1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ldentiteetti ruotsinsuomalaisten voimavarana<br />
Tosin tiimii kansallisen tietoisuuden Kahden kulttuurin vuorovaikutuk-<br />
aste voi vaihdella huomattavasti eri ihsessa eldmdntilanteen muutokset priomisten<br />
kesken. Oleellista on kuitenkin risoivat esiin sellaisia tekijoitii, joiden<br />
se, ettd kansallisuuden merkityksest2i merkitys yksilon arkitodellisuudessa<br />
kasvaa keskeinen osa ihmisen mindmer- joutuu piiivittiiin testattavaksi. Tiimii<br />
kitystii. Hdn ndkee sekii puutteensa ettd avaa uudenlaisia nlikokulmia ihmisen<br />
hyveens2i ikiiiinkuin kansallisten juurien kiiyttliytymisen ymmdrtdmiseen, niikci-<br />
liipi. Se on peili, josta hiin peilaa ja hiintii kulmia, joilla kiiytiinnon lisdksi on mie-<br />
peilataan.<br />
lenkiintoa mycis perustutkimuksen kan-<br />
Leimaamisen syyt ovat usein kansallisia,<br />
vaikka kokemukset ovat yksilollinalta.siii.<br />
Vaikka ihminen voikin tehdii eron<br />
yksilollisen ja sosiaalisen identiteettinsii<br />
Tutkimusongelma ja viitekehys<br />
viilillZi, hiin tiedostaa olevansa kulttuu- Meneill2i2in olevan ruotsinsuomalaisia<br />
rinsa tuote. Hdnessd on kansallisuuden lapsia ja nuoria koskevan tutkimuspro-<br />
leima, jonka viilityksellii kokemukset sijektini perusongelmana on tarkoitus selsiiistyviit.vittiiA<br />
yhtiiiiltd, miten eri tavoin kansallinen<br />
identiteetti kytkeytyy, heijastuu tai<br />
Siirtol aisuus virittiid nikiikulmia<br />
kerrostuu suhteessa miniiiin. Toiseksi on<br />
syytii eritell ii niiiden kytkentoj en viilisiii<br />
Identiteetin kannalta siirtolaisolot tarjo- strategioita ja niiden yhteyksiii ihmisen<br />
avatkin otollisen kentiin kyseisen kiisit- eliimiintilanteeseen: kouluun, kaksikieteen<br />
monitasoiseen analyysiin. Kyseeslisyyteery tulevaisuuden tavoitteisiin,<br />
sii on eriiiinlainen marginaalitilanne, jos- tyota ja eliimiiii koskeviin arvoihin.<br />
sa tutkittava ilmio, kulttuurijuurien Ongelman kannalta tarkastelulle kes-<br />
merkitys, virittyy tieteellisesti havaittakeistd teoreettista taustaa ovat tarjonneet<br />
vaksi.<br />
miniikiisitystii ja samaistumista koske-<br />
Koneiden tekniset heikkoudet havaivat ndkokulmat sekii kaksikielisyyttii ja<br />
taan usein vasta ylisuurissa rasituksissa. asenteiden olemusta selvittiiviit teoriat.<br />
Ihmiselle, biologiselle koneelle, vieraan Miniikuvan kehityksen ja identiteet-<br />
kulttuurin parissa eltiminen voi muotiongelmien ymmiirtiimiselle on olemasdostua<br />
eriitinlaiseksi rasitustestiksi, jossa useita l?ihestymistapoja: persoonallisa<br />
ihmisen kulttuurikonttia ravistellaan. suusrakenteen teoria, psykodynaami-<br />
Kahden asian suhteesta, miniin ja suonen identiteettiteoria, antropologis-psymalaisuuden,<br />
on vaikea saada irti olenkologiset tutkimukset tai sosiaalipsykonaisia<br />
nyansseja, ellei sitd piiiistii tutkilogiset selvitykset. Kullakin orientoitumaan<br />
sellaisena kuin se arkitilanteissa mistavalla on omat rajoituksensa.<br />
normaalisti toimii. Viihemmistokulttuu- Useimmissa teorioissa miniiii tarkastelrin<br />
jdsenenii elettiiessii persoonallisuulaan kokonaisuutena, joka muodostaa<br />
den olemus voi todentua suureena, joka hierarkisen jiirjestelmiin. Systeemin pe-<br />
valtakulttuurissa on tavallisesti tiedosrusosilla on sisdiset suhteet, jotka kehitamaton<br />
tai vaikeasti liihestyttiivissii. Ihtyskulussa vaikuttavat toisiinsa.<br />
misen on vaikea eritellii kokemusperiii- Tutkimusongelman kannalta keskeisesti<br />
minuutensa ja suomalaisuutensa tisiii ja kiiyttokelpoisia viitekehyksiii ovat<br />
laa, ellei hdn ole joutunut kyseistii il- nimenomaan sosiaalisen ja etnisen idenmiotii<br />
kouriintuntuvasti kohtaamaan. titeetin teoriat, joiden ldhempiiiin eritte-<br />
30
Change language