Keskon vuosi 2007
Keskon vuosi 2007
Keskon vuosi 2007
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
90<br />
<strong>Keskon</strong> <strong>vuosi</strong> <strong>2007</strong><br />
tuun etuusyksikköön perustuvaa menetelmää (The Projected Unit Credit<br />
Method) käyttäen. Eläkejärjestelyn eläkevelvoitetta vastaavat varat on<br />
arvostettu tilinpäätöshetkellä käypiin arvoihin. Vakuutusmatemaattiset<br />
voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien<br />
työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työajan aikana siltä osin<br />
kuin ne ylittävät 10 prosenttia järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden<br />
nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen<br />
käyvästä arvosta.<br />
Suomalaisen TEL-järjestelmän rahastoitu osuus ja työkyvyttömyysosuus<br />
on käsitelty etuuspohjaisena järjestelynä <strong>Keskon</strong> omassa eläkekassassa<br />
hoidettavien järjestelyjen osalta. Lisäksi konsernilla on Norjassa<br />
eläkejärjestely, joka käsitellään etuuspohjaisena eläkejärjestelynä.<br />
Osakeperusteiset maksut<br />
Osana konsernin johdon kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää myönnetyt<br />
osakeoptiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä<br />
ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden sitouttamisajanjakson<br />
aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritelty kulu<br />
perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan<br />
syntyvän oikeus sitouttamisajanjakson lopussa. Optioiden käypä arvo<br />
on laskettu Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla.<br />
Tuloutusperiaatteet<br />
Liikevaihtoon luetaan tuotteiden ja palveluiden sekä energian myynti.<br />
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla,<br />
myynnin oikaisuerillä sekä valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla.<br />
Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan, kun tavaroiden omistamiseen<br />
liittyvät merkittävät riskit ovat siirtyneet ostajalle ja on todennäköistä,<br />
että myyntiin liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernille.<br />
Pääsääntöisesti tavaroiden myynti on tuloutettavissa tavaran luovutushetkellä.<br />
Tuotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu ja<br />
talou dellisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä.<br />
Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi<br />
hankkeen valmistumisasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos<br />
voidaan arvioida luotettavasti. Korot kirjataan tuotoiksi ajan kulumisen<br />
mukaan. Osingot tuloutetaan, kun oikeus maksun saamiseen on<br />
syntynyt.<br />
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut<br />
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muut kuin varsinaiseen<br />
suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot, kauppapaikka- ja<br />
ketjumaksut sekä muut erilaiset palvelukorvaukset ja provisiot. Aineellisten<br />
hyödykkeiden myynnistä ja luovutuksesta syntyvät voitot ja<br />
tappiot kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään liiketoiminnan muissa<br />
tuotoissa ja kuluissa. Liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa<br />
esitetään myös kaupallisten valuuttariskien suojaukseen käytettyjen<br />
johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot.<br />
Vieraan pääoman menot<br />
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jona ne ovat<br />
syntyneet. Vieraan pääoman menoja ei ole aktivoitu osana hyödykkeiden<br />
hankintamenoa. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot,<br />
jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan<br />
alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi<br />
efektiivisen koron menetelmää käyttäen.<br />
Tuloverot<br />
Konsernin tuloslaskelman veroihin on kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden<br />
tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien<br />
tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset.<br />
Konserniyhtiöiden verot on laskettu perustuen kunkin yhtiön paikallisen<br />
verolainsäädännön mukaan määräytyvään verotettavaan tuloon.<br />
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista väliaikaisista<br />
eroista varojen ja velkojen verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen<br />
välillä. Liikearvoista ei ole laskettu laskennallista siltä osin, kuin liikearvot<br />
eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Tytäryhtiöiden jakamattomista<br />
voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa ellei voitonjako ole<br />
todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia.<br />
Laskennallinen vero on laskettu tilinpäätöspäivänä voimassa olevilla<br />
verokannoilla ja verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla uudella<br />
verokannalla. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään<br />
saakka, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa<br />
syntyvää tulosta vastaan. Samaa veronsaajaa koskevat konsernin<br />
laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.<br />
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä,<br />
aineellisista hyödykkeistä (poistoero, rahoitusleasing)<br />
sekä yrityshankintojen yhteydessä suoritetuista tase-erien käypiin<br />
arvoihin arvostuksista.<br />
Osingonjako<br />
Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole vähennetty<br />
omasta pääomasta, vaan osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen<br />
perusteella.<br />
Uudet IFRS-standardit ja tulkinnat<br />
IASB on julkistanut vuonna <strong>2007</strong> seuraavat standardit, muutokset<br />
voimassa oleviin standardeihin ja tulkinnat, joiden soveltaminen tulee<br />
pakolliseksi vuonna 2008 tai myöhemmin. Konserni ottaa nämä käyttöön<br />
niiden voimaantulon mukaisesti.<br />
IFRS 8, Operating Segments (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla).<br />
IAS 14 Segmenttiraportointi korvataan uudella IFRS 8 -standardilla.<br />
Standardin lähtökohtana on ns. management approach, jonka<br />
mukaan segmentti-informaatio tulee laatia samoilla periaatteilla kuin<br />
millä yhtiön johto seuraa segmenttejä. Konsernin johto arvioi, että<br />
standardi ei muuta olennaisesti nykyistä segmenttiraportointia, koska<br />
sisäisen raportoinnin mukaisesti määritellyt liiketoimintasegmentit<br />
ovat konsernin ensisijainen raportointimuoto. Standardi on hyväksytty<br />
sovellettavaksi EU:ssa.<br />
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin muutos (voimassa<br />
1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi muuttaa<br />
tilinpäätöslaskelmien esittämistapaa. Konsernin johto arvioi, että<br />
standardimuutos vaikuttaa lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman<br />
muutoslaskelman esitystapaan. Uudistettua standardia ei ole vielä<br />
hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.<br />
IFRS 3 (uudistettu), Business combinations. Uudistettu standardi<br />
edellyttää edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliittymien<br />
käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla. Esimerkiksi<br />
kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata<br />
käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastikkeet<br />
arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Liikearvo<br />
voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen nettovarallisuudesta<br />
tai se voi sisältää vähemmistöosuudelle kohdistetun liikearvon.<br />
Kaikki transaktiomenot kirjataan kuluksi. Konsernin johto arvioi, että
Change language