />

vajaassa kahdessa tunnissa!

Teksti: Anna Räsänen Kuvat: Tommi Tuomi<br />

10<br />

Virolainen kaapelinvalmistaja Keila Kaabel on yhtä kuin<br />

laatua, modernia teknologiaa, osaamista ja kokemusta.<br />

Tänä vuonna <strong>Draka</strong> NK Cablesin tytäryhtiö viettää kymmenvuotissyntymäpäiviään.<br />

Yritys on saavuttanut vankan<br />

sijan Viron, Latvian ja Liettuan alueella.<br />

Missiomme on tarjota baltialaisille<br />

asiakkaillemme parhaat<br />

ratkaisut energian ja tiedon<br />

siirtämiseen. Haluamme tarjota<br />

laadukkaita kaapelituotteita, joiden<br />

valmistuksessa otetaan huomioon sekä asiakkaiden<br />

toiveet että valmistusstandardit.<br />

Laadun lisäksi vahvuutemme on paras tekninen<br />

asiantuntemus kaapeleista Baltian<br />

maissa, kertoo Keila Kaabelin toimitusjohtaja<br />

Tarvo Leppik.<br />

Yrityksen liikevaihto on kasvanut huimaa<br />

vauhtia kuluneena vuosikymmenenä.<br />

– Vuonna 1993 liikevaihto oli vajaa miljoona<br />

euroa ja viime vuonna lukema oli jo<br />

yli 21 miljoonaa euroa. Kasvu on ollut siis<br />

yli kaksikymmenkertainen, Tarvo Leppik<br />

selvittää.<br />

Keila Kaabelin suurimmat tuoteryhmät<br />

ovat voimalaitos- sekä sisäasennuskaapelit.<br />

Osan tuotteista yhtiö valmistaa omalla<br />

kaapelitehtaallaan Keilassa.<br />

– Tarjontaamme kuuluvat toki myös<br />

kaikki muut <strong>Draka</strong>-konsernissa valmistetut<br />

tuotteet. Tulemme siirtämään painopistettä<br />

entistä enemmän Keilassa valmistettaviin<br />

volyymituotteisiin.<br />

Keila sijaitsee logistisesti oivalla paikalla,<br />

noin 20 kilometrin päässä Tallinnasta.<br />

Liikenneyhteydet Latviaan ja Liettuaan<br />

ovat hyvät, ja satama on lähellä. Esimerkiksi<br />

Liettuaan toimitus voidaan kuljettaa<br />

yhdessä päivässä.<br />

Asiakaspalvelun sujuvuuden takaamiseksi<br />

Keila Kaabel perusti myyntikonttorin<br />

Riikaan vuonna 1995 ja Vilnaan<br />

vuonna 1996.<br />

– Paikallinen henkilökunta tuntee aina<br />

parhaiten alan ihmiset ja toimintaympäristön<br />

kussakin maassa, painottaa Leppik.<br />

vuotta Baltian johdossa<br />

”<br />

18<br />

1990-luku nopeaa kasvua<br />

Tarvo Leppik on ollut Keila Kaabelin palveluksessa<br />

syksystä 1993 lähtien. Aluksi<br />

hän toimi vientijohtajana, mutta siirtyi kesällä<br />

1995 toimitusjohtajan tehtäviin.<br />

– Kun aloitimme liiketoiminnan vuonna<br />

1993, taloustilanne oli huomattavasti<br />

nykyistä hiljaisempi. Venäjän markkinat<br />

olivat pudonneet jo pois virolaisilta yrityksiltä.<br />

Inflaatiovauhti oli kova ja rahaa oli<br />

vähän käytettävissä.<br />

Talouskasvu käynnistyi 1990-luvun<br />

puolivälissä, ja se oli etenkin rakennussektorilla<br />

nopeaa.<br />

– Kun vuotuinen talouskasvu on ollut<br />

yleisesti noin neljä–kuusi prosenttia, on<br />

se rakennusalalla ollut yli kymmenen<br />

prosenttia. Vaikeita vuosia on oikeastaan<br />

ollut vain yksi, vuonna 1999.<br />

Aiemmin yritys oli suoraan yhteydessä<br />

yksittäisiin asiakkaisiinsa. Nyt suurin<br />

osa myynnistä hoidetaan suurten tukkuliikkeiden<br />

välityksellä.<br />

– Loppuasiakkaamme ovat pääasiassa<br />

sähkölaitoksia ja rakennuttajia. Kaikki<br />

baltialaiset energiayhtiöt käyttävät palveluitamme,<br />

ja olemmekin suurin sähköverkkojen<br />

kaapelitoimittaja Baltiassa,<br />

Leppik valottaa.<br />

Myös rakennussektorilla Keila Kaabelin<br />

markkinaosuus on kasvanut hyvää<br />

tahtia.<br />

– Tavoitteenamme on tulla rakennusalan<br />

markkinajohtajaksi Latviassa ja<br />

Liettuassa. Uskon, että lähivuosina kasvumme<br />

rakennussektorilla ylittää yleisen<br />

kasvuvauhdin.<br />

Laatu ennen kaikkea<br />

Keila Kaabel on panostanut erityisesti<br />

laatuun, mitä osoittavat sille myönnetyt<br />

laatusertifikaatit. ISO 9001-sertifikaatin<br />

yritys sai vuonna 1998 ja ISO 14001 -ympäristösertifikaatin<br />

vuonna 2000.<br />

Yritys oli ensimmäisiä, joille laatusertifikaatteja<br />

on myönnetty Virossa.<br />

– Sertifikaattien saaminen ei vaatinut<br />

Keila Kaabelilta juurikaan investointeja.<br />

Panostukset olivat enemmänkin henki-<br />

Keila Kaabel<br />

oli ensimmäisiä<br />

yrityksiä, joille<br />

myönnettiin<br />

laatusertifikaatti<br />

Virossa.<br />

löstön koulutuksessa ja jokapäiväisissä<br />

toimintatavoissa, Tarvo Leppik toteaa.<br />

– Laatujärjestelmämme muutetaan<br />

2000-standardin mukaiseksi ensi vuoden<br />

aikana. Muutos toteutuu aikataulussaan<br />

ja ilman suurempia ponnisteluja, Leppik<br />

ennakoi.<br />

Tarkasti kontrolloitu tuotantoprosessi<br />

yhdistettynä korkealuokkaisiin raakaaineisiin<br />

takaa tuotteiden kestävyyden<br />

pohjoisissa olosuhteissa. Yhtiö pyrkii<br />

minimoimaan tuotannon ympäristövaikutukset<br />

kulutettavan energian ja jätteiden<br />

määrää jatkuvasti vähentämällä.<br />

19<br />

”<br />

– Jotta kaapelialalla pärjää<br />

Baltiassa, laadun on oltava<br />

erittäin hyvässä kunnossa<br />

heti alusta pitäen, Tarvo<br />

Leppik sanoo.<br />

Kilpailu kiristyy<br />

Alhainen palkkataso on tähän asti ollut<br />

selvä kilpailuetu virolaisille yrityksille.<br />

Talouskasvun ja samalla työvoimakustannusten<br />

kohotessa kilpailu eurooppalaisten<br />

yritysten kanssa todennäköisesti kiristyy.<br />

Tarvo Leppik ei ole tästä kuitenkaan<br />

huolissaan:<br />

– Kaapeliteollisuudessa työvoimakustannusten<br />

osuus ei ole omakustannushinnassa<br />

kovin merkittävä, sillä suurin<br />

osa kustannuksista muodostuu raakaaineista.<br />

Kasvavana yrityksenä meillä<br />

ei ole yhtään ylimääräistä työntekijää,<br />

pikemminkin päinvastoin. Yrityksemme<br />

palkkataso on tällä hetkellä erittäin kilpailukykyinen<br />

virolaisessa mittapuussa.<br />

Kannattavasta liiketoiminnasta hyötyvät<br />

myös työntekijät.<br />

Leppik kertoo Keila Kaabelin investoivan<br />

erityisesti tekniikkaan ja automaatioon.<br />

– Tuotekehityksessä tukeudumme emoyhtiö<br />

<strong>Draka</strong> NK Cablesiin, josta saamme<br />

maailman parasta osaamista käyttöömme.<br />

Tällä hetkellä Keila Kaabelin vienti<br />

Venäjälle on tyrehtynyt kaksinkertaisten<br />

tullimaksujen takia. Leppik uskoo kuitenkin<br />

tilanteen kohentuvan, kun Baltian<br />

maat liittyvät Euroopan Unioniin.<br />

– EU:hun ja Natoon liittyminen vauhdittaa<br />

talouttamme. Kaksinkertaisten<br />

tullien pitäisi poistua silloin ja voimme<br />

tarjota jälleen tuotteitamme Venäjän<br />

markkinoille. Lähivuosina ulkomaisia<br />

yhtiöitä perustetaan paljon ja ulkomaisten<br />

investoinnit lisääntyvät Baltiassa huomattavasti.<br />

Parhaat vuodet ovat vasta edessä,<br />

Tarvo Leppik arvioi.<br />

Keila Kaabel<br />

perustettiin vuonna 1992, ja toimintansa<br />

se aloitti seuraavana vuonna. Perustajina<br />

olivat Nokia Kaapeli sekä Harju Elekter.<br />

• Nokia Kaapeli eli nykyinen <strong>Draka</strong> NK<br />

Cables omistaa 59 prosenttia osakekan-<br />

nasta, Harju Elekter 41 prosenttia.<br />

• Yrityksen suurimmat tuoteryhmät ovat<br />

voima- ja sisäasennuskaapelit. Muita<br />

tuotteita ovat mm. maa-, teollisuus- ja<br />

valvontakaapelit.<br />

• Työntekijöitä on noin 70.

Teksti: Maarit Seeling Kuva: Tommi Tuomi<br />

Muotokuvassa<br />

Uusi valtakunnallinen teleoperaattori Finnet Oy haastaa<br />

muut telepalveluiden tarjoajat kovaan kisaan. Vuoteen<br />

2006 mennessä Finnet Oy aikoo vallata neljäsosan<br />

kotimaisista telemarkkinoista. Toimitusjohtaja Matti<br />

Makkonen on paitsi tietoliikenne- ja matkaviestintäalan<br />

kokenut konkari, myös yksi suomalaisen menestysta-<br />

rinan, tekstiviestin, kehittäjistä.<br />

Tiukkaa taistoa<br />

telemarkkinoista<br />

Pieni mutta pippurinen. Näin<br />

voisi hyvällä syyllä luonnehtia<br />

maakunnallisten puhelinyhtiöiden<br />

Finnet-ryhmää.<br />

Helmikuun alussa Finnetin<br />

toimitusjohtajana aloittanut Matti Makkonen<br />

myöntää, että yhtiön itselleen asettama<br />

kasvutavoite on kova. Puhelinyhtiöiden<br />

muodostama ryhmittymä on jo<br />

ottanut aseman kolmantena täyden palvelun<br />

operaattorina Suomessa. Finnet-ryhmän<br />

osuus telepalvelumarkkinoista on 15<br />

prosenttia.<br />

– Olemme jo vahvistaneet asemaamme<br />

pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.<br />

Erityisvalttimme on ennen kaikkea<br />

se, että olemme hyvin kiinni suomalaisessa<br />

yhteiskunnassa puhelinyhtiöiden<br />

perinteisillä alueilla. Uskomme voivamme<br />

lisätä osuuttamme toimimalla lähellä<br />

asiakkaitamme, Makkonen arvioi.<br />

Hänen johdollaan Finnetistä pyritään<br />

nyt rakentamaan vahva kotimainen telepalveluyritys.<br />

Laadukkaiden palveluiden<br />

ja tehokkaan toiminnan lisäksi Finnetin<br />

valtakunnallisen palvelutarjonnan perustana<br />

ovat oma, koko maan kattava ja teknisesti<br />

uudenaikainen GSM/GPRS -verkko<br />

sekä sitä tukeva, kuituoptiikkaan perustuva<br />

valtakunnallinen runkoverkko.<br />

Tavoitteissa joustovaraa<br />

Konserni ryhmittyi uudelleen vuoden <strong>2003</strong><br />

alussa. Finnetiin kuuluu nyt kahdeksan<br />

maakunnallisen puhelinyhtiön yhdessä<br />

omistamaa, valtakunnallisesti toimivaa<br />

yritystä: DNA Finland, Suomen 2G, Kaukoverkko<br />

Ysi, Nettiportti, Suomen 3KTV,<br />

Finnet Logistiikka, Finnet Com ja Suomen<br />

3P. Yhteensä Finnetin palveluksessa on<br />

noin 4 400 työntekijää.<br />

Uuden yhtiön kuluvan vuoden liikevaihtotavoite<br />

on 280 miljoonaa euroa. Luku on<br />

sata miljoonaa euroa enemmän kuin viime<br />

vuonna.<br />

Matti Makkonen korostaa, ettei yhtiö aio<br />

hirttäytyä kasvutavoitteisiinsa. Pienempikin<br />

markkinaosuus riittää, kunhan yhtiön<br />

talous säilyy terveellä pohjalla.<br />

– Kasvu ei saa toteutua kannattavuuden<br />

kustannuksella. Emme aio myydä arvokkaita<br />

palveluita hintoja epäterveesti polkemalla,<br />

vaikka toimimmekin aktiivisesti<br />

markkina-asemamme kehittämiseksi.<br />

DNA suunnannäyttäjänä<br />

Uskoa tulevaisuuteen valaa DNA:n esimerkki.<br />

Kaksi vuotta sitten perustettu<br />

mobiilioperaattori on jo ehtinyt saavuttaa<br />

lähes kymmenen prosentin osuuden markkinoista.<br />

– DNA on tällä hetkellä kaikkein nopeimmin<br />

kasvava mobiilioperaattori. Sen<br />

saavuttamat tulokset osoittavat käytännössä,<br />

että kaikki on mahdollista, kunhan<br />

toimintaan keskitytään täydellä tarmolla<br />

ja taidolla, Makkonen painottaa.<br />

DNA on ilmoittanut pyrkivänsä saamaan<br />

tänä vuonna kokoon puoli miljoonaa<br />

asiakasta. Alkuvuoden perusteella tavoite<br />

näyttää olevan saavutettavissa. Makkonen<br />

tosin myöntää, että kilpailu alalla on ja<br />

tulee vastedeskin olemaan raakaa. Makkonen<br />

korostaa, että kilpailua ei silti saa<br />

pelätä, päinvastoin. Vaikea tilanne haastaa<br />

myös toimimaan.<br />

– Matkapuhelinviestinnän markkinat<br />

on jo aika tarkkaan jaettu. Käytännössä<br />

tämä tarkoittaa sitä, että meidän täytyy<br />

pystyä saamaan asiakkaita muilta operaattoreilta.<br />

Näkyvän markkinoinnin ja<br />

erilaisten kampanjoiden lisäksi aiomme<br />

satsata palvelun laatuun, esimerkiksi verkkojen<br />

kattavuuteen. Verkko-operaattorim-<br />

me Suomen 2G on todennäköisesti aktiivisin<br />

verkkoon investoiva operaattori Suomessa<br />

tällä hetkellä, Makkonen toteaa.<br />

Hän täsmentää, että verkon kattavuudessa<br />

ei sinällään ole enää suuria selkeitä<br />

aukkoja. Nykyisin myös Pohjois-Suomen<br />

hiihtokeskusalueet alkavat olla hanskassa.<br />

Kyse on enemmän peittoalueen täydentämisestä.<br />

– Ihmiset ovat tottuneet siihen, että kännykät<br />

kuuluvat yhtä lailla kaikkialla – myös<br />

metroissa, hisseissä ja parkkihalleissa. Tämän<br />

vuoksi parannamme edelleen sisätilapeittoa.<br />

Itse en kylläkään ole törmännyt<br />

häiriöihin, vaan kuuluvuus on ollut aivan<br />

riittävä niillä alueilla, joissa olen liikuskellut,<br />

Makkonen pohdiskelee.<br />

Herra tekstiviesti<br />

Matti Makkosella on pitkä kokemus tietoliikenteestä<br />

ja matkaviestinnästä. Tammikuun<br />

loppuun asti hän toimi reilun kahden<br />

vuoden ajan Nokia Networksin Professio-<br />

nal Services -yksikön johtajana.<br />

Tätä ennen Makkonen työskenteli 25<br />

vuoden ajan Soneralla aloittaen järjestelmäsuunnittelijana<br />

ja vastaten sittemmin<br />

verkkopalveluiden ja lopulta koko matkaviestinnän<br />

liiketoiminnasta Suomessa.<br />

Uransa alussa Matti Makkonen työskenteli<br />

myös kehitystyöryhmässä, jossa pohdittiin<br />

kännykän käyttömahdollisuuksia.<br />

Makkosen kerrotaan olleen ensimmäinen,<br />

joka hahmotteli visiota tekstiviestien lähettämisestä<br />

matkapuhelimella. Hän itse<br />

kuitenkin kiistää olleensa idean suoranainen<br />

keksijä.<br />

– Elettiin vuosia 1982–83, kun mietiskelimme<br />

pienessä ideatiimissä matkapuhelimen<br />

tulevaisuutta. Todennäköisesti lausuin<br />

ensimmäisenä julki ajatuksen tekstiviestien<br />

lähettämisestä kännykällä. En<br />

kuitenkaan miettinyt tuolloin, että ahaa,<br />

nyt syntyi valtava keksintö, joka 90-luvulla<br />

valloittaa koko maailman. Ajatus<br />

syttyi avoimessa ympäristössä, jossa ide-<br />

20 21<br />

”<br />

Markkinatavoitteemme<br />

merkitsee melkoista<br />

osuuden kasvattamista.<br />

Uskomme kuitenkin,<br />

että kovalla työllä se<br />

on mahdollista saavuttaa.<br />

”<br />

at syntyivät nimenomaan tietojenvaihdon<br />

avoimuuden ansiosta, Makkonen muistelee<br />

vaatimattomasti.<br />

Melontaa ja puurtamista<br />

Vapaa-aikanaan Matti Makkonen hoitaa<br />

kuntoaan ulkoilemalla. Harrastuksiin kuuluvat<br />

pyöräily ja melonta. Hän luonnehtii,<br />

että kumpaakin harrastusta yhdistää sama<br />

filosofia: liikkuminen välineen ja lihasvoiman<br />

avulla. Makkosen perheeseen kuuluu<br />

vaimo ja kaksi aikuista poikaa.<br />

– Olen keskittynyt ajattelemaan tulevaisuuden<br />

työhaasteita lähinnä lyhyellä<br />

aikavälillä. Haasteista suurin on konsernin<br />

saattaminen sellaiseen kuntoon,<br />

että se täyttää kunnolla perustehtävänsä.<br />

Pidemmällä aikavälillä läsnäoloa asiakkaiden<br />

lähellä lisätään ja tuotteita sekä<br />

tuotteistusta parannetaan. Lähivuodet<br />

pitävät eksotiikan sijaan sisällään tasaista<br />

puurtamista. Panostamme täysillä Suomen<br />

markkinoihin, Makkonen kiteyttää.

Teksti: Else Turunrn Kuva: Tommi Tuomi<br />

Asiakasyritys<br />

Nokian Capacitors pitää<br />

sähkön loistehon ja yliaal-<br />

lot kurissa. Laadukkaan<br />

sähkön suomalainen lä-<br />

hettiläs toimii 50 maassa.<br />

Tuotanto pyörii jo täydellä<br />

teholla, mutta yrityksen<br />

kasvuvauhti jatkaa vain<br />

kiihtymistään. Virtaa riit-<br />

tää muun muassa tehok-<br />

kuuden parantamiseen<br />

Pekingin olympialaisiin<br />

tarvittavassa sähkönsiir-<br />

tojärjestelmässä.<br />

Nokian Capacitors<br />

Virtaa suonissa<br />

Nokian Capacitors suunnittelee<br />

ja valmistaa laitteita ja<br />

järjestelmiä loistehon kompensointiin<br />

sekä harmonisten<br />

yliaaltojen suodatukseen.<br />

Yksinkertaisesti sanottuna yhtiön laitteet<br />

minimoivat siirtohäiriöitä ja nostavat<br />

”puhtaan” sähkön osuutta sähköverkossa.<br />

Tämä säästää energiaa ja parantaa sähkön<br />

laatua.<br />

Nokian Capacitorsin liikevaihto on noin<br />

40 miljoonaa euroa, henkilöstön lukumäärä<br />

noin 185. Tuotanto on maksimissaan,<br />

mutta myyntijohtaja Risto Tuomisen mukaan<br />

yhtiö aikoo kasvaa raskaan sarjan<br />

valmistajaksi.<br />

– Olemme kehitysvaiheessa ja haemme<br />

edelleen kasvua ja yhä parempaa kannattavuutta<br />

erityisesti suurjännitepuolella,<br />

Tuominen toteaa.<br />

Yhtiön tärkeimmät markkina-alueet ovat<br />

Skandinavia, muu Eurooppa, Aasia ja Etelä-Amerikka.<br />

Lähinnä itsenäisten agenttien<br />

kautta myyntiorganisaatio ulottuu 50<br />

maahan, ja tuotannosta menee vientiin<br />

noin 85 prosenttia.<br />

– Euroopan markkina-alue on jo sen verran<br />

vanha, ettei täällä rakenneta juuri uu-<br />

22<br />

sia verkkoja tai laitoksia. Vanhoja verkkoja<br />

joudutaan kuitenkin uusimaan. Muualla<br />

maailmassa, kuten Brasiliassa, Kiinassa ja<br />

Intiassa on vielä odotettavissa tai jo käynnissä<br />

suuria rakennushankkeita, Tuominen<br />

kertoo markkinatilanteesta.<br />

Nokian Capacitorsin tärkeimmät asiakasryhmät<br />

ovat teollisuusalan yritykset,<br />

Nokian Capacitorsin hankintapäällikkö<br />

Marko Antila (vas. edessä)<br />

ja <strong>Draka</strong> NK Cablesin myynti-insinööri<br />

Markku Kukkonen (oik.) esittelevät<br />

kuristimien pääraaka-ainetta,<br />

alumiinijohdinta.<br />

– Kun verkossa virtaa vain<br />

laadukasta sähköä, useita voimalinjoja<br />

ei tarvita ja häiriöt ovat harvassa,<br />

toteaa myyntijohtaja Risto Tuominen<br />

Nokian Capacitorsilta.<br />

sähköntuotantoa, -siirtoa ja -jakelua hoitavat<br />

yritykset sekä pienjännitetoimintaan<br />

keskittyvät sähköalan urakoitsijat ja tukkukauppiaat.<br />

Vanhat kumppanukset<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables toimittaa Nokian Capacitorsille<br />

kuristimien raaka-ainetta Italiasta<br />

ja jalostaa sen yhtiön Oulun tehtailla.<br />

Kuristintekniikkaa yhtiöt ovat kehittäneet<br />

yhteistyössä jo 80-luvulta lähtien.<br />

–Testaamme raaka-aineen Oulussa ja<br />

toimitamme sitä tänne Nokian Capacitorsin<br />

Tampereen tehtaalle keloissa, <strong>Draka</strong><br />

NK Cablesin myynti-insinööri Markku<br />

Kukkonen kertoo.<br />

Myös yhtiöiden juuret ovat yhteiset, sillä<br />

vuonna 1957 toimintansa aloittanut Nokian<br />

Capacitors oli aluksi <strong>Draka</strong> NK Cablesin<br />

edeltäjän, Suomen Kaapelitehdas Oy: n,<br />

kondensaattoriosasto. Yhtiö muutti Tampereelle<br />

60-luvun lopulla ja siirtyi siellä<br />

uusiin tiloihin 1983. Nyt yhtiö toimii itsenäisenä<br />

yrityksenä, jonka omistajana on<br />

joukko kotimaisia pääomasijoittajia.<br />

–Yhteistyö <strong>Draka</strong> NK Cablesin kanssa<br />

on ollut erittäin hyödyllistä, sillä kuristimet<br />

ovat yrityksellemme strateginen<br />

tuote. Se, että voimme niitä yhteistyössä<br />

kehittää, on meille selkeä vahvuus, Tuominen<br />

kiittelee.<br />

Kuristimien pääraaka-aineena on alumiinijohdin,<br />

joka käämitään sylinterimäiseen<br />

muotoon ja hartsataan vaadittavan<br />

mekaanisen lujuuden saavuttamiseksi. Sähkönjakelu-<br />

ja -siirtoverkoissa kuristimia<br />

käytetään eri käyttötarkoituksiin. Tuotevalikoimaan<br />

kuuluvat rinnakkais- ja sarjakuristimet,<br />

suodatinparistojen kuristimet<br />

sekä käynnistys- ja maadoituskuristimet.<br />

Halkaisijaltaan ja korkeudeltaan kuristin<br />

voi olla noin neljä metriä ja painaa jopa<br />

kahdeksan tonnia. Yhteen kytkettynä kon-<br />

densaattori ja kuristin muodostavat niin sanotun<br />

imupiirin, joka poistaa huonon sähkön<br />

verkosta.<br />

Uusi kuristimien valmistusmenetelmä<br />

on Tuomisen mukaan kilpailukykyinen ja<br />

sen elinikä on pitkä. Vastaavaa tekniikkaa<br />

käyttäviä kilpailijoita ei ole montaa: Nokian<br />

Capacitorsilla on kansainvälisillä markkinoilla<br />

yksi kilpailija Kanadassa sekä joitakin<br />

paikallisia kilpailijoita.<br />

Ympäristön parhaaksi<br />

Yliaalloista ja loistehosta huolehtivat kuristimet<br />

ja kondensaattorit säästävät energiaa<br />

– ja sitä kautta myös ympäristöä.<br />

– Jos sähköjohdossa välittyvää loistehoa<br />

ei ole kompensoitu ja siltä osin putsattu,<br />

sitä saattaa olla jopa 40 prosenttia siirrettävän<br />

sähkön kokonaistehosta. Jos sähköverkko<br />

kompensoidaan, vältytään tällöin<br />

turhan loistehon aiheuttamilta häviöiltä ja<br />

kustannuksilta, Risto Tuominen valaisee.<br />

Avaimet sähköalan<br />

terminologiaan<br />

Loisteho<br />

on sähkötehoa, jota muun muassa sähkö-<br />

moottorit käyttävät perustehon eli pätötehon<br />

lisäksi. Pelkkää pätötehoa käyttävät sähkö-<br />

vastukset, kuten saunan kiuas.<br />

Kuristin ja kondensaattori<br />

ovat osia yliaaltosuodattimessa. Suodatti-<br />

mella on kaksi tehtävää: tuottaa loistehoa<br />

perustaajuudella sekä suodattaa yliaaltoja.<br />

Suodattimella on pieni vaihtovirtavastus<br />

vaiheen ja maan välillä tai vaiheiden välillä<br />

suodatettavalla yliaaltotaajuudella. Näin<br />

suurin osa harmonisista yliaalloista päätyy<br />

suodattimeen eikä verkkoon.<br />

23<br />

Hän antaa konkreettisen esimerkin:<br />

– Brasiliassa ei tarvitse rakentaa uutta<br />

rinnakkaista siirtolinjaa ja hakata sen tieltä<br />

sademetsää, vaan oikein kompensoimalla<br />

voidaan tehostaa jo olemassa olevan verkon<br />

suorituskykyä. Vaikkapa 400 kilovoltin<br />

siirtolinja tarkoittaisi lähes jalkapallokentän<br />

levyistä ja satojen kilometrien pituista<br />

avohakkuuta metsässä.<br />

Kompensointilaitteet eivät yleensä ole<br />

yrityksille välttämätön investointi. Kehitysmaissa<br />

on ensin tärkeää turvata sähkön<br />

jakelu. Tämän jälkeen yhtiöiden kannattaa<br />

miettiä, miten tehokas sähköverkko<br />

on. Kompensointilaitteiden takaisinmaksuajat<br />

ovat kuitenkin investointiin verrattuna<br />

todella lyhyitä.<br />

– Takaisinmaksuaika on yleensä alle<br />

kaksi vuotta, jos tarkastelemme kustannuksia<br />

hyvin laajasta näkökulmasta. Tällöin<br />

laitehankintojen lisäksi mukana ovat<br />

myös asennustyöt, metsän kaadot ja mahdollisesti<br />

tarvittavien huoltoteiden rakentaminen,<br />

Tuominen laskee.<br />

Kansallisen säätelyn alla<br />

Eri maiden lait ja standardit säätelevät<br />

alan toimintaa yllättävän paljon. Esimerkiksi<br />

Brasiliassa poliitikot päättävät<br />

Tuomisen mukaan hyvin pitkälle rakennushankkeista.<br />

Nokian Capacitors on toimittanut Brasilian<br />

suurimmalle voimayhtiölle Furnakselle<br />

kuristimista ja kondensaattoreista koostuvan<br />

kompensointijärjestelmän. Voimayhtiö<br />

vastaa sähkön toimituksista koko Etelä-Brasiliaan.<br />

Myös Pekingin olympialaisissa valtion<br />

toimet vaikuttavat sähkön jakeluun.<br />

– Pekingissä kuluu paljon sähköä, mutta<br />

samalla ilmansaasteet ovat kovat. Tämän<br />

vuoksi Kiinan valtio teki periaatepäätöksen,<br />

ettei kaupungissa saa enää tuottaa sähköä<br />

hiilellä. Sähköntuotanto on nyt siirretty<br />

sisämaahan 500 kilometrin päähän, mistä<br />

sähköä siirretään Pekingiin, Risto Tuominen<br />

hymyilee.<br />

Hymyyn onkin aihetta, sillä tilanne on<br />

edullinen Nokian Capacitorsille. Yhtiö on<br />

tehnyt North China Power Groupin kanssa<br />

13 miljoonan euron sopimuksen. Kesän aikana<br />

käyttöönotettava sähköasema on osa<br />

Pekingin 2008 olympialaisten energia- ja<br />

ympäristösuunnitelmaa.

Kaapelien perinteisiä muovimateriaaleja<br />

ovat yleiset valtamuovit,<br />

joista tärkeimpiä ovat PVC,<br />

PE ja PP. Rakennusten sisäkaapeleiden<br />

vaippamateriaaliksi<br />

PVC on usein parempi vaihtoehto, koska<br />

PVC:llä on hyvät itsestäänsammuvuusominaisuudet.<br />

PE ja PP jatkavat kerran sytyttyään<br />

palamista loppuun asti. Ne voivat lisäksi<br />

levittää paloa muovista tippuvien palavien<br />

pisaroiden kautta.<br />

PVC:n hyvät palonesto-ominaisuudet johtuvat<br />

sen sisältämästä kloorista, joka toimii<br />

muovissa palonsuoja-aineena. Palavasta<br />

PVC:stä vapautuu pääsääntöisesti hiilidioksidia,<br />

vesihöyryä, hiilimonoksidia (häkää)<br />

ja kloorivetyä. Kloorivedystä muodostuva<br />

suolahappo on myrkyllinen kaasu, joka<br />

aiheuttaa korroosiota monille laitteille ja<br />

materiaaleille. PE:ssä ja PP:ssä taas ei ole<br />

mitään paloa rajoittavaa suojausta. Lisäksi<br />

PE: n ja PP:n lämpöarvo eli palossa vapau-<br />

Teksti: Soila Ojanen ja Toni Suomela Kuva: Tommi Tuomi<br />

Kun kaapeleita valitaan eri käyttökohteisiin,<br />

on hyvä varmistaa, että kaapelit ja niiden ma-<br />

teriaalit täyttävät asianmukaiset säädökset.<br />

Kaapelien on oltava turvallisia ja käyttökohtee-<br />

seensa sopivia eivätkä ne saisi rasittaa ympä-<br />

ristöä tarpeettomasti.<br />

Muovi<br />

Paloturva<br />

huomioon<br />

kohteen mukaan<br />

tuva lämpöenergia on yli kaksi kertaa suurempi<br />

kuin PVC:n.<br />

Rakennuksien sisäkaapeleissa voidaan<br />

käyttää myös itsestäänsammuvaa halogeenitonta<br />

muovimateriaalia, HFFR-seosta<br />

(käytössä myös lyhenteet LSZH ja LSOH).<br />

PE, PP ja HFFR-seokset eivät poltettaessa<br />

synnytä syövyttäviä epäorgaanisia kaasuja<br />

ja niistä poltossa vapautuva savumäärä on<br />

huomattavasti pienempi kuin halvimmilla<br />

PVC-materiaaleilla. HFFR-seoksien palonsuojaus<br />

perustuu tavallisesti seoksessa olevien<br />

lisäaineiden vesihöyryn vapautumiseen<br />

ja/tai lisäaineista muodostuvan metallioksidikerroksen<br />

suojavaikutukseen.<br />

On kuitenkin syytä huomioida, että<br />

HFFR-seoksien muoviosa, joka on yleisesti<br />

PE:n ja/tai PP:n seospolymeeri, on täysin<br />

palavaa materiaalia, josta palossa vapautuva<br />

lämpöenergia on huomattavan suuri. Lisäksi<br />

HFFR-seoksen palaessa syntyy aina vaihteleva<br />

määrä tappavaa hiilimonoksidia eli<br />

häkää. Tavallisten HFFR-seoksien huonoina<br />

puolina ovat esimerkiksi heikohko sään ja<br />

kemikaalien kestävyys, alhaisemmat pehmenemislämpötilat<br />

sekä korkeahko hintataso<br />

perinteisiin materiaaleihin verrattuna.<br />

Muovien<br />

ympäristöystävällisyys<br />

Ympäristön kannalta on järkevää käyttää<br />

tuotteita, joiden valmistus, käyttö, kierrätys<br />

ja hävittäminen vaativat mahdollisimman<br />

vähän energiaa. PVC-polymeerin valmistukseen<br />

kuluu muihin yleisiin muoveihin<br />

verrattuna vähemmän energiaa ja raakaöljyä.<br />

PVC:n sisältämä kloori saadaan ruokasuolasta,<br />

joka on lähes ehtymätön luonnonvara.<br />

PVC-polymeeri on inertti myrkytön<br />

aine, jossa kloori on erittäin lujasti kemiallisesti<br />

sitoutuneena.<br />

Lasin ja metallien ohella myös PE, PP ja<br />

PVC ovat hyvin pysyviä materiaaleja luonnossa.<br />

Koska nämä materiaalit ovat stabii-<br />

Mitä eri lyhenteet<br />

merkitsevät?<br />

SFS Suomen<br />

Standardisoimisliitto<br />

PVC Polyvinyylikloridi<br />

PE Polyeteeni<br />

PP Polypropeeni<br />

HFFR Halogeeniton palosuojattu<br />

muoviseos<br />

leja, ne eivät yleisesti osallistu kaatopaikan<br />

kemiallisiin prosesseihin eivätkä<br />

saastuta kaatopaikkojen lähiympäristöä.<br />

Esimerkiksi pehmitettyä PVC-kalvoa käytetään<br />

kaatopaikoilla suojakalvona estämään<br />

vaarallisia aineita vuotamasta pohjaveteen.<br />

Lisäksi PE, PP, ja PVC ovat materiaaleja,<br />

joita on helppo kierrättää mekaanisesti.<br />

Uloskäynneissä<br />

turvallisuus korostuu<br />

Tampereen aluepelastuslaitoksen johtavan<br />

palotarkastajan Pekka Mutikaisen mukaan<br />

muovit ovat pelastusviranomaiselle ongelmallisia<br />

rakenteita. Laatuja on paljon, joten<br />

akuutissa palotilanteessa harvoin edes<br />

kyetään kartoittamaan, mikä materiaali on<br />

tulessa.<br />

– Nykyisin sisäpinnoille on olemassa<br />

tietyt vaatimukset ja materiaalien pitää olla<br />

hyväksyttyjä. Se parantaa turvallisuutta,<br />

Mutikainen muistuttaa.<br />

Tarkastuskohteessa Mutikaisen katse etsiytyy<br />

ensitöikseen ulosmenoteiden sähköasennuksiin.<br />

– Eteinen, tuulikaappi, aula tai muu<br />

oven läheisyydessä oleva tila on palotilanteessa<br />

strategisesti tärkeä paikka. Sitä<br />

kautta pelastaudutaan ulos tai toisaalta tullaan<br />

sammutustöihin sisälle.<br />

Viime heinäkuun alusta tuli voimaan<br />

määräys, joka löytyy rakennuskokoelman<br />

E1-osan kohdasta 10.5.5. Sen mukaan<br />

ulosmenokäytäviin ei saa sijoittaa sellaisia<br />

tarvikkeita, rakennusosia tai laitteita, jotka<br />

lisäävät palokuormaa tai savun muodostuksensa<br />

takia vaarantavat henkilöturvallisuutta.<br />

Palokuormalla tarkoitetaan palavaa<br />

materiaalia.<br />

Myös sähköturvallisuuden standardi<br />

SFS-6000/A1 muistuttaa palotilanteeseen<br />

varautumisesta.<br />

Sähkötyöt<br />

vain ammattilaisille<br />

Palotarkastajan näkövinkkelistä ennen oli<br />

paremmin kuin nyt. Sähkövedot putkitettiin<br />

tai piilotettiin massiivisten rakenteiden<br />

sisään, joten tuli ei päässyt ryöpyttämään<br />

niitä ensivaiheessa.<br />

– 1990-luvun lopulla ja vuosituhannen<br />

alussa on tullut tavaksi, että etenkin korjausrakentamisessa<br />

voidaan jättää kaapelinippu<br />

porrashuoneen nurkkaan melko<br />

huolettomasti, Mutikainen ihmettelee.<br />

– Sähkökaapeleiden kunnollinen koteloiminen<br />

auttaa. Ensisijainen vaihtoehto<br />

on kuitenkin asennusreittien valinta siten,<br />

ettei kaapelivetoja tarvitse tuoda porrashuoneeseen.<br />

Sähkötyöt kannattaa tilata ammattilai-<br />

24 25<br />

selta, sillä huolimattomat asennukset lisäävät<br />

palovaaraa. Mutikaisen mukaan<br />

myös suunnitteluvaihe on tärkeä.<br />

– Väärät asennukset tai korjaukset lisäävät<br />

heti kustannuksia, jos jo kertaalleen<br />

tehty työ täytyykin purkaa tai tehdä<br />

uudestaan. Lopputulos paranee, kun suunnitteluvaiheeseen<br />

satsataan, Pekka Mutikainen<br />

tietää.<br />

Hänen mukaansa myös paloviranomaisten<br />

työhön kuuluu ohjata suunnittelijoita<br />

ja antaa heille tietoja turvalliseen suunnitteluun.<br />

– Vuoden verran voimassa olleet määräykset<br />

ovat lisänneet tarkkuutta asennuksissa.<br />

Määräysten vaatimat uudet toteutukset<br />

osataan jo kohtuullisen hyvin,<br />

Mutikainen toteaa.<br />

Uloskäytävien sähköasennuksiin<br />

sopivat kaapelit <strong>Draka</strong> NK Cablesilta<br />

Uloskäytävien sähköasennuksien vaatimukset koskevat rakennusten uloskäytäviä, jotka rakentamismääräysten<br />

mukaan on rakennettava omiksi palo-osastoikseen. Johtojärjestelmä voidaan toteuttaa<br />

ilman erityistä suojausta silloin, kun se syöttää sähköä uloskäytävässä sijaitsevalle laitteelle, esimerkiksi<br />

valaisimelle. Muut kuin uloskäytävätilassa sijaitsevia laitteita syöttävät johtojärjestelmät on suojattava.<br />

Ratkaisukeinoja on kolme. Ensisijaisesti johtojärjestelmät suojataan vähintään palonkestävyysluokka<br />

EI 30:n mukaisella rakenteella uloskäytävissä. Jos näin ei voida menetellä, toissijaisena ratkaisuna on<br />

käyttää testausstandardien SFS-EN 50266, SFS-EN 50267-2-3 ja SFS-EN 50268 mukaisia kaapeleita<br />

johtojärjestelmässä. Tai käyttää muuta menetelmää, josta on olemassa puolueettoman tutkimuslaitoksen<br />

puoltava lausunto.<br />

<strong>Draka</strong> NK Cablesin kaapelit, jotka täyttävät vaatimukset<br />

Tyypillisimmät energianousukaapelit<br />

SSTL Kaapelityyppi<br />

Saneerauskaapeli<br />

06 060 46 KOISTINEN-HF 4X6/6 1kV<br />

06 060 50 KOISTINEN-HF 4X10/10 RM 1kV<br />

06 060 06 KOISTINEN-EMC 4X6/6 1kV<br />

06 060 10 KOISTINEN-EMC 4X10/10 RM 1kV<br />

Turvakaapeli<br />

04 277 55 FRHF-MMJ 5x6 S WARMA 300/500V<br />

06 077 44 FRHF-XCCMK 4X6/6 WARMA 1kV<br />

Asennuskaapeli<br />

MMJ-EMC 5x6 S 450/750V<br />

Tyypillisimmät telenousukaapelit<br />

SSTL Kaapelityyppi<br />

Tietoverkko/puhelinkaapeli<br />

02 640 78 UC 400 S HF 23/1 4p<br />

02 640 80 UC 400 D S HF 23/1 2x4p<br />

Antennikaapeli<br />

02 821 82 TELLU 13 HF<br />

TELLU 7 HF<br />

Valokaapeli<br />

FYMSU-HF, eri kuitumäärillä (6-24 kpl)<br />

FZMSU-HF, eri kuitumäärillä (36, 48, 60, 72 tai 96 kpl)

SÄHKÖTUKUT, URAKOITSIJAT ja TEOLLISUUS<br />

KOTIMAAN<br />

MARKKINOINTI<br />

Mika Vänskä, markkinointijohtaja<br />

puh. 010 566 3304<br />

0400 440 896<br />

fax 09 682 1007<br />

mika.vanska@drakankc.fi<br />

POHJOIS-SUOMI<br />

Kari Arontie, myyntipäällikkö<br />

<strong>Johdin</strong>tie 5, 90630 Oulu<br />

PL 269, 90651 Oulu<br />

puh. 010 566 4298<br />

040 501 0131<br />

fax 010 566 4478<br />

kari.arontie@drakankc.fi<br />

LÄNSI-SUOMI<br />

Tapani Ruohomäki, myyntipäällikkö<br />

Alhoniitynkatu 5, 37130 Nokia<br />

puh. 03 342 5155,<br />

0400 636 345<br />

fax 03 342 5133<br />

tapani.ruohomaki@drakankc.fi<br />

OEM/TEOLLISUUS<br />

Markku Kukkonen, myynti-insinööri<br />

puh. 010 566 4345<br />

0400 285 174<br />

fax 016 524 706<br />

markku.kukkonen@drakankc.fi<br />

TELEVERKOT<br />

POHJOIS-EUROOPAN<br />

MARKKINOINTI<br />

Markku Anttila, markkinointijohtaja<br />

puh. 010 566 3609<br />

0400 415 015<br />

fax 09 870 2238<br />

markku.anttila@drakankc.fi<br />

NOKIA, TEOLLISUUS, TELE-<br />

VERKONSUUNNITTELU, TUKKU-<br />

URAKOINTI, ENERGIAYHTIÖT<br />

Paul Lundström, markkinointipäällikkö<br />

puh. 010 566 3476<br />

0400 401 201<br />

fax 09 870 2238<br />

paul.lundstrom@drakankc.fi<br />

ENERGIAYHTIÖT (OPGW)<br />

Kari Heinänen, markkinointipäällikkö<br />

puh. 010 566 3288<br />

040 776 9057<br />

fax 010 566 3333<br />

kari.heinanen@drakankc.fi<br />

Sinikka Perälehto, myyjä<br />

puh. 010 566 3607<br />

0400 871 761<br />

fax 09 870 2238<br />

sinikka.peralehto@drakankc.fi<br />

ASENNUSJOHDOT<br />

Toni Suomela, tuoteryhmäpäällikkö<br />

puh. 010 566 3445<br />

0400 446 038<br />

fax 09 682 1007<br />

toni.suomela@drakankc.fi<br />

ALUEMYYNTI ASIAKASPALVELU SONERA,<br />

Dan Grenman, tuoteinsinööri<br />

PUOLUSTUSVOIMAT<br />

puh. 010 566 3435<br />

Pekka Keskimäki, myynti-insinööri<br />

Kirsi Laukkanen, myyntipäällikkö<br />

0400 534 509<br />

puh. 010 566 3305<br />

puh. 010 566 3612,<br />

fax 09 682 1007<br />

0400 820 670<br />

0400 502 676<br />

dan.grenman@drakankc.fi<br />

fax 09 682 1007<br />

fax 09 870 2238<br />

pekka.keskimaki@drakankc.fi<br />

kirsi.laukkanen@drakankc.fi<br />

KESKI- JA ITÄ-SUOMI<br />

Sami Mustalampi, myyntipäällikkö<br />

Opistokuja 6-8, 40100 Jyväskylä<br />

puh. 010 566 3416<br />

040 822 6394<br />

fax 010 566 3417<br />

sami.mustalampi@drakankc.fi<br />

LOUNAIS-SUOMI<br />

Seppo Pöyhönen, myyntipäällikkö<br />

Jahtivoudintie 3, 25700 Kemiö<br />

puh. 010 566 3420<br />

040 823 4251<br />

fax 010 566 3421<br />

seppo.poyhonen@drakankc.fi<br />

ETELÄ-SUOMI<br />

Petri Pulkki, myyntipäällikkö<br />

Kimmeltie 1, 02110 Espoo<br />

puh. 010 566 3307<br />

0400 426 318<br />

fax (09) 682 1007<br />

petri.pulkki@drakankc.fi<br />

Anja Johansson, myyjä<br />

puh. 010 566 3314<br />

0400 845 757<br />

fax 09 682 1007<br />

anja.johansson@drakankc.fi<br />

Markku Kukkonen, myynti-insinööri<br />

puh. 010 566 4345<br />

0400 285 174<br />

fax 016 524 706<br />

markku.kukkonen@drakankc.fi<br />

Raija Pajunen, myyjä<br />

puh. 010 566 3310<br />

0400 617 744<br />

fax 09 682 1007<br />

raija.pajunen@drakankc.fi<br />

Aila Wimmer, myyjä<br />

puh. 010 566 4221<br />

0400 584 570<br />

fax 010 566 4478<br />

aila.wimmer@drakankc.fi<br />

Raili Hyyryläinen, myyjä<br />

puh. 010 566 4325<br />

040 559 9836<br />

fax 08 531 8008<br />

raili.hyyrylainen@drakankc.fi<br />

ELISA-YHTIÖT, FINNET-YHTIÖT,<br />

SONG NETWORKS,<br />

UUDET OPERAATTORIT, VR<br />

Bengt Ahti, myyntipäällikkö<br />

puh. 010 566 3606<br />

0500 411 008<br />

fax 09 870 2238<br />

bengt.ahti@drakankc.fi<br />

ASIAKASPALVELU<br />

Riitta Mäkeläinen, myyjä<br />

puh. 010 566 4533<br />

040 584 8532<br />

fax 010 566 4540<br />

riitta.makelainen@drakankc.fi<br />

Terhi Paavola, myyjä<br />

puh. 010 566 3605<br />

040 840 0405<br />

fax 09 870 2238<br />

terhi.paavola@drakankc.fi<br />

PALVELUKORTTI<br />

Timo Sippala, tuoteinsinööri<br />

puh. 010 566 4493<br />

040 564 5875<br />

fax 010 566 4263<br />

timo.sippala@drakankc.fi<br />

KUPARIJOHTIMISET<br />

TELEKAAPELIT<br />

Esko Aro, tuotekehityspäällikkö<br />

puh. 010 566 4237<br />

0400 581 029<br />

fax 010 566 4474<br />

esko.aro@drakankc.fi<br />

MATKAPUHELIN-<br />

VERKON KAAPELIT<br />

Timo Männistö, tuoteinsinööri<br />

puh. 010 566 4535<br />

040 584 8531<br />

fax 010 566 4294<br />

timo.mannisto@drakankc.fi<br />

TEKNINEN TUOTETUKI<br />

DRAKA NK CABLES OY / EEVA AUNESLUOMA fax 09 682 1398<br />

JOHDIN 1/<strong>2003</strong><br />

Kyllä kiitos, haluan tilata <strong>Johdin</strong>-lehden ilmaiseksi<br />

Yhteystietoni ovat muuttuneet<br />

RAKENNUSTEN TIETOVERKOT<br />

Sakari Vilppola, teknologiapäällikkö<br />

puh. 010 566 4234<br />

0400 587 496<br />

fax 010 566 4474<br />

sakari.vilppola@drakankc.fi<br />

Hannu Virtanen, myynti-insinööri<br />

puh. 010 566 3327<br />

040 520 1693<br />

fax 09 682 1007<br />

hannu.virtanen@drakankc.fi<br />

VALOKAAPELIT<br />

Hannu Väätämöinen,<br />

tuoteryhmäpäällikkö<br />

puh. 010 566 3298<br />

040 587 6757<br />

fax 010 566 3400<br />

hannu.vaatamoinen@drakankc.fi<br />

Jorma Tahvanainen, kehityspäällikkö<br />

puh. 010 566 3459<br />

040 510 3900<br />

fax 010 566 3400<br />

jorma.tahvanainen@drakankc.fi<br />

KELOJEN PALAUTUS HELPOTTUI<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables Oy:n kaapelikelojen palautus<br />

helpottui Lahdessa ja sen ympäristössä.<br />

Lahteen perustettiin 1.4.<strong>2003</strong> uusi<br />

palautuspiste, jonka osoite on:<br />

Lahden Kiitolinjaterminaali<br />

Teknikonkatu 5, 15520 Lahti<br />

puh. 010 520 4560<br />

OPGW-KAAPELIT<br />

Petri Utulahti, tuotepäällikkö<br />

puh. 010 566 3439<br />

040 709 0397<br />

fax 010 566 3333<br />

petri.utulahti@drakankc.fi<br />

OPGW-ASENNUSTARVIKKEET<br />

Raine Malja, tuotepäällikkö<br />

puh. 010 566 3391<br />

040 561 7953<br />

fax 010 566 3333<br />

raine.malja@drakankc.fi<br />

VALOKAAPELITARVIKKEET<br />

Lassi Siivola, tuoteinsinööri<br />

puh. 010 566 4602<br />

040 708 0958<br />

fax 010 566 4540<br />

lassi.siivola@drakankc.fi<br />

Sakari Koivula, kehitysteknikko<br />

puh. 010 566 4536<br />

040 547 9713<br />

fax 010 566 4540<br />

sakari.koivula@drakankc.fi<br />

Helsingin palautuspisteen sijainti muuttui<br />

1.4.<strong>2003</strong> helppopääsyisemmäksi.<br />

Uusi osoite on:<br />

Helsingin Kiitolinjaterminaali<br />

Metsäläntie 4 C-kenttä, 00620 Helsinki<br />

puh. 010 520 2693<br />

Kelapalautusohjeen kokonaisuudessaan löydät <strong>Draka</strong> NK Cables Oy:n kotisivujen kautta osoitteesta<br />

www.drakankc.fi. Valitse NK Klubi ja kirjaudu sisään. Klikkaa NK Klubin etusivun ylävalinnoista<br />

Tuotteet -kohtaa ja edelleen Muuta tietoa – Kelat ja pakkaukset.<br />

nimi__________________________________________________________________________________________<br />

yritys__________________________________________________________________________________________<br />

asema yrityksessä_______________________________________________ puh.___________________________<br />

postiosoite ja -toimipaikka________________________________________________________________________<br />

terveiset päätoimittajalle__________________________________________________________________________<br />

_______________________________________________________________________________________________<br />

_______________________________________________________________________________________________<br />

26 27

SÄHKÖTUKUT, URAKOITSIJAT ja TEOLLISUUS<br />

KOTIMAAN<br />

MARKKINOINTI<br />

Mika Vänskä, markkinointijohtaja<br />

puh. 010 566 3304<br />

0400 440 896<br />

fax 09 682 1007<br />

mika.vanska@drakankc.fi<br />

POHJOIS-SUOMI<br />

Kari Arontie, myyntipäällikkö<br />

<strong>Johdin</strong>tie 5, 90630 Oulu<br />

PL 269, 90651 Oulu<br />

puh. 010 566 4298<br />

040 501 0131<br />

fax 010 566 4478<br />

kari.arontie@drakankc.fi<br />

LÄNSI-SUOMI<br />

Tapani Ruohomäki, myyntipäällikkö<br />

Alhoniitynkatu 5, 37130 Nokia<br />

puh. 03 342 5155,<br />

0400 636 345<br />

fax 03 342 5133<br />

tapani.ruohomaki@drakankc.fi<br />

OEM/TEOLLISUUS<br />

Markku Kukkonen, myynti-insinööri<br />

puh. 010 566 4345<br />

0400 285 174<br />

fax 016 524 706<br />

markku.kukkonen@drakankc.fi<br />

TELEVERKOT<br />

POHJOIS-EUROOPAN<br />

MARKKINOINTI<br />

Markku Anttila, markkinointijohtaja<br />

puh. 010 566 3609<br />

0400 415 015<br />

fax 09 870 2238<br />

markku.anttila@drakankc.fi<br />

NOKIA, TEOLLISUUS, TELE-<br />

VERKONSUUNNITTELU, TUKKU-<br />

URAKOINTI, ENERGIAYHTIÖT<br />

Paul Lundström, markkinointipäällikkö<br />

puh. 010 566 3476<br />

0400 401 201<br />

fax 09 870 2238<br />

paul.lundstrom@drakankc.fi<br />

ENERGIAYHTIÖT (OPGW)<br />

Kari Heinänen, markkinointipäällikkö<br />

puh. 010 566 3288<br />

040 776 9057<br />

fax 010 566 3333<br />

kari.heinanen@drakankc.fi<br />

Sinikka Perälehto, myyjä<br />

puh. 010 566 3607<br />

0400 871 761<br />

fax 09 870 2238<br />

sinikka.peralehto@drakankc.fi<br />

ASENNUSJOHDOT<br />

Toni Suomela, tuoteryhmäpäällikkö<br />

puh. 010 566 3445<br />

0400 446 038<br />

fax 09 682 1007<br />

toni.suomela@drakankc.fi<br />

ALUEMYYNTI ASIAKASPALVELU SONERA,<br />

Dan Grenman, tuoteinsinööri<br />

PUOLUSTUSVOIMAT<br />

puh. 010 566 3435<br />

Pekka Keskimäki, myynti-insinööri<br />

Kirsi Laukkanen, myyntipäällikkö<br />

0400 534 509<br />

puh. 010 566 3305<br />

puh. 010 566 3612,<br />

fax 09 682 1007<br />

0400 820 670<br />

0400 502 676<br />

dan.grenman@drakankc.fi<br />

fax 09 682 1007<br />

fax 09 870 2238<br />

pekka.keskimaki@drakankc.fi<br />

kirsi.laukkanen@drakankc.fi<br />

KESKI- JA ITÄ-SUOMI<br />

Sami Mustalampi, myyntipäällikkö<br />

Opistokuja 6-8, 40100 Jyväskylä<br />

puh. 010 566 3416<br />

040 822 6394<br />

fax 010 566 3417<br />

sami.mustalampi@drakankc.fi<br />

LOUNAIS-SUOMI<br />

Seppo Pöyhönen, myyntipäällikkö<br />

Jahtivoudintie 3, 25700 Kemiö<br />

puh. 010 566 3420<br />

040 823 4251<br />

fax 010 566 3421<br />

seppo.poyhonen@drakankc.fi<br />

ETELÄ-SUOMI<br />

Petri Pulkki, myyntipäällikkö<br />

Kimmeltie 1, 02110 Espoo<br />

puh. 010 566 3307<br />

0400 426 318<br />

fax (09) 682 1007<br />

petri.pulkki@drakankc.fi<br />

Anja Johansson, myyjä<br />

puh. 010 566 3314<br />

0400 845 757<br />

fax 09 682 1007<br />

anja.johansson@drakankc.fi<br />

Markku Kukkonen, myynti-insinööri<br />

puh. 010 566 4345<br />

0400 285 174<br />

fax 016 524 706<br />

markku.kukkonen@drakankc.fi<br />

Raija Pajunen, myyjä<br />

puh. 010 566 3310<br />

0400 617 744<br />

fax 09 682 1007<br />

raija.pajunen@drakankc.fi<br />

Aila Wimmer, myyjä<br />

puh. 010 566 4221<br />

0400 584 570<br />

fax 010 566 4478<br />

aila.wimmer@drakankc.fi<br />

Raili Hyyryläinen, myyjä<br />

puh. 010 566 4325<br />

040 559 9836<br />

fax 08 531 8008<br />

raili.hyyrylainen@drakankc.fi<br />

ELISA-YHTIÖT, FINNET-YHTIÖT,<br />

SONG NETWORKS,<br />

UUDET OPERAATTORIT, VR<br />

Bengt Ahti, myyntipäällikkö<br />

puh. 010 566 3606<br />

0500 411 008<br />

fax 09 870 2238<br />

bengt.ahti@drakankc.fi<br />

ASIAKASPALVELU<br />

Riitta Mäkeläinen, myyjä<br />

puh. 010 566 4533<br />

040 584 8532<br />

fax 010 566 4540<br />

riitta.makelainen@drakankc.fi<br />

Terhi Paavola, myyjä<br />

puh. 010 566 3605<br />

040 840 0405<br />

fax 09 870 2238<br />

terhi.paavola@drakankc.fi<br />

PALVELUKORTTI<br />

Timo Sippala, tuoteinsinööri<br />

puh. 010 566 4493<br />

040 564 5875<br />

fax 010 566 4263<br />

timo.sippala@drakankc.fi<br />

KUPARIJOHTIMISET<br />

TELEKAAPELIT<br />

Esko Aro, tuotekehityspäällikkö<br />

puh. 010 566 4237<br />

0400 581 029<br />

fax 010 566 4474<br />

esko.aro@drakankc.fi<br />

MATKAPUHELIN-<br />

VERKON KAAPELIT<br />

Timo Männistö, tuoteinsinööri<br />

puh. 010 566 4535<br />

040 584 8531<br />

fax 010 566 4294<br />

timo.mannisto@drakankc.fi<br />

TEKNINEN TUOTETUKI<br />

DRAKA NK CABLES OY / EEVA AUNESLUOMA fax 09 682 1398<br />

JOHDIN 1/<strong>2003</strong><br />

Kyllä kiitos, haluan tilata <strong>Johdin</strong>-lehden ilmaiseksi<br />

Yhteystietoni ovat muuttuneet<br />

RAKENNUSTEN TIETOVERKOT<br />

Sakari Vilppola, teknologiapäällikkö<br />

puh. 010 566 4234<br />

0400 587 496<br />

fax 010 566 4474<br />

sakari.vilppola@drakankc.fi<br />

Hannu Virtanen, myynti-insinööri<br />

puh. 010 566 3327<br />

040 520 1693<br />

fax 09 682 1007<br />

hannu.virtanen@drakankc.fi<br />

VALOKAAPELIT<br />

Hannu Väätämöinen,<br />

tuoteryhmäpäällikkö<br />

puh. 010 566 3298<br />

040 587 6757<br />

fax 010 566 3400<br />

hannu.vaatamoinen@drakankc.fi<br />

Jorma Tahvanainen, kehityspäällikkö<br />

puh. 010 566 3459<br />

040 510 3900<br />

fax 010 566 3400<br />

jorma.tahvanainen@drakankc.fi<br />

KELOJEN PALAUTUS HELPOTTUI<br />

<strong>Draka</strong> NK Cables Oy:n kaapelikelojen palautus<br />

helpottui Lahdessa ja sen ympäristössä.<br />

Lahteen perustettiin 1.4.<strong>2003</strong> uusi<br />

palautuspiste, jonka osoite on:<br />

Lahden Kiitolinjaterminaali<br />

Teknikonkatu 5, 15520 Lahti<br />

puh. 010 520 4560<br />

OPGW-KAAPELIT<br />

Petri Utulahti, tuotepäällikkö<br />

puh. 010 566 3439<br />

040 709 0397<br />

fax 010 566 3333<br />

petri.utulahti@drakankc.fi<br />

OPGW-ASENNUSTARVIKKEET<br />

Raine Malja, tuotepäällikkö<br />

puh. 010 566 3391<br />

040 561 7953<br />

fax 010 566 3333<br />

raine.malja@drakankc.fi<br />

VALOKAAPELITARVIKKEET<br />

Lassi Siivola, tuoteinsinööri<br />

puh. 010 566 4602<br />

040 708 0958<br />

fax 010 566 4540<br />

lassi.siivola@drakankc.fi<br />

Sakari Koivula, kehitysteknikko<br />

puh. 010 566 4536<br />

040 547 9713<br />

fax 010 566 4540<br />

sakari.koivula@drakankc.fi<br />

Helsingin palautuspisteen sijainti muuttui<br />

1.4.<strong>2003</strong> helppopääsyisemmäksi.<br />

Uusi osoite on:<br />

Helsingin Kiitolinjaterminaali<br />

Metsäläntie 4 C-kenttä, 00620 Helsinki<br />

puh. 010 520 2693<br />

Kelapalautusohjeen kokonaisuudessaan löydät <strong>Draka</strong> NK Cables Oy:n kotisivujen kautta osoitteesta<br />

www.drakankc.fi. Valitse NK Klubi ja kirjaudu sisään. Klikkaa NK Klubin etusivun ylävalinnoista<br />

Tuotteet -kohtaa ja edelleen Muuta tietoa – Kelat ja pakkaukset.<br />

nimi__________________________________________________________________________________________<br />

yritys__________________________________________________________________________________________<br />

asema yrityksessä_______________________________________________ puh.___________________________<br />

postiosoite ja -toimipaikka________________________________________________________________________<br />

terveiset päätoimittajalle__________________________________________________________________________<br />

_______________________________________________________________________________________________<br />

_______________________________________________________________________________________________<br />

26 27

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!