Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2015–2030<br />
6<br />
Johdanto<br />
Suomen vieraskielisestä väestöstä lähes puolet<br />
asuu pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2007 laadittiin<br />
PARAS-hankkeen yhteydessä ensimmäinen pääkaupunkiseudun<br />
ulkomaalaistaustaisen väestön<br />
kehitystä kuvaava ennuste, jotta seudun erityishaasteet<br />
palvelujen järjestämisessä tulisivat esiin maahanmuuttajien<br />
keskittyessä alueelle. Tällöin päätettiin,<br />
että ulkomaalaisväestönä käytetään vieraskielistä<br />
väestöä eli muuta kuin suomea, ruotsia ja saamea<br />
äidinkielenään puhuvaa väestöä, koska siitä<br />
saatiin parhaiten ennusteen laadinnassa tarvittavia<br />
lähtötietoja. Toisaalta henkilön äidinkieli pysyy<br />
muuttumattomana joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta,<br />
kun taas kansalaisuus muuttuu nopeammin.<br />
Lisäksi palvelujen tarjoajan näkökulmasta äidinkielellä<br />
on keskeinen merkitys.<br />
Ulkomaalaisväestön määrä ja osuus väestöstä on<br />
kasvanut Helsingin seudulla viimeisten 25 vuoden<br />
aikana nopeasti. Vieraskielisten määrä on kymmenkertaistunut<br />
vuodesta 1990, ja osuus koko väestöstä<br />
on kohonnut yhdestä prosentista lähes kahteentoista.<br />
Muutoksen nopeutta selittää paljolti se, että lähtötaso<br />
oli eurooppalaisittain erittäin matala ennen<br />
Neuvostoliiton hajoamista ja Itä-Euroopassa tapahtuneita<br />
valtiollisia muutoksia sekä Suomen liittymistä<br />
Euroopan Unioniin.<br />
Laaditun ennusteen perusversion mukaan seudun<br />
vieraskielisen väestön määrä kasvaa nykyisestä<br />
164 000:sta lähes 350 000:een ja osuus väestöstä 21<br />
prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Pääkaupunkiseudun<br />
kunnissa (pois lukien Kauniainen) vieraskielisten<br />
osuus kohoaa 23–28 prosenttiin. Tämä ei<br />
ole edelleenkään Pohjoismaisten pääkaupunkien<br />
tasoa, sillä esimerkiksi Tukholman läänissä ulkomaalaistaustaisen<br />
väestön osuus on jo nyt yli 30<br />
prosenttia. Helsingin seudulla ulkomaalaisväestön<br />
määrän kasvu alkoi kuitenkin selvästi myöhemmin,<br />
ja kasvuvauhti vastaa muita pääkaupunkeja.<br />
Vieraskielisen väestön ennuste laadittiin demografisella<br />
menetelmällä, jossa kohdealueen väestön<br />
tuleva määrä ja rakenne ennustetaan tärkeimpien<br />
väestönmuutostekijöiden (syntyvyys, kuolevuus ja<br />
muuttoliike) avulla, joiden oletetaan kehittyvän tiettyjen<br />
oletusten mukaisesti. Oletukset perustuvat<br />
pääosin ennustevuotta edeltävien vuosien väestötilastoista<br />
laskettuihin tunnuslukuihin sellaisenaan<br />
tai ovat niiden perusteella tehtyjä arvioita eri väestönmuutostekijöiden<br />
tulevasta kehityksestä.<br />
Väestöennusteet onnistuvat parhaiten, kun väestönmuutokset<br />
kehittyvät tasaisesti. Vieraskielisen<br />
väestön kohdalla näin ei aina käy, ja varsinkin muuttajien<br />
määrät vaihtelevat suuresti vuosittain. Tällä<br />
kertaa lisähaastetta ennusteen tekemiseen antoi<br />
turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu loppukesästä<br />
2015 lähtien. Tämän vuoksi ennuste laadittiin<br />
kahtena vaihtoehtona, jotka perustuivat erilaisiin<br />
arvioihin turvapaikanhakijoiden määrän kehityksestä.<br />
Vaikka ennusteen ei voi olettaa toteutuvan<br />
sellaisenaan, antaa se kuitenkin suuntaa antavaa<br />
tietoa vieraskielisen väestön määrän ja rakenteen<br />
kehityksestä. Sitä tarvitaan esimerkiksi lähivuosien<br />
päivähoito- ja koulupalvelujen suunnitteluun.<br />
Ennuste on laadittu koko Helsingin seudun lisäksi<br />
pääkaupunkiseudun neljälle kunnalle ja sen kymmenen<br />
kehyskunnan muodostamalle yhteiselle kehysalueelle.<br />
Niille laaditut ennusteet perustuvat<br />
muuttoliikkeen osalta ennustetta edeltävien vuosien<br />
keskimääräisiin jakosuhteisiin. Niiden otaksuttiin<br />
pysyvän ennallaan vuosina 2015–2030, eikä ennusteessa<br />
tehty siis oletuksia väestönkehityksen tasoittumisesta<br />
esimerkiksi kuntien välisten väestön<br />
asuttamis- tai rakentamissopimusten perusteella.<br />
Raportin alussa esitetään käytetyt käsitteet ja<br />
määritelmät. Sitten esitetään ennusteen päätulokset<br />
sekä kuvataan seudun väestörakenteen tulevaa<br />
kehitystä kieliryhmittäin ja kunnittain. Sen jälkeen<br />
kuvataan ennustemalli ja kerrotaan ennusteen yksityiskohtaiset<br />
oletukset. Lopuksi pohditaan vielä<br />
edellisen ennusteen toteutumista.<br />
Kaikki liitetaulukot saa excel-muodossa julkaisun<br />
verkkoversiossa (Tilastoja 2016:1) tietokeskuksen<br />
sivuilta (www.hel.fi/www/tieke/fi) ja Helsingin<br />
kaupungin tietokeskuksesta, puh. (09) 310 36377.<br />
Taulukot ovat myös poimittavissa Helsingin seudun<br />
aluesarjat -tilastotietokannasta Helsingin seutu -osiosta<br />
(www.aluesarjat.fi).
Change language