1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Suomalainen aksentti<br />
Suomen vientituotanto on suhdanne- Viljelijoita on Suomen tyovoimasta<br />
herkkdd, ja tiistiikin syystii meidiin on enA2i viitisen prosenttia, mutta sielum-<br />
itse tuotettava pddosa energiasta. Ndmii me on silti agraarisempi kuin Helsingis-<br />
tosiasiat meidiin on otettava kerta kaikkiaan<br />
annettuina liihtokohtina. Jos emme<br />
tee ndiry seuraava polvi karkaa velsii<br />
luulisi ja luullaan. Junttius on yksi<br />
resurssi. Talonpoika ei juuri voita sisiillissotia,<br />
mutta itsendisen Suomen sankakaorjuudesta.<br />
Suomalainen ei tule toireita ovat Mannerheim ja pienviljelijii.<br />
meen ilman runsaita reservejd.<br />
Maalaisliitto nousi tasavaltalaisen Suo-<br />
Suomessa on noin kolmesataatuhatta men piiiipuolueeksi, joka kykeni jaka-<br />
jiirjestiiytynyttii metsiistiijiiii, Puolassa maan vallan vasemmiston kanssa. Poh-<br />
ehkd kolmekymmentiituhatta. Metsiisjoismaissa sosiaalidemokratia pystyi<br />
tys ei siten ole tiililld vain yldluokan van- vakiinnuttamaan yhden puolueen valha<br />
harrastus, vaan se kuuluu kultfuulan.riimme. Kulttuurimme on vielii suhteel- Skandinaavista taustaa vasten katsotlisen<br />
liihelld erdkautta. Kaskenpolttokin tuna Suomi oli poikkeava maa tai omi-<br />
vaati miltei paimentolaisen liikkuvuuttuinen saari erottuaan Veniijiist2i. Valta.<br />
Siirtolaisuuteen liittyy sekii pakkoa tiomme omisti enemmdn teollisuutta ja<br />
ettd perinteitii. Matkaan on liihdetty tie- viilitti vdhemmdn sosiaalisista oloista<br />
tyn osaamisen varassa.<br />
kuin demarien hallitsema Ruotsi.<br />
Itseniiisen Suomen armeija luotiin no- Talonpoika turvautui valtioon ja<br />
peasti, ei tyhjiist2i, ja ylliittiivintii oli laaja osuustoimintaan. Nyt meillii on heikko<br />
reservimme. Talvisodasta tuli kahden porvaristo, kun yritlimme sopeufua san-<br />
kokonaisen armeijan todellinen sota eigen porvarillisin siiiinnoin toimivaan<br />
kii paikallinen kahakka. Jatkosotakin eurosysteemiin. Meillii ei ole omia rik-<br />
peatryi Suomen torjuntavoittoon. Arkaita riittliviisti. Meiliii on puhkaistuja<br />
meijatta eldnytkansa ei olisi siihenkyen- kuvitelmia laajalle levinnneestd vaunyt<br />
ilman yleistd selviytymisen kykyii. raudesta.<br />
Vuoteen 1994 mennessd Suomi tode- Suomalainen kyllii omistaa maata,<br />
taan ainoaksi Neuvostoliiton eurooppa- metsiid ja muutaman huoneen. Yha<br />
laiseksi naapuriksi, joka toipui sodasta useampi nuori suomalainen perii ensim-<br />
yhden sukupolven aikana. Neuvostoliitm2iisen ja toisenkin asuntonsa, mutta hdto<br />
voitti vield taistelun Berliinistd, mutta nen perint6nsd tuotto niiyttiiii hu-<br />
sodan se lopulta hiivisi. Tiitii ei Viiino penevan kansantalouden velkoihin. Tuo<br />
Linna oivaltanut vuonna 1954.<br />
koulutetfu nuori suomalainen joufuu<br />
Suomen valtio svntvi kolmen heiken- testaamaan itsensd kansainviilisillii<br />
tyneen suurvallan keskelle. Poliittinen markkinoilla. Nainen saattaa onnistua<br />
Suomi voimistui Venlijiin tappiosta Kri- miestii paremmin.<br />
minOolannin sodassa. Euraasialainen Itsendinen nainen piirtyy suomalai-<br />
Veniij2i hiivisi sodan Japania vastaan<br />
vuosisadan alussa ja luhistui ensimmiiisuuden<br />
kuvaan heti talonpoikaisen heriinniiisyyde;r<br />
ja alemman suomenkielisessd<br />
maailmansodassa. Nykysuomalainen<br />
valmistautuu hiljaa Veniijiin hajoamiseen.<br />
Suurvallan voimat ovat kohtasen<br />
papiston piirissii. Juhani Aho htinet<br />
kuvasi piitevimmin. Jos Paavo Ruotsalainen<br />
oli suurin suomalainen puhuja,<br />
lokkaasti ehtyneet. Pohjoismainen selus- niin naiset olivat varmaan parhaita kuuta<br />
ei endii riitii, vaan Suomen on liityttiivii lijoita. Kansallinen sana sai kantavan ak-<br />
voimistuvaan suuryhteisoon hyvin pian. sentin io ennen fennomaniaa.