1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti

-\,-
Siirtolaisuus - Migration Zl992
Mistii aloittaa?
1800- ja 1900-luvulla matrikkeleita. Toisaalta
osa vanhoista aatelissuvuista on
Kun kiinnostus sukututkimusta kohtaan tullut Ruotsiin ja Suomeen ulkomailta,
on herdnnyt, ensimmdinen kysymys on joten niiden historiaa voi etsiii erityisesti
tavallisesti: ketkd olivat esivanhempani balttilaisista mutta muistakin eurooppa-
ja mistii he tulivat, miten he eliviit? Tiitii laisista matrikkeleista.
seuraa heti toinen: onko heistd saatavis- Aateliston ohella monet suomalaiset
sa valmista tietoa? ]a mistii yleensd voi porvarilliset siiiityliiissuvut on tutkithr
etsiii aineistoa? T?ihiin liittyy usein muita 1800- ja 1900-luvuilla; eiviit kuitenkaan
ongelmia, esim. sukunimen ikii ja alku- kaikki, joten n?imii selvitykset eiviit ole
perd.
yhtd kattavia kuin aatelistosta tehdyt.
Sukututkimuksen aineisto on lyhyesti Siiiityliiisyys tarkoitti t?issii yhteydessd si-
sanoen kolmenlaista: on olemassa jo valvistyneisyyttii j a virkamiesasemaa, kysymiita,
julkaistuja tutkimuksia; toiseksi myksessd ovat ennen kaikkea ruotsinkie-
on olemassa muuta kuin painetuissa kirliset suvut, jotka saivat alkunsa jonkun
joissa olevaa yleistii aineistoa ja kolman- suuren talonpoikaistalon pojan liihdetneksi
tutkijalle avautuvat arkistojen tyii opintielle. Koulussa hiin sai vieras-
asiakirjat, mikiili hdn osaa etsiii ja kiiytkielisen nimen ja hiinen jiilkelAisist2iiin
tde niite.
kasvoi siiiityliiissuku. Osa tutkituista su-
Valmis, julkaistu ja painettu tutkivuista ei tunne kantaisiinsii syntyperiiii.
muskirjallisuus ei kata kaikkien suoma- Ensimmiiinen Snellman tuli 1 600-luvulla
laisten esivanhempia. Onnekkaimpia Kristiinankaupunkiiry mutta asiakirjat
ovat ne sukulaisiaan etsivZit, joiden esi- eiviit paljasta hdnen taustaansa.
vanhemmissa on aatelisia, sillii koko Viihiten ja epiitasaisimmin on tutkithr
Suomen aatelisto on tutkittu jo vuosi- talonpoikaisviiestoii ja tavallista kansaa,
kymmeniii ja vuosia sitten. Koska Suomi koska sen tutkiminen on yleistynytvasta
liitettiin 11o0-luvulta liihtien Ruotsiin,
suomalainen aatelisto - joka tosin men-
parin viime vuosikymmenen aikoina;
mielenkiinto saman suvun hallussa olneind
vuosisatoina tuskin tunsi itseddn leita maatiloja kohtaan tosin syntyi jo
nykyajan mielessd korostetun suomalai- 1920-luvulla. Suuri osa tutkimuksesta
seksi vaan yleisvaltakunnallisesti Ruotsi-Suomen
yldluokaksi - kirjoitettiin
on lisiiksi julkaisematonta ja sen tavoittaa
vain tekijdltiidn, mutta varsinkin su-
Ruotsin Ritarihuoneeseen. Erittiiin laakuseurat pyrkiviit julkaisemaan tutkijat,
tuhansien sivujen paksuiset kirjat, muksensa myos kirjoina ja muina paino-
kattavat aatelin menneisyyden hamasta tuotteina.
keskiajasta eli yleensii 1200-luvulta Kaikille niiille tutkimuksille on yh-
1900-luvun alkuun.
teistd se, ettd ne etenevdt menneisyydes-
Venlijiin vallan aikana Suomen saatua tZi nykyaikaa kohti. Suvuksi koetaan
autonomisen aseman tiinne luotiin oma esiisii, jonka jiilkeliiiset on koottu taulus-
Ritarihuone. Suomalainen aatelisto toksi ja sukupuuksi. Toinen yhteinen te-
muodostui nyt sekii vanhoista, jo Ruotkijii on vanhastaan miehisyys eli suvuksi.
sin vallan aikana riilssioikeudet saaneis- on koettu isoisiistii isiin kautta poikaan
ta suvuista ettd uusista, vasta 1800luvul- ja pojanpoikaan etenevd linja. Naiset on
la aateloiduista. Kaikkien ndiden suku- kirjattu vain perheenj2iseniksi eli isiensii
jen jiisenistii ja samalla suomalaisen aa- tyttliriksi, aviomiestensii vaimoiksi ja
teliston vanhoistakin tiedoista on koottu lastensa iiideiksi, mutta heiddn tausto-
eo