1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kuj Noschis<br />
Psvkoloeinen nekiikulma<br />
uTko-<br />
1 . . ..<br />
suomaralsen Juurrln<br />
w<br />
^*<br />
J\<br />
6"1<br />
f.aur. kuulin, ettd Suomen 75-vuotisen<br />
A.itsenaisyyden juNinnan yhtend tee-<br />
mea kolmen pian teini-ikiiisen lapseni<br />
kanssa - ja ettii heillii olisi myos Suomana<br />
on "juuret Suomessa", ensimmdimen kansalaisuus. Miksi?<br />
sen polven ulkosuomalaisena se kosketti On tietenkin itsekeskeistii ja puolueel-<br />
viilittomiisti jotain minussa. Olen henkilista kohdistaa jonkinlainen psykologilokohtaisesti<br />
eliinyt tiimiin kiisitteen nen havainnointi itseensii, mutta koska<br />
kanssa pitkiiiin, kokien sen muuttuvan ja olen ammatiltani psykologi niin tiillai-<br />
samalla jatkuvan psykologisen sisiillon nen seuranta ja pohtiminen on vuosien<br />
ja merkityksen.<br />
mittaan kulkenut kanssani. Tavoitteeni<br />
Olen syntymiistiini asti asunut ulkomailla<br />
- etupii2issd Tanskassa, Italiassa<br />
ja Sveitsissii - ja silti tunnen itseni suo-<br />
tiissii kirjoituksessa on pyrkiii selvittiimiiiin<br />
miksi tunnen, ettd omat juureni<br />
ovat niin vahvasti sidottuja Suomeen,<br />
malaiseksi, vaikka kiiydessiini Suomes- sekii mitii seurauksia tiillii asenteellani<br />
sa huomaan, ettd en kaikessa kokemas- on lasteni kasvatukselle. Pohdinnan<br />
sani tunne suomalaisuuttani. Lisiiksi yleisempi arvo ei ole pii?itettiivissdni,<br />
monet tapaamistani suomalaisista eiviit vaikka olenkin tietoinen, ettii sosiaali-<br />
viilittomiisti tunnista suomalaisuuttani. nen ja taloudellinen taustani tekee ulko-<br />
Olenkin viime vuosina eneneviisti piiiisuomalais-profiilistani jonkun verran<br />
tynyt hyviiksymiiiin myos ulkosuoma- poikkeavan.<br />
laisen identiteetin. Silti panostan jatku- Mii2irittelen tyypillisen ulkosuomavasti<br />
paljon yhteyksiini Suomeen. Olen laisprofiilin seuraavalla tavalla: l2ihde-<br />
usein miettinyt, miksi suomalaisuuteni tiiiin kotimaasta perheen?i tai perheen<br />
on minulle keskeinen ja tiirkeii asia. Ul- seuratessa ulkomaille hakeutunutta perkosuomalaisuuteni<br />
on kiiytiinnossli koheen paiiitti, koska ei ole eniiii taloudellirostunut<br />
mentyiini naimisiin L5 vuotta sia edellytyksiii piirjiitii kotimaassa. Td-<br />
sitten sveitsilliisen kanssa ja asuttuani md muutto oli suurinta vuosisadan alun<br />
nyt Sveitsissii parikymmentd vuotta aina<br />
opiskeluajoistani liihtien. Minulle on<br />
Suomessa. Haaveena on saavuttaa paikka<br />
auringossa ulkomailla - mahdolli-<br />
kuitenkin ollut tlirkeiitd, ettd lapsemme<br />
oppisivat suomea - ja puhunkin suosesti<br />
viitataan johonkin tuttuun, joka on<br />
t2issii onnistunut. Taloudellinen onnisfu -<br />
minen on ndin ollen piiiillimmdinen ta-<br />
Kaj N oschis, psykologian tohtori, Lausannsn<br />
vliopisto, Srteitsi<br />
voite. Ulkomailla pyritiidn mukautumaan<br />
paikallisiin oloihin ja sosiaaliseen<br />
_. 1