1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti

ldentitoetti ruotsinsuomalaisten voimavalana
opiskeluun niihden. Omaan kulttuurionnistumisen syyksi. Miniin ja suomataustaansa
tunnustautuvat ovat varlaisuuden liihelle arvioineet eiviit syytii
mempia lukioon jatkamisestaan. epiionnistumisestaan siirtolaistaus-
Myos iiillii on tilastollisesti merkitsetaansa niin paljon kuin etiiiille arvioivd
yhteys opiskelutietoisuuteen, tosin neet.
selviisti pienempi kuin kulttuurisiteellii. Mindn ja kulttuurijuurien viilinen
Yliiasteella ollaan varmempia lukioon suhde niikyy myos koulumenestykses-
jatkamisesta kuin keskiasteella, mikd sii. Omiin juuriin sitoutuneilla on pa-
vaikuttaa luonnolliselta ja tuloksien remmat arvosanat kuin niilld, joilla ei ole
kannalta johdonmukaiselta. Tulee kui- kiinteiid yhteyttii miniin ja kulttuuritaustenkin
panna merkille, ettd kulttuutan vdlilld. Suhde-efektin merkitys ndytrisiteellii
on iiin tuomaa tavoitetietoitdd myos teriivoityvdn iiin myote. Ia[e
suutta suurempi vaikutus.
itsessddn ei sitiivastoin niiytii olevan
Iiistii riippumatta mindn ja suomalai- merkitystii.
suuden liihelle arvioineet arvostavat sen Oppilaiden kiiyttliytymispiirteitii ar-
hetkistii tyotiiiin, koulunkiiyntiii ja siitii vioitiin eri ulottuvuuksilla, kuten tove-
saatavaa oppia.
risuhteet, koulupinnaus, oppimis-
Ne, joiden mindarvio poikkeaa suovaikeudet, hiiiriokiiyttiiytyminen jne.
malaisarviosta, syyttdviit oppimis- Oppilaiden omia, subjektiivisia kokevaikeuksista
enemmdn omia kykyjiitin muksia haluttiin tiiydentiiii ulkopuoli-
kuin ne oppilaat, joilla on kiinteii yhteys sella arvioinnilla, opettajien kiisityksillii.
kulttuuritaustaansa. Oppimisvaikeuksi- Kyseessd on oppilaskuva, jonka luokanen
projisoiminen omiin kykyihin voi olvalvoja yhteistyirssii muiden opettajien
la oppilaan itsensii kannalta kohtalokas- kanssa on luonut arvioitavan tietyistii
ta ja pedagogisesta niikokulmasta tur- persoonallisuuden piirteistii. Tiimii ophauttavaa.pilaskuva
ei rajoitu vain koulutilantei-
Yliiasteella oppilaat luottavat enemsiin, vaan ulottuu myos koulun ulkomdn
omiin kykyihinsii. Ialla ja kulttuupuolelta saatavaan informaatioon. Tunrisiteellti
on kuitenkin ongelman kannalnetustihan kodin ja koulun viilinen yhta
kiintoisa yhteisvaikutus; kulttuuteistyii on Ruotsissa aktiivista ja monirisiteen
efekti on selviisti teriiviimpi kespuolista. Myos koulun pedagoginen vakiasteella.
Pedagogisesti asia on kiintoirianssi leirikouluineen jne. antaa opettasa
siksi, ettii myonteisen oppimiskokejille arvioperspektiiviii fyysisen luokkamuksen
ja kykyihinsii luottamisen pohja tilan taakse.
tulisi luoda opiskelun varhaisvaiheessa. Miniin ja suomalaisuuden liihelle ar-
Tulosten mukaan kulttuurisiteellii niiytviointi niiyttiiii ulkopuolisten arvioitsitiiii
olevan tete tyote tukeva vaikutus. joiden niikokulmasta merkitseviin oppi-
Koulutyon epiionnistumisen liittiimilaan persoonallisuuden eheyttii, koulunen
kielivaikeuksiin ei ntiytii olevan yhmotivaatiota ja viihtymistii. Hiiiriokiiytteydessii
kulttuurisiteeseen. Sitdvastoin tdytyminen, koulutyon vieroksunta ja
idn osuus on tilastollisesti merkitsevii; tahalliset poissaolot olivat puolestaan
keskiasteella oppilaat syyttiiviit epiion- leimallista niille, joilla ei ole kiintelili yhnistumisestaan
enemmdn kielivaikeukteyttii mindn ja kulttuuritaustan viilillii.
sia kuin yliiasteella. Kulttuurisiteellii on Erittiiin terdviisti ero n?ikyi koulupin-
oireellinen yhteys siihen, missii miiiirin nausdimensiolla. Koulupinnaus on mi-
siirtolaisuus koetaan koulutyossii epiinimissliiin silloin, kun oppilaan mindar-
32