johtaminen
kr4_15
kr4_15
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuva SA-kuva/Puolustusvoimat.<br />
Kuva SA-kuva/Puolustusvoimat.<br />
Kuva SA-kuva/Puolustusvoimat.<br />
historiakatsaus<br />
johtajia ja täydennysmiehiä taistelussa<br />
kaatuneiden tilalle. Koulutusaikaa joukkuetta<br />
kohti oli noin viikko, jona aikana<br />
miehistöt ampuivat tykillä yleensä viisi<br />
kovaa laukausta.<br />
Tykkijoukkueiden varustaminen ja<br />
koulutus oli liukuhihnatyötä. Miehiä, hevosia<br />
ja ajoneuvoja saapui sotilaspiireistä,<br />
tykkejä ja niiden varusteita varikoilta.<br />
Lehtinen oli ehdottoman tarkka siitä, että<br />
suoraan taisteluihin lähtevillä miehistöillä<br />
oli kaikki tarvittavat varusteet, vaikka<br />
välillä niiden saamiseksi jouduttiin turvautumaan<br />
jopa paikallishankintoihin.<br />
Koulutus tuottaa tulosta<br />
Liukuhihnatyötä sen sijaan ei ollut Lehtisen<br />
suhtautuminen koulutettaviinsa.<br />
Tykkijoukkueiden ja -ryhmien johtajat,<br />
ampujat ja muut avainhenkilöt valittiin<br />
huolella. Koulutetuista tykkijoukkueista<br />
laadittiin vastaanottajalle raportteja,<br />
joista kävi ilmi, mitä puutteita joukkueen<br />
koulutukseen tai varustukseen oli jäänyt.<br />
Lehtinen piti kirjeyhteyttä joukkueisiin<br />
vielä jälkeenpäinkin pystyäkseen niiltä<br />
saamansa palautteen perusteella välittömästi<br />
kehittämään seuraavien joukkueiden<br />
koulutusta.<br />
Oli pitkälti Lehtisen ja hänen apulaistensa<br />
kouluttamien panssarintorjuntatykkijoukkueiden<br />
ansiota, että suomalaisten<br />
puolustus kesti puna-armeijan rynnistyksen<br />
talvisodassa. Sodan alkuvaiheessa<br />
kömpelösti hyökännyt puna-armeija<br />
kykeni kehittämään sekä vaunujaan että<br />
hyökkäystaktiikkaansa. Helmikuussa<br />
1940 alkaneen läpimurtohyökkäyksen<br />
tuhansia panssarivaunuja ei pelkillä<br />
kasapanoksilla ja polttopulloilla olisi<br />
saatu pysäytettyä, niin urhoollisesti kuin<br />
niiden käyttäjät taistelivatkin. Tarvittiin<br />
tykkijoukkueita, joiden koulutuksen oli<br />
järjestänyt majuri Into Armas Lehtinen.<br />
Talvisodassa lienee tuhottu ainakin parituhatta<br />
venäläistä vaunua.<br />
Yksittäisen upseerin tekojen korostamisella<br />
ei ole tarkoitus mitätöidä monien<br />
muiden panssarintorjuntaa kehittäneiden<br />
sotilaiden tekemää työtä. Lehtinen on<br />
kunniansa ansainnut. Jotenkin kohtalonomaista<br />
on se, että jatkosodan hyökkäysvaiheen<br />
alkaessa Jääkäriprikaatiin<br />
perustetun Panssarijääkäripataljoonan<br />
komentajana toiminut Lehtinen menehtyi<br />
25. heinäkuuta 1941 Tuuloksessa<br />
venäläisen panssarintorjuntatykin osumasta<br />
saamiinsa vammoihin. <br />
Suomalaiset tuhosivat talvisodassa noin pari tuhatta panssarivaunua.<br />
37 millimetrin panssarintorjuntatykki oli ehkä talvisodan<br />
ratkaisevin ase.<br />
20 millimetrin panssarintorjuntakivääri ei valitettavasti ehtinyt<br />
valmistua talvisotaan.<br />
39 Kylkirauta 4/2015
Change language