18 Aarne Schildt, Asa-Matti Lyytinen ja rikkaan elämän salaisuus 30 ...
18 Aarne Schildt, Asa-Matti Lyytinen ja rikkaan elämän salaisuus 30 ...
18 Aarne Schildt, Asa-Matti Lyytinen ja rikkaan elämän salaisuus 30 ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
LIFE ST12 72<br />
Arvoposliinin<br />
jäljillä<br />
Arvoposliinia alettiin valmistaa Euroopassa 1700-luvulla, kun<br />
Suomessa aterioitiin vielä puu- <strong>ja</strong> tinalautasilta. Ylellisiä astioita saatiin<br />
kartanoiden illallispöytiin Suomessakin, tosin näillä esineillä on usein<br />
enemmän tunne- kuin keräilyarvoa. Keräilijöitä houkuttelivat hoveille<br />
valmistetut esineet.<br />
Teksti: Marianna Salin Kuvat: Kat<strong>ja</strong> HagelstamTanttu<br />
Käyttöastioiden keräilijä törmää<br />
silloin tällöin liemikulhoihin,<br />
joiden irronneita kahvo<strong>ja</strong><br />
on kiinnitetty niitein <strong>ja</strong> rautalangoin.<br />
Liikuttavat viritykset viestivät<br />
astian arvokkuudesta sen alkuperäiselle<br />
omista<strong>ja</strong>lle, mutta tämän päivän antiikkimarkkinoilla<br />
kor<strong>ja</strong>ukset eivät auta.<br />
”En ostaisi harvinaistakaan venäläistä<br />
lautasta, jos siitä puuttuisi pala. Arvo laskee<br />
heti”, sanoo muotoili<strong>ja</strong> Tauno Tarna.<br />
Vanhassa posliinissa ei ole myöskään<br />
tummentumia. Posliinia hauraamman <strong>ja</strong><br />
edullisemman fa<strong>ja</strong>nssin massa imee kastikkeet<br />
<strong>ja</strong> pesuvedet lasitteen rikkoutuessa,<br />
mutta posliini säilyy siistinä ilman lasitustakin.<br />
Ei ihme, että posliinin reseptiä etsittiin<br />
1700-luvun Euroopassa kuin viisasten<br />
kiveä.<br />
euroopassa posliini tunnettiin pitkään<br />
vain ylellisistä, kiinalaisista tuontituotteista,<br />
jotka erottuivat muusta keramiikasta<br />
valkoisen värinsä, vahvuutensa<br />
<strong>ja</strong> läpikuultavuutensa vuoksi.<br />
Vuonna 1708 saksalaiskeksijä onnistui<br />
kehittämään kaoliinia sisältävän materiaalin,<br />
posliinimassan, <strong>ja</strong> syntyi Meissenin<br />
kuninkaallinen posliinitehdas. Sitä<br />
seurasivat Venäjän keisarillinen posliinitehdas<br />
sekä Sèvres, joka palveli Ranskan<br />
kuninkaallisia. Vuosisadan loppupuolella<br />
tärkeiden tehtaiden joukkoon liittyivät<br />
Berliinin <strong>ja</strong> Tanskan kuninkaalliset posliinitehtaat.<br />
Tehtaat valmistivat esineitä<br />
hovien omaan käyttöön sekä niiden virallisiksi<br />
lahjoiksi.<br />
1700-luvun loppupuolella posliinitehtaita<br />
oli jo kymmeniä muun muassa Englannissa,<br />
Saksassa, Ranskassa <strong>ja</strong> Venäjällä.<br />
Koska jokainen kehitti omat massansa<br />
Rahat<br />
<strong>ja</strong> lasitteensa, tuloksena oli hieman erilaisia<br />
laatu<strong>ja</strong>. Osa tehtaista päätyi myös<br />
posliinia heikomman <strong>ja</strong> kellertävämmän<br />
fa<strong>ja</strong>nssin valmistajiksi. Englantilainen<br />
Wedgwood säväytti kansainvälisillä<br />
markkinoilla kehittämällään piiposliinilla,<br />
joka oli posliinia edullisempaa mutta<br />
fa<strong>ja</strong>nssia kestävämpää.<br />
Aluksi eurooppalaiset imitoivat kiinalaista<br />
koristelua pagode<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> norsu<strong>ja</strong> myöten,<br />
mutta pian maalauksissa näkyivät<br />
samat eurooppalaiset tyylisuunnat kuin<br />
muodoissakin. Posliini eteni rokokoosta<br />
uusklassismiin <strong>ja</strong> empireen. Muun muassa<br />
Meissenin tehtaalla maalatut rokokookukkakimput<br />
vaikuttavat tutuilta nykypäivänäkin.<br />
Sen jälkeen kun Englannissa keksittiin<br />
1700-luvun lopulla siirtokuva, kuvaaiheet<br />
levisivät nopeasti, suosituimpana<br />
Englannissa syntynyt willow-kuvio. Illal-
Change language