TILASTOJA

Kuvio 5. Vieraskieliset työikäiset, 20–64-vuotiaat Helsingin seudulla 1.1.2000–2015 sekä ennuste vuoteen 2030,
lukumäärä ja osuus koko väestöstä
275 000
250 000
225 000
200 000
175 000
150 000
125 000
100 000
75 000
50 000
25 000
0
2000 2010 2020 2030
Osuus ikäluokasta, %
25,0
22,5
20,0
17,5
15,0
12,5
10,0
7,5
5,0
2,5
0,0
2000 2010 2020 2030
Kuvio 6. Vieraskieliset eläkeikäiset, yli 65-vuotiaat Helsingin seudulla 1.1.2000–2015 sekä ennuste vuoteen 2030,
lukumäärä ja osuus koko väestöstä
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
0
2000 2010 2020 2030
Osuus ikäluokasta, %
8,0
7,0
6,0
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
0,0
2000 2010 2020 2030
Kun kantaväestöstä eläkeikäisiä on nyt 17 prosenttia,
vieraskielisillä osuus on huomattavasti pienempi,
vain kolme prosenttia. Osuus alkaa kyllä kasvaa nopeasti,
mutta kohoaa vain seitsemään prosenttiin
vuonna 2030, jolloin kantaväestöstä on yli 65-vuotiaita
jo lähes neljännes.
Demografinen huoltosuhde (huollettavien 0–14-
ja yli 65-vuotiaiden suhde työikäisiin 15–64-vuotiaisiin)
on jo kääntynyt Helsingin seudulla heikommaksi,
kun vuosina 1945–1949 syntyneet suuret ikäluokat
ovat siirtyneet vanhuuseläkkeelle. Vieraskielisen
väestön nuorempiin painottuva ikärakenne loiventaa
kehitystä. Vuonna 2030 huoltosuhteen ennustetaan
olevan 0,56 huollettavaa työikäistä kohden,
kun se olisi kotimaankielisen väestön osalta
0,63. Vieraskielisille laskettu demografinen huoltosuhde
olisi vain 0,35 vuonna 2030.
HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2015–2030
15