1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Monissa kielissii esiintyviillii kiisitteellii<br />
"ihmisen juuret" viitataankin<br />
poikkeuksetta paikkaan tai alueeseen,<br />
johon kyseisellii ihmisellii tai ihmisryhmiillii<br />
on joku tdrked yhteys. Ylliiolevaan<br />
nojautuen voisi olettaa, ettii ihmisen<br />
suhde juuriinsa viittaisi pelkiistiiiin siihen<br />
maaperddn, jossa hiin on syntynyt ja<br />
asuu pysyviisti, jota hiin viljelee ja josta<br />
hdn saa leipiinsii. On kuitenkin ilmeistii,<br />
ettei maaperd, josta ollaan kotoisin, ravitse<br />
ihmisth pelkiistiiiin tuotteillaan.<br />
Kyse on myiis henkisestd ravinnosta, ja<br />
tiihdn kiisite "juuret" viittaa ihmisestii<br />
puhuessamme. Paikkaan liittyy aistimuksia,<br />
tunteita ja kokemuksia, jotka<br />
ovat tiitii henkistii ravintoa. Niimii kokemukset<br />
jaetaan ja ne rakentuvat paikalla<br />
olevien sukulaistery ystdvien, naapureiden<br />
ja muiden ihmisten kanssa, jolloin<br />
ravinnon ominaisuutena on myos sosiaalisuus.<br />
Kysymykseksi jiiii, miksi silloin<br />
kun puhutaan juurista, viitataan<br />
usein paikkaan, joka ei ole ihmisen nykyinen<br />
elinympliristd, siis siihen, josta<br />
hdnen vanhempansa tai isovanhempansa<br />
liihtiv2it aikoinaan ulkomaille.<br />
Vastaus tiihiin kysymykseen antaa<br />
meille psykologisen mliliritelmiin juurikiisitteest2i.<br />
Kehityspsykologia kertoo<br />
meille, ettii lapsen tulevan kehityksen<br />
kannalta on keskeistd se, miten vastasyntyneenii.<br />
opitaan omaksurnaan ulkomaailmaa'<br />
). juuret. Aristoteles jo muistuttaa, ettii ero<br />
ihmisen ja kasvin viilillii on siind, ettd<br />
ihmisen juuret kasvavat hiinen sisdssiiiin,<br />
ettii ihmisen suolisto vastaa kasvin<br />
maaperlidn pyrkiviii juuria. Toisin sanoen,<br />
lapsen juuret eiviit ole maassa<br />
vaan kasvavat lapsessa itsessiiiin.<br />
Suolisto on hyvii mielikuva, sillii se on<br />
elin, jolla ruoka sulatetaan. Ndkijkantani<br />
on, ettii psykologisesti juuri-kiisite viittaa<br />
valmiuksiin, joilla sulatamme ja mukautamme<br />
kokemamme itseemme - rakennamme<br />
tietouttamme ja taitoamme<br />
piirjiitii maailmassa. Niiiden psykologisten<br />
juurien maaperdnd on tiilloin lapsen<br />
vanhemmat, heidiin asenteensa ja tapansa,<br />
niin tiedostetut kuin tiedostarnattomatkin.<br />
Vanhemmat opettavat jo pelkiillii<br />
olemisellaan lapselle, miten iiisentiiii<br />
maailman kokemuksia ja aistimuksia.<br />
He toimivat tiissii lapseile mallina. Lapsen<br />
luonnollinen kehitys on oppia toistamaan<br />
vanhempien esimerkki2i. Lapsi<br />
j uurtuu tiedostetun ja tiedostamattoman<br />
matkinnan kautta, jolla htin rakentaa<br />
omat vdlineensd ulkomaailman omaksumiselle<br />
(kieli yhtenii tiirkeiinii viilineenii).<br />
Tunnesuhteet lapsen ja hiinen vanhempiensa<br />
vZilillii vaikuttavat ratkaisevasti<br />
tiihiin oppimiseen - mm. siihen,<br />
tuleeko lapsen suhteesta maailmaan<br />
luottamuksellinen vai ei - mutta joka<br />
Tama tapahtuu vanhem-<br />
tapauksessa vanhemmat omalla olemisellaan<br />
ja kiiyttiiytymiselliiiin ovat enpien<br />
viilityksellii. Maailmankuvamme ja simmdisend maaperdnd lapsen juurtu-<br />
sen rakentuminen riippuu p?iiiasiallisesmiselle. Niiinollen vaikka lapsi syntyy<br />
ti siit:i, miten tdhzin tarvittavat psykolo- ulkomaiila, vanhempien tapa kokea<br />
giset viilineet rakennetaan syntymiihet- heille vieras maa muodostuu lapselle<br />
kestd vanhempien (tai lapsen huoltajan) pdiillimmliiseksi ja perustavaksi koke-<br />
avulla. Katson, ettii niimii psykologiset mukseksi. Lapsen juuret ovat hdnen<br />
vdlineet, jotka liittyviit aistimiseen, tun- vanhempiensa tai kasvattajiensa kotiteisiin<br />
ja piiiittelykykyyn ovat ihmisen maassa.<br />
1) Kts.esim.Piaget,f.,"Biologyandknowledge",l9Tl,UniversityofChicagoPress,Chicago/London,<br />
sekd Noschis, K., Symbolin asema Piaget'n teoriassa, Psykologia, 4 (1988), ss. 252-261, jossa<br />
korostan myos affektiivisen puolen merkitystii.<br />
18<br />
I
Change language