LIFE ST12 32 Modernit eturivin yritykset ottavat työntekijöidensä hyvinvoinnin tosissaan <strong>ja</strong> näkevät sen tulevaisuuden kilpailuetuna. taiset remontit <strong>ja</strong> ainakin Valkeakoskella liki pakollinen puutarhanhoito palvelivat patruunan pyrkimyksiä toisellakin tapaa. Eipä jäänyt talon isännälle <strong>ja</strong> emännälle aikaa lähteä iltasella luuhaamaan työväestön joukkokokouksiin tai vaivaamaan päätään asioilla, joita ilman oltiin ennenkin tultu toimeen. Patriarkaalisia arvo<strong>ja</strong> kunnioittava patruuna arvosti myös perhe- elämää. Juuso Waldenin Yhtyneillä Paperitehtailla perhettä kunnioitettiin jopa siinä määrin, että naiset joutuivat avioituessaan sanoutumaan irti tehtaan palveluksesta. Työnanta<strong>ja</strong>n tarjoamat vapaat asunnot ovat nykyään historiaa. Sen si<strong>ja</strong>an perhe-elämää tuetaan moninaisin keinoin – ainakin edistyksellisimmissä yrityksissä. Työntekijöiden erilaisten <strong>elämän</strong>tilanteiden huomioiminen on hyödyllistä myös työnanta<strong>ja</strong>lle: mitä paremmin työntekijä voi <strong>ja</strong> mitä paremmin työtä koskevat kompensaatiot on järjestetty, sitä paremmin työntekijä voi keskittyä työhönsä. Lakiasiaintoimisto Fondiassa pidetään huolta siitä, että juristeilla jää riittävästi aikaa perhe-elämään. Perinteisesti lakiasiaintoimistot ovat olleet paikko<strong>ja</strong>, joissa naisen pitää liki steriloida itsensä edetäkseen urallaan. Fondiassa sitä vastoin raskaaksi tulleelle naiselle maksetaan erillinen 1 <strong>30</strong>0 euron baby bonus. ennen: ”PoliiTTinen” AMMATTiKoulu nyT: uRAA edisTävä ReKRyToinTi Vanhat teollisuuspatruunat rakensivat myös koulu<strong>ja</strong>. Valkeakoskella yhtiön perustama ammattikoulu syntyi Juuso Waldenin isän, kenraali Rudolf Waldenin, aloitteesta vuonna 1929. Kimmokkeena koulun perustamiselle oli vuoden 1927 lakkouhka. Kenraali huolestui työväestön ”kapinoinnista”. Ammattikoulun perustamista perusteltiinkin sillä, että sen avulla saataisiin luotua työväestö, ”joka ei seuraisi ulkopuolisia parolle<strong>ja</strong>, vaan saisi yhteisymmärryksessä työnanta<strong>ja</strong>nsa kanssa elämisen ehtonsa järjestetyksi”. Koulun poliittisesta merkityksestä kertoo se, että 19<strong>30</strong>-luvulla kouluun pääsyn ehtona oli po<strong>ja</strong>n kuuluminen paikkakunnan suojeluskunnan poikaosastoon. Ei haitannut, jos isäkin oli suojeluskuntalainen. Nykyään eturivin yritykset panostavat työntekijöidensä <strong>ja</strong>tkuvaan <strong>ja</strong> systemaattiseen koulutukseen. Osaamisen karttuminen kasvattaa työntekijän markkina-arvoa, <strong>ja</strong> siksi henkilöstöön panostavat työpaikat vetävät puoleensa urallaan eteenpäin pyrkiviä. Keskeistä on myös se, että työntekijä rekrytoidaan tiettyyn uraan eikä yksittäiseen tehtävään. Euroopan parhaisiin työpaikkoihin kuuluva ohjelmistoyritys Reaktor tunnetaan työmarkkinoilla siitä, että se lupaa työntekijöilleen vain sellaisia projekte<strong>ja</strong>, joissa nämä voivat kehittyä. Microsoftilla taas rekrytointipäätös ei etene, ellei päätöstä tekevä esimies pysty osoittamaan kolmea seuraavaa roolia, johon palkattava henkilö voisi <strong>ja</strong>tkossa edetä. Monessa eturivin yrityksessä esimieskoulutus on avoin kaikille työntekijöille. ennen: Tel nyT: vAPAAehToiseT lisäeläKKeeT 1950–1960-lukujen Valkeakoskella ammattimies saattoi melkoisella varmuudella luottaa siihen, että töitä riittää ylitöiksi asti, jos hän vain <strong>ja</strong>ksaa terveytensä puolesta rehkiä. Asunnon rakentamiseen liittyneen pakkosäästämisen kautta hänelle saattoi kertyä työuran aikana hieman varallisuuttakin, jolla auttaa lapsia elämisen alkuun. Vuonna 1962 voimaan astunutta yleistä yksityisalojen työeläkelakia (TEL) seurannut kehitys takasi, että eläke-etuudet laajenivat seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Tosin ammattimiehen rouva, joka joutui avioiduttuaan irtisanoutumaan, jäi syrjään monista vakinaisen työsuhteen eduista, kuten eläke- tai sairaskassan turvasta. Nykyisin työelämässä vaikuttavat sukupolvet ovat viime vuosiin asti tottuneet siihen, että eläke-etuudet säilyvät vähintäänkin entisellään. Erilaiset vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät ole olleet merkittävässä roolissa, kun ammattitaitoista nuorta väkeä on palkattu esimerkiksi IT-alan yrityksiin. Tilanne on kuitenkin muuttunut, joten kilpailuedusta <strong>ja</strong> hyvästä työnanta<strong>ja</strong>maineesta välittävät yritykset ovat alkaneet tutkia lisäeläkkeisiin liittyviä mahdollisuuksia. Kokonaisvaltaisesti työntekijöidensä hyvinvointia a<strong>ja</strong>ttelevat työnanta<strong>ja</strong>t tarjoavat henkilöstölleen mahdollisuuksia <strong>ja</strong> vapauksia tehdä valinto<strong>ja</strong> myös eläkeratkaisujen suhteen. Jutun taustaaineistona on käytetty Pertti Klemolan kir<strong>ja</strong>a Juuso Walden – viimeinen patruuna (Tammi 1970) <strong>ja</strong> Great Place to Work Institute Finlandin toimitusjohta<strong>ja</strong> Pan u Luukan haastattelua.
Laadukasta korvauspalvelua, ole hyvä. if.fi 010 19 15 00 Tärkeintä vakuuttamisessa on se, mitä tapahtuu, kun vahinko on sattunut: kuinka sinua kohdellaan, miten joustavasti toimimme <strong>ja</strong> kuinka nopeasti saat yrityksesi toiminnan ennalleen. Olemme erikoistuneet korvauspalveluun, joka sujuu niin kuin pitääkin.
Change language