You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vieraskielisen väestön rakenteen muutos<br />
2015–2030 maassaoloajan mukaan<br />
Ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu vaikuttaa monin<br />
tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan. Kunnille<br />
muutos asettaa uusia, monikielisyyteen, -kulttuurisuuteen<br />
ja yhteiskunnalliseen integraatioon liittyviä<br />
haasteita, joihin pyritään vastaamaan muun muassa<br />
ennakoimalla palvelutarpeiden muutoksia ja mukauttamalla<br />
palvelujärjestelmiä niiden mukaisiksi.<br />
Muutokset eivät ilmene pelkkänä ulkomaalaistaustaisen<br />
ja vieraskielisen väestönosan määrän ja<br />
osuuden kasvuna – johon huomio useimmiten kiinnitetään<br />
– vaan ajan mittaan muuttuvat myös tämän<br />
väestönosan rakenne, ominaisuudet ja Suomessa<br />
asumisen edellytykset. Vaikka vieraskielinen väestö<br />
täydentyy vuosittain uusilla muuttajilla, pitenee samalla<br />
jo Suomessa asuvan väestön maassaoloaika.<br />
Silloin voidaan myös olettaa, että maahanmuuttajataustaisten<br />
integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan<br />
edistyy, kotimaisten kielten taito paranee, koulutusja<br />
asumistaso paranevat sekä osallistuminen työelämään<br />
lisääntyy. Täällä syntyneet muuttuvat aidosti<br />
kaksikielisiksi ja käyvät läpi suomalaisen yhteiskunnan<br />
keskeiset instituutiot, kuten päivähoito, peruskoulu,<br />
toisen asteen koulutusmuodot ja korkeakoulutus<br />
sijoittuen lopulta työelämään. Maahanmuuttajaperheisiin<br />
syntyy lapsia ja kieliryhmien väliset<br />
avo- tai avioliitot lisäävät kaksikielisten perheiden<br />
määrää.<br />
Tämä vähittäinen rakennemuutos vaikuttaa vieraskielisen<br />
väestön palvelutarpeisiin, joten sen merkitystä<br />
tulisi voida arvioida määrällisten muutosten<br />
ennustamisen ohella. Tilastojen sisältöpuutteista<br />
johtuen sitä ei voi ennustaa kuitenkaan samalla tavoin<br />
kuin vieraskielisen väestön määrän sekä ikä-,<br />
sukupuoli- ja kielirakenteen kehitystä. Muutoksen<br />
suuntaa voidaan silti hahmottaa karkean, väestöennustemenetelmää<br />
hyödyntävän laskelman avulla,<br />
jossa käytetään aineistona Tilastokeskuksesta hankittua<br />
pääkaupunkiseudun kuntien väestötilastoaineistoa.<br />
Ulkomailla syntyneet vieraskieliset on luokiteltu<br />
siinä viiteen luokkaan maassaoloajan mukaan<br />
(alle 1 vuosi, 1–5, 6–10, 11–15 ja yli 15 vuotta).<br />
Tilasto sisältää myös Suomessa syntyneet vieraskieliset<br />
henkilöt. Laskelman tuloksena saadaan kolmea<br />
pääkaupunkiseudun kuntaa koskeva arvio vieraskielisestä<br />
väestöstä maassaoloajan mukaan (taulukko<br />
3, kuvio 25).<br />
Vuonna 2015 alle 10 vuotta maassa asuneita vieraskielisiä<br />
oli Helsingissä 57 %, Espoossa 64 % ja<br />
Vantaalla 59 % kaikista vieraskielisistä. Osuus pysyy<br />
lähes ennallaan seuraavat vuodet ja alenee merkittävämmin<br />
vasta 2020-luvulla. Vuoteen 2030 mennessä<br />
osuus laskee Helsingissä 47 prosenttiin, Espoossa<br />
49 prosenttiin ja Vantaalla 44 prosenttiin.<br />
Vieraskielisen väestön kasvu ja vain lyhyen aikaa<br />
maassa olleiden osuuden korkea taso tarkoittavat,<br />
että kotouttamiseen käytettäviä resursseja tarvitaan<br />
eniten lähivuosina.<br />
Lyhimmän aikaa Suomessa asuneet ns. ensimmäisen<br />
sukupolven maahanmuuttajat voidaan nähdä<br />
erityisten kotouttamistoimenpiteiden tärkeimpänä<br />
kohderyhmänä esimerkiksi koulutuksessa ja<br />
työmarkkinoilla. Ryhmän kokoa arvioitaessa tulisi<br />
kuitenkin ottaa huomioon, että laskelma sisältää<br />
myös vieraskielisen Suomessa syntyneen tai ennustekauden<br />
aikana syntyvän väestön, jonka tuen tarve<br />
kohdistuu osin eri palveluihin kuin aikuisväestön.<br />
Tämän tekijän merkitystä voidaan arvioida poistamalla<br />
laskelman väestötiedostoista Suomessa<br />
syntyneet tai syntyvät ja laatimalla laskelma uudelleen.<br />
Tulos ja sen vertailu kaikkiin vieraskielisiin<br />
osoittaa, että Suomessa syntyneiden vieraskielisten<br />
määrä kasvaa Helsingissä vuoden 2015 vajaasta<br />
14 000 henkilöstä yli 35 000:een vuonna 2030, Espoossa<br />
noin 6 000:sta lähes 20 000:een ja Vantaalla<br />
yli 5 000:sta lähes 17 000 henkilöön. Ryhmän<br />
osuus kaikista vieraskielisistä nousee samana aika<br />
Helsingissä noin 16 prosentista noin 22 prosenttiin,<br />
Espoossa 17 prosentista 24 prosenttiin ja Vantaalla<br />
18 prosentista 24 prosenttiin.<br />
Ulkomailla syntyneiden ja maassa vähemmän<br />
kuin 10 vuotta asuneiden määrä ei enää juuri kasva<br />
2020-luvulla. Tämän ryhmän osuus koko vieraskielisestä<br />
väestöstä alenee nykyisestä noin 50 prosentista<br />
Helsingissä ja Espoossa 37 prosenttiin sekä Vantaalla<br />
33 prosenttiin vuonna 2030.<br />
HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2015–2030<br />
27
Change language