1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Etsitko osivanhempiasi?<br />
jaan tai jiilkeliiisiiiiin ei ole tutkittu. Hei- Niiitli helpompaa on kuitenkin etsiii<br />
diit mainitaan siis ainoastaan perheittensd<br />
jdseninii. Suvun ei ole tulkittu jatku-<br />
paikallishistoriallista kirjallisuutta. Iokaisesta<br />
Suomen kaupungista ja useamvan<br />
tyttiirestii.<br />
masta kuin joka toisesta maalaiskunnas-<br />
Sama miesvoittoisuus niikyy myos suta on olemassa historia ja lisiiii tehdiilin<br />
kututkimusten henkilokuvauksista. Var- jatkuvasfi noin 10-15 vuosittain. Ndiden<br />
sinkin aatelismatrikkeleissa j a siiiitylliis- kirjojen avulla voi perehtyd esivanhemten<br />
sukukirjoissa on paljon merkittdviksi pien elinympiiristcion ja merureisyyden<br />
koettujen miesten virkaa ja asemaa sekd ellimiiiin, minkii ohella niissii on tavalli-<br />
yleisiii saavutuksia koskevia tietoja. Naisesti henkilohakemistot. Paikallishistosista<br />
ei ole kirjattu yleensd mitiiiin muuta rioita on kirjastoissa, mutta niitii ei<br />
kuin henkilotiedot. Esim. ensimmiiisenii useinkaan myydii kirjakaupoissa vaan<br />
suomalaisena naisena romaanin vuonna ostajien on tilattava kirja kaupungin- tai<br />
1840 julkaissut Fredrika Wilhelmina kunnanvirastosta. Monista kunnista on<br />
Carstens, syntyiiiin Stichaeus, mainitaan tehty lisiiksi erillisiii talonhaltijaluette-<br />
sukututkimuksissa vain aviomiehensii loita, joissa mainitaan talojen isdnndt se-<br />
vaimona, ei lainkaan kirjailijana. kli joskus emiinniitkin aina 1500-luvulta<br />
Ndiden laajojen, kokonaisia sukuja<br />
koskevien aatelismatrikkeleiden ja mui-<br />
asti.<br />
den sukuselvitysten ohella Suomessa on<br />
julkaistu paljon muuta henkilohistoril-<br />
Itse sukututkijaksi?<br />
lista tutkimusta, sekii ammattialoittain Kunvalmiina saatava aineisto ei tyydytli<br />
ettii henkiloittain. Tieteelliseksi koettu eikii riitii, sukua voi tutkia itse. Useim-<br />
genealogia eli sukututkimus on Suomesmat ihmiset liihteviit etsimiiiin omia esisa<br />
jo yli 100 vuotta vanhaa. Koska Suovanhempiaan eli vanhempiensa isiiii ja<br />
men vanha sivistyskieli oli ruotsi, suuri iiitiii ja edelleen niiiden vanhempia niin<br />
osa tiistd aineistosta on ruotsinkielistii. pitkiille kuin tietoja lttyfry. Tutkimus<br />
Suomen kielen tutkijat ovat perehtyneet etenee siis toisin piiin kuin aatelisma-<br />
laajalti nimistoory myos sukunimiin eli trikkeleissa tai muissa painetuissa suku-<br />
niiden syntyyn ja levinneisyyteen. kirjoissa: etsit?idn juuria, ei rakenneta<br />
puuta.<br />
Kiinnostavaa oheisaineistoa<br />
Suomalaisten mahdollisuudet selvittiiii<br />
juuriaan ovat erittiiin hyvdt. Paras<br />
Painetun ja valmiin sukututkimuksen tilaisuus sukeltaa esivanhempiensa<br />
ohella omaa sukua koskevaa aineistoa maailmaan on Helsingissd, koska Val-<br />
on saatavissa ja koottavissa monista paitionarkistoon on jiiljennetty kaikkien<br />
koista. Hautausmailla kannattaa etsid suomalaisten seurakuntien kirkonarkis-<br />
muistokivili, jos tietdd mihin seurakuntoja sen ohella, ettii tiissd maan piiiiarkistiin<br />
esivanhempia on haudattu. Valokutossa on kilometreittiiin valtion viranvia<br />
on talletettu erityisesti Museovirasomaisten toiminnan yhteydessd eri vuotoon<br />
mutta muihinkin museoihin. Valsisadoilla syntyneitii ja henkiliihistorimiiksi<br />
koottua perimdtietoa on sekd Muaan soveltuvia papereita. Helsingissii<br />
seovirastossa ettii Suomalaisen Kirjalli voi siis tutkia yhtii hyvin hankolaista<br />
suuden Seurassa, ja suomalaisiin mur- kuin ilomantsilaistakin sukua matkustateisiin<br />
sekti nimistoon voi tutustua ylimatta pidemmiille kuin Rauhankadulle.<br />
opistojen piirissii olevissa laitoksissa. Toisaalta nykyaikainen jiiljennetekniik-
Change language