1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti

Siirtolaisuus - Migration 

19. vuosikerta - 19th year 

Siirtolaisuusinstituutti o Migglionsinstitufet r Institute of Migration 

Piispankatu 3, SF-20500 Turku, Finland 

puh./tel. (9)27-377 536, fax (9)21-333 460 

c P iiiit oimi t t ai a/E d it o r - in- Chie f : Raimo Nar i us 

o T oimitussiht eeri/Editorial Assistant ; Taimi Sainio 

o T oimitt aj at /E dit ors : Maija-Liisa Kalhama, Krister Bj orklund 

o Taitto/Litv-Ouf; Anne Virtanen 

o T oimituskun t a /E d i t or ial B o ar d : Siir tol a isuusinstituutin hal I i tus / 

Adminishative Board of the Institute of Migration 

o Tilaushinta: 40 mk/vuosi (4 numeroa), PSP Tu 495 90-3 

c Subscriptions; Finland and Scandinavia 40 FIM, 

other countries $L2.00 a year (4 issues) 

Piiiiki rj oi tu s/Editorial 

Raimo Narjus 

Max Engman 

Finland och utvandringen 

Kaj Noschis 

Psykologinen nikiikulma ulkosuomalaisen 

juuriin 

Marion Henrikson Typpo 

Finnish-American Identity 

Reijo Pekkarinen 

Mikii ihmeen identiteettikriisi? 

Raimo Rcinnholm 

Identiteetti ruotsinsuomalaisten 

voimavarana 

Jouko Tyyri 

Suomalainen aksentti 

Anneli Mzikelii 

Etsitkii esivanhempiasi? 

Discussion 

Suomen itseniisyyttii juhlitaan/ 

Finlands sjilvstiindighetsdag firas/ 

Celebration of the Finnish 

Independence 

Tiedotuksia 

Sukumessut l9928amilv Fair 1992 

Kansi.' kuva, Raimo Riinnholm 

Siirtolaisuusinstituutin hallitus/ 

Administrative Board of the Institute 

of Migration 

Rehtori (SSKH) Tom Sandlund, 

Abo Akademi ja Helsingin 

yliopisto, puheenjohtaja 

Professori Erkki Asp, 

Turun yliopisto 

Toiminnanjohtaja Mart ti Hiiikiij, 

Suomi-Seura r.y. 

Ulkoasiainneuvos V ilho A. Koiranen, 

Ul koasiainministerici 

Apulaisprofessori O//l Kultalahti 

Tampereerr yliopisto 

Neuvotteleva virkamies Risto Lnnkkonen. 

Tyoministerio 

Rakennusne uv os Rnimo N arj us, 

Suomen Maakuntien Liitto 

Apulaisprofe ssor i Mar t in P an elius, 

Opetusministerio 

Ohjelmajoh taja Aimo P ulkkin en, 

VZiestciliitto 

YTMTUUIa Rosas, 

Turun kaupunki 

Cover: photo, Raimo Rijnnholm 

Grafia Oy, Turku 1992

\ 

fuurista kasvuun 

T tsenaisyytemme 75-vuotisajanjakso sisiiltiiii monenlaisia vaiheita. Niin kansa- 

Ikunta kokonaisuutena kuin jokainen sen yksilokin on kokenut sen suurten 

odotusten, saavutusten ja t2iyttymysten huikaisevat hetket samoin kuin tuhon 

uhkien ja niiden torjumiseksi tarvittujerr uhrien tuottaman riipaisevan tuskan. 

Itsendisen Suomen 7S-vuotistaival on kuitenkin vain pieni osa kansakuntamme 

kokemuspiiristd. Suomen kansan syviille ulottuvilla juurilla ja erilaisilla 

vaikeilla kokemuksilla on luotu po$aa sekii itseniiisyydentahtomme ja -uskomme 

syntymiseen ettd luottamuksen siiilyttZimiseen uhkaavinakin hetkinii. 

Niimd itseniiisyyttdmme edeltiineet vaiheet ovat myos muokanneet niitii olosuhteita 

ja sitii joukkoa, joka v. 7917 loysi itseniiisyysmahdollisuuden ja sopivan 

hetken. Itseniiistymisprosessi osoitti, ettii aikaisemmin siihen ei olisi ollut riittdviiii 

kypsyyttii. Mycihemmdt olosuhteet tuskin oiisivat endd tuoneet yhte otollista 

mahdollisuutta. 

Aikaisemmat olosuhteet olivat kuitenkin rrryos eri vaiheissaan muokanneet 

kansakuntaa, karkottaneet sen jiiseniZi milloin itiiiin, milloin ldnteen tai vielii 

ldnnemmiiksi, toisinaan myos liinnen kautta itiiiin. Seurauksena on ollut, ettd 

tiin2i2in suomalaisia elii2i lukuisina repaleina - osin hiiviiivissii siirtokunnissa - 

eri puolilla maailmaa. Kaikilla niiilli on ollut omat, ymp;iristonsd aiheuttamat, 

usein kovakouraiset kokemuksensa. Paljon tiimd ymptiristo on heitii rnyos muuttanut 

- kieltii ja eldmisen tapoja myoten. 

Mutta yksi on siiilynyt: yhteiset juuret, yhteiset kokemukset, jotka erilaisissa 

olosuhteissakin ovat alati - useimmiten tiedostamatta - vaikuttamassa. Teemme 

toisinaan myos tietoisesti kysymyksen: kuka minii olen? - ja sitii kautta 

piiiisemme kokemaan juuret yhdistiiviinii tekijiinii. Suomen itseniiisyyden 75. 

juhlavuosi onkin erityisesti omistettu itsen2iisyyttiiiin juNivien Suomen kansalaisten 

oheila mycis ndille juuriaan etsiville suomalaisille maamme rajojen ulkopuolella. 

Itseniiisyytta edeltevilla kokemuksilla on ollut voimakas vaikutus myos niihin 

ratkaisuihin, jotka ovat itsendisyytemme myohempiii vaiheita muovanneet. Kun 

30luvun Eurooppa herdsi nousevan hyvinvoinnin keskeltii mikii miltiikin suunnalta 

tulleisiin ultimatumeihin, monet valitsivat pehmeiin alistumisen tiery mm. 

kaikki naapurimaamme Ruotsia lukuunottamatta. Me valitsimme toisin. Me 

maksoimme kalliin hinnan. mutta voitimme kansallemme katkeamattoman itseniiisyyden 

ja siinii ohella saman myos Ruotsille. 

Niiitten kokemusten koulimana valintamme myos sotien jiilkeen ovat olleet 

poikkeavia: Norja ja Tanska ovat koventaneet linjaarrsa, jota kuvaa mm. Nato-

kytkentii. Me valitsimme tdssd vaiheessa pehmeiimmdn tien, rauhanomaisen 

rinnakkaiselon. 

Baltian maissa vallitsee vahvana uudelleenarvioinnin henki. Myontyvyydelliihiin 

ei edes uhreja siiiistetty. Liihiympiiristcimme on uusiery olennaisten muutoksien 

vaiheessa. Kaikki ndmd maat ovat jiilleen valintojen edessii. Euroopan 

yhdentyessd muuttumattomuuden, kokonaan tapahtumien ulkopuolelle jiiiimisery 

vaihtoehtoa ei ole. Jokaisessa vaihtoehdossa joudumme sopeuttamaan piiiiosan 

toiminnoistamme eurooppalaisten n2ikokohtien huomioonottamiseen. Tapahtumalla 

on myos luonne-eronsa: Nyt ei ole kysymys alistumisesta jonkun 

vallan alaisuuteen vaan liittoutumisesta joukkoon, jossa jotkut niikeviit olevan 

mukana myos liian vahvoja jiisenid. Ero onkin kuitenkin juuri siind. Kun niiitti 

vahvoja on monta, ne joutuvat siiiistelem2i2in voimiaan ottaessaan huomioon 

myos keskindiset intressieronsa. 

Itdmeren ympdristdmailla, Hansa-Euroalueella on paljon yhteisiii intressejii. 

Yhteniiiset valinnat olisivat nyt lisii2imiissii t2imiin alueen maitten mahdollisuuksia 

vaikuttaa joka tapauksessa huomioonotettavaan eurooppalaiseen piiiitoksentekoon, 

sen sisiilt66n. 

Yhdistynyt Eurooppa on kannanotoissaan tietoisesti pyrkinyt rikastuttamaan 

luovuuttaan sen eri alueitten erilaisilla vahvuuksilla ja omaleimaisuuksilla. 

Samalla se on pyrkinyt lisiiiimii?in niiitien toimintaedellytyksili poistamalla tai 

viihenttimiillii turhia kanssakiiymiskitkoja. Kuitenkin lisiiiintyvii kanssakiiyminen 

myos yhteniiistii2i ja siten heikentiiii omaleimaisuutta. Se oikeuttaa myos 

samaan suuntaan vaikuttavaan lis2i?intyviidn muuttoliikkeeseen. Siksi on entistii 

tietoisemmin analysoitava omaleimaisuutemme sisiilto ja siihen vaikuttaneet ja 

vaikuttavat tekijat, jotta pystymme niitii myos varjelemaan. Meidiin on entistd 

paremmin tiedostettava myos juuremme, jotta tiediimme miltii pohjalta ponnistamme 

ja mistd luomisvoimamme ammennamme. 

Roots For Growth 

Raimo Narius 

,-uring the varied circumstances of the 75 years since Finland gained her 

Lf independence, the nation as a whole, and all its citizens, have known both 

stirring moments of great expectations, achievements and fulfilment, and also 

the agony of the threat of destruction and the victims sacrificed to avert it. 

Yet these 75 years are no more than a fraction of the historic experience of our 

nation. The roots of the Finnish people reach deep, and they have undergone 

many bitter experiences, out of which the foundations have been laid for our 

desire for independence, our belief in it, and our unbroken confidence even in 

the face of danger.

l---* 

It was the earlier historical experiences of this nation which shaped the 

conditions and those individuals who in 1917 seized the opportunity for independence. 

The moment was righl the process by which this independence was 

achieved indicates that earlier the time would not have been ripe, while later 

circumstances would never have provided such a favorable opportunity again. 

Yet those earlier circumstances, which shaped the natiory also drove some of 

its people out - some east, some west, some still further away, and even some 

to the east via the west. As a consequence, today there are Finns scattered all over 

the globe, some of them living in communities now on the verge of extinction. 

The experiences and surroundings of each of these communities have been 

different, and often harsh; their environment has changed them, too, in many 

ways/ even extending to their language and way of life. 

One thing endures, however: the shared roots, the shared experiences, which 

even in changed circumstances continue to exert a constant influence. Often this 

remains unrecognized; yet at times, we also consciously ask ourselves the question: 

"Who am I?" - and thus encounter the uniting factor of our roots. Consequently, 

the 75th anniversary of Finnish independence this year is especially 

dedicated not only to the citizens of Finland, celebrating their sovereignty, but 

also to all those Finns outside our national borders who are searching for their 

roots. 

Our earlier experiences, from the period before we achieved independence, 

have also exerted a powerful influence on our political choices since independence. 

In the 1930s, when European prosperity was shaken by rival totalitarian 

threats, many countries - including all our neighbor states with the exception 

of Sweden - chose the path of quiet acquiescence. We chose differently. For this 

we paid a high price, but we won the prize of unbroken independence not only 

for our own people, but indirectly also for Sweden as well. 

Taught by these experiences/ our choices in the post-War period have also been 

distinctive: whereas Norway and Denmark, for instance, now chose a harder line, 

symbolized in their affiliation to NATO, Finland now chose the gentler path of 

peaceful coexistence. 

Our neighbors, the Baltic states,whose own quiet acquiescence failed to avert 

the sacrifice of their victims, are now in the throes of new, fundamental changes 

and facing a time of radical reappraisal. Once again, for all of these countries, it 

is a time for choices; and as Europe becomes increasingly integrated, the option 

of No Change, of standing outside the current of events, is no longer open. 

Whatever option we choose, we shall have to come to terms with the imposition 

of European perspectives on almost all that we do. Nevertheless, the circumstances 

have changed. This time, the question is not one of submission to superior 

force, but of affiliation to a team - even if in some people's minds some members 

of that team are too strong. That, however, is precisely where the difference lies. 

When there are many strong members, they are compelled to restrain their 

strength, and to recognize their mutual differences of interest.

The countries of the Baltic rim - Hanseatic Europe - share many interests 

in common. Agreement on the choices to be taken would provide the countries 

of this region with a greater inJluence on the content of European policies, which 

in any case will have to be taken into account. 

In their public statements, the various organs of European integration have 

deliberately aimed to enrich our continent's creative force by drawing on the 

different strengths and individualities of its various regions. Through the removal 

or reduction of unnecessary constraints, the regions of Europe are also 

being provided with a better operating environment. Increased contact, however, 

inevitably also leads to standardization and the loss of distinctive identities. 

European integration also permits increasing migration, which has a similar 

impact. It is therefore all the more urgent to analyze the content of our distinctive 

character, and the factors which have shaped it in the past and are shaping it 

today, so that we can preserve our identity. More than ever we need our roots, 

in order that we may know the ground we spring from and the source of our 

creative energy. 

kuva: Raimo Ronnholm 

Raimo Narius

Max Engman 

Finland och 

utvandringen 

ll ambandet mellan politik och Finland har emellertid inte genom 

Dekonomi hor till de mest omdebatte- seklerna varit samma Finland. Landet 

rade i historien. Bestdmmer ekonomin var forst en del av det svenska och sedan 

utvecklingen inom samhiillslivets ovri- av det ryska riket, men tillhcjrde dessa 

ga sektorer eller ger de politiska avgo- bAda riken pA mycket olika villkor. Finrandena 

de ramar till vilka den land var en integrerad del av det svens- 

ekonomiska utvecklingen mAste anpaska riket, vilket innebar att landets insa 

sig? PA migrationens omrAde kan vinare var svenska undersAtar med 

samma frAga konkretiseras och formule- samma riittigheter och skyldigheter som 

ras pA ett nAgot annorlunda sdtt: dr det befolkningen vdster om Bottniska viken. 

sA att de ekonomiska realiteterna, den H2ir giillde samma lagar och Finlands 

ekonomiska geografins lagar, tillgingen representanter var med om att stifta dem 

pA jord och stddernas dragningskraft pA riksdagarna. OcksA flyttningsla gstift- 

styr migrationens frirlopp? Eller bcjr ningen var densarnma frAnsett regionala 

man soka de avgorande faktorerna i sta- bestdmmelser som tidvis utfiirdades for 

ternas befolkningspolitik, forbud, folk- olika delar av riket. 

forflyttningar, utskrivningar, deporta- Niir Fin-land fcjrenades med det ryska 

tioner och emigrationspolitik samt i krig riket 1809 fick landet behAlla storsta de- 

och de omflyttningar och flyktingstromlen av sina tidigare lagar och kom diirmar 

som de ger upphov till. 

med att Atnjuta en relativt vidstriickt au- 

Finland dr ett exempel pA hur olika tonomi. Finland var inte en integrerad 

faktorer pAverkat utvandringen och pA del av det ryska riket, men kunde inte 

hur ut- och invandringen pAverkar ett fritt utforma sina lagar, inte heller sin in- 

land. Finland iir intressant bl.a. for att och utvandringspolitik. 

landet i mAnga avseenden, geografiskt, En foljd av Finlands stiiilning mellan 

kulturellt och politisk, ligger mellan ost ost och vdst dr att begreppet Finland har 

och vdst, mellan Sverige och Ryssland varierat genom tidema och att omrAdets 

med huvudstdderna Stockholm och S:t grdnser fordndrats. I det foljande avses 

Petersburg alldeles i ndrheten. Politiskt med Finland omrAdet inom storfursten- 

har Finland ofta balanserat mellan cist domets grdnser efter 1812 dA Viborgs liin 

och vdst, giilier detta ocksA migrationen? forenats med Finland. Dessa grdnser 

blev med nigra mindre forZindringar 

bestAende till 1940 och diirmed de lAng- 

Mnx Engman, professor i allmiin historia, varigaste Finland haft. Uppsatsen foljer 

Abo Akndeni 

i huvudsak den traditionella kronologis- 

L. _,_


ka indelningen i svensk, rysk och sjiilvstiindighetstid 

utan att utgA frAn att migrationen 

foljer dessa politiska vlindpunkter. 

Svensk riksdel med merkantilistisk 

utvandringspolitik 

Den svenska kronans syn pA befolkningsfrAgan 

utgick under nya tiden frAn 

nyttan av en stor befolkning, s?irskilt en 

stor miingd arbetsfolk. Man strdvade 

alltsA att forhindra utflyttning och uppmuntrade 

till inflyttning, fr.a. av yrkeskunniga 

utliinningar. Fr.o.m. 1500-talet 

utflirdades en serie utvandringsforbud. 

En del var riktade mot emigration i allm:inhet 

och tilliit utflyttning endast pi 

viss tid ftir grupper som hantverkare och 

studenter, vilka kunde fcirkovra sina yrkeskunskaper 

utomlands, men diirefter 

skulle Aterviinda. Andra utvandringsforbud 

giillde siirskilda riksdelar och 

flyttningsriktningar, silunda forbjods 

flyttningar frAn sodra Sverige till Sialland 

och frin Finland till Ryssland. 

I den merkantilistiska befolkningspolitiken 

ingick dven en striivan till en "riktig" 

fordelning av befolkningen genom 

att med den "politiska aritmetikens" 

hjiilp styra folk och andra resurser. I 

reglementeringen av flyttningen inom 

riket fanns motstridiga drag, dels behovde 

kronan tidvis folk i stdderna och 

fcir kronans arbeten, dels ansAg man att 

folkbristen var s?irskilt stor i rikets perifera 

delar och att fattiga landsdelar som 

Finland borde fA behAlla sin befolkning. 

Kronan uppmuntrade, Atminstone till en 

borjan savolaxarnas overflyttning till 

Sverige, men forbjod A andra sidan genom 

tjiinstehjonsstadgorna tjiinstefolk 

att flytta till andra liin. Genom militiira 

truppforflyttningar kunde kronan Astadkomma 

befolkningsforskjutningar 

sAsom dA den forflyttade bAtsmiin frAn 

Finland till Blekinge efter ercivringen av 

de danska provinserna pA L600-talet och 

nAgra regementen svenskt krigsfolk till 

Finland efter stora ofreden. 

Viktigare dn kronans Atglirder var de 

oreglerade flyttningarna. De Astadkom 

befolkningsforskjutningar, dels som en 

foljd av lAngdistarsflyttningar, dels genom 

nettoresultatet av en enorm miingd 

kortdistansflyttningar. For Finiands del 

innebar detta nettoforluster genom migration, 

fr.a. till grannomrAdena. Sedan 

Finland fick sin finska och svenska befolkning 

har landet varit ett utflyttnings- 

Iand, har fcirlorat en betydande del av 

sin befolkning/ medan invandrarna varit 

mycket fA fore vArt eget sekel. 

Under medeltiden fcirekom en betydande 

utfiyttning till centrala Sverige, 

till stiiderna och till landsbygden i Miilarlandskapery 

fr.a. till Uppland och 

Bergslagen. PA 1570-talet inleddes en 

helt annorlunda massmigration genom 

den savolaxiska befolkningsexpansionen 

inom Finland, som fortsatte ijver 

Bottniska Viken. Savolaxarnas expansion 

berodde framfor allt pA deras formAga 

att med sin effektiva svedjeteknik uppodla 

nya omrAden och den uppmuntrades 

diirfor av kronan. Savolaxare flyttade 

till skogsomrAden i Sodermanland, 

N2irke, Dalarna, Viistmanland och fr.a. 

Vdrmland, diirifrAn expansionen fortsatte 

till Norge och t.o.m. over Atlanten till 

Delaware. Flyttningen fortgick till mitten 

av 1600-talet. For dAtida forhAllanden 

var det friga om en stor flyttning, 

som har beriiknats till 12-13 000 personer. 

Antalet motsvarar invAnarantalet 

i samtliga nya stiider grundade under 

Gustav II Adolf och drottning Kristina. 

Savolaxarnas utflyttning var en dramatisk 

och riitt kortvarig foreteelse, medan 

inflyttningen frAn Finland till Stockholm 

har pAgitt frin stadens grundliiggning 

till v6ra dagar. Det har synbarligen

funnits finliindare i Stockholm sedan 

medeltiden; fr.o.m. L460-talet fram till Ar 

1500 niimns i olika kiillor niirmare 1 400 

personer som kan konstateras vara hemma 

frAnFinland, fr.a. frAnEgentliga Finlands 

kusttrakter och Aland. PA motsvarande 

sdtt fanns det inflyttare frAn sodra 

Finland i Revals befolkning. Under stormaktstiden 

var Stockholm centrum i ett 

Ostersjoviitde och stadens befolkning 

sjudubblades under ett sekel och nAdde 

i slutet av 1600-talet upp till 54-58 000 

invAnare. Antalet finl2indare vid denna 

tid kan uppskattas till omkr. 3 500-4 000, 

Siirtolaisuus - Migration Zl992 

vilket skulle motsvara 6-7 % av befolkningen. 

Utflyttningen till Stockholm fortsatte, 

men med mindre volvm under 1700-ta- 

Iet, for att ndstan upptrOra under 1800talet. 

Fr.o.m. 1870-talet uppstod en viss 

utvandring, huvudsakligen frAn Osterbotten 

till sAgindustriomrAdena i Norr- 

Iand, men i ovrigt innebar 1809 en vdndpunkt. 

Efter Finlands anslutning till det 

ryska riket minskade migrationen till 

Sverige kraftigt. Vid sekelskiftet var finliindarna 

fAtaliga i Sverige (tab. 1). 

Tabell 1. Finlindare i Nordamerika, Ryssland, Sverige och Norge vid gekelskiftel 

OmrAde 

Nordamerika 

Michigan 

Minnesota 

Massachusetts 

New York 

Ovriga delstater i USA 

Kanada 

Ryska riket 

S:t Petersburg 

S:t Petersburgska guvemementet 

Olonetska guvemementet 

Arkangelska guvemementet 

Ovriga suvernement 

Sverige 

Vdstnorrlands ldn 

Norrbottens ld'n 

StockJ:rolm 

Ovriga liin 

Norge 

Finnmarkens amt 

Tromsri amt 

Ovrisa amt 

Personer fcidda 

i Finland 

18 910 

10 727 

5 104 

4 048 

23 852 

65 143 

18 235 

7 549 

2 594 

650 

711,8 

Finliindska 

undersdtar 

17 ffis 

72076 

3 843 

428 

1 633 

36 146 3s 585 

749 

563 

397 

935 

6&4 

1 558 

176 

448 

2 782 

1 908 

I 044 

272 

bu5 

3829 

Kiilla: Kero, The Finns in North America, s.23-25, 69-70. Pervaja vseobScaja perepis' 

naselenija ossijskoj imperij 1897 g. (Sankt-Peterburg 1905) I, tab. VII och VIII. Bidrag 

till Sveriges officiella statistik A, NF XLIII:3, s.97-99. Norges Officielle Statistik IV 

Raekke, nr. 83, tab. 9, s.48.

Finland och utvandringsn 

Finland forlorade inte befolkning enningspolitiken hade Finlands overgAng 

bart vdsterut, utan fr.o.m. 1600-talet i frAn en svensk riksdel till ett ryskt au- 

stigande grad osterut. Niir den svenska tonomt storfurstendcime dock inga ome- 

stormakten 16L7 nAdde sin stcirsta utstdelbara foljder. Den restriktiva utvanriickning 

dsterut stdrktes dven dess dringspolitiken forblev vid det tidigare 

grepp om den ortodoxa befolkningen i under flere decennier. I mitten av seklet 

Ingermanland och Karelen. Som ett re- fordes en diskussion om pauperismen 

sultat av okat skattetryck och religiosa och med tiden vdxte overtygelsen att en 

pAtryckningar utvandrade eller flydde stor mdngd fattiga inte var en rikedom 

sammanlagt omkr. 25 000 karelare fram for landet, utan snarast enborda. Som en 

till Ar 1650 och i samband med krigen foljd av denna insikt "avkriminalisera- 

under foljande decennium flydde omkr. des" utvandring successivt fr.o.m. 1860- 

5000 familjer. Karelarna sokte sig hutalet, dven om myndigheternas, kyrkans 

vudsakligen till de omrAden som senare och pressens instiillning till emigration 

bildade guvernementen Novgorod och forblev negativ. 

Tver. I det senare omrAdet har deras I frAga om flyttning till Ryssland 

iittlingar levt vidare fram till vAra dagar. krdvdes dock helt nya regler. Tidigare 

PA 1930-talet uppgavs att det fanns ett hade flyttare till Ryssland frAn de svens- 

tusental byar diir en del eller samtliga ka delarna av Finland varit utldnningar, 

invinare var karelare. Den flyktade be- medan flyttarna frin Gamla Finland, Vifolkningen 

ersattes sAviil i Ingermanborgska guvernementet, varit ryska unland 

som i Karelen av lutherska inflyttadersAtar. Genom Finlands autonomi och 

re vdsterifr6n. 

Gamla Finlands forening med storfur- 

I forhAllande till utflyttningen vdstestendcimet 1812 bildade finldndarna, ofrut 

och cjsterut spelade andra flyttningsficiellt "Flans Majestiit Kejsarens underriktningar 

inte samma roll. Under storsAtar i Finland", en siirskild kategori. For 

maktstiden fortsatte flyttningen frin att reglera deras flyttning skapades en 

Finland till Reval och under 1600-talet ny passlagstiftning, som till en borjan 

iiven till landsbygden i norra Estland byggde pi den gamla svenska restrikti- 

diir omkr. en fjiirdedel av hushAilen var va lagstiftningen rcirande utrikes flytt- 

frAn Finland i mitten av 1600-talet. Denning, men i praktiken och formellt frAn 

na utvandring upphorde emellertid nds- 1824 hade finliindare fri flyttningsriitt 

tan helt efter stora nordiska kriget och till Ryssland. Diir betraktades de som en 

under de foljande decennierna borjade siirskild grupp, ett stAnd, bland kejsa- 

ester soka sig till Finlands kusttrakter for rens undersAtar. I folkr;ikningarna i Pe- 

att und gA livegenskapen. 

tersburg ftrrekommer finldndska undersAtar 

i stAndsstatistiken parallellt med 

Autonomt storfulstendtime 

med liberaliserad utvandringsp olitik 

bonder och borgare. Eftersom overgAngen 

frAn ett stAnd till ett annat var en 

komplicerad process, var det ocksA svArt 

Aret 1809 blev i mAnga avseenden avgo- for finl2indarna att skriva in sig i en rysk 

rande for Finlands historia. Genom att korporation, d.v.s. bli ryska undersAtar. 

Finland fick behAlla sina lagar och sin De forblev finliindska undersAtar ocksA 

samhiillsordning och inte integrerades i dA de vistades ldnge, t.o.m. i flera gene- 

det ryska riket, lades grunden fcir utvecrationer i Ryssland. Ar 1850 fastslogs 

klingen av en finldndsk stat. For befolk- uttryckligen att stiillningen som fin-

I 

I 

I 

i 

L- 

Siirtolaisuus - Migration ?1992 

liindsk undersite var 2irftlig. Fcir att och outbildad arbetskraft frAn stadens 

handha finliindarnas passdrenden grun- vdxande influensfiilt i ostra Finland. 

dades 1819 Finska passexpeditionen i Pe 1730-talet hade Petersburgs 

Petersburg, som med tiden kom att skota svensk-finska forsamling 1500-1600 

samma uppgifter som ett modernt kon- medlemmar, vilket motsvarade omsulat. 

Genom dess formedling kunde kring 3 7o av stadens befolkning. Fram 

finliindare sdndas hem for att Atniuta till revolutionen holl sig finllindarnas 

fattigvird i hemforsamlingen, for att andel av befolkningen vid 1-3 %. Den 

avtjiina sin viirnplikt m.m. 

strjrsta antalet registrerades vid folkriik- 

Genom grundandet av S:t Petersburg ningen 1881 da finliindarna var drygt 

1703 fordndrades det storpolitiska liiget 24 000. Petersburgs dragningskraft pA 

i Ostersjon; Petersburg blev pi nAgra Finland och det nya storfurstendomets 

decennier Ostersjo-omrAdets do- avsaknad av ett dominerande centrum 

minerande stad. Redan i mitten av 7700- framgAr av att det 1840 fanns ungefdr 

talet var Petersburg dubbelt och Ar 1810 

fyra eller fem gAnger storre iin Stock- 

lika mAnga finliindare i ^storfurstendomets 

gamla huvudstad Abo, dess nya 

holm. DA hade den ryska huvudstadens huvudstad Helsingfors och rikshuvuds- 

vdxande politiska betydelse bidragit till taden Petersburg (tab. 2;uppgifterna om 

att hela Finland overgAtt till Ryssland. finliindare i Petersburg giiller endast lut- 

Ar 1809 hade staden emellertid redan heraner; med de ortodoxa skulle total- 

haft ett finskt och svensk befolkningsinsumman sannolikt bli ung_efdr densamslag 

i over ett sekel. Dess fcirsta invAnare ma som invAnarantalet i Abo och Hel- 

frAn Finland var inte frivilliga, utan singfors). Annu 1881 utgjorde Peters- 

krigsfAngar ur Karl XII:s arm6 och bcinburg "Finlands ndststcirsta stad", men 

der, som utkommenderats till byggnad- dA hade Helsingfors redan utvecklats till 

sarbetena frAn ostra Finland. Snart in- ett befolkningsmiissigt centrum for storleddes 

emellertid en frivillig invandring furstendcimet. 

frAn Finland huvudsakligen bestAende Storre grupper av finliindare forekom 

av hantverkare och pigor frAn stdderna ocksA pA landsbygden i Ingermanland 

Tabell 2. De stiirsta koncentrationema av finlindare 1840-1.910 (avrundade hundratal) 

Helsingfors 

Abo 

S:t Petersburg 

Bjomeborg 

UleAborg 

Viborg 

Vasa 

Stockholm 

Tammerfors 

13 300 

13 200 

l1 300 

5 400 

5 100 

4700 

3 000 

2 000 

I 600 

killa: Engman, S:t Petersburg och Finland, s. 389-390. 

1880 1910 

38 700 r27 4N 

21 500 53 300 

24400 17 700 

8 700 77 2N 

9 700 15 500 

11 000 43 800 

6 300 19 000 

1 800 2 000 

13 600 437ffi


och i Olonets. Fiskefiirder till Ishavskus- den kaliforniska guldrushen. Snart 

ten var en gammal tradition i norra Fin- sviillde Amerikaemigrationen ut till den 

land, men pA 1700-talet borjade den stcirsta utvandringen i Finlands historia. 

civergA till en fast bosiittning i stcirre ska- Totalantalet emigranter till Nordamerila. 

Fr.o.m. 1820-talet lockade kopparverka under tiden fram till forsta viirldskriken 

i KAfjord vid Altafjorden och senare get var 330 000 (c:a 400 000 till 1930). 

det expanderande fisket allt fler finldndare. 

Den finliindska inflyttningen var 

Jiimfort med Amerika-emigrationen var 

den ovriga transatlantiska emigrationen 

en del av en mera omfattande ko- obetydlig. Emigrationen till Australien 

lonisering av Ishavskusten, men ocksA inleddes i samband med guldrushen 

en forts2ittning pA den finska kolonisati- 1851 och nAdde fcire fcirsta vdrldskriget 

on som skot odlingsgrdnsen norrut i upp till ndrmare 3000 personer. Emigra- 

Lappland. PA 1860-talet inleddes 2iven tionen till Sydafrika inleddes pA 1890-ta- 

en finlZindsk kolonisation av den ryska let och fram till forsta viirldskriget hade 

Murmankusten. 

omkr. 1500 emigrerat. Emigrationen till 

Flyttningen till Ishavskusten omfatta- Latinamerika, frdmstArgentina och Brade 

drygt 5000 personer och resulterade i silien, infdll i huvudsak pA 1910-talet och 

en befoikning av finliindsk ursprung torde totalt ha omfattat omkr. 2000 per- 

som vid sekelskiftet uppgick till omsoner.kring 8000 personer. I slutet av 1800-talet Petersburg lAg ndra och man riiknade 

utgjorde finnarna i Nordnorge, kvener- med att flyttarna skulle Aterviinda varfor 

na, omkr. en femtedel av befolkningen i Rysslandsemigrationen inte vdckte sam- 

Finnmarkens amt, medan de utgjorde 3 ma negativa kiinslor som den transatlan- 

% av befolkningen i Kola-distriktet. Lotiska emigrationen; det var naturligt for 

kalt var koncentrationerna betydligt storfurstendcimets myndigheter att int- 

hcigre, eftersom finliindarna pA den rysressera sig for finllindare i det ryska rika 

sidan bodde i ett relativt litet omrAde ket. Emigranterna ansAgs diiremot svika 

vid Fiskarhalvon, medan kvenerna utg- och overge sitt land. Det drojde diirfor 

jorde err majoritet av Vadsos befolkning ldnge innan man pA officiellt hAll borja- 

pi 1880-talet. 

de intressera sig for att hAlla kontakt 

Storfurstendomet kunde i viss ut- med eller understoda utlandsfinldndarstriickning 

stcjda finliindare i Ryssland. na. Den fcirsvArades ocksA av att de rys- 

Finska passexpeditionen hanclhade vikka myndigheterna forholl sig negativt 

ti ga uppgif ter b etriiff ande folkbokf oring till Atg2irder rcjrande emigrationen. Ndr 

och fattigvArd och senaten avlcjnade lantdagen anholl om lagstiftning roran- 

finska praster i Olonets och pA Murmande emigrationsagenter och om en komkusten 

samt for finliindare som forvisats mittd for att undersoka emigrationen 

till Sibirien. Vidare understoddes finska fdrkastades forslagen i Petersburg. Niir 

och svenska skolor i Petersburg. Frin Finiands kyrka fr.o.m. 1890-talet fcirscik- 

slutet av seklet forsvArades denna verkte fA till stAnd en ordning for att granska 

samhet dA de ryska myndigheterna sAg giltigheten av vigslar och dop i Amerika 

med misstro pA finsk och luthersk akti- viigradede ryska myndigheterna att gA 

vitet i Ryssland. 

med pi att domkapitlen fick stA i direkt 

Emigrationen till Nordamerika inled- kontakt med Suomi-synoden, utan krdvdes 

i mitten av 1800-talet, forst i ringa de att korrespondensen skulle ske via de 

omfattning genom forrymda sjcim2in och ryska korrsuiaten. 

10

--- 

Siirtolaisuus - Migration ?1992 

Sjilvstiindig republik 

cistkarelarna. Vidare splittrades verksamheten 

pA sprAklig grund dA de 

Niir Finland blev sjiilvstiindigt 1977 fick svensksprAkiga grundade Finlands- 

landet mojligheter att sjiilv utforma en svenska utlandsdelegationen for att 

emigrationspolitik och utvandrings- bedriva motsvarande verksamhet bland 

lagstiftning samt att bedriva en utlands- finlandssvenskar i Amerika. Forst efter 

finliindarpolitik. Kort efter sjdlvstiin- lAngvariga motstittningar och fcirhanddigheten 

tillsattes en kommitt6 for att lingar kunde verksamheten 1937 kon- 

reglera de juridiska frAgorna i samband centreras till Suomi-Seura som sederme- 

med emigrationen och en annan for att ra vuxit till en av vdrldens relativt sett 

undersoka emigrationsfrAgan i dess hel- storsta organisationer pA omrAdet. 

het. BAda kommitt6rna slutforde sina Finland blev ett utvandringsland pA 

uppdrag, men resultaten fick ringa bety- nytt i samband med den stora utvanddelse. 

Genom den politiska utvecklinringen till Sverige efter andra viirldskrigen 

stiingdes snart de viktigaste flyttget som forde niirmare en halv miljon 

ningsriktningarna under decennierna 

fcire sjdlvstiindigheten. Efter ryska revo- 

finliindare till Sverige. 

lutionen sokte sig de flesta Rysslandsfinldndarna 

tillbaka till Finland och en ut- 

Invandring 

flyttning osterut forekom endast i form Finland kan alltsA i historisk tid uppvisa 

av de s.k. civerlciparna (loikkarit) under utvandring i alla riktningar. Resultatet 

depressionen. Den finliindska statens in- blev att det vid sekelskiftet fanns stora 

satser koncentrerades under sjiilvstiin- miingder finliindare i grannliinderna 

dighetens fcirsta Ar i hog grad pi att 

repatriera finliindare frAn Ryssland. Fd- 

och i Forenta Staterna (tab. 1). Jiimftirt 

med utflyttningen var inflyttningen till 

renta staterna inforde Ater immigra- Finland ringa. Det svenska riket upptionskvoter, 

som begriinsade den fin- muntrade inflyttning av utldnningar, 

Iiindska emigrationen kraftigt. Transat- tyska stadsborgare, vallonska smeder, 

lantisk emigration fcirekom hiirefter en- holldndska kcipmiin och skotska officedast 

till Kanada och Australien, men i rare. Riitt fA av dessa kom dock att slA sig 

mycket mindre utstriickning iin under ned i Finland, en del tyskar i stdderna, 

Amerika-emi grationens toppAr. 

nAgra vallonsliikter pA bruken samt en 

Efter sjdlvstiindigheten kunde Fin- del skotska och baltiska adelsmiin som 

land borja byggu ut den utlandsfinliin- fltt gods eller befattningar i Finland. 

darpolitik som 1911 inletts inom Folk- jiimfort med stormaktstiden var 1700-tabildningss2illskapet, 

senare inom Finsklen en tid av ringa inflyttning. 

hetsf


Tabell 3. Utliinningar naturaliserade i Finland 1ML-L905 

tur-r875 

1876-1905 

killa:Dag Lindberg, Naturaliserade utliinningar i Finland l8/J-lSTS,laudaturavhandling 

och Pentti Miettinen, Vuosina 1870-1905 Suomen kansalaisiksi tulleet ulkomaalaiset, 

avhandling pro gradu, Helsingfors universitet. 

Tabell 4. Icke-finlindska undersAtar i Finlands stiirsta stider Ar 1910. 

Ryssar 

Svenskar 

Tyskar 

Danskar 

Ovriga 

Helsi Auo 

Tammerfors, 

Vasa 

Bjcirneborg 

Summa 

6352 

1,572 

531 

216 

378 

617 

510 

185 

ZJ 

9't 

4). Invandringen frAn utlandet var fortsiittningsvis 

i princip likartad som tidigare, 

den bestod av utliindska specialister, 

nu inflyttare av typen engelska maskinister,schweiziska 

sockerbagare och 

norska sAgarbetare. 

Ryska revolutionen och dess f6ljdfdreteelser 

gjorde narmare tvA miljoner 

mdnniskor till flyktingar. Finland blev 

ett genomgingsland for emigranter frAn 

4846 

IIJ 

l4J 

8 

116 

492 12307 

638 2833 

143 1 004 

50 297 

i65 750 

Summa 9 049 1 426 5 228 I 488 t7 791 

Kiilla: FOSYI 44:8, s.137-139. 

Petersburg och nordvdstra Ryssland, 

men fick dven ta emot betydande grupper 

av ryssar, ostkarelare och ingermanliindare 

som stannade i landet (tab. 5). 

Det stcirsta antalet flyktingar, 33 500 personer/ 

registrerades Ar 1922. Diiremot 

tog Finland endast i ringa grad emot 

flyktingar frin Centraleuropa pA 1930talet. 

Samtidigt uppeholl sig endast ett 

par hundra flyktingar av denna typ i

Tabell 5. Flyktingar i Finland 1.919-1938 

ryssar 

cistkarelare 

ingermanllindare 

5 000 

2 000 

8 000 

10 000 

8 000 

4 000 

6 815 

5 440 

2 344 

Siirtolaisuus - Migration 2/1992 

killa: Toivo NygArd, ItAkarjalan pakolaiset '1917-7922, 

Studia Historica Jyviiskylliensia 

19 (Jyvaskyle 1980), s.71-72. Taimi Torvinen, Pakolaiset Suomessa Hitlerin valtaka 

udella (Hels inki t984), s. 7 3-75. 

Finland under slutet av 1930-talet. Un- grannomrAdena. Det anmdrkningsviirda 

der andra viirldskriget mottog Finland 5r att denna kraftiga utvandring skett pa- 

tillflilligt 64 000 ingermanliindare. 

Sin storsta invandring - och den 

rallellt med en betydande befolknings 

okning och en fortgAende kolonisering 

storsta befolkningsfl yttningen i Norden av det inre av Finland samt frAn 1700-Ia- 

upplevde Finland genom forflyttningen let framAt dven en betydande ur- 

av karelarna 1940 och L9414 dA Finland banisering. Den stora utvandringen har 

maste integrera omkr. 400 000 personer alltsA inte utgjort nAgon broms for utvec- 

frAn de avtrddda omrAdena, d.v.s. omkr. klingen, eventuellthar denverkat som en 

12l" av landets befolkning. Problemet sdkerhetsventil och f orhindrat obalanser 

var ett av de storsta i efterkrigstidens mellan befolkning och resurser. 

Europa och av samma storleksklass som I de flesta fall iir det svArt att entydigt 

i Tyskland. Karelarna var inte flyktingar avgcira om politiska eller ekonomiska 

enligt vanliga definitioner/ eftersom de faktorer varit avgorande. I vissa fall har 

var finska medborgare och flyttade politiska faktorer spelat en helt avgoran- 

inom eget land, men de problem som de roll. De ortodoxa karelarnas massut- 

Finland stdlldes for motsvarade i mAnga vandring pi 1600-talet och de huvud- 

avseenden dem som g?iller efterkrigstisakligen lutherska karelarnas evadens 

massflyktingstrtlmmar. Genom en kuering frAn de avtrddda omrAdena pA 

mAlmedveten insats genomfordes kare- 1940-talet var en foljd av krig och polilarnas 

integrering pA ett sdtt som ibland tiska foriindringar. LikasA har 1900-ta- 

framhAllits som en modell pA omrAdet. lets flyktingstrommar, forst efter ryska 

revolutionen och senare i vAra dagar va- 

Mellan ekonomi och politik, 

mellan tist och vist 

rit politiskt motiverade. I dessa fall har 

dock Finlands egen politik spelat en ringa 

roll, utan avgorandena har skett inom 

Under historisk tid har Finland uppievt storpolitiken. LikasA hade Finland inga 

befolkningsforluster i alla riktningar och mojligheter att pAverka att sAvdl Forenta 

utvandrare frin Finland har vid olika tid- Staterna som Sovjetunionen efter Finpunkter 

utgjort betydande minoriteter i lands sjiilvstiindighet i praktiken stdng- 

{e

Finland och uwandringsn 

de sina grdnser for invandrare frAn Fin- den frdmsta utmaningen inte bestAr i att 

land. 

reglera eller forhindra utvandring utan 

Ekonomiska faktorer har emellertid 

ocksA spelat en central roll. De niirlig- 

att forhAlla sig till invandring. 

gande stor- och huvudstiiderna Stockholm 

och Petersburg har utovat en stark 

dragningskraft pA vdstra och cistra Fin- 

- 

land. Grundandet av Petersburg var ett 

politiskt avgorande av Peter I, men staden 

utvecklades snart till en enorm befolkningsmagnet 

som drog till sig inflyttare 

frAn Finland lAngt fore 1,809. 

Finlands stiillning mellan cist och vdst, 

mellan Sverige och Ryssland illustreras 

pi ett slAende sdtt av att det finns en 

finsk kyrka i omedelbar ndrhet till Kungliga 

slottet i Stockholm och Vinterpalatset 

i S:t Petersburg. I detta avseende liknar 

Finland andra smA och perifera nationer 

i Europa. Petersburg var ocksi 

Estlands "ndststdrsta stad" i slutet av 

1800-talet och vid sekelskiftet fanns de 

storsta urbana populationerna av irldndare 

i Dublin, Boston, London, Liverpool 

och Chicago. Huvudriktningen for 

massmigrationen i de flesta europeiska 

liinder har varit vdsterut, fr.a. till Amerika. 

Vid sidan av Finland kan man ndmna 

Irland och Polen som exempel pA 

liinder, som forutom en stark Amerikaemigration 

ocksA haft en betydande 

migration i andra riktningar. Irldndarna 

flyttade under 1800-talet i stora skaror 

till England, medan polacker frAn de 

ryska delarna av Polen flyttade till Ryssland, 

frAn de tyska delarna till viistra 

Tyskland (de s.k. Ruhrpolackerna) och 

frAn de osterikiska som sdsongarbetare 

till bl.a. Tyskland och Danmark. 

Sambandet mellan ekonomi och politik 

framgAr av att Finland i vAra dagar 

har blivit ett invandringsland. Finland 

har skapat ett viilstind som gjort landet 

lockande och stAr for fcjrsta gingen sedan 

vAra forfiiders invandring for minga 

sekler sedan infor en situation diir 

Tiivistelmi 

Suomi on sitten maan asuttamisen ja 

suomalaisten ja ruotsalaisten saapumisen 

ollut maastamuuttomaa, joka on menettiinyt 

asukkaitaan kaikkiin suuntiin, 

eniten Ruotsiin ja Veniij2ille. Tukholma 

ja Pietari ovat vetdneet puoleensa viikeii 

vuosisatojen kuluessa, mutta suomalaisia 

on eri aikoina muuttanut myos muihin 

osiin Ruotsia ja Veniijiiii, kuten 

Vdrmlannin suomalaismetsiin sekii Inkeriin 

ja Aunuksen kuvernementtiin. 

Huomattavat muuttotappiot eiviit kuitenkaan 

hidastaneet oman maan asuttamista 

ja kaupunkien kasvua. Maastamuuton 

syynii ovat usein olleet taloudelliset 

tekijiit, esimerkiksi suurkaupunkien 

vetovoima, mutta ortodoksisten 

karjalaisten pakoon Veniijiille 

1600-luvulla vaikuttivat suoraan mycirs 

poliittiset tekijiit. 

Maahanmuuttajia olivat ennen kaikkea 

harvat ulkomaalaiset ammattimiehet. 

Niiihin kuului aikojen kuluessa saksalaisia 

porvareita ja kiisityoliiisid, vallooniseppiii, 

englantilaisia konemestareita, 

sveitsiliiisiii sokerileipureita ja norjalaisia 

sahatyoliiisiii. 

Suuria pakolaisvirtoja Suomi on vastaanottanut 

vain Veniijiin vallankumouksen 

j?ilkeen sekd karjalaisten siirron 

yhteydessii 1940 ja 79M. Karjalaiset 

eiv2it olleet pakolaisia tavanomaisten 

miiZiritehnien mukaan. koska he olivat 

Suomen kansalaisia ja muuttivat oman 

maan sisdlld, mutta heid?in evakuoimisensa 

on suurin Pohjoismaissa koskaan 

tapahtunut vdestonsiirto. 

I

Autonomisena suuriruhtinaskuntana 

Veniijiin valtakunnan osana Suomil ei 

voinut itse sd?itiiii siirtolaisia koskevia 

lakeja eikd harjoittaa siirtolaisuus- tai ulkosuomalaispolitiikkaa, 

mutta kun tdmd 

itseniiisyyden jiilkeen tuli mahdolliseksi, 

sekd Yhdysvallat ettii Neuvostoliitto 

Litteratur 

Max Engman, Migration from Finland to Russia 

during the Nineteenth Century, Scandinavian 

Journal of History 1978, s. 155-177. 

Max Engman, S:t Petersburg och Finland. Migration 

och influens 1703-1917, Bidrag till kiinnedom 

av Finlands natur och folk 130. Helsingfors 1983. 

Max Engman, Finland - ett utflyttningsland. In- och 

utflyttning under fyra sekler, M. Engrnan & H. 

Stenius (red.), Svenskt i Finland 2. Demografiska 

och socialhistoriska studier, Skrifter utgivna av 

Svenska litteratursiillskapet i Finland 519. Helsingfors 

1984, s. L17-164. 

Max Engman, Ulkosuomalaisuuden synty, R. Alapuro 

& al. (toim.), Kansa liikeessii. Helsinki 1987, 

s. 108-122. 

Max Engman, De fiirflyttade karelarna - evakuering 

och integrering, R. Johansson & H-A. 

Persson (red.), Nordisk flyktingpolitik i v?irldskrigens 

epok, CESIC Studies in International 

Conflict L. Lund 1989, s.81-115. 

Max Engman, The Finns in St. Petersburg, M. Engman 

(ed.), Ethnic Identity in Urban Europe, 

Comparative Studies on Governments and Nondominant 

Ethnic Groups in Europe, 1850-1940 

WII. Strasbour g 1992, s. 99-130. 

Reino Kero, Migration from Finland to North America 

in the Years between the United States Civil 

War and the First World War. Annales Universitatis 

Turkuensis B 130. Turku 1974. 

Reino Kero, The Finns in North America. Destination 

and Composition of Immigrant Societies in 

North America before World War I, Annales 

Universitatis Turkuensis B 150. Turku 1980. 

Olavi Koivukangas, Sea, Gold & Sugarcane. Attraction 

versus Distance. Finns in Australia 1851- 

L947, Migration Studies C 8. Turku 1986. 

1R 

Siirtolaisuus - Migration 2y1992 

sulkivat rajansa suomalaisilta. Siirtolaisuus 

Suomesta olikin pientii itsenliisyyden 

ajan ensimmdisinii vuosikymmenind 

kunnes siirtolaisuus Ruotsiin vei toisen 

maailmansodan jiilkeen ldhes puoli 

miljoonaa suomalaista naapurimaahan. 

Jouni Korkiasaari, Suomalaiset maailmalla. Suomen 

siirtolaisuus ja ulkosuomalaiset entisajoista 

tiihiin piiivdiin. Turku 1989. 

Auvo Kostiainen, Loikkarit. Suuren lamakauden 

laiton siirtolaisuus Neuvostoliittoon. Helsinki 

1988. 

Eero Kuparinen, An African Alternative. Nordic 

Migration to South America 1815-1914, Studia 

Historica 40. Helsinki 191. 

Olavi l.6hteenmdki, Colonia Finlandesa. Uuden 

Suomen perustaminen Argentiinaan 1900luwn 

alussa, Historiallisia tutkimuksia L54. Helsinki 

1989. 

Pekka Nevalainen, Inkeriliiinen siirtovdki Suomessa 

1940-lurulla. Helsinki 1990. 

Toivo Nygird, Itii-Karj alan pakolaiset 19 l7 -1922, 

Studia Historica Jyvdskyliiensia L9. Jyvliskyln 

1980. 

Suomen siirtolaisuuden historia l-lll, Turun yliopiston 

historian laitos, julkaisuja 10, 12, 16. Turku 

1982, 1983. 1986. 

Kari Tarkiainen, Finnarnas historia i Sverige 1. 

Inflyttarna frAn Finland under det gemensamma 

rikets tid. Helsingfors 190. 

Taimi Toninen. Pakolaiset Suomessa Hitlerin valtakaudella. 

Helsinki 1984. 

Nils Erik Villstrand, Statsmakt och migration under 

svensk stormaktstid, Historisk Tidskrift f6r 

Finland 1989, s. 1-29. 

KeijoVirtanen, Settlement or Return: Finnish Emigrants 

(1860-1930) in the International Overseas 

Return Migration Movement, Studia Historica 

10. Helsinki L979.

Kuj Noschis 

Psvkoloeinen nekiikulma 

uTko- 

1 . . .. 

suomaralsen Juurrln 

w 

^* 

J\ 

6"1 

f.aur. kuulin, ettd Suomen 75-vuotisen 

A.itsenaisyyden juNinnan yhtend tee- 

mea kolmen pian teini-ikiiisen lapseni 

kanssa - ja ettii heillii olisi myos Suomana 

on "juuret Suomessa", ensimmdimen kansalaisuus. Miksi? 

sen polven ulkosuomalaisena se kosketti On tietenkin itsekeskeistii ja puolueel- 

viilittomiisti jotain minussa. Olen henkilista kohdistaa jonkinlainen psykologilokohtaisesti 

eliinyt tiimiin kiisitteen nen havainnointi itseensii, mutta koska 

kanssa pitkiiiin, kokien sen muuttuvan ja olen ammatiltani psykologi niin tiillai- 

samalla jatkuvan psykologisen sisiillon nen seuranta ja pohtiminen on vuosien 

ja merkityksen. 

mittaan kulkenut kanssani. Tavoitteeni 

Olen syntymiistiini asti asunut ulkomailla 

- etupii2issd Tanskassa, Italiassa 

ja Sveitsissii - ja silti tunnen itseni suo- 

tiissii kirjoituksessa on pyrkiii selvittiimiiiin 

miksi tunnen, ettd omat juureni 

ovat niin vahvasti sidottuja Suomeen, 

malaiseksi, vaikka kiiydessiini Suomes- sekii mitii seurauksia tiillii asenteellani 

sa huomaan, ettd en kaikessa kokemas- on lasteni kasvatukselle. Pohdinnan 

sani tunne suomalaisuuttani. Lisiiksi yleisempi arvo ei ole pii?itettiivissdni, 

monet tapaamistani suomalaisista eiviit vaikka olenkin tietoinen, ettii sosiaali- 

viilittomiisti tunnista suomalaisuuttani. nen ja taloudellinen taustani tekee ulko- 

Olenkin viime vuosina eneneviisti piiiisuomalais-profiilistani jonkun verran 

tynyt hyviiksymiiiin myos ulkosuoma- poikkeavan. 

laisen identiteetin. Silti panostan jatku- Mii2irittelen tyypillisen ulkosuomavasti 

paljon yhteyksiini Suomeen. Olen laisprofiilin seuraavalla tavalla: l2ihde- 

usein miettinyt, miksi suomalaisuuteni tiiiin kotimaasta perheen?i tai perheen 

on minulle keskeinen ja tiirkeii asia. Ul- seuratessa ulkomaille hakeutunutta perkosuomalaisuuteni 

on kiiytiinnossli koheen paiiitti, koska ei ole eniiii taloudellirostunut 

mentyiini naimisiin L5 vuotta sia edellytyksiii piirjiitii kotimaassa. Td- 

sitten sveitsilliisen kanssa ja asuttuani md muutto oli suurinta vuosisadan alun 

nyt Sveitsissii parikymmentd vuotta aina 

opiskeluajoistani liihtien. Minulle on 

Suomessa. Haaveena on saavuttaa paikka 

auringossa ulkomailla - mahdolli- 

kuitenkin ollut tlirkeiitd, ettd lapsemme 

oppisivat suomea - ja puhunkin suosesti 

viitataan johonkin tuttuun, joka on 

t2issii onnistunut. Taloudellinen onnisfu - 

minen on ndin ollen piiiillimmdinen ta- 

Kaj N oschis, psykologian tohtori, Lausannsn 

vliopisto, Srteitsi 

voite. Ulkomailla pyritiidn mukautumaan 

paikallisiin oloihin ja sosiaaliseen 

_. 1

ymparistoon vain viilttiimiittomdssd sia olisi pyritty karttamaan. Suomesta 

miiiirin. Samalla eliitetAiin tahtomattakin kiivi ystiivid luonamme, ja meill2i oli 

nostalgiaa kotimaahan. Koska ulkomail- siiiinnollinen yhteys sukulaisiimme Suole 

muutto oli pakon sanelema, sopeutumessa. Muitakin suomalaisia on varminen 

on useimmiten vaikeata ja yhteys masti lZihtenyt ulkomaille samanlaisella 

kotimaahan hankalaa. Lapset syntyvdt, asenteella. Liihtiv2ithiin monet Amerik- 

kasvavat ja k2iyviit koulunsa uudessa kaan rakentamaan "parempaa maail- 

maassa sopeutuen vanhempiaan helmaa". Korostan tdssd ainoastaan sita, etpommin 

ja luontevammin uuteen ympatii Suomi-kuvani, vanhempieni lapsena, 

ristcion, joka nyt on heiddn kotimaansa. ei ole niinklidn rakentunut kaipuusta pa- 

Yhteys Suomeen eliid eksplisiittisesti Iiikon edessd jiitettyyn maahan, vaan avahinnd 

vanhempien kertomusten ja perramman maailmankuvan toivoon. 

hetraditioiden nojalla. Lapsilla ensim- Minulla ia siskollani oli lisiiksi mahmdisen 

sukupolven ulkosuomalaisina dollisuus viettiiii kaikki kesdt Suomessa 

on tuskin tilaisuutta kiiyda Suomessa ja isovanhempiemme luona. T2imii onkin 

heille Suomi on liihinnd etdinen, usein seikka, joka sijoittaa minut "efuoikeutet- 

idealisoitu tai piiinvastoin vieroksuttu tuun" ryhmiiiin, ja joka tavallaan ky- 

ihmemaa. Heid2in juurensa ovat silti seenalaistaa ulkosuomalaisuuteni. Tdstii 

Suomessa. 

huolimatta kuvauksellani saattaa olla 

Minun vanhempani liihtiviit kumpi- yleisempi arvo ulkosuomalaistutkimuskin 

omalle taholleen sodan jiilkeisestii ten kannalta, onhan esittiimdni asetelma 

Helsingistii toiveenaan rakentaa ava- tiiniidn yleistym2issii (matkustamisen 

rampaa maailmankatsomusta, jossa yleistyessii palataan kotimaahan kesiik- 

kansallismielisyydellii ei olisi niin kessi). Niiiltii piiiikohdilta oma ulkosuomakeistd 

asemaa. Tdmii vanhempieni asenlaistaustani poikkeaa ylempiinii esitt2ine 

korostui ulkomailla sekii heidiin elintavoissaan 

(he pyrkiviit aina mahdollimiistiini 

tavallisemmasta asetelmasta. 

simman paljon omaksumaan myos paikallisia 

tapoja sosiaaliseen kanssakdymiseen 

ja ruuanlaittoon liittyviii - 

ia tavoittelemaan paikallisia yhteyksiii) 

ettii heiddn tavassaan olla liikaa ldhesty- 

Juurik!isitteesti 

Juuret kiinnittiivlit kasvin alustaansa - 

tiihiinhlin juuri-sana useimmiten viittaa 

- tavoitteena on saada maasta ravintoa. 

miittii seudun muita suomalaisia. Isiini Toisaalta maan tuotteet muodostavat 

tyonantajana oli aina paikallinen yritys tdrkeiin osan ihmisen ravinnosta. Tie- 

tai jiirjesto (isii oli koulutukseltaan rcjntddmme myos, ettd supisuomalaisen hagenkonesuunnittelij 

a). 

panleipiitaikinan perusseosta kutsutaan 

Molemmat vanhempani olivat varsin 

kulttuurijanoisia. Ndinollen taloudelli- 

juureksi. ]uuret viittaavat siis kuvitteellisesti 

sekii maaperdiin ettd ravintoon - 

nen onnistuminen ei ollut keskeisin ta- niin kasvien kuin ihmisten. Samalla kasvoite, 

vaikka tietysti sillli oli myos t2irkeii vun l?ihtokohtana ovat juuret. Lisiiksi 

paikkansa k?iytiinnon arkihuolena. Sa- kasvin juurtuminen j onnekin tarkoittaa, 

malla nostalgiaa ei varsinaisesti elAtetty, ettii siihen se jiiii eliniiikseery jollei joku 

vaikka kotimme perheriennot ja juhla- siitii riippumaton tekijii (useimmiten ihmenot 

olivatkin suomalaishenkisiii. Kyminen) tule ja siirrd sitii juurineen muuseessd 

ei kuitenkaan ollut tietoinen reaktio-asetelma, 

jolla Suomea ja suomalaialle. 

Juuret viittaavat siis myos lehtdkohtaan 

ja pysyviisti jossain olemiseen. 

17

Monissa kielissii esiintyviillii kiisitteellii 

"ihmisen juuret" viitataankin 

poikkeuksetta paikkaan tai alueeseen, 

johon kyseisellii ihmisellii tai ihmisryhmiillii 

on joku tdrked yhteys. Ylliiolevaan 

nojautuen voisi olettaa, ettii ihmisen 

suhde juuriinsa viittaisi pelkiistiiiin siihen 

maaperddn, jossa hiin on syntynyt ja 

asuu pysyviisti, jota hiin viljelee ja josta 

hdn saa leipiinsii. On kuitenkin ilmeistii, 

ettei maaperd, josta ollaan kotoisin, ravitse 

ihmisth pelkiistiiiin tuotteillaan. 

Kyse on myiis henkisestd ravinnosta, ja 

tiihdn kiisite "juuret" viittaa ihmisestii 

puhuessamme. Paikkaan liittyy aistimuksia, 

tunteita ja kokemuksia, jotka 

ovat tiitii henkistii ravintoa. Niimii kokemukset 

jaetaan ja ne rakentuvat paikalla 

olevien sukulaistery ystdvien, naapureiden 

ja muiden ihmisten kanssa, jolloin 

ravinnon ominaisuutena on myos sosiaalisuus. 

Kysymykseksi jiiii, miksi silloin 

kun puhutaan juurista, viitataan 

usein paikkaan, joka ei ole ihmisen nykyinen 

elinympliristd, siis siihen, josta 

hdnen vanhempansa tai isovanhempansa 

liihtiv2it aikoinaan ulkomaille. 

Vastaus tiihiin kysymykseen antaa 

meille psykologisen mliliritelmiin juurikiisitteest2i. 

Kehityspsykologia kertoo 

meille, ettii lapsen tulevan kehityksen 

kannalta on keskeistd se, miten vastasyntyneenii. 

opitaan omaksurnaan ulkomaailmaa' 

). juuret. Aristoteles jo muistuttaa, ettii ero 

ihmisen ja kasvin viilillii on siind, ettd 

ihmisen juuret kasvavat hiinen sisdssiiiin, 

ettii ihmisen suolisto vastaa kasvin 

maaperlidn pyrkiviii juuria. Toisin sanoen, 

lapsen juuret eiviit ole maassa 

vaan kasvavat lapsessa itsessiiiin. 

Suolisto on hyvii mielikuva, sillii se on 

elin, jolla ruoka sulatetaan. Ndkijkantani 

on, ettii psykologisesti juuri-kiisite viittaa 

valmiuksiin, joilla sulatamme ja mukautamme 

kokemamme itseemme - rakennamme 

tietouttamme ja taitoamme 

piirjiitii maailmassa. Niiiden psykologisten 

juurien maaperdnd on tiilloin lapsen 

vanhemmat, heidiin asenteensa ja tapansa, 

niin tiedostetut kuin tiedostarnattomatkin. 

Vanhemmat opettavat jo pelkiillii 

olemisellaan lapselle, miten iiisentiiii 

maailman kokemuksia ja aistimuksia. 

He toimivat tiissii lapseile mallina. Lapsen 

luonnollinen kehitys on oppia toistamaan 

vanhempien esimerkki2i. Lapsi 

j uurtuu tiedostetun ja tiedostamattoman 

matkinnan kautta, jolla htin rakentaa 

omat vdlineensd ulkomaailman omaksumiselle 

(kieli yhtenii tiirkeiinii viilineenii). 

Tunnesuhteet lapsen ja hiinen vanhempiensa 

vZilillii vaikuttavat ratkaisevasti 

tiihiin oppimiseen - mm. siihen, 

tuleeko lapsen suhteesta maailmaan 

luottamuksellinen vai ei - mutta joka 

Tama tapahtuu vanhem- 

tapauksessa vanhemmat omalla olemisellaan 

ja kiiyttiiytymiselliiiin ovat enpien 

viilityksellii. Maailmankuvamme ja simmdisend maaperdnd lapsen juurtu- 

sen rakentuminen riippuu p?iiiasiallisesmiselle. Niiinollen vaikka lapsi syntyy 

ti siit:i, miten tdhzin tarvittavat psykolo- ulkomaiila, vanhempien tapa kokea 

giset viilineet rakennetaan syntymiihet- heille vieras maa muodostuu lapselle 

kestd vanhempien (tai lapsen huoltajan) pdiillimmliiseksi ja perustavaksi koke- 

avulla. Katson, ettii niimii psykologiset mukseksi. Lapsen juuret ovat hdnen 

vdlineet, jotka liittyviit aistimiseen, tun- vanhempiensa tai kasvattajiensa kotiteisiin 

ja piiiittelykykyyn ovat ihmisen maassa. 

1) Kts.esim.Piaget,f.,"Biologyandknowledge",l9Tl,UniversityofChicagoPress,Chicago/London, 

sekd Noschis, K., Symbolin asema Piaget'n teoriassa, Psykologia, 4 (1988), ss. 252-261, jossa 

korostan myos affektiivisen puolen merkitystii. 

18 

I

Vauvan ensimmiiiset kokemukset ohvata, ettd eliimyksiin liittyy aina tapa 

jaavat hdnen seuraavia kokemuksiaan. kokea ne. Kieli jiisentiiii ja kuvaa niitii 

Ajan myotii lapsen omat kokemukset ra- yleisemmin itsellemme ja muille. Ravitsevat 

ja samalla kasvattavat 

enenevdsti hiinen juuriaan - eli psykokennamme 

kokemusmaailmaamme ja 

muistiamme paljolti kielen kehyksissii, 

logisia viilineitii, joilla hiin ymmiirtiiii vaikka tietysti kaikki aistimukset ja tun- 

maailmaa. Mikiili niiihin kokemuksiin ei temukset ovat osana tiissli. Niin kauan 

liity minkiiinlaista yhteydenpitoa van- kuin iiidinkieli siiilyy, siihen on helppo 

hempien kotimaahan, on selvdd, ettd yhdistiiii olennainen osa juuri-kdsitteen 

lapsen alkuperiiiset juuret menettdvdt psykologisesta sisdlkistd. Vaikka ajan 

merkitystdiin. Niiden merkitys voi tel- mittaan liidinkieli unohtuisi, siiilyy kuiloin 

liihinnd olla siinii, ettii ne antavat tenkin paljon olennaista koko eliimiin 

lapselle niikrikulman, josta hyviiksyii ti- ajan, koska ensimmliisten kokemusten 

lanteita, joissa hdn tuntee itsensii erilai- kautta rakentuvat kieltdkin edeltdviit keseksi 

verratfuna muihin asuinmaansa hykset, joiden puitteissa kaikki muu tie- 

Iapsiin. Uuden kotimaan merkitys kasdon ja kokemusten omaksuminen sitten 

vaa vastaavasfi, ja lapsen aikuistuessa tapahtuu. Koska kieli on kollektiivinen 

voi jo puhua juurtumisesta asuinmaa- konstruktio, joka on yhteinen kansalle, 

han, mikiili hdn on kehityksensii myotii niin kielen myotii juuri-kiisite laajenee 

itsen2iistynyt mycis affektiivisesti van- lapsen kasvaessa maahan tai kansaan 

hemmistaan. Lapsen sosiaalisella ympe- liittyviiksi: tunne, ettii kokemusten jiiristollii 

on tietysti myiis merkityksensii sentelyss?i on palj on yhteistii miiiirii ttyii 

tdssd suhteessa. ]os lapsi kuuluu ulkomailla 

asuvaan, alkuperiiltiidn suoma- 

kieltii puhuvien kanssa. 

Aikuistuessaan lapsi tulee tietoiseksi 

laiseen yhteiscicin, niin tietysti juuret siii- tilanteesta ja pys$y jossain miiiirin henlyttiiviit 

myos merkittiiviin yhteyden kilokohtaisesti asennoitumaan kysy- 

Suomeen. Tilanne on piiinvastainen, jos mykseen miten ylliipitiiii yhteyttii juu- 

lapsi on tekemisissd pelkiistddn sen 

maan ihmisten kanssa, jossa hiin asuu. 

riinsa. Juuria voidaan myos tietoisesti 

yrittiiii siirtdii uuteen ympiiristoiin, jos 

Tiimiin mallin rnukaan juuret siirtyv?it esimerkiksi vanhemmista on huonot 

sukupolvelta toiselle. Mikali pysytliiin mielikuvat tai jos yhteydet vanhempien 

sukupolvesta toiseen samalla paikka- kotimaahan ovat lopullisesti poikki. 

kunnalla, ja molemmat vanhemmat ovat Koska olen korostanut tiedostamatto- 

sieltii kotoisin, juuret liittlrvat yhii tiuman matkimisen tdrkeyttii juurtumiseskemmin 

kyseiseen paikkaan, sen ihmisa, niin ajan mittaan juuria kasvaa joka 

siin, heiddn tapaansa olla, kiiyttiiytyii, il- tapauksessa uuteen asuinmaahan. Usmaista 

itseiidn sekii aineelliseen ympdriskon silti, ettii tiirkein vaihe tdssii prosestoon 

(esineet, paikat, hajut, ddnet, vdrit, sissa on varhaislapsuus. Tiistii johtuu, 

valot, jne.). Mikeli jossain vaiheessa ta- ettii juuremme ovat tahtomattakin enpahtuu 

paikanvaihdos, niin vaikka yhnenkaikkea riippuvaisia vanhemmisteys 

kotiympdristoon hdlvenee, tapa jiitamme ja heidiin kauttaan heitii edeltdsentdd 

kokemuksia on sukupolven ajan neist2i sukupolvista. 

sama myc!,s uudessa ympiiristossli, ja siitii Toisen polven ulkosuomalainen voi 

jiiii jotain useamman sukupolven ajaksi. kokea, ettii juuret ovat pdiiasiallisesti 

NAin juuret siiilyv2it liihtcipaikkakun- asuinmaassa, mikiili yksi hlinen vannalla. 

Psykologisesti on tiirkeiitii alleviihemmistaan polveutuu tdstd samasta 

19

Psykologinen nekokulma ulkosuomalaison ruuriin 

asuinmaasta ja toisen vanhemman yh- Lisiiksi isovanhempieni luona (iiidin 

teydet hiinen vanhempiensa (Iapsen isovanhempien) tunnistin monet tavat ja 

vanhempien) jiittiimiiiin maahan ovat kiiyttiiytymismuodot itsestliiinselviisti, 

olemattomat. On toisaalta hyvinkin aja- koska ne esiintyiviit samoina kodissamteltavissa 

tdmiin mallinmukaan, ettd mime. Niiin siteeni Suomeen olivat todellikdli 

molemmat vanhemmat polveutuvat sella ja eliiviillii pohjalla ylettyen kaikki- 

samasta maasta, joka ei ole heidiin asuinen aistieni sisiiltoon. Niiiden ihanien kemaansa, 

juuret " py syv d.t" alkuperiiisessien tuloksena oli vahva kiintyminen 

sd maassa monenkin sukupolven ajan. Suomen luontoon yleensd, kesiipaikkaamme 

erityisesti, ja niiiden jonkinlai- 

Omat juureni 

nen idealisointi. Keskellii talvea saatoin 

Tanskassa ja jopa Italiassa ilmoittaa van- 

Vanhempani, molemmat suomalaisia hemmilleni, ettii halusin Suomeen "kos- 

viidessii kaikkien esivanhempieni sukuka siellii paistaa aina aurinko". Talvisin 

polvessa, muuttivat pian sodan jiilkeen asuinmaassani ylpeilin kavereilleni, ettii 

(794648) toihin Ruotsiin, jossa he tutus- olin Suomesta, maasta, josta harvat tiesituivat 

toisiinsa, ja jossa minii synnyin viit mitiiiin. 

(1950). Asuimme sitten Tanskassa, isdni Sain kuitenkin Suomessa kesAisin to- 

saatua sieltd tyopaikan, ja myohemmin 

(1961) muutimme Pohjois-Italiaan isdni 

deta, ettd kavereiden parissa alkuperiini 

oli hyvin kyseenalainen - mistii olin 

saatua sieltii uuden tyon. Kiivin siis kan- per2iisin tuollaisella iiiintiimisell2i (ja ehsakouluni 

tanskaksi ja oppikouluni itak?i kiiytoksellii). Tiimii askarrutti minua, 

liaksi (kuten sisarenikin). Koska van- mutta koska minua ei syrjitty leikeissii 

hempieni yhteinen kieli oli suomi (vaik- tai muissa yhteyksiss2i, en tiillciin vielii 

ka is2in iiidinkielenii oli ruotsi), puhuim- pahemmin viilitt?inyt asiasta. Kun sitten 

me kotona aina suomea. Aiti hoiti ja kas- tulin siihen ikiiiin, ettd tanssiminen ja 

vatti meitii lapsia ja samalla auttoi isiiii tyttojen tapaaminen alkoivat olla minul- 

hdnen tyohonsii liittyvissii paperitdissii. le tiirkeitii, sain hiimmiistyksekseni ko- 

Vuosien mittaan kotikieleemme sekaankea, ettd suomalaiset tyt6t valift6masfi 

tui jonkun verran ensin ruotsinkielisiii, suuni avattuani tiedustelivat minulta, 

sitten tanskalaisia ja myohemmin italia- olinko ulkomaalainen tai ainakin ruotlaisia 

sanoja ja ilmaisuja. Minulla oli sissinkielinen, kun puhuin sillii tavalla 

koni kanssa vahvat siteet ei ainoastaan suomea. Kysymys oli minulle nyt kiu- 

suomenkieleen vaan myos Suomeen, 

koska isovanhempani - joihin minulla 

oli aina liimmin suhde - kutsuivat meisallinen. 

Teini-ikiiisenii tunsin identiteettini 

rakentamisessa epdvarmuutta: 

mistii olen? Italiassa esiinnyin tiiysin 

diit aina kesii2i viettiimiiiin kesiipaikal- suomalaisena, ja Suomessa sain nyt toleen. 

Kesdt olivatkin meille erittdin merdeta, ettd minua pidettiin ulkomaalaisekittiiviiii 

aikaa. riemuitsimme mahdollisuudesta 

saada olla maalla, vapaina 

na. Koska totesin ettd ei-suomalaisuuteni 

oli liihinnii kiinni kielestii - 2i2intiimi- 

metsdssd ja jiirvellii. Totuin kalastamaan 

ja saunomaan, lukemaan suomalaisia 

sestdni, sekii joistain kielivirheistii ja ulkoperiiisistd 

ilmaisuista - pohdin mah- 

lehti2i, kuuntelemaan radiota, sekii kiiydollisuuksia korjata tilannetta ja vahvismiiiin 

kaupoissa ja kyliissii kavereiden ja taa kuuluvuuttani Suomeen. TAmii on 

sukulaisten luona. 

vaihe, jota kutsuisin juuri-kysymyksen 

20 

I

L__ 


jiilleenarvionniksi, sen nouseminen tie- Iuksen ideasta. Vuosi (7970-77) armeitoisuuteeni. 

En kuitenkaan pystynyt kiiytiinnossti 

iassa olikin minulle erittiiin opettavainen. 

Sain alusta liihtien kokea. ettd asen- 

toteuttamaan haluani vahvistaa suomateeni ja kiiytokseni poikkesivat muusta 

laista identiteettiiini. Vaikka minusta joukosta. Piiiitin kiiyttiiii tlirn iin vuoden 

tuntui, ettei muitakaan vaihtoehtoja ol- "suomalaisuuden harjoitteluna" voilut, 

en loytiinyt tiille pyrkimykselleni dakseni tdysin samaistua muihin. Vaik- 

mallia tai kimmokkeita.Isiini ei katsonut ka vuosi tuntui pitkiilta ja aseellinen pal- 

iiitd milliiiin tavoin olennaiseksi. kytyvelu melko vastenmieliseltii, identiteetmykseksi 

itselleen eikii minulle. Aidistii tini vahvistui selviisti. Kielenkiiyttoni 

oli selvdii, ettd olimme suomalaisia. Suo- suomalaistui, Suomi- tietouteni kasvoi ja 

malaisille sukulaisilleni kysymystd ei ol- opin funtemaan omikseni monet suomalut 

olemassa. Ndin nuoruuteni identiteetti 

alkoi samalla rakentua ulkosuolaiset 

sosiaaliset tavat. ]uureni olivat 

vahvasti Suomessa ja tarkemmin Helsinmalaiseksi, 

vaikka en tietoisesti sitii sel- gissii, jossa asuin sukulaisteni luona. 

Iaiseksi miiiirittiinyt. Kiiytiinnossd sain Asepalveluksen piiiityttyii piiiitin silti 

esimerkiksi todeta, ettii ilmoitettuani liihteii ulkomaille opiskelemaan. Us- 

suomalaiselle tytolle kotimaakseni Italikoin, ettei minulla olisi ollut edellytykan, 

oli helppo jatkaa eteenpiiin. Niiin olsiii opiskella Suomessa. Olin tullut ylilen, 

vaikka asenteeni tuntui jonkinlaiseloppilaaksi Italiassa varsin keskinkertaita 

maanpetturuudelta, piiiitin tilanteen sin tuloksin ja epiiilin, etten voisi piiiistii 

mukaan jopa korostaa italialaisuuttani. opiskelemaan ylipiiiinsii miNnkiiiin 

Kotimaassani Italiassa taas minua pi- Suomessa. Psykologisesti tiim2i valintani 

dettiin ulkomaalaisena ja t?illoin nojasin ehk?i kuitenkin vastasi samalla ulkosuo- 

suomalaisuuteeni. Totesin usein omaamalaisuuteni hyviiksymistd, nyt kun 

vani poikkeavia mielipiteitii kavereiden juurtuminen Suomeen tuntui vahvalta. 

kanssa kiiydyissii keskusteluissa. Saa- Pyrin useampaan yliopistoon ja p2iiidyin 

toin aina tilanteen niin vaatiessa selittiiii Sveitsiin yksinkertaisesti sen vuoksi, et- 

oman niikokantani poikkeavuuden suotd minut hyviiksyttiin Geneven yliopismalaisuudellani. 

Koska vanhempani eitoon. Hain ja sain opintolainaa Suomesviit 

erityisemmin seurustelleet muiden ta. Kun sitten valmistuin psykologiksi, 

Pohjois-Italiassa asuvien suomalaisten piiiitin palata Suomeen. Halusin kuiten- 

kanssa, olivat kaverini kaikki italialaikin ensin maksaa opintolainani takaisin 

sia. Tiissii joukossa en tuntenut itseiini ja uskoin sen olevan helpompaa Sveitsis- 

milliiiin tavalla syrjityksi, ja minulla oli tii kiisin. Sain mielenkiintoisen tutkijan- 

funne, ettd saatoin luontevasti ilmaista 

itseiini - myos poikkeavine mielipipaikan 

ranskankielisessd Sveitsissd ja tiitii 

tyotii tehdessdni tutustuin vaimooni. 

teineni. Suomalaisuuteni vahvistui tal- Tunsin selviisti, ettii avioutuminen 

kiin omassa mielessiini. Samalla juuria merkitsi paluuta vaikeampaan tilantee- 

alkoi myos kasvaa Italiaan. 

seen suomalaisuuteni suhteen. Toisaalta 

Kun koulut oli kiiyty, piiiidyin Suo- vaimoni kohdattuani koin mahdollisuumeen 

asevelvollisuuttani suorittamaan. den olla positiivisesti yhteydessii laa- 

Tunsin, ettii tiissii oli kaipaamani tilaijempaan kulttuuripohjaan, jossa taustasuus 

todella kokea itseni suomalaiseksi ni eri juurtumiset pystyisiviit el2imiiiin. 

ja vahvistaa identiteettiiini, vaikka en Tiitii kirjoittaessani voin siis todeta, ettd 

erikoisemmin pitiinyt aseellisen palve- olen tavallaan (tiedostamattani) vain to- 

21

Psykologinon nakiikulma ulkosuomalaison iuuriin 

teuttanut vanhempieni halun avartaa 

heiddn kokemaansa ankeata maailmankuvaa. 

Avioiduttuani tunsin hetkittiiin 

kovinkin vaikeaksi pitiiii omaa melko 

laajaa maailmankuvaani koossa, ja mielessiini 

viilkiihti tiilloin, ettd ratkaisu olisi 

paluu Suomeen. 

Luulenkin, ettd "juuret Suomessa" - 

kiisite tarkoittaa minulle juuri tiitii paluumahdollisuutta, 

ettd Suomeen voi 

matkustaa, ettii siellii voi asua, ettii siellii 

voi olla hyvd olla, ja ettii voin tuntea 

suomalaisuuden omaksi alkuperiikseni. 

Kuulun Suomeen, koska vanhempani 

kuuluvat sinne, koska opin jiisentiimiiiin 

todellisuutta suomalaisin silmin. Tiimii 

on tiirkedltd osin taannut jatkuvuutta 

eliimiiiini ja samalla ravinnut sitii eliimiini 

eri vaiheissa eri tavoin. Koska meille 

aviouduttuamme syntyi nopeaan tahtiin 

kolme lasta, niin perheen muutto Suomeen 

ei olisi kuitenkaan ollut kiiytiinnossii 

helppoa. Noin kymmenen vuotta 

sitten - vaiheessa, jolloin tyoni ja tulevaisuuteni 

muutenkin oli mielessiini 

melko epiiselviinii ajatuksena - sin knrujn, mutta yhteydessii toisiinsa. Tunnen, 

ettii talo liittyy jotenkin minuun. 

Uni iai eldvdnd mieleeni. Pohdin sitd 

pitkiiiin (olinhan psykologina myos 

tyoni puolesta kiinnostunut unista). Jotenkin 

uni vahvisti minussa tunnetta, ettii 

yhteys Suomeen on minulle todellakin 

tiirkeii ja eldvii asia. Ettii tiedostamattoman 

syvyydestii (metsiistii) olin todistamassa 

sidettiini kollektiiviseen perustaani 

ja kiinnekohtaani - suomalaiseen 

alkuperiiiini (kalliossa ankkuri, joita on 

Suomessa seitsemdn), joka vie kauaksi 

ajassa taaksepiiin (veden vielii peittiiessd 

metsiin). Tiiltd perustalta loydiin oman 

paikkani (talo, jossa asumme todellisuudessa, 

on 100-vuotias kerrostalo) sekd 

tilanteeni: koen, ettd minussa on kolme 

kerrostumaa, jotka liittyviit kolmeen minulle 

tdrkeiidn maahan, jotka ovat mycis 

kiinni juurissani (kiinni kalliossa), ja ettii 

tehtiiviini on tavallaan vahvistaa niiiden 

viilisiii yhteyksiii (talon kolme kerrostumaa, 

jotka ovat yhteydessii toisiinsa). 

niiin 

Tieddn olevani suomalaisen polulla 

(johdan metsurina kulkua metsiissli) ja 

unen joka teki minuun syviin vaikutuk- olevani samalla my

L-b-* 


Suomessa. Olen samalla - ansioihini 

niihden jopa kohtuuttomasti - ir[ves- 

sa tulevasta eldmiistii. Mutta heiddn 

juurtensa tunnistaminen ja fyysinen yhtoinut 

mycis suomenkielisiin kirjoihin teys isdnmaahan on tullut yhdeksi oman 

sekii hankkinut suomenkielisiii iiiini- elAmdni tavoitteista. Korostan, ettii se on 

kasetteja ja videonauhoja. Tdmd on ollut ollutmerkitystd luovaa minulle itselleni. 

erittdin tdrkedtd minulle isind, ja tyydy- Samalla olen koko ajan pyrkinyt siihen, 

tyksellii voinkin tiinAdn puhua suomea ettd tdmd lasteni suhde heidiin isiinsii 

ja keskustella asiantuntevasti Suomesta maahan pysyisi todellisuuden puitteissa 

lasteni kanssa. Lasteni suhde Suomeen eliiv2ind osana heidiin rakentaessaan 

on lisiiksi melko samanlainen kuin mi- omaa identiteettiiiiin. Tahtomattani tunnun 

ja siskoni aikoinaan, sillii olen kiiynen tiilloin viilillii, ettd olen ehk?i mukanyt 

heiddn kanssaan joka kesd Suomessa. 

He ovat tdnddn yhtii kiintyneitii kena 

minua paljon laajemmassa projektissa 

- europpalaisuuden toteuttamisessa. 

siipaikkaamme (joka on siiilynyt suvus- Mielestiini juuri-kiisite loytiiii hyviin 

sa) kuin minii. 

vastineen eriidssd eurooppalaisen kult- 

Luulen, ettd juuri-kysymyksen tdrtuurimme perustav assa myytissii. Odyskeys 

sellaisena kuin olen sen ilmaissut, seuksen tarina kertoo matkasta, jonka 

on tehnyt minusta sen mukaisen kasvat- tavoitteena on paluu takaisin kotiin. Patajan. 

Juuret ovat viiistiimdton tekijii, jolattuaan vuosien matkan jlilkeen koten 

on parasta tunnistaa ja voida tuntea tisaarelleen lthakaan, ratkaisevana to- 

niiden merkityssisiilto. Huomaan, ettd distuksena siitii, ettii kotiinpalaaj a todel- 

lapsissa tdmd sanoma on mennyt liipi. 

Heidiin juurensa ovat myos Suomessa 

lakin on Odysseus f ota hiinen vaimonsa 

Penelopen on vaikea tunnistaa kahden- 

vaikka tietysti puolittain Sveitsissii. Vaikymmenen vuoden jiilkeen) on Odysmoni 

polveutuu ainakin viidessd sukuseuksen varma tieto siitd, ettii heidiin 

polvessa ranskankielisestd Sveitsistd. yhteinen vuoteensa on rakennettu puun 

Ystiivistdmme useat ovat ihmetelleet juureen kiinni. Tdmdhdn on arvoitus, 

sitii, ettd vaimoni ei puhu suomea. En ole jonka Penelope asettaa kotiinpalaajalle. 

itse kokenut tdtii tdrketiksi. Tiirkeiitii mi Todistettuaan tunnistavansa juurensa, 

nulle on se, ettd olemme molemmat ol- hiin saa jiilleen paikkansa kotonaan. 

leet avartamassa toinen toisemme maa- Luulen, ettii tiimd on eepoksen ydin. Ulilmaa.kosuomalaisetkin 

ovat Odysseuksia 

Lasteni laita on mielestdni toinen. maailmalla. Meillii on tietoisuus siitii, 

Heidiin isdnsa on suomalainery ja minulla 

ontarve voida siirtiiii tdmd sama tunne 

ja tietoisuus lapsilleni. Toisen polven ul- 

ettii matka voi olla pitkii, mutta voimme 

palata juurillemme. Mielikuvassa - ja 

mahdollisesti mycis todellisuudessa - 

kosuomalaisina, joilla on ulkomaalainen sieltd myos loytyy leposija, jos vain tun- 

iiiti, heidiin juurensa hakeutunevat myrinistamme juuremme liihtokohdaksemhemmin 

enenevdsti pois Suomesta. Tdsme. Tdmiin pyrin takaamaan lapsilleni. 

tii en pysty piiiittiimiiiin sen enempdd 

kuin kukaan muukaan vanhempi lastenfa 

vahvistan saman mahdollisuuden samalla 

itselleni. 

_--1\!oC- 

23

Marion Henrikson Typpo 

Finnish-American 

Identity 

'KUsW 

sinufta, mitd piffrt o(ostosi sieffa countrymen. What did it mean to be a 

oizran[a mnnf[a." 

Finn then? What does it mean to be a 

Finnish-American now? 

This question is part of a letter, written 

The letter is part of Paavo's slim, yel- 

as a portion of a school exercise. It was 

lowed copybook from school. He wishes 

written 99 years ago from one of my 

his cousin to know that he is growing up 

husband's uncles (Paavo) to his cousin 

and will soon be a young man. He is 

Fredrik, a few years his senior. The older 

attending school along with seven other 

cousin had left for America, leaving his 

students at his level. The kind of self 

younger family members to envy the 

presentation, self-image or identity is in- 

adventure but worry about his wellteresting.being. 

Quite clearly Paavo wishes to 

be considered adult-like ... he even dis- 

The letter was given to us some years 

cusses the weather. The first aspect of 

ago, and we have shared it with many 

identity thenmightbe "who one is". The 

other family members "on this side of 

counterpart might then be related to the 

the Atlantic" and have all marvelled at 

environment within which one grew 

the exquisite penmanship and careful 

and, therefore, gave identity substance 

phrasing of a boy who was then, almost 

and meaning. 

100 years ago, almost fifteen. The docu- 

The second part in this old letter is 

ment written so long ago is poignant yet 

called simply "Kotiseutuni" and is a 

for another reason: the writer did leave 

loving but honest and candid descrip- 

Finland for the United States when he 

tion of his birthplace. Paavo writes of the 

was in his early twenties but he disap- 

beatiful homeplace, the huge old birch 

peared amidst the waves of immigrants 

tree that even the oldest do not remem- 

all trying to find their own places in this 

ber being small, but also admits that the 

country of promises. It is also sad that 

land is rocky and not as fertile as it could 

the cousin to whom the letter was 

be. He admits honestly in the "Ko- 

addressed shared the same misfortune 

tiseutuni" portion of his writings that his 

and also disappeared. One wonders 

home area in not one of towering moun- 

what their lives were like and if they 

tains although there are a few high hills. 

lived and died in the companv of their 

"On tda[fa jo(unen jd.rztiftin ja tfr.pi ftytan 

Marion Typpo, Ph.D., Assistant Professor of rtirtan moniin mutftjin aiurui[erta Wairi.- 

Human Derelopment nnd Family Studies, jokj. eiframaa on rtarsiruftjn kgaaimiru frg- 

Unioersitu of Missouri, Columbia. ain rapaftfutinen. {aftga{an tefu:odt futu- 

-1

-.--_' 


niifui ja adkkaaki tafrella o[ertat puktot be shaped and molded by parents, fami- 

ja mnantie, jossa a[inomsa, nafu:e mntfostaaia 

Lufker)an. Ldfieffa kptoani on uanha, 

suui futiou, jota eiaat iafrfraatkgiin i"frmiset 

muista sen pienempand. I(g[al[a on 

lies and other influences in society. 

Identity then is involved at two levels: 

the question of "who one is" and the 

corollary of "what does that mean?" As 

mei[iin fefimi[{amnu ftyo i.t fnitumet. " I contrast the values hinted at in Paavo's 

He ends his description of his "Kotiseutuni" 

with the same mixture of love 

and reality with which it began. 

"Oma futtiseutu tuntuu siis futi(kta mit- 

[uisiwna[ta; aaikka siind.ftn pitaa kâa[- 

old letter, I can also hear the voices of my 

grandparents and parents as I was growing 

up here in the United States. My 

parents spoke Finnish at home and I was 

taught to treasure my heritage. But, in 

truth, there were no great cultural differta 

tyatta ruofumsa aflsaita." 

ences between what my parents had 

I am sure that the emigrants from Fin- learned about the world when they were 

land would have joined in that judg- children and what I learned during the 

ment. Life was not easy, nor should time I was growing up. There were 

people expect to find it so. 

many similarities betn'een the two cul- 

Paavo's letter from so long ago does tures. I learned to take saunas, eat Fin- 

provide a bit of insight into how he nish food, go blueberry picking on hot 

viewed himself within his surround- summer days, etc. 

ings. Naturally, evryone may see things I also learned that Finns were loyal, 

a bit differently. Is there a point of view brave, stubborn and had a deep love for 

that was typically Finnish? 

the lakes and forests, through which life 

Here in the United States, Jerome 

Kagan (1980) wrote of what he saw as the 

"requirements for human development". 

He saw the process of socialization 

as being successful if young people 

succeeded at those competencies that a 

particular culture felt to be important. 

American identity, he felt, involved individualism 

and autonomy, the ability to 

make decisions independently. Identity 

also involved learning and education, so 

that one could be employable and take 

care of themselves financially. Industriousness 

would certainly be another 

factor in identity as well as the 

Ioyalty to self to hy to do the best job that 

one could. Identity also involved valuing 

social relationships, family and friends 

and being valued by them as well. There 

is, Kagan felt, some kind of ideal best 

adult in every culture and it was to this 

goal that children's behavior tended to 

was renewed and deepened. I saw eyes 

crinkle up in laughter ... sometimes at a 

funny story that was told on themselves. 

I learned that Finns did the best they 

could and then clenched their teeth and 

went on with life even when it was hard. 

My father was 17 when he left Finland 

but I knew how important education 

was by the tears in his eyes when I 

finished my various school degrees. 

The world is complicated. Throughout 

our lives we listen to what is going 

on in the world. We read newspapers 

and magazines and books. We watch 

television and talk to people. We think 

our thoughts and make choices or have 

choices made for us. But we are active, 

thinking beings who can select from the 

options open to us. Socialization is usually 

not a random process. We hear what 

we expect to hear and choose what we 

see as valuable to teach our young.

Finnish-Amsrican ldontity 

The personal qualities described in the experiences that our children would 

the preceding paragraphs, I know, are identify as part of their "Finnishness". 

not true of every Finn or every American Our son Eric, aged 9, spent a short vaca- 

but they do form an ideal that guides tion with my husband's relatives. On a 

one's behavior. 

walk through the woods, he and an 

I grew up and married a man whose older cousins found half of an old, 

parents were immigrants from Finland. weathered top of a wooden grain barrel. 

Our backgrounds were much the same. Carved deeply into the top was a "puu- 

My grandmother didn't ask (as she often merkki" E.T. The date was 1841. After 

did when she would hear of an impend- some lengthy and interesting family hising 

marriag e) " Onko se toiskielinen? " The tory (and much coffee) we learned that 

Finnish families where I grew up usu- there had been another Erkki Typpo 

ally knew each other very well. There is over a century ago. The old banel had 

more diversity now and communities lain deep in the woods for all those years 

that were predominantly Finnish years until this little boy from America, with 

ago have had to accomodate to this the same name, found it. 

change. It does make a difference in Identification, or the act of creating an 

one's "rootedness" or the exterrt to identity, involves two processes. The 

which other people know you and your first, as our son learned, is finding the 

family, etc. Family customs and rituals ways in which we are similar to family 

can be remarkably resistant to change, or culture. We may look to history or folk 

especially if they are valued and en- heroes or heroines. The complementary 

couraged. 

process is defining those beliefs, quali- 

We made our first trip to Finland as ties or characteristics on which we are 

exchange students in1957. Many things different. For Firurish-American child- 

about Finland were already familiar to ren and adults, it is easy to see all the 

us, since they had been part of our own ways in which we are similar to family 

backgrounds. We contacted relatives we or culture. In truth. there is much simi- 

had been told about and were welcomed larity between the American and Fin- 

by them as FAMILY. We have been back nish "Ideal Adult". The differences may 

many times now and lived in Turku lie in the ways and the extent our two 

during a Fulbright year. We, in turn, cultures charLnel the expression of the 

wanted our two children to identify with same qualities. 

their Finnish "roots". This meant that The United States does not have a 

they went io a public school, learned the 

language, sang the songs and played the 

games. I became very aware that, to 

some extent, we were "orchestrating" 

similar saying but the ending of Paavo's 

'O[e 

letter stays in mind: aina i[oinen, 

niinfoin pbni p erfi onen ". 

26

.--* 

Reijo Pekkarinen 

Mike ihmeen 

identiteettikriisi? 

g'enkiliit, jotka asuvat ulkomailla pi- hempiensa ja esi-isiensd kieltii, ei tarvit- 

|' ltemmiin ajan, ja varsinkin siirtolaise kyselld, kuka minii olen. 

siksi muuttaneet, joutuvat silloin tiilliiin Meidiit on tenne hyviiksytty hake- 

vastailemaan kysymyksiin, jotka kosmustemme perusteella ja ulkoniiollisesti 

kettelevat muuttaneen minuutta. me sulaudumme hyvin eurooppalaiseen 

Kysytiitin, oletko joutunut identiteet- vdestoon. Aikaisemmin fulleet suomatikriisiin. 

Oletko epiivarma omasta olelaiset ovat hankkineet meille hyvdn maimuksestasi, 

ahdistaako uusi ympdristo neen, josta meille on ollut hyotyii. Mei- 

tai tuntuuko vaikealta sopeutua uuteen dat nykypiiiviin suomalaissiirtolaiset 

kulttuuriin? Tiihiin vastaisin nyt tdssd tunnetaan ahkerina, tunnollisina ja luo- 

koko meidiin perheemme puolesta. Merkillistii 

kylld, me erune ole kokeneet - 

ainakaan itse huomanneet - minkiiiintettavina 

yhteiskunnan jiseninii. Suomalaista 

arvostetaan Australiassa, eikd 

syyttii. On myos muistettava, ettii me 

laista identiteettikriisiti joutuessamme Suomesta Australiaan tulleet siirtolaiset 

pois omilta synnyinseuduiltamme noin olemme erikoisasemassa siksi, kun fu- 

neljiinnesvuosisata sittery Australian aulimme yhdestii hyviistii maasta toiseen 

ringon alle. 

hyviilin maahan. 

Tietysti kieli oli ongelma. Englannin Erlidnlainen identiteettikriisi saattaa 

kieli oli pakko oppia, mutta halusimme syntyd, jos suomalainen esimerkiksi 

siiilyttiiii myds suomen kielen itselliim- muuttaa maahary jossa on vain yksi kanme 

ja toivoimme, ettd myris lapsemme sallisuus, yksi kulttuuri ja muukalaisia 

haluaisivat sitd. Ketiidn ei voi pakottaa, vieroksuva ympliristo. Australia on mo- 

varsinkaan omia lapsiaan. Toiveemrne nikansallinen, monikultfuurinen ja uu- 

on toteutunut yli odotustery kolmas polsia kulttuureja ymmiirt2ivd ja tukeva yhvikin 

jo puhuu ja ymmtirttid auttavasti teiskunta. 

suomea, ja meiddn vanhempien kielitai- Itse en ymm?ird ihmisiti, jotka ottavat 

to on sdilynyt tiimiin verran kun tiistii ensi askeleita pois omasta minuudes- 

niikyy. Suomesta liihtiessiimme poikamtaan muuttamalla nimensii. Se on heikme 

oli 9-vuotias ja tyttiiremme 8 vuotta koutta, joka voi viedii pidemmiillekin. 

ja tiiiillii syntyi nuorin poikamme 2L 

vuotta sitten. He kaikki puhuvat, luke- 

Miksi nimi Jukka pitiiii muuttaa "Johniksi" 

ja seuraavaksi Kumpulainen "Hillikvat 

ja kirjoittavat suomea. Kun osaa vansi" ? T iiytyyhiin suomalaistenkin oppia 

sanomaan kreikkalainen nimi tai seitse- 

Reij o P ekkainm, Canbura, Australia. miin senttid puolalaista risuaitaa. 

27

Miki ihmeen identiteettikriisi? 

Vanhimmalla pojallamme on melko 

mukava asema Australian suurimmassa 

pankissa. Erds tunnettu turkulainen tohtori 

esitli hiinelle muutama viikko sitten 

kysymyksen: "Onko sinulle ollut mitiiiin 

haittaa nimestdsi tai suomalaisuudesta 

uralla etenemisesi suhteen?" Poikani 

vastasi: "Ei hyotyii eikii haittaa. Kun saa 

tilaisuutensa, on vain tehtiivd parhaansa 

kykynsii mukaan. On uskottava itseensii, 

luotettava osaamiseensa ja mentdvd 

eteenp?iin. Ei siin2i nimet eikii kansallisuudet 

auta. Jos taas syystd tai toisesta 

liihtcjkohtia kysytddn, niin kyllii se suomalainen 

syntyperii on ilo mainita." Australiansuomalaiset kAyttdvdt mielellddn kan- 

Tuossa on kyllii vastausta perheemme 

sallispukuja perhe- ym. tilaisuuksissaan ia ovat 

jokaisen 

yl 

jiisenen 

peitd suomalaisuudestaan. 

kohdalta. 

Kaikilla perheemme jiisenillii on ollut 

onni olla mukana kymmenissd erilaisissa 

tilaisuuksissa viemdssd suomalai- sytytiimme ikkunallemme Suomen itsuutta 

ja suomalaista kulttuuria toisten sen?iisyyden 7S-vuotiskynttiliit, emme 

kansallisuuksien tietoisuuteen. Ne ovat ylli\ty, kun kadun toisella puolella asu- 

olleet ja tulevat olemaan juhlahetkiii. vat naapurit tulevat taas kysymiiiiry 

Ahkera "aussi" ja juurensa tunteva suo- olemmeko aloittaneet joulun tavallista 

malainen on siirtolainen, jolla on yhteis- aikaisemmin. 

kunnalle arvokas panos annettavanaan. Me tarjoamme heille lasin kiiteen, se- 

Melkein kaikki perheemme jiisenet litiimme juhlavalaistuksen syyn ja koho- 

ovat kiiyneet Suomessa tunnistamassa tamme maljan itsen2iiselle Suomelle. 

juurensa. Ja nyt iloitsemme siitii, ettii Maljat maisteltuaan naapurit poistuvat 

Suomen itseniiisyyden 75-vuotisjuNa- ja mumisevat mennessddn: "Ihmeellisiii 

vuonna vanhin poikamme 24 vuotta ldh- ihmisi2i nuo suomalaisetl" Niitiihiin me. 

tonsii jZilkeen saapuu uudelleen syn- Seuraavanakaan aamuna emme hdmnyinmaahansa. 

Mukana hiinellii on 6mdsty, jos taas saamme lukea Canberra 

vuotias poikansa, joka tekee jo toisen Timesista: "Suomalaisilla on hieno tapa 

Suomen-matkansa. Kumpi toimiinee muistaa synnyinmaansa itseniiisyyspiii- 

oppaana/ se jiiii niihtiiviiksi. 

v ii ii syty ttiimiill ii kynttil ii t i kkunalle, ku- 

Niin ja sitten, kun me jokainen koten yllii oleva kuva kertoo." 

tonamme ioulukuun kuudentena illalla Mikii se sellainen identiteettikriisi on? 

_. --4

L--.* 

Raimo Riinnholm 

Identiteetti 

ruotsinsuomalaisten 

voimavarana 

thmisyyteen 

kuuluu keskeisesti kyselly: 

Kuka mind olen, kuka olen ollut ja 

mikd minusta tulee? Sen inhimillisem- 

Kansallisuuden kautta 

yksildllisyyteen 

piiii pohdintaa ei voine olla. Identiteetin Suomalaisena omiemme parissa tulem- 

tarve tekee ihmisestii ihmisen. Identiteeme tuskin ajatelleeksi mindn ja kulttuutillii 

on keskeinen merkitys ihmisen rijuurien viilistii yhteyttii. Valtakulttuu- 

kiiyttiiytymiselle, psyykkiselle kehitykrissa jonkin ilmirin jokapiiiv?iisyys voi 

selle tai hyvinvoinnille yleensd. Monet olla oman tarkastelunsa este. Suomalai- 

toiveemme, valintamme tai ratkaisumsuus on kuin jokapiiivdinen leipii: itsesme 

koskevat nimenomaan suhdetta tiiiin selvii asia. Minuuttaan ei tarvitse 

omaan minliiin. Ellei ihminen ojentaudu mitata omaa kansallista taustaansa vas- 

oman olemuksensa mukaan, niin hiin 

suuntautuu jonkin muun mukaan - 

ten. Ihminen on yksinkertaisesti syntynyt 

itsestiiiin selvddn kansanryhmiiiiry 

kenties itselleen tiiysin vieraan tai risti- joka ei nZikyviisti koettele hdnen tausriitaisen 

asian perusteella. 

taansa. 

Jokainen lienee myos kiiytiinnon elli- Mutta jo niinkin liiheisen kulttuurin 

mdssd kokenut, ettii identiteettiin liittyy parissa kuin Ruotsissa oman kansalli- 

kaksi peruspiirrettii. Toinen koskee sasuuden ja miniin viilinen yhteys alkaa 

maisfumista omaan taustaansa, kuten tavalla tai toisella aktivoitua. Yksilci suo- 

kansallisuuteen ja toinen yksilollistii dattaa persoonansa liipi kulttuurihisto- 

omaleimaisuutta. Mutta mikii osuus riallisen todellisuuden: olen suomalai- 

identiteetissii sitten on suomalaisuudelnen. Ihminen ei tavallaan olekaan perla 

ja mikii jonkinlaisella yksilollisell2i misoona vain "mindnd" vaan ennen kaiknuudella 

vai onko keinotekoista erottaa kea tietyn kulttuurin edustajana. 

niit?i ollenkaan toisistaan? Emme voi Siirtolainen kokee ikiiiinkuin ylliittii- 

myoskiiiin sivuuttaa kyseisten kiisitteien, ettd suomalaisuudesta on syntymiisden 

vAlistii suhdetta, mikiili identiteettiii tii saakka kasvanut runko hiinen mind- 

halutaan analysoida pintaa syvemmiille. puuhunsa. Minuus rakentuuu tai nakertuu 

kansallisten juurien kautta. Kyseessd 

on prosessi, jossa kansallinen ja per- 

Raimo Riinnholm, Suomen Akntemian erisoonallinen iderrtiteetti lomittuvat toikoistutkiia.siinsa. 

ZJ

ldentiteetti ruotsinsuomalaisten voimavarana 

Tosin tiimii kansallisen tietoisuuden Kahden kulttuurin vuorovaikutuk- 

aste voi vaihdella huomattavasti eri ihsessa eldmdntilanteen muutokset priomisten 

kesken. Oleellista on kuitenkin risoivat esiin sellaisia tekijoitii, joiden 

se, ettd kansallisuuden merkityksest2i merkitys yksilon arkitodellisuudessa 

kasvaa keskeinen osa ihmisen mindmer- joutuu piiivittiiin testattavaksi. Tiimii 

kitystii. Hdn ndkee sekii puutteensa ettd avaa uudenlaisia nlikokulmia ihmisen 

hyveens2i ikiiiinkuin kansallisten juurien kiiyttliytymisen ymmdrtdmiseen, niikci- 

liipi. Se on peili, josta hiin peilaa ja hiintii kulmia, joilla kiiytiinnon lisdksi on mie- 

peilataan. 

lenkiintoa mycis perustutkimuksen kan- 

Leimaamisen syyt ovat usein kansallisia, 

vaikka kokemukset ovat yksilollinalta.siii. 

Vaikka ihminen voikin tehdii eron 

yksilollisen ja sosiaalisen identiteettinsii 

Tutkimusongelma ja viitekehys 

viilillZi, hiin tiedostaa olevansa kulttuu- Meneill2i2in olevan ruotsinsuomalaisia 

rinsa tuote. Hdnessd on kansallisuuden lapsia ja nuoria koskevan tutkimuspro- 

leima, jonka viilityksellii kokemukset sijektini perusongelmana on tarkoitus selsiiistyviit.vittiiA 

yhtiiiiltd, miten eri tavoin kansallinen 

identiteetti kytkeytyy, heijastuu tai 

Siirtol aisuus virittiid nikiikulmia 

kerrostuu suhteessa miniiiin. Toiseksi on 

syytii eritell ii niiiden kytkentoj en viilisiii 

Identiteetin kannalta siirtolaisolot tarjo- strategioita ja niiden yhteyksiii ihmisen 

avatkin otollisen kentiin kyseisen kiisit- eliimiintilanteeseen: kouluun, kaksikieteen 

monitasoiseen analyysiin. Kyseeslisyyteery tulevaisuuden tavoitteisiin, 

sii on eriiiinlainen marginaalitilanne, jos- tyota ja eliimiiii koskeviin arvoihin. 

sa tutkittava ilmio, kulttuurijuurien Ongelman kannalta tarkastelulle kes- 

merkitys, virittyy tieteellisesti havaittakeistd teoreettista taustaa ovat tarjonneet 

vaksi. 

miniikiisitystii ja samaistumista koske- 

Koneiden tekniset heikkoudet havaivat ndkokulmat sekii kaksikielisyyttii ja 

taan usein vasta ylisuurissa rasituksissa. asenteiden olemusta selvittiiviit teoriat. 

Ihmiselle, biologiselle koneelle, vieraan Miniikuvan kehityksen ja identiteet- 

kulttuurin parissa eltiminen voi muotiongelmien ymmiirtiimiselle on olemasdostua 

eriitinlaiseksi rasitustestiksi, jossa useita l?ihestymistapoja: persoonallisa 

ihmisen kulttuurikonttia ravistellaan. suusrakenteen teoria, psykodynaami- 

Kahden asian suhteesta, miniin ja suonen identiteettiteoria, antropologis-psymalaisuuden, 

on vaikea saada irti olenkologiset tutkimukset tai sosiaalipsykonaisia 

nyansseja, ellei sitd piiiistii tutkilogiset selvitykset. Kullakin orientoitumaan 

sellaisena kuin se arkitilanteissa mistavalla on omat rajoituksensa. 

normaalisti toimii. Viihemmistokulttuu- Useimmissa teorioissa miniiii tarkastelrin 

jdsenenii elettiiessii persoonallisuulaan kokonaisuutena, joka muodostaa 

den olemus voi todentua suureena, joka hierarkisen jiirjestelmiin. Systeemin pe- 

valtakulttuurissa on tavallisesti tiedosrusosilla on sisdiset suhteet, jotka kehitamaton 

tai vaikeasti liihestyttiivissii. Ihtyskulussa vaikuttavat toisiinsa. 

misen on vaikea eritellii kokemusperiii- Tutkimusongelman kannalta keskeisesti 

minuutensa ja suomalaisuutensa tisiii ja kiiyttokelpoisia viitekehyksiii ovat 

laa, ellei hdn ole joutunut kyseistii il- nimenomaan sosiaalisen ja etnisen idenmiotii 

kouriintuntuvasti kohtaamaan. titeetin teoriat, joiden ldhempiiiin eritte- 

30

--.. 

lyyn tiimiin artikkelin volyymi ei anna toihin perehtymistd on edesauttanut 

sijaa. Oleellista on kuitenkin se, ettd myos se, ettd olen ollut aikoinaan Bot- 

niiistd liihtokohdista persoonallisuus kyrkassa sekd siirtolaisopettajana ettd 

voidaan kiisittiiii sisiiistyneeksi kulttuu- ruotsalaisluokan opettajana. 

riksi, jonka elimellinen osa on kansalli- Otokseen on oppilaiden lisliksi kuunen 

identiteetti. 

lunut opettajia ja muita koulualan asintuntijoita 

sekii joitakin lasten vanhem- 

Tutkimusaineisto 

pia. Oppilaat ovat Ruotsin peruskoulun 

keski- ja yldasteen suomalaisia siirtolais- 

Paikallisesti tutkimusaineisto voidaan lapsia ja opettajat heidiin luokanvalvoji- 

jakaa kahteen pddosaan: Pohjois- ja Eteaan tai aineopettajiaan. Aineistoa on tiiylii-Ruotsista 

keriitty materiaali. Edellidennetty vield seurantatutkimuksella, 

nen kiisittdii liihinnii Tornionjokilaakson tyoeldmdssii tai opiskeluvaiheessa ole- 

ja sitii ympiirbivdt paikkakunnat Luulajaan 

saakka. Jiilkimmiiinen koostuu etuvilla 

henkiltrillA. 

piilissd Tukholman liihellii sijaitsevasta 

Botkyrkan kunnasta. 

Tuloksia 

Myos ajallisesti aineisto on jaettavissa Laajan projektin analyyseistii otetaan 

kahteen periaatteelliseen osaan: seuran- seuraavassa esiin tulokset, jotka kosketatutkimukseen 

ja edellisessii kappavat miniin ja suomalaisuuden viilistii yhleessa 

mainittuun otokseen. Seurannan teyttii, kulttuurisidettii. Metodisesti suh- 

nykyvaihetta on vaikea paikallisesti de-efekti on saatu sitery ettii kullekin 

yleistiiii tai rajata, koska tutkittavat asu- koehenkilolle on muodostettu uusi 

vat tdllii hetkell?i eri puolilla Ruotsia, ja muutfuja sen mukaan, missd suhteessa 

osa on muuttanut Suomeen. 

mindarvio on suomalaisarvioon. Tutkit- 

Valinnan kriteerind on ollut kahden tavista on tarkasteltu kahta iiiiriryhmiid, 

kulttuurin kohtaaminen ja siinii esiin etiiiille ja llihelle arvioineet. Samalla tar- 

nousevat ongelmat. Tiissii mielessd joutuu mahdollisuus tarkastella sitii, 

kummatkin paikalliset piiiikohteet tiiyt- kumpi merkitsee enemmen: yleiskiisitys 

tliv2it omaleimaisella tavallaan kriteerin itsestii sindnsd vai kyseinen suhde. 

muodon ja hengen. Lisiiksi otokseen on Kulttuurisiteellii on erittiiin selvii vh- 

haluttu saada mahdollisimman edustateys kouluyritteliiiisyyteen. Miniin ja 

va niiyte sekd suomalais- ettii ruotsalais- suomalaisuuden ldhelle arvioineet pyrluokkia 

kiiyviltii siirtolaisoppilailta. T?ilkiviit selviytymiiiin koulunkiiynnistdiin 

lainen vaade ei onnistu millii alueella huomattavasti paremmin kuin ne, jotka 

tahansa. koska suomalaisluokat keskit- ottavat etiiisyyttii kulttuurijuuriinsa. 

tyviit vain tietyille paikkakunnille. Vertailun vuoksi otettakoon esimerkki 

Tornionjokilaaksolla on kahden kult- kahden taustamuuttujan, iiin ja luokary 

tuurin ilmionii pitkii historiallinen pe- erillisvaikutuksesta. Tulosten mukaan 

rinne. Botkyrka puolestaan edustaa siir- i2illii itsess2iiin ei niiytii olevan merkitystd 

tolaisten koulutusjiirjestelyissii maan kouluyritteliiiisyyteen. Suomalaisluo- 

edelliikiiyviiii ja modernia paikkakunkalla on oireellisesti paremmat tulokset 

taa. Siellii myds omakielisten luokkien kuin ruotsalaisluokalla, mutta sill;i ei ole 

toiminnalla on taustanaan vankkaa ko- tilastollista merkitystii. 

kemusta. Sen lisiiksi paikkakunnalla kiiy Kulttuuriyhteys merkitsee selviisti 

oppilaita mycis ruotsalaisluokilla. Taus- suurempaa tavoitetietoisuutta jatko- 

31

ldentitoetti ruotsinsuomalaisten voimavalana 

opiskeluun niihden. Omaan kulttuurionnistumisen syyksi. Miniin ja suomataustaansa 

tunnustautuvat ovat varlaisuuden liihelle arvioineet eiviit syytii 

mempia lukioon jatkamisestaan. epiionnistumisestaan siirtolaistaus- 

Myos iiillii on tilastollisesti merkitsetaansa niin paljon kuin etiiiille arvioivd 

yhteys opiskelutietoisuuteen, tosin neet. 

selviisti pienempi kuin kulttuurisiteellii. Mindn ja kulttuurijuurien viilinen 

Yliiasteella ollaan varmempia lukioon suhde niikyy myos koulumenestykses- 

jatkamisesta kuin keskiasteella, mikd sii. Omiin juuriin sitoutuneilla on pa- 

vaikuttaa luonnolliselta ja tuloksien remmat arvosanat kuin niilld, joilla ei ole 

kannalta johdonmukaiselta. Tulee kui- kiinteiid yhteyttii miniin ja kulttuuritaustenkin 

panna merkille, ettd kulttuutan vdlilld. Suhde-efektin merkitys ndytrisiteellii 

on iiin tuomaa tavoitetietoitdd myos teriivoityvdn iiin myote. Ia[e 

suutta suurempi vaikutus. 

itsessddn ei sitiivastoin niiytii olevan 

Iiistii riippumatta mindn ja suomalai- merkitystii. 

suuden liihelle arvioineet arvostavat sen Oppilaiden kiiyttliytymispiirteitii ar- 

hetkistii tyotiiiin, koulunkiiyntiii ja siitii vioitiin eri ulottuvuuksilla, kuten tove- 

saatavaa oppia. 

risuhteet, koulupinnaus, oppimis- 

Ne, joiden mindarvio poikkeaa suovaikeudet, hiiiriokiiyttiiytyminen jne. 

malaisarviosta, syyttdviit oppimis- Oppilaiden omia, subjektiivisia kokevaikeuksista 

enemmdn omia kykyjiitin muksia haluttiin tiiydentiiii ulkopuoli- 

kuin ne oppilaat, joilla on kiinteii yhteys sella arvioinnilla, opettajien kiisityksillii. 

kulttuuritaustaansa. Oppimisvaikeuksi- Kyseessd on oppilaskuva, jonka luokanen 

projisoiminen omiin kykyihin voi olvalvoja yhteistyirssii muiden opettajien 

la oppilaan itsensii kannalta kohtalokas- kanssa on luonut arvioitavan tietyistii 

ta ja pedagogisesta niikokulmasta tur- persoonallisuuden piirteistii. Tiimii ophauttavaa.pilaskuva 

ei rajoitu vain koulutilantei- 

Yliiasteella oppilaat luottavat enemsiin, vaan ulottuu myos koulun ulkomdn 

omiin kykyihinsii. Ialla ja kulttuupuolelta saatavaan informaatioon. Tunrisiteellti 

on kuitenkin ongelman kannalnetustihan kodin ja koulun viilinen yhta 

kiintoisa yhteisvaikutus; kulttuuteistyii on Ruotsissa aktiivista ja monirisiteen 

efekti on selviisti teriiviimpi kespuolista. Myos koulun pedagoginen vakiasteella. 

Pedagogisesti asia on kiintoirianssi leirikouluineen jne. antaa opettasa 

siksi, ettii myonteisen oppimiskokejille arvioperspektiiviii fyysisen luokkamuksen 

ja kykyihinsii luottamisen pohja tilan taakse. 

tulisi luoda opiskelun varhaisvaiheessa. Miniin ja suomalaisuuden liihelle ar- 

Tulosten mukaan kulttuurisiteellii niiytviointi niiyttiiii ulkopuolisten arvioitsitiiii 

olevan tete tyote tukeva vaikutus. joiden niikokulmasta merkitseviin oppi- 

Koulutyon epiionnistumisen liittiimilaan persoonallisuuden eheyttii, koulunen 

kielivaikeuksiin ei ntiytii olevan yhmotivaatiota ja viihtymistii. Hiiiriokiiytteydessii 

kulttuurisiteeseen. Sitdvastoin tdytyminen, koulutyon vieroksunta ja 

idn osuus on tilastollisesti merkitsevii; tahalliset poissaolot olivat puolestaan 

keskiasteella oppilaat syyttiiviit epiion- leimallista niille, joilla ei ole kiintelili yhnistumisestaan 

enemmdn kielivaikeukteyttii mindn ja kulttuuritaustan viilillii. 

sia kuin yliiasteella. Kulttuurisiteellii on Erittiiin terdviisti ero n?ikyi koulupin- 

oireellinen yhteys siihen, missii miiiirin nausdimensiolla. Koulupinnaus on mi- 

siirtolaisuus koetaan koulutyossii epiinimissliiin silloin, kun oppilaan mindar- 

32

L-r._,_- 

Siirtolaisuus - Migraiion a/1902 

vio myottiilee suomalaisarviota ja hiin suhteiden arvostamista sekii niiden 

on iiidinkielisellii luokalla. 

Miniin ja suomalaisuuden lliheinen 

myonteisempiiii kokemista. 

yhteys niiyttiiii merkitseviin myos yleistii 

psyykkistii hyvinvointia. Yleinen itsekii- 

Pohdintaa 

sityksen myonteisyys ei sitii vielii viilttii- Kulttuurisiteen monitasoinen merkitys 

miittii takaa. Oleellista on se, missd suh- ihmisen eldmiintilanteeseen heriittiiii 

teessa itsearvio on kansallisarvioon. Sa- kiintoisia niikokulmia, joita on tarkoitus 

ma trendi oli havaittavissa monissa edelleen selvittiiii meneilliiiin olevassa 

muissakin edelld mainituissa tuloksissa. tutkimusprojektissani. Voidaan perus- 

Sekii kansainviilisyyskasvatuksen ettellusti kysyii, onko minlin ja suomalaistii 

ylikansallisten paineiden kannalta oli juurien suhteella enemmdn merkitystii 

kiintoisa havainto, ettii omiin juuriin si- kuin niistii niihtiiviillii erillisefektilld tai 

toutuminen merkitsee myos vieraan niiden yhteyksillii. Voisiko kyseessii olla 

kultfu urin arvostamista. Terve, kansalli- erddnlainen "itseisarvo", jonka vaikufus 

suuteen ankkuroituva identiteetti niiyttiiii 

tulosten mukaan merkitsevdn itsear- 

ei ole v2ilttdm?ittii sidottu niiiden kahden 

suureen - miniin ja suomalaisuuden - 

vostusta niin oman kuin valtakulttuurinkin 

parissa. Siirtolainen kokee kan- 

omavaikutukseen? Ja jos on, niin millii 

tavalla. 

sallisesti kelpaavansa itselleen eikii ai- Ainakaan tulosten mukaan kielheetta 

viiheksy toisiakaan. 

teinenkiidn miniikiisitys ei ole siniinsii 

Mindn ja suomalaisuuden liihelle ar- kohtalokasta, jos se on ldheisessii yhvioineet 

mieltiiviit tyirtii koskevat arvot teydessii kulttuurijuuriin. Vastaavasti 

sisiillollisesti motivoituneemmin kuin myonteinen yleiskuva itsestii ei toimi 

ne, jotka ottavatetiiisyyttii omiin juuriin- riittiiviind ennusteena, jos suhde suomasa. 

Edelliset arvostavat tulevassa tycislaisuuteen on etdinen. Olennaisempaa 

sddn enemmiin mahdollisuutta itsensd niiyttiiii olevan minuuden kulttuurikyt- 

toteuttamiseen ja jiirkiperdiseen toiminkentii kuin myonteinen miniikuva sindntaan 

kuin jiilkimmiiiset. Iella, sukupuosd.lella, paikkakunnalla ja monilla muilla Havainto panee pohtimaan identitee- 

taustatekijriillii ei niiytd olevan sellaista tin merkitystd nimenomaan oman kult- 

merkitystii kuin kul ttuurisiteellii. fuuriminuutensa tiedostamisena, sa- 

Kiinteillii kulttuurijuurilla on merkimaistumisena juuriinsa sellaisena kuin 

tystii mycis yksil

ldentilg6tti ruotsinsuomalaistsn voimavarana 

suuksia voidaan eriteila sekd arvioinnin 

myonteisyyden ettii erotuksen laadun 

dimensioilla. Erikseen voidaan katsoa 

miniid ja suomalaisuutta koskevan 

mycinteisyysefektin osuus sekii n?iitd 

koskevan suhteen vaikufus. Erotuksen 

laadun ulottuvuudella erillisefekti on 

puolestaan analysoitavissa sekii arviointieron 

voimakkuuteen ettd suuntaan 

n?ihden. 

Tietiimys minuuden kulttuurisidonnaisuudesta 

voi tdten edesauttaa identiteettiin 

liittyvien kiisitteiden pelkistAmistii 

ja niiden keskiniiisten suhteiden 

uudenlai sta problematisointi a. 

Kirjoittaja tekee parhaillaan tutkimusta ruotsinsuomalaisten 

lasten ja nuorten kansallisen ja miniiidentiteetin 

viilisistii suhteista. 

Terve, kansallisuuteen ankkuroituva identiteeft i merkitsee itsearvostusta 

niin oman kuin valtakulttuurinkin parissa.

L>- 

jouko Tyyri 


llarhaan 

kontaktin olen saanut siihen 

.1 yleisoon, joka kokoontuu juhlimaan 

hyviikseni. Kehitiin eliimdntapaani samaan 

suuntaan kuin kirjallista tyyliiini, 

Suomen itseniiisyytt?i ja odottaa kunnon jotta iiiini tulisi esiin, niikyisi. 

puhetta. Pienessiikin kunnassa jokin lau- Helsinkil2iisend en juuri hiihtele, vaan 

takunta pitiiii tehtiiviiniiiin tuon miel- kierriin Lauttasaaren ihmeen vaihtelevia 

tiiylentiivdn juhlan jiirjestdmistii. Pidiin rantoja. Kuopiossa sen sijaan kipuan 

kutsua kunniana ja koen tapahtuman Puijon laduille heti kun piiiisen joskus 

melkein aina palkitsevana. Miksi? marraskuun lopulla ja kysyn kuntoa 

Vaistosin piary ettii yleisci ei odota 

luettua kirjoitusta. Esityksessii pitiiii olla 

suksilta huhtikuun puoliviiliin asti. ]oko 

hyvdksyn aktiivisesti talven tai en viih- 

jokin ajankohtainen jakso ja huolellisesti dy Savon piidkaupungissa. Niiin asen- 

muotoiltu tuore ajatus, mutta hyvii kirnoidun niin kauan kuin jaksan nostaa 

jallinen asu ei.riitii. Piiiiasia on puheen 

aito aksentti. Aiinilaji ei saa olla ihan 

katseeni ylos Jerusalemiin. 

Toistaiseksi, tyoikiiisend, en tiedii tar- 

arkinen eikii kovin juilallinen. Siivy saa kalleen, mihin asetun eliikeliiisenS. 

mielellddn vaihdella, samoin sanonnan Luultavasti vuodenaikojen kierto vai- 

tempo. Juttu on tavallaan siivellettdvii ja kuttaa vaaliin eli on leimannut minut 

joiltakin osin improvisoitava. Osia yh- suomerunaalaiseksi. Yritiin siirt2iii lapdistiiii 

puhujan puhetapa. 

sille isdni opin, ettai ikkunoista pitiiii nii- 

Puhun mielelliini myos pohjoismaikyii metsiiii ja vedenselkiiii. 

selle yleisolle. Suomalaisuuteni on tun- Rohkenen sentddn olettaa, ettii sii2it ja 

tuva etu monesta syystii. Suomenruotsi suhdanteet eiviit ratkaise piidtostiini sen 

on ensiksikin selkein ja miehekkiiin poh- enempiid kuin alkoholin hinta tai verojoiseurooppalainen 

kieli; sitd ymmdrretusaste. Pysyn poliittisena ihmisenii eli 

tiiiin parhaiten Itdmeren rannoilla ja Is- Suomessa. Missii muualla voisin olla yhlannissakin. 

Toiseksi en ole suomentii poliittinen kuin kotimaassa ja jossain 

ruotsalainen ja puhun hieman ulkopuo- tutussa kotikaupungissa, jonka kaavoilisena. 

Kolmanneksi osaan kevyesti tus kiusaa mieltlini? 

kiiyttiiii myos arkaaista sanastoa joskus Hyviiksyn siis isdnmaan arktisen si- 

hyvin arkisissa yhteyksissii. Pohjoismaijainnin. Puolet Hangon pohjoispuolella 

set keskustelut ovat enimmdkseen hir- eliivistii ihmisistd on suomalaisia. Tiitii 

vittiiviin hillittyje. 

puolta sopii hieman tyylitellli. Ndissii 

Itsekehua? Ei, minii vain en hiipeii oloissa olemme menestyneet. Hyviiksyn 

suomalaisuuttani enkii liioin korosta si- Kemijoen altaat enk?i ymmiirrii Vuotoktii. 

Kiiytiin hieman poikkeavaa aksenttia sen tuottaman hyodyn kiist;ijiii. En aio 

heidlin laillaan palata kantasuomalai- 

I ouko Tyy ri, kirj ailij a 

seen talouteen. T2imii on vihreyteni siivy. 

35


Suomen vientituotanto on suhdanne- Viljelijoita on Suomen tyovoimasta 

herkkdd, ja tiistiikin syystii meidiin on enA2i viitisen prosenttia, mutta sielum- 

itse tuotettava pddosa energiasta. Ndmii me on silti agraarisempi kuin Helsingis- 

tosiasiat meidiin on otettava kerta kaikkiaan 

annettuina liihtokohtina. Jos emme 

tee ndiry seuraava polvi karkaa velsii 

luulisi ja luullaan. Junttius on yksi 

resurssi. Talonpoika ei juuri voita sisiillissotia, 

mutta itsendisen Suomen sankakaorjuudesta. 

Suomalainen ei tule toireita ovat Mannerheim ja pienviljelijii. 

meen ilman runsaita reservejd. 

Maalaisliitto nousi tasavaltalaisen Suo- 

Suomessa on noin kolmesataatuhatta men piiiipuolueeksi, joka kykeni jaka- 

jiirjestiiytynyttii metsiistiijiiii, Puolassa maan vallan vasemmiston kanssa. Poh- 

ehkd kolmekymmentiituhatta. Metsiisjoismaissa sosiaalidemokratia pystyi 

tys ei siten ole tiililld vain yldluokan van- vakiinnuttamaan yhden puolueen valha 

harrastus, vaan se kuuluu kultfuulan.riimme. Kulttuurimme on vielii suhteel- Skandinaavista taustaa vasten katsotlisen 

liihelld erdkautta. Kaskenpolttokin tuna Suomi oli poikkeava maa tai omi- 

vaati miltei paimentolaisen liikkuvuuttuinen saari erottuaan Veniijiist2i. Valta. 

Siirtolaisuuteen liittyy sekii pakkoa tiomme omisti enemmdn teollisuutta ja 

ettd perinteitii. Matkaan on liihdetty tie- viilitti vdhemmdn sosiaalisista oloista 

tyn osaamisen varassa. 

kuin demarien hallitsema Ruotsi. 

Itseniiisen Suomen armeija luotiin no- Talonpoika turvautui valtioon ja 

peasti, ei tyhjiist2i, ja ylliittiivintii oli laaja osuustoimintaan. Nyt meillii on heikko 

reservimme. Talvisodasta tuli kahden porvaristo, kun yritlimme sopeufua san- 

kokonaisen armeijan todellinen sota eigen porvarillisin siiiinnoin toimivaan 

kii paikallinen kahakka. Jatkosotakin eurosysteemiin. Meillii ei ole omia rik- 

peatryi Suomen torjuntavoittoon. Arkaita riittliviisti. Meiliii on puhkaistuja 

meijatta eldnytkansa ei olisi siihenkyen- kuvitelmia laajalle levinnneestd vaunyt 

ilman yleistd selviytymisen kykyii. raudesta. 

Vuoteen 1994 mennessd Suomi tode- Suomalainen kyllii omistaa maata, 

taan ainoaksi Neuvostoliiton eurooppa- metsiid ja muutaman huoneen. Yha 

laiseksi naapuriksi, joka toipui sodasta useampi nuori suomalainen perii ensim- 

yhden sukupolven aikana. Neuvostoliitm2iisen ja toisenkin asuntonsa, mutta hdto 

voitti vield taistelun Berliinistd, mutta nen perint6nsd tuotto niiyttiiii hu- 

sodan se lopulta hiivisi. Tiitii ei Viiino penevan kansantalouden velkoihin. Tuo 

Linna oivaltanut vuonna 1954. 

koulutetfu nuori suomalainen joufuu 

Suomen valtio svntvi kolmen heiken- testaamaan itsensd kansainviilisillii 

tyneen suurvallan keskelle. Poliittinen markkinoilla. Nainen saattaa onnistua 

Suomi voimistui Venlijiin tappiosta Kri- miestii paremmin. 

minOolannin sodassa. Euraasialainen Itsendinen nainen piirtyy suomalai- 

Veniij2i hiivisi sodan Japania vastaan 

vuosisadan alussa ja luhistui ensimmiiisuuden 

kuvaan heti talonpoikaisen heriinniiisyyde;r 

ja alemman suomenkielisessd 

maailmansodassa. Nykysuomalainen 

valmistautuu hiljaa Veniijiin hajoamiseen. 

Suurvallan voimat ovat kohtasen 

papiston piirissii. Juhani Aho htinet 

kuvasi piitevimmin. Jos Paavo Ruotsalainen 

oli suurin suomalainen puhuja, 

lokkaasti ehtyneet. Pohjoismainen selus- niin naiset olivat varmaan parhaita kuuta 

ei endii riitii, vaan Suomen on liityttiivii lijoita. Kansallinen sana sai kantavan ak- 

voimistuvaan suuryhteisoon hyvin pian. sentin io ennen fennomaniaa.

dhF_ 

Raamattu kiiiintyi suomalaiseksi kirjaksi 

monia teitii, ehkii suoremmin hepreasta 

kuin olemme tienneet. Hellenismin 

dualistinen kieli ei tarttunut esiiiitien 

korvaan. Suomalainen nainen ei 

erottautunut miehestii arkena eikii pyhiind. 

Hiinestii tuli maamme modernisaation 

suuri edistiijii. 

Suomen moraalinen piiiioma saattoi 

pdiiosalta olla naisten hallussa. He paikkasivat 

jiiljelle jii2ineet miehet ja poistuneiden 

aukot. He myos tajusivat, mikii 

muutos oli tapahtunut, ja uskomattoman 

suuren armeijan jiilkeen Suomesta 

loytyi hdmmiistyttdvii miiiir?i tycivoimaa. 

Nuorta viikeii on tulvinut markkinoille 

viimeiseen pitkiiiin korkeasuhdantee- 

Kuva: Raimo Bonnholm 

37 

seen asti. Nopea kasvu, Suomen talousihme 

selittyy naisten kaksinkertaisella 

tyollii. 

Suurenmoisen sodanjiilkeisen kauden 

jdlkeen me vdhenemme ja vanhenemme. 

Se funtuu myos nuoren sukupolven 

vitaliteetissa, vaikka vaurasfuminen 

jatkuisi. Mitiiiin 2ikkielpymistii 

emme n?ie. Maasta on ldhtenyt paljon 

rahaa ja liihtee vdkeii. Tulemme kaipaamaan 

inflaatiopycirteitii. Ne ilmensiviit 

myos eliiviid voimaa eiviitkii vain markan 

heikkoutta. 

Suomalainen sivistettiiin ja kesytetiidn. 

Miten kiiy tutun aksentin, jonka 

Martti Talvela ja ]orma Hynninen jalostivat 

lauluksi? Pehmeneekci?

Anneli Mlkelii 

Etsitkit 

esivanhempiasi? 

Tfriiiin vanhan miiiiritelmiin mukaan paus, mutta vdhitellen ja 1500{uvulta 

.Eihîrta voi pitdd sivistyneend, jos ldhtien lopullisesti aatelisarvosta tuli pe- 

hdn tietdd isovanhempiensa vanhemrinnollinen ja aatelistosta muodostui yhmat. 

Tiitii sanontaa voi tulkita ainakin teiskunnan arvostetuin luokka. Aateiis- 

kahdella tavalla. Ensinniikin se osoittaa 

suvun merkitystii ja yleensii ihmisen 

syntyperiin tiirkeyttii, mitkii ovat satoja 

ja nykytietiimyksen mukaan jopa tuhansia 

vuosia vanhoja niikemyksi2i. Yksilon 

eli rdlssisddtyyn synnyttiin paljon 

useammin kuin pli;istiin omilla ansioilla 

- tosin suurvaltasodat tarjosivat L600luvulla 

mahdollisuuksia tarmokkaille 

miehille - minkii ohella perheen mai- 

yhteiskunnallinen asema nimittiiin on 

miiiiriiytynyt suurelta osin sen mukaan, 

netta kiillotettiin ja omaisuuksia kartutettiin 

etsimiilld puoliso vertaisten jou- 

keitii hiinen vanhempansa, isovanhemkosta.pansa ja edelleen ndiden vanhemmat Aateliston ohella muidenkin siiiity- 

olivat. 

jen, keskiajalta ldhtien kaupunkien por- 

Tiimii on ymmdrrettdviiii ennen kaikvariston ja uuden ajan alusta kirkon pakea 

siksi, ettii kaiken perittiiviin omaisuuden 

ja aivan erityisesti maan takia oli 

pistory jiisenet olivat tietoisia syntyperiistii2in. 

Kaupunkien kauppahuoneet ja 

tiirkeiiii tuntea sukulaisuusjdrjestykset. arvostetuimmat pappissuvut kehittyi- 

Ihmisten yhdistiiminen isiistii poikaan ja vet niin, ettli avioliittoja solmittiin tar- 

isoisdstd pojanpoikaan on yhtii vanhaa koituksenmukaisesti kiinnittiimiillii eri- 

kuin pysyvien asuntojen rakentaminen tyistd huomiota puolison odotettavissa 

ja peltojen raivaaminen. Omistamiseen olevaan perintoon ja yhteiskunnalliseen 

liittynyt suvun kiisite on syntynyt Suomessa 

jo tuhansia vuosia sitten, ilmeises- 

arvovaltaan. Eikii Suomen talonpoikaisviiestokiiiin 

suinkaan halveksinut naiti 

pronssikaudella eli noin 5000 vuotta makaupoilla saatavia maita tai kunnioi- 

sitten. 

tettavia uusia sukulaisia. 

Lisiiii merkitystii erityisesti mieslinjaa Sanonta isovanhempien fu ntemisesta 

eli isiistii poikaan laskettu sukulaisuus on tulkittavissa toisestakin niikokulmas- 

sai aatelin syntyessii 1200-luvulla. Alkuta: esivanhempia kohtaan osoitettu kiinaan 

kuka tahansa vapaa mies sai palvel- nostus todistaa ihmisen henkisestii vi- 

Ia kuningasta varustamalla ratsun soreydest?i. Henkilo joka tietiiii isoisiinsii 

taary mistii hiinelle annettiin verova- vanhemmat ja iiidiniiitinsii syntyperiin 

on mitii todenniikoisimmin iilykiis, aktii- 

FT Anneli Miikelii, Suomen ja Skandinaaian vinen ja kiinnostunut sukututkimuksen 

historian dosentti. Helsingin yliopisto. ohella monista muistakin asioista. 

38

-\,- 

Siirtolaisuus - Migration Zl992 

Mistii aloittaa? 

1800- ja 1900-luvulla matrikkeleita. Toisaalta 

osa vanhoista aatelissuvuista on 

Kun kiinnostus sukututkimusta kohtaan tullut Ruotsiin ja Suomeen ulkomailta, 

on herdnnyt, ensimmdinen kysymys on joten niiden historiaa voi etsiii erityisesti 

tavallisesti: ketkd olivat esivanhempani balttilaisista mutta muistakin eurooppa- 

ja mistii he tulivat, miten he eliviit? Tiitii laisista matrikkeleista. 

seuraa heti toinen: onko heistd saatavis- Aateliston ohella monet suomalaiset 

sa valmista tietoa? ]a mistii yleensd voi porvarilliset siiiityliiissuvut on tutkithr 

etsiii aineistoa? T?ihiin liittyy usein muita 1800- ja 1900-luvuilla; eiviit kuitenkaan 

ongelmia, esim. sukunimen ikii ja alku- kaikki, joten n?imii selvitykset eiviit ole 

perd. 

yhtd kattavia kuin aatelistosta tehdyt. 

Sukututkimuksen aineisto on lyhyesti Siiiityliiisyys tarkoitti t?issii yhteydessd si- 

sanoen kolmenlaista: on olemassa jo valvistyneisyyttii j a virkamiesasemaa, kysymiita, 

julkaistuja tutkimuksia; toiseksi myksessd ovat ennen kaikkea ruotsinkie- 

on olemassa muuta kuin painetuissa kirliset suvut, jotka saivat alkunsa jonkun 

joissa olevaa yleistii aineistoa ja kolman- suuren talonpoikaistalon pojan liihdetneksi 

tutkijalle avautuvat arkistojen tyii opintielle. Koulussa hiin sai vieras- 

asiakirjat, mikiili hdn osaa etsiii ja kiiytkielisen nimen ja hiinen jiilkelAisist2iiin 

tde niite. 

kasvoi siiiityliiissuku. Osa tutkituista su- 

Valmis, julkaistu ja painettu tutkivuista ei tunne kantaisiinsii syntyperiiii. 

muskirjallisuus ei kata kaikkien suoma- Ensimmiiinen Snellman tuli 1 600-luvulla 

laisten esivanhempia. Onnekkaimpia Kristiinankaupunkiiry mutta asiakirjat 

ovat ne sukulaisiaan etsivZit, joiden esi- eiviit paljasta hdnen taustaansa. 

vanhemmissa on aatelisia, sillii koko Viihiten ja epiitasaisimmin on tutkithr 

Suomen aatelisto on tutkittu jo vuosi- talonpoikaisviiestoii ja tavallista kansaa, 

kymmeniii ja vuosia sitten. Koska Suomi koska sen tutkiminen on yleistynytvasta 

liitettiin 11o0-luvulta liihtien Ruotsiin, 

suomalainen aatelisto - joka tosin men- 

parin viime vuosikymmenen aikoina; 

mielenkiinto saman suvun hallussa olneind 

vuosisatoina tuskin tunsi itseddn leita maatiloja kohtaan tosin syntyi jo 

nykyajan mielessd korostetun suomalai- 1920-luvulla. Suuri osa tutkimuksesta 

seksi vaan yleisvaltakunnallisesti Ruotsi-Suomen 

yldluokaksi - kirjoitettiin 

on lisiiksi julkaisematonta ja sen tavoittaa 

vain tekijdltiidn, mutta varsinkin su- 

Ruotsin Ritarihuoneeseen. Erittiiin laakuseurat pyrkiviit julkaisemaan tutkijat, 

tuhansien sivujen paksuiset kirjat, muksensa myos kirjoina ja muina paino- 

kattavat aatelin menneisyyden hamasta tuotteina. 

keskiajasta eli yleensii 1200-luvulta Kaikille niiille tutkimuksille on yh- 

1900-luvun alkuun. 

teistd se, ettd ne etenevdt menneisyydes- 

Venlijiin vallan aikana Suomen saatua tZi nykyaikaa kohti. Suvuksi koetaan 

autonomisen aseman tiinne luotiin oma esiisii, jonka jiilkeliiiset on koottu taulus- 

Ritarihuone. Suomalainen aatelisto toksi ja sukupuuksi. Toinen yhteinen te- 

muodostui nyt sekii vanhoista, jo Ruotkijii on vanhastaan miehisyys eli suvuksi. 

sin vallan aikana riilssioikeudet saaneis- on koettu isoisiistii isiin kautta poikaan 

ta suvuista ettd uusista, vasta 1800luvul- ja pojanpoikaan etenevd linja. Naiset on 

la aateloiduista. Kaikkien ndiden suku- kirjattu vain perheenj2iseniksi eli isiensii 

jen jiisenistii ja samalla suomalaisen aa- tyttliriksi, aviomiestensii vaimoiksi ja 

teliston vanhoistakin tiedoista on koottu lastensa iiideiksi, mutta heiddn tausto- 

eo

Etsitko osivanhempiasi? 

jaan tai jiilkeliiisiiiiin ei ole tutkittu. Hei- Niiitli helpompaa on kuitenkin etsiii 

diit mainitaan siis ainoastaan perheittensd 

jdseninii. Suvun ei ole tulkittu jatku- 

paikallishistoriallista kirjallisuutta. Iokaisesta 

Suomen kaupungista ja useamvan 

tyttiirestii. 

masta kuin joka toisesta maalaiskunnas- 

Sama miesvoittoisuus niikyy myos suta on olemassa historia ja lisiiii tehdiilin 

kututkimusten henkilokuvauksista. Var- jatkuvasfi noin 10-15 vuosittain. Ndiden 

sinkin aatelismatrikkeleissa j a siiiitylliis- kirjojen avulla voi perehtyd esivanhemten 

sukukirjoissa on paljon merkittdviksi pien elinympiiristcion ja merureisyyden 

koettujen miesten virkaa ja asemaa sekd ellimiiiin, minkii ohella niissii on tavalli- 

yleisiii saavutuksia koskevia tietoja. Naisesti henkilohakemistot. Paikallishistosista 

ei ole kirjattu yleensd mitiiiin muuta rioita on kirjastoissa, mutta niitii ei 

kuin henkilotiedot. Esim. ensimmiiisenii useinkaan myydii kirjakaupoissa vaan 

suomalaisena naisena romaanin vuonna ostajien on tilattava kirja kaupungin- tai 

1840 julkaissut Fredrika Wilhelmina kunnanvirastosta. Monista kunnista on 

Carstens, syntyiiiin Stichaeus, mainitaan tehty lisiiksi erillisiii talonhaltijaluette- 

sukututkimuksissa vain aviomiehensii loita, joissa mainitaan talojen isdnndt se- 

vaimona, ei lainkaan kirjailijana. kli joskus emiinniitkin aina 1500-luvulta 

Ndiden laajojen, kokonaisia sukuja 

koskevien aatelismatrikkeleiden ja mui- 

asti. 

den sukuselvitysten ohella Suomessa on 

julkaistu paljon muuta henkilohistoril- 

Itse sukututkijaksi? 

lista tutkimusta, sekii ammattialoittain Kunvalmiina saatava aineisto ei tyydytli 

ettii henkiloittain. Tieteelliseksi koettu eikii riitii, sukua voi tutkia itse. Useim- 

genealogia eli sukututkimus on Suomesmat ihmiset liihteviit etsimiiiin omia esisa 

jo yli 100 vuotta vanhaa. Koska Suovanhempiaan eli vanhempiensa isiiii ja 

men vanha sivistyskieli oli ruotsi, suuri iiitiii ja edelleen niiiden vanhempia niin 

osa tiistd aineistosta on ruotsinkielistii. pitkiille kuin tietoja lttyfry. Tutkimus 

Suomen kielen tutkijat ovat perehtyneet etenee siis toisin piiin kuin aatelisma- 

laajalti nimistoory myos sukunimiin eli trikkeleissa tai muissa painetuissa suku- 

niiden syntyyn ja levinneisyyteen. kirjoissa: etsit?idn juuria, ei rakenneta 

puuta. 

Kiinnostavaa oheisaineistoa 

Suomalaisten mahdollisuudet selvittiiii 

juuriaan ovat erittiiin hyvdt. Paras 

Painetun ja valmiin sukututkimuksen tilaisuus sukeltaa esivanhempiensa 

ohella omaa sukua koskevaa aineistoa maailmaan on Helsingissd, koska Val- 

on saatavissa ja koottavissa monista paitionarkistoon on jiiljennetty kaikkien 

koista. Hautausmailla kannattaa etsid suomalaisten seurakuntien kirkonarkis- 

muistokivili, jos tietdd mihin seurakuntoja sen ohella, ettii tiissd maan piiiiarkistiin 

esivanhempia on haudattu. Valokutossa on kilometreittiiin valtion viranvia 

on talletettu erityisesti Museovirasomaisten toiminnan yhteydessd eri vuotoon 

mutta muihinkin museoihin. Valsisadoilla syntyneitii ja henkiliihistorimiiksi 

koottua perimdtietoa on sekd Muaan soveltuvia papereita. Helsingissii 

seovirastossa ettii Suomalaisen Kirjalli voi siis tutkia yhtii hyvin hankolaista 

suuden Seurassa, ja suomalaisiin mur- kuin ilomantsilaistakin sukua matkustateisiin 

sekti nimistoon voi tutustua ylimatta pidemmiille kuin Rauhankadulle. 

opistojen piirissii olevissa laitoksissa. Toisaalta nykyaikainen jiiljennetekniik-

-\,* 

ka, asiakirjojen rnikrokuvaus, tekee fut- kirjattava, miehet ja naiset, ja kirjaamikimisen 

mahdolliseksi muuallakin kuin nen tehtiin ruokakunnittain. Lasten suh- 

piilikaupungissa: kokoelmia on kuvattu teen kiiytiinto vaihteli, sillii heistii oli 

maakunta-arkistoihin ja suurimpiin kir- mahdollista pitiiii erityistd lastenkirjaa ja 

jastoihin eri puolille maata. 

siirtAii heidiit vasta konfirmaation jlilkeen 

aikuisten kirjaan. 

Nimet kirkonkirioissa 

Rippikirjojen eli kirkon piiiikirjojen 

ohella pappien oli laadittava historiakir- 

Suomalaiset voivat tutkia esivanhempijoja eli luetteloita kastetuista, vihityistii 

aan erityisesti kirkon ansiosta. Kris- ja haudatuista; kiiytiinnrissd voidaan putinusko 

ehti maahamme jo vuoden 1000 hua myos syntyneiden ja kuolleiden kir- 

jdlkeen, mutta kirkollisten toimitusten joista. Ndiden luetteloiden ulkomuoto 

eli kastamisery vihkimisen ja hautaami- vaihtelee vield enemmiin kirjoittajittain 

sen ohella erityisesti luterilainen kan- kuin rippikirjojen. Osa papeista on esim. 

sanopetus sai aikaan sery ettd jo 1500{u- merkinnyt synnytt2ineiden ditien iiiry 

vulla liihdettiin kirj oittamaan kirkonkir- osa on kirjannut haudatut naiset, lapset 

joja. Miiiiriiyksiii vakiinnutettiin vuoden ja vanhukset ilman omaa nimeii vain 

1686 kirkkolaissa. 

perheen p2iiimiehen rnukaan: haudattu 

Kirkkoherrojen ja kappeliseurakun- tietyn talonpojan iiiti. Yhteiskunnallisen 

tien kappalaisten velvollisuutena oli pi- aseman merkintii vaihtelee, niin ettli piitiid 

ensinndkin seurakunnan rippi- eli ka tarkoittaa usein nuorta naista, piikas- 

piiiikirjaa, johon oli kirjattava kaikki seuta. Samoin kuolinsyiden merkitseminen 

rakunnan jdsenet perhekunnittain, heiddn 

nimensd, syntymiiaikansa ja -paik- 

oli kirjavaa. Periaatteessa pappien piti 

merkitii kuolintapa, mutta kiiytiinncissii 

kansa sekd kristinopin taitonsa. Tavallisesti 

sama rippikirja oli kiiytossii noin 

tuloksena oli paljon vain oireisiin liittyneitii 

sanoja - pistos, halvaus - tai tun- 

kymmenen vuotta, joten ensimmiiisenii temattomaksi jiiiinyt syy. Nykyajan tut- 

vuonna siististi kirjoitettu aukeama kijan silmin eriis traagisimmista kuolin- 

muuttui sotkuiseksi lisiiysten ja ylivetotavoista oli menehtyii lapsivuoteeseery 

jen viidakoksi sitii mukaa, kun ihmiset 

avioituivat, muuttivat ja kuolivat. Ruo- 

siis synnytykseen. 

kakuntaan tulleet uudet jiisenet kirjoitettiin 

entisten alle ja poisl?ihteneet vedet- 

Sukua liiytyy! 

tiin yli samalla, kun marginaalit saattoi- ]okaisen suomalaisen esivanhempia voi 

vat tiiyttyii monenlaisista merkinncjistti. selvitt?iii kirkollisista arkistoista rippi- 

Kullakin papilla oli oma tyylins2i, he kirjojen ja historiakirjojen avulla keski- 

kirjoittivat monenlaisia rippikirjoja. Siimddrin 1700-luvun alkupuolelle, siis 

nii missii yksi oli laatimassa selkedii mut- noin 10-12 sukupolvea nykyajasta. Kosta 

mahdollisesti niukkaa asiakirjaa, toika jokainen sukupolvi kaksinkertaistaa 

nen laati sotkuisemman mutta samalla esivanhemmat, esivanhempia loytyy 

ehkli nykytutkijan kannalta antoisam- siis periaatteessa jopa noin 8 000, kun 

man. Seurakunta saatettiin varsinkin edetdiin t2imdn p?iiviin tutkijasta ja ote- 

mydhemmin jakaa niin,ettd yhdessii kirtaan jokainen isii ja jokainen iiiti. Henkijassa 

oli vakaa talonpoikaisvdesto, toiloistii fi edetiiiin heidiin asuinpaikkansa, 

sessa torpparit ja heitii alemmat. Kaikilla 

oli silti sama periaate: koko v2iestci oli 

yhteiskunnallinen asemansa, nimensd, 

perhesuhteensa sekd syntym2i- ja kuolin-

Etsitk0 esivanhempiasi? 

aikansa, usein myos muita tietoja, esim. maksi. Tutkiminen vaatii myos oma- 

invaliditeetin tai rikoksia. 

aloitteisuutta ja itseniiisyyttii, sill?i arkis- 

Kiiytiinnossd tutkimus ei paisu niiin tojen ja kirjastojen henkilokunta kertoo 

laajaksi. Monet kirkonarkistot ovat siii- vain, mistd asiakirjoista tietoja voi etsid, 

lyneet vasta 1700-luvun puolivdlistii tai ei lue eikii tulkitse niitii. 

lopusta tai periiti 1800-luvulta ldhtien, Ndiden yleisten ominaisuuksien 

koska ne ovat aikojen mittaan palaneet ohella arkistoliihteisiin pohjaava suku- 

pappiloiden mukana. Tutkimuksen laatutkimus edellyttiid kolmea asiaa. Kirjetessa 

syntyy esivanhempien katoa eli konarkistojen yleisarkistoihin jiiljenne- 

sukulaiset ovat menneet kesken?iiin naityt tiedot alkavat vasta 1800-luvun puomisiin. 

Monet puolisot jiiiiviit selvittdlivdlistA taakse piiin. Tutkijalla on siis 

mdttd: taloon on naitu miniii, mutta kaikista 

yrityksistii huolimatta hdnen syn- 

oltava tiedossa henkilon nimi, syntymiiaika 

ja -paikka noin ennen vuotta 1850. 

typeriinsii ei selviii. Muuttoliike tuottaa Tdmiin saa hautakivestd tai sit2i voi tie- 

muutenkin hankaluuksia, niin ettii piidustella kirkkoherranvirastosta, jollei 

koja ja renkejd on paljon hankalampi sel- sit:i ole kotona omissa papereissa. 

vittiiii kuin paikallaan pysyneitd talolli- Toinen edellytys on kohtalainen ruotsia. 

Myos kiisityoliiiset ja sotilaat ovat sin kielen taito. Vanhat asiakirjat on laa- 

ongelmallisia, koska heillli oli kirjoissa 

ruotsalainen nimi eikii nimen ottanutta 

dittu kokonaan ruotsiksi. Jos tyytyy keriidmiidn 

nimiii ja vuosilukuja, riittiiii 

nuorta miestii ole helppo lciytiiii. Osa esi- tyydyttiiv2i yleistaito, koska sanakirjoja 

vanhemmista voi olla aviottomia lapsia, on olemassa. Toisaalta hyviikii2in nyky- 

joiden isdii ei ole merkitty asiakirjoihin. ruotsin taito ei avaa sellaisenaan kaikkia 

Yleisesti ottaen voi sanoa, ettii keski- vanhoja asiakirjoja, koska menneiden 

m:idrin tutkittavan henkilcin esivanhem- vuosisatojen kieli poikkeaa paljon myopia 

voi loytiiii kohtuullisella vaivalla hemmiistii. 

noin viidenteen tai seitsemdnteen suku- Kolmanneksi tutkijalta vaaditaan 

polveen. Jos tiillaisen sukututkimuksen vanhojen kiisialojen lukemistaitoa. Se on 

piirtiiii juurikuvioksi, sen alimmassa sitd tiirke2impdd, mitii vanhempia asia- 

kerroksessa eli vanhimmassa sukupolkirjoja, mitd enemmiin ja mitii monipuovessa 

on tutkijan ahkeruudesta, taidbsta lisemmin aikoo tutkia. Ruotsin vallan 

ja osittain onnestakin riippuen 32, 64 tai ajan asiakirjat on kirjoitettu saksalaisella 

128 nimed. 

kiisialalla, joka tuli saksalaisten virkamiesten 

mukana 1500-luvulla ja muuttui 

Miti sukututkij alta vaaditaan? 

nykyiseksi kirjoitustavaksi vasta 1800luvun 

puolella. Kiisialasta on julkaistu 

Sukututkimuksen harjoittaminen edel- mallistoja, mutta parhaimman pohjan 

lyttiiii luonnollisesti intoa, halua paneu- saa osallistumalla vanhojen kiisialojen 

tua asioihin ja kiirsiviillisyyttii. Tiedot on kurssille. 

koottava tyoliiiisti ja nimi nimeltd, vuo- Kiisialakurssien ohella sukututkisiluku 

vuosiluvulta. Toisaalta tutkimimuksesta kiinnostuneen kannattaa kiiynen 

on erittiiin kiinnostavaa ja antoisaa dii yleisili sukututkimuskursseja, liiftye 

varsinkin siinii vaiheessa, kun tutkija sukufutkimusseuraan, joita on eri puo- 

huomaa osaavansa ja loytiiviinsii. Innoslilla Suomea, lukea opaskirjallisuutta sefus 

ei saisi kasvaa koskaan niin suureksi, kd seurata alan lehdistrid. Alaan pereh- 

ett2i se tekisi sukututkijan huolimattotymii ll ii hiin oppii kii yttii mii iin kirkonar- 

42

ft---. 

Siirtolaisuus - Migration ?J1992 

kistoja entistd paremmin, saa opastusta maan veroja. Oli kannattavaa olla yhte- 

muiden arkistojen kdytostii, hankkii nii vuonna kuuro ja toisena sokea, minkii 

yleistii taustaa ja oppii muutenkin kuin lisiiksi oli yleistii kastaa varsinkin kaikki 

omasta kokemuksestaary miten kaikki perheen poikalapset saman nimisiksi. 

tiedot on merkittdvii muistiin hyvin tar- Viranomaisille oli aina tarjota vasta 10kasti 

ja tdsmiillisesti jo arkistossa ja kirvuotias Matti siinii, missli olisi kaivattu 

jastossa. 

aikuista miestd. 

Maakirjat kiisittAviit sen sijaan vain ne 

Kun taidot karttuvat 

suomalaiset veronmaksajat eli talonpojat, 

jotka maksoivat veroa talostaan. 

Kirkonarkistot ovat sukututkimuksen Kiiytiinnossii liihes kaikki nimet ovat 

ydinliihteitii. Tutkimuksen laajentami- miesten, koska naimaton nainen oli 

nen tulee kysymykseen, jos tutkija aikoo ikiinsii holhouksen alainen ja vaimo 

piiiistii kirkonkirjoja edeltiiviiiin aikaan aviomiehensd edusmiehisyyden alai- 

eli yleens2i 1700-luvun alkupuoliskosta nen. Ainoastaan leskend nainen oli oi- 

taakse piiin tai avartaa tutkimustaan keustoimikelpoinen, eli hiin voi maksaa 

koskemaan muitakin kuin henkilcitieto- veroja ja saada siten nimensii jopa 1500ja. 

Esivanhemmistahan on toki mukavaa luvun asiakirjoihin, tosin tavallisesti sil- 

tietiiii muutakin kuin nimet, kotipaikat, loinkin vain leski-sanan ja etunimen. 

eliniiit ja perhesuhteet. Miten varakkaita Miehillii oli yleisesti Ldnsi-Suomessa 

he olivat, millainen luonne heillii oli? etunimi ja patronyymi eli isiinnimi, Itii- 

Valtion hallinnon tarpeisiin synty- Suomessa etunimi, osittain myos patneet 

asiakirjat ulottuvat sekd pitemmiille ronyymi, ja sukunimi. 

menneisyyteen ettd monipuolisemmin Sukututkimuksen ulottaminen kir- 

eliimdn eri aloille kuin kirkolliset arkiskonarkistoista taakse piiin on tuntuvasti 

tot. Henkikirjoja on tutkittavissa aina vaikeampaa kuin kirkollisten asiakirjo- 

vuoteen 1634 asti, mutta niistd saatavat jen lukeminen. Parhaimmillaan se kui- 

tiedot ovat paljon niukemmat kuin riptenkin onnistuu niiry ettii mieslinjaa voi 

pi- tai historiakirjoista: tdmdn nimiset edetd aina noin vuoteen 1540 ja talojen 

ihmiset maksoivat henkirahaa tiettynli emdnndt saa mukaan ainakin etunimil- 

vuonna. Rippikirjojen tapaan ndmii asiatiiiin osittain vuoteen 1634. Tyossii on 

kirjat on laadittu ruokakunnittain, mut- paljon ongelmia, koska asiakirjat ovat 

ta koska kysymyksessd oli vero, tavalli- syntyneet menneiden vuosisatojen vesesti 

vain ruokakunnan maksuista vasrottajan kiiytettiiviksi, eiviit 1900luvun 

tannut perheenpii?i on kirjoitettu tiiydel- henkilohistorian tarpeisiin. 

lisesti. Muut perheenjiisenet mainitaan Henkikirjat ja maakirjat ovat osa Val- 

yleensii ainoastaan etuniminh, minkii ti onarkistossa siiilytettdvi ii tilikirjasarj o- 

ohella yleisin merkintii naisesta oli varja, jotka kattavat Ruotsin vallan ajan, 

sinkin 1600-luvulla "msh" eli med sin noin vuodesta 1538 vuoteen 1809. Alku- 

lrustru, vaimoineen. 

perdiset asiakirjat ovat kiiyttokiellossa, 

Henkikirjat kattavat periaatteessa sukututkijoiden on siis luettava mikro- 

kaikki suomalaiset, vaikkakin verosta filmejii, mutta toisaalta filmauksen an- 

oli vapautettu useita viiestoryhmiii: lapsiosta niiihin kirjoihin voi syventyd 

set, vanhukset, sairaat, aateliset, vaih- muuallakin kuin Helsingissii. 

dellen sotilaat jne. Lisiiksi suomalaiset Moni haluaa laajentaa sukututkimus- 

olivat taitavia niiyttelemiiiin ja pakoile- ta etsimiillii muita kuin henkilohistorian 

4J

Etsitkij ssivanhompiasi? 

tietoja. Suomalaiset keskiajan lAhteet miokapituleista tai uusimpana liihteenii 

ovat hyvin niukkoja ja ne on painettu, 1900luvun Etsiviin Keskuspoliisin ja 

rnutta muuten kiiytettiiviin?i on mita mo- Valtiollisen Poliisin kortistoista, akteista 

ninaisimpia asiakirjasarjoja aina 1.620luvulta 

alkavista tuomiokirjoista eli ali- 

ia 

oikeuksien poytiikirjoista, kihlakunnanoikeuksista 

j a raastuvanoikeuksista talohistoriaa 

koskeviin isojakokarttoihin, 

perukirjoihin ja jopa 1800{uvun yksi 

tyiskirjeisiirg joita on talletettu sadoista 

siiiityldissuvuista moniin eri arkistoihin. 

Senaatin talousosastossa on kiinnostavaa 

aineistoa, liiiininhallitusten papereissa 

samaten, puhumattakaan tuo- 

raporteista. 

Erilaista tarjoutuvaa aineistoa on niin 

paljon, ettei sukututkimus ole koskaan 

tiiysin valmis. Mita moninaisempiin 

asiakirjoihin aikoo perehtyii, sitii enemmdnkuluu 

aikaa ja sitti tarmokkaammin 

on opiskeltava saadakseen uusia taitoja. 

Mutta toisaalta: mitii enemmiin esivanhemmistaan 

tietiid, sen kiinnostavammiksi 

he tulevat. 

.._-...........''........,..........................,:--/t--'-/-

l>-- 

fohn Morton Had the Decisive Vote inL776 

DISCUSSION 

In 1988 - the 350th Anniversary of the Delaware settlement - there was a fierce 

debate in Finland whether John Morton of Finnish origin casted the decisive vote 

for the Declaration of American Independence or not. In 1992 there are many 

events under the theme "Roots in Finlaid". Consequently, it might be appropriat'e 

to publish Peter S. Craig's letter confirming the role of John Morton in the process 

of declaring the independence in the United States. 

The letter from Peter S. Craig, Amerition by Dr. Richard H. Hulan). 

can Historian, to Olavi Koivukangas, 

Director of the Institute of Migration, 

July 28,79912 

...Yes, John Morton did cast the deciding 

vote putting the colony of Pennsylvania 

John Morton(1725-1777) was the son 

of John Morton (7683-1725) and Mary 

Archer (c170V1777). His father was son 

of MArten MArtensson Jr. (c1.6a6-U1.8) 

and Margaret Bartlesdotter (c1656- 

on record as favoring the Declaration of 

Plndependence. The vote was 12 coloc771.0). 

His mother was son of John 

Archer (1,649-1740) and Gertrude Barnies 

for independence, none opposed tlesdotter (c1,660a7 a$. 

(New York abstained). The vote of the MArten Mlrtensson was eight years 

Pennsylvania delegation was 3-2 in old when he came to New Sweden with 

favor of independence, with ]ohn Morton 

joining BenjaminFranklin and ]ames 

Wilson to put Pennsylvania on the side 

his father, MArten MArtensson Sr., on the 

Orn in L654. MArten MArtensson, "born 

in Finland in Sweden" was reported to 

of independence. (Two other members be about 100 years old when he was 

of the Pennsylvania delegation who opposed 

independence agreed to abstain 

buried on 31 May 1706. ]ohn Archer, 

born in Sweden (by the 1693 church cen- 

from voting.) 

sus), came to America with his father 

Matthias Hultgren, pastor of Gloria 

Dei church, wrote in the 1780's: "John 

Johan Grelsson (later called John Corneliusson) 

from the Fryksdal valley in 

Morton was ... a member of the 1776 Viirmland on the Mercurius in 1656. 

Congress, during the important discussion, 

whether the English Colonies 

After Johan Grelsson died in 1683, his 

widow Helena married the widowed 

should declare themselves independent MArten Mirtensson, Sr. Margaret and 

or not. An even half of the members Gertrude Bartlesdotter were daughters 

were for a while of the other opinion of B2irtil Eskilsson (died c1678), a Finn 

about this, butJohn Morton atlast joined from Sunne parish, Viirmland who, with 

the party of those who voted for inde- his father (Eskil Larsson), had been sent 

pendence. As now no more association to New Sweden in 1641as punishment 

with the motherland was to be antici- for burnbeating. MArten MArtensson Sr., 

pated, the flame of war spread out, and 

as a result thereof many afflicts came 

Johan Grelsson (Corneliusson) and Bdrtil 

Eskilsson all lived in Ammansland 

upon the land: this is said to have gone where the ancestral "Morton Home- 

so much to his heart, that a little while stead" is now marked as a National His- 

thereafter he died of sorrow." (translatoric monument... 

45

S uomen it s enriis yy t t ti j u fr kt aan 

fintands sj d[a s t d.n[ig fu* dag firos 

C efp fration of finnis fi I n[ep enferuce 

Australiassa juhlittiin Suomen itseniiisyyttii jo puoli 

vuotta ennen itseniiistymistii. 

Sydneyssii toimivan merimiesliihetysaseman hoitajarU 

O.I. Boijerin, kirjeenvaihdosta ilmenee, ettd jo 

juhannuksena vuonna 1917 siell?i pidettiin juhlat 

Suomen itseniiistymisen kunniaksi. 

Postisensuurista huolimatta oli australiansuomalaisillekin 

kantautunut tietoja Veniijiin maaliskuisen 

vallankumouksen jiilkeisistii poliittisista tuulista 

Suomessa. Maanmiehemme siellii arvelivat, ettii 

Suomi tulee julistautumaan itseniiiseksi. Mutta mind 

ajankohtana tarkalleen? Arveltiin, ettei tiite terkeAtii 

kiiiinnekohtaa jiitettiiisi pime?ilin vuodenaikaan 

vaan ettii itseniiistyminen tulisi todenniik

i 

LUTHER CENTER 

ir!'sr, ir f{,1!,r II{rri,.(tr 

Sundoy, December 3, 1967 

W 

47 

The original 

sign from the 

very first railroad 

station in 

the community 

bearing the 

above name. 

Translated, it 

means FinIand.

"Montrealin Suomi-Seuran huoneustolla Suomen itsenliisyyspiivdnii 1936." (Kuva SI/A/0424 /Kanada) 

Suomen itsendisyyspiiiven vastaanotto, Portland, 

Oregonissa oli konsuli John O. Virtasen ja taiteilija 

Kirsti Virtasen merkittiivin vuosittainen tapahtuma, 

j ohon kaupungin arvovaltaista kutsuvierasyleisriii 

saapui satapiiisesti. Kuva on vuodelta 1972. (Kuva: 

John O. Virtanen) 

7 

?:, 

?;' 

Vancouverissa vuonna 1967 vietetyn itseniiisyysjuhlaohjelman 

kansikuva.

+__ 

Vuonna 1964 iuhlittiin BorAsissa, Ruotsissa, Suomen 57vuotista 

itsend'isyyttii niiin hilpeii sti. 

Itseniiinen Suoni 

t0 \'LloTrs 

luHr ,\ 

'()-,\RSFES I 

Fitland sjalutiitdigt 

fuvokasta itseniiisyyspliiviiii voi juhlia iloisinkin ilmein kuten tdssli Tukholman suurlehetystcimme itsenaisyysjuhlakuvassa 

vuodelta 1988. fuhtaa vietettiin kahtena pdivdnii, kumpanakin kutsuttiin 1L00 

vierasta. 

49

TIEDOTUKSIA 

Kaarle Hjalmar Lehtinen L00 vuotta 

27.7 ,1992 

Kaarle Hjalmar Lehtinen on syntynyt heiniikuun 27. paivanii 1.892 Lappi 

TL:ssd, Kaukolan kyliissii. Alle 20 vuotiaana, vain pari vuotta kiertokoulua 

k?iytyiiiin, Jalmari liihti Amerikkaan. 

Kaarle Hjalmar Lehtinen tyoskenteli aluksi kaivoksissa, tukkimetsissli, 

farmeilla ja rakennuksilla. Hiin hoiti myos siipikarjaa ennen siirtymistddn 

Newportin kaupunkiin ja ryhtymistii?in liikemieheksi. Huomattavan osan 

ellimiistiiiin Lehtinen on ostanut, korjannut ja myynyt kiinteistojii sekii 

pitiinyt vuokralaisia. 

Joulukuun L2. p2iiviinii 1982 Kaarle Hjalmar Lehtinen lahjoitti Siirtolaisuusinstituutille 

100 000 dollaria vapaasti kiiytettiiviiksi suomalaisen siirtolaisuustutkimuksen 

hyviiksi. Kaarle Hjalmar Lehtisen rahaston tuottoa on 

kliytetty noin 280 000 markkaa ja sillii on tuettu 61 tutkimuskohdetta. 

Siirtolaisuusinstituutti lausuu kiitollisena Kaarle Hjalmar Lehtiselle mitii 

liimpimimmiit onnittelut merkkipiiiviin johdostal 

50 

_t

L 

E]=t#6t 

- 

lilt 

Iv 

ll 

u Kaarle Hjalmar Lehtisen rahaston 

apurahat 1992 

TIEDOTUKSIA 

Kaarle Hjalmar Lehtisen rahastolle saapui miidriiaikaan mennessd 25 hakemusta. 

siirtolaisuusinstituutin hallitus myonsi 22.5.1992 seuraavat apurahat 

(yhteensii 30 000 markkaa): 

Bogdanoff, Orao Amerikansuomalaisten posti- 3000,korttien 

nAyttelyn kokoamiseen 

Kaminen, Tuomo; Amerikansuomalaiset muusikot 5000,- 

Ristmeri,luha-Pekkn; jamusiikinmerkityssuomalais- 

Turpeinen, Tnpio syntyisille siirtolaisille 

Nuolijiirui, Pirkko; Suomen uudet kielet 6000,- 

Latomaa, Sirk*u 

Puusaari, Hillni Autoritaaristen asenteiden ja 

muukalaisvihamielisyyden 

esiintyminen Suomessa 1990luvun 

alussa 

3000,- 

Suutari, Pekkn Musiikki siirtolaisidentiteettiii 

luovana tekijiinii; Goteborgin 

ruotsinsuomalaisten tanssimusiikki3000.- 

Virta, Erkki TvisprAkighet, tiinkande och 9000,identitet. 

Studier av finska barn 

i Sverige och Finland 

Lisiiksi hallitus p2iiitti kiiyttdii jaossa olleesta 50 000 markasta 20 000 markkaa 

akateemikko Pertti virtarannan Amerikansuomen sanakirjan painatuskuluihin. 

51 

-Jr 

il 

/tl 

_till 

qLul

Su KU MEss'ur 30. 7.*1r,8,'i gg2 

Tervetuloa Sukumes suille ! 

Turun Messukeskus 30.7.-1.8 .1992 

Ihmiset kyseleviit usein: "Kuka mind o kirkon ja arkistojen alkuperiiiseen ja 

olen?" Ihmisen identiteetille ja oman it- muuhun materiaaliin, 

sensd ymmdrtiimiselle on tiirkeiiii tietee, o sukututkimustatekevienyhteisojenmomihin 

heimoon ja sukuun hdn kuuluu, mis- nipuolisiin kokoelmiin ja tiedostoihin, 

tii esi-is2it ovat liihtriisin ja millainen on o tietotekniikan k?iyttoon sukututkimukollut 

heidiin synrymepaikkansa ja kasvuympiiristrinsii. 

Sukujuuriemme ja taustamsessa, 

o sukututkimuskirjallisuuteen ja -lehtiin, 

me tutkimuksen perustalta osaamme an- o sukuseurojenluetteloihinja 

taa arvon oman kulttuuriperintomme siii- o siirtolaisrekisteriin wosisadan vaihteen 

lyttiimiselle. suomalaisista siirtolaisista. 

Turussa jiirjestett2ivien Sukumessujen Messuilla voi mytis jiirjestiiii esimerkiksi 

yleisteemanaonjuurien etsintii. Sukumes- sukukokouksia. 

sut tarjoavat tietoa sukututkimuksen pe- Messujen yhteydessii Turussa jiirjestetiiiin 

rusteista ja itseniiisen Suomen historiasta erilaisia kulttuuritapahtumia, joihin meskaikille 

kiinnostuneille niin koti- kuin ul- suilla k?ivijriillii on myris mahdollisuus 

kosuomalaisille. Messuilla sinulla on mahdollisuus 

tutustua vli 40 osastolla: 

osallistua. 

Sukumessujen organisaatio 

Pii6toimikunta: 

Arkistolaitos Arkistonhoitaja Taina Vartiainen 

Siirtolaisuusinstituutti Rakennusneros Raimo Narjw, pj. 

SukuseurojenKeskusliittor.y. PuheenjohtajaPekkaMustonen 

Suomen evankelis-luterilainen kirkko Kirkkoneuvos Pertti Mdkekiinen 

Suomi-Seura r.y. ToiminnanjohtajaMartti Hdiki1 

SuomenSukututkimusseurar.y. ProfessoriVeli-MattiAurto 

Sukurietotekniikka Tekninen johtaja Leif Mether 

Turun Messukeskus Oy Toimitusjohtaja Kaw Jrirvinen 

Valmisteleva tyiiryhmfl : 

Hannele Haustrup Turun Messukeskus Oy 

Erkki Huhta Kirkkohallitus 

Maija-Liisa Kalhama, pj. Siirtolaisuusinstituutti 

Iussi Kahtiainen Sukuseurojen Keskusliitto r.y. 

Tuomas Kyttci Turun Messukeskus Oy 

Leif Mether Sukutietotekniikka 

Terhi Nallinmaa-Luoto Suomen Sukututkimusseura r.y. 

Marja Pohjola 

Psula Selenius 

Valtionarkisto 

Suomi-Seura r.y./Juuret Suomessa -projekti 

52 

_1

\_ 

a- Sukumessut 30.7.-1.8.1 992 

Torstai 30.7. 

Perjantai 31.7. 

o Messuportit avataan klo 10 

o Messujen avajaiset klo 12 

o Akateemikko Pertti Virtarannan Amerikansuomen 

sanakirjan julkistaminen 

o Ameriikan Poijat -torviseitsikko esiintyy 

o Oheisndyttelyt: 

- L6ydl Juuresi 

(kuvaus Williamin ja Matin sukututkimuksesta) 

- "Minulla on niin ikdvd..." 

(amerikansuomalaisten siirtolaisten 

postikornien niiyttely) 

- Selection from the Finnish 

Organization of Canada Collection 

(kanadansuomalaisen kulttuuriliiton 

toimintaa kuvaava niiyttely) 

o Marian maailma -sukututkimusseminaari siirtyy 

Turun yliopistolta Messukeskukseen. 

Marian maailmaan liitty /at tiedustelut: Turun 

kesdyliopisto/Raila Hautaviita, puh. 

921-323 302. 

o Turun tyovoimatoimiston infopiste 

Jakaa tietoja mm. Suomeen muuttoon liittwista 

mahdollisuuksista, koulutuksesta, 

verotuksesta sekd asunto- ja eldkeasioista. 

Pdivdn oheistapahtumia: 

o Yleisdluennot 

"K0yli6njdrven jiiiiltli Brysselin 

sydtmeen" klo 13-15 

toi m itusj ohtaj a M atti Kohva 

Luento la videoesitys. llmoittautumiset 

16.7. mennessii Turun kesdyliopistoon, p. 

92'l-323 302. Osallistumismaksu 70 mk (sisSltd6 

messulipun). 

"Beginnning Your Genealog ical 

Research 3n the USA" klo 13-14 

Susanne A/skog 

Ei osallistumismaksua, avoin kaikille 

messuvieraille. 

"Perustietopaketti sukututkimuksen 

lekemisestfi' klo 17-1 I 

y I ita r kastaj a M ari o Hyppb n en 

Ei osallistumismaksua, avoin kaikille 

messuvieraille. 

a Messuportit suljetaan klo 18 

a Suvikirkko klo 19 

Jumalanpalvelus Turun tuomiokirkossa. 

Teemana: Anders ldhtee maailmalle 

(1 800{uvun tekstit ja virret) 

o Messuportit avataan klo'10 

o Juho Rissasen taulun "Minnesotan suomalaisten 

farmieldmdd" jdljenndksen paliastaminen 

klo 12 

o Marian maailma -seminaari 

latkuu 

Pdivdn oheistapahtumia: 

o Yleisoluennot 

"Varsinais-Suomen kulttuuria ja 

historiaa" klo 13-14.30 

FL Hannu Laaksonen 

llmoittautuminen 16.7. mennessd Turun 

kesdyliopistoon, puh. 921-323 302. Osallistumismaksu 

70 mk (sisAlt66 messulipun). 

"Peruatietopaketti sukututkimu ksen 

tekemisestl" klo 16-17 

yl itar kastaj a M arj o Hy ppbn en 

Ei osallistumismaksua. avoin kaikille messuvieraille. 

"lnkeri16ieet: erkistojen tietohhteel ja 

virastojen palvelut" klo 17-18 

tutkija Markku Leppdnen 

Ei osallistumismaksua. avoin kaikille messuvieraille. 

. Messuportit sulietaan klo 1B 

o Musiikki- ja runoilta Messukeskuksessa 

klo 18.15-19.45: 

'Se 

kuusi ia se kivi" 

Ulkosuomalaisten ilot ja itkut. 

Kdsikirioitus: Aino Ritv-Hdmdldinen. 

Lauantai 1.8. 

. Messuportit avataan klo 10 

'Perustietopaketti 

sukututkimuksen 

tekemisestd' klo 11-12 

yl itar kastaj a M arj o Hy ppo n en 

Ei osallistumismaksua, avoin kaikille messuvieraille. 

. Asiantuntijapaneeli klo 12-14 

Sukututkimuksen asiantuntijat vastaavat 

yleis6n kysymyksiin. 

o Sotalasten kokoontuminen klo 1 2-1 4 

o Amerikan Laulalien konsertti klo 14-15 

o Messulen p6dtos klo ,| 6 

o Messuilla on oma messuravintola. I 

o Bussiyhteys (nro 10) kauppatorilta messupaikalle. 

|

Tule ndytteil leasettajaksi 

Turun Sukumessuille! 

Turun Messukeskuksessa iariestettavat Sukumessut'92 on ainutlaatuinen tilaisuus 

o yrityksille 

o yhteisoille 

o sukututkimusseuroille ja 

o yksittdisille sukututkijoille 

esitelld omia juurten etsintddn la sukututkimukseen liittyvid tuotteitaan, aineistoa ja tutkimustuloksia. 

Uuden Turun Messukeskuksen tilat luovat nay$avat ja toimivat puitteet valtakunnallisen, 

Suomen itsendisyyden 7S-vuotisjuhlavuoden paatapahtumiin kuuluvien Sukumessujen 

toteuttamiselle. Tule mukaan! 

Niyttelyosastojen hinnat: 

Yksityishenkilot ...... 50mk7m2 lvahintiiiin250mk) 

Sukuseurat ja vastaavat . . . . . .100 mk/mz (vehintiiiin 600 mk) 

Yritykset ja yhteisot . . .250 mklm'(vdhintddn 2 500 mk) 

Hinnat sisdltdvat osaston ulkoseindt, otsalaudan ja myyntioikeuden. 

Liseliedot ja ilmoittautumiset neyileilleasettajaksi: Turun Messukeskus/Tuomss Kyile 

tai Hannele Haustrup, Messukentdnkatu 8, 20210 Turku, puh. 921-637 111. 

Messujen pddsyliput: 

lippu/henkild/piiivd .. . . .. .. . 45,- 

perhelippu(vanhemmat + lapsia)/pvd ......100,- 

lastenlippu (alle 12 v.)/pvii . .. .. .. .. . 20,- 

ryhmdlippu/henkild(viih. l0henked,ryhmdnvetdjiilmaiseksi) ........30,- 

kolmenpxiivrinlippu/henkil6. ........70,- 

Lisetiedot Sukumessuista: 

Siirtolaisuusinstituutti 

Maija-Liisa Kelhama tai Anne Virtanen 

Piispankatu 3, 20500 Turku 

puh. 921-317 536 

fax 921-333 460. 

54 

_t

J' 

+.L-- 

Welcome to Family Fair! 

Turku Trade Fair Center, 30 July-l August,1992 

People often ask: "Who am [?"; for its vital 

for your sense of human identity and your 

understanding of yourself to know what 

tribe you belong to, where your ancestors 

have come from and what their living environment 

was like. Through researching 

our roots and our background, we can 

learn to recognize the value of preserving 

our cultural inheritance. 

The general theme of the Fair is our quest 

for our roots. The Fair offers a basic guide 

to genealogical research for anyone interested, 

both in Finland and abroad. At the 

Fair, among more than 40 exhibits, you will 

find 

The Organization of the Family Fair 

o original and other materials from church 

and archive sources 

o awide range of collections and files from 

organizations engaged in genealogical 

research 

o computer-aided research in genealogy 

o genealogical literature and periodicals 

o catalogs of 'family associations' 

o the Emigrant Register containing information 

about Finnish emigrants at the 

turn of the century. 

It is possible to have a gathering of kins at 

the Fair, too. During the Fair, there will be 

a wide range of cultural events organized 

in Turku, which will be open for visitors. 

The Board of the Fair: 

National Archives of Finland TainaVartiainen 

Institute of Migration Raimo Narjus, Chairman 

Federation of Family Associations Pekka Mustonen 

Evangelical Lutheran Church of Finland Pertti Mcikelciinen 

Finland Society Martfi Hdiki1 

Finnish Genealogical Society Veli-MattiAutio 

Society of Computing Genealogy Leif Mether 

Turku Trade Fair Center Kaus Jdrvinen 

The Preparatory Committee of the Fair: 

Hannele Haustrup Turku Trade Fair Center 

Erkki Huhta Administrative Board of the Church 

Maija-Lika Kalhama, Chairman Institute of Migration 

Jussi Knltiainen Federation of Family Associations 

Tuomas Kyttd Turku Trade Fair Center 

Leif Mether Society of Computing Genealogy 

Terhi Nalltnmaa-Luoto Finnish Genealogical Society 

Marja Pohjola National Archives of Finland 

Pauls Selenius Finland Society/Roots in Finland project 

55

----) 

, Family Fair, 30 July-l August, 1992 

-_ 

( tnursday, Sruuty 

Friday, 31 Juty 

o Ceremoniaf Publication ot.th-e Dictionary of 

ll 

eioneer-Lite in Minnesota,' by Juho Ris- 

American Finnish by Pertti Virtaranta, ncad- ] | sanen, 12:00 am. 

emician 

o 

!ru9!c 

by the brass septet 

,Ameriikan poijat, 

otT::::"ts or the dav: 

I I 

oExhibitions: ]lrpubliclectures: 

r Find rrrv your Roots i | 

"Soulh-West Finland: 

tvur nvvlo - 

I I 

lts Cufture and 

(description of genealogicat researcn by I | ,History" 02:30-{4:00 pm 

William and Matti) ll Hannu Laaksonen 

'l 

teel such e longing..." Lecture 

I 

in English. Begistration not later 

(Finnish American poJtcards exhibition) j 16 July, Turku 

I lfry 

Summer University, tel. 

- Sefection trom the Finnish Organization I I li} I +3s8-21-323 

- 

_3o2,. 

F1e FIM 70 (inol 

Canada Collection 

| cludes ticket to the Family Fair) 

(presenting activities of the Finnish I I 

"A Basic Package of Information lor 

Canadian bultural Associarion) | ] Genealoeical Research" 04:00*05:00 pm 

o The Genealogical Seminar Maria's Wortd will I I 

Mario Hyppdnen 

transfer from the University ot iurtu to tft" | | 9O" 

to all visitors to the Family Fair 

Turku Trade Fair Center. | | (no fee). 

For information on this seminar, please con- 

"The 

| I 

lngrians: lnformation on the Architact 

Turku Summer UniversityiRaila Hau- vê!.:"d..9"t_u:_":-AYlilable from 

| I 

Finnish 

taviita; tel. (int.) +358-21-3n5o2.' I j AuthoritieE" 05:00-06:00 pm 

o The Turku Labor Office information point. Markku Lepge\gn 

ll 

Information on opportunities fo1. riilr"iing t9 all visitors to 

I | 9p".n 

the Family Fair 

to Finland, on education, taxation, J""ornl 

(no 

| _ 

fee). 

modation, and pension righrs. ] | r o Opening of the Fair Gates, 1O:00 am 

] 

p]osjnq of the Fair Gates, 6:00 pm 

o Opening ceremonies for the Fair, 12:00 am 

o Opening of the Fair Gates, 10:00 am 

o Unveiling of the repainted work"Eartv Finnish 

I r t/\ara*^î^l D..Lti^-.t^* 

othereventsof theday: l[ '[Y::qjj:T:s 

fl:1"_,lr*,.r"ir center, 

06:15-{7:45 pm (in Finnish only). 

ows 

- 

I 

oi' expatriate 

"where havewe come? Finnigh Lali | [ d;;'#;;;; or"l"ffi,;l#ffi;: 

slaughtered Bishop Henrik'2:30-4.30 pm | .- 

MattiKohva 

lt Saturday, lAugust 

Lecture and virleo presentation in Engrish. 

| | o opening of the Fair Gates, 10 am 

Registration not later than 16 July, Turku 

| | "d aasic package of Inlormation for 

|rtq"r 

o Closing of the Fair Gates, 6:00 pm 

o There will be a restaurant at the Trade Fair 

o Summer service, Turku Cathedral 

Center during the Fair 

Theme: Anders leaves home. 

o Bus transport (No. 10) available form the 

(telds and hymns from the 19th century) Market Square to the Trade Fair Center 

university, ter. (int.) +3sB-21-323 

| | GenealogicarResearch" 11:00_12:00 am 

302. Fee FtM 70 (inctudes ticker ro the 

| | Mario Hy[p6nen 

Family Fair). 

r r 

r^î--i-_ v^..- A-_^^.^ I I 

Open to all visitors to the Family Fair 

"Beginning Your Genealogical Research 

I I (no fee) 

,j,:T:tl:,9]:00-02:00pm 

ll o exoert panet. Experrs in seneatosicat 

vvrrvulv''vq' 's- re- 

SusanneA/skog 

| | sear,,t search will *itt 

r.rnan ra a, .,i-r^.^ .^ .a^ E^_x.. F^,_ I I 

answer questions 

"^"*o;;;."r; from the public, 

open to altvisitors to rhe Famity Fair 

I I it;o 

(no fee). 

";;,oo;; 

| | 

o Gathering of Finnish evacuee war children, 

"A Bagic Package ot Information Jor 

I I 12:00 am12:00 pm 

Genealogical Research'0s:00-06:00 pm 

| | 

o concert by'Amerikan Laurajat', 

Marjo Hypp1nen 

I I o2:00_o3:oo pm 

open to all visitors to the Famiry Fair o 

| [ 

crosino ceremonies of the Fair, 04:00 pm 

(no fee). I l 

56

:i 

L 

Mount an exhibit 

at the Family Fair! 

The Family Fair, at Turku Trade Fair Center, offers a unique opportunity for 

o companies 

o associations 

o genealogical societies, and 

o individual genealogists 

to display their own materials, products or findings in the fields of genealogical research and the 

quest for people's roots. The premises of the Turku Trade Fair Center provkle an impressive 

conte)d for this national genealogical fair, being arranged as part of the events in honor of the 

75th anniversary of Finnish independence. Come and join us! 

Fees lor exhibits: 

Private individuals . . . . FIM 50/m2 (minimum fee FIM 250) 

Genealogical societies, etc. . . . FIM 100/m2 (minimum fee FIM 600) 

Corporations .FlM 2501m' (minimum fee FIM 2 500) 

Fees include outer walls for the stands, placards, and commercial rights. 

For furlher information, please contact: Turku Trade Fair Center/Tuomas Kyttii 

or Hannele Haustrup, MessukentAnkatu 8, SF-20210 Turku, Finland 

tel. (int.): +358- 21-637 111. 

Tickets for the Family Fair: 

single person's ticket, one day . . . . FIM 45 

familyticket (parents + children), one day . .. 100 

chifd'sticket(aged underl2), oneday... .....20 

party ticket, one day/person (min. 10 persons, party leader free) . . . . . . . . 30 

threedayticket/person .......70 

For turther information on the Family Fair, please contast: 

Institute of Migration 

Maija-Liisa Kalhama or Anne Virtanen 

Piispankaiu 3, 20500 Turku, Finland 

rel. + 358-(9)21-317 536 

tax + 35&(9)21-333 460.

Akateemikko Pertti Virtarannan 

Amerikansuomen sanakiria 

julkistetaan Sukumessuilla. Kirjassa on329 sivua ja se on 

runsaasti kuvitettu. Kirjan hinta on 200 mk. 

Sukumessuilla messuhintaan 180 mk. 

Ceremonial publishing of the 

Dictionary of American Finnish 

by Pertti Virtaranta, Academician. 

329 pages, richly illustrated. Price FIM 200. 

Special price at the Family Fair FIM 1,80. 

___-----\-- 

Ennakkotilaukset/ 

Advance subscriptions: 

Siirtolaisuusinstituutti / 

Institute of Migration 

Piispankatu 3 

20500 Turku, Finland 

puh. /tel. *358-(9)21-317 536 

fax *358-(9)21-333 460. 

rssN 0355-3779

1992 - 2 - Siirtolaisuusinstituutti

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?