1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti

Vauvan ensimmiiiset kokemukset ohvata, ettd eliimyksiin liittyy aina tapa
jaavat hdnen seuraavia kokemuksiaan. kokea ne. Kieli jiisentiiii ja kuvaa niitii
Ajan myotii lapsen omat kokemukset ra- yleisemmin itsellemme ja muille. Ravitsevat
ja samalla kasvattavat
enenevdsti hiinen juuriaan - eli psykokennamme
kokemusmaailmaamme ja
muistiamme paljolti kielen kehyksissii,
logisia viilineitii, joilla hiin ymmiirtiiii vaikka tietysti kaikki aistimukset ja tun-
maailmaa. Mikiili niiihin kokemuksiin ei temukset ovat osana tiissli. Niin kauan
liity minkiiinlaista yhteydenpitoa van- kuin iiidinkieli siiilyy, siihen on helppo
hempien kotimaahan, on selvdd, ettd yhdistiiii olennainen osa juuri-kdsitteen
lapsen alkuperiiiset juuret menettdvdt psykologisesta sisdlkistd. Vaikka ajan
merkitystdiin. Niiden merkitys voi tel- mittaan liidinkieli unohtuisi, siiilyy kuiloin
liihinnd olla siinii, ettii ne antavat tenkin paljon olennaista koko eliimiin
lapselle niikrikulman, josta hyviiksyii ti- ajan, koska ensimmliisten kokemusten
lanteita, joissa hdn tuntee itsensii erilai- kautta rakentuvat kieltdkin edeltdviit keseksi
verratfuna muihin asuinmaansa hykset, joiden puitteissa kaikki muu tie-
Iapsiin. Uuden kotimaan merkitys kasdon ja kokemusten omaksuminen sitten
vaa vastaavasfi, ja lapsen aikuistuessa tapahtuu. Koska kieli on kollektiivinen
voi jo puhua juurtumisesta asuinmaa- konstruktio, joka on yhteinen kansalle,
han, mikiili hdn on kehityksensii myotii niin kielen myotii juuri-kiisite laajenee
itsen2iistynyt mycis affektiivisesti van- lapsen kasvaessa maahan tai kansaan
hemmistaan. Lapsen sosiaalisella ympe- liittyviiksi: tunne, ettii kokemusten jiiristollii
on tietysti myiis merkityksensii sentelyss?i on palj on yhteistii miiiirii ttyii
tdssd suhteessa. ]os lapsi kuuluu ulkomailla
asuvaan, alkuperiiltiidn suoma-
kieltii puhuvien kanssa.
Aikuistuessaan lapsi tulee tietoiseksi
laiseen yhteiscicin, niin tietysti juuret siii- tilanteesta ja pys$y jossain miiiirin henlyttiiviit
myos merkittiiviin yhteyden kilokohtaisesti asennoitumaan kysy-
Suomeen. Tilanne on piiinvastainen, jos mykseen miten ylliipitiiii yhteyttii juu-
lapsi on tekemisissd pelkiistddn sen
maan ihmisten kanssa, jossa hiin asuu.
riinsa. Juuria voidaan myos tietoisesti
yrittiiii siirtdii uuteen ympiiristoiin, jos
Tiimiin mallin rnukaan juuret siirtyv?it esimerkiksi vanhemmista on huonot
sukupolvelta toiselle. Mikali pysytliiin mielikuvat tai jos yhteydet vanhempien
sukupolvesta toiseen samalla paikka- kotimaahan ovat lopullisesti poikki.
kunnalla, ja molemmat vanhemmat ovat Koska olen korostanut tiedostamatto-
sieltii kotoisin, juuret liittlrvat yhii tiuman matkimisen tdrkeyttii juurtumiseskemmin
kyseiseen paikkaan, sen ihmisa, niin ajan mittaan juuria kasvaa joka
siin, heiddn tapaansa olla, kiiyttiiytyii, il- tapauksessa uuteen asuinmaahan. Usmaista
itseiidn sekii aineelliseen ympdriskon silti, ettii tiirkein vaihe tdssii prosestoon
(esineet, paikat, hajut, ddnet, vdrit, sissa on varhaislapsuus. Tiistii johtuu,
valot, jne.). Mikeli jossain vaiheessa ta- ettii juuremme ovat tahtomattakin enpahtuu
paikanvaihdos, niin vaikka yhnenkaikkea riippuvaisia vanhemmisteys
kotiympdristoon hdlvenee, tapa jiitamme ja heidiin kauttaan heitii edeltdsentdd
kokemuksia on sukupolven ajan neist2i sukupolvista.
sama myc!,s uudessa ympiiristossli, ja siitii Toisen polven ulkosuomalainen voi
jiiii jotain useamman sukupolven ajaksi. kokea, ettii juuret ovat pdiiasiallisesti
NAin juuret siiilyv2it liihtcipaikkakun- asuinmaassa, mikiili yksi hlinen vannalla.
Psykologisesti on tiirkeiitii alleviihemmistaan polveutuu tdstd samasta
19