Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3 ENNUSTEMALLIN KUVAUS<br />
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste on<br />
menetelmänsä suhteen perinteinen demografinen<br />
ja deterministinen ennuste. Toisin sanoen, kohdealueen<br />
väestön tuleva määrä ja rakenne ennustetaan<br />
tärkeimpien väestönmuutostekijöiden (syntyvyys,<br />
kuolevuus ja muuttoliike) avulla, jotka kehittyvät<br />
tiettyjen oletusten mukaisesti. Oletukset perustuvat<br />
ennustevuotta edeltävien vuosien väestötilastoista<br />
laskettuihin tunnuslukuihin sellaisenaan tai ovat<br />
niiden ja asiantuntijoiden näkemysten perusteella<br />
tehtyjä arvioita eri väestönmuutostekijöiden tulevasta<br />
kehityksestä. Tilastoaineistona on käytetty<br />
pääkaupunkiseudun vuosittain Tilastokeskuksesta<br />
hankkimaa väestötilastojen laadintaan käytettävää<br />
aineistoa.<br />
Ennusteen kunkin väestönmuutostekijän vaikutuksen<br />
arvioinnissa on pyritty mahdollisimman suureen<br />
tarkkuuteen, joten niin syntyvyyttä, kuolevuutta<br />
kuin muuttoliikettäkin koskevat tunnusluvut on laskettu<br />
sukupuoli- ja ikäluokittain. Laskentaa on karkeistettu<br />
kuitenkin iän osalta peräkkäisiä ikäluokkia<br />
yhdistelemällä silloin, kun ennusteen kohteena<br />
oleva ryhmä on ollut kooltaan vähäinen (esim.<br />
pienet alueet, vanhuuseläkeiän ohittaneet ikäluokat),<br />
minkä lisäksi eri ikäluokissa esiintynyttä, aineiston<br />
vähyydestä johtunutta satunnaista vaihtelua on<br />
paikoin tasattu todellisuutta paremmin vastaavien<br />
kehitysennusteiden tuottamiseksi.<br />
Tarkasteltaessa joitakin ilmiöitä, kuten syntyvyyttä,<br />
voidaan menneisyyden kehitystrendejä jatkaa tulevaisuuteen,<br />
ja vaikka tämän mallinnuksen tuloksia<br />
ei ole aina hyödynnetty, antaa ennustesovellus siihen<br />
mahdollisuuden. Myös kuolleisuutta ennustettaessa<br />
on menetelty vastaavasti. Kuolleisuuden tuleva<br />
kehitys perustuu ennustevuotta edeltäneiden<br />
vuosien tilastoista laskettuihin ns. periodikohtaisiin<br />
miesten ja naisten ikäluokittaisiin kuolemanvaaralukuihin,<br />
ja ennusteessa niitä on alennettu Tilastokeskuksen<br />
väestöennusteen mukaisin kuolemanvaaran<br />
muutoskertoimin. Niin ikään muuttajien<br />
ikä- ja sukupuolirakenteena on käytetty aikaisempien<br />
vuosien tilastoista johdettuja tunnuslukuja. Myös<br />
lähtömuuton osuus tulomuutosta on voitu pääsääntöisesti<br />
laskea kieliryhmittäisistä aikasarjoista. Sen<br />
sijaan tulomuuton volyymin ennustamisessa joudutaan<br />
turvautumaan muihin lähteisiin ja asiantuntijoiden<br />
arvioihin.<br />
Vieraskielisen väestön ennusteen laatimista vaikeutti<br />
huomattavasti elokuussa 2015 alkanut turvapaikanhakijoiden<br />
määrän suuri ja nopea kasvu niin<br />
Euroopassa kuin Suomessa. Päätöksiä turvapaikkahakemuksiin<br />
aletaan saada pääsääntöisesti vuoden<br />
2016 alusta lähtien, mutta oletettavaa on, että<br />
kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävien<br />
oleskelulupien määrä tulee huomattavasti kasvamaan<br />
lähivuosina. Niin ikään perhesidehakemusten<br />
oletetaan lisäävän vieraskielisten maahanmuuttoa<br />
tulevina vuosina. Turvapaikanhakijoiden lukumäärän<br />
tulevan kehityksen osalta tässä ennusteessa<br />
nojattiin pitkälti Sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston<br />
arvioihin. Tarkemmin ennusteessa käytettyjä<br />
oletuksia turvapaikanhakijoiden lukumäärästä<br />
ja sen vaikutuksesta väestömäärän kehitykseen kuvataan<br />
Luvussa 5 Muuttoliike-kappaleessa.<br />
Tilastollisten mallien laatimista ja käyttöä ennusteessa<br />
on rajoittanut seudun vieraskielistä väestöä<br />
kuvaavan tilastollisen aikasarjan lyhyys (vuodet<br />
2000–2014), eivätkä väestönmuutokset tapahdu<br />
muutoinkaan välttämättä säännönmukaisesti ja ole<br />
siten mallinnettavissa. Oman ongelmansa muodostaa<br />
vieraskielisen väestön pieni koko. Se lisää vuosien,<br />
ikäluokkien ja seudun osa-alueiden välisen satunnaisen<br />
vaihtelun määrää ja peittää pahimmillaan<br />
näkyvistä väestöilmiöiden pitemmän ajan kehityssuunnan.<br />
Näissä tapauksissa ennusteen oletukset on<br />
perustettu yleensä tunnuslukujen ennustetta edeltäviltä<br />
vuosilta laskettuihin keskiarvoihin.<br />
Ennuste on laadittu SAS-ohjelmiston AF-sovelluskehittimellä<br />
tehdyllä käyttösovelluksella. Se antaa<br />
mahdollisuuden väestönmuutosoletusten variointiin<br />
ja skenaariotarkasteluihin.<br />
Ennuste laaditaan käytännössä siten, että kunkin<br />
vuoden alun sukupuoli- ja ikäluokittaisesta väestöstä<br />
lasketaan kuluvan vuoden aikana syntyvät ja<br />
kuolevat, ja omiksi osajoukoikseen tulostetaan myös<br />
seudun ulkoisten ja sisäisten tulo- ja lähtömuuttajien<br />
määrää ja rakennetta vastaavien oletusten mukaisesti,<br />
kohdealueelle tai -alueelta vuoden aikana<br />
muuttavat henkilöt. Tämän jälkeen väestöä vanhennetaan<br />
vuodella, kuolleet poistetaan ja syntyneet lisätään<br />
siihen nuorimmaksi ikäluokaksi. Tulomuuttajat<br />
lisätään väestöön ja lähtömuuttajat poistetaan<br />
siitä. Näiden operaatioiden tulokseksi saadaan ennusteen<br />
seuraavan vuodenalun väestö, jota muunnellaan<br />
– kerrytetään ja/tai supistetaan – vuorostaan<br />
seuraavaa vuotta koskevien väestönmuutosoletusten<br />
mukaisesti. Silmukka toistetaan niin monta kertaa<br />
kuin väestöennusteessa on vuosia.<br />
Ennustesovelluksen avulla on tehty seuraavat<br />
väestöennusteet:<br />
• Seudun vieraskielinen väestö yhteensä<br />
• Seudun vieraskielinen väestö kieliryhmittäin<br />
(8 ryhmää)<br />
• Seudun vieraskielinen väestö alueittain (Helsin-<br />
HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2015–2030<br />
31
Change language