1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ymparistoon vain viilttiimiittomdssd sia olisi pyritty karttamaan. Suomesta<br />
miiiirin. Samalla eliitetAiin tahtomattakin kiivi ystiivid luonamme, ja meill2i oli<br />
nostalgiaa kotimaahan. Koska ulkomail- siiiinnollinen yhteys sukulaisiimme Suole<br />
muutto oli pakon sanelema, sopeutumessa. Muitakin suomalaisia on varminen<br />
on useimmiten vaikeata ja yhteys masti lZihtenyt ulkomaille samanlaisella<br />
kotimaahan hankalaa. Lapset syntyvdt, asenteella. Liihtiv2ithiin monet Amerik-<br />
kasvavat ja k2iyviit koulunsa uudessa kaan rakentamaan "parempaa maail-<br />
maassa sopeutuen vanhempiaan helmaa". Korostan tdssd ainoastaan sita, etpommin<br />
ja luontevammin uuteen ympatii Suomi-kuvani, vanhempieni lapsena,<br />
ristcion, joka nyt on heiddn kotimaansa. ei ole niinklidn rakentunut kaipuusta pa-<br />
Yhteys Suomeen eliid eksplisiittisesti Iiikon edessd jiitettyyn maahan, vaan avahinnd<br />
vanhempien kertomusten ja perramman maailmankuvan toivoon.<br />
hetraditioiden nojalla. Lapsilla ensim- Minulla ia siskollani oli lisiiksi mahmdisen<br />
sukupolven ulkosuomalaisina dollisuus viettiiii kaikki kesdt Suomessa<br />
on tuskin tilaisuutta kiiyda Suomessa ja isovanhempiemme luona. T2imii onkin<br />
heille Suomi on liihinnd etdinen, usein seikka, joka sijoittaa minut "efuoikeutet-<br />
idealisoitu tai piiinvastoin vieroksuttu tuun" ryhmiiiin, ja joka tavallaan ky-<br />
ihmemaa. Heid2in juurensa ovat silti seenalaistaa ulkosuomalaisuuteni. Tdstii<br />
Suomessa.<br />
huolimatta kuvauksellani saattaa olla<br />
Minun vanhempani liihtiviit kumpi- yleisempi arvo ulkosuomalaistutkimuskin<br />
omalle taholleen sodan jiilkeisestii ten kannalta, onhan esittiimdni asetelma<br />
Helsingistii toiveenaan rakentaa ava- tiiniidn yleistym2issii (matkustamisen<br />
rampaa maailmankatsomusta, jossa yleistyessii palataan kotimaahan kesiik-<br />
kansallismielisyydellii ei olisi niin kessi). Niiiltii piiiikohdilta oma ulkosuomakeistd<br />
asemaa. Tdmii vanhempieni asenlaistaustani poikkeaa ylempiinii esitt2ine<br />
korostui ulkomailla sekii heidiin elintavoissaan<br />
(he pyrkiviit aina mahdollimiistiini<br />
tavallisemmasta asetelmasta.<br />
simman paljon omaksumaan myos paikallisia<br />
tapoja sosiaaliseen kanssakdymiseen<br />
ja ruuanlaittoon liittyviii -<br />
ia tavoittelemaan paikallisia yhteyksiii)<br />
ettii heiddn tavassaan olla liikaa ldhesty-<br />
Juurik!isitteesti<br />
Juuret kiinnittiivlit kasvin alustaansa -<br />
tiihiinhlin juuri-sana useimmiten viittaa<br />
- tavoitteena on saada maasta ravintoa.<br />
miittii seudun muita suomalaisia. Isiini Toisaalta maan tuotteet muodostavat<br />
tyonantajana oli aina paikallinen yritys tdrkeiin osan ihmisen ravinnosta. Tie-<br />
tai jiirjesto (isii oli koulutukseltaan rcjntddmme myos, ettd supisuomalaisen hagenkonesuunnittelij<br />
a).<br />
panleipiitaikinan perusseosta kutsutaan<br />
Molemmat vanhempani olivat varsin<br />
kulttuurijanoisia. Ndinollen taloudelli-<br />
juureksi. ]uuret viittaavat siis kuvitteellisesti<br />
sekii maaperdiin ettd ravintoon -<br />
nen onnistuminen ei ollut keskeisin ta- niin kasvien kuin ihmisten. Samalla kasvoite,<br />
vaikka tietysti sillli oli myos t2irkeii vun l?ihtokohtana ovat juuret. Lisiiksi<br />
paikkansa k?iytiinnon arkihuolena. Sa- kasvin juurtuminen j onnekin tarkoittaa,<br />
malla nostalgiaa ei varsinaisesti elAtetty, ettii siihen se jiiii eliniiikseery jollei joku<br />
vaikka kotimme perheriennot ja juhla- siitii riippumaton tekijii (useimmiten ihmenot<br />
olivatkin suomalaishenkisiii. Kyminen) tule ja siirrd sitii juurineen muuseessd<br />
ei kuitenkaan ollut tietoinen reaktio-asetelma,<br />
jolla Suomea ja suomalaialle.<br />
Juuret viittaavat siis myos lehtdkohtaan<br />
ja pysyviisti jossain olemiseen.<br />
17
Change language