You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT<br />
Väestöprojektiolla tarkoitetaan erityisellä laskentamallilla<br />
laadittavaa ja tehtyihin oletuksiin perustuvaa<br />
laskelmaa, joka kuvaa tulevaa väestökehitystä<br />
siinä tapauksessa, että tehdyt oletukset toteutuvat.<br />
Suunnittelukäyttöön valittua väestöprojektiota nimitetään<br />
tässä raportissa ennusteeksi.<br />
Koko Helsingin seudun ja sen kuntien vieraskielisen<br />
väestön osuuden kehitystä voidaan kuvata suhteuttamalla<br />
toisiinsa alueille hieman toisistaan poikkeavin<br />
menetelmin laaditut vieraskielisen ja niiden<br />
koko väestön ennusteet.<br />
Helsingin seudun ja sen kuntien<br />
koko väestön ennusteet<br />
Helsingin seudun kokonaisväestön ennuste on laadittu<br />
keväällä 2015 Helsingin kaupungin tietokeskuksessa<br />
menetelmällä, jossa ennustetaan yhtäältä<br />
koko työ- ja asuntomarkkina-alueen – Helsingin seudun<br />
– aluetalouden eri kasvunäkymiin perustuvia<br />
vaihtoehtoisia kehitysmahdollisuuksia sekä toisaalta<br />
seudun sisäistä, demografisiin tekijöihin perustuvaa<br />
kehitystä, ottaen huomioon erityisesti asuntomarkkinoiden<br />
vaikutus sisäisessä muuttoliikkeessä.<br />
Ennusteessa käytetty muuttoliikkeen jaottelu poikkeaa<br />
siten väestönmuutostilastoissa ja Tilastokeskuksen<br />
ennusteessa käytetystä jaosta: ”kuntien välinen<br />
muutto” ja ”maahan- ja maastamuutto” seuraavasti:<br />
• Seudun sisäisellä muuttoliikkeellä tarkoitetaan<br />
Helsingin seudun 14 kunnan välisiä muuttoja.<br />
• Helsingin ulommalla työmarkkinavyöhykkeellä<br />
tarkoitetaan Helsingin seudun ulkopuolista osaa<br />
Uudenmaan maakunnasta sekä Kanta-Hämeen<br />
ja Päijät-Hämeen maakuntia.<br />
• Muu kotimainen muutto sisältää muun maassamuuton<br />
sekä Suomen kansalaisten ulkomaisen<br />
muuton.<br />
• Ulkomaalaisten muutolla tarkoitetaan ulkomaan<br />
kansalaisten muuttoa ulkomaiden ja Helsingin<br />
seudun välillä.<br />
Helsingin seudun ja Helsingin vuonna 2015 laadittu<br />
väestöennuste on kuvattu tarkemmin raportissa<br />
”Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste<br />
2015–2050”, Helsingin kaupungin tietokeskuksen<br />
tilastoja 2015:33. Vantaan väestöennuste on laadittu<br />
kaupungin tietopalveluyksikössä vuonna 2015<br />
”Vantaan väestöennuste 2015, Vantaan kaupunki,<br />
Tietopalveluyksikkö A8:2015”. Espoon väestöennuste<br />
puolestaan on laadittu vuonna 2015, ja se jul-<br />
kaistaan vuoden 2016 alussa. Kauniaisten ennuste<br />
on laadittu Tilastokeskuksessa vuonna 2015 (Tilastokeskus,<br />
Väestöennuste 2015). Kehysalueen ennuste<br />
on saatu Helsingin seudun ja pääkaupunkiseudun<br />
ennusteiden erotuksena.<br />
Koska ennusteet on Espoon uusinta ennustetta<br />
lukuun ottamatta laadittu ennen kuin turvapaikanhakijoiden<br />
määrä alkoi nopeasti kasvaa loppukesällä<br />
2015, niissä ei ole pystytty ottamaan huomioon ulkomailta<br />
tulevan muuttoliikkeen muutosta.<br />
Helsingin seudun ja kuntien<br />
vieraskielisen väestön ennusteet<br />
Seudun vieraskielisen väestön ennuste on menetelmältään<br />
demografinen, eli sen perustana ovat väestönmuutostekijät,<br />
syntyvyys, kuolevuus ja muuttoliike.<br />
Vieraskieliseksi väestöksi määritellään muuta<br />
kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään<br />
puhuvat.<br />
Ennuste laadittiin sekä koko vieraskieliselle väestölle<br />
että sen kahdeksalle eri kieliryhmälle, joille<br />
laskettiin omat muuttoliikettä, syntyvyyttä ja kuolevuutta<br />
kuvaavat tunnusluvut. Yksittäisten kielten<br />
sijaan ennusteessa tuli käyttää kieliryhmiä, jotta<br />
henkilöitä ja väestönmuutostapahtumia kertyi tarpeeksi<br />
ja satunnaisuuteen liittyvää epävarmuutta<br />
pystyttiin hallitsemaan paremmin. Kieliryhmäjako<br />
on sama kuin vuosina 2009 ja 2012 laadituissa ennusteissa.<br />
Liitteessä 7 on kuvattu kaikkien äidinkielien<br />
jakautuminen näihin ryhmiin. Ennusteen kieliryhmäjako<br />
oli seuraava:<br />
1. Baltian kielet (pääosin vironkielisiä)<br />
2. Venäjä ja muut entisen Neuvostoliiton alueella<br />
puhutut kielet (pl. Baltia)<br />
3. Länsi-Euroopassa (sisältää Pohjois- ja Etelä-<br />
Amerikassa) puhutut kielet<br />
4. Itä-Euroopassa puhutut kielet<br />
5. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa puhutut kielet<br />
6. Muussa Afrikassa puhutut kielet (ml. somali)<br />
7. Muussa Aasiassa puhutut kielet<br />
8. Muut kielet tai äidinkieli tuntematon.<br />
Vieraskielisen väestön ennustetta käytettäessä on<br />
huomattava, että vieraskielisiksi määritelty väestöryhmä<br />
on rakenteeltaan ja taustaltaan epäyhtenäinen.<br />
Esimerkiksi Suomessa syntyneet ja kaksikielisissä<br />
perheissä kasvaneet saattavat olla suomen- tai<br />
ruotsinkielen taidoltaan huomattavasti lähempänä<br />
kantaväestöä kuin tänne aikuisena muuttaneet.<br />
HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2015–2030<br />
7
Change language