23.12.2015 Views

johtaminen

kr4_15

kr4_15

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

kirja-arvio<br />

Sosiaalisuus ennustaa menestystä sotilaana<br />

Risto Sinkko<br />

Maanpuolustustahto asevelvollisen<br />

koulutuksen ja<br />

palveluksen onnistumista<br />

selittävänä tekijänä<br />

Maanpuolustuskorkeakoulu<br />

2015, sivuja 270<br />

ISBN 978-951-25-2704-5<br />

Suomen Sotilassosiologisen<br />

seuran varapuheenjohtajan<br />

Risto Sinkon väitöskirja<br />

yhdistää eri aineistoja<br />

metatutkimuksen tapaan. Se on<br />

esimerkki sekundaarianalyysistä,<br />

joka tuo uutta tietoa ja kaivautuu<br />

syvemmälle kuin alkuperäisten<br />

tutkimusasetelmien laatijat ovat<br />

ajatelleet.<br />

Tietäisimme yleensäkin<br />

enemmän kuin tiedämmekään,<br />

jos voisimme käyttää tietojamme<br />

niin kuin olisi tehokkainta.<br />

Vuonna 2001 sen todisti Elovainion,<br />

Metsärannan ja Kivimäen<br />

tutkimus Ennustaako varusmieskoulutuksessa<br />

menestyminen työelämään sijoittumista,<br />

jossa onnistuttiin ajamaan<br />

ristiin eri viranomaisten hallitsema<br />

data varusmiespalveluksen suorittaneista<br />

kansalaisista.<br />

Tieto pitää myös ymmärtää oikein.<br />

Helsingin Sanomien löperö otsikointi<br />

syyskuussa 2015 kertoi Sinkon tutkimuksen<br />

osoittavan varusmiesten<br />

maanpuolustustahdon heikentyneen.<br />

Kymmenen vuoden periodilla lievä<br />

laskeva trendi onkin havaittu, mutta se<br />

ei ole Sinkon relevantein löydös. Tärkeämpi<br />

on havainto, että varusmiespalveluksen<br />

aikana maanpuolustustahto<br />

paranee 47,2 prosentilla ja heikkenee<br />

46,4 prosentilla tutkituista. Muutoksen<br />

määrä negatiiviseen suuntaan on<br />

kuitenkin suurempi kuin positiivinen<br />

muutos, ja se näkyy kokonaissummassa.<br />

Risto Sinkko on tutkimuksessaan<br />

konstruoinut käsitteen ”taisteluluottamus”.<br />

Taisteluluottamus mittaa itsetunnon<br />

tapaan taistelijan käsitystä<br />

pärjäämisestä taistelussa. Sen osatekijöitä<br />

ovat luottamus käytettäviin taisteluvälineisiin,<br />

kykyyn käyttää niitä<br />

sekä usko oman ryhmän onnistumiseen<br />

tehtävässään.<br />

Eri tekijöistä henkilön sosiaalisuus<br />

ennustaa voimakkaasti menestymistä<br />

varusmiespalveluksessa. Yhteys on<br />

niin vahva, että Sinkon piti eristää<br />

sosiaalisuus selittävänä tekijänä, jotta<br />

muidenkin tekijöiden vaikutusta saattoi<br />

tarkastella. Kun taisteluluottamus<br />

ja ryhmäkiinteys näyttävät kehittyvän<br />

käsi kädessä, on henkilön sosiaalisuudella<br />

suuri merkitys, ja epäilty<br />

sosiaalisten taitojen heikkeneminen<br />

huolestuttaa syystäkin.<br />

Sinkon esiin nostama ryhmäkiinteyden<br />

vaikutus joukon suorituskykyyn<br />

ei ole sotilassosiologeille yllätys, ja<br />

asiasta on julkaistu hyviä tutkimuksia,<br />

kuten Mikael Salon väitöskirja<br />

United We Stand – Divided We Fall:<br />

A Standard Model of Unit Cohesion.<br />

Risto Sinkko saa kuitenkin tilastomatemaattisessa<br />

tarkastelussaan mallinnettua<br />

henkilön sosiaalisen pääoman,<br />

taisteluluottamuksen, ryhmäkiinteyden<br />

ja maanpuolustustahdon tavalla, joka<br />

antaa lisää työkaluja Puolustusvoimien<br />

koulutuksen ja joukkotuotannon kehittämiseen.<br />

Osiltaan tutkimus vahvistaa käsitystä<br />

Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän<br />

toimivuudesta.<br />

Sinkko osoittaa, että joukkotuotannon<br />

olisi voinut aloittaa jo<br />

pelkästään taisteluluottamuksen<br />

ja kehittyvän maanpuolustustahdon<br />

vuoksi. Kiinteässä joukossa<br />

ei myöskään esiinny simputusta,<br />

tai simputukseksi ei koeta sellaista<br />

toimintaa, joka sitä ei ole.<br />

Järjestelmä myös näyttää toimivan<br />

hyvin, joskin valmisteilla<br />

oleva majuri Olli Envallin väitöstutkimus<br />

tullee osoittamaan<br />

myös kehitystarpeita.<br />

Puhuessaan suurlähettiläille<br />

tänä syksynä tasavallan presidentti<br />

Sauli Niinistö sanoi:<br />

”Tärkein puolustuslinjamme<br />

sijaitsee aina korviemme välissä.”<br />

Muistutus on ajankohtainen,<br />

koska kansakuntaa voidaan heikentää<br />

virheellisen ja valheellisen<br />

tiedon jatkuvalla syötöllä<br />

vapaassa mediassa. Risto Sinkko<br />

epäilee, että Puolustusvoimilla<br />

on varsin vähäiset mahdollisuudet<br />

vaikuttaa maanpuolustusajatteluun<br />

ennen varusmiespalvelusta. Sitä vastoin<br />

varusmiespalveluksessa maanpuolustustahtoa<br />

liikutetaan.<br />

Sosiaalisilla menestyjillä tapahtuvan<br />

muutoksen suunta on positiivinen,<br />

mutta huomiotta jäävillä läpäisijöillä<br />

ja ennen kaikkea pitkään palvelevalla<br />

miehistöllä, kuten autonkuljettajilla,<br />

suunta on usein negatiivinen. Sinkko<br />

ei tutkimuksessaan selvittänyt syytä<br />

tähän, mutta saattaisi olla syytä kaivaa<br />

esille ajatukset erikoismiesten kouluttamisesta<br />

ensin tehtäväänsä ja liittämisestä<br />

sitten sodan ajan yksikköönsä<br />

henkilöinä, joilla olisi joukossaan myös<br />

vanhemman velvollisuuksia.<br />

Risto Sinkon väitöskirja tarjoaa monta<br />

hedelmällistä näkökulmaa Puolustusvoimien<br />

koulutukseen. Häntä on syytä<br />

onnitella hyödyllisestä työstä, mutta<br />

kiitoksia voi osoittaa myös Santahaminan<br />

tohtorikoululle. Vuosien kehitys<br />

on johtanut akateemisiin käytäntöihin,<br />

jotka antavat mahdollisuuden sekä arvostaa<br />

että käyttää tutkimustietoa entistä<br />

paremmin.<br />

Kalle Liesinen<br />

57 Kylkirauta 4/2015

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!