Kuvio 24. Vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä kieliryhmittäin Helsingin seudun alueilla 1.1.2000–2015 sekä ennuste vuoteen 2030 Venäjä ym. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2000 2010 2020 2030 Länsi-Euroopan kielet 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2000 2010 2020 2030 Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Baltian kielet 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2000 2010 2020 2030 Itä-Euroopan kielet 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2000 2010 2020 2030 HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2015–2030 26 Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kielet 6,0 5,0 Helsinki 4,0 Espoo 3,0 Vantaa 2,0 Kehysalue 1,0 0,0 2000 2010 2020 2030 Muun Aasian kielet 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2000 2010 2020 2030 Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Muun Afrikan kielet 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2000 2010 2020 2030
Vieraskielisen väestön rakenteen muutos 2015–2030 maassaoloajan mukaan Ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu vaikuttaa monin tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan. Kunnille muutos asettaa uusia, monikielisyyteen, -kulttuurisuuteen ja yhteiskunnalliseen integraatioon liittyviä haasteita, joihin pyritään vastaamaan muun muassa ennakoimalla palvelutarpeiden muutoksia ja mukauttamalla palvelujärjestelmiä niiden mukaisiksi. Muutokset eivät ilmene pelkkänä ulkomaalaistaustaisen ja vieraskielisen väestönosan määrän ja osuuden kasvuna – johon huomio useimmiten kiinnitetään – vaan ajan mittaan muuttuvat myös tämän väestönosan rakenne, ominaisuudet ja Suomessa asumisen edellytykset. Vaikka vieraskielinen väestö täydentyy vuosittain uusilla muuttajilla, pitenee samalla jo Suomessa asuvan väestön maassaoloaika. Silloin voidaan myös olettaa, että maahanmuuttajataustaisten integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan edistyy, kotimaisten kielten taito paranee, koulutusja asumistaso paranevat sekä osallistuminen työelämään lisääntyy. Täällä syntyneet muuttuvat aidosti kaksikielisiksi ja käyvät läpi suomalaisen yhteiskunnan keskeiset instituutiot, kuten päivähoito, peruskoulu, toisen asteen koulutusmuodot ja korkeakoulutus sijoittuen lopulta työelämään. Maahanmuuttajaperheisiin syntyy lapsia ja kieliryhmien väliset avo- tai avioliitot lisäävät kaksikielisten perheiden määrää. Tämä vähittäinen rakennemuutos vaikuttaa vieraskielisen väestön palvelutarpeisiin, joten sen merkitystä tulisi voida arvioida määrällisten muutosten ennustamisen ohella. Tilastojen sisältöpuutteista johtuen sitä ei voi ennustaa kuitenkaan samalla tavoin kuin vieraskielisen väestön määrän sekä ikä-, sukupuoli- ja kielirakenteen kehitystä. Muutoksen suuntaa voidaan silti hahmottaa karkean, väestöennustemenetelmää hyödyntävän laskelman avulla, jossa käytetään aineistona Tilastokeskuksesta hankittua pääkaupunkiseudun kuntien väestötilastoaineistoa. Ulkomailla syntyneet vieraskieliset on luokiteltu siinä viiteen luokkaan maassaoloajan mukaan (alle 1 vuosi, 1–5, 6–10, 11–15 ja yli 15 vuotta). Tilasto sisältää myös Suomessa syntyneet vieraskieliset henkilöt. Laskelman tuloksena saadaan kolmea pääkaupunkiseudun kuntaa koskeva arvio vieraskielisestä väestöstä maassaoloajan mukaan (taulukko 3, kuvio 25). Vuonna 2015 alle 10 vuotta maassa asuneita vieraskielisiä oli Helsingissä 57 %, Espoossa 64 % ja Vantaalla 59 % kaikista vieraskielisistä. Osuus pysyy lähes ennallaan seuraavat vuodet ja alenee merkittävämmin vasta 2020-luvulla. Vuoteen 2030 mennessä osuus laskee Helsingissä 47 prosenttiin, Espoossa 49 prosenttiin ja Vantaalla 44 prosenttiin. Vieraskielisen väestön kasvu ja vain lyhyen aikaa maassa olleiden osuuden korkea taso tarkoittavat, että kotouttamiseen käytettäviä resursseja tarvitaan eniten lähivuosina. Lyhimmän aikaa Suomessa asuneet ns. ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat voidaan nähdä erityisten kotouttamistoimenpiteiden tärkeimpänä kohderyhmänä esimerkiksi koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Ryhmän kokoa arvioitaessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon, että laskelma sisältää myös vieraskielisen Suomessa syntyneen tai ennustekauden aikana syntyvän väestön, jonka tuen tarve kohdistuu osin eri palveluihin kuin aikuisväestön. Tämän tekijän merkitystä voidaan arvioida poistamalla laskelman väestötiedostoista Suomessa syntyneet tai syntyvät ja laatimalla laskelma uudelleen. Tulos ja sen vertailu kaikkiin vieraskielisiin osoittaa, että Suomessa syntyneiden vieraskielisten määrä kasvaa Helsingissä vuoden 2015 vajaasta 14 000 henkilöstä yli 35 000:een vuonna 2030, Espoossa noin 6 000:sta lähes 20 000:een ja Vantaalla yli 5 000:sta lähes 17 000 henkilöön. Ryhmän osuus kaikista vieraskielisistä nousee samana aika Helsingissä noin 16 prosentista noin 22 prosenttiin, Espoossa 17 prosentista 24 prosenttiin ja Vantaalla 18 prosentista 24 prosenttiin. Ulkomailla syntyneiden ja maassa vähemmän kuin 10 vuotta asuneiden määrä ei enää juuri kasva 2020-luvulla. Tämän ryhmän osuus koko vieraskielisestä väestöstä alenee nykyisestä noin 50 prosentista Helsingissä ja Espoossa 37 prosenttiin sekä Vantaalla 33 prosenttiin vuonna 2030. HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2015–2030 27
Change language