18 Aarne Schildt, Asa-Matti Lyytinen ja rikkaan elämän salaisuus 30 ...
18 Aarne Schildt, Asa-Matti Lyytinen ja rikkaan elämän salaisuus 30 ...
18 Aarne Schildt, Asa-Matti Lyytinen ja rikkaan elämän salaisuus 30 ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
LIFE ST12 76<br />
05 Kiinalaiset famille rose -väriset lautaset ovat<br />
1700-luvun jälkipuolelta, Qianlong-keisarin a<strong>ja</strong>lta.<br />
tiasto voi tulla tehtaasta, joka on pärjännyt<br />
paremmin viennissä kuin kotimarkkinoilla”,<br />
Morelius sanoo.<br />
Myös vuonna <strong>18</strong>74 perustettu Arabia<br />
teki tiettyjä sarjo<strong>ja</strong> vain vientiin.<br />
Tarna on huomannut, että suomalaiset<br />
keräilijät eivät juurikaan esittele kokoelmiaan<br />
julkisesti, mutta vinkkaavat kyllä<br />
esineistä toisilleen. Harva kisaa samoista<br />
herkuista, sillä asiantunteva keräily edellyttää<br />
tiukkaa ra<strong>ja</strong>usta.<br />
Yhdelle tiukka ra<strong>ja</strong>us merkitsee tietyn<br />
venäläiskeisarin hovia, toinen kerää Meissenin<br />
kahvikuppe<strong>ja</strong> 1700-luvulta. Oma<br />
maku <strong>ja</strong> kukkaron koko sanelevat pitkälti,<br />
keskittyykö keräilijä kuninkaallisten posliiniesineisiin<br />
vai muuhun laatuposliiniin.<br />
Mielenkiintoinen matka voi alkaa myös<br />
sellaisista käyttöesineistä, jotka olivat aikoinaan<br />
yleisiä mutta ahkeran käytön<br />
vuoksi nyt harvinaisempia. Morelius pitää<br />
aarteena jokaista esinettä, joka miellyttää<br />
keräilijää itseään.<br />
”Astioita kannattaa myös käyttää niin<br />
usein, ettei niitä tarvitse tiskata ennen<br />
käyttöä.”<br />
Kuvien posliiniesineet ovat yksityiskokoelmasta.<br />
Kulttuuriperinnön vaali<strong>ja</strong>t<br />
euroopan aateliset tilasivat aikoinaan posliinia Kiinasta. Tuonti oli 1600-luvulla pitkälti Hollannin varassa,<br />
mutta 1700-luvulla Kiinaa hallinnut Qianlong avasi Kantonin satamat myös muille eurooppalaisille<br />
kauppakomppanioille. Suomalainenkin saattoi tilata hääjuhliinsa monogrammeillaan tai suvun vaakunalla<br />
varustetun boolimal<strong>ja</strong>n Itä-Intian kauppakomppaniasta, Göteborgista. Vaikka astioiden koristelu toi<br />
tuulahduksen Aasiasta, niiden muodot seurasivat pitkälti malleiksi lähetettyjä tina-astioita <strong>ja</strong> piirustuksia.<br />
Sinivalkoista qianlongia kiertää edelleen keräilijöillä, mutta se on harvoin erityisen arvokasta.<br />
”Ruotsalaiselle aateliselle valmistetun sinivalkoisen illallislautasen voi saada 50 eurolla, kun taas Kiinan<br />
keisarille valmistettu mal<strong>ja</strong>kko voi maksaa miljoonia”, Bukowskin intendentti Cecilia Nordström<br />
kertoo.<br />
On helppo ymmärtää, että vanhimpien esineiden arvo nousee, kun niiden aikalaiset ovat sirpaleina.<br />
Kyse ei ole kuitenkaan vain kutistuneesta tarjonnasta, vaan kasvaneesta kysynnästä.<br />
”Vaurastuneet kiinalaiset ostavat takaisin kulttuuriperintöään”, Nordström selittää.<br />
Posliiniaarteita lähti Kiinasta vientituotteina sekä maasta muuttavien kiinalaisten mukana vallankumouksen<br />
alla. Kiinnostusta eivät herätä vain vanhimmat esineet, vaan huippuhinto<strong>ja</strong> on huudettu myös<br />
1700- <strong>ja</strong> <strong>18</strong>00-luvuilla valmistetuista mal<strong>ja</strong>koista <strong>ja</strong> maljoista.<br />
Samankaltainen ilmiö mullisti venäläisen posliinin markkinat jo parikymmentä vuotta sitten. Kun<br />
muotoili<strong>ja</strong> Tauno Tarna keräsi tietoa suomalaisista posliiniesineistä juuri ilmestynyttä kir<strong>ja</strong>ansa varten,<br />
hän törmäsi muun muassa keisarillisiin lautasiin, joiden arvo oli jopa satakertaistunut muutamassa vuosikymmenessä.<br />
”Posliiniesineitä tuli Eurooppaan emigranttien mukana, mutta myös bolsevikit myivät arvoesineitä,<br />
koska he tarvitsivat ulkomaan valuuttaa. Esimerkiksi Pietarhovin linnassa olevasta posliinista yli puolet<br />
on sellaista, mikä on hankittu takaisin jälkikäteen”, Tarna kertoo.
Change language