You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4 VIERASKIELISEN VÄESTÖN VÄESTÖENNUSTEIDEN<br />
OLETUKSET<br />
Hedelmällisyys<br />
Vieraskielisten lasten syntymät on ennustettu vieraskielisten<br />
naisten ikäluokittaisen määrän ja hedelmällisyyden<br />
avulla. Huomioon on otettu myös se,<br />
että keskimäärin lähes 30 prosenttia vieraskielisille<br />
äideille syntyvistä lapsista on rekisteröity vuosittain<br />
suomenkielisiksi, mutta vain vajaa prosentti suomen-,<br />
ruotsin- tai saamenkielisille naisille syntyvistä<br />
lapsista vieraskielisiksi. Tämän tekijän huomioon<br />
ottavat kieliryhmittäiset korjauskertoimet laskettiin<br />
edeltävien viiden vuoden tilastoista. Kertoimet on<br />
laskettu jakamalla vieraskielisiksi rekisteröityjen lasten<br />
määrä vieraskielisille äideille syntyneiden lasten<br />
määrällä. 1<br />
Vuosien 2000 ja 2014 välillä seudun koko väestön<br />
kokonaishedelmällisyysluku pieneni 1,58 lapsesta<br />
1,53 lapseen. Vieraskielisen ja kotimaankielisen<br />
väestön kokonaishedelmällisyysluvut lähenivät<br />
toisiaan: kun jälkimmäinen laski 1,54 lapsesta 1,46<br />
lapseen, niin edellinen pieneni enemmän eli 2,22<br />
lapsesta 1,96 lapseen. Vieraskielisen väestön hedelmällisyyden<br />
tasoon ja kehitykseen vaikuttavat mm.<br />
sen uuteen ympäristöön asettuminen, perhe- ja<br />
kulttuurinen rakenne (muun muassa koulutustaso,<br />
naisten asema, tavat, perinteet, uskonto), joita<br />
muuttoliike ja Suomessa asumisajan pidentyminen<br />
vähittäin muuntelevat. Ikärakenne ja sen muutos<br />
vaikuttaa syntyvien lasten määrään, mutta ei kokonaishedelmällisyyslukuun,<br />
jonka laskentatapa ikävakioi<br />
vertailtavat väestöt. Vieraskielisen väestön<br />
hedelmällisyyden aleneminen on johtunut lähinnä<br />
afrikkalais- ja aasialaistaustaisen väestön hedelmällisyyden<br />
alenemisesta, muissa kieliryhmissä ei<br />
ole tapahtunut 2000-luvulla samaa muutosta.<br />
Seudun koko vieraskielisen väestön ennusteessa<br />
on oletettu, että vieraskielisen väestön ensimmäisen<br />
ennustevuoden ikäluokittaiset hedelmällisyysluvut<br />
laskevat vuosien 2010–2014 aineistosta lasketulta<br />
tasolta (kokonaishedelmällisyysluku 1,95 lasta)<br />
vuoteen 2030 mennessä kokonaishedelmällisyyslukua<br />
1,90 lasta vastaavalle tasolle. Edellisessä, vuonna<br />
2012 laaditussa ennusteessa ensimmäisen ennustevuoden<br />
hedelmällisyysluku oli hieman suurempi<br />
eli 1,98 lasta ja sen arvioitiin laskevan vuoteen 2020<br />
mennessä tasolle 1,93 ja jäävän siihen ennustekauden<br />
loppuun. Alenevan hedelmällisyystrendin on<br />
oletettu siis edelleen jatkuvan, joskin aiempaa loivempana,<br />
ja vieraskielisen väestön hedelmällisyyden<br />
on arvioitu lähenevän näin edelleen kantaväestön<br />
hedelmällisyystasoa.<br />
Kuntien koko vieraskielisen väestön ennusteissa<br />
on ennusteen ensimmäisen vuoden hedelmällisyyslukuina<br />
käytetty kunkin alueen vuosien 2010–2014<br />
aineistosta laskettuja erikoishedelmällisyyslukuja,<br />
joita on alennettu vuoteen 2030 asti samaan suuntaan<br />
kuin seudun koko vieraskielisen väestön ennusteessa.<br />
Ennusteen lähtövuoden (2015) ja vuoden<br />
2030 kokonaishedelmällisyyden tasot on oletettu<br />
siten kunnittain seuraavaksi:<br />
• Espoo (2,25 / 2,10),<br />
• Helsinki (1,72 / 1,70),<br />
• Vantaa (2,28 / 2,10),<br />
• Kauniainen (1,67 / 1,67) ja<br />
• kehysalue (2,15 / 2,16).<br />
Seudun kieliryhmittäisessä ennusteessa käytetyt<br />
hedelmällisyysluvut vaihtelevat ryhmittäin niin,<br />
että Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän sekä muun Afrikan<br />
ryhmän hedelmällisyysluvut ovat korkeita, Itä-<br />
Euroopan ryhmässä hieman keskitasoa korkeampia<br />
ja Länsi-Euroopan, Baltian, Venäjän ja muun entisen<br />
Neuvostoliiton sekä muun Aasian kieliä puhuvilla<br />
matalia. Muiden kielten ryhmän enemmistönä<br />
ovat äidinkieleltään tuntemattomat (Ks. taulukko 4).<br />
1<br />
Useimmissa kieliryhmissä lapsia rekisteröidään suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiksi, mutta ei toisin päin. Näissä tapauksissa esimerkiksi<br />
korjauskerroin 0,90 kertoo, että 90 prosenttia ryhmään kuuluvien naisten synnyttämistä lapsista "perii" äitinsä kielen, ja lopulle 10 prosentille<br />
rekisteröidään jokin muu kieli, yleensä suomi. Länsi-Euroopan kielten ryhmä muodostaa poikkeuksen, sillä siinä äidinkielen "periytyvyys" on<br />
vain 53 %, mutta ryhmä täydentyy suomen- tai ruotsinkielisten äitien synnyttämistä, ryhmään rekisteröidyistä lapsista, mikä kohottaa kerroinarvon<br />
0,77:ään.<br />
HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2015–2030<br />
33
Change language