1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
L>-<br />
jouko Tyyri<br />
Suomalainen aksentti<br />
llarhaan<br />
kontaktin olen saanut siihen<br />
.1 yleisoon, joka kokoontuu juhlimaan<br />
hyviikseni. Kehitiin eliimdntapaani samaan<br />
suuntaan kuin kirjallista tyyliiini,<br />
Suomen itseniiisyytt?i ja odottaa kunnon jotta iiiini tulisi esiin, niikyisi.<br />
puhetta. Pienessiikin kunnassa jokin lau- Helsinkil2iisend en juuri hiihtele, vaan<br />
takunta pitiiii tehtiiviiniiiin tuon miel- kierriin Lauttasaaren ihmeen vaihtelevia<br />
tiiylentiivdn juhlan jiirjestdmistii. Pidiin rantoja. Kuopiossa sen sijaan kipuan<br />
kutsua kunniana ja koen tapahtuman Puijon laduille heti kun piiiisen joskus<br />
melkein aina palkitsevana. Miksi? marraskuun lopulla ja kysyn kuntoa<br />
Vaistosin piary ettii yleisci ei odota<br />
luettua kirjoitusta. Esityksessii pitiiii olla<br />
suksilta huhtikuun puoliviiliin asti. ]oko<br />
hyvdksyn aktiivisesti talven tai en viih-<br />
jokin ajankohtainen jakso ja huolellisesti dy Savon piidkaupungissa. Niiin asen-<br />
muotoiltu tuore ajatus, mutta hyvii kirnoidun niin kauan kuin jaksan nostaa<br />
jallinen asu ei.riitii. Piiiiasia on puheen<br />
aito aksentti. Aiinilaji ei saa olla ihan<br />
katseeni ylos Jerusalemiin.<br />
Toistaiseksi, tyoikiiisend, en tiedii tar-<br />
arkinen eikii kovin juilallinen. Siivy saa kalleen, mihin asetun eliikeliiisenS.<br />
mielellddn vaihdella, samoin sanonnan Luultavasti vuodenaikojen kierto vai-<br />
tempo. Juttu on tavallaan siivellettdvii ja kuttaa vaaliin eli on leimannut minut<br />
joiltakin osin improvisoitava. Osia yh- suomerunaalaiseksi. Yritiin siirt2iii lapdistiiii<br />
puhujan puhetapa.<br />
sille isdni opin, ettai ikkunoista pitiiii nii-<br />
Puhun mielelliini myos pohjoismaikyii metsiiii ja vedenselkiiii.<br />
selle yleisolle. Suomalaisuuteni on tun- Rohkenen sentddn olettaa, ettii sii2it ja<br />
tuva etu monesta syystii. Suomenruotsi suhdanteet eiviit ratkaise piidtostiini sen<br />
on ensiksikin selkein ja miehekkiiin poh- enempiid kuin alkoholin hinta tai verojoiseurooppalainen<br />
kieli; sitd ymmdrretusaste. Pysyn poliittisena ihmisenii eli<br />
tiiiin parhaiten Itdmeren rannoilla ja Is- Suomessa. Missii muualla voisin olla yhlannissakin.<br />
Toiseksi en ole suomentii poliittinen kuin kotimaassa ja jossain<br />
ruotsalainen ja puhun hieman ulkopuo- tutussa kotikaupungissa, jonka kaavoilisena.<br />
Kolmanneksi osaan kevyesti tus kiusaa mieltlini?<br />
kiiyttiiii myos arkaaista sanastoa joskus Hyviiksyn siis isdnmaan arktisen si-<br />
hyvin arkisissa yhteyksissii. Pohjoismaijainnin. Puolet Hangon pohjoispuolella<br />
set keskustelut ovat enimmdkseen hir- eliivistii ihmisistd on suomalaisia. Tiitii<br />
vittiiviin hillittyje.<br />
puolta sopii hieman tyylitellli. Ndissii<br />
Itsekehua? Ei, minii vain en hiipeii oloissa olemme menestyneet. Hyviiksyn<br />
suomalaisuuttani enkii liioin korosta si- Kemijoen altaat enk?i ymmiirrii Vuotoktii.<br />
Kiiytiin hieman poikkeavaa aksenttia sen tuottaman hyodyn kiist;ijiii. En aio<br />
heidlin laillaan palata kantasuomalai-<br />
I ouko Tyy ri, kirj ailij a<br />
seen talouteen. T2imii on vihreyteni siivy.<br />
35