Kaavaselostus

KANGASNIEMI 

6.8.2006 

KANGASNIEMEN KUNTA 

KANGASNIEMEN TAAJAMAN 

OSAYLEISKAAVASELOSTUS

17951 


Kangasniemen taajaman osayleiskaavaselostus 


KANGASNIEMEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVASELOSTUS 

6.8.2006 

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 

1.1 Tunnistetiedot 

Kangasniemen taajaman osayleiskaavanselostus, joka koskee 6. päivänä elokuuta 

2006 päivättyä kaavakarttaa, johon tehty muutokset 08.01.2007. 

Osayleiskaava koskee: 

Kangasniemen kunnan kuntakeskuksen ympäristöä. Osayleiskaavan oikeusvaikutteinen 

osa koskee asemakaavoitettavan taajaman ulkopuolisia ranta-alueita. 

Osayleiskaavan on laatinut Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Terveystie 2, 15870 

Hollola, puh (03) 52 351 

Vireilletulo 

Kaavoitus on käynnistetty Kangasniemen kunnan kaavoitusohjelman 2004 mukaisesti. 

Alueen yleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä ja kunnan 

ilmoitustaululla sekä kaavoituskatsauksen yhteydessä. 

Kunnanvaltuuston hyväksyminen 

Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 22.1.2007. 

1.2 Kaava-alueen sijainti 

Suunnittelualue sijaitsee Kangasniemen kuntakeskuksen ympärillä. Pohjoisessa 

kaava-alue ulottuu Ruoveden Syvälahteen sekä Emäpaju järveen. Etelässä alue 

ulottuu noin kilometrin Ruoveden Pullinlahdesta etelään. Kaava-alueeseen kuuluvia 

vesistöjä ovat Säynätlampi, Pätkönlampi, Hanhilampi, Emäpaju, Kotajärvi sekä Ruoveden 

rannat kuntakeskuksen ympärillä. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 45 

neliökilometriä (LIITE 2). Osayleiskaavan oikeusvaikutteisen osan pinta-ala on 7,6 

km2 . 

1.3 Kangasniemen osayleiskaavan tarkoitus 

Osayleiskaavoituksen tarkoituksena on päivittää vuonna 1994 hyväksytty kirkonkylän 

osayleiskaava ja tehdä siitä osoitettujen ranta-alueiden osalta oikeusvaikutteinen. 

Samalla tarkistetaan voimassa olevien asemakaavojen toteutuminen ja sekä 

arvioidaan niiden tarkoituksenmukaisuutta. Osayleiskaavan tarkoituksena on liittää 

yhteen suunnitelmaan suunnittelualueen nykyinen maankäyttö sekä järjestää kaavalla 

Kangasniemen kuntakeskuksen ympärillä tarvittavat tulevat toiminnot. 

1

Sisällysluettelo 



1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ..................................................................................................................... 1 

1.1 Tunnistetiedot .........................................................................................................................................1 

1.2 Kaava-alueen sijainti ..............................................................................................................................1 

1.3 Kangasniemen osayleiskaavan tarkoitus ..............................................................................................1 

1.4 Selostuksen liiteasiakirjat .......................................................................................................................3 

1.5 Kaavan liiteselvitykset ............................................................................................................................3 

1.6 Kaavaa koskevat muut asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali .................................................3 

2 TIIVISTELMÄ ................................................................................................................................................. 4 

2.1 Kaavaprosessin vaiheet .........................................................................................................................4 

2.2 Osayleiskaava ........................................................................................................................................4 

2.3 Toteuttaminen ........................................................................................................................................4 

3 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA .............................................................................................. 5 

3.1 Luonnonympäristö .................................................................................................................................5 

3.2 Rakennettu ympäristö ............................................................................................................................5 

3.2.1 Taajamakuva ..................................................................................................................................5 

3.2.2 Liikenne (katu- ja liikennealueet) ...................................................................................................6 

3.2.3 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot .........................................................................7 

3.2.4 Tekninen huolto ja erityistoiminnat ................................................................................................7 

3.3 Asuminen, väestön rakenne ja kehitys ..................................................................................................7 

3.4 Palvelut ...................................................................................................................................................8 

3.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta ...............................................................................................................8 

3.6 Virkistys ..................................................................................................................................................9 

3.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt ..................................................................................................9 

3.8 Sosiaalinen ympäristö ...........................................................................................................................9 

3.9 Maanomistus .......................................................................................................................................10 

3.11 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ........................................................10 

3.11.1 Seutukaava ...............................................................................................................................10 

3.11.2 Yleiskaava .................................................................................................................................11 

3.11.3 Voimassa olevat asemakaavat ..................................................................................................11 

3.11.4 Vireillä olevat asemakaavat .......................................................................................................12 

3.11.5 Rantakaavat ...............................................................................................................................12 

3.11.6 Rakennusjärjestys .....................................................................................................................12 

3.11.7 Pohjakartta .................................................................................................................................12 

3.11.8 Rakennuskiellot .........................................................................................................................12 

3.11.9 Suojelupäätökset .......................................................................................................................12 

3.11.10 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat ...................................................12 

3.11.11 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat .........................................................................13 

3.11.12 Alueelle lähtökohtavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit ...............13 

4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .........................................................................................15 

4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve ......................................................................................................15 

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ...................................................................15 

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ..................................................................................................................15 

4.4 Osayleiskaavan tavoitteet ....................................................................................................................15 

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .....................................................................................15 

4.4.2 Osayleiskaavan laadulliset tavoitteet ..........................................................................................16 

4.5 Osayleiskaavaa ehdotukseen 6.8.2006 tehdyt muutokset .................................................................16 

4.5.1 Viranomaisten lausunnot .............................................................................................................16 

5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS ...................................................................................................................... 18 

5.1 Kaavan rakenne ...................................................................................................................................18 

5.1.1 Taajama-alueen yleiskaavoitus ....................................................................................................18 

5.1.2 Ranta-alueen yleiskaavoitus ........................................................................................................18 

5.1.3 Palvelut ........................................................................................................................................18 

5.2 Aluevaraukset ......................................................................................................................................19 

5.2.1 Korttelialueet ................................................................................................................................19 

5.2.2 Muut alueet ..................................................................................................................................24 

5.3 Kaavan vaikutukset ..............................................................................................................................24 

5.3.1 Asemakaavoitukseen ja taajama rakenteeseen kohdistuvat vaikutukset ...................................25 

2



5.3.2 Taloudelliset vaikutukset ..............................................................................................................25 

5.3.3 Liikenteelliset vaikutukset ............................................................................................................26 

5.3.4 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan. .......................................................................26 

5.3.5 Vaikutukset virkistykseen .............................................................................................................26 

5.3.6 Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin kohteisiin ...........................................................26 

5.3.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin .................................................................................................27 

5.4 Ympäristön häiriötekijät .......................................................................................................................27 

5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset ...........................................................................................................27 

6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS ................................................................................................................. 33 

6.1 Toteuttaminen ja ajoitus .......................................................................................................................33 

1.4 Selostuksen liiteasiakirjat 

1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

2. Kaava-alue 

3. Vesistöjenkorkeus 

4. Pienet saaret 

5. Tienumerokartta 

6. Liikennemäärät 

7. Verkostot 

8. Asumisen keskittyminen 

9. Maanomistus 

10. Ote aiemmasta valtuuston hyväksymästä yleiskaavasta 

11. Asemakaava 

12. Liikenneturvallisuuden toimenpiteet 

13. Oikeusvaikutteiset ja mitoitettavat alueet 

14. Mitoitusperusteet 

15. Rakennusoikeudet 

16. Teollisuusalueet 

17. Kulttuurihistoria- ja luontokohteita koskevat kaavamääräykset 

18. Asemakaavojen laajennusalueet 

SELOSTUKSEEN KUULUU OSAYLEISKAAVAKARTTA MERKINTÖINEEN JA 

MÄÄRÄYKSINEEN 

1.5 Kaavan liiteselvitykset 

1. Kuntakeskuksen osayleiskaavan luontoselvitys 

2. Kuntakeskuksen osayleiskaavan kulttuurihistoriallinen inventointi 

3. Rakennusoikeuslaskelma 

1.6 Kaavaa koskevat muut asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali 

Karttalupa: © Maanmittaustoimisto 3/MYY/06 

Taustaselvitykset 

4. Lapaskankaan teollisuusalueen maaperäselvitys 

5. Kangasniemen keskustaajaman osayleiskaava-alueen inventointi. 

Museovirasto, arkeologian osasto, 2004. 

6. Valtatie 13 Jyväskylä - Mikkeli yhteysvälin kehittämisselvitys. Tiehallinto, 

Kouvola 2003 

7. Kangasniemen liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto, Kangasniemi 

2005 

8. Kangasniemen taajaman kaava-alueen yleistenteiden parantaminen, 

Tarveselvitys, Mikkeli 1999 

3



2 TIIVISTELMÄ 

2.1 Kaavaprosessin vaiheet 

Aloituskokous: Kangasniemen kunnantalolla 1.6.2004 

Suunnittelukokous 1: Kangasniemen kunnantalolla 19.11.2004 

Viranomaisneuvottelu 1: E-S ymp.keskus 13.12.2004 

Suunnittelukokous 2: Kangasniemen kunnantalolla 1.9.2005 

Suunnittelukokous 3: E-S ymp.keskus 16.11.2005 

Viranomaisneuvottelu 2: E-S ymp.keskus 1.2.2006 

Viranomaistyöneuvottelu: E-S ymp.keskus 13.12.2006 

2.2 Osayleiskaava 

Osayleiskaavalla luodaan edellytykset Kangasniemen kirkonkylän kehitykselle, selkeytetään 

alueen maankäyttöä, edistetään liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta, 

lasketaan rantarakennusoikeudet suunnittelualueen taajaman ulkopuolisille ranta-alueille 

ja nivotaan yhteen alueen maankäyttöön liittyviä suunnitelmia. Kaavan 

avulla suojellaan myös arvokkaita luonto-, maisema- ja kulttuurihistoriakohteita sekä 

turvataan virkistyskäyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa. 

2.3 Toteuttaminen 

Yleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena ainoastaan rannanmitoitusvyöhykkeellä. 

Näillä alueilla on laskettu rantojen rakennusoikeus ja näin ollen yleiskaava oikeuttaa 

suoraan rakennuslupaan uusien rakennuspaikkojen osalta. Rannan mitoitusvyöhykkeen 

ulkopuolella yleiskaava toimii ohjeellisena, eikä sillä ole oikeusvaikutusta. 

Nämä alueet tullaan asemakaavoittamaan kaavoitusohjelman mukaisesti. Toteuttamisaikatauluun 

vaikuttavat kunnan intressit toteuttaa uusia asuinalueita sekä lähinnä 

teollisuus ja palvelutoimintojen kysyntä alueella. 

4



3 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 

Kangasniemen keskustaajama sijaitsee luonnonkauniiden vesistöjen ympäröimänä 

Mikkelin ja Jyväskylän välissä 13 tien eteläpuolella. Kangasniemen keskustaajaman 

luonne muuttuu kesäisin, sillä asukasluku kaksinkertaistuu mökkiläisten saapuessa, 

jolloin alueen matkailuyritystoiminta vilkastuu. Kesäisin järjestetään myös paljon 

erilaisia kesätapahtumia. Taajaman palvelut ovat asettuneet tiiviisti ydintaajamaan. 

Kangasniemen tori sijaitsee Puulan rannalla, jonka lähistöllä on kesäisin hyvin hoidettu 

puistoalue. 

3.1 Luonnonympäristö 

Kaava-alue on taajaman lähialuetta, jossa luontoarvoiltaan arvokkaimmat kohteet 

ovat Pätkönlammen ja Leppäselän lintuvesialueet. Aivan keskustaajama-alueen 

läheisyydessä on arvokkaita reheviä matalia lintuvesiä sekä puroja, jotka toimivat 

ekologisina yhdysreitteinä luonnon monimuotoisuutta lisäten. Vesistöjen korkeuserot 

ovat melko pieniä (LIITE 3). 

Puulaveden pohjoisosa on taajaman lähialueena melko tiheästi rakennettua ja vilkkaasti 

liikennöityä vesistöä, josta ei juuri enää löydy laajempaa yhtenäistä luonnontilaista 

aluetta. Suurin osa saaristakin on jo rakennettuja. Kaava-alueen pohjoisosan 

vielä rakentamattomilla rannoilla onkin tärkeä merkitys virkistyskäytön ja eläimistön 

elinympäristönä. 

Suunnittelualueelta on tehty erillinen luontoselvitys. (Insinööritoimisto Paavo Ristola 

Oy 2005). Inventoinnissa esiin tulleet säilytettävät luontokohteet ovat pienialaisia ja 

paikallisesti merkittäviä. 

3.2 Rakennettu ympäristö 

3.2.1 Taajamakuva 

Erityispiirteen taajamakuvaan tuo vesistöjen läheisyys sekä tiivis taajamarakenne. 

Päivittäin tarvittavat palvelut ovat keskittyneet ydinkeskustaan. Kangasniemen keskustaajamassa 

on useita nähtävyyksiä, jotka luovat taajamakuvaan varsinkin kesäisin 

oman erityisen sävynsä. Pirtin perinnepuisto sataman läheisyydessä on eräs 

näistä kohteista, josta Kangasniemi erityisesti muistetaan. 

Kangasniemen taajaman ympäristössä sijaitsevat pienet alle hehtaarin kokoiset 

saaret lomarakennuksineen muodostavat alueelle erityisen ominaispiirteen. Jopa 

alle 2000 m2 saarissa on lomarakennuksia erillisine saunoineen. Rakennusten ikä 

ja kunto vaihtelee merkittävästi. Suuriosa rakennuksista on melko aktiivisessa käytössä 

kesäisin, sillä niitä on huollettu ja ne ovat asutun näköisiä. Saarten jätevesihuolto 

tulee olemaan ongelmallista saarten pienen kokonsa johdosta. Saaret ovat 

maaperältään kivisiä ja kallioisia, joka myös vaikeuttaa jätevesihuollon toteuttamista. 

Taajama-alueen lähiympäristössä rakennettuja alle hehtaarinkokoisia saaria on 

25 kpl ja näissä lomarakennuksia 37 kpl, alle 2 000 m2 saarissa alueella on 15 

lomarakennusta (LIITE 4). 

5



Kuva 2.1. Tyypillinen esimerkki pienestä rakennetusta saaresta 

3.2.2 Liikenne (katu- ja liikennealueet) 

Kangasniemen kunta keskus on noin 1,7 kilometriä etelään valtatie 13:sta. Mikkelin 

ja Jyväskylän välinen liikenne ei näin ollen kuormita kuntakeskusta. Suurimmat toteutuneet 

teollisuusalueet sijaitsevat liikenteellisesti edullisesti valtatie 13 varressa 

(LIITE 5). 

Tiehallinto on laatinut yhteysvälin Jyväskylä - Mikkeli kehittämisselvitystä. Selvityksen 

mukaan valtatie 13 pitkin kulkee huomattava osa itäisen Suomen sekä myös 

Venäjän tavara ja raaka-ainekuljetuksista. Väli Jyväskylästä Mikkeliin on kuitenkin 

liikennemääriltä pieni verrattuna muuhun runkoverkkoon. 

Tiehallinto on selvittänyt suunnittelualueen liikennemääriä (LIITE 6). Nykyisin valtatie 

13 liikennemäärä on noin 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta noin 11 % on 

raskasta liikennettä. Liikenne ennusteen (”Pääteiden liikennevirrat ja linkkikohtaiset 

liikenne-ennusteet”) mukaan vuoteen 2030 mennessä kevyt ajoneuvoliikenne kasvaa 

10-15 % ja raskasliikenne noin 40 %. 

Kaakkois-Suomen tiepiirin tarveselvityksessä on esitetty kevyen liikenteen yhteystarvetta 

välille Salmenkylä-Vuojalahti. Kevyen liikenteen väylän ensisijaisena tarpeena 

on yhteys tulevalle Golfkenttä alueelle. Nykyisin Valtien 13 tienalitus menee 

Pieksämäentien ja Jyväskyläntien risteyksestä 400 metriä Jyväskylään päin. Väylä 

ei kuitenkaan jatku toimivana valtatien 13 pohjoispuolelle, koska alitusta ei ole viimeistelty. 

6



Kuva 2.2. Kevyenliikenteen alitus Lapaskankaalle 

Kevyen liikenteen yhteystarvetta on myös Jyväskylään päin Lapaskankaan teollisuusalueelle. 

Otto Mannisentien linjausta museon nurkalla on kaavailtu tiehallinnon 

suunnitelmissa T-liittymäksi vanhan tiepohjan mukaisesti. 

3.2.3 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 

Taajama-alueella on useita kulttuuriympäristön kannalta arvokkaita rakennettuja 

kohteita sekä kokonaisuudeltaan yhtenäisinä säilyneitä pientaloalueita. Etenkin kirkonmäellä 

ja lähiympäristössä on säilynyt taajaman vanhaa rakennuskantaa. Taajaman 

lähiympäristössä on yhtenäisinä kokonaisuuksina säilyneitä maatilan pihapiirejä. 

Alueelta on tehty erillinen kulttuurihistoriaselvitys, jossa on kuvattu kohteet 

yksityiskohtaisesti. (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2005). Museovirasto on tehnyt 

alueelta arkeologisen inventoinnin. 

3.2.4 Tekninen huolto ja erityistoiminnat 

Kangasniemen kunnallisteknisen verkoston laajuus on miltei sama kuin asemakaava-alueen 

(LIITE 6). Säynätlammen koillispuolisille asemakaavan mukaisille 

rakennuspaikoille ei ole rakennettu viemäröintiä. Salmelan leirikeskus on asemakaava-alueen 

ulkopuolella, mutta se on liitetty kunnalliseen jätevesiverkostoon. Kangasniemen 

jäteveden puhdistamo sijaitsee taajaman eteläosassa Halkoniemessä. 

Puhdistamo on rakennettu vuonna 1978. Tätä ennen puhdistamo sijaitsi Halkoniemestä 

noin 400 metriä luoteeseen. 

3.3 Asuminen, väestön rakenne ja kehitys 

Kangasniemellä asuu noin 6 315 (v. 2004) asukasta, joista puolet asuu keskustaajamassa 

eli suunnittelualueella (LIITE 8). Väestön määrä on ennustettu olevan vuonna 

2020 Stakesin laskelmien mukaan 6150 asukasta. Väestön ikä on maankeskiarvoa 

vanhempaa, asukkaista 22 % on yli 65 vuotta vanhoja, kun koko maassa vastaavaluku 

on 15 %. Asukkaista 51 % on yli 45 vuoden ikäisiä. Kokomaassa vastaavaluku 

on 42 %. 

7



3.4 Palvelut 

Kunnalliset palvelut 

Kunnalliset palvelut sijoittuvat Kangasniemen kunnantalolle, joka sijaitsee Kangasniemen 

keskustassa keskeisellä ja näkyvällä paikalla. 

Koulut 

Suunnittelualueella on kaksi ala-astetta. Luokkia 0-2 opetetaan Kalliolan koulussa, 

joka sijaitsee Kalliolantiellä. Alue on sivussa vilkkaimmalta liikenteeltä ja näin ollen 

lasten kannalta turvallisella paikalla. Toinen ala-aste on Beckerin ala-aste, jossa 

opetetaan luokkia 3-6. Koulu sijaitsee Beckerintiellä linja-autoasema vieressä ja on 

liikenteeltään hieman vilkkaammalla paikalla kuin Kalliolan koulu. Kangasniemen lukio 

sijaitsee Kankaistentiellä noin puolikilometriä kunnantalolta lounaaseen. 

Kuva 2.3. Kalliolankoulu 

Kaupalliset palvelut 

Kuntakeskuksessa on useita eri ruoka- ja kahviopalveluita sekä käsityö ja lahjatavaramyymälöitä. 

Suunnittelualueella on myös monialaista pienteollisuusosaamista. 

Kesämatkailupalvelut ovat oleellinen osa Kangasniemen palvelutarjontaa. Toiminnassa 

on useita eri majoitusliikkeitä sekä mökinvuokraus mahdollisuuksia. Näistä 

näkyvimpänä ja suurimpana on Lomakylä Puulan Muikku. Kangasniemellä on myös 

useita harraste- ja kulttuuripalveluja, kuten Kulttuurikumpu, Wanha Pappila, Leppäniemen 

lomakartano ja luontomatkailu mahdollisuuksia. Kohteissa on mahdollista 

harrastaa melontaa, ratsastusta, golfi a, safareita, jäänveistoa, teatteria ja nähtävyyksiä. 

3.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 

Kangasniemen työpaikkaomavaraisuus on korkea 90 %. Suurin työnantaja on Kangasniemen 

kunta. Kunnassa on 350 vakinaista työpaikkaa sekä lisäksi 129 määräaikaista. 

Muita merkittäviä työnantajia ovat Vest Wood Finland Oy, Josadoor Oy, 

Hovinikkarit Oy, Tehomet Oy sekä Mimet Oy. Vuonna 2003 Kangasniemen elinkeinorakenne 

oli seuraava: maa- ja metsätalous 18 %, jalostus 22 %, palvelut 56 %, 

muut 4 %. 

8

3.6 Virkistys 



Kangasniemellä on melko runsaasti pienteollisuusyrityksiä. Yritystoiminta sijoittuu 

pääasiassa Lapaskankaanteollisuusalueelle valtatie 13 pohjoispuolelle sekä Joutsantien 

eteläpuolelle teollisuustien varteen. 

Kangasniemelle ominaista on vesistöjen läheisyys ja sen mukana tuomat virkistysmahdollisuudet 

heti taajaman läheisyydessä. Virkistystoiminnot nivoutuvat yhteen 

virkistyspalvelujen kanssa, joissa on hyödynnetty vesistöjen mahdollisuuksia, näitä 

ovat esimerkiksi kalastus ja melonta. 

Virkistysreiteistä ainoastaan Suurolan luontopolku on suunnittelualueella. Polku 

kulkee Suurolan saaressa ja sen edestakainen pituus on noin 8 kilometriä. Reitin 

varrella on 27 opastetaulua, joissa on tarkemmat tiedot alueen luonnosta. Kääntöpaikalla 

4 km päässä lähtöpisteestä on lintutorni sekä kota. 

Muita luontopolkuja ovat Siikajärven, Kutemajärven ja Sinivuoren luontopolut ne sijaitsevat 

yli 15 kilometrin etäisyydellä keskustaajamasta eivätkä yhdisty toisiinsa. 

Säynätlammen koillispuolella kulkee Paavonpolku, joka on huomioitu nykyisessä 

alueen asemakaavassa. Kaavaa ei ole kuitenkaan lähdetty toteuttamaan. Suunnittelualueella 

on myös muita enemmän kulkuväylinä toimivia lyhyitä polkuja. 

Naarajoen melontareitti loppuu suunnittelualueen eteläosiin ja sen pituus on yhteensä 

110 kilometriä Reitti alkaa Naarajärveltä ja kulkee lähes kokomatkan Natura-alueiden 

lävitse. Reitin varrella on arvokaita luontokohteita sekä esihistoriallisia 

kohteita. 

3.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 

Suunnittelualueella ei ole pahoja ristiriitoja ympäristönsuojelun ja ympäristöhäiriöiden 

kannalta. Alueella ei ole ympäristöä kuormittavaa raskasta teollisuutta tai muuta 

vastaavaa massiivista erityistoimintaa, joka aiheuttaisi häiriötekijöitä. 

Melko vilkkaasti liikennöity ja raskasta liikennettä johdattava valtatie 13:n melu kantaa 

vesistöjä pitkin useita kilometrejä aina kuntakeskukseen saakka. Keskustan läpiajoliikenne 

aiheuttaa myös jonkin verran melu sekä pakokaasuhaittoja. 

Joutsantien varressa sijaitseva vanha kaatopaikka-alue on melko etäällä muista toiminnoista 

eikä näin ollen aiheuta häiriöitä ympäröivään maankäyttöön. 

Halkoniemessä sijaitseva jäteveden puhdistamo sijaitsee ahtaalla tontilla lähellä 

asutusta. 

3.8 Sosiaalinen ympäristö 

Asuinalueet ovat pääasiassa omakotitaloalueita ja rauhallisilla kauniilla paikoilla, 

useasti vesistön tuntumassa. Kangasniemen keskustaajama on rakenteeltaan tiivis, 

jonka johdosta erilaiset toiminnot ja palvelut löytyvät läheltä. Avaruutta ja vapautta 

ympäristöön tuo tori, joka sijaitsee rannassa sataman läheisyydessä. 

Kesäisin Kangasniemellä on useita kesätapahtumia, joista jotkut ovat maanlaajuisestikin 

tunnettuja. Kunnassa on myös asunut useita kulttuurihenkilöitä, kuten Otto 

Manninen, Anni Swan ja Reihold Won Becer. Muistona heistä kuntaan on jäänyt 

panostus kulttuuriin myös nykyisin erilaisina tapahtumina sekä muistomerkkeinä ja 

alueina. 

9



Kuva 2.4. Torin vieressä oleva perinnepuisto. 

3.9 Maanomistus 

Huomattava osa suunnittelualueesta on seurakunnan (488 ha) omistuksessa, muita 

suuria maanomistajia ovat Kangasniemen kunta (514 ha) ja metsänhoitoyhdistys (53 

ha) (LIITE 9). 

3.11 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 

3.11.1 Seutukaava 

Osayleiskaava-alue kuuluu Etelä-Savon Seutukaavaan. Seutukaavan mukaiset 

aluevaraukset näkyvät kuvasta. 

Loma-asuntoalue (RA) varauksia alueella on Puulan Syvälahden länsi- ja itärannalla 

sekä osayleiskaava-alueen eteläpuolella Ruoveden Pullinlahdesta alkaen etelään. 

Matkailupalvelujen alueita (RM) seutukaavassa on osoitettu Kiviniemeen, jossa sijaitsee 

leirintäalue sekä Pullinlahden pohjoispuolelle. 

Seutukaavan mukainen taajamatoimintojenalue (A) varaus ympäröi kuntakeskusta. 

Teollisuustoimintojen (T) varaus on Jyväskylä-Mikkeli valtatien pohjoispuolella. 

Suojelualueiksi on osoitettu Leppäselkä ja Pätkönlampi. Lisäksi alueella on useita 

suojeltavia rakennuksia merkinnällä SR. 

Seutukaavassa on myös merkintä kunnan kaatopaikalle. 

10



Kuva 2.5. Ote seutukaavasta 

Etelä-Savoon valmistellaan parhaillaan maakuntakaavaa korvaamaan seutukaavaa. 

Työ on lähtenyt vireille 10.11.2003. OAS on ollut nähtävillä kesällä 2004 ja alustavan 

aikataulun mukaan maakuntakaava vahvistuu vuonna 2008. 

3.11.2 Yleiskaava 

Suunnittelualueella on vuonna 1994 valmistunut oikeusvaikutukseton Kangasniemen 

kirkonkylän osayleiskaava. Yleiskaavoitettavan alueen eteläpuolella on Puulan 

rantayleiskaava, joka on vahvistunut 26.5.2003. Kaavassa on varattu runsaasti alueita 

asuinpientaloille, jotka eivät ole vielä toteutuneet (LIITE 10). 

3.11.3 Voimassa olevat asemakaavat 

Kangasniemen kunnan kaikki keskusta-alueen asemaakaavat kuuluvat osayleiskaava-alueeseen. 

Asemakaavoissa on runsaasti toteutumattomia varauksia asuinpientaloille. 

Asemakaava-alueella on varauksia asuinrakentamiselle (AP AO, AOR ja AL) 

131 ha. Kaavan mukaisia asuinrakennuspaikkoja on lohkottu käyttöön noin 100 ha. 

Lisäksi osayleiskaava-alueeseen sisältyy Hokanniemen ja Kiviniemen ranta-asemakaavat 

(LIITE 11). 

Kangasniemellä asemakaava-alueella sijaitseva AP tai AL -tontin keskimääräinen 

pinta-ala on 1 700 m2. Näin ollen voidaan laskea asemakaava-alueella olevan yhteensä 

noin 770 edellä mainittua asemakaavan mukaista rakennuspaikkaa. Näistä 

rakennuspaikoista vapaana on noin 190. Vapaana on siis noin 30 % rakennuspaikoista. 

Merkittävimmät rakentamattomat asuinalueet ovat Vihinkankaan eteläpuolella Säynätlammen 

ja Simolan alueet, Marjosaari on rakenteilla. Vihinkankaalla ja Salmelantien 

länsipuolella on vielä joitakin rakentamattomia asuinrakennuspaikkoja. Muut 

rakentamattomat tontit ovat yksittäisiä ympäri kaava-aluetta. 

11



3.11.4 Vireillä olevat asemakaavat 

Osayleiskaavoituksen aikana Kangasniemellä on vireillä 6 eri kaavoitushanketta. 

1. Pappilanniemen kaavamuutos 

- Tavoitteena muodostaa korkeatasoinen asuntoalue 

- Hyväksytty helmikuussa 2006 

2. Taajama-alueen yleisten teiden kaavamuutokset 

- Tienrakentamistöiden edellyttämät kaavamuutokset 

3. Lapaskankaan teollisuusalueen kaavamuutos 

- Katualueen sijainnin järjestäminen 

- Hyväksytty helmikuussa 2006 

4. Kirkon seutu / seurakuntatalon itäpuolinen alue 

- Asemakaavan ajantasaistaminen 

5. Salmelan alueen kaava 

- Uuden huomattavan asuinalueen kaavoitus 

- 

Ei vielä vireillä 

3.11.5 Rantakaavat 

Kiviniemen rantakaava on vahvistettu lääninhallituksessa 12.2.1986. Hokanniemen 

rantakaava on vahvistettu 17.10.1985. 

3.11.6 Rakennusjärjestys 

Kangasniemen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 4.6.2001 ja se on tullut voimaan 

13.7.2001. 

3.11.7 Pohjakartta 

Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen toimittamaa rasterimuotoista peruskarttaa 

1:20 000 

3.11.8 Rakennuskiellot 

Alueella ei ole rakennuskieltoja 

3.11.9 Suojelupäätökset 

Leppäselkä ja Pätkönlampi kuuluvat Natura-alueisiin ja ovat lintuvesien suojelukohteita. 

Alueita ei ole perustettu luonnonsuojelualueiksi. 

3.11.10 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 

Valtatie 13 Jyväskylä - Mikkeli yhteysvälin kehittämisselvitys 2003 

Selvityksen mukaan valtatie 13 pitkin kulkee huomattava osa itäisen Suomen sekä 

myös Venäjän tavara ja raaka-ainekuljetuksista. Väli Jyväskylästä Mikkeliin on kuitenkin 

liikennemääriltä pieni verrattuna muuhun runkoverkkoon. 

Nykyisin valtatie 13 liikennemäärä on noin 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta 

noin 11 % on raskasta liikennettä. Liikenne ennusteen (”Pääteiden liikennevirrat ja 

linkkikohtaiset liikenne-ennusteet”) mukaan vuoteen 2030 mennessä kevyt ajoneuvoliikenne 

kasvaa 10-15 % ja raskasliikenne noin 40 %. 

Kangasniemen taajaman kaava-alueen yleisten teiden parantaminen, Tarveselvitys, 

Kaakkois-Suomen tiepiiri, Mikkeli 1999 

Selvityksen avulla on pyritty löytämään ongelmia Kangasniemen kuntakeskuksen liikennejärjestelyistä. 

Parannustoimenpiteet ovat tehty kevyenliikenteen turvallisuuden 

ehdoilla ja keskittyvät lähinnä risteysjärjestelyihin sekä korokkeiden ja hidasteiden 

rakentamiseen. Suurin muutosjärjestely on museon risteyksessä, johon on esitetty 4 

eri parannusvaihtoehtoa. Kahdessa vaihtoehdossa liikenne ohjattaisiin Joutsantielle 

Museon länsipuolelta. 

12



Kangasniemen liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto, Kangasniemi 

2005 

Suunnitelmassa on kartoitettu Kangasniemen kunnan alueella olevat liikenneturvallisuusongelmat. 

Ongelmia on selvitetty mm. liikenneonnettomuustilastojen avulla 

sekä asukaskyselyillä. Suunnitelmassa on esitetty konkreettinen toimenpideohjelma 

liikenneturvallisuuden parantamiseksi (LIITE 12). Selvityksessä on esitetty kevyen 

liikenteen yhteystarvetta välille Salmenkylä-Vuojanlahti. Kevyen liikenteen väylän 

ensisijaisena tarpeena on yhteys tulevalle Golfkenttä alueelle. Kevyen liikenteen 

yhteystarvetta on myös Jyväskylään päin Lapaskankaan teollisuusalueelle. Otto 

Mannisentien linjausta museon nurkalla on kaavailtu tiehallinnon suunnitelmissa Tliittymäksi 

vanhan tiepohjan mukaisesti. 

Golfkenttään liittyvät luvat ja suunnitelmat 

Rakenteilla olevalle golfkentälle on myönnetty ympäristö- ja toimenpideluvat kesällä 

2004. Luvissa on sallittu ottaa vettä Mallus järvestä 30 000 m3 vuodessa sekä 

rakentaa keinotekoisia ojia ja altaita. Golfkentästä on pyritty tekemään mahdollisimman 

vähän kuormittava, eikä esimerkiksi ruohon kasvua pyritä lisäämään raskaalla 

lannoituksella. Toimenpideluvan mukaisesti kompostoitua multaa ei voida tuoda 15 

metriä lähemmäksi rantaa. Lisäksi golfkentän alueelle on tehty ympäristösuunnitelma. 

Pieksämäen seudun moottorikelkkareitistö 

Kangasniemen kunta on ollut mukana perustamassa moottorikelkka-reitistöä yhdessä 

ympäristökuntien kanssa. Reitistä on tehty Kangas-niemen kunnan osalta 

reittipäätös rakennus- ja ympäristölautakunnas-sa 27.5.2003. Reitti mahdollistaa 

yleisen ja yhtäläisen oikeuden lumi-peitteisenä aikana moottorikelkalla kulkemiseen 

reitillä, joka toiminta tavoiltaan ja lainsäädännöltään verrattavissa yleisiin teihin ja 

niillä vapaaseen liikkumisoikeuteen velvollisuuksineen. Reitille on saatu maanomistajien 

suostumus. 

3.11.11 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat 

Yleiskaavoitettavan alueen eteläpuolella on Puulan rantayleiskaava, joka on vahvistunut 

26.5.2003. 

3.11.12 Alueelle lähtökohtavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit 

Lapaskankaan rakennettavuus selvitys 

Lapaskankaan teollisuusalueen pohjoispuolelle on tehty rakennettavuusselvitys. 

Selvityksestä käy ilmi, että teollisuusalueen laajentamismahdollisuuksia sen välittömään 

läheisyyteen ei juurikaan ole. Alue on pääasiassa yli 2 metrin turvekerroksen 

peittämä ja näin ollen alueen laajentaminen aiheuttaisi suuria massanvaihtotöitä. 

13



Kuva 2.6. Rakennettavuusselvityksen tutkimusalue 

14



4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 

4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve 

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 

Aloite kaavan laatimiseen on lähtenyt Kangasniemen kunnalta. Kangasniemen kunnan 

kaavoitusohjelman mukaisesti on yleiskaavoituksessa vuoden 2004 alussa ollut 

kohteena kirkonkylän taajama-alue lähiympäristöineen. Konsultin valinta tehtiin tarjouskilpailulla 

ja konsultiksi valittiin Kangasnimen teknisen lautakunnanpäätöksellä 

28.4.2004 Paavo Ristola Oy. 

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 

4.4 Osayleiskaavan tavoitteet 

Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu 

osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 

Kunnan asettamat tavoitteet 

Suurimmat paineet kohdistuvat teollisuus ja matkailupalvelujen alueiden lisäämiseen 

ja kehittämismahdollisuuksiin. Tätä kautta tavoitteena on saada lisää mahdollisuuksia 

uusille työpaikoille. Teollisuusalueita pyritään löytämään valtien 13 lähistöltä. 

Kangasniemellä on runsaasti toteutumattomia asuinalueita, näistä suurin osa on 

kunnan omistamilla maa-alueilla. Näiden alueiden tutkiminen ja niiden tarpeellisuus 

asutukseen sekä soveltuvuus mahdolliseen muuhun käyttöön on oleellista selvittää. 

Toisaalta tavoitteena on löytää taajaman läheisyydessä sijaitsevia uusien omarantaisia 

asuinrakennuspaikkoja. Asuinympäristöjen terveellisyyteen ja laatuun kiinnitetään 

huomiota mm. siten, että asutukselle ei aiheudu terveys-, melu-, eikä hajuhaittoja. 

Kaupalliset palvelut pyritään edelleen pitämään keskustassa ja pitämään 

kuntakeskus tiiviinä ja palvelut lähellä ihmisiä. Tämä on toteutunut hyvin nykyisissä 

asemakaavoissa. 

Liikenteen osalta tavoitteena on ratkaista kevyen liikenteen turvallisuuteen liittyviä 

kysymyksiä. Turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota mm. kevyen liikenteen liikkumiseen 

keskusta-alueelta rakenteilla olevalle golfkenttäalueelle, uusien liittymien 

turvallinen sijoittaminen ja toteuttaminen sekä veneliikenteen tarpeiden huomioonottaminen. 

Uusien teollisuustonttien löytyminen koetaan kunnassa tärkeänä. Liikenteellisesti 

sekä muutoinkin sijainniltaan parhaat paikat ovat Lapaskankaan teollisuusalueella. 

Alueen ominaisuudet lisärakentamiseen tutkitaan. 

Tavoitteena on myös vuorovaikutteinen kaavoitusprosessi, jolloin saadaan tärkeää 

tietoa kaavan osallisten tarpeista. Osayleiskaavassa pyritään huomioimaan eri ikäryhmien 

tarpeita mm liikenteellisillä järjestelyillä. 

Suojelualueet ja – ohjelmat 

Alueelle on tehty erillinen luonto- ja maisemaselvitys, jonka perusteella suojelualueet 

ja – ohjelmat huomioidaan osayleiskaavoituksessa. 

Kulttuurihistoria 

Kulttuurihistorian osalta tavoitteena on tuoda esiin ja säilyttää alueen kulttuuriperintöä. 

Alueelle on tehty erillinen kulttuurihistoriallinen selvitys. Selvitys antaa kuvan 

kulttuuriympäristön nykytilasta ja kulttuurihistoriallisista arvoista sekä kulttuuriympäristön 

huomioon ottamisesta osayleiskaavassa. 

Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 

Yleiskaavoituksessa kunnioitetaan seutukaavan merkintöjä ja otetaan ne huomioon 

uutta maankäyttöä suunniteltaessa. 

Taajaman yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, joten se ei sinänsä sido suunnittelutyötä. 

Yleiskaavoituksen tarkoituksena on myös päivittää vanhan yleiskaavan 

aluerajaukset. 

15



Taajama-alueiden osalta tarkistetaan asemakaavojen toteutumistilanne ja kiinnitetään 

erityistä huomiota alueille, joissa on toteutumatonta asemakaavaa. Näille alueille 

pyritään löytämään uusia ratkaisuja, jotka sopivat yhteen muun maankäytön 

kanssa. Tavoitteena on sovittaa asemakaavojen mukaiset toiminnot yhteen ja tarvittaessa 

laatia asemakaavan päivityssuunnitelmat, joilla toimintoja saadaan nivottua 

yhteen. 

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 

Virkistysalueiden, ulkoilu ym. -reittien sijoittamisessa hyödynnetään nykyisiä reittejä 

sekä Kangasniemen erityisiä maastollisia luonnonarvoja eli lähinnä vesistöjen läheisyyttä. 

Suunnittelualueella on useita satunnaisessa virkistyskäytössä olevia polkuja. 

Eräänä tavoitteena on löytää virkistyskäyttöön soveltuvia yhteysväyliä. 

Olemassa olevat melontareitit merkitään yleiskaavaan. Samalla tarkastellaan onko 

tarvetta ja mahdollisuuksia merkitä uusia reittejä. 

Suurolansaaren ja Leppäniemen alueen tulevaa maankäyttöä tulee tarkastella. Alueet 

ovat potentiaalisia matkailupalvelujen kehittämisen kannalta. Suunnittelutyön 

yhteydessä käydään keskustelua maanomistajien toiveista ja suunnitelmista. Jos 

rakentamista alueilla ryhdytään merkittävästi lisäämään, on syytä tarkastella myös 

viemäriverkoston laajentamista alueille. 

Valtatien pohjoispuolella Mikkeliin päin mentäessä on suunnitteilla golfkenttähanke. 

Hanke tuo mukanaan haasteita liikenteen järjestämiseksi 13 tietä pitkin, varsinkin 

kevyen liikenteen turvallisuuteen pyritään löytämään ratkaisuja. 

Salmelan leirikeskuksen ympäristön maankäyttö pyritään ratkaisemaan yleiskaavan 

puitteissa. Alueella on vanha kuntorata, joka on poistunut käytöstä noin 10 vuotta 

sitten. Alue on säilynyt melko luonnontilaisena, tosin metsänhakkuu toimenpiteitä on 

suoritettu. Ratkaistavaksi nousee säilytetäänkö nykyinen maankäyttö Salmelassa. 

4.4.2 Osayleiskaavan laadulliset tavoitteet 

Suunnittelualueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakentamisen 

ohjausjärjestelmä. Työ tulee perustua riittäviin perusselvityksiin sekä yhteistyöhön 

viranomaisten ja osallisten kanssa. Suunnitelman tulee olla loogisesti riippuvainen 

luonnonoloista, maisemasta, yhdyskuntarakenteesta ja lainsäädännöstä. 

4.5 Osayleiskaavaa ehdotukseen 6.8.2006 tehdyt muutokset 

4.5.1 Viranomaisten lausunnot 

Osayleiskaavaan on tehty viranomaisten lausuntojen, muistutusten se-kä viranomaistyöneuvottelun 

pohjalta joitakin muutoksia. Muutokset on esitetty alla. 

Etelä-savon ympäristökeskus 

- Lausunnon johdosta SL-alueen kaavamääräykseen lisätään teksti: ”Alueella 

on kielletty täyttäminen sekä muut luonnol-lista vesitasapainoa muuttavat 

toimet sekä rakennusten, raken-nelmien ja teiden rakentaminen. Liikkuminen 

moottoriajoneu-volla on kielletty lintujen pesintäaikana 1.4.-15.7. lukuun ottamatta 

Leppäselän Suurolansalmea.” 

- AP-1 ja AP-2 alueiden määräystä on täsmennetty siten, että alueille ei ole 

mahdollista rakentaa rivitaloa. 

- Golf-kentän viereisen RM-alueen määräystä on muokattu. Alue merkitään 

RM-2-alueeksi, jonka toteuttaminen vaatii ranta-asemakaavoitusta. 

- Pohjavesialueet otsikoidaan seuraavasti: ”Vedenhankintaa var-ten tärkeä 

pohjavesialue” 

- Kirkon kaakkoispuoleinen alue, joka oli kaavaehdotuksessa merkinnällä C, 

muutetaan kulttuurihistoriallisesti merkityksel-liseksi alueeksi. Koko kirkon 

ympäristön valtakunnallinen kulttuurihistoriallinen arvo lisätään selostukseen. 

- Selostukseen on lisätty tietoa moottorikelkkareitistä ja sekä kulttuurihistoria 

merkintöjen perusteita. 

16



- Rakennusoikeuslaskelmaan lisätään liitteeksi mitoitusvyöhy-kekartta. 

- Peltolan asuinrakennus ja pihapiiri merkitään karttaan s-1 suo-jelumerkinnällä 

- Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedot on päivitetty 

Muistutukset 

Muistutus 2 

Tilalla Rantala RN:o 24:0 olevaa AM-aluetta on laajennettu olemassa olevan 

tilanteen mukaisesti. 

Muistutus 3 

Telkonniemeen puoliksi tiloille Ala-Rantala 4:52 ja Telkon-niemi 3:55 lisätään 

yksi uusi lomarakennuspaikka rakennusoi-keuslaskelmassa olleen virheen 

korjauksen seurauksena. 

Muistutus 4 

Tilalta 15:5 on poistettu neljä lomarakennuspaikkaa, vaikka rakennusoikeuslaskelma 

antaa tilalle nämä rakennusoikeudet. Rakennusoikeus merkitään kuitenkin 

rakennusoikeuslaskel-maan. 

Muistutus 5 

Tiloilla Kantola 5:12, Aamuranta 5:5 olevan luontopolun paikka on poistettu ja 

AP-aluetta on laajennettu hieman Suur-olan saareen johtavan tien pohjoispuolelle. 

Muistutus 6 

Tilan Järvelä 2:12 osalta kaavaa on muutettu siten, että AM-aluetta on laajennettu 

hieman. Tämän lisäksi AM-alueella ole-va lomarakennus on merkitty kaavaan 

erillisenä RA/AP-rakennuspaikkana, kuten olemassa oleva tilanne on. 

Muistutus 10 

Paavonpolun loppupää on poistettu tilan 14:3 alueelta. Polku tulee jatkossa kulkemaan 

tilan kohdalta pyörätietä etelään, jos-ta haarautuu Leppäniementielle, 

josta edelleen luontopolulle. 

Muut muutokset 

Valtatien 13 toimenpideselvityksen mukaisesti muutetaan kaavaan seuraavat asiat: 

- Ehdotuksessa ollut kevyenliikenteenväylä on merkitty koko-matkalta valtatien 

13 pohjoispuolelle 

- Valtatien 13, Salmenlantien ja Pujatsalmentien risteysjärjeste-lyihin on tehty 

toimenpideselvityksen mukainen muutos. 

Pylävänälän teollisuusalue on merkitty kaavaan teollisuuden reservi-alueena. 

17



5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 

5.1 Kaavan rakenne 

Suunnittelualueeseen kuuluu sekä taajama- ja ranta-alueita. Tästä johtuen osayleiskaavoitusta 

on tehty sekä taajama että ranta-alueiden yleiskaavoituksen periaatteita 

noudattaen. Kaavaratkaisu perustuu olemassa oleviin suunnitelmiin, tehtyihin 

selvityksiin sekä osallisten mielipiteisiin. Työ on tehty maankäyttö- ja rakennuslain 

mukaisesti 

5.1.1 Taajama-alueen yleiskaavoitus 

Taajama-alueiden yleiskaavoituksella pyritään sovittamaan yhteen eri taajamatoiminnot 

toimivaksi kokonaisuudeksi. Alueella erityisesti huomioitavia asioita ovat nykyinen 

rakentaminen, väestö, kunnallistekniikka, liikenne sekä suunnittelutilanne. 

5.1.2 Ranta-alueen yleiskaavoitus 

Taajamatoimintojen ulkopuolisille ranta-vyöhykkeille (200 m) laaditaan mitoitusperiaatteet, 

joiden tarkoituksena on jakaa rakennusoikeus rantakiinteistöille tasapuolisesti. 

Mitoitettaviksi ranta-alueiksi on määritetty Emäpaju, Kotajärvi, Puulan luoteisosat, 

osa Säynätlammesta, Suurolan saari sekä joitakin muita rantoja (LIITE 13). 

Näiden alueiden kaavoituksessa pääpaino on lomarakentamisen järjestämisellä siten, 

että säilytetään luonto- ja virkistysarvot. 

5.1.2.1 Mitoitusperusteet 

Mitoitusperusteilla tarkoitetaan niitä yhteisiä sovittuja periaatteita, joilla rantarakentamisen 

rakennusoikeus jaetaan tasapuolisesti maanomistajien kesken. Mitoitusperusteissa 

otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja kaavan yleiset tavoitteet. 

Mitoitusperusteissa mukaillaan Puulan rantayleiskaavaa. Rakentaminen katsotaan 

rantarakentamiseksi, kun sen etäisyys rantaviivasta on vähemmän kuin 100 metriä. 

Rantarakennusoikeus jaetaan kantatiloittain. Kantatilana käytetään tilaa, joka on ollut 

voimassa vuonna 1969. Rakennusoikeus muodostuu kantatilan rantaviivan pituudesta, 

mitoitusvyöhykkeestä. Mitoitusperusteet on kuvattu tarkemmin liitteessä 14. 

5.1.3 Palvelut 

Kangasniemen palvelutarjonta on keskittynyt tiiviin kuntakeskuksen ympäristöön ja 

palvelut ovat helposti saatavilla. Erilaisia palveluja on myös riittävästi, eikä yleiskaavoituksen 

avulla tasolla ole tarvetta varata uusia alueita palveluille. 

18



5.2 Aluevaraukset 

5.2.1 Korttelialueet 

Suuriosa suunnittelualueesta on maa- ja metsätalousaluetta ja vesistöä. Alla olevasta 

taulukosta selviää aluevarausten pinta-alat. 

5.2.1.1 Asuinalueet 

Varaus Ala (ha) % 

M 1464 33,4 % 

MU 241 5,5 % 

MT-1 90 2,1 % 

W 1157 26,4 % 

AP 523 11,9 % 

AM 24 0,5 % 

AK 3 0,1 % 

T 187 4,3 % 

V 349 8,0 % 

S 77 1,8 % 

RA 75 1,7 % 

LV 14 0,3 % 

E 17 0,4 % 

P 44 1,0 % 

RM 63 1,4 % 

MA 40 0,9 % 

C 18 0,4 % 

4386 100 % 

Yleiskaavassa on merkitty asuinalueiksi voimassa olevien asemakaavojen asuinalueet 

sekä nykyisen asuinrakentamisen mukaiset alueet. Keskusta-alueen osalta 

asemakaavat ja nykyinen rakentaminen vastaavat toisiaan. Vanhaan yleiskaavaan 

verraten asuinalueet vähenee noin 30 hehtaaria. 

Vanhassa yleiskaavassa Niirasen lahden länsipuolella oleva alue oli merkitty asuinalueeksi. 

Alueen rakennuspaikat eivät olleet rantarakennuspaikkoja, vaan rannassa 

kulki kapea viherkaista. Tämä vanhan yleiskaavan mukainen Niirasenlahden varsinainen 

asuinalue poistuu. Tässä yleiskaavassa alueen kaavoitusperiaatteena käytetään 

ranta-alueiden mitoitusperusteita. Alueelle on jo rakennettu poikkeusluvalla 2 

uutta asuinrakennusta. 

Täysin rakentamattomia vanhan yleiskaavan mukaisia asuinalueita on Säynätlammen 

koillispuolella sekä Suurolansaaressa. Säynätlammen asuinaluetta supistetaan 

vastaamaan enemmän nykyisen asemakaavan laajuutta. Suurolansaaren asuinaluetta 

supistetaan etelästä ja jatketaan hieman luoteeseen. Suurolansaaren AP-varaus 

toimii lisäreservinä tarvittaessa. 

Uutta asuinrakentamista on sijoitettu asemakaava-alueen pohjoispuolelle Salmelan 

leirikeskuksen eteläpuolelle. Alue on kytköksissä voimassa olevaan asemakaavaan, 

jolloin kunnallistekniikka on lähellä. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. 

Asuinrakentaminen on jaettu kaavassa kolmeen eriluokkaan. Ensinnäkin on alueita, 

jotka on tarkoitus asemakaavoittaa ja rakentaa kunnallistekniikka. Lisäksi hajaasutusalueella 

on joitakin tiiviimpiä asuinrakennusryhmiä, jotka merkitään kaavaan 

asuinalueina. Kolmannen ryhmän muodostavat yksitäiset asuinrakennukset, jotka 

ovat mitoitettavalla alueella. Yksittäisiä asuinrakennuksia tai maatilan pääkeskuksia, 

jotka sijaitsevat mitoitusvyöhykkeen ulkopuolella ei merkitä kaavaan. 

19



5.2.1.2 Keskustatoiminnot 

Kangasniemen valmiiksi tiivistä ja toimivaa keskustaa ei ole yleiskaavalla ole tarvetta 

ryhtyä muuttamaan. Keskustoimintojen osalta todetaan nykyinen tilanne ja luodaan 

aluevaraukset siten, että nykyiset palvelut on mahdollista turvata. 

5.2.1.3 Palvelurakennusten korttelialueet 

Julkiset palvelurakennusten korttelialueet tulevat sijaitsemaan pääasiassa keskustan 

tuntumassa. Varauksella on merkitty koulut, terveyskeskus, hautausmaa sekä 

Mäntyrannan vanhainkoti. 

Uusi yleiskaavalla muodostuva palvelualueiden korttelialue sijoittuu Salmelan leirikeskuksen 

ympäristöön. Alueella on nykyisen seurakunnan omistama leirikeskus 

ja rakennukset ovat käytössä, mutta vaatisivat peruskorjausta. Alueen maaperä on 

rakentamiseen hyvin soveltuvaa. Alueelle tulee jo nykyisellään vesi- ja viemäriverkosto. 

Yleiskaavaan merkittäviä olemassa olevia matkailupalvelujen korttelialueita on Kiviniemessä 

Lomakylä Puulan muikku, Leppäniemen lomakartano ja Reinikkala. Tämän 

lisäksi uusina matkailupalvelujen alueina merkitään Syvälahden eteläpuolelle 

Golf-kentän yhteyteen sijoittuva lomakylä ja Syvälahden pohjoisosaan tanssilavan 

yhteyteen pienempi matkailupalvelujen alue. 

5.2.1.4 Virkistys 

Virkistyskäyttöön on varattu laajimmat asemakaavojen mukaiset virkistysalueet sekä 

alueet, joilla on olemassa olevaa virkistystoimintaa. Lisäksi kaavaan on merkitty olemassa 

olevat virkistysreitit. Vanhaan yleiskaavaan verraten uusia virkistyskäyttöalueita 

tulee Niirasenlahden länsipuolelle, joka ennen oli reservialuetta asuinpientaloille. 

Toinen uusi virkistysalue tulee Säynätlammen asuinalueen eteläpään tilalle. 

Virkistysalueet sijaitsevat pääosin seurakunnan ja kunnan omistamilla maa-alueilla. 

Golfkentän alueelle ja sen ympäristöön on varattu laaja alue virkistys- ja ulkoilukäyttöön. 

Alue on maasto-olosuhteiltaan hyvää ulkoilumaastoa ja lisäarvoa virkistyskäyttöön 

tuo vesistönläheisyys. 

5.2.1.5 Loma-asuminen 

Tehdyn rakennusoikeuslaskelman mukaan suunnittelualueelle on tulossa 61 kpl uusia 

lomarakennuksia. Kaikki uudet lomarakennukset sijaitsevat mitoitettavalla alueella. 

Lomarakennukset ovat sijoitettu yleiskaavaan varjellen luonto- ja virkistysarvoja 

mitoitusperusteiden mukaisesti. Vanhaan yleiskaavaan verraten Suurolan saaren 

matkailupalvelujen alueet korvataan yksittäisillä lomarakennuspaikoilla (LlIITE 15). 

5.2.1.6 Teollisuusalueet 

Suunnittelutyössä tavoitteena oli löytää varauksia teollisuuden käyttöön. Alueelta 

löytyy olemassa olevia teollisuusalueita sekä potentiaalisia vaihtoehtoja uusille alueille 

(LIITE 16). Vaihtoehtoja on vertailtu ja laitettu paremmuus järjestykseen sijainnin 

rakennettavuuden ja pinta-alan perusteella. Sijaintiin vaikuttavat mm. ympäröivä 

maankäyttö, luonto- ja ympäristöarvot sekä mahdolliset muut häiriintyvät kohteet tai 

toiminnot. Suhteessa muuhun maankäyttöön sekä logistisesti parhaat alueet sijaitsevat 

valtatie 13 ja Pieksämäentien (447) risteyksen läheisyydessä pohjoispuolella 

Lapaskankaalla. 

Asumalahti 

Lapaskankaan teollisuusalueelta pohjoiseen noin 1,5 kilometriä Pieksämäentien 

(447) varressa Salmelantien pohjoispuolella on teollisuudelle logistisesti, maastollisesti 

sekä ympäröivään maankäyttöön soveltuva alue. Alueen pohjoispuolella sijaitsee 

kalliolouhos, joten myös maa-ainesta on saatavilla läheltä. Alueen pinta-ala on 

noin 52 ha, joten se on kooltaan riittävä. Asumalahden maastossa on melko paljon 

korkeuseroja ja se on ympäröivää maastoa korkeammalla. Kaakkoispuolella aluetta 

20



alkaen 447 tiestä on I-luokan pohjavesialue. Alueen omistaa 2 yksityistä maanomistajaa 

sekä Kangasniemen seurakunta. Kaava-alueen ulkopuolella pohjoiseen on 

laajentumismahdollisuuksia aina kalliolouhokseen saakka. 

Kuva 4.1. Kalliolouhos 

Lapaskankaan laajennus 

Lapaskankaan nykyinen teollisuusalue rajoittuu rakennettavuusselvityksen mukaan 

pääosin suohon, joten sen laajentaminen välittömään läheisyyteen ei ole juurikaan 

mahdollista. Alueelta löytyy kuitenkin kaksi pienehköä aluetta, jonne laajentuminen 

olisi mahdollista. 

Ensimmäinen laajenemissuunta on valtatie 13 pitkin Jyväskylään. Alueen pinta-ala 

on noin 7 ha, alueesta on noin 1 ha asemakaavassa varattuna teollisuuteen. Alue on 

nykyisin metsää ja sen omistaa yksityinen maanomistaja. 

Toinen laajenemissuunta on Pieksämäentietä pohjoiseen. Alueen pinta-ala on noin 

13 ha ja se rajoittuu asemakaavan mukaiseen ET-alueeseen. Maastollisesti alue on 

vaihteleva, paikoin on kosteikkoja ja lehtimetsää ja kuusimetsää. 

Hanhisuo 

Hanhisuo sijaitsee kuntakeskuksesta noin 2 kilometriä länteen. Joutsantien pohjoispuolella. 

Sijainniltaan alue ei häiritse muuta maankäyttöä, mutta Valtatien 13 

liikenne joutuisi tulemaan paikalle häiriten muuta maankäyttöä ja liikennettä. Alue 

on aiemmassa yleiskaavassa varattu osittain teollisuuskäyttöön. Teollisuusalueen 

rajausta on tarkennettu rakennettavuuden kannalta edullisemmaksi. Alueen puusto 

on lehti- sekä kuusimetsää ja maastossa lieviä korkeuseroja. Joutsantien vieressä 

kulkee voimajohdot. Alueen omistaa Kangasniemen metsänhoitoyhdistys sekä yksityinen 

maanomistaja. Alueen pinta-ala on noin 36 ha. 

21



Kuva 4.2. Hanhisuo 

Vihikangas 

Alue sijaitsee Kangasniemen kuntakeskuksesta noin kilometrin etelään Urheilukeskuksen 

eteläpuolella. Alue on asemakaavassa virkistysaluetta ja alueen kaakkoispuolella 

on asuinpientaloalueita sekä hautausmaa. Vihikankaalta noin puolikilometriä 

pohjoiseen sijaitsee pienteollisuutta. Liikenteellisesti alue on melko huonolla 

paikalla, sillä alueelle joudutaan tulemaan monien eri toimintojen läpi ja tieyhteydet 

ovat melko pieniä. Maastoltaan alue on tasaista ojitettua paikoin hieman kosteaa 

maastoa, puusto on pääosin koivua. Alueen omistaa pääasiassa Kangasniemen 

seurakunta, muita maanomistajia ovat Tornator Oy sekä yksityinen maanomistaja. 

Vihinkangasta käsiteltiin yhtenä mahdollisena vaihtoehtona teollisuuteen, mutta sitä 

kuitenkaan ei merkitä yleiskaavaan. 

Kuva 4.3. Vihikangas 

22

5.2.1.7 Liikenne 



Suunnittelualueelle on tehty useita eri liikenneselvityksiä, näiden selvitysten pohjalta 

sekä viranomaisneuvotteluissa tulleiden asioiden seurauksena on tehty joitakin 

liikennejärjestelyjä. Yleiskaavoituksen kannalta merkityksellisiä toimenpiteitä ovat 

olleet mahdollisen eritaso- tai kiertoliittymän merkitseminen teiden 13 ja 447 risteykseen 

sekä tilan varaaminen museon risteyksen muutostöiden varalle. Uusia kevyenliikenteen 

väyliä merkitään tielle 13 golf-kentän suuntaan. Yleiskaavaan on merkitty 

perustettu Pieksämäen seudun moottori-kelkkareitistö, joka alkaa Niirasenlahden 

jäältä lähtien pohjoiseen. 

5.2.1.8 Erityisalueet 

Yhdyskuntateknisen huollon alueina on merkitty Syvälahden rannassa sijaitseva 

Kangasniemen varavedenottamo, Halkoniemessä sijaitseva jätevedenpuhdistamo, 

Suurolan saareen varaus jäteveden puhdistamolle, hautausmaa, vanha kaatopaikka 

sekä esim. mastojen tontteja tai sähkönjakeluun liittyviä varauksia. Nykyisen kaatopaikan 

alue sopii sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan tulevaisuudessa mm. pienteollisuuteen, 

esimerkiksi jätteiden jatkojalostukseen. 

5.2.1.9 Suojelu 

Varsinaisina luonnonsuojelualueina (SL) merkitään Leppäselkä sekä Pätkönlampi. 

Alueet kuuluvat Natura-alueisiin ja ovat lintuvesien suojelukohteita. 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina metsälakikohteina (luo-1) merkitään 

rantaluhdat Emäpajun länsirannalla, Kotajärven länsirannalla ja Sarkasenlammen 

pohjoisrannalla, Lammin tilan itäpuolella oleva suo sekä Puulaveden Pullinlahden 

rannalla oleva purolehto. 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina linnustokohteina (luo-2) merkitään 

Emäpajun ja Kotajärven linnustokohteet sekä Puulaveden linnustokohteet Niirasenlahdessa, 

Ojastenlahdessa, Telkonlahdessa ja Koivusillanlahdessa. 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaana perinnebiotooppina (luo-3) merkitään 

Ala-Rantalan haka. 

Maisemallisesti arvokkaina alueina (ma) merkitään Emäpajun rantamaisema valtatien 

varrella, Niirasenlahden kallio ja Säynätlammen Liuskakallio. 

Alueelle on tehty erillinen luontoselvitys, josta löytyy tarkempaa tietoa suojelluista 

kohteista sekä suojeluperusteista. 

Suojeltavina rakennusperinnön kohteina ja alueina (SR) on merkitty seuraavat: 

- Beckerintien koulu 

- Museo 

- Salmela 

- Satamatien kohteet 

- Sikriitti (Tuukkasen talo) 

- Suurola 

- Suurosen entinen kauppa 

- Uuden hautausmaan talousrakennus 

Säilytettävinä rakennusperinnön kohteina ja alueina (s-1) on merkitty seuraavat: 

- Hanhimäki 

- Kaunisto 

- Kirkkolahdenkuja 

- Kivelä 

- Peltola 

- Koivula 

- Kuusiston riihi 

23



Leppäniemi 

- Leskelä 

- Meijeri 

- Nakertajantie (osakokonaisuus) 

- Otto Mannisen tie (osakokonaisuus) 

- Reinikkala 

- Salmelantie 31 

- Savisilta 

Kirkonmäki (kirkko, kelotapuli, kiviaita, Tervaniemi) on merkitty kirkkojen ja muiden 

seurakunnallisten rakennusten alueeksi, jolla on erityistä kulttuurihistoriallista merkitystä 

(YK-1). Alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. 

Kirkonkylän vanha koulu on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi, jolla 

on erityistä kulttuurihistoriallista merkitystä (PY-1). 

Osa saarten pikkumökeistä keskustaajaman edustalla on merkitty RA/s-merkinnällä. 

Kaava-alueelle on tehty kulttuurihistoriaselvitys, josta löytyvät tar-kemmat tiedot 

kohteiden arvoista. Kohteet on merkitty kaavaan teh-dyn selvityksen perusteella. 

Seuraavia selvityksen kohteita ei ole merkitty kaavaan: 

- Syvälahdessa sijaitsevaa torppaa ei ole merkitty kaavaan, kos-ka rakennus 

on sortunut kevät talvella 2006. 

- Marjoniemen hirsihuvila on saanut purkuluvan ja todennäköi-sesti puretaan. 

Suojeltuina muinaismuistoina ovat merkittynä Leskelän kivikautinen asuinpaikka ja 

Venäläisojan varustukset. 

Mahdollisina muinaisjäännöskohteina on merkitty seuraavat: 

- Suurolansaari 

- Heteranta 

- Vanha Pappila 

5.2.1.10 Maa- ja metsätalous 

Rakennettuja alueita sekä suunnittelualuetta ympäröi maa- ja metsätalousvyöhykkeet. 

MU- merkinnällä on merkitty maa- ja metsätalous vyöhykkeet, jotka ovat erityistä 

ulkoilunohjaamistarvetta. Tällaisia alueita ovat mm. pienet saaret sekä luonnon- ja 

maiseman kannalta kauniit alueet. Alueita ovat mm. Suurolan saaren pohjoiskärki 

sekä Leskelän ja Säynätlammen välinen alue. Merkinnällä M-2 on merkitty pienet 

rakennetut saaret, joilla ei nykyisillä määräyksillä ole rakennusoikeutta. 

5.2.2 Muut alueet 

Vesialueet on merkitty kaavaan nykyisen rantaviivan mukaisesti. 

5.3 Kaavan vaikutukset 

Osayleiskaavan vaikutukset jäävät vähäisiksi koska kaavalla ei tehdä suuria muutoksia 

olemassa olevaan tilanteeseen. Osayleiskaavalla pyritään tiivistämään taajamarakennetta 

edelliseen osayleiskaavaan nähden. 

Suurimmat muutokset tulevat uudesta golfkentästä, joka muokkaa ympäristöä ja 

asettaa hieman paineita liikenteellisille järjestelyille. Hankkeeseen liittyen on saatu 

toimenpidelupa sekä ympäristölupa, jotka on myönnetty kesällä 2004. Muita yleiskaavan 

toteutumisesta aiheutuvia vaikutuksia syntyy uusista teollisuusalueista, lomarakennuksista 

sekä virkistysalueiden lisääntymisestä. Oikeusvaikutuksettomilla 

alueilla vaikutukset tutkitaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. 

24



5.3.1 Asemakaavoitukseen ja taajama rakenteeseen kohdistuvat vaikutukset 

Yleiskaavaan varaukset vastaavat nykyistä rakentamista sekä voimassaolevia asemakaavoja. 

Yleiskaavaan on merkitty seuraavat asemakaavoittamattomat asemakaavoitettaviksi 

tarkoitetut asuinalueet (LIITE 18): 

1. Suurolan saari 

Alue sijaitsee asemakaava-alueen eteläpuolella irrallisena nykyisestä asemakaava-alueesta. 

Asuinalueen laajuus on noin 13 hehtaaria. Alueelle ei ole 

rakennettu kunnallistekniikkaa. 

2. Pohissuo 

Pohissuo sijaitsee asemakaava-alueen eteläosissa ja olisi laajennusta nykyisiin 

asuinalueisiin. Laajuudeltaan alue on noin 20 hehtaaria. Alueen vieressä 

on toteutumatonta asemakaavaa. 

3. Vihikangas 

Vihikangas sijaitsee asemakaava-alueen eteläosissa ja tukeutuu nykyiseen 

asemakaava-alueeseen. Alueen pinta-ala on 15 hehtaaria. 

4. Uudistalonmäki 

Alue on nykyisen asemakaava-alueen länsipuolella Niirasen lahdessa. Alueen 

pinta-ala on noin 13 hehtaaria ja se on kytköksissä voimassa olevaan 

asemakaavaan. 

5. Salmelan alue 

Alue sijaitsee tien 15225 varrella asemakaava-alueen pohjoispuolella. Rakentamattoman 

alueen pinta-ala on noin 7 hehtaaria ja se on kytköksissä voimassa 

olevaan asemakaavaan. 

Suuria paineita asemakaavoittaa uusia asuinalueita ei Kangasniemen kunnalla ole, 

koska nykyisessä asemakaavassa on toteutumattomia alueita. Suurimmat investoinnit 

toteuttamisesta tulisi Suurolan saaren osalta, koska alueelle tulisi rakentaa 

kunnallistekniikka ja tieyhteydet. 

Asemakaavan mukaisille asuinalueille on lähinnä osoitettu laajenemissuuntia, jolloin 

olemassa oleva rakentaminen tukeutuu uuteen rakentamiseen. Näin voidaan hyödyntää 

nykyistä kunnallistekniikkaa ilman, että rakennetaan pitkiä siirtoviemäreitä. 

Uudet asuinalueet lisäävät hieman liikennettä toteutuessaan, mutta eivät aiheuta 

erityisjärjestelyjä. 

Asuinalueiden lisäksi asemakaava-aluetta on tarkoitus laajentaa teollisuusalueiden 

osalta Lapaskankaalla ja Asumalahdessa sekä palvelualueiden osalta Salmelassa 

ja valtatien 13 ja 446 risteyksessä. 

Salmelan alueella sijaitsee nykyinen seurakunnan leirikeskus, joka on kunnoltaan 

melko heikko. Nykyinen kaavamerkintä mahdollistaa toiminnan jatkumisen, mutta 

antaa myös mahdollisuuden yksityiselle palvelutoiminnalle. Alue on maaperältään 

rakentamiseen hyvin soveltuvaa, eikä näin ollen vaadi suuria maanparannustöitä. 

Suunnittelualueen mitoitettaville ranta-alueille ei ole juurikaan rakennettu, joten rakennustiheydet 

pysyvät mitoituksen mukaisina. Kuntakeskusta ympäröivät pienet 

saaret pyritään säilyttämään sellaisenaan. Osaan saarista merkitään rakennusoikeus, 

mutta pienimmät saaret merkitään jätevesiongelmien välttämiseksi M-2 merkinnällä, 

jolloin uutta rakennusta samalle paikalle ei voida rakentaa. 

5.3.2 Taloudelliset vaikutukset 

Kaavassa on varattu uusia teollisuus ja palvelualueita. Nämä alueet tuovat toteutuessaan 

Kangasniemelle uusia yrittäjiä ja tätä kautta työtä, palveluja ja rahaa. Jo 

nyt näyttää siltä, että uudet investoinnit ovat lisänneet kiinnostusta Kangasniemeä 

kohtaan. Tästä kertoo mm. merkittävä matkailupalveluhanke Kiviniemessä. 

Uudet asuinalueet on sijoitettu olemassa olevien asuinalueiden yhteyteen, jolloin 

rakentamiskustannukset jäisivät mahdollisimman pieniksi. Suurolan saaren asuinalueiden 

toteutuminen edellyttää alueelle tieyhteyden rakentamista sekä uutta kunnallisteknistä 

verkkoa. Alueelle on merkitty varaus, joka mahdollistaa tarvittaessa 

uuden jäteveden puhdistamon rakentamisen. 

25



5.3.3 Liikenteelliset vaikutukset 

Uusi golfkenttähanke tuo paineita järjestää kevyenliikenteen väylää keskustaajamasta 

Golf-kentälle. Tie 13 ylittää vesistöt melko kapeana, joten kevyenliikenteen 

väylälle voi tulevaisuudessa olla tarvetta rakentaa oma silta. Museonristeykseen 

mahdollistetaan kaavalla järjestettäväksi liikenteen jouhevuutta edistävät risteysjärjestelyt. 

Liikenneturvallisuutta edistävät toimenpiteet ovat kuvattu tiehallinnon julkaisuissa, 

jotka on esitetty selostuksen alussa. 

5.3.4 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan. 

Kaavaratkaisua on suunniteltu kaava-alueelle tehdyn luonto- ja maisemaselvityksen 

pohjalta. Arvokkaat alueet on kartoitettu ja toiminnot on sijoitettu huomioiden nämä 

arvot. 

Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta arvokkaimmat alueet on pyritty 

säilyttämään kaavalla ja ohjaamaan niihin kohdistuvia toimenpiteitä maisematyöluvan 

avulla. 

Leppäselkä ja Pätkönlampi ovat Natura 2000-kohteita. Näitä lintuvesiä ympäröivät 

maa- ja metsätalousalueet sekä Leppäselkää virkistysalue, joten ympäristön maankäyttö 

ei vaaranna Natura-alueiden suojeluarvoja. Siksi osayleiskaavan johdosta ei 

ole tarpeen laatia luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista vaikutusten arviointia. 

Maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden säilyttämistä turvataan osoittamalla ne 

merkinnällä MA. Avoimen peltomaiseman säilyttämiseksi rakentaminen on näillä 

alueilla sijoitettava talouskeskusten yhteyteen. 

Erillisten asemakaavoitus hankkeiden yhteydessä tullaan tekemään erilliset luontoselvitykset, 

joiden avulla voidaan turvata osayleiskaavatyössä selvittämättömät 

arvot. 

Jo kaavoitusvaiheessa näkyvimmät vaikutukset luontoon tulevat uudesta golf-kenttähankkeesta. 

Alue oli aiemmin luonnontilaista täyskasvuista mäntymetsää. Nyt 

puut ovat pääosin kaadettu ja maaperää on muokattu paikoin melko voimakkaasti. 

Vaikutukset ovat suurelta osin maisemallisia. Golf-kentän ylläpito pyritään kuitenkin 

pitämään mahdollisimman ekologisena. Tästä kertoo mm. se, että ruohon kasvua ei 

pyritä kiihdyttämään raskaalla lannoittamisella, vaan käytetään toissijaisia ympäristöystävällisempiä 

lannoitusmenetelmiä ja aineita. 

Osayleiskaavan mukainen mitoitus oikeuttaa rakentamaan rannoille 61 uutta lomarakennusta 

ja 20 asuinrakennusta. Nämä rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan 

luonto- ja maisema-arvoja heikentämättä. Alueen rannat ovat joiltakin osin melko 

kivikkoisia ja reheviä. Lomarakennusten sijoittelussa on pyritty välttämään näitä alueita. 

Suurolansaaren asuinalueiden rakentamisen osalta ei ole paineita, sillä vapaita 

asuinalueita löytyy myös muualta. Toteutuessaan alueelle tehdään maanrakennustoimenpiteitä, 

jotka muokkaavat ympäristöä. Alueelle on merkitty varaus jäteveden 

puhdistamolle, joka toteutuessaan muuttaa alueen luonnetta virkistysalueena. 

Asumalahden teollisuusalue sijoittuu Pieksämäen tien varteen ja on tietä ylimmillään 

noin 25 korkeammalla. Tästä johtuen tuleva teollisuus tulee näkymään melko laajalti. 

Korkeimmilla kohdilla on myös tarvetta louhia, joka muuttaa ympäristöä. 

5.3.5 Vaikutukset virkistykseen 

Yleiskaavatyössä on selvitetty suunnittelualueen sekä suunnittelualuetta ympäröivät 

virkistysreitit ja paikat. Kaavaan on merkitty olemassa olevat virkistysreitit, joka 

turvaa alueiden säilymisen jatkossakin. Aiempaan yleiskaavaan nähden alueen virkistysmahdollisuudet 

paranevat merkittyjen reittien ja uusien virkistysalueiden johdosta. 

Suurolan saaren luontopolku pyritään säilyttämään myös saaren AP-alueen 

toteutuessa. 

5.3.6 Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin kohteisiin 

Osayleiskaavassa on otettu kattavasti huomioon kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti 

merkittävien kohteiden ja alueiden säilyminen. Valtakunnalliset, maakunnalliset ja 

merkittävimmät paikalliset kohteet on merkitty kaavaan hierarkkisilla merkinnöillä. 

26



5.3.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 

Suunnittelu alueen pinta-alasta on 24 % vesistöä. Vesistöjen tilaa on pyritty turvaamaan 

rannoille sijoitettavan rakentamisen osalta asian mukaisilla jätevesi määräyksillä. 

Lisäksi uuden golfkentän alueen lannoittaminen tulee hoitaa mahdollisimman 

ympäristöystävällisesti, jolloin ehkäistään haitalliset vaikutukset vesistöihin. 

Suunnittelualueella sijaitsee yksi pohjavesialue. Alue sijoittuu kaava-alueen koillisosaan 

Syvälahden luoteispuolelle. Riskit pohjaveden pilaantumiselle tulevat liikenteestä 

sekä mahdollisista teollisuuden tuottamista päästöistä. Lapaskankaan pohjoispuolelle 

osoitettu teollisuusaluevaraus on merkitty TY-merkinnällä, joka turvaa 

läheisen pohjavesialueen haitalliset vaikutukset. 

5.4 Ympäristön häiriötekijät 

Valtie 13 on alueella melua aiheuttava tekijä. Meluntorjunnan välttämiseksi ei ole 

rakennettu meluvalleja. Toiminnot ovat sijoitettu alueelle siten, että meluhäiriöitä 

muodostuu mahdollisimman vähän. Laajoja ja yksityiskohtaisia meluselvityksiä alueelle 

ei ole tehty. Uusia melulle altistuvia toimintoja ei ole sijoitettu lähemmäksi 200 

metriä valtatietä 13. Normaali maasto-olosuhteissa melutaso on laskenut tuolloin 

alle 45 dB:n. Tosin liikenteen melu kantautuu tyynellä säällä vesistöjä pitkin melko 

etäällekin. 

5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 

Kerrostalovaltainen asuntoalue (AK) 

Alueella on mahdollista rakentaa kerrostaloja 

Pientalovaltainen asuntoalue (AP) 

Suunnittelu- ja rakentamismääräys 

Alue on asemakaavoitettava. Alueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita 

ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu 

melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. 

Pientalovaltainen asuntoalue (AP-1) 

Suunnittelu- ja rakentamismääräys 

Aluetta ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. Rakennuspaikalle saa rakentaa 2 kaksikerroksista 

asuinrakennusta. Alueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita 

ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, 

raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. 

Yhden rakennuspaikan tehokkuus määräytyy tehokkuudella 0.1. Rakennuspaikan 

tulee olla vähintään 5000 m2. Olemassa olevia asuinrakennuksia saa peruskorjata 

ja laajentaa silloinkin, kun rakennuspaikka ei täytä pinta-alavaatimuksia. Alueen 

vesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti tai alueen sisällä esim. osuuskuntamuotoisesti. 

Pientalovaltainen asuntoalue (AP-2) 

Aluetta ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. Alue kuuluu mitoitettavalle rantavyöhykkeelle, 

jolloin alueen rakennusoikeus on laskettu. Alueelle saa rakentaa asuntoja, 

loma-asuntoja ja niitä palvelevia talousrakennuksia. Tontin vähimmäiskoko on 4000 

m2. Yhden rakennuspaikan rakennusoikeus määräytyy tehokkuudella 0.1 asuin- ja 

talousrakennuksineen. Rakennusoikeus on kuitenkin enintään 350 k-m2. 

Maatilan ja talouskeskuksen alue (AM) 

Alueelle on sallittua yhden asuinrakennuksen rakentaminen, oleviin talouskeskuksiin 

liittyvä täydennys- ja korjausrakentaminen sekä maatilatalouteen liittyvä rakentaminen. 

Rakennuspaikan tehokkuus määräytyy tehokkuudella 0,1 ellei rakennuspaikan olosuhteet 

aseta muita rajoituksia. Rannan mitoitusvyöhykkeen ulkopuolisille rakennuspaikoille 

saa rakentaa 2 kaksikerroksista asuinrakennusta ja sen lisäksi käyttötarkoitukseen 

liittyviä talousrakennuksia 

27



Keskustatoimintojen alue (C) 

Alueelle voidaan sijoittaa erilaisia keskustoimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. 

Palvelujen ja hallinnon alue (P) 

Merkinnällä on merkitty palvelujen alueet, jotka sijoittuvat keskustan ulkopuolelle. 

Yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (PK) 

Merkinnällä on merkitty yksityistenpalvelujen alueet, jotka sijoittuvat keskustan ulkopuolelle. 

Julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY) 

Merkinnällä on merkitty julkistenpalvelujen alueet, jotka sijoittuvat keskustan ulkopuolelle. 

Tällaisia ovat mm. koulut ja terveysasemat. 

Julkisten palvelujen ja hallinnon alue, jolla on erityistä kulttuurihistoriallista 

merkitystä (PY-1) 

Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen rakennushistorialliset ja 

ympäristön kannalta merkittävät arvot. Rakennuksen korjaus- ja muutostoimenpiteet 

tulee tehdä siten, ettei hävitetä julkisivujen arkkitehtonisesti arvokkaita tunnuspiirteitä, 

joita ovat kokonaishahmo, kattomuoto, pintamateriaalit, koristeelliset yksityiskohdat, 

ikkunoiden ruutujako (MRL 117§). Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, 

jotka vähentävät sen suojeluarvoa. Rakennusta ei saa purkaa ilman MRL 127 §: 

ssä tarkoitettua lupaa. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen 

ennen kohdetta koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Kohteen arvot on 

kuvattu kaavaan liittyvässä erillisselvityksessä. 

Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten alue, jolla on erityistä 

kulttuurihistoriallista merkitystä (YK/s) 

Kirkkolain 14 luvun 5 §:n ja 12 §:n nojalla on suojeltu kirkkorakennus ja hautausmaalla 

sijaitsevat ennen vuotta 1917 vanhemmat rakennukset (kellotapuli) ja rakenteet 

(aita). Hautausmaa -aluetta koskevista toimenpiteistä on pyydettävä lausunto. 

Teollisuus- ja varastoalue (T) 

Alue on tarkoitettu teollisuustoiminnan käyttöön. 

Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia 

(TY) 

Alueen lähistöllä sijaitsee pohjavesialue, joka asettaa toiminalle rajoituksia. 

Lähivirkistysalue (VL) 

Alueet ovat varattu virkistyskäyttöön. 

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) 

Alueet ovat varattu virkistyskäyttöön. Alueella sallitaan käyttötarkoitusta tukevien 

rakennusten ja rakennelmien rakentaminen. 

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1) 

Alueelle voidaan sijoittaa golf-kenttä sekä yksityiskohtaisemman suunnittelun pohjalta 

toteuttaa toimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueella tehtävät hoito- 

ja kunnostus toimenpiteet eivät saa oleellisesti heikentää pinta- ja pohjavesien 

tilaa. 

Loma-asuntoalue (RA) 

Alueelle voidaan sijoittaa lomarakennuksia ja niitä palvelevia talousrakennuksia. Rakennuspaikan 

rakennusoikeus määräytyy tehokkuudella 0.05. Maksimi rakennusoikeus 

on kuitenkin 200 k-m2. 

Loma-asuntoalue (RA-a) 

Alueelle voidaan sijoittaa loma-/asuinrakennuksia ja niitä palvelevia talousrakennuksia. 

Rakennuspaikan rakennusoikeus määräytyy tehokkuudella 0.05. Maksimi 

rakennusoikeus on kuitenkin 200 k-m2. 

28



Loma-asuntoalue (RA-s) 

Alueelle voidaan sijoittaa lomarakennuksia ja niitä palvelevia talousrakennuksia. Rakennuspaikan 

rakennusoikeus määräytyy tehokkuudella 0.05. Maksimi rakennusoikeus 

on kuitenkin 80 k-m2. 

Matkailupalvelujen alue (RM) 

Alueen uudisrakentaminen vaatii asemakaavoituksen toteuttamista. 

Matkailupalvelujen alue (RM-1) 

Alueen uudisrakentaminen ei vaadi asemakaavoitusta. Alueen rakennusoikeus on 6 

000 k-m2. Rakennusluvan ehtona on korttelisuunnitelma, jossa jätevesien käsittely 

on esitetty. 

Tieliikenteen alue (LM) 

Alue on varattu tieliikenteen käyttöön pysähtymispaikaksi. 

Vesiliikenteen alue (LV) 

Merkityt alueet ovat varattu vesiliikenteen käyttöön. Alueet ovat satamia tai venevalkamia. 

Erityisalue (E) 

Alueet ovat varattu erityistoiminnoille. 

Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) 

Alueet ovat varattu eritoten yhdyskuntateknistä huoltoa palvelemaan. Tällaisia ovat 

esimerkiksi voimalaitokset puhelin mastot jne. 

Ampumarata-alue (EA) 

Alueelle on mahdollista sijoittaa ampumarata toimintaa palvelevaa rakentamista 

sekä harjoittaa siihen liittyvää toimintaa. 

Hautausmaa-alue (EH) 

Alue on varattu hautausmaata ja siihen liittyvää rakentamista varten. 

Luonnonsuojelualue (SL) 

Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelualain nojalla perustetut luonnonsuojelualueet. 

Kaavassa merkityt SL-alueet kuuluvat myös Natura-2000 verkostoon. Kohteiden 

arvot on kuvattu tarkemmin erillisessä luontoselvityksessä. 

Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) 

Suunnittelu- ja rakentamismääräys: 

Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen. 

Rakennuspaikan tulee olla vähintään 5000m2. Rakentamisen on sijainniltaan 

liityttävä olemassa oleviin tilakeskuksiin siten, että ranta-alueet ja pellot säilyvät 

vapaana rakentamiselta. Olemassa olevia rakennuksia voidaan peruskorjata silloinkin, 

kun rakennuspaikka tai käytetty rakennusoikeus ei täytä annettua määräystä. 

Alueen metsienkäsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia valtakunnallisia 

rantametsien käsittelysuosituksia. 

Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-2) 

Alueet on varattu erityisesti taimitarhoille ja vastaavan tyyppiseen toimintaan. Alueen 

metsienkäsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia valtakunnallisia 


Taimitarha- tai palstaviljelyalue (MT) 

Alueet on varattu erityisesti taimitarhoille ja vastaavan tyyppiseen toimintaan. Alueen 

metsienkäsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia valtakunnallisia 


Maisemallisesti arvokas alue (MA) 

Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden katamista 

tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL 128 §:n mukaista lupaa. 

Alueen arvot on kuvattu kaavaan liittyvässä erillisselvityksessä. 

29



Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta 

tai ympäristöarvoja (MU) 

Alueen metsienkäsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia valtakunnallisia 


Vesialue (W) 

Lukuun ottamatta SL-merkinnällä merkittyjä vesialueita kaikki vesialueet on merkitty 

vesialueina. 

Ranta-asemakaava alue 

Alueella on voimassa oleva ranta-asemakaava. Alueella noudatetaan kunkin voimassa 

olevan ranta-asemakaavan määräyksiä. 

Rannan mitoitusvyöhyke 

Osayleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena ainoastaan rannan mitoitusvyöhykkeellä. 

Mitoitetut alueet ovat merkitty kaavaan. Alue on noin 200 metriä leveä kaista 

rannasta mantereelle. 

Muinaismuistokohde. 

Kohde on muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettu. Kohteen arvot on kuvattu 

kaavaselostuksessa ja erillisessä Museoviraston selvityksessä. Aluetta koskevat 

maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. 

Muinaismuistoalue. 

Kohde on muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettu. 

Todennäköinen muinaismuistokohde 

Kohteen laajennus on selvitettävä ennen aluetta koskevien maankäyttösuunnitelmien 

toteuttamista. Kohteen arvot on kuvattu kaavaselostuksessa ja erillisessä Museoviraston 

selvityksessä. 

Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava kohde 

Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten 

sekä täydennysrakentamisen ja kohteessa tehtävien toimenpiteiden tulee olla 

sellaisia, että kohteen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti 

arvokas luonne säilyy. Rakennuksen korjaus- ja muutostoimenpiteet tulee tehdä 

siten, ettei hävitetä julkisivujen arkkitehtonisesti arvokkaita tunnuspiirteitä, joita 

ovat kokonaishahmo, kattomuoto, pintamateriaalit, koristeelliset yksityiskohdat, ikkunoiden 

ruutujako (MRL 117§). Kohteessa ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka 

vähentävät sen suojeluarvoa. Rakennusta ei saa purkaa ilman MRL 127§:ssä tarkoitettua 

lupaa. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen 

ennen kohdetta koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Kohteen arvot on kuvattu 

kaavaan liittyvässä erillisselvityksessä. 

Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava alue 

Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten 

sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla 

sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti 

arvokas luonne säilyy. Rakennuksien korjaus- ja muutostoimenpiteet tulee 

tehdä siten, ettei hävitetä julkisivujen arkkitehtonisesti arvokkaita tunnuspiirteitä, 

joita ovat kokonaishahmo, kattomuoto, pintamateriaalit, koristeelliset yksityiskohdat, 

ikkunoiden ruutujako (MRL 117§). Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka 

vähentävät sen suojeluarvoa. Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 §:ssä tarkoitettua 

lupaa. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen 

ennen aluetta koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Alueen arvot on kuvattu 

kaavaan liittyvässä erillisselvityksessä. 

Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava kohde, olla ympäristö säilytetään. 

Hautausmaan talousrakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, 

käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja kohteessa 

tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että kohteen rakennushistoriallisesti 

30



/kulttuurihistoriallisesti /maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Rakennuksen 

korjaus- ja muutostoimenpiteet tulee tehdä siten, ettei hävitetä julkisivujen arkkitehtonisesti 

arvokkaita tunnuspiirteitä, joita ovat kokonaishahmo, kattomuoto, pintamateriaalit, 

koristeelliset yksityiskohdat, ikkunoiden ruutujako (MRL 117§). Kohteessa 

ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät sen suojeluarvoa. Rakennusta 

ei saa purkaa ilman MRL 127 §:ssä tarkoitettua lupaa. Museoviranomaiselle tulee 

varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen kohdetta koskevien lupahakemusten 

ratkaisemista. Kohteen arvot on kuvattu kaavaan liittyvässä erillisselvityksessä. 

Kohde, jolla ympäristö säilytetään. 

Rakentamisessa tulee ottaa huomioon kohteen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne 

siten, että uudisrakentaminen rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyy olemassa 

olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti 

merkittävät rakennukset ja rakenteet, tiestö sekä puusto ja muu kasvillisuus 

säilyvät. Rakennusta ei saa purkaa ilman MRL 127 §:ssä tarkoitettua lupaa. Kohteen 

arvot on kuvattu kaavaan liittyvässä erillisselvityksessä. 

Alue, jolla ympäristö säilytetään. 

Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne 

siten, että uudisrakentaminen rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyy olemassa olevaan 

rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti 

merkittävät rakennukset ja rakenteet, tiestö sekä puusto ja muu kasvillisuus säilyvät. 

Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 §:ssä tarkoitettua lupaa. Alueen arvot on 

kuvattu kaavaan liittyvässä erillisselvityksessä. 

Alueen osa, jolla olevat paikallista kulttuuriperinnettä edustavat lomarakennukset 

pyritään säilyttämään. 

Uuden lomarakennuksen rakentaminen ei ole sallittua. Jätevesien käsittely tulee 

hoitaa kunnan jätevesien käsittelyn ohjeiden mukaisesti. 

Maisemallisesti arvokas alue 

Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista 

tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL 128 §:n mukaista lupaa. 


Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 

Alueella rakentamista rajoittavat pohjaveden muuttamiskielto (Vesilaki 18 §) ja pilaamiskielto 

(Ympäristönsuojelulaki). Jätevesien käsittely hoidetaan kunnan jätevesien 

käsittelyohjeiden mukaisesti. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai 

suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. 

Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue 

Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 §:ssä. Alueen 

arvot on kuvattu kaavaan liittyvässä erillisselvityksessä. 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue 

Metsälakikohteet. 

Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden 

kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilymisedellytykset. 



Linnustokohteet. 

Alue on linnustolle tärkeä pesimisalue, jolla ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, 

jotka heikentävät alueen merkitystä lintujen elinolosuhteiden kannalta. Alueen arvot 

on kuvattu kaavaan liittyvässä erillisselvityksessä. 

31




Perinnebiotooppi. 

Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden 

kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilymisedellytykset. 

Maisemaa muuttaviin toimenpiteisiin vaaditaan maisematyölupa (MRL 

128 §). Alueen arvot on kuvattu kaavaan liittyvässä erillisselvityksessä. 

YLEISET MÄÄRÄYKSET: 

Rakentaminen rantavyöhykkeellä: 

Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota riittävän suojapuuston jättämiseen rakennusten 

ja rannan väliin. Rakennusten muoto ja väri tulee soveltua ympäristöön. 

Rakentamisen määrä ja etäisyydet: 

Loma- tai asuinrakennusten minimi etäisyydet rantaviivasta 

alle 80 k-m2 25 m 

alle 100 k-m2 30 m 

alle 120 k-m2 35 m 

yli 120 k-m2 40 m 

alimman lattiatason tulee 1,5 m keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka 

kerrosala on enintään 20 k-m2 voi sijoittaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi 

rantaviivaa. Etäisyyden tulee kuitenkin olla vähintään 10 m. Kerrosalaltaan 20-25 

k-m2 suuruinen sauna tulee sijoittaa vähintään 15 m ja sitä suuremmat vähintään 

25 m. 

Tätä yleiskaavaa voidaan käyttää rantavyöhykkeellä sijaitsevilla AP-, AM-, RA-, RAs, 

ja RA-a-alueilla rakennusluvan myöntämisen perusteena. (MRL 72 §) 

Osayleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena ainoastaan rannan mitoitusvyöhykkeen 

osalta. Rannan mitoitusvyöhyke on osoitettu kaavakartalla. Vyöhyke ulottuu n. 

200 metriä syvälle rantaviivasta. 

Uusille rakennuspaikoille kulkemiseen tulee käyttää olemassa olevia teitä ja liittymiä 

yleisille teille. Jos uusia liittymiä ja liittymäjärjeste-lyjä on tarpeen tehdä tulee tarvittavien 

toimenpiteiden selvittämiseksi olla yhteydessä tiehallintoon. 

32



6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS 

6.1 Toteuttaminen ja ajoitus 

Osayleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena ainoastaan rannanmitoitusvyöhykkeen 

osalta. Rannanmitoitusvyöhykkeeseen kuuluvat alueet on merkitty kaavaan 

punaisella katkoviivalla. Mitoitusvyöhykkeen laajuus on noin 200 metriä rannasta 

mantereelle. Näillä alueilla voidaan uusille rakennuspaikoille osayleiskaavan perusteella 

myöntää rakennuslupa. Rannanmitoitusvyöhykkeen ulkopuolella osayleiskaava 

ei vahvistu oikeusvaikutteisena. Näillä alueilla kaava toimii ohjeellisena ja suuntaa-antavana. 

Osayleiskaavan hierarkkinen asema ja suhde rakentamista ohjaavaan maankäytön 

suunnitteluun: 

1. Lait ja asetukset 

2. Detaljikaavat 

3. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat (rannan mitoitusvyöhykkeiden osalta) 

4. Rakennusjärjestys 

5. Maakuntakaava / seutukaava 

6. Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava (rannan mitoitusvyöhykkeen 

ulkopuoliset alueet) 

7. Muut suunnitelmat 

Oikeusvaikutukseton yleiskaava toimii lähinnä strategisena suunnitelmana, siihen ei 

voi vedota asemakaavaa laadittaessa tai niihin liittyvissä muutoksenhaku prosesseissa. 

Oikeusvaikutukseton yleiskaava antaa kunnalle oikeuden hakea lunastuslupaa 

MRL 99 §:n mukaisesti. Lunastus koskee esimerkiksi yleiskaavan mukaista 

yhdyskuntakehitystä, joka toteutuakseen vaatii lunastustoimenpiteitä. 

Yleiskaavan toteuttaminen riippuu kunnan, seurakunnan ja yksityisten maanomistajien 

aktiivisuudesta toteuttaa kaavan mukaisia toimintoja. Teollisuus ja palvelualueiden 

toteuttamiseen vaikuttavat alueen vetovoima ja tätä kautta yksityisten toimijoiden 

kysyntä sijoittaa alueelle toimintojaan. 

Hollolassa 8. päivänä tammikuuta 2007 

INSINÖÖRITOIMISTO PAAVO RISTOLA OY 

Matti Kautto Markus Hytönen 

RA, osastopäällikkö maanmittausinsinööri (AMK) 

suunnitteluinsinööri 

33

YHTEYSTIEDOT: 

Kangasniemen kunta 

maankäyttöteknikko Jouko Romo 

puh. (015) 7801 253 

sähköposti jouko.romo@kangasniemi.fi 

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 

suunnitteluinsinööri Markus Hytönen 

puh. (03) 523 5277 

sähköposti markus.hytonen@ristola.com 

osastopäällikkö Matti Kautto 

puh. (03) 523 5270 

sähköposti matti.kautto@ristola.com

Kaavaselostus

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?