1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
--..<br />
lyyn tiimiin artikkelin volyymi ei anna toihin perehtymistd on edesauttanut<br />
sijaa. Oleellista on kuitenkin se, ettd myos se, ettd olen ollut aikoinaan Bot-<br />
niiistd liihtokohdista persoonallisuus kyrkassa sekd siirtolaisopettajana ettd<br />
voidaan kiisittiiii sisiiistyneeksi kulttuu- ruotsalaisluokan opettajana.<br />
riksi, jonka elimellinen osa on kansalli- Otokseen on oppilaiden lisliksi kuunen<br />
identiteetti.<br />
lunut opettajia ja muita koulualan asintuntijoita<br />
sekii joitakin lasten vanhem-<br />
Tutkimusaineisto<br />
pia. Oppilaat ovat Ruotsin peruskoulun<br />
keski- ja yldasteen suomalaisia siirtolais-<br />
Paikallisesti tutkimusaineisto voidaan lapsia ja opettajat heidiin luokanvalvoji-<br />
jakaa kahteen pddosaan: Pohjois- ja Eteaan tai aineopettajiaan. Aineistoa on tiiylii-Ruotsista<br />
keriitty materiaali. Edellidennetty vield seurantatutkimuksella,<br />
nen kiisittdii liihinnii Tornionjokilaakson tyoeldmdssii tai opiskeluvaiheessa ole-<br />
ja sitii ympiirbivdt paikkakunnat Luulajaan<br />
saakka. Jiilkimmiiinen koostuu etuvilla<br />
henkiltrillA.<br />
piilissd Tukholman liihellii sijaitsevasta<br />
Botkyrkan kunnasta.<br />
Tuloksia<br />
Myos ajallisesti aineisto on jaettavissa Laajan projektin analyyseistii otetaan<br />
kahteen periaatteelliseen osaan: seuran- seuraavassa esiin tulokset, jotka kosketatutkimukseen<br />
ja edellisessii kappavat miniin ja suomalaisuuden viilistii yhleessa<br />
mainittuun otokseen. Seurannan teyttii, kulttuurisidettii. Metodisesti suh-<br />
nykyvaihetta on vaikea paikallisesti de-efekti on saatu sitery ettii kullekin<br />
yleistiiii tai rajata, koska tutkittavat asu- koehenkilolle on muodostettu uusi<br />
vat tdllii hetkell?i eri puolilla Ruotsia, ja muutfuja sen mukaan, missd suhteessa<br />
osa on muuttanut Suomeen.<br />
mindarvio on suomalaisarvioon. Tutkit-<br />
Valinnan kriteerind on ollut kahden tavista on tarkasteltu kahta iiiiriryhmiid,<br />
kulttuurin kohtaaminen ja siinii esiin etiiiille ja llihelle arvioineet. Samalla tar-<br />
nousevat ongelmat. Tiissii mielessd joutuu mahdollisuus tarkastella sitii,<br />
kummatkin paikalliset piiiikohteet tiiyt- kumpi merkitsee enemmen: yleiskiisitys<br />
tliv2it omaleimaisella tavallaan kriteerin itsestii sindnsd vai kyseinen suhde.<br />
muodon ja hengen. Lisiiksi otokseen on Kulttuurisiteellii on erittiiin selvii vh-<br />
haluttu saada mahdollisimman edustateys kouluyritteliiiisyyteen. Miniin ja<br />
va niiyte sekd suomalais- ettii ruotsalais- suomalaisuuden ldhelle arvioineet pyrluokkia<br />
kiiyviltii siirtolaisoppilailta. T?ilkiviit selviytymiiiin koulunkiiynnistdiin<br />
lainen vaade ei onnistu millii alueella huomattavasti paremmin kuin ne, jotka<br />
tahansa. koska suomalaisluokat keskit- ottavat etiiisyyttii kulttuurijuuriinsa.<br />
tyviit vain tietyille paikkakunnille. Vertailun vuoksi otettakoon esimerkki<br />
Tornionjokilaaksolla on kahden kult- kahden taustamuuttujan, iiin ja luokary<br />
tuurin ilmionii pitkii historiallinen pe- erillisvaikutuksesta. Tulosten mukaan<br />
rinne. Botkyrka puolestaan edustaa siir- i2illii itsess2iiin ei niiytii olevan merkitystd<br />
tolaisten koulutusjiirjestelyissii maan kouluyritteliiiisyyteen. Suomalaisluo-<br />
edelliikiiyviiii ja modernia paikkakunkalla on oireellisesti paremmat tulokset<br />
taa. Siellii myds omakielisten luokkien kuin ruotsalaisluokalla, mutta sill;i ei ole<br />
toiminnalla on taustanaan vankkaa ko- tilastollista merkitystii.<br />
kemusta. Sen lisiiksi paikkakunnalla kiiy Kulttuuriyhteys merkitsee selviisti<br />
oppilaita mycis ruotsalaisluokilla. Taus- suurempaa tavoitetietoisuutta jatko-<br />
31
Change language