1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti

ft---.
Siirtolaisuus - Migration ?J1992
kistoja entistd paremmin, saa opastusta maan veroja. Oli kannattavaa olla yhte-
muiden arkistojen kdytostii, hankkii nii vuonna kuuro ja toisena sokea, minkii
yleistii taustaa ja oppii muutenkin kuin lisiiksi oli yleistii kastaa varsinkin kaikki
omasta kokemuksestaary miten kaikki perheen poikalapset saman nimisiksi.
tiedot on merkittdvii muistiin hyvin tar- Viranomaisille oli aina tarjota vasta 10kasti
ja tdsmiillisesti jo arkistossa ja kirvuotias Matti siinii, missli olisi kaivattu
jastossa.
aikuista miestd.
Maakirjat kiisittAviit sen sijaan vain ne
Kun taidot karttuvat
suomalaiset veronmaksajat eli talonpojat,
jotka maksoivat veroa talostaan.
Kirkonarkistot ovat sukututkimuksen Kiiytiinnossii liihes kaikki nimet ovat
ydinliihteitii. Tutkimuksen laajentami- miesten, koska naimaton nainen oli
nen tulee kysymykseen, jos tutkija aikoo ikiinsii holhouksen alainen ja vaimo
piiiistii kirkonkirjoja edeltiiviiiin aikaan aviomiehensd edusmiehisyyden alai-
eli yleens2i 1700-luvun alkupuoliskosta nen. Ainoastaan leskend nainen oli oi-
taakse piiin tai avartaa tutkimustaan keustoimikelpoinen, eli hiin voi maksaa
koskemaan muitakin kuin henkilcitieto- veroja ja saada siten nimensii jopa 1500ja.
Esivanhemmistahan on toki mukavaa luvun asiakirjoihin, tosin tavallisesti sil-
tietiiii muutakin kuin nimet, kotipaikat, loinkin vain leski-sanan ja etunimen.
eliniiit ja perhesuhteet. Miten varakkaita Miehillii oli yleisesti Ldnsi-Suomessa
he olivat, millainen luonne heillii oli? etunimi ja patronyymi eli isiinnimi, Itii-
Valtion hallinnon tarpeisiin synty- Suomessa etunimi, osittain myos patneet
asiakirjat ulottuvat sekd pitemmiille ronyymi, ja sukunimi.
menneisyyteen ettd monipuolisemmin Sukututkimuksen ulottaminen kir-
eliimdn eri aloille kuin kirkolliset arkiskonarkistoista taakse piiin on tuntuvasti
tot. Henkikirjoja on tutkittavissa aina vaikeampaa kuin kirkollisten asiakirjo-
vuoteen 1634 asti, mutta niistd saatavat jen lukeminen. Parhaimmillaan se kui-
tiedot ovat paljon niukemmat kuin riptenkin onnistuu niiry ettii mieslinjaa voi
pi- tai historiakirjoista: tdmdn nimiset edetd aina noin vuoteen 1540 ja talojen
ihmiset maksoivat henkirahaa tiettynli emdnndt saa mukaan ainakin etunimil-
vuonna. Rippikirjojen tapaan ndmii asiatiiiin osittain vuoteen 1634. Tyossii on
kirjat on laadittu ruokakunnittain, mut- paljon ongelmia, koska asiakirjat ovat
ta koska kysymyksessd oli vero, tavalli- syntyneet menneiden vuosisatojen vesesti
vain ruokakunnan maksuista vasrottajan kiiytettiiviksi, eiviit 1900luvun
tannut perheenpii?i on kirjoitettu tiiydel- henkilohistorian tarpeisiin.
lisesti. Muut perheenjiisenet mainitaan Henkikirjat ja maakirjat ovat osa Val-
yleensii ainoastaan etuniminh, minkii ti onarkistossa siiilytettdvi ii tilikirjasarj o-
ohella yleisin merkintii naisesta oli varja, jotka kattavat Ruotsin vallan ajan,
sinkin 1600-luvulla "msh" eli med sin noin vuodesta 1538 vuoteen 1809. Alku-
lrustru, vaimoineen.
perdiset asiakirjat ovat kiiyttokiellossa,
Henkikirjat kattavat periaatteessa sukututkijoiden on siis luettava mikro-
kaikki suomalaiset, vaikkakin verosta filmejii, mutta toisaalta filmauksen an-
oli vapautettu useita viiestoryhmiii: lapsiosta niiihin kirjoihin voi syventyd
set, vanhukset, sairaat, aateliset, vaih- muuallakin kuin Helsingissii.
dellen sotilaat jne. Lisiiksi suomalaiset Moni haluaa laajentaa sukututkimus-
olivat taitavia niiyttelemiiiin ja pakoile- ta etsimiillii muita kuin henkilohistorian
4J