Sininen - Rengas

on väri. Sen aallonpituus on noin 460 nanometriä.
Sininen on aina ollut lempivärini. Olen hyvässä seurassa, sillä Tiede-lehden mukaan sininen on yleisin
lempiväri. Tosin Newcastlen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan naiset pitävät yleensä miehiä
enemmän punaisemmista värivaihtoehdoista.
Suomalaiselle sininen tuo välittömästi mieleen Suomen lipun, järvet ja sinisen taivaan, talvi-iltojen
sinisen hämärän – ja Fazerin sinisen. Oy Karl Fazer Ab onkin rekisteröinyt suklaalevyjen käärepaperissa
käyttämänsä sinisen värin Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään tavaramerkkirekisteriin ensimmäisenä
Suomessa hyväksyttynä väritavaramerkkinä.
”Syvyyspsykologit liittävät sinisen lempeään ja rauhalliseen elämänasenteeseen. Lähes kaikissa länsimaisissa
kulttuureissa sinistä on pidetty hiljaisuuden ja tietyn surun värinä (ehkä ennemminkin
kaipauksen sävyttämän surullisuuden [blues] kuin rusentavan menetyksen surun)”, kirjoittaa Päivi
Hintsanen värejä käsittelevällä nettisivullaan (coloria.net). Sininen symbolisoi myös viattomuutta.
Monissa kulttuureissa sininen liitetään kuninkaallisuuteen tai jumaluuteen. Sekä läntisessä että Bysantin
taiteessa neitsyt Maria kuvattiinkin yleensä sinisissä.
Blau. Darin waren wir uns in der Arbeitsgruppe für Öffentlichkeitsarbeit einig. Nur
Blau konnte die neue Zusatzfarbe für Rengas sein. Ist es doch die Farbe der finnischen
Fahne, der Seen, des Himmels - und eine in unserer Arbeit etablierte Farbe.
„So wie Gelb immer ein Licht mit sich führt, so kann man sagen, dass Blau immer
etwas Dunkles mit sich führe“, schreibt Johann Wolfgang von Goethe in seiner Farbenlehre.
Symbolisiert Blau als eine Farbe für Ruhe, Sehnsucht, Melancholie auch
die Seele der Finnen?
Ich halte es auf jeden Fall mit Goethe, der schrieb: „Wie wir einen angenehmen Gegenstand,
der vor uns flieht, gern verfolgen, so sehen wir das Blaue gern an, nicht
weil es auf uns dringt, sondern weil es uns nach sich zieht.“ Und hoffe, dass der neue
Rengas eine anziehende Wirkung auf Sie hat – nicht nur wegen der blauen Farbe.
Genussvolle Lektüre wünscht Ihnen,
antoisia hetkiä uuden Renkaan parissa!
Rengas 5/2011 ilmestyy KV 17
toukokuun tapahtumatiedot
artikkelit: 26.3.
seurakuntien tapahtumatiedot oman
seurakunnan tiedottajalle: 26.3.
saatesanat
Ritva PRinz
Renkaan toimittaja/Rengas-Redakteurin
Rengas@zfka.de
Rengas 6-7/2010 ilmestyy KV 21
kesä-heinäkuun tapahtumatiedot
artikkelit: 26.4.
seurakuntien tapahtumatiedot oman
seurakunnan tiedottajalle: 26.4.
3-4 • 20
Sininen
|
kuva: Andreas Dort

kuva: Ray - Fotolia
Jumalani, kiitos keväästä!
Auringon ensimmäiset säteet näyttäytyvät päivä
päivältä aikaisemmin ja ajavat talven pimeyden
pois. Puutarhan linnut heräävät ja alkavat oksillaan
istuen laulaa virttänsä – ylistysvirttä sinulle,
Luojani. Anna auringon armollisten säteiden
saada myös omat silmäni aukeamaan ja näkemään
hyvyytesi. Vaikka ääneni on heikko ja käheä,
haluan minäkin laulaa lintujen kanssa ylistystä
sinulle. Kuule minua!
Jumalani, kiitos keväästä!
Aurinko kohoaa kaarellaan korkeammalle ja korkeammalle
antaen lämpöään kaikille luoduille.
Puiden silmut aukeavat lehdiksi ja kukat kohottavat
vartensa näyttääkseen kaikille väriloistonsa.
Pellon viertä kulkiessani riisun kenkäni pois ja
painan paljaat jalkani syvälle vastakylvetyn pellon
pehmeäksi muokattuun, lämpimään multaan.
Kohotan katseeni kohti taivasta ja sinua, elämän
antaja. Anna armosi auringon lämmittää myös
minua ja avata sieluni syvyydet sinulle. Synnytä
minussa uutta elämää!
Jumalani, kiitos keväästä!
Katson taivaalle ja näen lintujen
leikkivän ja lentävän
kevään innoittamina. Kehotathan
meitä pysähtymään
luonnon äärellä –
katsomaan taivaan lintuja ja kedon kukkia. Sanot,
että meidän pitäisi ottaa oppia niiden taidosta
olla murehtimatta. Jumalani, tukeni ja turvani.
Tiedän, että pidät huolen myös minusta. Vapauta
minut kaikista turhista peloistani ja huolistani!
Jumalani, kiitos keväästä!
Istun kirkonpenkissä. Pääsiäisaamun aurinko valaisee
ristin, elämän puun. Nostan katseeni kohti
Kristusta. Jumalani, Vapahtajani, Jeesus Kristus.
Sinä olet puu ja me olemme oksat, minäkin. Sinuun
kiinnittyneinä kasvamme kohti ikuista elämää.
Anna minun, pienen ja heiveröisen varvun,
kasvaa vahvaksi, hyvää hedelmää tuottavaksi oksaksi.
Valaise minut armollasi.
Jumalani, kiitos keväästä, pääsiäisestä, uuden elämän
alusta!
Riemuitkaa, taivaat, Herrastanne,
puhkea kiitoslauluun, maa!
Te kaikki luodut, Luojastanne
nyt yhteen ääneen iloitkaa.
Voittaja seisoo keskellämme,
valollaan täyttää elämämme.
KUUKaUden sana
Kevätylistys
Pääsiäisvirsi 94
3-4 • 20
Miika RoSendahl
|

Kirkkohallituksen ulkoasiain osasto hoitaa kirkon
ekumeenisia suhteita ja vastaa ulkomailla
asuvien suomalaisten parissa tehtävästä kirkollisesta
työstä sekä ylläpitää kirkon suhteita muihin
kirkkoihin, uskontokuntiin ja kirkkojen välisiin
järjestöihin. Osasto huolehtii myös kirkon
lähetystyöstä ja yhteistyöstä lähetysjärjestöjen
kanssa.
Hannele Järvinen opiskeli tanssia Tampereella,
Lontoossa ja Essenissä ja suoritti esittävän tanssin
opettajan diplomin (Pädagogin und Lehrerin
für Bühnentanz) 2001. Hän on laatinut koreografioita
soolo- ja ryhmäesityksiin ja esiintynyt soolotanssijana
mm. seuraavilla näyttämöillä: Theater
Bremen, Schauspielhaus Bochum, Salzburger
Festspiele, Oper Frankfurt, Staatstheater Oldenburg,
Musikfestwochen Luzern ja Deutsche Oper
Am Rhein (Düsseldorf).
Vasemmalta: Minna Potthast, Harri Sandborg ja
Jari-Matti Niemi.
kuva: Monika Berleth
Isoisän olkihattu
Bremenissä 20.11.2009 kantaesityksensä saanut
musiikillinen kertomus on alun perin valmistettu
Bremenin saksalais-suomalaisen seuran
iltaan Minna Potthastin aloitteesta. Hän otti
mukaan produktioon ähtäriläiset musikantit Harri
Sandborgin ja Jari-Matti Niemen. Minnan keräämästä
ja kirjoittamasta aineistosta sekä Harrin
ja Jari-Matin sovittamasta musiikista saatiin
koottua mielenkiintoinen kokonaiskuva suomalaisesta
suurmiehestä, Kaj Tapio Rautavaarasta,
koko kansan Tapsasta. Hän oli suuri suomalaisten
tuntojen tulkki, laulaja, olympiavoittaja, todellinen
kansanmies.
i Lue lisää/weitere Informationen:
www.rengas.de
Jahreshauptversammlung 2011
VUOsIKOKOUs
3-4 • 20
Ritva PRinz
Die satzungsmäßige Jahreshauptversammlung
des Zentrums der finnischen kirchlichen
Arbeit e.V. findet am 19.3.2011 in Hannover
statt. Das ganze Wochenende über wird darüber
hinaus ein vielfältiges Rahmenprogramm
angeboten, mit u.a. sakralem Tanz, einer musikalischen
Reise durch das Leben von Tapio
Rautavaara und einer Vorstellung des Kirchenamtes
der EKD. Als Gäste werden u.a.
der Erzbischof der Ev.-luth. Kirche Finnlands
Dr. theol. Kari Mäkinen, der neue Leiter des
kirchlichen Außenamtes der finnischen Kirche,
Oberkirchenrat Kimmo Kääriäinen sowie
Oberkirchenrat Thorsten Leißer, Referent für
Menschenrechte und Migration im Kirchenamt
der EKD erwartet.
|

Minkä asian toivoisit työssämme jatkossa
muuttuvan?
Toivoisin, että Saksassa olevat suomalaiset ja suomalaisjärjestöt
tekisivät entistä enemmän yhteistyötä.
Jokaisella ryhmällä on oma painopisteensä.
Liittämällä nämä yhteen olemme kuuluva ja näkyvä
voima. Kilpailu ei vie meitä eteenpäin.
Samoin toivoisin, että seurakuntien vuorovaikutus
voimistuisi. Hyviä esimerkkejä on monta.
Aluepäivät ovat foorumi, jossa seurakuntien
edustajilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja
yhdessä kehittää tarjontaa jäsenilleen.
Mitä toivot suomalaiselle kirkolliselle työlle
Saksassa tulevaisuudessa?
Toivon, että kirkollinen työ äidinkielellämme saisi
jatkua ainakin vielä toiset 35 vuotta. Se edellyttää
visioni täyttymystä: soutajien vaihtoa.
Mitä muuta haluat sanoa?
Me olemme etuoikeutetussa asemassa, Ruotsia
lukuun ottamatta, ulkosuomalaisten joukossa
maailmalla. Meille Suomen kirkko on suonut ja
suo 5 (VIISI) pappia, kun esim. koko Ranskassa on
yksi puolipäiväpappi, Itävallassa yksi ja Sveitsissä
yksi jne. Jotta tilanne kohdallamme pysyy näin
hyvänä, edellyttää se sitä, että ihmiset löytävät
tiensä äidinkielisiin jumalanpalveluksiin ja ottavat
vastaan heille tarjottavat mahdollisuudet ja
osallistuvat seurakuntien työhön ja toimintaan.
Toivon seuraajalleni Jumalan siunausta ja onnellista
kättä haastavaan tehtävään.
Eva Otremba
Eva Otremba war von 2005 bis 2006 stellvertretende
Vorsitzende des ZfkA und wurde 2006 zur
ersten Vorsitzenden gewählt. Sie beendet ihre Arbeit
im Vorstand nach Vollendung der in der Satzung
festgelegten maximal möglichen Amtszeit
von sechs Jahren. Sie vergleicht unsere Arbeit
mit einem Kirchenboot: Zusammenarbeit und
neue, junge Ruderer sind notwendig, um voranzukommen.
Die, die nicht mehr rudern können,
haben aber auch weiterhin ihren Platz im Boot.
Die ausscheidende Vorsitzende freut sich darüber,
dass die Verwaltungsabläufe professionell
gestaltet werden konnten und zuverlässig funktionieren
– und dass sie immer wieder erfährt,
wie wichtig das kirchliche Angebot in der eigenen
Muttersprache für viele ist.
Mihin vaikutit tai mitä saavutit
päättyvällä kaudella johtokunnassa?
Osallistuin aluekeskusten kehittämisprosessiin.
Osa keskuksista
on jo hyvässä vauhdissa, ja toivon,
että etelänkin suhteen löytyy
vielä sopiva ratkaisu. Varajäsenenä
olen ollut mukana tämän
työskentelyn lisäksi vasta yhdessä
johtokunnan kokouksessa.
VUOsIKOKOUs
Mikä jäi kesken?
Yhteistyön vauhdittaminen Merimieskirkon kanssa.
Pysyvä ratkaisu pappien aluejaon suhteen erityisesti
pohjoisen alueella.
Mikä ajassasi johtokunnan jäsenenä oli parasta?
Ihmiset, joiden kanssa sain tehdä työtä johtokunnassa.
Asiat oli aina hyvin valmisteltu ja
työskentely sujuvaa.
3-4 • 20
|
�

Kuvat / Fotos Uwe Schulz
Saksan itäisen alueen suomalaispappi
päivi lukkari siunattiin tehtäväänsä
juhlallisessa jumalanpalveluksessa
16.1.2011 passiokirkossa Berliinissä.
Die finnische Pfarrerin für Berlin und die
östlichen Regionen, Päivi Lukkari, wurde
am 16.1.2011 in einem feierlichen Gottesdienst
in der Berliner Passionskirche in ihr
Berliinin suomalaisen seurakunnan puheenjohtaja Kaisa
Tiainen toivotti Päivin lämpimästi tervetulleeksi.
Amt eingeführt. Die Einführung führte der Direktor
des Berliner Missionswerkes, Pfarrer Roland
Herpich durch, zusammen mit der Referentin für
kirchliche Arbeit unter den Finnen im Ausland
der Ev.-luth. Kirche Finnlands, Pfarrerin Susanna
Merikanto-Timonen. In seiner Ansprache betrachtete
Pfr. Herpich das Psalmwort: „Dein Wort
ist meines Fußes Leuchte.“ (Ps. 119, 105) Die Beauftragungsurkunde
wurde vom Landespfarrer
für Ökumene und Weltmission der Ev. Kirche
Berlin-Brandenburg-schlesische Oberlausitz, Dr.
Christoph Theilemann, verlesen. Bei der Einführung
wirkten ferner die Pfarrerin der deutschen
Partnergemeinde Heilig Kreuz-Passion, Dagmar
Apel, und der Koordinator der finnischen PfarrerInnen
in Deutschland, Anssi Elenius, sowie
Mitglieder des Kirchenrates der finnischen Gemeinde
Berlin mit.
Polkuja - Pfade
Päivi Lukkari ryhmäkuvassa tehtävään siunaamisen
toimittaneiden kanssa.
Jumalanpalveluksen jälkeen juhlimista jatkettiin
Suomi-keskuksen tiloissa kirkkokahvien
ja tervehdysten merkeissä. Iltapäivän
päätti vaikuttava esitys ”Polkuja
– Pfade”, jossa Sanna Kiviluoto, Aarne Pelkonen,
Pia Repo, Jarkko Riihimäki ja Eila
Tapanainen tulkitsivat sanoin ja sävelin
mm. Anna-Mari Kaskisen, Marianne Fredrikssonin,
Lasse Heikkilän, Paulo Coelhon
ja Dudu Barakin tekstejä. Erilaiset näkökulmat ihmisen
tien etsinnästä ja elämäntien moninaisista
käänteistä hersyttivät vuorotellen esiin naurun ja
vakavanhiljaisen pohdiskelun. Tai sekä että, kuten
Aaro Hellaakosken ajatus: ”Tietä käyden tien
on vanki, vapaa on vain umpihanki.”
Ritva PRinz
Sydämellinen kiitos kaikille teille, jotka olitte mukana
luomassa tehtäväänsiunaamisjumalanpalvelustani
ja -juhlaa: kaikille paikalla tai hengessä mukana
olleille; leipojille, koristelijoille, puhujille, pianisteille,
laulajille, tarjoilijoille, pöydänkantajille, ohjelmalehtisten
jakajille, postikorttien kirjoittajille!
Herzlichen Dank Euch und Ihnen allen, die etwas
zu meinem Einführungsgottesdienst und -fest
beigetragen haben! Möge die Freude und das
Gefühl der Zusammengehörigkeit uns im Alltag
des Lebens noch lange begleiten.
Päivi Lukkari
3-4 • 20
|

minusta sisäänlämpiävää kuin savusauna.
Suomalaista seurakuntaa ei minun elämässäni
enää tarvittu. Mutta aika kului, ja
huomasin, että sinullahan on tarjolla mielenkiintoista
ohjelmaa. Menisinköhän sittenkin
katsomaan? Ja niin me taas tulimme
yhteen ja olimme ihan kuin mitään eripuraa
ei olisi ollutkaan.
Nostan sinulle hattua, että olet ilman
pausseja ja vapaaehtoisvoimin toiminut jo
kohta 40 vuotta. Se on hieno saavutus. Joskus
minusta kyllä tuntuu, että sinä olet jo
vähän väsynyt etkä enää niin touhukas kuin
nuoruutesi päivinä. Mutta sitten taas silmissäsi
pilkahtaa se sama veikeä katse kuin silloin
ennen.
Kiitän sinua näistä mukavista vuosista, jotka
olemme saaneet viettää yhdessä ja toivon,
että saat voimaa olla edelleenkin yhtä idearikas
ja aktiivinen kuin tähänkin asti.
i Kölnin suomalainen seurakunta
juhlii 40-vuotissynttäreitään 26.3.
Lue lisää sivulta 50 ja tule mukaan!
Ystävyydellä
leena haubold
(Sinulle, joka et ole ehtinyt vielä käydä
visiitillä: Tule vaan, täällä on tilaa kaikille.)
3-4 • 20
| 3

„in der Lounge“ konnte man in aller Ruhe
über Gott und die Welt reden.
In unserer Freundschaft gab es aber
auch Zeiten, in denen ich Abstand von
dir nehmen wollte. Ich fand dich nach innen
gewandt wie eine finnische Rauchsauna.
Und beschloss: Ich brauche keine
finnische Gemeinde mehr. Aber die Zeit
verstrich und irgendwann merkte ich,
dass du doch wieder was Interessantes
anzubieten hast. Soll ich doch gucken,
was dort los ist? Und so kamen wir wieder
zusammen und waren als würde
zwischen uns kein Blatt passen.
Du kannst wirklich sehr stolz sein, dass
du aus eigenen Kräften bald 40 Jahre
in Köln aktiv bist. Das ist eine Superleistung.
Manchmal habe ich das Gefühl,
dass du ein bisschen müde geworden
bist. Nicht mehr so agil wie in
deinen jungen Jahren. Aber dann sehe
ich in deinen Augen das gleiche lustige
Zwinkern wie früher.
Ich danke dir für die schönen Jahre,
die wir zusammen verbringen konnten
und hoffe, dass du weiterhin Kraft findest,
genauso ideenreich und aktiv zu sein
wie bisher.
In Freundschaft
leena haubold
(Für dich, der du noch keine Zeit hattest
zu Besuch zu kommen: Nur zu – hier ist
Platz für alle.)
i Die finnische Gemeinde Köln feiert am 26.3. ihren
40. Geburtstag. Herzlich willkommen! Weitere
Informationen auf Seite 50.
3-4 • 20
|

SUOMALAISTA KIrJALLISUUTTA LEIPZIGIN KIrJAMESSUILLA 17.-20.3.2011
Suomalainen kirjallisuus esittäytyy maaliskuussa jälleen Leipzigin kirjamessujen pohjoismaisella
osastolla. Saksan merkittävimpiin lukeutuvilla kirjamessuilla esiintyvät tänä vuonna Hanna Marjut
Marttila, Inger-Mari Aikio-Arianaick ja Leena Lehtolainen. Monipuolisen kirjallisuusohjelman lisäksi
pohjoismaisella osastolla on myös Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 50-vuotisjuhlanäyttely.
ohjelma:
17.3.2011 Hanna Marjut Marttila, Filmreif – Filmi poikki
18.3.2011 Hanna Marjut Marttila, Filmreif – Filmi poikki
18.3.2011 IMA Inger-Mari Aikio-Arianaick, Lebensrad
18.3.2011 Leena Lehtolainen, Die Leibwächterin – Henkivartija
19.3.2011 IMA Inger-Mari Aikio-Arianaick, Lebensrad
Pohjoismainen osasto (halli 4, D302 ja D307), Neues Messegelände, Messe-Allee 1, 04007 Leipzig-
Wiederitzsch
18.3.2011 „Nordische Lesenacht“, Kulturzentrum NaTo, mukana mm. Leena Lehtolainen ja IMA.
Tapahtuma alkaa klo 19.
www.leipziger-buchmesse.de
AJAnKoHtAiStA KulttuuRiKAlenteRiStA
9.-20.3.2011 Turun kulttuuripääkaupunki 2011 -ohjelmaan sisältyvä „Turku Looks“
-valokuvanäyttely, FolkBALTICA-festivaali, Flensburg
18.-28.3.2011 Selma Trio esittää Saksan kiertueellaan uutta ja vanhaa tangoa, mm.
Herford, Detmold, Düsseldorf
22.3.2011 Meta4-jousikvartetin konsertti, Zeughaus, Neuss
24.3.2011 Lotta Wennäkosken „Lelele“ ja Perttu Haapasen „Nothing To Declare“
esitetään uuden musiikin MaerzMusik-festivaaleilla, Sophiensaele, Berliini
29.3.-30.4.2011 Rockyhtye „Children of Bodom“ Saksan kiertueella,
Hampuri, Oberhausen, München, Langen, Leipzig
6.4.2011 Elokuvailta Felleshusissa: „Havukka-ahon ajattelija“,
Pohjoismaisten suurlähetystöjen yhteistalo Felleshus, Berliini
18.-20.4.2011 Joonatan Rautiola (saksofoni) konsertoi Mecklenburgische
Staatskapellen kanssa, Schwerin
Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin
verkkosivuilta www.finnland.de
3-4 • 20
|

kuva: Anssi Lassila
Ökologisch und gesund
Nachhaltiges Bauen aus Holz
Mit dem Begriff Holzarchitektur oder Holzbau
verbindet man in Finnland normalerweise
die traditionellen aus Holz erbauten Häuser der
1950er-Jahre oder die alten Arbeiterviertel mit
ihren Holzhäusern, in denen kleine Geschäfte und
Backstuben untergebracht waren und von denen
der größte Teil leider während der 1960er- und
1970er-Jahre zerstört wurde. Der finnische Architekt
Kimmo Kuismanen zeigt in der Ausstellung
HOLZ. Nachhaltiges Bauen in Finnland, wie
die ökologische Architektur und der Holzbau in
Finnland in den letzten Jahren gezielt weiterentwickelt
worden sind. Trotz der Zerstörung der alten
Stadtviertel hat Holz als Baumaterial seine
eigene Rolle in der finnischen Architektur behalten.
Besonders seit den 1990er-Jahren wurden
Holzhausgebiete bewusst auf der Basis von
nachhaltiger Architektur und nach Umweltanalysen
geplant. Für Kimmo Kuismanen bedeutet
die ökologische Architektur Harmonie zwischen
der Natur und der bebauten Umgebung. Seiner
Meinung nach ist es sehr wichtig, in der modernen
Architektur auch kollektives Gedächtnis und
die lokalen Traditionen zu berücksichtigen und
zu respektieren.
Die Ausstellung HOLZ. Nachhaltiges Bauen in
Finnland hat Kimmo Kuismanen zusammen mit
u.a. der Universität und der Berufsschule Lappland
geplant und aufgebaut. Er will in der Ausstellung
besonders die Rolle des nachhaltigen
Bauens im Zuge des Klimawandels betonen. Die
Ausstellung stützt sich auf seine Doktorarbeit
und präsentiert die neuesten Forschungsergebnisse.
Laut dieser verbraucht ein ökologisches
Haus weniger Energie, besteht aus Naturmaterialien,
berücksichtigt seine Umgebung und ist gesund
für seine Bewohner. In der Ausstellung wer-
den die Informationen
durch Bildmaterialien,
Miniaturmodelle und
interaktive Teile bereichert.
Es gibt auch
ein Rahmenprogramm
und eine eigene Webseite,
auf der für alle
die Möglichkeit besteht,
über das Wohnen
zu diskutieren.
Die Ausstellung ist
bereits seit Dezember
2010 auf Europa-
Tournee. Nach Paris
wird die HOLZ-Ausstellung
ab dem 19.3.
in der Schweiz in Winterthur
zu sehen sein,
wo sie zum Programm
Kärsämäen kirkko
des großen Kulturfestivals „Finnischer Frühling“
gehören wird. Die Ausstellung wird teilweise auch
in Belgien präsentiert und wird vor der Rückkehr
nach Finnland, wo sie in Viikki in Helsinki permanent
ausgestellt werden wird, auch in Hamburg
zu sehen sein.
anniina Majanlahti
Volontärin Bildende Kunst,
Finnland-Institut in Deutschland
Finnland-institut, Tel. 030-520026018,
kunst@finstitut.de, www.finnland-institut.de
HOLZ. Nachhaltiges Bauen in Finnland
(www.ecoarcfinland.eu)
19.3.–29.5.2011, Gewerbemuseum Winterthur
Kirchplatz 14, CH-8400 Winterthur Schweiz,
www.gewerbemuseum.ch
3-4 • 20
| 2

kuva: Kuva: Veera Dagbagli
Kuka olet?
Iris Tuulikki Dagbagli (os. Mäkinen) Lappeenrannasta.
Viidestä lapsesta nuorin, naimisissa, 13vuotiaan
tytön äiti.
Milloin tulit ensimmäisen kerran Saksaan?
1977 lähdin heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen Interrail-matkalle
ystävän kanssa, matkamme kulki
Saksan kautta.
Miten tulit lähteneeksi Saksaan? Miksi juuri
tänne?
Mieheni tuli kosimaan minua Suomeen (lokakuussa!),
pakkohan siihen oli vastata myöntävästi.
Mieheni on turkkilainen, mutta hän asui jo silloin
Saksassa.
Mitkä olivat ensivaikutelmasi Saksasta tänne
muuttaessasi?
Vaikka olin käynyt Saksassa aikaisemmin, oli
muutto Saimaan rannalta Offenbachiin järkytys
- se tuntui silloin maailman rumimmalta paikalta.
Ihanat naiset Saksanmaalla
Saksassa asuu yli 13 000 suomalaista, heistä
valtaosa on naisia. Tässä haastattelusarjassa
Saksassa asuvat eri-ikäiset suomalaisnaiset
kertovat ajatuksistaan.
Kerro jokin alkuaikojen kommellus?
Mitään tiettyä kommellusta ei muistu mieleen,
mutta saksan kieleen se varmasti liittyy.
Millainen oli Suomi, josta lähdit?
1988 vielä vakaa, lama alkoi myöhemmin.
Mitä sinuun on saksalaisuudesta tarttunut?
Pysähdyn autoillessani suojatien eteen, tervehdin
tuntemattomia hississä ja hyvästelen pöytänaapurini
ravintolasta poistuessani.
Miten suomalaisuus näkyy sinussa?
Pysyttelen mielelläni taka-alalla hissukseen, enkä
saa suutani auki silloin kun pitäisi.
Nimeä jokin suomalainen lempilaulusi? Miksi
juuri se?
Tapio Rautavaaran „Kulkuri ja joutsen“. Se on lohduttava
laulu koti-ikävästä kärsiville. Laulun viimeinen
säe on mielessäni päivittäin: „Elämä on
ihanaa, kun sen oikein oivaltaa ja kun lentää siivin
valkein niin kuin joutsen.“
Mikä on parasta Suomessa?
Luonto ja ehdottomasti suomalaiset! (ja suomalaisen
supermarketin elintarvikeosasto!)
Mikä on parasta Saksassa?
Hessenissä asuvalle Äppelwoi & Grie Soos!
Jos et asuisi täällä, niin missä asuisit?
Todennäköisesti Suomessa.
Millainen merkitys suomalaisella seurakunnalla
on sinulle?
Vuosien kuluessa siitä on tullut toinen koti ja turvallinen
paikka kohdata ihmisiä.
haaStattelu Ritva PRinz
3-4 • 20
| 23

Tanzveranstaltung „lavatanssit“. „Die Mädchen standen
in einer Reihe und als die Musik aufspielte, stürmten
die Jungen los, um sie aufzufordern. Dabei ging es
untereinander nicht gerade sanft zu“, berichtet Herting
Treusch von Buttlar. Nicht nur beim Tanzen wurde die
Nacht zum Tag gemacht: „Weil es immer hell war, verloren
wir zeitweise völlig das Zeitgefühl und sammelten
mitten in der Nacht Heidelbeeren im Wald.“
Helsinki durfte im Reiseprogramm natürlich nicht fehlen,
auch nicht das Olympiastadion - wo keine 10 Jahre
zuvor die Olympischen Sommerspiele stattgefunden hatten
– und wenn man über den Bauzaun klettern musste,
um dahin zu kommen. Mit unvergesslichen Eindrücken und das
Finnmesser „Puukko“ als Reiseandenken im Gepäck kehrten die
Teilnehmer wieder in die Heimat. Die 4-wöchige Reise durch
Dänemark, Schweden, Norwegen und Finnland wurde in einem
handgeschriebenen Reisebericht mit selbstgemalten Bildern
festgehalten. Und sogar die heimische Presse berichtete von
dieser besonderen Reise.
Mit Marie-Louise und Herting Treusch von Buttlar sprach
Ritva PRinz
ein halbes Jahrhundert deutsch-finnische Kontakte
Marie-Louise von Hueck und Herting Treusch von Buttlar
sind eigentlich miteinander verwandt. Nur liegt die verwandtschaftliche
Verbindung einige Hundert Jahre zurück.
Als der in der Druckbranche tätige Herting Treusch
von Buttlar 1970 ein Praktikum in Finnland machte, bat
seine Mutter ihn, den entfernten Verwandten in Helsinki
einen Gruß vorbeizubringen. Bei der Gelegenheit begegneten
sich Herting und Marie-Louise zum ersten Mal
– und sahen sich durch eine weitere zufällige Begegnung
bei einem Familientreffen in Deutschland fünf Jahre später
wieder. Herting Treusch von Buttlar stand in den 1960er
und 70er Jahren vielen finnischen Medizinstudenten in
Göttingen mit Rat und Tat zur Seite. Marie-Louise ist die
Vorsitzende der DFG in Göttingen und in der Kapelle auf
einem Gut von Verwandten wurden schon oft Deutsch-
Finnische Gottesdienste abgehalten.
Der traditionelle Gottesdienst in der Gutskapelle der Familie
von Bodenhausen auf dem rittergut Niedergandern
findet dieses Jahr am 22.5. um 15 Uhr statt. Mehr
Informationen im nächsten rengas.
3-4 • 20
| 2

3-4 • 20
| 2

Foto: Jari Gochermann
Diesmal möchte ich euch über alle Veranstaltungen informieren, die in diesem
Jahr für euch interessant sein könnten!
Erst mal als Erinnerung für die neuen Konfis und Teamer: das Vortreffen ist
bald und zwar am ersten Märzwochenende in Frankfurt (Haus Heliand, Oberursel).
An die Teamer: vergesst nicht, dass die 2. Iso-Schulung im April stattfindet
(München).
Dieses Jahr ist es wieder so weit, die Mini-Camps finden wieder statt!
Alle Leute aus Düsseldorf und Nordrhein-Westfalen und alle, denen der Weg
nach Düsseldorf nicht zu weit ist, sind ganz herzlich zum Mini-Camp eingeladen.
Das Treffen ist vom 20. bis 22. Mai und geleitet wird es von Helena
Eckhoff und Jugendlichen. Anmeldungen an gfdjmail@web.de
Anfang Juni sind dann auch schon die Kirchentage und zwar vom 1.-5.6.
in Dresden.
Und vom 23. bis
25. September
findet unser Jugendtreffenwieder
statt! Dieses
Mal voraussichtlich
in Hamburg.
Danach ist noch das
JuureS vom 21.10.
bis 23.10. in Frankfurt
(Haus Heliand).
Falls noch was ist,
einfach an folgende
Adresse schreiben:
gfdjmail@web.de und
dann mal im Facebook
in der GfdJ-Gruppe
vorbeischauen �
leena MahR
Hei ihr lie ben Leute!
3-4 • 20
| 2

Münchenin Suomi-koulu
eli viralliselta nimeltään
Finnischer Schul-
verein München e.V. perustettiin
vuonna 1978
Saksan ensimmäisten
Suomi-koulujen joukossa.
Koulun perustajat kävivät tutustumassa Frankfurtissa
sikäläiseen Suomi-kouluun, ja tämän
mallin mukaan myös meidän koulustamme tuli
rekisteröity kouluyhdistys. Koulumme on ollut
silti tiiviissä yhteistyössä SKTK:n kanssa. Opettajamme
ja johtokuntalaisemme ovat mm. osallistuneet
koulutus- ja neuvottelupäiville.
Suomi-koulussamme oli aluksi noin 30 oppilasta
ja opetusta 3 ryhmässä: pienten 3,5-5-vuotiaiden
ryhmä sekä lisäksi kaksi koululaisryhmää.
1980-luvulla oppilaiden lukumäärä pysyi 30-35
tienoilla.
1990-luvulla oppilasmäärä alkoi kasvaa vauhdikkaasti
ja kaksinkertaistui pian. Vuosituhannen
vaihteessa alkoi olla jo tilaongelma. Koulun
toiminta Dankeskirkon tiloissa tuli mahdottomaksi,
koska opetusryhmiä oli jo 5-6 eikä tilaa
kaikille löytynyt. Syksyllä 2004 perustimme muiden
Münchenin suomalaisyhteisöjen kanssa Pieni
Suomi -tilaprojektin. Tarkoituksena oli löytää/
saada omat tilat Münchenin suomalaisyhteisöille.
Näitä tiloja emme löytäneet, mutta koulullemme
saimme kuitenkin (iso kiitos tästä Münchenin
kunniakonsulille Prof. Dr. Roland Bergerille!) vuoden
2005 syksystä alkaen opetustilat Theresien-
Gymnasiumista Münchenin kaupungilta. Nämä
tilat olivat varsinainen lottovoitto koulullemme;
aivan keskustassa, pysäköintimahdollisuus koulun
pihalla ja luokkahuoneita melkeinpä rajattomasti.
Varsinkin tämä asia on ollut tärkeä, sillä
olemme tarvinneet joka vuosi lisäluokkahuonei-
Jo toisen polven koululaisia
Tarinaa Münchenin Suomi-koulusta
KIelIKOUlU
ta uusia ryhmiä varten. Tänä lukuvuonna koulussamme
opetetaan 12 ryhmässä. Nuorimmat oppilaat
ovat vauvoja muutaman kuukauden ikäisistä
lähtien. Alle 3 1/2-vuotiaita pikku „koululaisia“ on
tällä hetkellä n. 50 lasta, jotka äitiensä kera laulavat
ja leikkivät. Oppilaita on koulussa kaikkiaan
n. 120. Keskiviikkoryhmien lisäksi toimii myös
nuorisoryhmä joka toinen lauantai. Kolmen vuoden
ajan kokoontui Starnbergissa kansainvälisen
koulun tiloissa montakin Suomi-koulun etäryhmää.
Tällä hetkellä
siellä ei ole enää
tarpeeksi suomalaisia
oppilaita.
Münchenin eteläpuolelle,Holzkircheniin,
on sen
sijaan suunnitteilla
uudet etäryhmät.
Tilat olemme
jo saaneet, nyt
puuttuvat enää
opettajat.
Opettajia on ollut kuitenkin aina helppo löytää.
Jostain kummasta aina löytyy kiinnostuneita (nykymediat
auttavat tässä asiassa tänä aikana todella
paljon). Johtokunnan jäsenten löytäminen
sen sijaan on ollut joskus vaikeampaa. Vaikka vanhempia
on paljon, on pienten lasten äitien usein
vaikea lähteä mukaan vapaaehtoistyöhön. Tällä
hetkellä johtokuntamme kokoonpano on kuitenkin
todella hyvä; päteviä nuoria äitejä motivoimassa
toinen toisiaan tärkeään työhön omien
lastemme suomen kielen taidon vaalimiseksi ja
suomalaisen kulttuurin tutuksi tekemiseksi.
Koulumme on järjestänyt jo 1980-luvun lopulta
lähtien motivaatioviikonloppuja. Silloisena teemana
oli musiikki ja ohjaajina Soili Perkiö ja Leena
3-4 • 20
| 3

kirkolliset toimitukset
KASte
lilli Annikki Brombach
synt. 16.09.2010 Berliini
kast. 12.12.2010 Berliini
oskar Aleksanteri Berndt
synt. 14.01.2010 Kiel
kast. 18.12.2010 Kiel
AVioliittoon ViHittY / AVioliiton KiRKollinen SiunAAMinen
lea Johanna Münkemer,
o.s. lauer
Marcus Münkemer
17.07.2010 Petäjäveden
vanha kirkko
HAutAAn SiunAttu
leena-Kaarina Müller
s. 24.02.1939 Oulu
k. 19.12.2010 Lennestadt
Raili lohse, o.s. Rönkkö
s. 05.11.1936 Joensuu
k. 29.12.2010 Oldenburg
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö:
•
•
•
•
Suvi Aurora Bentlin
synt. 06.10.2010 Greifswald
kast. 29.01.2011 Berliini
inka Belgardt, o.s. Mennecke
tim Belgardt
17.07.2010 Helsingin
Saksalainen kirkko
Maija Gebing, o.s. Metsola
s. 24.08.1945 Helsinki
k. 05.01.2011 Berliini
Tukee uuteen ympäristöön kotiutumisessa sekä oman paikan löytämisessä
paikallisessa kirkossa
Tukee ulkosuomalaisten mahdollisuuksia päästä osalliseksi äidinkielisistä
hengellisistä perustoiminnoista (jumalanpalvelukset, kirkon pyhät toimitukset,
sielunhoito)
Ylläpitää ulkosuomalaisten yhteyksiä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon,
sen toimintaan sekä suomalaiseen kristillisyyteen
Tukee yhdessä paikallisseurakunnan kanssa Suomeen palaavia ulkosuomalaisia
kotimaahan asettautumisessa ja seurakuntayhteyden löytymisessä
www.evl.fi/ulkosuomalaiset
3-4 • 20
| 33