1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti

Etsitk0 esivanhempiasi?
aikansa, usein myos muita tietoja, esim. maksi. Tutkiminen vaatii myos oma-
invaliditeetin tai rikoksia.
aloitteisuutta ja itseniiisyyttii, sill?i arkis-
Kiiytiinnossd tutkimus ei paisu niiin tojen ja kirjastojen henkilokunta kertoo
laajaksi. Monet kirkonarkistot ovat siii- vain, mistd asiakirjoista tietoja voi etsid,
lyneet vasta 1700-luvun puolivdlistii tai ei lue eikii tulkitse niitii.
lopusta tai periiti 1800-luvulta ldhtien, Ndiden yleisten ominaisuuksien
koska ne ovat aikojen mittaan palaneet ohella arkistoliihteisiin pohjaava suku-
pappiloiden mukana. Tutkimuksen laatutkimus edellyttiid kolmea asiaa. Kirjetessa
syntyy esivanhempien katoa eli konarkistojen yleisarkistoihin jiiljenne-
sukulaiset ovat menneet kesken?iiin naityt tiedot alkavat vasta 1800-luvun puomisiin.
Monet puolisot jiiiiviit selvittdlivdlistA taakse piiin. Tutkijalla on siis
mdttd: taloon on naitu miniii, mutta kaikista
yrityksistii huolimatta hdnen syn-
oltava tiedossa henkilon nimi, syntymiiaika
ja -paikka noin ennen vuotta 1850.
typeriinsii ei selviii. Muuttoliike tuottaa Tdmiin saa hautakivestd tai sit2i voi tie-
muutenkin hankaluuksia, niin ettii piidustella kirkkoherranvirastosta, jollei
koja ja renkejd on paljon hankalampi sel- sit:i ole kotona omissa papereissa.
vittiiii kuin paikallaan pysyneitd talolli- Toinen edellytys on kohtalainen ruotsia.
Myos kiisityoliiiset ja sotilaat ovat sin kielen taito. Vanhat asiakirjat on laa-
ongelmallisia, koska heillli oli kirjoissa
ruotsalainen nimi eikii nimen ottanutta
dittu kokonaan ruotsiksi. Jos tyytyy keriidmiidn
nimiii ja vuosilukuja, riittiiii
nuorta miestii ole helppo lciytiiii. Osa esi- tyydyttiiv2i yleistaito, koska sanakirjoja
vanhemmista voi olla aviottomia lapsia, on olemassa. Toisaalta hyviikii2in nyky-
joiden isdii ei ole merkitty asiakirjoihin. ruotsin taito ei avaa sellaisenaan kaikkia
Yleisesti ottaen voi sanoa, ettii keski- vanhoja asiakirjoja, koska menneiden
m:idrin tutkittavan henkilcin esivanhem- vuosisatojen kieli poikkeaa paljon myopia
voi loytiiii kohtuullisella vaivalla hemmiistii.
noin viidenteen tai seitsemdnteen suku- Kolmanneksi tutkijalta vaaditaan
polveen. Jos tiillaisen sukututkimuksen vanhojen kiisialojen lukemistaitoa. Se on
piirtiiii juurikuvioksi, sen alimmassa sitd tiirke2impdd, mitii vanhempia asia-
kerroksessa eli vanhimmassa sukupolkirjoja, mitd enemmiin ja mitii monipuovessa
on tutkijan ahkeruudesta, taidbsta lisemmin aikoo tutkia. Ruotsin vallan
ja osittain onnestakin riippuen 32, 64 tai ajan asiakirjat on kirjoitettu saksalaisella
128 nimed.
kiisialalla, joka tuli saksalaisten virkamiesten
mukana 1500-luvulla ja muuttui
Miti sukututkij alta vaaditaan?
nykyiseksi kirjoitustavaksi vasta 1800luvun
puolella. Kiisialasta on julkaistu
Sukututkimuksen harjoittaminen edel- mallistoja, mutta parhaimman pohjan
lyttiiii luonnollisesti intoa, halua paneu- saa osallistumalla vanhojen kiisialojen
tua asioihin ja kiirsiviillisyyttii. Tiedot on kurssille.
koottava tyoliiiisti ja nimi nimeltd, vuo- Kiisialakurssien ohella sukututkisiluku
vuosiluvulta. Toisaalta tutkimimuksesta kiinnostuneen kannattaa kiiynen
on erittiiin kiinnostavaa ja antoisaa dii yleisili sukututkimuskursseja, liiftye
varsinkin siinii vaiheessa, kun tutkija sukufutkimusseuraan, joita on eri puo-
huomaa osaavansa ja loytiiviinsii. Innoslilla Suomea, lukea opaskirjallisuutta sefus
ei saisi kasvaa koskaan niin suureksi, kd seurata alan lehdistrid. Alaan pereh-
ett2i se tekisi sukututkijan huolimattotymii ll ii hiin oppii kii yttii mii iin kirkonar-
42