Rakennemuutoskatsaus 2011
Rakennemuutoskatsaus 2011 - Kunnat.net
Rakennemuutoskatsaus 2011 - Kunnat.net
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Jaana Halonen (toim.)<br />
<strong>Rakennemuutoskatsaus</strong> <strong>2011</strong>
Raportin artikkelit eivät ole Kuntaliiton<br />
kannanottoja vaan niistä vastaavat tekijät.<br />
TOIMITTANUT<br />
Jaana Halonen<br />
KANNEN KUVAT<br />
Futureimagebank.com ja Heli Sorjonen<br />
1. painos<br />
ISBN 978-952-213-828-6 (nid.)<br />
ISBN 978-952-213-829-3 (pdf)<br />
© Suomen Kuntaliitto<br />
Paino: Miktor Oy<br />
Myynti:<br />
Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti<br />
www.kunnat.net/kirjakauppa<br />
Faksi 09 771 2331<br />
Tilausnumero 509366<br />
Suomen Kuntaliitto<br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />
PL 200, 00101 Helsinki<br />
Puh. 09 7711<br />
Faksi 09 771 2291<br />
www.kunnat.net
<strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
uudessa kuosissa<br />
Kädessäsi on uudistunut <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong>. Uudistuminen tapahtuu useimmiten ulkoisten<br />
paineiden aiheuttamana. Tässä tapauksessa paine oli sisäinen: entiset tekijät siirtyivät<br />
työelämästä eläkkeelle. Koska katsauksella on kysyntää, päätimme jatkaa katsauksen toimittamista<br />
uusin voimin.<br />
Uusi katsaus on tekijöittensä näköinen. Katsauksen luettavuuteen on kiinnitetty erityistä<br />
huomiota. Kartta- ja muuta havainnollistamismateriaalia on lisätty. Myös rakenne on muuttunut.<br />
Kuntien ja alueiden kehittymisen ja kehittämisen kannalta keskeisin tieto tullaan<br />
julkaisemaan edelleen vuosittain niin, että aikasarjojen pohjalta voidaan nähdä asioiden<br />
muuttuminen. Uutena elementtinä katsaukseen on lisätty ajankohtaisia teemoja käsitteleviä<br />
kutsuttujen kirjoittajien artikkeleita. Teemat ja niiden kirjoittajat tulevat vaihtelemaan<br />
vuosittain.<br />
Tässä rakennemuutoskatsauksessa katsotaan tulevaisuuteen heti katsauksen alussa. Vaikka<br />
tilastomateriaali kertoo aina menneestä, sen tärkein hyödyntämisen kohde on tulevaisuuden<br />
ennakointi. Kuntasektorin edessä olevien muutosten laadukas valmistelu vaatii menneen<br />
hyvää tuntemista. Väestöön ja osaamiseen liittyvät osiot ovat vahvoja aikaisempaan<br />
tapaan. Infrastruktuuriin liittyvän tiedon osuutta on kasvatettu. Kokonaan uutena mukaan<br />
on otettu kuntataloutta käsittelevä osio.<br />
Tavoitteenamme on myös, että <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong> objektiivisena tietolähteenä tukee<br />
Kuntaliiton toimintastrategian ja tavoitteiden toteuttamista. Viime kevään eduskuntavaalien<br />
jälkeen maa sai hallituksen ja hallitus laati itselleen ohjelman. Kuntaliitto on, hallitusohjelmaan<br />
liittyen, asettanut mm. kuntarakenteen uudistamista, EU:n seuraavaa rakennerahastokautta,<br />
kaupunkipolitiikkaa, kuntien ja alueiden elinvoimaa, kuntien tuottavuutta, vaikeasti<br />
työllistyviä sekä maahanmuuttajien kotouttamista koskevia tavoitteita. Tämänkertaisen<br />
Rakennemuutoskatsauksen sisältö ja teemat on valittu siten, että ne lisäävät omalta osaltaan<br />
em. Kuntaliiton tavoitteisiin liittyvää tietoa ja toivottavasti myös asioiden ymmärrystä.<br />
Tämän uudistuneen Rakennemuutoskatsauksen kokoamisesta esitän kiitokset työhön<br />
osallistuneille Kuntaliiton asiantuntijoille sekä teemakatsausten kirjoittajille. Erityiset kiitokset<br />
esitän Kuntaliiton tilastotutkija Jaana Haloselle sekä viimekesäiselle harjoittelijallemme<br />
fil.yo Jouni Suomiselle, jotka kuluneen kesän ja syksyn aikana ovat tuottaneet ja toimittaneet<br />
katsauksen sisällön. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa. Siksi olemmekin Kuntaliitossa avoimia<br />
kaikille kommenteillenne ja ehdotuksillenne, jotka koskevat Rakennemuutoskatsauksen<br />
kehittämistä.<br />
Helsingissä 1.11.<strong>2011</strong><br />
Keijo Sahrman<br />
Johtaja<br />
Alue- ja elinkeinokehitys<br />
3
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Sisältö<br />
Esipuhe: <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong> uudessa kuosissa..........................................................3<br />
Tiivistelmä: Maakuntien ja seutujen 2000-luvun rakenteelliset muutokset<br />
sekä kurkistuksia tilastojen taakse...................................................................................6<br />
Resumé: De strukturella förändringarna i land skapen och regionerna<br />
under 2000-talet och en titt på statistiken......................................................................9<br />
1 Toimintaympäristö muuttuu...................................................................................13<br />
Torsti Kirvelä<br />
Odottamatonta odotellessa ..........................................................................................13<br />
Jouni Suominen<br />
2 Liikenteen, koulutuksen ja palveluiden infrastruktuuri............................................16<br />
2.1 Liikenteen infrastruktuuri................................................................................17<br />
Rakenteilla olevat tie- ja ratahankkeet...............................................................17<br />
Satamaliikenne.................................................................................................19<br />
Rautatieliikenne...............................................................................................21<br />
Lentoliikenne...................................................................................................22<br />
Rajanylitysliikenne...........................................................................................24<br />
Tietoliikenne....................................................................................................26<br />
2.2 Koulutuksen infrastruktuuri ............................................................................27<br />
Yliopistot..........................................................................................................27<br />
Ammattikorkeakoulut......................................................................................28<br />
2.3 Palveluiden infrastruktuuri ..............................................................................29<br />
Jaana Halonen<br />
3 Suomen alueellinen kehitys .....................................................................................31<br />
3.1 BTV-indikaattori..............................................................................................31<br />
3.2 EU:n tilastojako ja Suomi.................................................................................35<br />
Jaana Halonen<br />
4 Väestö......................................................................................................................38<br />
4.1 Väestönkehitys.................................................................................................38<br />
4.1.1 Väestön kokonaismuutos.......................................................................38<br />
4.1.2 Väestönmuutoksen osatekijät.................................................................40<br />
4.1.3 Väestöennuste........................................................................................41<br />
4.2 Autioituvat alueet.............................................................................................44<br />
4.3 Huoltosuhde 2010, 2020 ja 2030.....................................................................47<br />
4.3.1 Väestöllinen huoltosuhde.......................................................................47<br />
4.3.2 Taloudellinen huoltosuhde.....................................................................50<br />
4.4 Muuttoliike......................................................................................................52<br />
4.4.1 Maassamuutto........................................................................................52<br />
4.1.2 Maahanmuutto......................................................................................53<br />
Timo Aro<br />
Kun hyvät muuttajat lisääntyvät, pidot paranevat ............................................................56<br />
4
Jaana Halonen<br />
5 Osaaminen .............................................................................................................60<br />
5.1 Väestön koulutusrakenne.................................................................................60<br />
5.2 Ilman 2. asteen tutkintoa olevat .......................................................................60<br />
Maarit Kallio-Savela<br />
Koulutuksen kautta työelämään....................................................................................63<br />
Risto Raivio<br />
Kilpailukykyä osaamisella: oppilaitokset avainasemassa................................................65<br />
Juhani Honka<br />
Osaamisen ja koulutuksen merkitys aluekehityksessä....................................................67<br />
6 Näkökulmia työvoimakysymyksiin..........................................................................70<br />
Pauli Forma ja Jussi Mattila<br />
Kunta-alan ikärakenne johtaa nopeaan eläkepoistumaan..............................................70<br />
Riikka-Maria Yli-Suomu<br />
Osaavan työvoiman saatavuus.......................................................................................73<br />
Pekka Myrskylä<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkymät 2010-luvulla......................................................76<br />
Pekka Tiainen<br />
Pitkäaikaistyöttömyyden nousu suhdanne- ja rakennemuutoksessa..............................82<br />
Jaana Halonen<br />
7 Tuotanto alueittain..................................................................................................85<br />
7.1 Maakuntien tuotanto ......................................................................................85<br />
7.2 Seutukuntien tuotanto.....................................................................................88<br />
Janne Huovari<br />
Aineettomat investoinnit ovat kasvun avain.....................................................................93<br />
Jaana Halonen<br />
8 Tuotantorakenne.....................................................................................................97<br />
8.1 Elinkeinorakenteen muutos..............................................................................97<br />
8.2 Työpaikkojen määrän muutos........................................................................100<br />
8.2.1 Yritykset ..............................................................................................102<br />
8.2.2 Julkinen sektori....................................................................................107<br />
8.3 Alueiden erikoistuminen................................................................................111<br />
9 Kuntatalous koko maassa ja alueittain ..................................................................113<br />
Reijo Vuorento ja Heikki Pukki<br />
Alueelliset erot kaventuneet – lainakanta nopeassa kasvussa........................................113<br />
Liitteet<br />
Liite 1. Seutukuntien BTV-indikaattorit osatekijöittäin vuosina 2001–2008. ................122<br />
Liite 2. Seutukuntien BTV-indikaattorit jaksoittain vuosina 2001–2008. .....................123<br />
Liite 3. Taloudellisia tunnuslukuja seutukunnittain........................................................124<br />
5
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Maakuntien ja seutujen 2000-luvun<br />
rakenteelliset muutokset sekä<br />
kurkistuksia tilastojen taakse<br />
Fyysiset rakenteet alueellisen<br />
kehityksen raamina<br />
Suomen tämänhetkistä aluerakennetta tarkastellaan<br />
tässä katsauksessa erityisesti liikenteen, koulutuksen<br />
ja palveluiden infrastruktuurin näkökulmasta.<br />
Katsaus tarjoaa kokonaiskuvan fyysisen infrastruktuurin<br />
kattavuudesta, eri kuljetusmuotojen<br />
volyymeistä ja niissä tapahtuneista viimeaikaisista<br />
muutoksista sekä suunnitelluista panostuksista tulevaisuuteen.<br />
Koulutusinfrastruktuurin tiheydellä ja<br />
monipuolisuudella on huomattava vaikutus alueellisen<br />
kehittämisen mahdollisuuksiin. Koulutuksen<br />
tarjonnassa ja kysynnässä on tällä hetkellä epätasapainoa<br />
niin aloittain, alueittain kuin toimipisteittäinkin.<br />
Valtion paikallishallinnon palveluiden<br />
infrastruktuuri on ollut koko 2000-luvun voimakkaiden<br />
muutosten kohteena. Valtion paikallisviranomaisten<br />
toimialueet ovat viime vuosina laajentuneet.<br />
Toimipaikkaverkostoon kohdistuu edelleen<br />
muutostarpeita tulevaisuudessa. Eräs huomattava<br />
paikallishallintoon vaikuttava muutosvoima on<br />
sähköisten palvelujen kehitys. Yhä useammat palvelut<br />
ovat saatavilla internetin kautta.<br />
Väestön keskittyminen jatkuu<br />
Alueittaiset erot väestönkehityksessä ovat merkittäviä<br />
ja väestö on keskittynyt pitkään Etelä-Suomeen<br />
ja muutamalle suurimmalle kaupunkiseudulle.<br />
Positiivisen väestökehityksen maakunnat ovat<br />
kuluneiden vuosikymmenten aikana harventuneet<br />
väestön vähetessä erityisesti jo ennestään vähäväkisissä<br />
kunnissa. Väestön ikääntyminen ja työikäisen<br />
väestöosuuden väheneminen on suuri tulevaisuuden<br />
haaste tilanteessa, jossa väestöllinen huoltosuhde<br />
ei parane yhdessäkään kunnassa.<br />
Porin kaupungin kehittämispäällikkö Timo<br />
Aro avaa artikkelissaan muuttoliikkeen vaikutuksia<br />
kuntatalouteen. Hän tarkastelee sekä muuttoliikkeen<br />
tulovaikutuksia muuton kohteena olevassa<br />
kunnassa että suoria ja epäsuoria menovaikutuksia<br />
lähtökunnissa. Johtopäätöksenä Aro toteaa, että<br />
muuttoliikkeen vaikutukset ovat vain yksi osa laajaa<br />
kuntataloutta, mutta muuttoliikkeen merkitys<br />
on keskeinen laaja-alaisten kerrannaisvaikutusten ja<br />
alueiden tulevan elinvoiman näkökulmista.<br />
Osaaminen vahvistaa<br />
kilpailukykyä<br />
Työikäisen väestön vähentyessä on tärkeää saada<br />
mahdollisimman moni työikäinen osallistumaan<br />
tuottavaan toimintaan. Koulutuksen merkitystä<br />
työelämään mukaantuloon, kilpailukyvyn vahvistamiseen<br />
sekä yleensä alueelliseen kehitykseen on<br />
tässä raportissa pohdittu kolmessa eri artikkelissa.<br />
Kuntaliiton erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela<br />
on artikkelissaan kiinnittänyt huomiota niihin<br />
nuoriin, jotka eivät ole suorittaneet toisen asteen<br />
tutkintoa. Tällä ryhmällä on kolminkertainen riski<br />
jäädä työttömäksi tai koulutuksen ulkopuolelle<br />
ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneisiin<br />
verrattuna. Ratkaisuina tilanteeseen Kallio-Savela<br />
näkee jatko-opiskelupaikan turvaamisen kaikille<br />
nuorille sekä puuttumisen ammatillisen koulutuksen<br />
keskeyttämisen syihin.<br />
Osaamisen kehittäminen sekä oppilaitosten<br />
ja paikallisen elinkeinoelämän välinen yhteistyö<br />
on viime vuosina noussut niin kansallisesti kuin<br />
EU:n ja maailman laajuisessa yhteydessä yhdeksi<br />
keskeiseksi strategisesti tavoitteeksi. Myös ammatillisella<br />
koulutuksella on roolinsa tässä rakenteessa.<br />
Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Raivio<br />
avaa artikkelissaan yhdysvaltalaisen ”Community<br />
6
College” -oppilaitoksen toimintaa paikallistalouksien<br />
kehittämisessä. Kansainvälisten esimerkkien<br />
kautta Raivio esittää ne keskeiset tekijät, jotka ovat<br />
vaikuttaneet valitun koulutus- ja yhteistyöstrategian<br />
menestyksellisyyteen alueen kilpailukyvyn<br />
vahvistamisessa.<br />
Maakunnan liitoilla on vastuu keskipitkän ja<br />
pitkän aikavälin ennakoinnista sekä koulutustavoitteiden<br />
koordinoinnista. Hämeen liiton maakuntajohtaja<br />
Juhani Honka toteaa artikkelissaan, että<br />
oikealla koulutuksella pystytään aikaansaamaan<br />
sellaista osaamista, jolla alueellinen kehittäminen<br />
ja alueiden menestyminen turvataan. Honka<br />
nostaa pohdittavaksi erityisesti sen, miten ihmiset<br />
kytketään järjestelmällisen koko työuran kattavan<br />
jatkuvan oppimisen systeemiin. Honka haastaa<br />
artikkelissaan myös pohtimaan niin koulutuksen<br />
sisältöjä kuin koulutusjärjestelmän uudistamistarpeita<br />
toimintaympäristön muutospaineiden edessä.<br />
Työvoimaresurssit niukkenevat<br />
Työvoimakysymyksiin on pureuduttu kunta-alan<br />
ikärakenteen, osaavan työvoiman saatavuuden,<br />
sosiaali- ja terveyspalvelujen 2010 -luvun näkymien<br />
sekä pitkäaikaistyöttömyyden näkökulmien<br />
kautta. KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö<br />
Riikka-Maria Yli-Suomu nostaa artikkelissaan<br />
esille kunta-alan osaavan työvoiman saatavuuteen<br />
liittyvät haasteet. Kuntatyö tarvitsee tulevaisuudessa<br />
enemmän mahdollisuuksia työn ohessa tapahtuvaan<br />
osaamisen vahvistamiseen sekä markkinointia,<br />
koulutuksen ennakointia, opintojen nopeuttamista<br />
sekä laajempaa osaamisen tunnustamista. Työttömät,<br />
osatyökykyiset ja maahanmuuttajat ovat<br />
yhtälailla potentiaalisia työntekijöitä.<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkymät 2010-<br />
luvulla vaihtelevat suuresti alueittain. Tilastokeskuksen<br />
kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä toteaa<br />
artikkelissaan, että vaikka Suomen väkiluku jatkaa<br />
tasaista kasvuaan, vähenevät työikäiset ja sitä kautta<br />
työllisten määrä. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkamäärä<br />
on 2000-luvulla kasvanut 19 prosenttia. Tulevalla<br />
vuosikymmenellä suuressa osassa maakuntia<br />
kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parissa<br />
työskentelevistä henkilöistä 30–40 prosenttia siirtyy<br />
eläkkeelle. Tästä seuraavan rekrytointiongelman<br />
laajuus vaihtelee maakunnittain.<br />
Pitkäaikaistyöttömyyden nousua suhdanne- ja<br />
rakennemuutoksessa on käsitelty työ- ja elinkeinoministeriön<br />
neuvottelevan virkamiehen Pekka<br />
Tiaisen artikkelissa. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys<br />
ovat nousussa ja vaikeasti työllistyvien määrä<br />
on tällä hetkellä runsaat 180 000 henkilöä. Tiainen<br />
toteaa, että niin alueellisten kuin alakohtaisten ja<br />
paikkakuntakohtaisten erojen huomioonottaminen<br />
työttömien aktivointitoimenpiteissä on erityisen<br />
tärkeää.<br />
Keva:ssa (Kuntien eläkevakuutus) työskentelevät<br />
tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma<br />
ja tilastomatemaatikko Jussi Mattila ovat artikkelissaan<br />
tarkastelleet kunta-alan työntekijöiden<br />
eläkepoistumaa, joka tulee olemaan nopea ja vaikutuksiltaan<br />
voimakas. Koko kunta-alaan verrattuna<br />
voimakkaampaa eläkepoistuma on yleisellä alalla<br />
(erilaiset hallintotehtävät) sekä teknisellä alalla<br />
(teknisen toimen ammatit). Keskimääräistä vähäisempää<br />
eläkepoistuma on sosiaali-, terveys- sekä<br />
sivistysaloilla. Artikkelissa on tarkasteltu kunta-alan<br />
eläkepoistumaa myös maakunnittain ja ammattiryhmittäin.<br />
Tuotanto maakunnittain<br />
ja seuduittain<br />
Maakuntien väliset voimasuhteet BKT:n tuotantoosuuksissa<br />
ovat pysyneet melko ennallaan koko<br />
2000-luvun ajan. Kasvuvolyymit sen sijaan ovat<br />
vaihdelleet alueittain. Puolet koko maan BKT:sta<br />
muodostuu kolmessa väkiluvultaan suurimmassa<br />
maakunnassa. BKT:n kehitys on ollut seutukunnissa<br />
vuosien 2000–2008 aikana pääosin positiivinen.<br />
Ekonomisti Janne Huovari Pellervon taloustutkimuksesta<br />
(PTT) on artikkelissaan käsitellyt aineettomia<br />
investointeja osana tuotantoa. Suomessa suurin<br />
yksittäinen aineettomien investointien erä ovat<br />
tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit. Samoissa<br />
suuruuksissa liikkuvat myös investoinnit taloudelliseen<br />
kompetenssiin. Alueellinen keskittyminen on<br />
tunnusomaista aineettomille investoinneille, mikä<br />
näkyy myös Suomea koskevissa aluetiedoissa.<br />
7
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Taantuma vei 90 000<br />
työpaikkaa<br />
Vuoteen 2008 saakka koko 2000-luvun työpaikkakehitys<br />
oli positiivista kaikkiaan 38 seutukunnassa.<br />
Vuoden 2008 taloudellinen romahdus oli<br />
kuitenkin niin voimakas, että monen seutukunnan<br />
kohdalla 2000-luvun muutoin positiivinen kehitys<br />
kääntyi negatiiviseksi. Taantuma koetteli erityisesti<br />
Varsinais-Suomea, Satakuntaa ja Pohjanmaan rannikkoseutua.<br />
Koko Suomessa työpaikat vähenivät<br />
vuoden aikana 90 000 työpaikalla etenkin vientiin<br />
keskittyviltä aloilta ja seuduilta. Lukumääräisesti<br />
suurimmat menetykset kohdistuivat suurimmille<br />
kaupunkiseuduille, joissa työpaikkamäärät olivat<br />
lähtökohtaisestikin suurimmat. Rakennemuutoskatsauksessa<br />
on kuvattu maakuntien profiloituminen<br />
toimialoittain sekä tarkasteltu alueellista<br />
erikoistumista klustereiden arvonlisäyksien avulla.<br />
Raahen seutukunnassa peräti kaksi kolmasosaa<br />
koko seutukunnan arvonlisäyksestä muodostui<br />
yhdellä ainoalla klusterilla eli perusteollisuudessa.<br />
Kuntataloudessa huolestuttava<br />
suunta<br />
Kuntatalouden tilaa tarkastellaan rakennemuutoskatsauksessa<br />
ensimmäistä kertaa. Kuntaliiton<br />
kuntatalousyksikön apulaisjohtaja Reijo Vuorento<br />
sekä erityisasiantuntija Heikki Pukki toteavat, että<br />
kuntatalous kokonaisuudessaan on heikentynyt<br />
jyrkästi, mitä kuvaa viime vuosien nopea kuntatalouden<br />
velkaantuminen. Ns. tulorahoitusvaje on<br />
ongelma erityisesti väestöltään kasvavissa kunnissa,<br />
joissa palveluinvestointeja joudutaan jatkuvasti<br />
tekemään - pääosin velkarahalla. Vuosien 1997 -<br />
2010 yhteenlaskettu vuosikate on ollut korkein<br />
Uudellamaalla ja alhaisin Etelä-Savossa. Raportin<br />
lopussa on kuvattu rahoituksen riittävyyttä maakunnittain.<br />
8
De strukturella förändringarna i landskapen<br />
och regionerna under 2000-talet<br />
och en titt på statistiken<br />
De fysiska strukturerna som<br />
ram för regionutvecklingen<br />
I denna översikt granskas dagens finländska<br />
regionstruktur framför allt genom infrastrukturen<br />
inom trafiken, utbildningen och servicen. Översikten<br />
ger en helhetsbild av den fysiska infrastrukturens<br />
omfattning, olika transportformers volym och<br />
de senaste förändringarna i dem samt planerade<br />
framtidssatsningar. Tätheten och mångsidigheten i<br />
utbildningsinfrastrukturen har en stor inverkan på<br />
regionens utvecklingsmöjligheter. Utbildningsutbudet<br />
och utbildningsefterfrågan är för närvarande<br />
i obalans i fråga om både utbildningsområden,<br />
regioner och verksamhetsställen. Infrastrukturen<br />
inom den statliga lokalförvaltningen har genomgått<br />
kraftiga förändringar under hela 2000-talet. Under<br />
de senaste åren har de lokala statliga myndigheternas<br />
verksamhetsområden breddats. Nätverket av<br />
verksamhetsställen behöver fortfarande ses över.<br />
Utvecklingen av e-tjänster är en stark förändringskraft<br />
med effekter på lokalförvaltningen. Allt flera<br />
av tjänsterna är tillgängliga via internet.<br />
Befolkningskoncentrationen<br />
fortsätter<br />
Det finns stora regionala skillnader i befolkningsutvecklingen<br />
och finländarna har länge varit koncentrerade<br />
till Södra Finland och några stora stadsregioner.<br />
Under de senaste årtiondena har landskapen<br />
med positiv befolkningsutveckling blivit färre när<br />
befolkningen minskat framför allt i kommuner<br />
som redan tidigare haft ett lågt invånarantal. Den<br />
åldrande befolkningen och den minskande andelen<br />
invånare i arbetsför ålder är en stor framtida<br />
utmaning i en situation där försörjningskvoten inte<br />
förbättras i en enda kommun.<br />
Timo Aro, utvecklingschef i Björneborgs stad,<br />
skriver i sin artikel om hur flyttningsrörelsen inverkar<br />
på den kommunala ekonomin. Han behandlar<br />
flyttningsrörelsens verkningar på inkomsterna i<br />
kommuner med flyttningsöverskott och de direkta<br />
och indirekta verkningarna på utgifterna i<br />
kommuner som förlorar invånare. Aros slutsats är<br />
att flyttningsrörelsens effekter endast är en del av<br />
den omfattande kommunala ekonomin, men att<br />
flyttningsrörelsen har stor betydelse med tanke på<br />
de många multiplikatoreffekterna och den framtida<br />
regionala livskraften.<br />
Kompetens stärker<br />
konkurrenskraften<br />
I och med att befolkningen i arbetsför ålder<br />
minskar är det viktigt att så många arbetsföra som<br />
möjligt är med i den produktiva verksamheten.<br />
Utbildningens betydelse för inträdet i arbetslivet,<br />
för konkurrenskraften och för regionutvecklingen i<br />
allmänhet behandlas i tre artiklar i denna rapport.<br />
Maarit Kallio-Savela, sakkunnig vid Kommunförbundet,<br />
behandlar i sin artikel unga som inte<br />
har avlagt examen på andra stadiet. Denna grupp<br />
löper en trefaldig risk att bli arbetslös eller utan<br />
utbildning jämfört med den grupp som slutfört<br />
en grundläggande yrkesutbildning. En lösning på<br />
situationen är enligt Kallio-Savela att alla unga<br />
garanteras en utbildningsplats för fortsatta studier<br />
och att orsakerna till att unga avbryter sina studier<br />
utreds.<br />
Under de senaste åren har kompetensutvecklingen<br />
och samarbetet mellan läroanstalterna och det<br />
lokala näringslivet blivit ett centralt strategiskt mål<br />
både nationell, globalt och inom EU. Också yrkesutbildningen<br />
har sin plats i denna struktur. Risto<br />
Raivio, doktor i samhällsvetenskaper, beskriver i sin<br />
9
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
artikel den amerikanska läroinrättningen Community<br />
Colleges verksamhet i utvecklingen av lokalsamhällena.<br />
Via internationella exempel redogör<br />
Raivio för de centrala faktorer som bidragit till att<br />
man genom rätt utbildnings- och samarbetsstrategi<br />
har lyckats stärka regionens konkurrenskraft.<br />
Landskapsförbunden ansvarar för prognostiseringen<br />
på medellång och lång sikt och för<br />
samordningen av utbildningsmålen. Juhani<br />
Honka, landskapsdirektör för Tavastlands förbund,<br />
framhåller i sin artikel att rätt utbildning kan ge<br />
kompetens som tryggar den regionala utvecklingen<br />
och framgången i regionerna. Honka efterlyser en<br />
debatt om hur man kan skapa system för kontinuerligt<br />
lärande som omfattar hela arbetskarriären.<br />
Honka anser också att utbildningsinnehållen och<br />
behoven att förnya utbildningssystemet behöver ses<br />
över inför det tryck på förändringar som omvärlden<br />
medför.<br />
Arbetskraftsresurserna minskar<br />
Arbetskraftsfrågorna behandlas bland annat med<br />
fokus på åldersstrukturen inom kommunsektorn,<br />
tillgången på kompetent arbetskraft, social- och<br />
hälsovårdstjänsterna på 2010-talet och långtidsarbetslösheten.<br />
Riikka-Maria Yli-Suomu, utvecklingschef<br />
vid KT Kommunarbetsgivarna, tar i sin<br />
artikel upp de utmaningar som gäller tillgången på<br />
kompetent arbetskraft. De kommunala arbetsplatserna<br />
kommer i fortsättningen att behöva större<br />
möjligheter till kompetenshöjning vid sidan av<br />
arbetet samt marknadsföring, snabbare studietakt<br />
och erkännande av kompetens. Både arbetslösa,<br />
partiellt arbetsföra och invandrare är potentiella<br />
arbetstagare.<br />
Utsikterna för social- och hälsovårdstjänsterna<br />
på 2010-talet varierar i hög grad efter region.<br />
Utvecklingschef Pekka Myrskylä vid Statistikcentralen<br />
konstaterar i sin artikel att även om den<br />
finländska befolkningsökningen är stabil, minskar<br />
antalet invånare i arbetsför ålder och därigenom<br />
antalet sysselsatta. Antalet arbetstillfällen inom social-<br />
och hälsovården har ökat med 19 procent på<br />
2000-talet. Under nästa årtionde kommer 30–40<br />
procent av dem som arbetar inom den kommunala<br />
social- och hälsovården att gå i pension i en stor<br />
del av landskapen. Det kommer att ge upphov till<br />
rekryteringsproblem som varierar mellan de olika<br />
landskapen.<br />
Pekka Tiainen, som är konsultativ tjänsteman<br />
vid arbets- och näringsministeriet, behandlar i sin<br />
artikel den ökande långtidsarbetslösheten under<br />
konjunktur- och strukturomvandlingen. Ungdoms-<br />
och långtidsarbetslösheten håller på att<br />
öka och antalet svårsysselsatta är för närvarande<br />
180 000. Enligt Tiainen är det särskilt viktigt att<br />
man i aktiveringen av de arbetslösa beaktar skillnaderna<br />
mellan olika regioner, verksamhetsområden<br />
och orter.<br />
Forsknings- och utvecklingsdirektör Pauli Forma<br />
och statistikmatematiker Jussi Mattila vid Keva<br />
(Kommunernas pensionsförsäkring) behandlar i sin<br />
artikel pensionsavgångarna inom kommunsektorn.<br />
Avgångarna kommer att ske snabbt och ha kraftiga<br />
effekter. I kommunsektorn sker det största antalet<br />
pensionsavgångar inom den allmänna förvaltningen<br />
(olika slags förvaltningsuppgifter) och det<br />
tekniska området (yrken inom tekniska sektorn). I<br />
snitt är pensionsavgångarna färre inom social- och<br />
hälsovården och inom bildningssektorn. I artikeln<br />
har pensionsavgångarna granskats också efter<br />
landskap och yrkesgrupp.<br />
Produktionen i landskap och<br />
regioner<br />
Styrkeförhållandena mellan landskapen vad gäller<br />
BNP-andelarna av produktionen har varit rätt<br />
oförändrade under hela 2000-talet. Däremot har<br />
tillväxtvolymen varierat efter region. Hälften av<br />
hela Finlands BNP hänför sig till tre av landets till<br />
invånarantalet största landskap. I de ekonomiska<br />
regionerna har BNP-utvecklingen varit i huvudsak<br />
positiv under 2000-2008. Janne Huovari, nationalekonom<br />
vid Pellervo ekonomiska forskningsinstitut<br />
(PTT) behandlar i sin artikel immateriella investeringar<br />
som en del av produktionen. I Finland<br />
utgörs de största immateriella investeringarna av<br />
investeringar i forsknings- och produktutveckling.<br />
Investeringarna i ekonomisk kompetens är också på<br />
samma nivå. Kännetecknande för de immateriella<br />
investeringarna är regional koncentration, vilket<br />
också syns i uppgifterna om regionerna i Finland.<br />
10
Recessionen kapade 90 000<br />
arbetstillfällen<br />
Under 2000-talet hade totalt 38 ekonomiska<br />
regioner positiv arbetsplatsutveckling ända till år<br />
2008. Då blev den ekonomiska kraschen så kraftig<br />
att den i övrigt positiva utvecklingen i många<br />
ekonomiska regioner vände. Recessionen drabbade<br />
framför allt Egentliga Finland, Satakunta och<br />
Österbottens kustregion. I hela Finland minskade<br />
antalet arbetstillfällen på ett år med 90 000,<br />
framför allt inom exportinriktade branscher och<br />
regioner. De till antalet största förlusterna drabbade<br />
stora stadsregioner där det i regel också fanns<br />
flest arbetstillfällen. I översikten över strukturomvandlingen<br />
beskrivs landskapens profilering efter<br />
verksamhetsområde och den regionala specialiseringen<br />
granskas med hjälp av värdeökningar som<br />
uppstår genom kluster. I Brahestads ekonomiska<br />
region härstammade så mycket som två tredjedelar<br />
av regionens värdeökning från ett enda kluster, dvs.<br />
basindustrin.<br />
Oroväckande trend inom den<br />
kommunala ekonomin<br />
Den kommunala ekonomins tillstånd granskas för<br />
första gången i översikten över strukturomvandlingen.<br />
Reijo Vuorento, biträdande direktör, och<br />
Heikki Pukki, sakkunnig, vid Kommunförbundets<br />
kommunalekonomiska enhet framhåller att den<br />
kommunala ekonomin har försämrats drastiskt, vilket<br />
den snabba skuldsättningen visar. Det så kallade<br />
inkomstfinansieringsunderskottet är ett problem<br />
särskilt i kommuner med växande invånarantal, där<br />
man är tvungen att fortsättningsvis göra serviceinvesteringar<br />
– i huvudsak med lånade pengar. Det<br />
sammanräknade årsbidraget för 1997–2010 var<br />
högst i Nyland och lägst i Södra Savolax. I slutet av<br />
rapporten anges hur finansieringen räcker till i de<br />
enskilda landskapen.<br />
11
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
12
1 Toimintaympäristö muuttuu<br />
Torsti Kirvelä<br />
Odottamatonta odotellessa<br />
Artikkeli<br />
Kirjoittaja on Suomen Kuntaliiton kehityspäällikkö.<br />
Hän on kiinnostunut tämän päivän lisäksi myös<br />
tulevaisuudesta.<br />
Toimintaympäristö muuttuu<br />
Toimintaympäristön analyysin tarkoitus on auttaa<br />
organisaatioita menestymään alituisesti muuttuvassa<br />
maailmassa. Jos maailma ei muuttuisi laisinkaan,<br />
kerran huolellisesti suoritettu analyysi riittäisi siihen<br />
asti, kun maailma seuraavan kerran muuttuisi. Näin<br />
kun ei ole, on jatkuvalle toimintaympäristön muutoksien<br />
tarkkailulle vahvaa tilausta.<br />
Toimintaympäristön analyysin tekemisen perusedellytys<br />
on, että tunnetaan toimija eli organisaatio.<br />
On aivan eri asia laatia analyysi kunnan kuin<br />
elektroniikkavalmistajan näkökulmasta. Tämän<br />
lisäksi on aivan eri asia laatia analyysi Enontekiön<br />
kuin Helsingin näkökulmasta. Vielä on aivan eri asia<br />
laatia analyysi kunnan nuorisotoimen kuin maankäytön<br />
näkökulmasta.<br />
Toimintaympäristön analyysi saa toimijan kannalta<br />
merkityksensä silloin, kun se liitetään toimijan<br />
strategiaan ja kysytään, ”Miten strategiamme soveltuu<br />
muuttuneeseen tilanteeseen?”. Strategiassa<br />
pyritään löytämään keinoja saavuttaa tavoitteeksi<br />
asetettu tilanne muuttuneessa toimintaympäristössä.<br />
Näistä syistä jäljempänä esitetty toimintaympäristön<br />
analyysi on luonteeltaan varsin yleinen. Sen<br />
fokus pyrkii luonnollisesti olemaan laajasti ottaen<br />
kuntakentässä. Ei kuitenkaan tietyissä tai tietyntyyppisissä<br />
kunnissa.<br />
Kun <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong> pääosin keskittyy<br />
”koviin ja mitattaviin” sekä jo tapahtuneisiin ilmiöihin,<br />
tässä artikkelissa pyritään luotaamaan laadullisia<br />
muutoksia ja tulevaisuutta.<br />
Esitetyt näkemykset eivät ole tärkeysjärjestyksessä<br />
eikä tarkoitus ole edes yrittää käsitellä<br />
kaikkia niitä asioita, jotka voisivat olla olennaisia ja<br />
tärkeitä kuntakentän kannalta.<br />
Asukasluvultaan yhä suuremmat kunnat<br />
Jyrki Kataisen hallitus toteuttaa kuntauudistuksen,<br />
jolla tavoitellaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuvaa<br />
elinvoimaista kuntarakennetta. Vahva peruskunta<br />
muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista.<br />
Mekaaninen laskutoimitus antaa uudistuksen tulokseksi<br />
140 kuntaa (38 työssäkäyntialuetta ja 102<br />
työssäkäyntialueisiin kuulumatonta kuntaa). Erittäin<br />
todennäköisesti tässä saatu tulos ei kuitenkaan ole<br />
oikea. Lopputulokseen vaikuttavat niin monet näkökohdat,<br />
että sen arvaaminen on tässä vaiheessa<br />
täysin turhaa.<br />
Jos mietitään mitä kuntakategoriaa uudistus<br />
koskettaisi eniten, mieleen tulevat eittämättä suurehkojen<br />
kaupunkien ympäryskunnat.<br />
Globaali poliittinen järjestelmä<br />
On verrattain epäselvää, millaisessa poliittisessa<br />
maailmanjärjestyksessä tällä hetkellä elämme.<br />
Ajatteluamme on hallinnut pitkää käsitys polariteetista<br />
eli järjestyksen napaisuudesta. Ennen toista<br />
maailmansotaa Euroopan järjestys oli moninapainen.<br />
Toisen maailmansodan jälkeen – kylmän sodan<br />
aikana – maailma oli kaksinapainen. Neuvostoliiton<br />
romahdettua Yhdysvallat oli kiistatta yksinapaisen<br />
järjestyksen dominoiva suurvalta.<br />
Kiinan nousua maailman johtavaksi vallaksi on<br />
totuttu pitämään itsestäänselvyytenä. Samoin moni<br />
13
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
uskoo siihen, että Eurooppa on menettämässä valtaansa<br />
maailmanpolitiikassa ja -taloudessa. Tämän<br />
itsestään selvyyden haastoi äskettäin virkistävästi<br />
professori Andrew Moravcsik (“Why Europe, not<br />
China, is the Other Superpower of the 21st Century”).<br />
Hän uskoo siihen, että erityisesti niin sanotun<br />
”pehmeän vallan” (kykyä päästä tavoitteisiin<br />
vetovoimalla, esimerkillä tai taivuttamalla pikemminkin<br />
kuin pakolla) alueella Euroopan esimerkki<br />
on houkuttavampi kuin Kiinan.<br />
Tämäkin argumentointi herättää vasta-argumentin.<br />
Miksi maailman pitäisi järjestyä napaisesti?<br />
Miksi jonkin suurvallan pitäisi lähitulevaisuudessa<br />
hallita maailmanjärjestystä vaikka historiassa näin<br />
on usein ollut. Saattaisiko tulossa ollakin aika, joka<br />
muuttaa myös kansainvälisen politiikan perinteisen<br />
maailmankuvan.<br />
Globaali ja eurooppalainen taloustilanne<br />
Tämän hetken eurooppalaista ja globaalia maailmantaloutta<br />
tarkastellessa tuntuu mahdottomalta<br />
uskoa Moravcsksin maalaamaa tulevaisuuden kuvaa<br />
Euroopasta maailman toisena suurvaltana. Niin<br />
monet seikat näyttävät nyt puhuvan sen puolesta,<br />
että vuonna 1957 alkanut eurooppalainen kokeilu<br />
voi saada varsin dramaattisen lopun. Tavoitteena<br />
ollut Euroopan talouden yhteenkietoutuminen on<br />
saavuttanut sellaiset mitat, että yhden maan talouden<br />
kriisi leviää väistämättä pankkijärjestelmän<br />
välityksellä myös muihin maihin.<br />
Ongelma on myös hyvin monitahoinen ja -tasoinen.<br />
Euroopassa kysymys ei ole ainoastaan siitä,<br />
mikä on ongelman paras taloustieteellinen ratkaisu.<br />
Kyseessä on myös kansalaisten luottamus poliitikkoihin<br />
ja poliittiseen päätöksentekoon. Näiden<br />
kahden tuntemattoman ratkaiseminen yhdessä<br />
yhtälössä on varsin haastava tehtävä.<br />
Kun tähän lisätään vielä Yhdysvaltain poliittisen<br />
päätöksenteon halvaantuminen ja maan valtavat<br />
velat Kiinalle, päädytään erittäin ongelmalliseen<br />
tilanteeseen globaalin talouden tasolla.<br />
On esitetty myös näkemyksiä siitä, että maailman<br />
talous ei noudattaisikaan enää perinteistä<br />
nousujen ja taantumien perättäistä järjestystä vaan<br />
että erilaiset shokit ja epävarmuudet ovat tulleet<br />
jäädäkseen.<br />
Ikärakenteen muutos, mille niaalit<br />
ja työelämän muutos<br />
Tässä katsauksessa tarkastellaan eri yhteyksissä<br />
laajasti ikärakenteen muutoksesta aiheutuvia<br />
seurauksia. Eläkkeelle siirtymisen seurauksena<br />
myös kuntien on rekrytoitava lähtevien tilalle uusia<br />
työntekijöitä. Vuonna 2025 kuntien palvelukseen<br />
rekrytoitava nuori on syntynyt vuosituhannen vaihteessa<br />
internet- ja mobiilimaailmaan. Hän on nyt<br />
11-vuotias ja varttuu täysin erilaisessa ympäristössä<br />
kuin hänen vuonna 1960 syntynyt kollegansa.<br />
Vuonna 1964 kirjailija Hannu Salama tuomittiin<br />
kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen jumalanpilkasta.<br />
Vuonna 1967 lähetettiin Yleisradion<br />
ensimmäinen värilähetys.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> television merkitys nuorten<br />
elämässä on vähentynyt. Vain kuusi prosenttia<br />
opiskelijoista ja kahdeksan prosenttia työelämään<br />
siirtyneistä nuorista pitää televisiota tärkeimpänä<br />
teknisenä laitteenaan.<br />
Vain neljä prosenttia vastanneista ilmoitti sanomalehden<br />
tärkeimmäksi informaatiolähteekseen.<br />
21 prosenttia opiskelijoista ei ollut ostanut painettua<br />
kirjaa yli kahteen vuoteen tai koskaan. (3000<br />
nuorta 14 maasta – Cisco)<br />
Rekrytoidessaan näitä niin sanottuun Y-sukupolveen<br />
– tai milleniaaleihin tai diginatiiveihin – kuuluvia,<br />
kunta-ala kohtaa erittäin kovan määrällisen<br />
kilpailun. Toinen ja todennäköisesti suurempi haaste<br />
on se, miten houkuttavalta kunta-ala näyttäytyy<br />
tämän sukupolven silmissä.<br />
Nuorten mielikuvien mukaan valtio oli 3.<br />
huonoiten johdettu yritys ja kunnat 4. huonoiten<br />
johdettu. (Nuoret ja johtaminen <strong>2011</strong>. Taloudellinen<br />
tiedotustoimisto)<br />
Polarisoituminen, erilaistuminen,<br />
segregaatio<br />
Helsingin kaupungin tuore julkaisu kertoo, että<br />
nuorten elämänlaatu vaihtelee merkittävästi kaupunginosittain.<br />
Vaihtelu on lisääntynyt voimakkaasti<br />
aivan viime vuosien aikana. On olemassa vahvoja<br />
viitteitä myös siitä, että pääkaupunkiseudulla on<br />
alkanut uusi kehitysvaihe, jota täyttää jo vahvan<br />
segregaation tunnusmerkit. Käytännössä tämä ilmiö<br />
näkyy koulujen ja asuinalueiden yhä tietoisempana<br />
valintana. Valitsijoina ovat ne, joilla on siihen<br />
14
taloudelliset ja muut tarvittavat resurssit.<br />
Erilaistuminen ei ole muualla Suomessa yhtä pitkällä,<br />
mutta orastavia merkkejä siitä on näkyvissä.<br />
Esimerkiksi pienituloisuus ja sen pitkittyminen ovat<br />
jatkaneet kasvuaan miltei poikkeuksetta vuodesta<br />
1990.<br />
Palvelujen "tuottamisen" paradigman<br />
muutos ja vertaistuki<br />
Otsikko ei ota kantaa siihen, tuottaako kunta<br />
palvelut itse vai vastaako se niiden järjestämisestä.<br />
Kysymys on palvelujen tuottamisen ja jakelun<br />
perusteena olevan ajattelutavan muuttumisesta.<br />
On väitetty, että palvelujen tuottaminen noudattaa<br />
vanhaa mallia, jossa lopputulosta ei tarkastella<br />
palvelun käyttäjän kannalta. Esimerkin voi ottaa<br />
terveydenhuollosta. Kärjistäen voidaan sanoa, että<br />
terveydenhuollon perimmäinen tehtävä nykyään<br />
on tuottaa hoitoa tai palveluita (suoritteita). Tämä<br />
on kyseenalaistettu ja katsottu, että terveydenhuollon<br />
tehtävänä onkin tuottaa terveyttä tai terveyshyötyä.<br />
Tulevaisuuden palvelujen kehittämiselle näyttäisi<br />
olevan luonteenomaista asiakaskeskeisyys,<br />
osallistavuus, henkilökohtaisuus, ennaltaehkäisevyys,<br />
ennustavuus, kustannustehokkuus ja tuotanto-organisaation<br />
mataluus. Tämän lisäksi käyttäjien<br />
vertaisverkostojen asema prosesseissa näyttää<br />
vahvistuvan.<br />
Tunnettu ja vanha vertaistuen muoto Suomessakin<br />
ovat AA-kerhot. Sosiaalisen median ja mobiilin<br />
kommunikaation esiinmarssi on mahdollistanut<br />
vertaistuen laajentumisen – jopa globaaleihin mittoihin.<br />
Varsinkin terveyteen ja sairauteen liittyvät<br />
vertaistuen foorumit ovat yleistyneet internetissä.<br />
”E-patients.net” tiivistää kehityksen taustalla<br />
olevan ajatuksen seuraavalla tavalla: ”Koska terveysammattilaiset<br />
eivät selviydy siitä yksin”.<br />
Ennakoimattomien ja merkityksellisien<br />
tapahtumien lisääntyminen<br />
”Odottamattoman odottaminen. Mustat Joutsenet.<br />
Xevents. Game changers.” Nämä ja monet muut<br />
ilmaisut ovat kotiutuneet kieleen viime vuosien<br />
aikana. Niiden yleistyminen osoittaa, että maailman<br />
muutos on lisääntymässä tavalla, joka poikkeaa<br />
aiemmasta.<br />
Seuraavat huomiot perustuvat keväällä <strong>2011</strong><br />
julkaistuun kirjaan ”Extreme Events”, Taloustieto.<br />
Julkaisussa pohditaan ääri-ilmiön käsitettä ja keinoja<br />
”elää” niiden kanssa.<br />
Ääri-ilmiöiden lisääntymisen nähdään johtuvat<br />
muun muassa seuraavista syistä:<br />
Maailman ja tapahtuminen kompleksisuus on<br />
kasvanut. Yksinkertaistettuna tällä tarkoitetaan<br />
sitä, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa<br />
summa. Emme tunne riittävästi näiden osien välisiä<br />
vuorovaikutussuhteita.<br />
Maailma on verkostoitunut globaalisti. Se mikä<br />
tapahtuu muualla, tapahtuu myös meillä. Suomea<br />
kohtaa todennäköisesti muualla syntyneet ääriilmiöt<br />
enemmän kuin puhtaasti sisäsyntyiset.<br />
Maailma on muuttunut jälleen litteäksi. Termi<br />
kuvastaa sitä, että muun muassa informaatio leviää<br />
vapaasti koko maailman mitassa. Uutislähteet<br />
ovat pitkälti samoja. Samoin uutisista aiheutuvat<br />
reaktiot. Tämän voi nähdä johtavan niin sanottuun<br />
sopuli-ilmiöön.<br />
Paradigman nähdään olevan muutoksessa. Tällä<br />
tarkoitetaan sitä, että maailman perusjärjestys on<br />
muuttumassa. Muutos rinnastetaan samansuuruiseen<br />
muutokseen, joka tapahtui siirryttäessä maatalouteen<br />
perustuvasta yhteiskunnasta teolliseen.<br />
Paradigman muutokseen on aina liittynyt suuria<br />
epäjatkuvuuksia.<br />
Useat globaalit ilmiöt ovat lähellä kriittisiä<br />
pisteitään. Näihin kuuluvat ympäristö, talous- ja<br />
rahoitusjärjestelmä, köyhyys, luonnonvarat, ruokaja<br />
vesihuolto. Ilmiöt ovat lisäksi monella tapaa<br />
toisiinsa linkittyneitä.<br />
15
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Jouni Suominen<br />
2 Liikenteen, koulutuksen ja<br />
palveluiden infrastruktuuri<br />
Aluerakenne 1 on ihmisen toimintojen alueellisen<br />
järjestäytymisen ilmentymä joka antaa raamit<br />
tulevaisuuteen tähtäävälle toiminnalle. Aluerakenteella<br />
tarkoitetaan asumisen, palvelujen, tuotannon<br />
ja työpaikkojen, vapaa-ajan alueiden sekä<br />
liikennejärjestelmien muodostamaa kokonaisuutta.<br />
Tarkastelutasona on joko yksittäinen maakunta<br />
tai sitä suurempi alue, jossa aluerakenteen eri osatekijöiden<br />
sijoittumista ja keskinäisiä sijaintisuhteita<br />
tarkastellaan joko yksittäisen maakunnan tai<br />
sitä suuremman alueen fyysisenä kokonaisuutena.<br />
Aluerakenteeseen vaikuttavat väestön ja talouden<br />
kehitys maan eri osissa sekä muuttoliike alueiden<br />
välillä. Erityisesti fyysisessä aluerakenteessa (asutuskeskittymät,<br />
valtakunnallinen liikennejärjestelmä)<br />
tapahtuvat muutokset ovat suhteellisen hitaita kun<br />
taas esimerkiksi seudullisessa muuttoliikkeessä<br />
saattaa olla suuriakin määrällisiä vaihteluita lyhyen<br />
ajan sisällä. Yhdyskuntarakenteella puolestaan<br />
tarkoitetaan yksittäisen työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun<br />
tai taajaman fyysistä ja toiminnallista<br />
kokonaisuutta.<br />
Suomalaiseen aluerakenteeseen vaikutetaan<br />
alueidenkäytön suunnittelujärjestelmällä, joka<br />
jakautuu valtakunnalliseen ohjaukseen ja maakunnalliseen<br />
kaavoitukseen. Koko Euroopan unionin<br />
kattavaa liikennejärjestelmää koskevat linjaukset<br />
(TEN-T) kytkevät Suomen liikennejärjestelmän<br />
osaksi kansainvälistä verkostoa niin fyysisen verkoston<br />
kuin niitä tukevien palvelujen osalta.<br />
Nykyisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden<br />
mukaan aluerakennetta kehitetään<br />
monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin<br />
liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena.<br />
Tarkoituksena on luoda katsaus Suomen tämänhetkiseen<br />
aluerakenteeseen liikenteen, koulutuksen ja<br />
palveluiden infrastruktuurin näkökulmasta. Nämä<br />
kolme tekijää ovat osaltaan edellytyksiä alueellisen<br />
Kuva 2.1. Väestöntiheys Suomessa.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
asukkaita/km²<br />
31.12.2008<br />
500 -<br />
100 - 499<br />
50 - 99<br />
25 - 49<br />
10 - 24<br />
1 - 9<br />
ei asukkaita<br />
Lähde:Tilastokeskus, Ruututietokanta 2009<br />
KL/JAH Lähde: Tilastokeskus, 14.10.2010 Ruututietokanta 2009<br />
Kuntaliitto 2.11.<strong>2011</strong><br />
1 Vuoden 2010 Rakennemuutoskatsauksessa olevassa Perttu<br />
Vartiaisen ja Janne Antikaisen artikkelissa on tarkasteltu<br />
kansallisessa aluerakenteessa tapahtuneita muutoksia sekä<br />
aluekehityksen kuvaa erityisesti 2000-luvun ensimmäisen<br />
vuosikymmenen aikana.<br />
16
ja paikallisen elinkeinotoiminnan kehittymiselle.<br />
Monikeskuksisuuden toiminnallis-yhteiskuntapoliittisiin<br />
näkökulmiin ei tässä yhteydessä tarkastella.<br />
2.1 Liikenteen infrastruktuuri<br />
Rakenteilla olevat tie- ja ratahankkeet<br />
Vuosina <strong>2011</strong>–2015 rakenteilla olevat valtakunnalliset<br />
liikennehankkeet on esitetty kuvassa 2.2 sekä<br />
taulukossa 2.1. Näistä hankkeista on esimerkinomaisesti<br />
tarkasteltu kolmea liikennehankekokonaisuutta:<br />
Seinäjoki–Oulu-rataosa, valtatie 7 sekä<br />
Kehärata.<br />
Kuva 2.2. Rakenteilla olevat valtakunnalliset<br />
liikennehankkeet vuosina <strong>2011</strong>–2015.<br />
Lähde: Liikennevirasto.<br />
Hankkeiden numerot kartalla viittaavat taulukkoon 2.1.<br />
Kartassa on esitetty myös Suomen päätiestö.<br />
Taulukko 2.1. Rakenteilla olevat tie- ja ratahankkeet<br />
vuosina <strong>2011</strong>–2015.<br />
TIEHANKKEET<br />
Vuonna <strong>2011</strong> valmistuvat hankkeet<br />
1 Vt 4 Lusi–Vaajakoski<br />
2 Vt 6 Lappeenranta–Imatra<br />
3 E 18 Kehä III:n kehittäminen 1. osa<br />
4 Vt 5 Lusi–Mikkeli<br />
5 Kilpilahden teollisuusalueen uusi tieyhteys, Porvoo<br />
Muut käynnissä olevat hankkeet<br />
6 Mt 101 Kehä I, Turunväylä–Vallikallio, Espoo<br />
7 Kt 51 Kirkkonummi–Kivenlahti<br />
8 Vt 5 Päiväranta–Vuorela, Kuopio<br />
9 Vt6 Joensuun kohta<br />
10 E 18 Koskenkylä–Loviisa–Kotka (elinkaarihanke)<br />
Vuonna <strong>2011</strong> alkavat hankkeet<br />
11 E 18 Haminan ohikulkutie<br />
12 Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie, Vaasa<br />
13 Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie<br />
Rovaniemi<br />
<br />
23<br />
<br />
Kemijärvi<br />
Kehyspäätökseen sisältyvät muut hankkeet<br />
14 Vt 12 Tampereen rantaväylä<br />
15 Vt 14 Savonlinnan keskusta, 3. osa<br />
<br />
Oulu<br />
Yhteinen liikenneväylähanke<br />
16 Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. ja 2. osa<br />
22 <br />
Kokkola<br />
Ylivieska<br />
<br />
24<br />
<br />
Vaasa<br />
12<br />
18<br />
8 <br />
<br />
Seinäjoki<br />
Kuopio<br />
13<br />
9 <br />
Joensuu<br />
<br />
Jyväskylä<br />
15 16<br />
1<br />
<br />
Savonlinna<br />
<br />
4<br />
Mikkeli<br />
14 <br />
Tampere<br />
2 <br />
Imatra<br />
<br />
17<br />
Lahti<br />
Lappeenranta<br />
11<br />
10<br />
<br />
Hamina<br />
<br />
Helsinki<br />
5 Loviisa<br />
Kotka<br />
Lähde: Liikennevirasto<br />
3 6 7<br />
31.8.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
19 20 21<br />
RATAHANKKEET<br />
Vuonna <strong>2011</strong> valmistuvat hankkeet<br />
17 Lahti–Luumäki<br />
18 Seinäjoki–Vaasa<br />
Muut käynnissä olevat hankkeet<br />
19 Ilmalan ratapiha<br />
20 Keski-Pasila<br />
21 Kehärata<br />
22 Kokkola–Ylivieska (elinkaarihanke)<br />
Vuonna <strong>2011</strong> alkavat hankkeet<br />
23 Rovaniemi–Kemijärvi<br />
24 Seinäjoki–Oulu, 2. vaihe alku<br />
17
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Seinäjoki–Oulu -rataosa on yksi tiheimmin liikennöidyistä<br />
yksiraiteisista rataosista Suomessa.<br />
Rataa käyttää valtaosa Etelä- ja Pohjois-Suomen<br />
välisestä pitkämatkaisesta rautatieliikenteestä ja<br />
se on osa yleiseurooppalaista TEN-rautatieverkkoa.<br />
Seinäjoki-Oulu -radan toteuttaminen on osa<br />
pääradan kehittämistä, jota on edeltänyt rataosan<br />
Helsinki–Seinäjoki kehittäminen. Nykyiseen<br />
ratahankkeeseen on liitetty vuoden <strong>2011</strong> alusta<br />
myös Kokkola–Ylivieska -kaksoisraiteen rakentaminen.<br />
Koko hankkeen kustannusavio on 860<br />
miljoonaa euroa, ja sen rakentaminen tapahtuu<br />
vaiheittain usealla hankejaksolla. Rataosaa<br />
parantamalla lisätään rautatieliikenteen kilpailukykyä<br />
ja luodaan uusia edellytyksiä Seinäjoen ja<br />
Oulun välisen alueen maankäytölle sekä elinkeinotoiminnalle.<br />
Valtatie 7 on osa kansainvälistä Eurooppatietä<br />
18 ja EU:n tärkeäksi asettamaa ns. Pohjolan<br />
kolmion liikennejärjestelmää. Valtatien 7 rakentaminen<br />
moottoritieksi välillä Koskenkylä–<br />
Loviisa–Kotka on yksi neljästä puuttuvasta Turun<br />
ja Vaalimaan välisen kansainvälisen E18-tien<br />
kehittämishankkeesta. Suomi on sitoutunut<br />
toteuttamaan E18-tien kokonaisuudessaan<br />
moottoritieksi vuoteen 2015 mennessä. Tällä<br />
hankkeella tavoitellaan yhtenäistä Helsingistä<br />
Haminaan ulottuvaa moottoritietä, joka parantaa<br />
liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Hankkeen<br />
kustannusarvio on 311 miljoonaa euroa.<br />
Kehärata on pääkaupunkiseudun poikittainen<br />
raideyhteys, joka yhdistää nykyisen Vantaankosken<br />
junaradan päärataan Tikkurilan kohdalla.<br />
Kehärata on tärkeä osa pääkaupunkiseudun<br />
joukkoliikenteen rataverkkoa, sillä se yhdistää<br />
seudun asuin- ja työpaikka-alueita ja mahdollistaa<br />
samalla raideyhteyden Helsinki-Vantaan kansainväliselle<br />
lentoasemalle. Liikennöinti radalla<br />
alkaa vuonna 2014. Kehäradan kokonaiskustannusarvio<br />
on 605 miljoonaa euroa, josta valtion<br />
osuus on 419 milj. euroa ja Vantaan kaupungin<br />
186 milj. euroa.<br />
Kuva 2.3. Pääkaupunkiseudulla vuonna <strong>2011</strong> rakenteilla olevat valtakunnalliset hankkeet.<br />
Lentoasema<br />
<br />
Tikkurila<br />
<br />
21<br />
3<br />
<br />
Vantaankoski<br />
6<br />
Huopalahti<br />
<br />
19 20<br />
Pasila<br />
<br />
Helsinki<br />
7<br />
Lähde: Liikennevirasto<br />
31.8.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
18
Kuva 2.4. Suurimmat ulkomaankaupan satamat.<br />
Satamat, joissa tuonnin ja viennin yhteenlaskettu<br />
määrä vuonna 2010 ylitti 1,0<br />
miljoonaa tonnia. Lähde: Liikennevirasto.<br />
Satamaliikenne<br />
Vuonna 2010 Suomen satamien kautta kulki<br />
ulkomaille lähtevää ja ulkomailta saapuvaa tavaraa<br />
noin 93 miljoonaa tonnia. Määrä on 13 prosenttia<br />
suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta 6–9 prosenttia<br />
vähemmän kuin vuosina 2006–2008. Suurin<br />
satama oli Porvoossa sijaitseva Kilpilahti, jossa<br />
tavaraa käsiteltiin 16,9 miljoonaa tonnin edestä.<br />
Vuodesta 2000 vuoteen 2010 tavaraliikenteen<br />
määrä satamissa on noussut 16 prosenttia. Suhteellisesti<br />
tarkasteltuna tavaraliikenne on kasvanut eniten<br />
Tornion ja Kokkolan satamissa, joissa kasvuluvut<br />
olivat 73 ja 55 prosenttia. Samalla ajanjaksolla<br />
tavaraliikenteen määrä vähentyi kaikkiaan viidessä<br />
satamassa, joista suurin pudotus tapahtui Turun<br />
satamassa (–45 %).<br />
Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja<br />
tutkimuskeskus julkaisee vuosittain tilastokatsauksen<br />
Itämeren alueen satamien liikenteestä. Suomen<br />
suurin satama Kilpilahti sijoittui tässä tarkastelussa<br />
kahdeksanneksi. Volyymiltaan koko Itämeren<br />
alueen selvästi suurin satama oli Primorskin (79<br />
milj. t.) öljysatama Venäjällä, jonka jälkeen tulivat<br />
Pietarin (50 milj. t.) ja Göteborgin (39 milj. t.)<br />
satamat. Helsingin satama sijoittui listalla 19.<br />
Liikennevirasto teetti vuonna 2010 satamanpitäjille<br />
kyselyn suunnitelluista investoinneista<br />
vuosille <strong>2011</strong>–2015. Tulosten mukaan investointien<br />
kokonaismäärä jää selvästi edellistä viisivuotiskautta<br />
pienemmäksi, noin 540 miljoonaan euroon.<br />
Tämä johtuu ennen kaikkea Helsingin Vuosaaren<br />
sataman valmistumisesta, joka on ollut 2000-luvun<br />
Kuva 2.5. Suurimpien ulkomaan satamien<br />
tuonnin ja viennin yhteenlaskettu määrä<br />
vuosina 2000 ja 2010. Lähde: Liikennevirasto.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Vaasa<br />
Kaskinen<br />
Pori<br />
Rauma<br />
Uusikaupunki<br />
Naantali<br />
Turku<br />
<br />
<br />
Inkoo<br />
Hanko<br />
<br />
<br />
<br />
Kokkola<br />
Pietarsaari<br />
Tornio<br />
Kemi<br />
Raahe<br />
Oulu<br />
<br />
<br />
Hamina<br />
Kotka<br />
Loviisa<br />
Porvoo<br />
Helsinki<br />
Lähde: Liikennevirasto<br />
1.9.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
Porvoo<br />
Helsinki<br />
Kotka<br />
Naantali<br />
Kokkola<br />
Rauma<br />
Raahe<br />
Pori<br />
Hanko<br />
Hamina<br />
Oulu<br />
Turku<br />
Tornio<br />
Kemi<br />
Pietarsaari<br />
Inkoo<br />
Loviisa<br />
Uusikaupunki<br />
Kaskinen<br />
Vaasa<br />
0 5 10 15 20<br />
milj. tonnia<br />
2010 2000<br />
19
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
selvästi mittavin yksittäinen satamahanke. Kyselyn<br />
perusteella lähivuosien suurimmat suunnitellut<br />
investoinnit tehdään Rauman Satamaan, jonka<br />
investoinnit nousevat yli 65 miljoonaan euroon. Yli<br />
30 miljoonan euron investointeja on suunnitteilla<br />
myös Helsingin, Kemin, Kotkan, Kokkolan ja<br />
Turun satamiin. On huomattava, että investoinnit<br />
koskevat vain satamanpitäjien ilmoittamia määriä,<br />
eivätkä ne sisällä satamaoperaattorien ja teollisuuden<br />
investointeja. Satamien kokonaisinvestoinnit<br />
ovat siis näitä lukuja suurempia.<br />
Vuonna 2010 satamien ulkomaan matkustajaliikenteessä<br />
(saapuneet ja lähteneet matkustajat yhteensä)<br />
kulki 17,4 miljoonaa matkustajaa. Lisäystä<br />
oli edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 prosenttia.<br />
Vilkkaimmat matkustajasatamat olivat Helsinki<br />
(10,4 milj.), Turku (3,0 milj.) ja Maarianhamina<br />
(2,8 milj.). Vuosien 2000–2010 aikana matkustajamäärät<br />
ovat nousseet kaikkiaan yhdeksän prosenttia,<br />
mutta satamakohtaiset erot ovat suuria.<br />
Esimerkiksi Turussa ja Vaasassa määrät ovat olleet<br />
pitkään laskussa.<br />
Kuva 2.6. Suurimmat ulkomaan matkustajasatamat<br />
vuosina 2000–2010.<br />
Lähde: Liikennevirasto.<br />
<br />
Vaasa<br />
<br />
Kemi<br />
Eckerö<br />
Långnäs<br />
<br />
<br />
Maarianhamina<br />
Naantali<br />
<br />
Turku<br />
<br />
Hanko<br />
<br />
Helsinki<br />
<br />
Kotka<br />
<br />
Lappeenranta<br />
Lähde: Liikennevirasto<br />
30.8.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
Kuva 2.7. Neljä suurinta matkustajasatamaa vuonna 2010 ja matkustajien määrä vuosina 2000–<br />
2010. Lähde: Liikennevirasto.<br />
12<br />
10<br />
Helsinki<br />
8<br />
milj.<br />
hlöä<br />
6<br />
4<br />
2<br />
0<br />
Turku<br />
Maarianhamina<br />
Eckerö<br />
2000 2002 2004 2006 2008 2010<br />
Helsinki Turku Maarianhamina Eckerö<br />
20
21<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Lähde: Liikennevirasto<br />
31.8.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Kotka<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Vaasa<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Tavaraliikenteen<br />
määrä (milj. tonnia)<br />
2,0 - 3,9<br />
< 0,5<br />
0,5 - 1,9<br />
4,0 ><br />
Rautatieliikenne<br />
Suomen rautateillä kuljetettiin vuonna 2010<br />
yhteensä 35,7 miljoonaa tonnia tavaraa. Lukuun<br />
sisältyvät kotimaan sisäiset kuljetukset (23 milj. t.)<br />
sekä kansainvälisen liikenteen kuljetukset (12 milj.<br />
t.). Määrä on yhdeksän prosenttia suurempi kuin<br />
edellisenä vuonna, mutta selvästi vähäisempi kuin<br />
2000-luvulla keskimäärin. Vuonna 2008 iskenyt<br />
talouden taantuma vaikutti selkeästi rautatiekuljetusten<br />
määriin. Vuonna 2010 suurimmat tavaravirat<br />
kulkivat Lahden ja Vainikkalan sekä Kokkolan<br />
ja Oulun välillä.<br />
Kaukoliikenteessä tehtiin vuonna 2010 yhteensä<br />
13,4 miljoonaa matkaa. Matkustajamäärät ovat<br />
kasvaneet lähes koko 2000-luvun, tosin vuonna<br />
2009 koettiin pieni lasku, josta on nyt noustu<br />
lähes ennätysvuoden 2008 lukemiin. Matkustajaliikenteen<br />
määrät olivat suurimmillaan pääradalla<br />
Helsingin ja Tampereen välillä. Suomesta Pietariin<br />
ja Pietarista Suomeen matkustaneita oli yhteensä<br />
346 000. Vuonna 2010 käyttöön otettujen uusien<br />
Allegro-junien odotetaan lisäävän matkustajien<br />
määrää tällä osuudella vielä selvästi nykyisestä.<br />
Vuonna 2009 valmistui Valtion rautateiden<br />
rakentamana uusi rautatieyhteys Sotkamoon<br />
Talvivaaran kaivokselle. Radan pituus on 25 kilometriä<br />
ja se yhtyy Kajaanin ja Iisalmen väliseen<br />
rautatiehen. Rata palvelee yksinomaan Talvivaaran<br />
kaivosta, jonka toiminta-ajan odotetaan jatkuvan<br />
vielä ainakin 40 vuotta. Täysin uuden rautatien<br />
rakentaminen on Suomessa varsin harvinaista.<br />
Vuonna 2006 valmistui Lahden oikoradan 60<br />
kilometrin osuus, mutta tätä aikaisemmin 1980- ja<br />
1990-luvuilla uusia rataosuuksia rakennettiin koko<br />
Suomessa alle 40 kilometriä.<br />
Kuva 2.8. Suomen rataverkko ja rautateillä kuljetetun<br />
tavaraliikenteen määrä vuon na 2010.<br />
Lähde: Liikennevirasto.<br />
Kuva 2.9. Kaukoliikenteen matkustajavirrat<br />
vuonna 2010.<br />
Lähde: Liikennevirasto.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Lähde: Liikennevirasto<br />
31.8.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Vainikkala<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Siilinjärvi<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Äänekoski<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Tornio<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kemi<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Pietarsaari<br />
Vaasa<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Kaskinen<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Rauma<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Uusikaupunki<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Loviisa<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Hamina<br />
Kotka<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Porvoo<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Kouvola<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Pieksämäki<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Savonlinna<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Ylivieska<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Haapajärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Kemijärvi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Imatra<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Parikkala<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Ilomantsi<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Nurmes<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Iisalmi<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Parkano<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Heinola<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Hanko<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Riihimäki<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Salo<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Raahe<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Taivalkoski<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kolari<br />
Kaukoliikenteen matkustajamäärä<br />
(milj.)<br />
0,5 - 1,9<br />
< 0,1<br />
0,1 - 0,4<br />
2,0 >
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Lentoliikenne<br />
Kuva 2.10. Matkustajaliikennettä palvelevat<br />
lentoasemat vuonna 2010.<br />
Lähde: Finavia.<br />
Finavia Oyj vastaa lentoasemien ylläpidosta lukuun<br />
ottamatta Seinäjoen lentoasemaa, jonka toiminnasta<br />
vastaa yksityinen säätiö.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Päälentoasema<br />
Liikematkustuslentoasema<br />
Peruslentoasema<br />
Matkailu / Peruslentoasema<br />
Maarianhamina<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Vaasa<br />
<br />
Pori<br />
<br />
<br />
Turku<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Seinäjoki<br />
Enontekiö<br />
<br />
Kemi-<br />
Tornio<br />
Kokkola-<br />
Pietarsaari<br />
Tampere-<br />
Pirkkala<br />
Kittilä<br />
Oulu<br />
<br />
Rovaniemi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Kuopio<br />
<br />
<br />
Jyväskylä<br />
Varkaus<br />
Helsinki-Vantaa<br />
Ivalo<br />
Kajaani<br />
Kuusamo<br />
Joensuu<br />
Savonlinna<br />
Lappeenranta<br />
Lähde: Finavia<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
31.8.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
Savonlinna ja Varkaus olivat matkustajamäärässä<br />
mitattuna maamme pienimmät lentoasemat.<br />
Finavian ylläpitämillä lentoasemilla oli vuonna<br />
2010 kotimaan matkustajia yhteensä noin 4,5<br />
miljoonaa ja kansainvälisiä matkustajia noin 12<br />
miljoonaa. Koko Suomen matkustajalentoliikenteestä<br />
Helsinki-Vantaan osuus on ollut kasvussa<br />
koko 2000-luvun ja oli vuonna 2010 lähes 80<br />
prosenttia. Suhteellisesti matkustajamäärän kasvu<br />
on ollut suurinta Tampereella, jossa se on 2000-<br />
luvun alusta noussut peräti 1,4-kertaiseksi (140<br />
%). Myös Kittilässä lentoliikenteen kasvu on ollut<br />
voimakasta. Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea<br />
Lapin matkailun kehittyminen ja hiihtokeskusten<br />
majoituskapasiteetin lisääntyminen. Muilla<br />
lentoasemilla matkustajamäärät ovat sen sijaan<br />
vähentyneet 2000-luvulla, Joensuussa jopa kolmanneksella.<br />
Myös pienillä lentoasemilla, Enontekiötä<br />
lukuun ottamatta, matkustajamäärät ovat selvästi<br />
vähentyneet.<br />
Kotimaan lentoliikenne on vähentynyt selvästi<br />
2000-luvulla. Kun vuonna 2000 matkustajia oli<br />
6,2 miljoonaa, jäätiin vuonna 2010 4,5 miljoonaan.<br />
Samalla ajanjaksolla kansainvälisten matkustajien<br />
määrä on noussut 7,6 miljoonasta lähes 12<br />
miljoonaan. Tämä kehitys on heikentänyt etenkin<br />
pienten kenttien asemaa, jotka ovat riippuvaisia<br />
nimenomaan kotimaisesta kysynnästä.<br />
Kuva 2.11. Kotimaan lentoliikenteen kohteet<br />
vuonna 2010. Vuonna 2010 Helsinki-Vantaan<br />
osuus kotimaan lentoliikenteestä oli puolet,<br />
Oulun 13 % ja Rovaniemen 6 %. Lähde: Finavia.<br />
Helsinki-Vantaalla oli vuonna 2010 kotimaan<br />
matkustajia 2,2 miljoonaa ja kansainvälisiä matkustajia<br />
10,7 miljoonaa. Sen ohella kansainväliseen<br />
lentoliikenteeseen painottuvia lentoasemia ovat<br />
lähinnä Turku, Tampere ja Lappeenranta. Oulun ja<br />
Tampereen lentoasemat ovat matkustajamääriltään<br />
melko samankokoisia (Oulu 700 000, Tampere<br />
620 000), mutta niiden kotimaan ja kansainvälisen<br />
liikenteen painotukset ovat hyvin erilaiset. Oulussa<br />
85 prosenttia kaikista lennoista on kotimaan<br />
liikennettä, kun taas Tampereella kansainvälisen<br />
liikenteen osuus on 85 prosenttia. Enontekiö,<br />
Muut 20%<br />
Oulu 13%<br />
Helsinki-<br />
Vantaa 49 %<br />
22
Kuva 2.12. Kotimaisen ja kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärät lentoasemittain vuonna<br />
2010. Helsinki-Vantaa puuttuu kuviosta, sillä sen matkustajamäärät ovat muihin lentoasemiin nähden<br />
huomattavan suuria.<br />
Lähde: Finavia <strong>2011</strong>.<br />
hlöä<br />
400 000<br />
350 000<br />
300 000<br />
250 000<br />
200 000<br />
150 000<br />
100 000<br />
50 000<br />
700 000<br />
600 000<br />
500 000<br />
400 000<br />
300 000<br />
200 000<br />
100 000<br />
0<br />
0<br />
Oulu<br />
Tampere<br />
Kotimaan liikenne<br />
Kansainvälinen liikenne<br />
Kuva 2.13. Yli 100 000 matkustajan (kotimaa ja ulkomaan matkustajat yhteensä v. 2010) lentokenttien<br />
matkustajamäärän kehitys vuosina 2000–2010.<br />
Lähde: Finavia.<br />
Tampere<br />
Helsinki<br />
Kittilä<br />
Turku<br />
Oulu<br />
Rovaniemi<br />
Kuopio<br />
Vaasa<br />
Ivalo<br />
Joensuu<br />
140,8 %<br />
-60 -40 -20 0 20 40 60<br />
(muutos %:na)<br />
23
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Rajanylitysliikenne<br />
Kuva 2.14. Tärkeimmät rajanylityspaikat.<br />
Lähde: Liikennevirasto.<br />
Kilpisjärvi<br />
<br />
Karesuvanto<br />
Karigasniemi<br />
<br />
<br />
Muonio<br />
Kolari<br />
Kivilompolo<br />
Pello<br />
Aavasaksa<br />
<br />
<br />
<br />
Tornio<br />
<br />
<br />
Nuorgam<br />
Utsjoki Näätämö<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Rajajooseppi<br />
Salla<br />
<br />
<br />
Kuusamo<br />
Vartius<br />
<br />
Imatra<br />
Nuijamaa<br />
Vainikkala<br />
Vaalimaa<br />
Niirala<br />
Lähde: Rajavartiolaitos<br />
© MML <strong>2011</strong><br />
30.8.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
Liikennevirasto tilastoi rajanylitysliikennettä ajoneuvoliikenteen<br />
määrän osalta. Tieto on saatavilla<br />
kaikkiaan 18 rajanylityspaikalta niin Ruotsin,<br />
Norjan kuin Venäjän rajalta. Vuonna 2010 vilkkaimmat<br />
rajanylityspaikat olivat Torniossa sekä<br />
Vaalimaalla. Näistä Vaalimaan liikennemäärät ovat<br />
kasvaneet vuosien 2006–2010 aikana yli 3,5-<br />
kertaiseksi kun taas Torniossa määrät ovat samalla<br />
ajanjaksolla vähentyneet noin kymmenyksen<br />
(3,6–3,1 milj.). Kaiken kaikkiaan liikennemäärät<br />
ovat olleet kasvussa Suomen ja Venäjän välillä, kun<br />
taas Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan<br />
välillä ajoneuvojen määrissä on tapahtunut pientä<br />
laskua.<br />
Rajavartiolaitos tilastoi Suomen ja Venäjän<br />
rajanylityspaikkojen henkilöliikennemääriä, jotka<br />
vuoden 2010 osalta on esitetty kuvassa 2.8. Vainikkalan<br />
rajanylityspaikka on ainoastaan junamatkustajille.<br />
Lisäksi Niiralassa, Imatralla ja Vartiuksella<br />
on tieliikenteen ohella rautatieyhteys rajan yli.<br />
Kuva 2.15. Rajanylitysliikenne vuonna 2010<br />
(Rajanylittäneiden ajoneuvojen määrä, sisältäen<br />
henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autot).<br />
Lähde: Liikennevirasto.<br />
Vaalimaa<br />
Nuijamaa<br />
Imatra<br />
Niirala<br />
Vartius<br />
Salla<br />
Rajajooseppi<br />
Karigasniemi<br />
Nuorgam<br />
Kilpisjärvi<br />
Näätämö<br />
Kivilompolo<br />
Utsjoki<br />
Tornio<br />
Aavasaksa<br />
Pello<br />
Kolari<br />
Karesuvanto<br />
Muonio<br />
3,1 milj.<br />
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0<br />
milj. ajoneuvoa<br />
24
Kuvio 2.16. Suomen ja Venäjän rajanylittäneiden määrä vuonna 2010.<br />
Lähde: Rajavartiolaitos.<br />
Vaalimaa<br />
Nuijamaa<br />
Imatra<br />
Niirala<br />
Vartius<br />
Vainikkala<br />
Salla<br />
Raja-…<br />
Kuusamo<br />
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0<br />
milj. henkilöä<br />
Kuva 2.17. Venäläisten ja suomalaisten rajanylittäneiden määrä (henkilöä) vuosina 2000–2010.<br />
Lähde: Rajavartiolaitos <strong>2011</strong>.<br />
2000-luvun alussa suomalaisia ja venäläisiä rajanylittäneitä oli lähes yhtä paljon, mutta tämän jälkeen erot ovat<br />
suurentuneet. Vuonna 2010 jo 70 % kaikista rajanylittäneistä oli venäläisiä, suomalaisia enää runsaat 10 % ja loput<br />
muita kansalaisuuksia.<br />
6<br />
5<br />
milj.<br />
hlöä<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
0<br />
Venäläiset<br />
Suomalaiset<br />
25
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Tietoliikenne<br />
Laajakaistaliittymien määrä on kasvanut viime vuosina<br />
nopeasti. Vuoden 2010 heinäkuussa Suomessa<br />
oli 2,7 mil joonaa laajakaistaliittymää (kuva 2.18a).<br />
Hallituksen toimesta Suomessa käynnistettiin<br />
vuonna 2008 Laajakaista 2015 -hanke. Sen ta-<br />
Kuva 2.18a. Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä vuosina 2001-2010.<br />
Lähde: Laajakaistan kehittämistyöryhmän väliraportti <strong>2011</strong>.<br />
3000000<br />
2500000<br />
Liittymiä<br />
2000000<br />
1500000<br />
1000000<br />
500000<br />
Muut<br />
FTTH<br />
Mobiili<br />
Langaton<br />
Kaapelimodeemi<br />
Kiinteistöliittymä<br />
DSL<br />
0<br />
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010/7<br />
Kuva 2.18b. Hankkeiden toteuttajat/kustannukset heinäkuussa 2010.<br />
Lähde: Laajakaistan kehittämistyöryhmän väliraportti <strong>2011</strong>.<br />
Verkko-osuuskunta Kuuskaista<br />
Kaisanet Oy<br />
Savon kuituverkko Oy<br />
Telekarelia Oy<br />
Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy<br />
MPY Palvelut Oy<br />
TeliaSonera Finland Oy<br />
Osuuskunta Kymijoen kyläkuitu<br />
Supohjan Seutuverkko Oy<br />
Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta<br />
Etelä-Satakunnan Puhelin Oy<br />
Elisa Oyj<br />
Optostart r.f<br />
Pohjois-Hämeen Puhelin Oy<br />
Anvia Oy<br />
Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö<br />
Osuuskunta EmsaloNet<br />
Ab Närpes Dynamo Net Närpiö Oy<br />
Jakobstadsnejdens telefon Ab<br />
Bothnia Broadband Oy<br />
2,1<br />
1,5<br />
1,3<br />
1,0<br />
0,4<br />
0,4<br />
0,3<br />
0,2<br />
0,2<br />
0,1<br />
0,1<br />
0,1<br />
3,4<br />
5,4<br />
5,4<br />
7,0<br />
9,3<br />
12,5<br />
29,1<br />
28,7<br />
0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0<br />
milj. euroa<br />
26
voitteena on huippunopeiden laajakaistaverkkojen<br />
rakentaminen haja-asutusalueille, jonne verkkoja<br />
ei markkinalähtöisesti rakennettaisi. Valtio tukee<br />
hanketta vähintään kolmanneksen ja kunnat enintään<br />
kolmanneksen osuudella. Tuki suunnataan<br />
maantieteellisesti syrjäisimpien alueiden yhteyksien<br />
saatavuuden parantamiseen, joilla asuu noin<br />
5 prosenttia kotitalouksista. Toteutuessaan hanke<br />
mahdollistaa edistykselliset viestintäpalvelut noin<br />
130 000 käyttäjälle haja-asutusalueella.<br />
Laajakaistahankkeita arvioitaessa on huomioitava,<br />
että sen puitteissa rakennetaan Suomen hajaasutusalueille<br />
infrastruktuuria, jonka elinkaari on<br />
50 vuotta. Ongelmana on se, että suuret kaupalliset<br />
operaattorit arvioivat hankeen kannattavuutta<br />
5–12 vuoden takaisinmaksuajalla ja arvioivat investointien<br />
haja-asutusalueille olevan kannattamattomia.<br />
Tämä ei vastaa tehtävän investoinnin teknistä<br />
elinikää. Kaupallisten toimijoiden intressissä ei<br />
välttämättä ole rakentaa teknologianeutraalia infrastruktuuria<br />
vaan suosia ratkaisuja, jotka tukevat<br />
niiden omia teknologiavalintoja lähivuosiksi. Siksi<br />
kuntien tukemat osuuskunnat ja osakeyhtiöt, joilla<br />
on mahdollista omissa investoinneissaan käyttää<br />
pidempää takaisinmaksuaikaa ja joka vastaa paremmin<br />
ko. infrastruktuurin teknistä elinikää, ovat<br />
joutuneet ottamaan enenevässä määrin vastuuta<br />
infrastruktuurin rakentamisesta haja-asutusalueilla<br />
(kuva 2.18b).<br />
2.2 Koulutuksen infrastruktuuri<br />
Yliopistot<br />
Helsingissä toimii kaikkiaan kuusi yliopistoa, Turussa<br />
ja Tampereella kaksi ja muilla paikkakunnilla<br />
yksi yliopisto.<br />
Opiskelijamäärässä mitattuna Suomen suurin<br />
yliopisto on Helsingin yliopisto, jossa on yli<br />
40 000 opiskelijaa. Tampereen ja Turun yliopistoissa<br />
opiskelee molemmissa yli 20 000 opiskelijaa.<br />
Yliopistokeskukset täydentävät yliopistoverkostoa<br />
niillä alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa. Ne<br />
kokoavat yhteen alueillaan toimivaa yliopistollista<br />
ja muuta tieteellistä tutkimusta. Yhteistyöhön osallistuvat<br />
usein myös alueen ammattikorkeakoulut,<br />
teknologiakeskukset, kunnat ja maakuntien liitot.<br />
Taulukko 2.2. Yliopistojen opiskelijamäärät<br />
vuonna 2009. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Helsinki 43 845<br />
Tampere 25 113<br />
Turku 21 695<br />
Oulu 15 060<br />
Espoo 14 351<br />
Jyväskylä 13 284<br />
Joensuu 7 021<br />
Vaasa 6 489<br />
Kuopio 5 982<br />
Lappeenranta 5 706<br />
Rovaniemi 4 643<br />
Pori 1 513<br />
Kuva 2.19. Yliopistot, yliopistokeskukset ja niiden<br />
sivuyksiköt vuonna 2009 1 sekä tutkintoon<br />
opiskelevien määrät. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Opiskelijoita<br />
40 000<br />
<br />
20 000<br />
<br />
4 000<br />
<br />
<br />
Yliopistokeskus<br />
Sivutoimipiste<br />
<br />
Pori<br />
<br />
<br />
Rauma<br />
Turku<br />
<br />
<br />
Kokkola<br />
<br />
Pietarsaari<br />
Vaasa<br />
<br />
Seinäjoki<br />
<br />
<br />
Salo<br />
Espoo<br />
Rovaniemi<br />
<br />
<br />
Oulu<br />
<br />
Raahe<br />
<br />
<br />
Hämeenlinna<br />
<br />
Lahti<br />
<br />
Kajaani<br />
<br />
Sotkamo<br />
Kuopio<br />
<br />
Jyväskylä<br />
Tampere<br />
Mikkeli<br />
<br />
Helsinki<br />
<br />
Joensuu<br />
<br />
<br />
Savonlinna<br />
Lappeenranta<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
31.8.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
1 Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen<br />
yliopistoksi vuoden 2010 alussa. Espoon Teknillinen korkeakoulu,<br />
Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu<br />
yhdistyivät puolestaan Aalto yliopistoksi.<br />
27
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Ammattikorkeakoulut<br />
Kuva 2.20. Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät<br />
vuonna 2009.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Opiskelijoita<br />
10 000 - (1)<br />
<br />
5 000 - 9 999 (7)<br />
<br />
<br />
<br />
1 000 - 4 999 (19)<br />
500 - 999 (14)<br />
- 499 (25)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
1.9.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
Vuonna 2009 kaikkiaan 66 kunnassa oli ammattikorkeakoulun<br />
toimipiste, ja niissä opiskeli<br />
yhteensä 135 000 opiskelijaa. Helsingin ammattikorkeakouluissa<br />
opiskelevia oli runsaat 20 000<br />
mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin seuraavaksi<br />
suurimmassa Turussa, jossa opiskelijoita oli noin<br />
9 000. Yli 5000 amk-opiskelijan kaupunkeja olivat<br />
Tampere, Oulu, Jyväskylä, Espoo, Kuopio ja Vaasa.<br />
Kunnan asukasmäärään suhteutettuna eniten<br />
opiskelijoita oli Kemissä, noin yhdeksän prosenttia.<br />
Oheisessa taulukossa on esitetty ne kunnat, joissa<br />
opiskelijoiden osuus kunnan asukasluvusta oli yli<br />
viisi prosenttia. Opiskelijat eivät kuitenkaan välttämättä<br />
ole kirjoilla opiskelupaikkakunnallaan, joten<br />
kunnassa asuvien opiskelijoiden määrä on todennäköisesti<br />
jonkin verran esitettyä pienempi.<br />
Kuva 2.21. Ammattikorkeakouluverkosto vuonna<br />
2009 ja vuosien 2004–2009 välillä lopetetut<br />
AMK-toimipisteet.<br />
Lähde: Opetushallitus <strong>2011</strong>.<br />
<br />
<br />
Lopetetut 2004-2009<br />
AMK-verkosto 2009<br />
<br />
<br />
<br />
Taulukko 2.3. Kunnat, joissa ammattikorkeakoulussa<br />
opiskelevien määrä kunnan asukaslukuun<br />
suhteutettuna on suurin.<br />
<br />
<br />
<br />
Opiskelijoita % asukkaista<br />
Kemi 2 052 9,1<br />
Vaasa 5 074 8,6<br />
Ylivieska 1 162 8,4<br />
Mikkeli 3 542 7,3<br />
Ikaalinen 510 6,9<br />
Tammela 405 6,1<br />
Seinäjoki 3 409 6,0<br />
Kuopio 5 375 5,8<br />
Joensuu 4 090 5,6<br />
Rovaniemi 3 272 5,5<br />
Kajaani 2 062 5,4<br />
Hämeenlinna 3 396 5,1<br />
Turku 9 044 5,1<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Lähde: Itä-Suomen<br />
<br />
Lähde: PUUTTUU<br />
Yliopisto <strong>2011</strong><br />
<br />
© Aluerajat: © Aluerajat: Tilastokeskus<br />
31.8.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
28
Ammattikorkeakoulujen toimipisteiden määrä<br />
on vähentynyt vuosien 2004–2009 aikana 27:llä.<br />
Toimipisteiden vähentyminen ei ole toistaiseksi<br />
vaikuttanut uusien opiskelijoiden määriin vaan<br />
opiskelijat on siirretty lakkautetuista toimipisteistä<br />
isompiin ja vetovoimaisimpiin kampuksiin.<br />
Tulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaan<br />
ja sisäänottomääriin kohdistuu supistamistarpeita.<br />
Vuonna 2009 Suomessa oli yhteensä 26 ammattikorkeakoulua,<br />
jotka järjestävät nuorten<br />
koulutusta 160:ssä ja aikuiskoulutusta noin 150<br />
toimipisteessä. Eniten ammattikorkeakouluja<br />
sijaitsi Helsingissä (6), Turussa (4) ja Espoossa (3).<br />
14 kunnassa oli kaksi ja lopuissa 69 kunnassa yksi<br />
ammattikorkeakoulun toimipiste.<br />
Koulutuksen tarjonnassa ja kysynnässä on<br />
epätasapainoa niin aloittain, alueittain kuin toimipisteittäinkin.<br />
Ongelmallisimpia koulutuksen<br />
kysynnän kannalta ovat sellaiset pienet sivutoimipisteet,<br />
joiden lähialueilla koulutusta vastaavat<br />
työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Ammattikorkeakouluverkkoa<br />
on tarkoitus koota siten, että<br />
pienistä yksiköistä toiminta siirretään laajempiin<br />
kokonaisuuksiin (OKM:n ns. korkeakoulujen rakenteellisen<br />
kehittämisen ohjelma). Näin pyritään<br />
kohottamaan koulutuksen vetovoimaa, saamaan<br />
aikaan kustannussäästöjä ja isompien yksiköiden<br />
synergiaetuja. Kritiikkiä on aiheuttanut huoli siitä,<br />
että pieniltä paikkakunnilta loppuu tällöin kenties<br />
viimeinen nuoria paikkakunnalla pitävä toiminta.<br />
Toimipisteiden lakkauttamisen myötä on vaarassa<br />
myös alueen moni muu perustoiminta.<br />
Ammattikorkeakouluyksiköt ja niistä valmistuva<br />
koulutettu työvoima ovat alueellisesti tärkeitä<br />
kehittämisresursseja. Opetustoiminnan lisäksi ammattikorkeakoulujen<br />
toimenkuvaan kuuluu myös<br />
työelämää ja aluekehitystä tukevaa sekä alueen<br />
elinkeinorakenteen huomioon ottavaa tutkimus-,<br />
kehitys- ja innovaatiotyötä. Ammattikorkeakoulut<br />
ovat näin vahvasti mukana kehittämässä suomalaista<br />
innovaatiojärjestelmää.<br />
laisille. Toimipaikoissa palvelujaan tarjoavat työ- ja<br />
elinkeinotoimisto, verotoimisto, poliisi, maistraatti<br />
ja kansaneläkelaitos, ulosottovirasto, syyttäjänvirasto,<br />
oikeusaputoimisto sekä maanmittaustoimisto.<br />
Noin 180 kunnassa on käytössä yhteispalvelupiste,<br />
johon valtion sekä kuntien palveluita on pyritty<br />
keskittämään. Niiden palveluvalikoimassa on<br />
kuitenkin merkittäviä eroja. Manner-Suomessa on<br />
50 kuntaa, joista vuoden 2010 alussa puuttuivat<br />
kokonaan valtion paikallishallinnon toimipaikat.<br />
Ahvenanmaalla toimipaikkoja on ainoastaan Maarianhaminassa.<br />
Valtion paikallishallinnon organisaatiorakenne<br />
on muuttunut voimakkaasti 2000-luvulla. Se<br />
näkyy etenkin virastojen lukumäärän huomattavana<br />
vähentymisenä. Kihlakuntien lakkauttaminen<br />
Kuva 2.22. Kunnat, joista puuttuvat valtion<br />
paikallishallinnon toimipaikat.<br />
Lähde: Valtiovarainministeriö.<br />
<br />
Vaasa<br />
<br />
Pori<br />
<br />
Kokkola<br />
<br />
Seinäjoki<br />
Tampere<br />
<br />
<br />
Rovaniemi<br />
<br />
Oulu<br />
<br />
Jyväskylä<br />
<br />
Kajaani<br />
<br />
Kuopio<br />
<br />
Mikkeli<br />
<br />
Joensuu<br />
2.3 Palveluiden infrastruktuuri<br />
Valtion paikallishallinnon tehtävänä on hoitaa<br />
valtion asiakaspalvelua loppukäyttäjille eli kansa-<br />
<br />
Maarianhamina<br />
Hämeenlinna<br />
<br />
Lahti<br />
<br />
Turku<br />
<br />
Kotka<br />
<br />
Helsinki<br />
<br />
Lappeenranta<br />
Lähde: Valtiovarainministeriö<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
31.8.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
29
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
vuonna 2008 merkitsi 77 kihlakunnanviraston<br />
purkamista sektorikohtaisiksi virastoiksi. Näitä<br />
olivat poliisi, maistraatti, ulosotto ja syyttäjätoimen<br />
virasto. Työvoimatoimistot muuttuivat puolestaan<br />
työ- ja elinkeinotoimistoiksi.<br />
Kokonaisuudessaan virastojen määrä on tuntuvasti<br />
vähentynyt samalla kun niiden toimialueita ja<br />
osaamisresursseja on kasvatettu. Useimmat valtion<br />
paikallishallinnon toimialueet vastaavat nykyisin<br />
kooltaan lähinnä maakuntia, poikkeuksena TEtoimistot<br />
ja oikeusaputoimistot. Taulukossa 2.4<br />
on esitetty valtion paikallishallinnon päätoimipisteiden<br />
määrä vuonna 2000 ja vuoden 2010 alussa<br />
sekä sivutoimipisteiden määrä vuoden 2010 alussa.<br />
Lisäksi on huomattava, että Kelalla on lisäksi noin<br />
230 toimipisteen palveluverkko.<br />
Taulukko 2.4. Valtion paikallishallinnon toimipaikkatilanne.<br />
Lähde: Valtiovarainministeriö.<br />
Päätoimi- Päätoimi- Sivutoimipaikkoja<br />
paikkoja paikkoja<br />
2000 2010 2010<br />
Poliisilaitokset 90 24 125<br />
TE-toimistot 200 74 134<br />
Verotoimistot 72 30 79<br />
Maistraatit 37 25 26<br />
Ulosottovirastot 69 22 155<br />
Syyttäjänvirastot 77 15 32<br />
Oikeusaputoimistot 68 51 121<br />
Maanmittaustoimistot 13 12 23<br />
Yhteensä 626 253 695<br />
Valtion toimipaikkaverkkoon kohdistuu myös<br />
tulevaisuudessa muutostarpeita. Tällä hetkellä<br />
lakkautettavia tai sellaisiksi suunniteltuja toimipaikkoja<br />
on paikallishallinnon viranomaisista<br />
poliisilaitoksilla, verotoimistoilla ja maistraateilla.<br />
Poliisilaitosten osalta karsiminen on pääosin jo toteutettu<br />
eikä lupapalvelua tarjoavien toimipisteiden<br />
määrää ole enää tarkoitus supistaa nykyisestä. Verohallinnossa<br />
tavoitteena on lakkauttaa kaikki alle 10<br />
hengen toimipisteet. Maistraattien toimialueiden<br />
määrä vähenee vuoden 2012 alusta nykyisestä 24<br />
maistraatista 11 maistraattiin. Eräs huomattava<br />
paikallishallintoon vaikuttava muutosvoima on<br />
sähköisten palvelujen kehitys. Yhä useammat palvelut<br />
ovat saatavilla internetin kautta.<br />
Lähteet<br />
Eurostat (<strong>2011</strong>). Broadband penetration rate 2002–2010.<br />
[viitattu: 5.9.<strong>2011</strong>] http://pxweb2.stat.fi/Database/Eurostat/ttt/ttt_fi.asp<br />
Finavia (<strong>2011</strong>). Matkustajat lentoasemittain 2000–2010.<br />
Finavia (<strong>2011</strong>). Vuosikertomus 2010 “365 mahdollisuutta”.<br />
Finavia (<strong>2011</strong>). Kotimaan lentoliikenteen kohteet 2010.<br />
Karvonen, T. (2010). Investoinnit Suomen satamiin<br />
2006–2015. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 36.<br />
Liikennevirasto (<strong>2011</strong>). Liikennetilastot. Satamien ulkomaan<br />
tavaraliikenne 2000–2010.<br />
Liikennevirasto (<strong>2011</strong>). Liikennetilastot. Ulkomaan matkustajaliikenne<br />
satamittain 2000–2010.<br />
Liikennevirasto (<strong>2011</strong>). Rakennus- ja laajennushankkeet<br />
vuosina <strong>2011</strong>–2015.<br />
Liikennevirasto (<strong>2011</strong>). Rautateiden tavaraliikenne rataosittain<br />
2010.<br />
Liikennevirasto (<strong>2011</strong>). Rautateiden henkilöliikenne rataosittain<br />
2010<br />
Liikennevirasto (<strong>2011</strong>). Rajaliikennetilastot 2006–2010.<br />
Rajavartiolaitos (<strong>2011</strong>). Itärajan ylittäneet suomen ja venäjän<br />
kansalaiset 2010.<br />
Rajavartiolaitos (<strong>2011</strong>). Itärajan rajanylitysliikenne rajanylityspaikoittain<br />
2010.<br />
Tilastokeskus (<strong>2011</strong>). Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot.<br />
[viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>] http://tilastokeskus.fi/til/opiskt/meta.<br />
html<br />
Särkijärvi J., Terhokoski P., Saurama A., Helminen R. &<br />
Holma E. (2010). Baltic Port List 2009. Turun yliopiston<br />
merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus.<br />
Tilastokeskus (<strong>2011</strong>). Viestintämarkkinat (Viestintävirasto).<br />
[viitattu 7.9.<strong>2011</strong>] http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/<br />
ttt/vimar/vimar_fi.asp<br />
Valtiovarainministeriö (2010). Selvitys valtion paikallishallinnosta.<br />
Valtiovarainministeriö (<strong>2011</strong>). Valtion paikallishallinto.<br />
http://www.vm.fi/vm/fi/13_hallinnon_kehittaminen/02_<br />
hallintorakenteen_kehittaminen/01_paikallishallinto/index.<br />
jsp<br />
Viestintävirasto (<strong>2011</strong>). Viestintämarkkinat Suomessa.<br />
Markkinakatsaus 1/<strong>2011</strong>.<br />
Hannele Salminen ja Pekka Ylä- Anttila: Ammattikorkeakoulujen<br />
taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen.<br />
Selvityshenkilöiden raportti, OK 2010:23.<br />
Laajakaistan kehittämistyöryhmän väliraportti <strong>2011</strong>.<br />
30
Jaana Halonen<br />
3 Suomen alueellinen kehitys<br />
3.1 BTV-indikaattori<br />
BTV-indikaattori on laskennallinen tilastoluku, jolla tarkastellaan alueiden kehityksen muutosta. Vertailupohjana<br />
on koko maan kehitys. Indikaattorin perusmuuttujat ovat<br />
(1) tuotanto, jota mitataan alueellisella bruttokansantuotteella. Toimialoittainen tarkastelu tehdään<br />
arvonlisäyksen avulla. Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää<br />
arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt<br />
välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset,<br />
kiinteän pääoman kuluminen sekä mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.<br />
(2) työn määrä ja sen muutos. Oikeaoppisesti mittarina tulisi käyttää työpanosta joko työvuosina<br />
tai työtunteina, mutta käytännön syistä joudutaan tyytymään työpaikkojen muutosten mittaamiseen.<br />
Työpaikka on sidottu toiminnan sijaintipaikkaan, jolloin se on verrannollinen tuotannon arvon muodostumisen<br />
alueen kanssa. Alueen työpaikkojen määrä on yhtä kuin alueella työssäkäyvät henkilöt.<br />
(3) väestöä mitataan väestön määränä ja sen muutoksina.<br />
BTV-indikaattori tiivistää alueellisen kehityksen yhdeksi luvuksi, joka kertoo alueellisen kehityksen<br />
lisäksi poikkeaman suuruuden. Btv-indikaattori lasketaan kolmesta edellä mainitusta komponentista<br />
siten, että alueellisia prosentuaalisia kasvulukuja verrataan koko maan vastaaviin tietoihin ja lopuksi<br />
koko maan ja alueellisen tiedon erotukset lasketaan yhteen.<br />
Tällaisessa tarkastelussa kahden peräkkäisen vuoden muutokset voivat olla satunnaisten tekijöiden<br />
takia varsin suuria. Siksi tarkastelu tehdään useimmiten useamman vuoden mittaisen jakson perusteella.<br />
Tällöin indikaattori lasketaan tarkastelujakson vuosipoikkeamien keskiarvona. Lopputuloksessa<br />
jokaisen vuoden vuosipoikkeama on mukana samalla painolla. Jos tarkasteltaisiin vain jakson alkuvuoden<br />
ja loppuvuoden erotusta, niin välissä olevien vuosien kehitys ei vaikuttaisi lainkaan tarkasteluun.<br />
Silloin jaksojen päätevuosien valinta vaikuttaisi varsin oleellisesti saatuun kuvaan. Keskiarvotarkastelussa<br />
jakson katkaisukohdat eivät juurikaan vaikuta analyysin lopputulokseen. Tässä tarkastelussa<br />
maakuntajako noudattaa tilastoajankohtaa eli on vuodelta 2008.<br />
BTV-indikaattorilla mitattuna Itä-Uusimaa on<br />
pärjännyt maakunnista parhaiten ajanjaksolla<br />
2001–2008. Maakunnan alueellinen kehitys on<br />
ollut keskimäärin 1,55 yksikköä koko maan vuotuista<br />
kehitystä voimakkaampaa. Itä-Uudellamaalla<br />
indikaattorin arvoa nostaa erityisesti tuotannon<br />
kehitys, joka on ollut koko tarkastelujakson poikkeuksellisen<br />
voimakasta muuhun maahan verrattuna.<br />
Toiseksi parhaiten ko. ajanjaksolla on menestynyt<br />
Pirkanmaan maakunta vaikkakin kehitys<br />
on siellä jäänyt selvästi Itä-Uudenmaan kehitystä<br />
vaisummaksi. Pirkanmaalla BTV-indikaattorin eri<br />
osatekijöiden vaikutus maakunnan kehitykseen on<br />
ollut tasaisempaa kuin muissa maakunnissa. Sekä<br />
tuotanto, työpaikat että väestö ovat Pirkanmaalla<br />
vaikuttaneet BTV-indikaattorilla mitattuun kehitykseen<br />
melko tasaisesti.<br />
Positiivisen kehityksen maakunnissa tuotannon<br />
kehitys on ollut tarkastelujaksolla väestö- ja työpaikkakehitystä<br />
voimakkaampi tekijä Ahvenanmaata<br />
ja Uudenmaan maakuntaa lukuun ottamatta.<br />
Uudenmaan maakunta poikkeaa muista maakunnista,<br />
sillä siellä positiivinen kehitys on perustunut<br />
pelkästään väestö- ja työpaikkakasvuun. Tuotanto<br />
ei ole Uudellamaalla kehittynyt tarkastelujaksolla.<br />
Maakunnan arvonlisäyksen tuottamiseen on siis<br />
tarvittu enemmän työpaikkoja ja väestöä kuin<br />
aiemmin. Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla tilanne on<br />
31
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuva 3.1. Maakuntien BTV-indikaattori jaksoittain vuosina 2001–2008. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Itä-Uusimaa<br />
Pirkanmaa<br />
Kanta-Häme<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Ahvenanmaa<br />
Uusimaa<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Pohjanmaa<br />
Varsinais-Suomi<br />
Pohjois-Savo<br />
Keski-Suomi<br />
Päijät-Häme<br />
Etelä-Savo<br />
Kainuu<br />
Pohjois-Karjala<br />
Lappi<br />
Satakunta<br />
Etelä-Karjala<br />
Kymenlaakso<br />
-2,00 -1,50 -1,00 -0,50 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00<br />
2001..2004 2005..2008<br />
Kuva 3.2. Maakuntien BTV-indikaattori osatekijöittäin vuosina 2001–2008. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Itä-Uusimaa<br />
Pirkanmaa<br />
Kanta-Häme<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Ahvenanmaa<br />
Uusimaa<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Pohjanmaa<br />
Varsinais-Suomi<br />
Pohjois-Savo<br />
Keski-Suomi<br />
Päijät-Häme<br />
Etelä-Savo<br />
Kainuu<br />
Pohjois-Karjala<br />
Lappi<br />
Satakunta<br />
Etelä-Karjala<br />
Kymenlaakso<br />
-2,00 -1,50 -1,00 -0,50 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00<br />
Bkta Työ Väki<br />
32
Kuva 3.3. Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain vuosina 2001-2008. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Ålands landsbygd<br />
Porvoo<br />
Loviisa<br />
Tampere<br />
Jyväskylä<br />
Seinäjoki<br />
Oulu<br />
Vaasa<br />
Riihimäki<br />
Ålands skärgård<br />
Oulunkaari (mediaani)<br />
Kehys-Kainuu<br />
Koillis-Savo<br />
Saarijärvi-Viitasaari<br />
Pielisen<br />
Keski-Karjala<br />
Kouvola<br />
Jämsä<br />
Sydösterbottens<br />
Äänekoski<br />
Itä-Lappi<br />
-4,00 -3,00 -2,00 -1,00 0,00 1,00 2,00 3,00<br />
2001..2004 2005..2008<br />
Kuva 3.4. Seutukuntien BTV-indikaattori osatekijöittäin vuosina 2001–2008. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Ålands landsbygd<br />
Porvoo<br />
Loviisa<br />
Tampere<br />
Jyväskylä<br />
Seinäjoki<br />
Oulu<br />
Vaasa<br />
Riihimäki<br />
Ålands skärgård<br />
Oulunkaari (mediaani)<br />
Kehys-Kainuu<br />
Koillis-Savo<br />
Saarijärvi-Viitasaari<br />
Pielisen<br />
Keski-Karjala<br />
Kouvola<br />
Jämsä<br />
Sydösterbottens<br />
Äänekoski<br />
Itä-Lappi<br />
-4,00 -3,00 -2,00 -1,00 0,00 1,00 2,00 3,00<br />
Bkta Työ Väki<br />
Kaikkien seutukuntien BTV-indikaattoritiedot löytyvät raportin lopusta liitteestä 1 ja 2.<br />
33
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
puolestaan päinvastainen kuin Uudenmaan maakunnassa.<br />
Näissä maakunnissa btv-indikaattorin<br />
positiivinen arvo tarkastelujaksolla muodostuu<br />
tuotannon kasvusta väestö- ja työpaikkakehityksen<br />
ollessa miinuksella.<br />
Alueellisen kehityksen heikoimmat indikaattoriarvot<br />
tarkastelujaksolla ovat Kymenlaakson<br />
ja Etelä-Karjalan maakunnissa, joissa erityisesti<br />
tuotanto on heikentynyt voimakkaasti. Etelä-<br />
Savon, Kainuun ja Lapin maakunnissa negatiivinen<br />
väestönkehitys painaa kokonaiskehitystä alaspäin.<br />
Etelä-Savossa tuotanto on kuitenkin onnistuttu<br />
pitämään entisellä tasollaan huolimatta vähentyneestä<br />
väestöstä ja työpaikoista.<br />
Btv-indikaattorilla mitaten näyttää siltä, että<br />
jakson alkupuolen negatiivinen kehitys on heikomman<br />
kehityksen maakunnissa voimistunut tarkastelujakson<br />
loppupuolella. Pohjois-Pohjanmaalla,<br />
Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Päijät-<br />
Hämeessä tarkastelujakson alkupuolen positiivinen<br />
kehitys on kääntynyt jakson loppupuolella negatiiviseksi.<br />
Vaikka näistä vuoteen 2008 ulottuvista<br />
btv-arvoista ei vielä voi nähdä viimeisimmän<br />
(2008–2009) taantuman seurauksia, voitaneen<br />
kuitenkin tarkastelujakson loppupuolella useassa<br />
maakunnassa havaittavaa kiihtyvää negatiivista<br />
kehitystä ja toisaalta useissa positiivisen kehityksen<br />
uralla olleissa maakunnissa vaimentunutta kehitystä<br />
pitää osaltaan merkkinä tulossa olleesta taantumasta.<br />
Tosin Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa,<br />
Pohjanmaa ja Pohjois-Savo ovat onnistuneet kääntämään<br />
tarkastelujakson alkupuolen negatiivisen<br />
kehityksen positiiviseksi jakson lopulla tuotannon<br />
ja työpaikkakehityksen ansiosta.<br />
Seutukunnista parhaiten ovat menestyneet<br />
Ålands landsbygd, Porvoon ja Loviisan seutukunnat.<br />
Ålands landsbygd ja Porvoon seutukunta ovat<br />
kehittyneet tasaisesti koko tarkastelujakson kun<br />
taas Loviisan seutukunnan erittäin voimakas kasvu<br />
jakson loppupuolella nostaa seutukunnan vertailun<br />
kärkisijoille. Loviisan seutukunta poikkeaa muista<br />
positiivisen kehityksen seutukunnista, sillä siellä<br />
kasvu perustuu ainoastaan tuotannon kasvuun<br />
väestö- ja työpaikkakehityksen ollessa negatiivisia.<br />
Seutukuntien heikoimmat btv-indikaattorin<br />
arvot sijoittuvat Itä-Lapin, Äänekosken ja Sydösterbottenin<br />
seutukuntiin. Näissä seutukunnassa<br />
kehitys on ollut negatiivista koko tarkastelujakson,<br />
joskin negatiivinen kehitys on hidastunut jakson<br />
loppupuolella.<br />
Kuva 3.5. BTV-indikaattori seutukunnittain<br />
ajanjaksolla 2001–2008.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Koko maassa BTV-indikaattorin kehitys on ollut jaksolla<br />
2001–2008 positiivista 25 seutukunnassa ja jäänyt<br />
negatiiviseksi 52 seutukunnassa. Parhaiten menestyneet<br />
alueet erottuvat oheisesta kartasta pu naisella<br />
värillä ja heikoiten menestyneet ruskealla.<br />
BTV-indikaattorin muutos<br />
2001-2008<br />
2 - (1)<br />
1 - 1,99 (9)<br />
0 - 0,99 (15)<br />
-0,99 - 0 (27)<br />
-1,99 - -1 (21)<br />
- -2 (4)<br />
Maarianhamina<br />
Vaasa<br />
Pori<br />
Turku<br />
Kokkola<br />
Seinäjoki<br />
Hämeenlinna<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
13.9.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
Tampere<br />
Helsinki<br />
Rovaniemi<br />
Oulu<br />
Jyväskylä<br />
Lahti<br />
Kotka<br />
Kajaani<br />
Kuopio<br />
Mikkeli<br />
Lappeenranta<br />
Joensuu<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus, © MML <strong>2011</strong><br />
13.9.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
34
3.2 EU:n tilastojako ja Suomi<br />
NUTS (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques) on Euroopan unionin (EU) alueluokitusjärjestelmä,<br />
jonka mukaisesti laaditaan kaikki EU:n yhteiset alueelliset tilastot. NUTS-luokitus määritellään<br />
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 1059/2003.<br />
NUTS-nimikkeistöä käytetään<br />
a) yhteisön alueellisten tilastojen keräämiseen, kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen<br />
b) alueiden sosioekonomisiin analyyseihin<br />
c) yhteisön aluepolitiikan rajaamiseen.<br />
Suomen NUTS-aluejaossa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1 -aluetason ja suuralueet<br />
NUTS 2 -tason. Maakunnat vastasivat NUTS 3 -alueita 11.7.2003 saakka, mutta tällä hetkellä kansallinen<br />
maakuntajako ja NUTS 3 -taso poikkeavat toisistaan Punkalaitumen kunnan osalta. Seutukunnat muodostavat<br />
LAU 1- (NUTS 4) ja kunnat LAU 2 -tason (NUTS 5). LAU (Local Administrative Unit).<br />
Tilastoissa tärkein on NUTS 2 -taso (suur alueet), jolla pyritään tuottamaan kaikki alueellinen tieto.<br />
EU:n NUTS-tilastojako toimii pohjana tarkasteltaessa<br />
EU:n alueellista kehitystä. NUTS-tilastojako<br />
on myös keskeinen väline määriteltäessä EU:n rakennerahastovarojen<br />
jakautumista, jolloin tarkastelun<br />
kohteina ovat mm. BKT/asukas, väestöntiheys,<br />
työllisyysaste sekä työttömyys. Suomen uudistettavassa<br />
NUTS2-aluejaossa on nykyiset Pohjois-<br />
Suomen ja Itä-Suomen NUTS2-alueet yhdistetty ja<br />
Uusimaa muodostaa oman NUTS2-alueen. Uudistus<br />
astuu voimaan vuoden 2012 alussa. Uudistuksen<br />
myötä NUTS2-alueiden väliset absoluuttiset<br />
väestömäärät tasapainottuivat.<br />
Taulukko 3.1. NUTS2-aluejako väestöön, pinta-alaan ja tuotantoon liittyvien indikaattorien valossa.<br />
1. 2. Muu 3. 4. Itä- ja 5.<br />
Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Ahvenanmaa<br />
Väkiluku 2010 1 532 309 1 157 595 1 360 041 1 297 324 28 007<br />
Väestöennuste 2020 1 679 050 (+10 %) 1 196 184 (+3 %) 1 419 722 (+4 %) 1 309 878 (+1 %) 31 104 (+11 %)<br />
Maapinta-ala km² 6 371 31 714 58 304 186 426 1 553<br />
Asukkaita/maa-km² 240,5 36,5 23,3 7,0 18,0<br />
BKT/asukas 2008 45 738 30 902 31 155 28 621 42 483<br />
BKT/maa-km² (€) 10 778 911 1 122 747 721 155 218 966 750 848<br />
35
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuva 3.6. Aluejako NUTS 2012.<br />
Aluejako<br />
NUTS 2012<br />
Tilastotiedot 2010/2008<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
30.8.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
NUTS 2 -aluejako<br />
Ahvenanmaa<br />
Itä- ja Pohjois-Suomi<br />
Länsi-Suomi<br />
Muu Etelä-Suomi<br />
Uusimaa<br />
Itä- ja Pohjois-Suomi<br />
Väkiluku 1 297 324<br />
Asukkaita/maa-km² 7,0<br />
BKT/asukas 28 600<br />
Länsi-Suomi<br />
Väkiluku 1 360 041<br />
Asukkaita/maa-km² 23,3<br />
BKT/asukas 31 200<br />
Muu Etelä-Suomi<br />
Ahvenanmaa<br />
Väkiluku 28 007<br />
Asukkaita/maa-km² 18,0<br />
BKT/asukas 42 483<br />
Uusimaa<br />
Väkiluku 1 532 309<br />
Asukkaita/maa-km² 240,5<br />
BKT/asukas 45 700<br />
Väkiluku 1 157 595<br />
Asukkaita/maa-km² 36,5<br />
BKT/asukas 30 900<br />
milj.<br />
1,6<br />
Väkiluku 2010<br />
as. Asukkaita/maa-km² 2010<br />
300<br />
€ BKT/asukas 2008<br />
50 000<br />
1,4<br />
1,2<br />
250<br />
40 000<br />
1,0<br />
200<br />
30 000<br />
0,8<br />
0,6<br />
0,4<br />
0,2<br />
0,0<br />
Uusimaa<br />
Muu E-Suomi<br />
Länsi-Suomi<br />
I- ja P-Suomi<br />
Ahvenanmaa<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
Uusimaa<br />
Muu E-Suomi<br />
Länsi-Suomi<br />
I- ja P-Suomi<br />
Ahvenanmaa<br />
20 000<br />
10 000<br />
0<br />
Uusimaa<br />
Muu E-Suomi<br />
Länsi-Suomi<br />
I- ja P-Suomi<br />
Ahvenanmaa<br />
7<br />
36
Lähteet<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kaupunki- ja seutuindikaattorit.<br />
[verkkojulkaisu]. <strong>2011</strong>. Taulukko: Aluetalouden<br />
indikaattorit vuosina 2000-2008. Helsinki:<br />
Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://<br />
pxweb2.stat.fi/database/Kaupunki-%20ja%20seutuindikaattorit/Indikaattorit%202008%20alueluokituksilla/<br />
Aluetalous/Aluetalous_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne. [verkkojulkaisu].<br />
<strong>2011</strong>. Taulukko: Väestöntiheys alueittain<br />
1.1.<strong>2011</strong>. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>].<br />
Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/<br />
vaerak/vaerak_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste. [verkkojulkaisu].<br />
<strong>2011</strong>. Taulukko: Väestöennuste 2009 iän<br />
ja sukupuolen mukaan alueittain 2009–2040. Helsinki:<br />
Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaenn/vaenn_fi.asp<br />
Itä-Suomen yliopisto. Heikki Eskelisen diasarja<br />
16.5.<strong>2011</strong>. Seutukaupungit Suomessa.<br />
37
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Jaana Halonen<br />
4 Väestö<br />
4.1 Väestönkehitys<br />
4.1.1 Väestön kokonaismuutos<br />
Suomen virallinen väkiluku vuoden 2010 lopussa<br />
oli 5 375 276 henkilöä. Väkiluku on kasvanut<br />
kymmenen viime vuoden aikana lähes 200 000<br />
henkilöllä eli yhteensä noin neljä prosenttia. Tilastokeskuksen<br />
väestöennusteen mukaan seuraavan<br />
kymmenen vuoden aikana väestönkasvu hieman<br />
kiihtyy. Koko maan väkiluvun arvioidaan kasvavan<br />
vuoteen 2020 mennessä noin 250 000 henkilöllä<br />
eli vajaalla viidellä prosentilla nykyiseen nähden.<br />
Ennusteen mukaan Suomen väkiluku vuonna 2030<br />
on jo noin 5,85 miljoonaa eli noin miljoona henkilöä<br />
enemmän kuin vuonna 1980. Mikäli ennuste<br />
pitää paikkansa, tarvitaan noin 50 vuoden ajanjakso,<br />
jotta Suomen väestö on lisääntynyt miljoonalla<br />
henkilöllä.<br />
Alueittaiset erot Suomen väestönkehityksessä<br />
ovat olleet merkittäviä. Väestö on keskittynyt<br />
pitkään Etelä-Suomeen ja muutamalle suurimalle<br />
kaupunkiseudulle. Nykyisin lähes kolmannes (28<br />
%) Suomen väestöstä asuu Uudenmaan maakunnassa.<br />
Vuodesta 1980 vuoteen 2010 koko maan<br />
väkiluku on lisääntynyt yhteensä 590 000 henkilöllä.<br />
Tästä kasvusta Uudenmaan maakunnan osuus<br />
on 420 000 eli peräti 70 prosenttia. Vaikka kasvu<br />
Uudenmaan maakunnassa on ylivoimaista muihin<br />
maakuntiin verrattuna, ei Uudenmaan maakunta<br />
ole kuitenkaan ollut ainoa väestönkasvun maakunta.<br />
Myös Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-<br />
Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa<br />
väestönkasvu on ollut positiivista menneinä<br />
vuosikymmeninä, ja aivan kuten Uudenmaan<br />
maakunnassa, myös näissä maakunnissa kasvun<br />
ennakoidaan jatkuvan positiivisena.<br />
Kuva 4.1. Väestönkehitys kymmenvuotiskausittain maakunnittain vuosina 1980–2030, %.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Uusimaa<br />
Ahvenanmaa<br />
Pirkanmaa<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Kanta-Häme<br />
Varsinais-Suomi<br />
Keski-Suomi<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Pohjanmaa<br />
Päijät-Häme<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Pohjois-Savo<br />
Lappi<br />
Pohjois-Karjala<br />
Etelä-Karjala<br />
Satakunta<br />
Kymenlaakso<br />
Etelä-Savo<br />
Kainuu<br />
KOKO MAA<br />
-30 -20 -10 0 10 20 30 40 50 60<br />
%<br />
1980-90 1990-2000 2000-2010 2010-2020 2020-2030<br />
38
50 % Suomen väestöstä asuu tällä alueella.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Väestönkasvu on Uudellamaalla ollut erityisesti<br />
1990-luvulla suhteellisesti muita maakuntia<br />
voimakkaampaa. Lähes 90 prosenttia Suomessa<br />
1990-luvun väestönkasvusta tapahtui Uudenmaan<br />
maakuntaan. Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa,<br />
Lapissa ja Pohjois-Karjalassa 1990-luku oli väestökehityksen<br />
suhteen merkittävä käännekohta. Siihen<br />
saakka jatkunut maakuntien positiivinen väestönkehitys<br />
kääntyi tuolloin negatiiviseksi. Etelä-Karjala,<br />
Satakunta, Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Kainuu<br />
olivat sen sijaan negatiivisen väestökehityksen uralla<br />
jo 1980-luvulla. Kun vielä 1980-luvulla väestönkehitys<br />
oli positiivista kaikkiaan 14 maakunnassa,<br />
oli 1990-luvulla positiivisen kehityksen maakuntia<br />
enää seitsemän.<br />
2000-luvulla suhteellinen väestönkasvu oli koko<br />
maan keskimääräistä kasvua voimakkaampaa Uudenmaan<br />
maakunnan lisäksi myös Ahvenanmaalla,<br />
Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kanta-<br />
Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Näissä maakunnissa<br />
etenkin suuret kaupungit lähikuntineen ovat<br />
toimineet kasvun vetureina.<br />
Alle 10 000 asukkaan kunnissa väestönkehitys<br />
on ollut heikointa. Erityisesti alle 6 000 asukkaan<br />
kunnissa väestönkehitys on ollut voimakkaan<br />
negatiivista 1990-luvulta alkaen. Nämä ovat usein<br />
maaseutumaisia, harvaan asuttuja vanhenevan<br />
ikärakenteen muuttotappiokuntia, joiden on ollut<br />
vaikea houkutella kuntaan uutta väestöä tai pitää<br />
kiinni nuoresta väestöstä.<br />
Kuva 4.2 Väestönkehitys kymmenvuotiskausittain vuosina 1980–2030 kunnan koon mukaan, %.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Koko maa<br />
100000 ja yli<br />
40000-99999<br />
20000-39999<br />
10000-19999<br />
6000-9999<br />
alle 6000<br />
-30 -20 -10 0 10 20 30 40 50<br />
%<br />
1980-1990 1990-2000 2000-2010 2010-2020 2020-2030<br />
39
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Väestön keskittyminen näkyy selvästi tarkasteltaessa<br />
väestönkehitystä kuntakokoluokittain.<br />
Yli 100 000 ja 20 000–39 999 asukkaan kunnissa<br />
väestönkasvu on ollut viime vuosikymmeninä<br />
koko maan keskimääräistä kasvua voimakkaampaa.<br />
Keskittyminen jatkuu, sillä suurimpien keskusten<br />
ympäryskuntineen ennakoidaan kasvavan voimakkaimmin<br />
myös tulevaisuudessa.<br />
Erot yksittäisten kuntien väestönkehityksessä<br />
ovat olleet merkittäviä. Koko maassa väestöään eniten<br />
menettäneissä kunnissa pelkästään 2000-luvun<br />
yhteenlaskettu väestötappio on ollut -20 prosentin<br />
luokkaa kun taas voimakkaimmin kasvaneissa kunnissa<br />
väestönkasvu on ollut vastaavana ajanjaksona<br />
jopa +60 prosenttia. Voimakkaimman väestönkasvun<br />
kuntia ovat olleet Uudenmaan, Pirkanmaan ja<br />
Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sijaitsevat suurten<br />
kaupunkien kehyskuntiin kuuluvat kunnat.<br />
Suurimmat väestötappiokunnat löytyvät puolestaan<br />
asukasluvultaan jo lähtökohtaisesti pienistä Kainuun,<br />
Pohjois-Karjalan ja Lapin kunnista.<br />
4.1.2 Väestönmuutoksen osatekijät<br />
Edellä tarkasteltu väestön kokonaismuutos muodostuu<br />
osatekijöistä: luonnollisesta väestönkasvusta<br />
ja muuttoliikkeestä. Luonnollinen väestönkasvu<br />
muodostuu vuoden aikana syntyneiden ja kuolleiden<br />
erotuksesta ja muuttoliike puolestaan sekä<br />
maan sisäisestä muutosta (= kuntien välisestä<br />
muuttoliikkeestä) että siirtolaisuudesta (maahanmuutosta<br />
ja maastamuutosta).<br />
Kuntien välinen nettomuutto<br />
Kuntien välinen nettomuutto on kuntien<br />
välisen tulomuuton ja kuntien välisen<br />
lähtömuuton erotus.<br />
Nettosiirtolaisuus<br />
Nettosiirtolaisuus on maahanmuuton ja<br />
maastamuuton erotus.<br />
Kokonaisnettomuutto<br />
Kokonaisnettomuutto on kuntien välisen<br />
nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden summa.<br />
Koko maassa luonnollinen väestönkasvu ja nettosiirtolaisuus<br />
ovat kasvattaneet viime vuosikymmenellä<br />
Suomen väkilukua suurin piirtein saman<br />
verran. Syntyneitä oli koko maassa ko. jaksolla<br />
noin 100 000 henkilöä enemmän kuin kuolleita,<br />
joten väestönkasvua kertyi koko maahan tätä kautta<br />
1,9 prosenttia. Nettosiirtolaisuuden myötä maan<br />
väkiluku kasvoi vastaavana ajanjaksona hieman yli<br />
100 000 henkilöllä eli yhteensä 2,0 prosenttia.<br />
Väestönmuutoksen osatekijöiden vaikutus<br />
väestön kokonaiskehitykseen vaihtelee alueittain.<br />
Luonnollisen väestönkasvun merkitys Pohjois- ja<br />
Keski-Pohjanmaan väestönkehitykseen on ollut<br />
poikkeuksellisen voimakasta. Myös Uudenmaan<br />
maakunnassa luonnollisen väestönkasvun osuus<br />
väestön kokonaismuutoksesta on huomattava.<br />
Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Ahvenanmaan<br />
maakunnat ovat puolestaan onnistuneet houkuttelemaan<br />
keskimääräistä enemmän väkeä muista<br />
maakunnista. Näissä maakunnissa kuntien välinen<br />
nettomuutto on ollut merkittävin väestönkasvutekijä<br />
2000-luvulla. Etenkin Kanta-Hämeen maakunnassa<br />
kuntien välisen nettomuuton osuus väestönkasvusta<br />
on ollut huomattava. Kanta-Hämeessä<br />
luonnollinen väestönkasvu on kuitenkin jäänyt<br />
negatiiviseksi huolimatta voimakkaasta positiivisesta<br />
muuttoliikkeestä. Näin siitäkin huolimatta, että<br />
muuttajat ovat yleensä nuorta, lisääntymisikäistä<br />
väestöä. Tilanne on vastaava myös Päijät-Hämeessä.<br />
Maakunnat, joissa luonnollinen väestönkasvu<br />
on ollut negatiivista, ovat kahta edellä mainittua<br />
maakuntaa lukuun ottamatta myös muuttotappioalueita<br />
maan sisäisen muuttoliikkeen suhteen.<br />
Tämä onkin varsin luonnollista, sillä alueelta pois<br />
muuttajat ovat suurimmaksi osaksi nuoria työikäisiä,<br />
eikä alueille ole näin ollen jäänyt lisääntymisiässä<br />
olevaa väestöä.<br />
Nettosiirtolaisuus on ollut 2000-luvulla kokonaisväestöä<br />
kasvattava tekijä kaikissa maakunnissa.<br />
Suhteellisesti voimakkainta nettosiirtolaisuus on ollut<br />
Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla ja Uudellamaalla.<br />
Myös Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Kainuun<br />
maakunnissa nettosiirtolaisuus on ollut suhteellisesti<br />
koko maan kehitystä voimakkaampaa.<br />
Seutukunnista nopeimmin 2000-luvulla on<br />
kasvanut Oulun seutukunta, jossa väkimäärä on<br />
40
Kuva 4.3. Väkiluvun muutos maakunnissa osatekijöiden mukaan vuosina 2000–2010, % vuoden<br />
2000 väkiluvusta.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Uusimaa<br />
Pirkanmaa<br />
Ahvenanmaa<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Kanta-Häme<br />
Varsinais-Suomi<br />
0<br />
KOKO MAA<br />
0<br />
Keski-Suomi<br />
Pohjanmaa<br />
Päijät-Häme<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Etelä-Karjala<br />
Pohjois-Savo<br />
Kymenlaakso<br />
Satakunta<br />
Pohjois-Karjala<br />
Lappi<br />
Etelä-Savo<br />
Kainuu<br />
-15 -10 -5 0 5 10 15<br />
%<br />
Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus<br />
lisääntynyt vuosina 2000–2010 yhteensä noin<br />
20 prosenttia. Kasvusta yli puolet on luonnollista<br />
väestönkasvua, joskin seutukunta lukeutuu myös<br />
muuttovoittoalueisiin. Muita nopeimmin kasvaneita<br />
seutukuntia ovat maamme suurimpien kaupunkien<br />
seutukunnat ja Ahvenanmaan seutukunnat.<br />
Myös Riihimäen ja Salon seutukunnat ovat<br />
pärjänneet hyvin väestökehityksessä. Lähes kaikissa<br />
positiivisen väestökehityksen seutukunnissa väestö<br />
on lisääntynyt kaikkien väestönmuutoksen osatekijöiden<br />
vaikutuksesta. Vaasan seutukunnassa kuntien<br />
välinen nettomuutto on jäänyt tarkastelujaksolla<br />
negatiiviseksi mutta siellä etenkin nettosiirtolaisuus<br />
on paikannut maan sisäisestä muuttoliikkeestä<br />
aiheutunutta vajausta. Hämeenlinnan ja Salon seutukunnissa<br />
luonnollinen väestönkehitys on jäänyt<br />
negatiiviseksi huolimatta positiivisesta nettomuutosta<br />
ja siirtolaisuudesta.<br />
Heikoimman väestönkehityksen seutukunnat<br />
ovat voimakkaan muuttotappion alueita, joilla<br />
luonnollista väestönkasvua ei enää tapahdu<br />
vaan väestön luonnollinen poistuma on ylittänyt<br />
syntyneiden määrän. Kymmenen väestönkehityksen<br />
suhteen heikoiten menestyneen seutukunnan<br />
joukossa Haapavesi-Siikalatvan seutukunta on<br />
poikkeus, sillä siellä luonnollinen väestönkasvu on<br />
edelleen pysytellyt positiivisena huolimatta erittäin<br />
voimakkaasta muuttotappiosta.<br />
4.1.3 Väestöennuste<br />
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomen<br />
väkiluku kasvaa vuoteen 2020 mennessä yhteensä<br />
260 000 ja vuoteen 2030 mennessä 475 000<br />
henkilöllä. Tuosta kasvusta ennakoidaan kohdentuvan<br />
Uudenmaan maakuntaan 55 prosenttia,<br />
Pirkanmaan maakuntaan 15 prosenttia ja Pohjois-<br />
Pohjanmaan maakuntaan noin 10 prosenttia.<br />
Kolmen väestöltään eniten kasvavan maakunnan<br />
41
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuva 4.4. Väkiluvun muutos osatekijöiden mukaan, 10 parasta ja 10 heikointa seutukuntaa<br />
vuosina 2000–2010, % vuoden 2010 väkiluvusta.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Oulu<br />
Tampere<br />
Åland landsbygd<br />
Jyväskylä<br />
Helsinki<br />
Riihimäki<br />
Porvoo<br />
Turku<br />
Hämeenlinna<br />
Mariehamn<br />
Vaasa<br />
Kuopio<br />
Salo<br />
0<br />
KOKO MAA<br />
0<br />
Pohjois-Lappi<br />
Ylä-Pirkanmaa<br />
Järviseutu<br />
Koillis-Savo<br />
Haapavesi-Siikalatva<br />
Saarijärvi-Viitasaari<br />
Keski-Karjala<br />
Pielinen<br />
Torniolaakso<br />
Kehys-Kainuu<br />
Itä-Lappi<br />
-25 -20 -15 -10 -5 0 5 10 15 20 25<br />
%<br />
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus<br />
osuus koko maan väestönkasvusta tulisi näin ollen<br />
olemaan yhteensä 80 prosenttia.<br />
Yhteensä seitsemässä maakunnassa väestönkehityksen<br />
ennakoidaan olevan negatiivista. Näistä<br />
Etelä-Savon ja Kainuun maakuntien asema on<br />
tulevan kehityksen suhteen heikoin. Etelä-Savon<br />
maakunnan ennakoidaan menettävän noin 10 000<br />
asukasta vuoteen 2030 mennessä ja Kainuun noin<br />
4 000.<br />
Maakunnittaisessa väestönkehitystarkastelussa<br />
ei ole juurikaan odotettavissa muutosta tulevaisuudessa.<br />
Positiivisen väestökehityksen maakunnissa<br />
kehityksen ennakoidaan myös jatkuvan positiivisena.<br />
Samoin ennakoidaan käyvän negatiivisen kehityksen<br />
maakunnissa. Lapin ja Etelä-Pohjanmaan<br />
maakuntien kehityksen ennakoidaan poikkeavan<br />
kuitenkin tästä yleisestä trendistä. Maakuntien<br />
pitkään negatiivisena jatkuneen väestönkehityksen<br />
ennakoidaan kääntyvän positiiviseksi, Etelä-Pohjanmaalla<br />
jo meneillään olevan vuosikymmenen<br />
aikana ja Lapin maakunnassa tarkastelujakson<br />
lopulla.<br />
Seutukunnittainen väestöennuste noudattelee<br />
maakuntatason kehitystä. Tulevina vuosikymmeninä<br />
voimakkaimman väestönkasvun seutukuntien<br />
joukossa ovat pääsääntöisesti samat seutukunnat<br />
kuin 2000-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä.<br />
Myös negatiivinen kehitys jatkuu samoissa seutukunnissa,<br />
joskin myös Varkauden, Imatran ja Pieksämäen<br />
seutukuntien ennakoidaan painuvan tässä<br />
42
Kuva 4.5. Väestöennuste maakunnittain vuosina 2020 ja 2030, % vuoden 2010 väkiluvusta.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Ahvenanmaa<br />
Uusimaa<br />
Pirkanmaa<br />
Kanta-Häme<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
KOKO MAA<br />
Pohjanmaa<br />
Päijät-Häme<br />
Varsinais-Suomi<br />
Keski-Suomi<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Lappi<br />
Pohjois-Savo<br />
Etelä-Karjala<br />
Satakunta<br />
Pohjois-Karjala<br />
Kymenlaakso<br />
Kainuu<br />
Etelä-Savo<br />
-10 -5 0 5 10 15 20 25<br />
%<br />
Vuoteen 2020 Vuoteen 2030<br />
Kuva 4.6. Väestöennuste vuosina 2020 ja 2030, 10 eniten väestöä lisäävää ja vähentävää seutukuntaa,<br />
% vuoden 2010 väkiluvusta.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Ålands landbygd<br />
Oulu<br />
Mariehamn<br />
Porvoo<br />
Tampere<br />
Riihimäki<br />
Helsinki<br />
Ålands skärgård<br />
Kaakkois-Pirkanmaa<br />
Jyväskylä<br />
0<br />
KOKO MAA<br />
0<br />
Varkaus<br />
Imatra<br />
Saarijärvi-Viitasaari<br />
Pieksämäki<br />
Järviseutu<br />
Keski-Karjala<br />
Torniolaakso<br />
Kehys-Kainuu<br />
Pielinen<br />
Itä-Lappi<br />
-25 -20 -15 -10 -5 0 5 10 15 20 25 30<br />
Vuoteen 2020 Vuoteen 2030<br />
43
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
suhteessa heikoimpien seutukuntien joukkoon.<br />
Väestön voimakkaana jatkuva keskittymiskehitys<br />
konkretisoituu parhaiten tarkasteltaessa väestöennustetta<br />
kuntakohtaisesti. Kuvassa 4.7 on esitetty<br />
Kuva 4.7. Kasvukeskukset vuoteen 2030<br />
mennessä.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Kartalle on merkitty ne kunnat, joissa Tilastokeskuksen<br />
väestöennusteen mukaan väkimäärä lisääntyy aikavälillä<br />
2010–2030. Symbolin koko kuvaa väestönkasvun<br />
voimakkuutta.<br />
ne kunnat, joissa Tilastokeskuksen väestöennusteen<br />
mukaan väkimäärä lisääntyy vuoteen 2030<br />
mennessä. Positiivisen tai vakaan väestökehityksen<br />
kuntia on noin puolet vuoden <strong>2011</strong> kuntajaon<br />
mukaisista kunnista, mutta yli puolet vuoteen<br />
2030 mennessä tapahtuvasta väestönkasvusta<br />
ennakoidaan kohdistuvan vain kymmeneen eniten<br />
kasvavaan kaupunkiin (Helsinki, Espoo, Vantaa,<br />
Tampere, Oulu, Jyväskylä, Kirkkonummi, Seinäjoki,<br />
Ylöjärvi ja Nurmijärvi). Kuten kuvasta 4.7 voidaan<br />
nähdä, väestönkasvun arvioidaan keskittyvän<br />
tulevaisuudessa vain harvoille kaupunkiseuduille.<br />
4.2 Autioituvat alueet<br />
Väestötietoja voidaan tutkia ja havainnollistaa monipuolisesti<br />
paikkatietoaineistojen avulla.<br />
Muutos 2010 - 2030<br />
henkilöitä<br />
65 000<br />
32 500<br />
6 500<br />
Rovaniemi<br />
Oulu<br />
Tilastokeskuksen Ruututietokanta on esimerkki<br />
koordinaattipohjaisesta paikkatietoaineistosta,<br />
jonka avulla voidaan tarkastella mm. väestön sijoittumista<br />
ja väestön rakennetta sen todellisessa<br />
maantieteellisessä sijainnissa. Ruututietokannassa<br />
väestötiedot on sijoitettu 1 km x 1 km karttaruutuihin<br />
koko maan kattavasti. Aineiston perusteella<br />
voidaan esim. osoittaa kuinka monta ihmistä<br />
kunkin neliökilometrin alueella Suomessa asuu<br />
tai millainen esim. tietyllä neliökilometrillä asuvan<br />
väestön ikärakenne on.<br />
Maarianhamina<br />
Vaasa<br />
Pori<br />
Turku<br />
Kokkola<br />
Seinäjoki<br />
Tampere<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
© MML <strong>2011</strong><br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
20.11.20101 Kuntaliitto/JAH<br />
Hämeenlinna<br />
Helsinki<br />
Jyväskylä<br />
Lahti<br />
Kotka<br />
Kajaani<br />
Kuopio<br />
Mikkeli<br />
Lappeenranta<br />
Joensuu<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
© MML <strong>2011</strong><br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
20.11.2010 Kuntaliitto/JAH<br />
Ohessa on tarkasteltu Suomen asuttua aluetta ja<br />
väestön ikärakennetta ruututietokanta-aineiston<br />
pohjalta. Tarkastelussa on hyödynnetty Tilastokeskuksen<br />
vuoden 2009 ruututietokantaa, jossa<br />
väestötiedot ovat 31.12.2008 tilanteen mukaisia.<br />
Ruututietokanta-aineiston mukaan Suomen<br />
maapinta-alasta (303 892 km²) asuttua pintaalaa<br />
(asuttuja neliökilometrejä) on kolmannes eli<br />
101 700 km². Asutun pinta-alan osuus vaihtelee<br />
kuitenkin merkittävästi alueittain. Uudenmaan<br />
maakunnassa asuttujen neliökilometrien osuus<br />
on 80 prosenttia kun taas kokonaispinta-alaltaan<br />
ylivoimaisesti suurimmassa maakunnassa Lapissa<br />
asutun alueen pinta-ala on vain seitsemän prosenttia<br />
maakunnan koko pinta-alasta.<br />
Koko maan asutun alueen pinta-ala on pienentynyt<br />
kahdeksan prosenttia aikavälillä 1970–2008.<br />
44
Taulukko 4.1. Tilastotietoa Suomen asutusta alueesta ja väestön ikärakenteesta maakunnittain.<br />
Lähde: Tilastokeskuksen ruututietokanta 2009.<br />
Maa- Asuttuja Asuttu Neliökilometrit, joissa asuu enint.<br />
pinta-ala neliökilo- pinta-ala 2 asukasta, ja joissa asukkaiden<br />
Maakunta km² Väkiluku metrejä %:na keski-ikä vähintään 64 vuotta<br />
1.1.<strong>2011</strong> 2010 2010 2008 2008 kpl %<br />
Uusimaa 9 097 1 532 309 7 280 80 277 4<br />
Varsinais-Suomi 10 662 465 183 7 940 74 442 6<br />
Satakunta 7 957 227 031 4 520 57 388 9<br />
Kanta-Häme 5 200 174 555 3 520 68 237 7<br />
Pirkanmaa 12 446 487 923 7 580 61 724 10<br />
Päijät-Häme 5 125 201 772 3 450 67 376 11<br />
Kymenlaakso 5 148 182 382 2 900 56 218 8<br />
Etelä-Karjala 5 613 133 703 3 080 55 310 10<br />
Etelä-Savo 13 980 154 668 7 930 57 1 115 14<br />
Pohjois-Savo 16 769 247 943 9 190 55 1 014 11<br />
Pohjois-Karjala 17 763 165 866 6 900 39 803 12<br />
Keski-Suomi 16 704 273 637 8 080 48 981 12<br />
Etelä-Pohjanmaa 13 444 193 504 5 630 42 447 8<br />
Pohjanmaa 7 749 177 946 3 220 42 184 6<br />
Keski-Pohjanmaa 5 019 68 321 1 330 27 95 7<br />
Pohjois-Pohjanmaa 35 504 394 965 7 920 22 657 8<br />
Kainuu 21 501 82 073 4 040 19 576 14<br />
Lappi 92 661 183 488 6 230 7 787 13<br />
Ahvenanmaa 1 552 28 007 1 000 64 67 7<br />
Koko maa 303 892 5 375 276 101 740 33 9 698 10<br />
Kuva 4.8. Asuttujen alueiden asukastiheyden muutos vuosina 1970–2008.<br />
Lähde: Tilastokeskus, Hätälä J. & Rusanen, J. 2010.<br />
Kuvasta voidaan nähdä, että kaikkein harvimpaan asuttujen alueiden määrä on tarkastelujaksolla lisääntynyt<br />
voimakkaasti. 6–20 asukkaan kokoluokka on pienentynyt kun taas 1–5 asukkaan luokka on kasvanut voimakkaasti.<br />
Vuonna 1970 neliökilometrejä, joissa asui 1–5 henkilöä, oli 30 000 (27 % asutusta alueesta). Vuonna 2008 näitä oli<br />
jo 46 000 (45 %).<br />
60000<br />
50000<br />
40000<br />
km² 30000<br />
20000<br />
1970<br />
1980<br />
1990<br />
2000<br />
2008<br />
10000<br />
0<br />
1-5 6-20 21-100 101-1000 yli 1000<br />
as/km²<br />
45
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Samanaikaisesti väestömäärä on<br />
kasvanut 17 prosenttia, minkä<br />
seurauksena myös väestöntiheys<br />
on kasvanut. Vuoden 2010<br />
väestötietojen mukaan Suomen<br />
väestöntiheys on 17,7 asukasta/<br />
km². Jos väestöntiheys lasketaan<br />
asuttujen neliökilometrien mukaan,<br />
saadaan nykyiseksi väestöntiheydeksi<br />
52,8 asukasta/km².<br />
Vastaavat arvot vuonna 1970<br />
olivat 15 ja 41,3 asukasta/km².<br />
Vuoden 2008 lopussa koko<br />
maan asutusta alueesta yhteensä<br />
23 prosenttia oli sellaisia, joissa<br />
asuu enintään kaksi henkilöä neliökilometrillä.<br />
Kun tarkastellaan<br />
näiden alueiden ikärakennetta,<br />
havaitaan, että näistä enintään<br />
kahden asukkaan neliökilometreistä<br />
yhteensä yhdeksän prosenttia<br />
on sellaisia, joissa asukkaiden<br />
keski-ikä on vähintään 64 vuotta.<br />
Näitä todellisen autioitumisuhan<br />
alaisia alueita löytyy kaikista<br />
maakunnista, joskin eniten niitä<br />
on Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä<br />
Keski-Suomessa.<br />
Kuva 4.9. Autioitumisuhan alaiset neliökilometrit (enintään 2<br />
asukasta ja asukkaiden keski-ikä vähintään 64 vuotta) on osoitettu<br />
kartalla punaisella värillä. Ruskea väri osoittaa asutun<br />
alueen kokonaisuudessaan.<br />
Lähde: Tilastokeskuksen ruututietokanta 2009.<br />
Asumaton alue<br />
Asuttu alue<br />
1 tai 2 asukasta/km² ja<br />
asukkaiden keski-ikä vähintään 64<br />
Rovaniemi<br />
Oulu<br />
Kajaani<br />
Kokkola<br />
Vaasa<br />
Seinäjoki<br />
Kuopio<br />
Joensuu<br />
Jyväskylä<br />
Pori<br />
Tampere<br />
Mikkeli<br />
Hämeenlinna<br />
Lahti<br />
Lappeenranta<br />
Turku<br />
Maarianhamina<br />
Kotka<br />
Helsinki<br />
Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta 2009<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
Lähde: Tilastokeskus, © MML <strong>2011</strong> Ruututietokanta 2009<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
© MML <strong>2011</strong><br />
46
4.3 Huoltosuhde 2010, 2020<br />
ja 2030<br />
4.3.1 Väestöllinen huoltosuhde<br />
Koko kansantalouden kannalta merkittävin väestörakenteellinen<br />
muutostekijä on ollut ja tulee lähivuosina<br />
olemaan väestön ikääntyminen ja työikäisen<br />
väestöosuuden väheneminen. Yli 65-vuotiaiden<br />
osuudella mitattuna Suomi sijoittuu maailman<br />
kärkisijoille seuraavien 20 vuoden ajan. Työikäisen<br />
väestön väheneminen ja samaan aikaan tapahtuva<br />
eläkeikäisten määrän kasvu asettavat julkisen<br />
sektorin toiminnalle suuria haasteita. Käynnissä<br />
oleva väestörakenteen muutos aiheuttaa haasteita<br />
työvoiman ja verotulojen saatavuuden sekä palveluiden<br />
järjestämisen näkökulmasta.<br />
Ikärakenteen muutosta voidaan kuvata ikäryhmien<br />
suhteisiin perustuvan huoltosuhteen avulla.<br />
Väestöllisen huoltosuhteen arvot riippuvat<br />
suoraan alueen ikärakenteesta, jolloin suhdeluvun<br />
parhaimmat arvot kohdentuvat väestöltään kasvaville<br />
alueille. Ikärakenteen vanhentuessa väestöllinen<br />
huoltosuhde heikkenee tulevaisuudessa koko<br />
maassa. Alhaisimmat väestöllisen huoltosuhteen<br />
suhdeluvut ovat tällä hetkellä Uudenmaan, Pirkanmaan<br />
ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Tilanne<br />
näyttää näissä maakunnissa parhaimmalta myös<br />
tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset tulevat<br />
olemaan Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja<br />
Lapin maakunnissa.<br />
Huoltosuhde voidaan laskea usealla vaihtoehtoisella<br />
tavalla. Tässä huoltosuhdetta on tarkasteltu<br />
yli 64-vuotiaiden ja alle 15-vuotiaiden määrän<br />
suhteena työikäisten, 15–64-vuotiaiden määrään.<br />
Jakolaskun tulokseksi saadaan suhdeluku, joka<br />
ilmoittaa, kuinka monta ei-työiässä olevaa yhden<br />
työikäisen on keskimäärin elätettävä. Vuonna<br />
2010 koko maan huoltosuhde oli 51,6 eli sataa<br />
työikäistä kohti maassamme oli noin 52 ei-työikäistä<br />
lasta ja vanhusta. Mitä suurempi väestöllistä<br />
huoltosuhdetta kuvaava suhdeluku on, sitä<br />
heikompi on tilanne.<br />
Kuva 4.10. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0–14-vuotiaat) ja eläkeikäisten (yli 64-vuotiaat)<br />
määrä 100 työikäistä kohden maakunnittain vuosina 2010, 2020 ja 2030.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Etelä-Savo<br />
Kainuu<br />
Pohjois-Karjala<br />
Satakunta<br />
Pohjois-Savo<br />
Kymenlaakso<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Lappi<br />
Etelä-Karjala<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Päijät-Häme<br />
Kanta-Häme<br />
Keski-Suomi<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Pohjanmaa<br />
KOKO MAA<br />
Varsinais-Suomi<br />
Ahvenanmaa<br />
Pirkanmaa<br />
Uusimaa<br />
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100<br />
2010 2010-2020 2020-2030<br />
47
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
48<br />
Asukasmäärältään suurimmissa kunnissa väestöllisen<br />
huoltosuhteen arvot ovat pääsääntöisesti<br />
pieniä kuntia edullisempia. Helsingissä on maan<br />
pienin huoltosuhde (39,1) kun taas suurin arvo on<br />
maamme pienimpiin kuntiin kuuluvassa Luhangassa<br />
(89,5).<br />
Etenkin vanhusväestön voimakas lisääntyminen<br />
nostaa väestöllistä huoltosuhdetta tulevaisuudessa<br />
ja jo vuonna 2020 koko maan huoltosuhteen<br />
arvioidaan olevan 65,5 ja vuonna 2030 jo reilusti<br />
yli 70.<br />
Huomionarvoista on, ettei huoltosuhde parane<br />
tulevaisuudessa yhdessäkään Suomen kunnassa ja<br />
jo vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan jo 20<br />
kuntaa, joissa huoltosuhde yltää yli 100:n.<br />
Kun työikäisten ja näin ollen potentiaalisten työssäkäyvien<br />
osuus väestöstä pienenee, kasvaa työssäkäyvien<br />
huoltotaakka. Koko maan keskimääräisen<br />
huoltosuhteen arvioidaan heikkenevän kuluvan<br />
kahdenkymmenen vuoden aikana nykyisestä 52:sta<br />
73:een.<br />
Väestön ikärakenteen kehityksessä on suuria<br />
eroja alueellisesti. Kasvukeskuksissa työikäisten<br />
osuuden ei juurikaan ennakoida vähenevän kun<br />
taas joillakin alueilla väheneminen on alkanut<br />
jo kauan sitten ja tulee näillä alueilla nykyisten<br />
ennusteiden mukaan olemaan voimakasta myös<br />
tulevaisuudessa. Kuntakoon mukainen tarkaste-<br />
Huoltosuhde 2020<br />
yli 110 (3)<br />
90 - 110 (69)<br />
70 - 90 (200)<br />
alle 70 (64)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
31.8.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Maarianhamina<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Huoltosuhde 2030<br />
yli 130 (9)<br />
110 - 130 (57)<br />
90 - 110 (106)<br />
70 - 90 (139)<br />
alle 70 (25)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
31.8.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Kotka<br />
Maarianhamina<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Kuva 4.11. Väestöllinen huoltosuhde kunnittain vuosina 2020 ja 2030.<br />
Lähde: Tilastokeskus.
Kuva 4.12. Väestöllisen huoltosuhteen kehitys vuosina 2010–2030 kunnan koon mukaan.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
100 000-<br />
40 000-99 999<br />
20 000-39 999<br />
10 000-19 999<br />
6 000-9 999<br />
Alle 6 000<br />
Koko maa<br />
0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0<br />
2010 2010-20 2020-30<br />
Kuva 4.13. Työikäisten osuus väestöstä vuonna vuosina 2010–2030.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Kuviossa ovat mukana ne seutukunnat, joissa työikäisten osuuden ennakoidaan muuttuvan vähiten ja ne seutukunnat,<br />
joissa osuuden ennakoidaan muuttuvan eniten vuoteen 2030 mennessä. Koko palkki kuvaa tilannetta<br />
vuonna 2010 ja kukin osapalkki muutosta mainituilla ajanjaksoilla. Tummansininen palkki kertoo näin ollen vuoden<br />
2030 tilanteen.<br />
Helsinki<br />
Tampere<br />
Turku<br />
Oulu<br />
Jyväskylä<br />
Vaasa<br />
Porvoo<br />
Mariehamn<br />
Ålands landbygd<br />
Rovaniemi<br />
KOKO MAA<br />
Heinola<br />
Koillis-Savo<br />
Saarijärvi-Viitasaari<br />
Sisä-Savo<br />
Keski-Karjala<br />
Kehys-Kainuu<br />
Torniolaakso<br />
Joutsa<br />
Pielisen-Karjala<br />
Itä-Lappi<br />
Eniten Vähiten<br />
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70<br />
Työikäisten osuus 2030 Muutos 2020-2030 Muutos 2010-2020<br />
49
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
lu osoittaa, että väestömäärältään suuremmissa<br />
kunnissa tilanteen ennakoidaan kehittyvän pieniä<br />
kuntia myönteisemmin. Heikoimmassa tilanteessa<br />
ovat pienet, alle 6 000 asukkaan kunnat. Niissä eläkeläisten<br />
osuus väestöstä on yleensä suurempi, sillä<br />
nuoret muuttavat pois opiskelun ja työn perässä.<br />
Vuonna 2010 työikäisiä (15–64-vuotiaita)<br />
oli koko maassa 66 prosenttia mutta ennusteen<br />
mukaan osuus vähenee vuoteen 2030 mennessä<br />
kahdeksan prosenttia. Jo vuoteen 2020 mennessä<br />
maassamme on 140 000 työikäistä vähemmän<br />
kuin nyt. Seutukunnittain tarkastellen työikäisten<br />
osuus vähenee maltillisimmin pääasiassa suurten<br />
kaupunkiseutujen seutukunnissa. Voimakkaimmat<br />
muutokset kohdistuvat Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitseviin<br />
seutukuntiin. Vuosina 2010–2020 ikärakenteen<br />
muutos tulee olemaan kaikkialla Suomessa<br />
voimakkaampaa kuin vuosina 2020–2030.<br />
4.3.2 Taloudellinen huoltosuhde<br />
Ikäluokitukseen perustuvan väestöllisen huoltosuhteen<br />
tarkastelussa on muistettava, ettei väestöä voida<br />
jakaa tarkalleen työssäkäyviin ja ei-työssäkäyviin<br />
pelkän iän perusteella. Huoltosuhdetta voidaan<br />
tarkastella myös ns. taloudellisena huoltosuhteena,<br />
jolloin lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella<br />
olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti.<br />
Kuva 4.14. Taloudellisen huoltosuhteen kehitys vuosina 1990–2009. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa<br />
työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhdetta työllisiin.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
3,5<br />
3,0<br />
2,5<br />
milj.<br />
2,0<br />
1,5<br />
1,0<br />
0,5<br />
0,0<br />
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008<br />
Varus- ja siviilipalvelusmiehet + muut työvoiman ulkopuolela olevat<br />
Eläkeläiset<br />
Opiskelijat, koululaiset<br />
0-14 -vuotiaat<br />
Työttömät<br />
Työlliset<br />
50
Kuva 4.15. Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2009 kunnan koon mukaan.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
100 000-<br />
40 000-99 999<br />
20 000-39 999<br />
10 000-19 999<br />
6 000-9 999<br />
Alle 6000 as. kunnat<br />
Koko maa<br />
0 0,25 0,5 0,75 1 1,25 1,5 1,75<br />
Koko maan taloudellinen huoltosuhde on<br />
pysytellyt 2000-luvulla melko vakaana. Vuoden<br />
2008 taloudellisen taantuman myötä heikentynyt<br />
työllisyystilanne heijastuu vuoden 2009 arvoihin.<br />
Tuolloin koko maan taloudellisen huoltosuhteen<br />
suhdeluku nousi 134,1:een, jolloin yhtä työssäkäyvää<br />
kohden oli 1,34 työvoiman ulkopuolella<br />
olevaa. Aivan kuten väestöllinen huoltosuhde,<br />
myös taloudellinen huoltosuhde tulee heikkenemään<br />
tulevaisuudessa eläkeläisten osuuden kasvaessa<br />
ja työllisten osuuden pienentyessä. Toisin kuin<br />
väestöllistä huoltosuhdetta, taloudellista huoltosuhdetta<br />
on vaikea ennustaa, eikä sen tulevasta kehityksestä<br />
ole laadittu ennusteita.<br />
Vaikka taloudellisen huoltosuhteen kehitys on<br />
2000-luvulla ollut melko vakaata myös alueittain,<br />
suhdeluvun arvot vaihtelevat kuitenkin alueellisesti.<br />
Heikoimmat arvot sijoittuvat Kainuun, Pohjois-<br />
Karjalan, Lapin ja Etelä-Savon maakuntiin. Paras<br />
tilanne on puolestaan Ahvenenmaan, Uudenmaan<br />
ja Pohjanmaan maakunnissa, joissa keskimääräistä<br />
parempi työllisyysaste ja edullinen ikärakenne<br />
vaikuttavat suhdelukuun positiivisesti.<br />
Yksittäisten kuntien väliset erot ovat maakuntien<br />
välisiä eroja suurempia. Taloudellisen huoltosuhteen<br />
pienimmät kunnittaiset arvot koko maassa<br />
löytyvät Ahvenanmaalta Jomalan (0,9) ja Maarianhaminan<br />
(1,0) kunnista sekä pääkaupunkiseudun<br />
kunnista Vantaa, Helsinki ja Espoo (1,0). Heikoimmat<br />
arvot ovat puolestaan väestömäärältään<br />
pienissä kunnissa Kivijärvellä (2,6), Kaavilla (2,3),<br />
Rautavaaralla (2,3), Sallassa (2,3) ja Luhangalla<br />
(2,3), joissa yhtä työssäkäyvää kohden on reilusti<br />
yli kaksi huollettavaa eli ei-työssäkäyvää.<br />
51
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
4.4 Muuttoliike<br />
4.4.1 Maassamuutto<br />
Maan sisäinen muuttoliike on jo pitkään suuntautunut<br />
samoille alueille. Suurimmat kaupungit<br />
kehyskuntineen, erityisesti Helsinki-Tampere-Vaasa<br />
-akseli ja Turku-Helsinki-Tampere -kolmio ovat<br />
olleet muuttovoittoalueita itäisten ja pohjoisten<br />
alueiden menettäessä väestöään. 1990-luvulla<br />
maan sisäinen muuttoliike suuntautui pääasiassa<br />
suurimpiin keskuksiin mutta 2000-luvulla<br />
muuttovoittoa on tullut aiempaa enemmän myös<br />
kaupunkiseutujen muihin kuntiin. Kun lasketaan<br />
yhteen koko 2000-luvulla tapahtunut maassamuutto<br />
kunnittain, havaitaan, että vain kolmasosa<br />
nykyisen kuntajaon mukaisista kunnista on saanut<br />
muuttovoittoa. Maakunnittain tarkastellen tilanne<br />
on huolestuttava monen maakunnan kohdalla.<br />
Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla ei yksikään kunta<br />
kuulu 2000-luvun muuttovoittokuntiin. Lapissa ja<br />
Etelä-Savossa on kummassakin vain yksi muuttovoittoa<br />
saavuttanut kunta. Myös kuusi maakuntakeskusta<br />
(Rovaniemi, Kajaani, Kokkola, Mikkeli,<br />
Lappeenranta ja Kotka) ovat jääneet paitsioon<br />
maassamuuton suhteen.<br />
Maassamuuton kuntakokoluokittainen tarkastelu<br />
kertoo niin ikään keskittymiskehityksestä. Alle<br />
10 000 asukkaan kokoluokkaan kuuluvat kunnat<br />
ovat menettäneet 2000-luvulla väestöään voimak-<br />
Kuva 4.16. Maan sisäinen muuttoliike vuosina<br />
2000–2010 kuntakokoluokittain vuoden 2000<br />
väestöstä, %.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
kaasti kun taas suurimmat keskukset ja kokoluokkaan<br />
20 000–39 999 (monet suurten kaupunkien<br />
kehyskunnat kuuluvat tähän luokkaan) kuuluvat<br />
kunnat ovat olleet selvästi muuttovoittokuntia. Tarkastelu<br />
osoittaa myös selvästi, että 10 000–19 999<br />
ja 40 000–99 999 kokoluokkiin kuuluvat kunnat<br />
eivät juurikaan ole onnistuneet houkuttelemaan<br />
maan sisäistä muuttoliikettä.<br />
Kuva 4.17. Maassamuutto vuosina 2000–2010<br />
vuoden 2000 väestöstä, %.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Mitä punaisempi alue, sitä suurempi muuttovoitto.<br />
Ruskealla merkityt alueet ovat muuttotappioalueita.<br />
Maassamuutto 2000-2010<br />
%:na v. 2000 väestöstä<br />
10 - (22)<br />
5 - 9,9 (34)<br />
0 - 4,9 (51)<br />
-4,9 - 0 (83)<br />
-9,9 - -5 (86)<br />
- -10 (60)<br />
Vaasa<br />
Kokkola<br />
Rovaniemi<br />
Oulu<br />
Kajaani<br />
Seinäjoki<br />
Kuopio<br />
Joensuu<br />
100000 ja yli as.<br />
Jyväskylä<br />
40000-99999 as.<br />
20000-39999 as.<br />
10000-19999 as.<br />
6000-9999 as.<br />
alle 6000 as.<br />
Pori<br />
Tampere<br />
Hämeenlinna<br />
Lahti<br />
Turku<br />
Maarianhamina<br />
Helsinki<br />
Mikkeli<br />
Kotka<br />
Lappeenranta<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
29.6.2010 Kuntaliitto/JAH<br />
-6 -4 -2 0 2<br />
%<br />
52
4.1.2 Maahanmuutto<br />
Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä on<br />
maahanmuuton myötä lisääntynyt. Viime vuosina<br />
maahanmuuttajien määrä on ollut noin 25 000<br />
henkilöä vuosittain ja nettomuuttovoittoa on<br />
kertynyt vuositasolla noin 15 000 henkilöä. Kaikki<br />
maahanmuuttajiksi tilastoidut eivät kuitenkaan ole<br />
ulkomaan kansalaisia vaan heistä noin kolmasosa<br />
on ulkomailta takaisin Suomeen muuttavia Suomen<br />
kansalaisia.<br />
Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui 224 000<br />
vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten määrä on<br />
etenkin 2000-luvulla kasvanut reippaasti. Vuonna<br />
1993 vieraskielisiä oli 50 000, vuonna 2001 heidän<br />
lukumääränsä ylitti 100 000:n ja vuonna 2009 jo<br />
200 000:n rajan. Vieraskielisten määrää on kasvattanut<br />
eniten maahanmuutto Venäjältä ja Virosta,<br />
mutta myös Aasiasta.<br />
Suomessa asuvat vieraskieliset henkilöt ovat<br />
sijoittuneet Etelä-Suomeen, itärajan tuntumaan<br />
sekä länsirannikolle. Yli puolet vieraskielisestä väestöstämme<br />
asuu Uudenmaan maakunnassa. Myös<br />
suhteellisesti tarkasteltuna vieraskielisten osuus<br />
on Uudellamaalla korkein, 8 prosenttia alueen<br />
väestöstä. Vähiten vieraskielisiä on Etelä-Pohjanmaalla,<br />
jossa vieraskielisten osuus on vain prosentti<br />
väestöstä.<br />
Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyössä laatiman<br />
ennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä<br />
kasvaisi pelkästään Helsingin seudulla vuoteen<br />
2020 mennessä 70 000 ja vuoteen 2030 mennessä<br />
145 000 hengellä, jolloin vieraskielisiä olisi Helsingin<br />
seudulla yhteensä 245 000 eli 15 prosenttia<br />
seudun väestöstä. Kasvuluvut eivät tule olemaan<br />
yhtä voimakkaita muualla Suomessa vaikka alati<br />
globalisoituva toimintaympäristö ja työvoiman tarve<br />
tulevatkin kasvattamaan vieraskielisten määrää<br />
koko maassa.<br />
Kuva 4.18. Maahan- ja maastamuuton kehitys Kuva Suomessa 4.18 JH vuosina 1990–2010, henkilöä.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
30 000<br />
30 000<br />
25 000<br />
25 000<br />
20 000<br />
20 000<br />
15 000<br />
15 000<br />
10 000<br />
10 000<br />
5 000<br />
5 000<br />
0<br />
0<br />
-5 000<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
2010<br />
-5 000<br />
-10 000<br />
-10 000<br />
-15 000<br />
-15 000<br />
-20 000<br />
-20 000<br />
Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus<br />
53
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuva 4.19. Maahanmuutto kunnittain vuonna<br />
2010.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Suurin osa maahanmuuttajista päätyy asumaan suurimpiin<br />
kaupunkeihin. Lähes puolet (48 %) koko maan<br />
vieraskielisestä väestös tä asuu pääkaupunkiseudulla.<br />
Kuva 4.20. Vieraskielisten määrä vuonna 2010<br />
maakunnittain.<br />
Uudenmaan maakunnassa vieraskielisiä oli yhteensä<br />
122 000 eli 55 prosenttia kaikista maamme vieraskielisistä.<br />
Uusimaa<br />
Huom. Uusimaa yht. 122 102<br />
Varsinais-Suomi<br />
20 606<br />
Pirkanmaa<br />
15 580<br />
Pohjanmaa<br />
7 100<br />
Kymenlaakso<br />
7 093<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
6 492<br />
Päijät-Häme<br />
6 488<br />
Keski-Suomi<br />
5 743<br />
Maahan muuttaneita<br />
henkilöitä 2010<br />
1 000 - (5)<br />
500 - 999 (3)<br />
100 - 499 (32)<br />
50 - 99 (31)<br />
1 - 49 (256)<br />
0 (9)<br />
Rovaniemi<br />
Oulu<br />
Etelä-Karjala<br />
Pohjois-Savo<br />
Pohjois-Karjala<br />
Kanta-Häme<br />
Satakunta<br />
4 899<br />
4 073<br />
3 953<br />
3 805<br />
3 656<br />
Lappi<br />
3 167<br />
Kokkola<br />
Kajaani<br />
Etelä-Savo<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
3 053<br />
2 332<br />
Vaasa<br />
Seinäjoki<br />
Pori<br />
Tampere<br />
Kuopio<br />
Jyväskylä<br />
Mikkeli<br />
Joensuu<br />
Kainuu<br />
Ahvenanmaa<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
1 630<br />
1 462<br />
1 154<br />
0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000<br />
hlöä<br />
Hämeenlinna<br />
Turku<br />
Maarianhamina<br />
Lahti<br />
Kotka<br />
Lappeenranta<br />
Helsinki<br />
Lähde: Tilastokeskus <strong>2011</strong><br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus 17.5.<strong>2011</strong> Kuntaliitto/JAH<br />
17.5.<strong>2011</strong> Kuntaliitto/JAH<br />
300 000<br />
Kuva 4.21. Vieraskielinen väestö Helsingin<br />
seudulla vuosina 1985–2010 sekä ennuste<br />
vuosille 2010–2030.<br />
Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus.<br />
250 000<br />
200 000<br />
150 000<br />
100 000<br />
50 000<br />
0<br />
1985<br />
1990<br />
1995<br />
2000<br />
2005<br />
2010<br />
2015<br />
2020<br />
2025<br />
2030<br />
54
Lähteet<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne.<br />
[verkkojulkaisu]. <strong>2011</strong>. Taulukko: Väestö iän (1-v.) ja<br />
sukupuolen mukaan alueittain 1980–2010. Helsinki:<br />
Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>].<br />
Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/<br />
vaerak/vaerak_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne. [verkkojulkaisu].<br />
<strong>2011</strong>. Taulukko: Kieli iän ja sukupuolen<br />
mukaan maakunnittain 1990–2010. Helsinki: Tilastokeskus<br />
[viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>].<br />
Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/<br />
vaerak/vaerak_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste. [verkkojulkaisu].<br />
<strong>2011</strong>. Taulukko: Väestöennuste 2009 iän<br />
ja sukupuolen mukaan alueittain 2009–2040. Helsinki:<br />
Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa:<br />
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaenn/vaenn_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Muuttoliike. [verkkojulkaisu].<br />
<strong>2011</strong>. Taulukko: Kaikki väestönmuutokset<br />
alueittain 1987–2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu:<br />
7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/<br />
StatFin/vrm/muutl/muutl_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti. [verkkojulkaisu].<br />
<strong>2011</strong>. Taulukko: Väestö pääasiallisen<br />
toiminnan ja sukupuolen mukaan 1990-2009. Helsinki:<br />
Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/tyokay/tyokay_fi.asp<br />
Tilastokeskus 2009. Ruututietokanta 2009.<br />
Helsingin kaupungin tietokeskus, Espoon kaupungin<br />
kehittämis- ja tutkimusyksikkö ja Vantaan kaupunki,<br />
tietopalveluyksikkö. 2010. Vieraskielisen väestön ennuste<br />
Helsingin seudulla 2010–2030. Helsinki.<br />
Hätälä, J & Rusanen, J. 2010. Suomen aluerakenteen<br />
viimeaikainen ja tuleva kehitys. Nordia. Tiedonantoja<br />
1/2010. Oulu.<br />
55
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Artikkeli<br />
Timo Aro<br />
Kun hyvät muuttajat lisääntyvät, pidot paranevat<br />
Timo Aro<br />
Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka on erikoistunut<br />
alue- ja väestökehitykseen liittyviin kysymyksiin.<br />
Aro toimii Porin kaupungin kehittämispäällikkönä.<br />
Kuntien elinvoimaan liittyvää keskustelua hallitsevat<br />
tavallisesti tilinpäätösluvut ja taloudelliset<br />
käsitteet. Demografiseen kehitykseen liittyvät<br />
asiat jäävät usein vuosikatteiden, käyttötalouden,<br />
investointien, poistojen ja muiden taloudellisten<br />
käsitteiden varjoon. Väestönkehitykseen liittyvät<br />
tekijät vaikuttavat usein hitaasti hiipien taustalla.<br />
Muuttoliike on hyvä esimerkki niin sanotusta<br />
ilkeästä ongelmasta, jonka syy- ja seurausketjuihin<br />
ja moniulotteisiin kerrannaisvaikutuksiin reagoidaan<br />
liian usein vasta tilanteen kriisiytyessä. Tämän<br />
vuoksi muuttoliikkeen kaltainen yhteiskunnallinen<br />
ilmiö on kyettävä muuntamaan talouden kielelle<br />
ja taloudesta lähteviksi ongelmiksi, jonka jälkeen<br />
sen aiheuttamiin vaikutuksiin osataan paremmin<br />
varautua.<br />
Muuttoliikkeen taloudellisia vaikutuksia voidaan<br />
tutkia niin määrällisestä kuin laadullisesta näkökulmasta.<br />
Määrälliset tarkastelut liittyvät usein<br />
alueen tulo-, lähtö- ja nettomuuttojen määrään<br />
kuukausitasolla, neljännesvuosittain tai vuosittain.<br />
Määrälliset poikkileikkausluvut ovat kuitenkin vain<br />
jäävuoren huippu, jonka perusteella ei voi tehdä<br />
kuin karkeita johtopäätöksiä alueen muuttovetovoimasta.<br />
Jos halutaan päästä numeroiden taakse, on<br />
pureuduttava muuttajien laadullisiin ominaisuuksiin<br />
(ikä, työmarkkina-asema, tulo- ja koulutustaso jne.)<br />
ja tulo- ja lähtömuuttajien profiiliin.<br />
Nostan tässä artikkelissa esimerkiksi kaksi<br />
laadullista muuttujaa muuttoliikkeen taloudellisesta<br />
ulottuvuudesta. Analyysin kohteena ovat muuttajien<br />
työmarkkina-asema ja kunnittaiset (336)<br />
tulokertymätiedot vuosien 2005–2008 aikana. Kuntaluokitus<br />
perustuu 1.1.<strong>2011</strong> tilanteeseen. Vuoden<br />
2005 jälkeiset kuntaliitokset on huomioitu takautuvasti.<br />
Neljän vuoden aineisto sisältää noin 1,1 miljoonan<br />
kuntien välillä muuttaneen taustatiedoista.<br />
Esitän keskeiset tulokset muutamien esimerkkinä<br />
toimivien koostetaulukoiden kautta.<br />
Muuttajat voidaan jakaa työmarkkina-aseman<br />
perusteella työllisiin, työttömiin ja työvoiman<br />
ulkopuolella oleviin (opiskelijat, lapset, eläkeläiset,<br />
muut työvoimaan kuulumattomat). Jokaisen alueen<br />
kannalta on kuntataloudellisesti optimaalista, jos<br />
työlliset ovat yliedustettuja tulomuuttajissa ja<br />
aliedustettuja lähtömuuttajissa. Työllisten taloudellista<br />
merkitystä kuvaa se, että työllisten muuttajien<br />
keskimääräiset tulot olivat 26 600 euroa (2008),<br />
kun muiden muuttajien (työttömät ja työvoiman<br />
ulkopuolella olevat) tulot jäivät keskimäärin 6 800<br />
euroon. Yhden työllisen tulot ovat noin neljä kertaa<br />
suuremmat kuin muun työvoiman.<br />
Toisena laadullisena muuttujana on muuttajien<br />
tulokertymä, joka tarkoittaa alueen jokaisen tuloja<br />
lähtömuuttajan yhteenlaskettuja tuloja kalenterivuoden<br />
aikana. Tuloissa on huomioitu kaikki<br />
verottajan tiedossa olevat tulot (valtionveron- ja<br />
kunnallisveron alaiset tulot, yrittäjätulot, pääomatulot,<br />
muut tulot). Alueen tulo- ja lähtömuuttajien<br />
tulojen välinen erotus on tulokertymä, joka voi<br />
olla joko positiivinen tai negatiivinen. Muuttajien<br />
tulokertymä on eräänlainen raaka- tai pohjaluku<br />
ennen valtion suorittamia tasaustoimenpiteitä (valtionosuudet,<br />
verotulotasaukset). Tulokertymätiedot<br />
eivät ole kuitenkaan tilinpäätökseen tulevia lopullisia<br />
lukuja em. syiden vuoksi, mutta niiden avulla<br />
voidaan todentaa hyötyykö alue taloudellisesti<br />
muuttajien rakenteesta (tulolisäys) vai aiheuttaako<br />
se rasitteita (menolisäys).<br />
Muuttoliikkeen ja kuntatalouden välisen yhteyden<br />
analysoimisessa on aina huomioitava kolme<br />
avaintekijää: A) kunnassa asuvan kantaväestön<br />
tulotaso ja sen kehittyminen, B) tulo- ja lähtömuut-<br />
56
tajien määrälliset ja laadulliset ominaisuudet ja C)<br />
kunnan tulo- ja lähtömuuttajien välisen tulokertymän<br />
erotus. Muuttoliikkeen kunnallistaloudelliset<br />
vaikutukset ovat toisin sanoen riippuvaisia muuttoliikeprosessin<br />
ajallisesta tarkastelutilanteesta,<br />
muuttajien määrästä ja ominaisuuksista ja muuttokunnan<br />
olosuhteista.<br />
Muuttoliikkeen vaikutus kuntatalouteen on<br />
periaatteessa yksinkertainen: jokainen muuttaja<br />
aiheuttaa kunnalle sekä tulo- että menovaikutuksia<br />
niin luovuttavassa kuin vastaanottavassa kunnassa.<br />
Tulokunta saa muuttajien mukana verotuloja ja<br />
lähtökunnassa ne vähenevät. Muuttajien tulovaikutukset<br />
liittyvät ensisijaisesti verotuloihin, verotulotasaukseen<br />
ja valtionosuuksiin. Muuttajien ikä ja<br />
työmarkkina-asema ovat keskeisiä avaintekijöitä.<br />
Muuttojen suorat menovaikutukset liittyvät verotulojen<br />
vähenemiseen, julkisten palveluiden kysyntään,<br />
asuin- ja tonttitilan tarpeeseen, infrastruktuuriin<br />
liittyviin investointeihin ja palvelutuotannon<br />
järjestämiseen. Alueen kasvumahdollisuudet<br />
heikkenevät veropohjan ja tulevan pääoman menetyksen<br />
seurauksena. Väkiluvun väheneminen johtaa<br />
”paperilla” väheneviin julkisiin kustannuksiin. Käytännössä<br />
muuttotappiot painottuvat aktiivi-ikäisiin,<br />
jolloin väestörakenteen vinoutuminen johtaa nouseviin<br />
kustannuksiin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden<br />
järjestämisessä. Palvelurakennetta on<br />
väestön vähetessä vaikea sopeuttaa vastaamaan<br />
täysin kulloistakin kysyntää. Muuttojen epäsuorat<br />
vaikutukset liittyvät muuttajien tulevan potentiaalin<br />
menettämiseen: muuttajien mukana siirtyy sen<br />
hetkisten tulojen lisäksi tulevia potentiaalisia tuloja,<br />
jotka lisääntyvät tulokunnissa ja vähenevät lähtökunnissa.<br />
Jokainen lähtömuuttaja on periaatteessa<br />
luovuttavalle kunnalle aina menetetty investointi,<br />
jonka tuoton korjaa vastaanottava kunta. Tosin<br />
muuttajat aiheuttavat uudelle kotikunnalle menoja,<br />
joista osa jää lähtökuntaan. Muuttovoittokunnissa<br />
kehä kulkee päinvastaiseen suuntaan.<br />
Tutkimustulokset<br />
Tutkimusaineiston tulokset osoittavat muuttajien<br />
rakenteen eriyttävät vaikutukset aluekehityksessä.<br />
Maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa<br />
keskimäärin joka kolmas kunta (116) vuosina<br />
2005–2010. Työllisistä sai muuttovoittoa 137<br />
kuntaa. Muuttajien tulokertymä oli positiivinen joka<br />
toisessa kunnassa (167). Toisin sanoen muuttajien<br />
määrä ja laatu eivät kulje käsi kädessä. Usealle<br />
kunnalle maltilliset määrälliset muuttotappiot voivat<br />
olla taloudellisesti kannattavia, jos muuttajien<br />
rakenne on optimaalinen kunnan kannalta.<br />
Työllisten muutot indikoivat alueellisten työmarkkinoiden<br />
dynamiikkaa, työpaikkalisäystä ja<br />
oletettua työmarkkinapotentiaalia. Työllisistä saivat<br />
yli tuhat henkilöä muuttovoittoa Helsinki, Vantaa,<br />
Espoo, Kirkkonummi, Nokia, Ylöjärvi, Kerava, Nurmijärvi,<br />
ja Vihti. Toisessa ääripäässä olivat Joensuu,<br />
Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio, jotka kaikki menettivät<br />
yli tuhat työllistä muuttajaa neljän vuoden<br />
aikana. Asukaslukuun suhteutettuna työllisiä houkuttelivat<br />
eniten Vesilahti, Jomala, Liminka, Siuntio,<br />
Brädö, Masku, Inkoo, Lempäälä, Sipoo ja Mäntsälä.<br />
Taulukko 1. Työllisten nettomuutto vuosina<br />
2005–2008, henkilöä.<br />
Työllisten<br />
nettomuutto<br />
Sijoitus Kunta 2005–2008<br />
1. Helsinki 8095<br />
2. Vantaa 3820<br />
3. Espoo 3695<br />
4. Kirkkonummi 1479<br />
5. Nokia 1208<br />
6. Ylöjärvi 1158<br />
7. Kerava 1103<br />
8. Nurmijärvi 1045<br />
9. Vihti 1024<br />
10. Tuusula 988<br />
…<br />
327. Mikkeli -533<br />
328. Rauma -588<br />
329. Varkaus -610<br />
330. Savonlinna -651<br />
331. Kouvola -796<br />
332. Kuopio -1192<br />
333. Jyväskylä -1244<br />
334. Oulu -1504<br />
335. Turku -1781<br />
336. Joensuu -1804<br />
Alueluokitus 1.1.<strong>2011</strong> tilanteen mukaan<br />
Muuttajien tulokertymästä hyötyivät määrällisesti<br />
eniten Helsingin ja Tampereen vaikutusalueella<br />
57
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Taulukko 2. Muuttajien tulokertymä euroa asukasta<br />
kohden eri kokoisissa kunnissa vuosina<br />
2005–2008.<br />
Yli 60 000 asukkaan kunnat (15 kuntaa)<br />
Sijoitus Kunta<br />
€/asukas/vuosi<br />
1. Hämeenlinna 185<br />
2. Espoo 135<br />
3. Vantaa 72<br />
4. Lahti 47<br />
5. Rovaniemi 28<br />
6. Lappeenranta -9<br />
30 000–59 999 asukkaan kunnat (19 kuntaa)<br />
Sijoitus Kunta<br />
€/asukas/vuosi<br />
1. Kirkkonummi 476<br />
2. Kaarina 445<br />
3. Ylöjärvi 326<br />
4. Nokia 294<br />
5. Tuusula 248<br />
6. Nurmiijärvi 243<br />
15 000–29 999 asukkaan kunnat (43 kuntaa)<br />
Sijoitus Kunta<br />
€/asukas/vuosi<br />
1. Sipoo 494<br />
2. Lempäälä 478<br />
3. Pirkkala 456<br />
4. Mäntsälä 372<br />
5. Janakkala 330<br />
6. Vihti 323<br />
5 000–14 999 asukkaan kunnat (113 kuntaa)<br />
Sijoitus Kunta<br />
€/asukas/vuosi<br />
1. Kontiolahti 541<br />
2. Liminka 499<br />
3. Inkoo 441<br />
4. Siuntio 434<br />
5. Masku 433<br />
6. Pornainen 421<br />
Alle 5 000 asukkaan kunnat (146 kuntaa)<br />
Sijoitus Kunta<br />
€/asukas/vuosi<br />
1. Vesilahti 705<br />
2. Jomala 471<br />
3. Hailuoto 417<br />
4. Sauvo 378<br />
5. Brändö 362<br />
6. Lemland 338<br />
Muuttajien tulokertymä laskettu vuosilta 2005–2008<br />
ja laskettu sen jälkeen yhden vuoden keskiarvo.<br />
olevat kaupungit ja kehyskunnat (Espoo, Vantaa,<br />
Kirkkonummi, Kaarina, Pirkkala jne.) sekä eräät<br />
muut maakuntakeskukset (Hämeenlinna, Seinäjoki,<br />
Lahti, Rovaniemi). Muuttajien tulokertymä asukasta<br />
kohden oli suurin samoin suurten kasvukeskusten<br />
kehyskunnissa. Taloudellisesti muuttajista hyötyivät<br />
asukasta kohden eniten Vesilahti (+705 €), Kontiolahti<br />
(541 €), Liminka (+499 €), Sipoo (+494 €),<br />
Lempäälä (+478 €) ja Kirkkonummi (476 €). Negatiivisen<br />
tulokertymän kunnat sijaitsivat pääasiassa<br />
Itä-, Pohjois- ja Väli-Suomessa sekä Satakunnassa,<br />
Kymenlaaksossa ja Pohjanmaiden maakunnissa.<br />
Helsingin tulokertymä oli määrällisesti negatiivisin.<br />
Helsinki menetti muuttajien rakenteen vuoksi<br />
keskimäärin 44,4 miljoonaa euroa vuodessa. Muita<br />
suuria taloudellisia menettäjiä olivat mm. Turku,<br />
Tampere, Oulu ja Kuopio.<br />
Muuttoliike on lähtökohtaisesti luonteeltaan<br />
äärimmäisen polarisoiva mekanismi. Muuttajien<br />
rakenne johtaa kuntien kannalta epäsymmetrisiin<br />
vaikutuksiin: yhtäältä yhdet hyötyvät ja saavat<br />
positiivisia kerrannaisvaikutuksia ja toisaalta toiset<br />
kärsivät ja saavat negatiivisia kerrannaisvaikutuksia.<br />
Muuttajien asuinpaikkaan liittyvät valinnat muovaavat<br />
lähtökohtaisesti aluerakennetta epätasapainoiseen<br />
suuntaan ilman julkisen hallinnon tasoittavia<br />
toimenpiteitä. Seuraukset eivät tule näkyviin<br />
lyhyellä aikavälillä. Lisäksi nykyinen verotulotasaus<br />
järjestelmä paikkaa suurimmat rakenteelliset<br />
poikkeamat. Muuttajien rakennetta koskevat tiedot<br />
ovat vain yksi osa laajaa kuntataloutta, mutta sen<br />
merkitys on keskeinen laaja-alaisten kerrannaisvaikutuksien<br />
ja alueiden tulevan elinvoiman näkökulmista.<br />
Lähteet<br />
Aro, Timo 2007. Valikoiva muuttoliike osana pitkän<br />
aikavälin maassamuuttokehitystä. Yhteiskuntapolitiikka<br />
4:2007<br />
Aro, Timo 2007. Suurten kaupunkiseutujen valikoiva<br />
muuttoliike. Kvartti 1/2007. Helsingin kaupungin tietokeskuksen<br />
neljännesvuosijulkaisu.<br />
Aro, Timo 2010. Muuttovetovoima kielii vahvasti<br />
alueen potentiaalista. Tieto plus -tutkimusartikkeli.<br />
Kuntalehti 16/2010.<br />
Aro, Timo <strong>2011</strong>. Aivovuoto on Turun seudun haaste.<br />
Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön<br />
58
Tutkimuskatsauksia 3/<strong>2011</strong>.<br />
Broberg, Anna 2007. Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla.<br />
Pro Gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto,<br />
maantieteen laitos<br />
Jolkkonen, Arja ym. 2007. Muuttoliike ja sen vaikutukset<br />
Jyväskylän kaupunkiseudulla. SPATIA raportteja<br />
1/2007. Alue- ja kuntatutkimuskeskus, Joensuun<br />
yliopisto.<br />
Kallio, Olavi ym. 2001. Muuttoliike ja kuntatalous.<br />
Suomen Kuntaliitto. Helsinki.<br />
Lankinen, Markku 1998. Muuttoliikkeen vaikutukset<br />
kunnan menoihin. Teoksessa Muuttoliike ja kunnat.<br />
Kunnallisalan kehittämissäätiö. Helsinki<br />
Kotiranta, Mikko 2005. Satakunnan muuttoliike 2000-<br />
luvun alussa – kuntatalouden näkökulma. Satakunnan<br />
TE-keskuksen julkaisusarja 2005:1<br />
59
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Jaana Halonen<br />
5 Osaaminen<br />
5.1 Väestön koulutusrakenne<br />
Koulutetun työvoiman saatavuus on tärkeä alueiden<br />
kilpailukykytekijä. Työikäisen väestön vähentyessä<br />
on tärkeää saada mahdollisimman moni<br />
työikäinen osallistumaan tuottavaan toimintaan.<br />
Koulutuksen merkitys tässä yhteydessä korostuu.<br />
Väestön koulutustaso on Suomessa noussut<br />
viime vuosikymmeninä. Vuonna 2009 koko maan<br />
15 vuotta täyttäneestä väestöstä 66,2 prosenttia oli<br />
Tilastokeskuksen koulutusrakennetietojen mukaan<br />
suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon.<br />
Vuonna 2000 vastaava osuus oli 59,4 prosenttia.<br />
Vähintään ylemmän korkea-asteen tutkinnon<br />
suorittaneiden osuus on vastaavana ajanjaksona<br />
noussut 5,9 prosentista 8,2 prosenttiin.<br />
Kuvio 5.1. Väestön (yli 15-vuotiaat) koulutusrakenne vuosina 1998–2008.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
3 500 000<br />
3 000 000<br />
2 500 000<br />
2 000 000<br />
1 500 000<br />
1 000 000<br />
500 000<br />
0<br />
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009<br />
Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste<br />
5.2 Ilman 2. asteen tutkintoa<br />
olevat<br />
Väestön koulutustason noususta huolimatta<br />
merkittävä osa nuorista alle 30-vuotiaista on vailla<br />
toisen asteen tutkintoa; lukiokoulutusta tai ammatillista<br />
perustutkintoa. Näiden nuorten työllistymis-<br />
ja jatko-opintomahdollisuudet ovat huomattavasti<br />
heikommat kuin niiden nuorten, jotka ovat<br />
suorittaneet perusasteen jälkeisen tutkinnon. Osaa<br />
näistä nuorista uhkaa syrjäytyminen.<br />
Alueelliset erot tutkinnon suorittamattomien<br />
osuudessa ovat merkittäviä. Osittain tämä johtunee<br />
vailla tutkintoa olevien muuttoliikkeestä, ja<br />
työpaikkojen tarjonnasta, mutta vaikutuksensa on<br />
myös erityisesti ammatillisen peruskoulutuspaikkojen<br />
ja nuorisoikäluokan kohtaanto-ongelmalla.<br />
Koulutuspaikkoja ei ole riittävästi siellä missä<br />
nuoret ovat.<br />
Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa tutkintoa<br />
suorittamattomien nuorten osuus on koko<br />
maan osuutta suurempi kun taas muissa suurimmissa<br />
kaupungeissa tilanne on koko maan tasoon<br />
nähden parempi.<br />
60
Kuvio 5.2. Toisen asteen tutkintoa suorittamattomien osuus ikäluokista 20–24- ja 25–29-vuotiaat<br />
vuonna 2009 maakunnittain, %. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Koko maa<br />
Päijät-Häme<br />
Uusimaa<br />
Kanta-Häme<br />
Kymenlaakso<br />
Satakunta<br />
Varsinais-Suomi<br />
Lappi<br />
Etelä-Savo<br />
Pohjois-Savo<br />
Pohjanmaa<br />
Etelä-Karjala<br />
Pirkanmaa<br />
Keski-Suomi<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Kainuu<br />
Pohjois-Karjala<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
0 5 10 15 20 25<br />
25-29-vuotiaat<br />
20-24-vuotiaat<br />
Kuvio 5.3. Toisen asteen tutkintoa suorittamattomien osuus ikäluokista 20–24- ja 25–29-vuotiaat<br />
Suomen suurimmissa kaupungeissa vuonna 2009, %. Lähde: Tilastokeskus.<br />
30<br />
25<br />
20<br />
%<br />
15<br />
10<br />
20-24<br />
25-29<br />
5<br />
0<br />
61
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuvio 5.4. Toisen asteen tutkintoa suorittamattomien 25–29-vuotiaiden osuus ikäluokasta eri kokoisissa<br />
kunnissa vuonna 2009, %.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Koko maa<br />
Alle 6 000 as. kunnat<br />
6 000-9 999<br />
10 000-19 999<br />
20 000-39 999<br />
40 000-99 999<br />
100 000-<br />
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20<br />
% ikäluokasta<br />
Lähteet<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutus. [verkkojulkaisu].<br />
<strong>2011</strong>. Taulukko: Väestön koulutusrakenne<br />
1998–2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu:<br />
17.10.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/<br />
StatFin/kou/vkour/vkour_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutus. [verkkojulkaisu].<br />
<strong>2011</strong>. Taulukko: Perusasteen jälkeisiä tutkintoja<br />
suorittanut väestö koulutusasteen ja kunnan mukaan<br />
2007–2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>].<br />
Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kou/<br />
vkour/vkour_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutus. [verkkojulkaisu].<br />
<strong>2011</strong>. Taulukko: Perusasteen jälkeisiä tutkintoja<br />
suorittanut väestö koulutusasteen, maakunnan, ikäryhmän<br />
ja sukupuolen mukaan 2009. Helsinki: Tilastokeskus<br />
[viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://pxweb2.stat.<br />
fi/database/StatFin/kou/vkour/vkour_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne.<br />
[verkkojulkaisu]. <strong>2011</strong>. Taulukko: Väestö iän (1-v.) ja<br />
sukupuolen mukaan alueittain 1980 - 2010. Helsinki:<br />
Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>].<br />
Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/<br />
vrm/vaerak/vaerak_fi.asp<br />
62
Maarit Kallio-Savela<br />
Koulutuksen kautta työelämään<br />
Artikkeli<br />
Kirjoittaja on (sähkö)insinööri, kasvatustieteen<br />
maisteri ja toimii Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen<br />
erityisasiantuntijana. Hänellä on pitkä käytännön<br />
kokemus ammatillisen koulutuksen opettajana,<br />
koulutuspäällikkönä ja rehtorina.<br />
Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on työmarkkinoille<br />
pääsyn ja jatko-opintojen perusedellytys.<br />
Mitä merkitseekään nuorelle vuosi kotona ilman<br />
koulutus- tai työpaikkaa? Vuonna 2009 nuorista alle<br />
25-vuotiaista yli 15 prosenttia ei ollut suorittanut<br />
toisen asteen tutkintoa. Tutkinnon suorittamattomuuden<br />
syyt ovat moninaisia.<br />
Pekka Myrskylän tilastotutkimuksen mukaan<br />
työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella oli<br />
vuonna 2008 lähes 60 000 nuorta. Ulkopuolisista<br />
15–29-vuotiaista nuorista 32 000:lla oli vain<br />
perusasteen tutkinto. Vajaat 40 prosenttia heistä<br />
oli viiden vuoden seurantajakson jälkeen edelleen<br />
samassa asemassa.<br />
Pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneen<br />
nuoren riski jäädä työttömäksi tai koulutuksen ulkopuolelle<br />
on kolminkertainen ammatillisen peruskoulutuksen<br />
suorittaneisiin verrattuna.<br />
Jatko-opiskelupaikka kaikille<br />
peruskoulunsa päättäneille nuorille<br />
Osa nuorista jää ilman toisen asteen koulutuspaikkaa<br />
peruskoulun jälkeen tapahtuvassa yhteisvalinnassa.<br />
Kevään <strong>2011</strong> yhteishaussa ammatilliseen<br />
koulutukseen ensisijaisia hakijoita oli lähes 70 000,<br />
ja näistä noin 31 000 oli peruskoulun keväällä päättäneitä.<br />
Hakijoiden joukossa on siis lähes 40 000<br />
muuta kuin perusopetuksesta suoraan toiselle<br />
asteelle jatkavia. Nämä hakijat ovat jo aiemmin<br />
peruskoulun suorittaneita, vailla toisen asteen<br />
tutkintoa olevia sekä aikuisia, jotka ovat suorittaneet<br />
jo aiemmin jonkin ammatillisen tutkinnon tai<br />
ylioppilastutkinnon. Paikkoja ammatilliseen peruskoulutukseen<br />
oli kevään <strong>2011</strong> yhteisvalinnassa<br />
jaossa 48 000.<br />
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa<br />
on linjattu, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle<br />
taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa<br />
oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa,<br />
kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Perusopetuksen<br />
päättävien nuorten jatko-opiskelupaikan varmistamiseksi<br />
hallitusohjelmassa luvataan, että perusasteen<br />
päättäneet ja ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa<br />
olevat hakijat valitaan ensin toisen asteen<br />
opiskelijavalinnassa. Koulutuksen ja tutkimuksen<br />
kehittämissuunnitelma luonnoksessa tavoitteeksi<br />
on asetettu, että uudistetut perusteet otetaan käyttöön<br />
vuonna 2013. Perusopetuksen päättäneelle<br />
nuorelle toisen asteen koulutuspaikan saaminen on<br />
tärkeää, joten hallitusohjelman lupaus yhteisvalinnan<br />
muuttamisesta tulisi toteuttaa pikaisesti.<br />
Ammatillisen koulutuksen<br />
keskeyttämistä vähennettävä<br />
Toinen syy vailla toisen asteen tutkintoa olevien<br />
nuorten suureen määrään on ammatillisen koulutuksen<br />
keskeyttäminen. Ammatillisen koulutuksen<br />
keskeyttäneitä oli vuonna 2008 noin 12 000.<br />
Vuonna 2005 aloittaneista opiskelijoista, tutkinnon<br />
läpäisi tavoiteajassa tai nopeammin 58 prosenttia.<br />
Keskeyttäminen hidastaa usein nuoren siirtymistä<br />
työelämään ja heikentää koulutusjärjestelmän<br />
tehokkuutta. Toiset keskeyttäneistä hakevat<br />
uudestaan ammatilliseen peruskoulutukseen,<br />
toisilta taas tutkinto jää kokonaan suorittamatta.<br />
Keskeyttämisen syitä ovat mm. väärä alanvalinta,<br />
motivaation puute, terveydelliset syyt ja taloudelliset<br />
syyt.<br />
Nykyisin keskeyttäminen nähdään usein laajemmin<br />
kuin vain opiskelijan, opettajan tai oppilaitoksen<br />
ongelmana. Se nähdään kokonaisvaltaisena ja<br />
moniulotteisena asiana. Keskeyttämistä pidetään<br />
63
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
moniammatillisena ja poikkihallinnollisena ongelmana,<br />
jonka ratkaisemiseksi tarvitaan eri alojen<br />
yhteistyötä ja osaamista. Paikallisella tasolla kunta<br />
on ainoa organisaatio, jolla on eri hallintokuntien<br />
keinot huolehtia nuoresta. Kuntarakenteen vahvistuessa<br />
kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta on<br />
selkeintä antaa kuntien tehtäväksi.<br />
Välittävätkö opettajat opiskelijoista<br />
Vuoden 2010 kouluterveyskyselyn mukaan 42 prosenttia<br />
ammatillisen koulutuksen opiskelijoista koki,<br />
että opettajat eivät ole kiinnostuneita siitä mitä<br />
opiskelijalle kuuluu. Vuoden <strong>2011</strong> kouluterveyskyselyn<br />
mukaan vastaava tulos on 40 prosenttia.<br />
Parantumista on tapahtunut. Silti liian moni nuori<br />
kokee irrallisuutta opiskeluyhteisöstä. Osallisuuden<br />
ja välittämisen kokemus lisäisi nuorten tunnetta<br />
siitä, että he ovat opiskeluyhteisön tärkeitä jäseniä.<br />
Yhteisöön kuulumisen kokemus sekä osallisuus<br />
ovat tärkeitä aikuisille, mikseivät siis myös nuorille.<br />
Opiskelijoiden aitoja osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia<br />
tulisikin lisätä kouluyhteisöissä.<br />
Opetusministeriön raportti ”Kiinni ammattiin<br />
– Ote opintoihin, Keskeyttämisen vähentäminen<br />
ammatillisessa peruskoulutuksessa” kuvailee<br />
keskeyttämisen vähentämiseen liittyneitä pitemmän<br />
aikavälin hyviksi osoittautuneita käytänteitä ja<br />
toimenpiteitä. Tutkittujen oppilaitosten tai koulutuskuntayhtymien<br />
ilmapiirissä oli aistittavissa se<br />
selittämätön ”jokin”. ”Sitä jotain” voitaisiin kutsua<br />
vaikkapa suureksi sydämeksi, välittämiseksi, jaksamiseksi,<br />
vastuunotoksi, peräänantamattomuudeksi,<br />
innostuneisuudeksi sekä vaikeuksien ja haasteiden<br />
kääntämiseksi omiksi vahvuuksiksi ja voitoiksi.<br />
Toisten ihmisten kohtaamisen ja huomioimisen<br />
ilmapiiriä olisi syytä lisätä koko yhteiskunnassa.<br />
Nykyinen yksilöllinen ja kiireinen kulttuurimme vähentää<br />
niitä hetkiä, jolloin ihmiset todella kohtaavat<br />
toisensa vaikkapa vain hetkeksi.<br />
Yli 90 prosentilla perusasteen<br />
jälkeinen tutkinto<br />
Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että kuluvan<br />
vuosikymmen loppuun mennessä 20–24-vuotiaista<br />
yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto.<br />
Tavoite on kova, mutta mahdollinen saavuttaa jos<br />
ennakkoluulottomasti uskallamme ottaa haasteen<br />
vastaan.<br />
Lähteet<br />
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma.<br />
(22.6.<strong>2011</strong>).<br />
Jäppinen, A. (2007). Kiinni ammattiin – Ote opintoihin.<br />
Keskeyttämisen vähentäminen ammatillisessa<br />
peruskoulutuksessa. Opetusministeriön julkaisusarja<br />
2007:27.<br />
Koulutus ja tutkimus vuosina 2012–2016. Koulutuksen<br />
ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, luonnos<br />
13.9.<strong>2011</strong>. Opetus- ja kulttuuriministeriö.<br />
Kuntaliitto. (<strong>2011</strong>). Toimivat kunnat - hyvinvoinnin<br />
turva, Suomen Kuntaliiton tavoitteet eduskunnan vaalikaudelle<br />
<strong>2011</strong>–2015.<br />
Myrskylä, P. (<strong>2011</strong>). Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun<br />
ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja<br />
12/<strong>2011</strong>.<br />
Vehviläinen, J. (2008). Kuvauksia koulutuksen keskeyttämisestä.<br />
Opetushallitus.<br />
64
Risto Raivio<br />
Kilpailukykyä osaamisella: oppilaitokset avainasemassa<br />
Artikkeli<br />
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja hän<br />
työskentelee Euroopan komission koulutuksen ja<br />
kulttuurin pääosastolla vastuualueenaan ammatillinen<br />
koulutus. Vuoden <strong>2011</strong> syyslukukauden<br />
hän toimii vierailevana tutkijana Pohjois-Karolinan<br />
yliopistossa Chapel Hillissä. Hänen tutkimuksensa<br />
käsittelee Community College oppilaitosten roolia<br />
aluekehityksessä.<br />
Osaaminen on tämän ajan avainsana. Se on huomion<br />
kohteena yhtä lailla talousvaikeuksien kanssa<br />
kipuilevissa kehittyneissä talouksissa Atlantin molemmin<br />
puolin, kuin myös nopean kasvun maissa<br />
Aasiassa ja Etelä Amerikassa. Syystä on: osaaminen<br />
on avain yhtä lailla innovaatioon ja taloudelliseen<br />
kasvuun kuin myös elämänhallintaan ja osallistumiseen<br />
nykyaikaisessa monimutkaistuvassa yhteiskunnassa.<br />
Ilman huippuosaamista ja ilman laajaa<br />
osaamista ei ole kestävää taloudellista menestystä<br />
eikä kestävää demokratiaa. Nämä ovat tuttuja väitteitä,<br />
eikä niistä ole kovin suurta erimielisyyttä.<br />
Kun näin on, ei ole yllättävää, että osaaminen<br />
on noussut yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi<br />
Euroopan Unionin politiikassa. Vuonna 2010<br />
hyväksytty Eurooppa 2020 -strategia asettaa viisi<br />
yleistavoitetta, joiden on tarkoitus ohjata kuluvan<br />
vuosikymmenen politiikkaa yhtä lailla EU:n tasolla<br />
kuin jäsenmaissakin. Näistä viidestä kaksi kohdistuu<br />
suoraan osaamiseen: koulukseen ja tutkimukseen.<br />
Kolme muuta (työllisyys, ilmasto ja energia, sekä<br />
köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen) ovat<br />
myös vahvasti riippuvaisia osaamisesta.<br />
Yksi seikka joka on noussut enenevässä määrin<br />
mielenkiinnon kohteeksi Euroopassa, on oppilaitosten<br />
rooli paikallisen ja alueellisen talouden<br />
ja kilpailukyvyn kannalta. Esimerkiksi tuoreissa<br />
aluepolitiikan linjauksissa laitetaan paljon painoarvoa<br />
osaamisen kehittämiselle ja oppilaitosten ja<br />
paikallisen elinkeinoelämän väliselle yhteistyölle.<br />
Eikä tämä teema suinkaan ole vain eurooppalainen,<br />
vaan samaa kysymystä pohditaan myös maailmanlaajuisesti,<br />
esimerkiksi OECD:n puitteissa. Tässä<br />
yhteydessä keskustelu on kohdistunut ennen kaikkea<br />
yliopistoihin ja korkeakouluihin, mutta myös<br />
ammatillisen koulutuksen rooli on nousemassa<br />
esiin enenevässä määrin.<br />
Otetaanpa käytännön esimerkki Yhdysvalloista.<br />
Amerikan Yhdysvaltain koulutusjärjestelmä on<br />
tunnettu erityisesti monista johtavista huippuyliopistoista.<br />
Sekin tunnetaan, että Yhdysvalloissa on<br />
kattava oppivelvollisuus ja järjestelmä periaatteessa<br />
tähtää siihen, että kaikki kävisivät ”high schoolin”<br />
joka suunnilleen vastaa meidän lukiota, mutta<br />
saattaa sisältää myös ammatillisesti suuntautuneita<br />
kursseja.<br />
Vähemmän tunnettua on se, mitä Yhdysvalloissa<br />
tapahtuu highschoolien ja yliopistojen välimaastossa.<br />
Varsin mielenkiintoinen tapaus tässä<br />
yhteydessä on ns ”Community Colleges” (CC) -oppilaitokset.<br />
Näitä kolmannen asteen oppilaitoksia on<br />
Yhdysvalloissa puolisentoista tuhatta, niitä riittää<br />
joka seutukunnalle, ja nimensä mukaisesti niiden<br />
alkuperäinen tavoite on ollut avata mahdollisuudet<br />
korkeakoulutason opiskeluun mahdollisimman monelle<br />
paikallisyhteisöjen puitteissa. Ne ovat yliopistoja<br />
halvempia ja niihin on avoin pääsy.<br />
CC-oppilaitoksista on ajan myötä kehittynyt<br />
tavallaan elinikäisen oppimisen keskuksia, joissa saman<br />
katon alla on mahdollisuus suorittaa yliopistoopintojen<br />
kaksi ensimmäistä vuotta, täydentää<br />
kesken tai heikoiksi jääneet high school -opinnot,<br />
suorittaa toisen asteen jälkeinen ammattitutkinto<br />
tai osia sellaisesta, osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen,<br />
osallistua vapaan sivistystyön<br />
kaltaisiin opintopiireihin jne. Community Colleges<br />
myös tarjoavat räätälöityä koulutusta paikallisten<br />
yritysten tarpeiden mukaan. Näitä oppilaitoksia on<br />
vaikea suoraan rinnastaa mihinkään suomalaisiin<br />
65
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
oppilaitoksiin: jonnekin ammatillisten oppilaitosten<br />
ja ammattikorkeakoulujen välimaastoon ne kaiketi<br />
sijoittuisivat.<br />
Viime aikoina näiden oppilaitosten merkitys on<br />
nostettu esille erityisesti aluekehityksen ja paikallisen<br />
osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Niillä<br />
onkin erityisen hyvät edellytykset ottaa vahva rooli<br />
tässä yhteydessä: ne ovat luontaisesti vahvasti kytköksissä<br />
sekä yliopistoihin että paikalliseen elinkeinoelämään<br />
ja paikalliseen kansalaisyhteiskuntaan<br />
laajemminkin.<br />
Yksi vahva esimerkki CC-oppilaitosten roolista<br />
paikallisen talouden kehittämisessä löytyy Pohjois-<br />
Karolinasta. Pohjois-Karolina on kulkenut läpi rajun<br />
rakennemuutoksen, kun sen perinteiset vahvat alat<br />
kuten huonekalu- ja tekstiiliteollisuus menettivät<br />
merkitystään 1900-luvun viimeisillä vuosikymmenillä.<br />
Yhdeksi uudeksi painopistealaksi Pohjois-Karolinassa<br />
valittiin viime vuosikymmenellä bioteknologia,<br />
osittain siksi, että alueelle oli jo sijoittunut<br />
runsaasti alan yrityksiä ja paikallisilla yliopistoilla<br />
oli tällä alalla vahva tutkimusperinne, jonka varaan<br />
voitiin rakentaa.<br />
Bioteknologiaklusterin rakentamiseen ryhdyttiin<br />
panostamaan Pohjois-Karolinassa 2000-luvun<br />
alussa strategisella otteella. Vuonna 2002 tehty<br />
perusanalyysi osoitti, että vaikka kysymyksessä<br />
on korkean teknologian ala, mahdollisista syntyvistä<br />
työpaikoista noin 70 prosenttia edellyttäisi<br />
yliopistotutkintoa alemman tason erityisosaamista.<br />
Suomeksi sanottuna hyvätasoista ammattitaitoa.<br />
Tiedettiin myös, että tämäntyyppinen työvoima<br />
on USAssakin selvästi vähemmän liikkuvaa kuin<br />
yliopistokoulutuksen omaava työvoima. Osaajat<br />
täytyi siis löytää omalta alueelta. Niinpä alueen<br />
CC-oppilaitokset otettiin alusta asti mukaan strategiatyöhön<br />
ja rakennettiin systeemi, jolla voitiin<br />
taata osaavaa työvoimaa ja räätälöityä koulutustarjontaa<br />
alueelle sijoittuvien bioteknologiayritysten<br />
tarpeisiin. Tätä käytettiin yhtenä keskeisenä<br />
houkuttimena markkinoitaessa aluetta yrityksille,<br />
jotka harkitsivat tuotannon sijoittamista sinne.<br />
Strategia tuotti tulosta: vuonna 2003 alueella oli<br />
227 bioteknologiayritystä, jotka työllistivät 34500<br />
työntekijää, vuonna 2009 yrityksiä oli 528 ja ne<br />
työllistivät 58 000 työntekijää. Bioteknologian<br />
erityisosaamisen opetus oli samana aikana levinnyt<br />
6:sta CC-oppilaitoksesta 53:een.<br />
Pohjois-Karolinan esimerkki ei ole toistettavissa,<br />
mutta siitä voidaan ottaa oppia. Euroopassa<br />
Pohjois-Irlanti onkin soveltanut omassa osaamisstrategiassaan<br />
juuri Pohjois-Karolinan kokemuksia.<br />
Keskeisiä onnistumista selittäviä tekijöitä näyttäisivät<br />
olevan esimerkiksi seuraavat seikat:<br />
• strateginen ote,<br />
• panostus perusteelliseen lähtötilanteen ja<br />
omien vahvuuksien tuntemiseen,<br />
• oppilaitossektorin tiivis ja täysivaltainen<br />
osallistuminen elinkeinopolitiikkaan,<br />
• eri tasoisten oppilaitosten välinen tiivis<br />
yhteistyö,<br />
• CC-oppilaitosten keskinäinen verkottuminen<br />
ja yhteistyö,<br />
• joustava ja saumaton koulutuksen tarjonta<br />
yritysten tarpeiden mukaan,<br />
• oppilaitosten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan<br />
välinen laaja kumppanuus.<br />
Tämä lista ei ole yllättävä, eikä se ole täydellinen<br />
ja sen rinnalle voisi kirjoittaa myös listan haasteista<br />
ja puutteista. Mutta jo näidenkin tekijöiden yhteen<br />
saattaminen on haaste ja riittänee antamaan<br />
ajateltavaa lukijalle. Menestystä osaamisen kehittämiseen.<br />
Lähteet<br />
Eurooppa 2020: http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm<br />
Aluepolitiikka ja Eurooppa 2020: http://ec.europa.eu/<br />
regional_policy/sources/docoffic/official/communic/<br />
smart_growth/comm2010_553_fi.pdf<br />
Ammatillisen koulutuksen painopisteet EU tasolla:<br />
http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/<br />
doc/vocational/bruges_fi.pdf<br />
Euroopan komission tiedonanto yliopistojen nykyaikaistamisesta:<br />
http://ec.europa.eu/education/higher-education/doc/com0911_en.pdf<br />
OECD, oppilaitokset ja alueellinen talous: www.oecd.<br />
org/edu/imhe/regionaldevelopment<br />
Pohjois-Irlannin ”oppitunti” Pohjois-Karolinan bioteknologiasta<br />
ja CC oppilaitoksista: http://www.delni.gov.<br />
uk/es/index/publications/pubs-successthroughskills/<br />
north-carolina-bioscience.htm<br />
66
Juhani Honka<br />
Osaamisen ja koulutuksen merkitys aluekehityksessä<br />
Artikkeli<br />
Kirjoittaja on Kanta-Hämeen maakuntajohtaja,<br />
diplomi-insinööri, kasvatustieteiden tohtori, dosentti.<br />
Hän on toiminut johtamistehtävissä yksityisellä<br />
sektorilla mm. Valmetilla, Enso Gutzeitilla ja Meritassa<br />
sekä valtionhallinnossa ja kuntayhtymissä.<br />
Hän on toiminut mm. henkilöstön kehittämisen<br />
ja ammatillisen korkeakoulutuksen professorina<br />
Tampereen yliopistossa sekä vierailevana professorina<br />
Kanadassa ja Virossa.<br />
Osaamisen ja koulutuksen merkitys<br />
alueellisessa kehittämisessä<br />
Osaamisen merkitys alueellisessa kehittämisessä<br />
on erittäin suuri ja se korostuu jatkuvasti. On osattava<br />
tehdä oikeita asioita oikealla tavalla. Osaamisvaatimukset<br />
muuttuvat yhä kiihtyvällä vauhdilla ja<br />
jos alueella ei ole tarvittavaa osaamista sitä kannattaa<br />
hankkia. Rehellisesti sanoen kaikilla alueillamme<br />
on kiire panostaa vahvasti oikean osaamisen<br />
kehittämiseen.<br />
Koulutuksella on puolestaan vahva yhteys<br />
osaamisen ja sen kehittymiseen. Oikealla koulutuksella<br />
pystytään aikaansaamaan sellaista osaamista,<br />
jolla alueellinen kehittäminen ja alueiden menestyminen<br />
turvataan! Oma vankka näkemykseni on<br />
kuitenkin se, että suomalaisen koulutusjärjestelmän<br />
pitäisi – monista mainesanoistaan huolimatta –<br />
pystyä huomattavasti parempaan hyötysuhteeseen<br />
kuin mihin se tällä hetkellä pystyy. Koulutusjärjestelmämme<br />
takaa kaikille mahdollisuuden koulutukseen;<br />
se on tasa-arvoinen ja maksuton. Meillä on<br />
maailman parhaat välineet, laitteet ja koulurakennukset.<br />
Suomalainen viettää aikaa koulunpenkillä<br />
maailmanennätyksiä hipovan ajan. Suomi kyllä<br />
panostaa koulutukseen.<br />
Jos sitten katsotaan millaisia osaajia koulutusjärjestelmämme<br />
tuottaa, siinä on toivomisen varaa<br />
paljonkin. Vertailuissa pärjäävä koulutusjärjestelmämme<br />
on liian instituutiomuotoinen ja byrokraattinen.<br />
Sillä on rajut reviirirajat. Se ei hanki eikä<br />
hyödynnä riittävästi ennakointitietoa. Se unohtaa,<br />
että ajan ja paikan kahleet ovat koulutuksessa jo<br />
kauan sitten murtuneet. Ihminen voi nykyisin oppia<br />
lähes mitä vaan, missä vaan ja milloin vaan. Näistä<br />
seikoista johtuen koulutusjärjestelmämme kriittiset<br />
arvioijat toteavat, että ”vuotaa kuin seula”. Tässä<br />
yhteydessä on todettava, että kyllä meiltä toki<br />
löytyy myös malliksi kelpaavaa, ”mitat täyttävää”<br />
koulutustakin.<br />
Maan hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset<br />
maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen<br />
2020 mennessä. Se on hyvä tavoite, mutta<br />
ei toteudu muodollisia koulutustasoja nostamalla.<br />
Huomio on kiinnitettävä siihen millaisia osaajia koulutusjärjestelmämme<br />
eri asteet tuottavat. Kyse ei<br />
ole pelkästään siitä mitä osataan ns. ensimmäisen<br />
tutkinnon jälkeen vaan miten ihmiset kytketään<br />
järjestelmällisen koko työuran kattavan jatkuvan<br />
oppimisen systeemiin.<br />
Myös Eurooppa 2020 -strategia nojaa vahvasti<br />
osaamisen kehittämiseen. Strategian painopisteinä<br />
ovat mm. koulutus ja tutkimus. Niistä haetaan apua<br />
Euroopan unionissakin työllisyyden parantamiseen,<br />
ilmasto- ja energiaongelmiin sekä köyhyyden ja<br />
syrjäytymisen ehkäisemiseen.<br />
Osaamisvaatimukset muuttuvat –<br />
muuttuuko koulutus?<br />
Mikäli suomalaiset aikovat olla maailman osaavin<br />
kansa vuonna 2020, meidän on siirryttävä rakenteiden<br />
ja hallintojen tarkasteluista nopeasti ympärillämme<br />
tapahtuvien muutosilmiöiden ja niiden<br />
haltuunoton tarkasteluun. Eli millaista osaamista<br />
meillä pitää olla, että selviämme haasteista. Nämä<br />
haasteet ovat kyllä tiedossa. Niistä on tutkimustietoa<br />
ja julkaisuja vaikka millä mitalla, mutta ne<br />
eivät meillä välity koulutuksen järjestäjille niin, että<br />
ne aiheuttaisivat riittävän muutoksen koulutuksen<br />
67
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
sisällöissä ja järjestelyissä. Otan tähän esimerkiksi<br />
yhden ilmiön – globalisaation – joka on tosiasia ja<br />
jonka tulemisesta on puhuttu ainakin neljännesvuosisata,<br />
mutta jota koulutusjärjestelmämme ei ole<br />
ottanut likikään riittävästi huomioon.<br />
Globalisoituminen on yksi vahvimmista toteutuneista<br />
megatrendeistä. Globalisaatio on monitasoinen<br />
prosessi, johon keskeisesti liittyy ihmisten,<br />
tavaroiden sekä tiedon vaihdon ja liikkumisen valtava<br />
lisääntyminen maapallolla. Globalisaatio voidaan<br />
ymmärtää maailman pienenemisenä, jolla on sekä<br />
taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen että kulttuurinen<br />
ulottuvuus. Yhteiskunnat ja yksilöt kasvavat<br />
tieto- ja viestintäteknologian kehityksen kautta<br />
yhteen monella tavalla, ja toisaalta myös maailman<br />
ongelmat alkavat olla yhteisiä. Erityisesti uuteen<br />
teknologiaan perustuva infrastruktuuri sekä maailmankaupan<br />
vapautuminen ovat avanneet ovet<br />
informaatioon ja verkottumiseen pohjautuvaan<br />
kehitykseen. Globalisaation vaikutuksesta rutiinituotanto<br />
siirtyy halvempiin maihin ja kehittyneemmät<br />
maat erikoistuvat korkeampaan osaamiseen perustuvaan<br />
luovempaan työhön. Pääomat, innovaatiot,<br />
informaatio ja asiantuntijuus välittyvät reaaliaikaisina<br />
paikasta toiseen – ajan ja paikan välinen suhde<br />
kutistuu. (Hanhinen 2010)<br />
Puhumme sujuvasti kuinka maailma on muuttunut<br />
ja muuttuu; on informaatioyhteiskuntaa,<br />
tietoyhteiskuntaa, luovuuden yhteiskuntaa sekä<br />
verkostoyhteiskuntaa, ja nyt ubiikkiyhteiskuntaa<br />
jossa langaton tiedonsiirto ja verkottaminen ovat<br />
mahdollisia kenelle tahansa ja missä tahansa.<br />
Kysymys kuuluu, miten koulutuksemme on reagoinut<br />
ja reagoi näihin haasteisiin. Eikö sen pitäisi<br />
olla eturintamassa viemässä kehitystä eteenpäin ja<br />
varmistaa, että meillä on riittävää osaamista?<br />
Samaan tapaan kuin toimintaympäristön muutospaineet<br />
ovat ajaneet liike-elämän ja organisaatiot<br />
purkamaan ja uudistamaan rakenteitaan,<br />
toimintamallejaan ja strategioitaan, pitää uudistaa<br />
myös koulutustamme. Menestyksen kompleksisissa<br />
ja dynaamisissa olosuhteissa työorganisaatioiden<br />
tulee olla rakenteeltaan joustavia ja verkostuneita.<br />
Niin tulee olla koulutusjärjestelmänkin. Innovaatiot<br />
ja jatkuva uuden kehittäminen ovat elinehto.<br />
Yhteisöjen verkostoissa yksilöt ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa<br />
keskenään ja tässä interaktiossa<br />
välittyvät inhimilliset ideat ovat kumuloituvia. Tätä<br />
tarvitaan lisää oppilaitoksiimme.<br />
Uudenaikainen yhteistyö yritysten välillä,<br />
erilaiset yritysverkostot ja yritysten väliset liittoumat<br />
ovat lisääntyneet. Hallinnollisia hierarkioita<br />
on madallettu ja siirrytty uuden infrastruktuurin<br />
ominaispiirteitä paremmin hyödyntävään verkostopohjaiseen<br />
toimintaan ja tiimityöhön. Koska<br />
verkostojen perusajatus korostaa vuorovaikutusta<br />
ja itseohjautuvuutta, ne myös murtavat hierarkioita<br />
sekä kyseenalaistavat vakiintuneita valtasuhteita.<br />
Vuorovaikutus muiden kuin oman työryhmän<br />
jäsenten kanssa tuottaa uudenlaisia oivalluksia,<br />
laajentaa näkemystä organisaatiosta ja auttaa näkemään<br />
uusia mahdollisuuksia omassa toiminnassa.<br />
Kysynkin, että missä määrin oppilaitoksemme<br />
antaa valmiuksia tällaiseen toimintaan?<br />
Kun osaamisvaatimukset muuttuvat, on koulutuksenkin<br />
muututtava.<br />
Takaisin suomalaiseen aluekehittämiseen<br />
Suomessa sisään ajetaan parhaillaan uuden aluekehityslain<br />
mukaista systeemiä: Maakunnan liitoilla on<br />
vastuu keskipitkän ja pitkän aikavälin ennakoinnista<br />
sekä koulutustavoitteiden koordinoinnista. Toivottavasti<br />
nyt alueella onnistutaan ennakointitiedon<br />
hankinnassa ja koulutuskoordinaatiossa aiempaa<br />
paremmin niin, että koulutuksemme tuottaisi alueiden<br />
kehittämisessä tarvittavaa oikeaa osaamista.<br />
Tämä edellyttää mm. ennakointimenetelmien<br />
kehittämistä, perinteisten raja-aitojen kaatoa sekä<br />
rakentavan vuorovaikutuksen lisäämistä. Hyvistä<br />
käytännöistä kannattaa ottaa oppia.<br />
Tämän artikkelin otsikkoa ajatellen saattaisi olla<br />
paikallaan benchmarkata mm. Yhdysvalloissa olevia<br />
Community Colleges -oppilaitoksia. Niitä tuodaan<br />
nyt toistuvasti esille aluekehityksen dynamoina. Ne<br />
ovat ottaneet roolia mm. elinkeinoelämän, yliopistojen<br />
ja kansalaisyhteiskunnan linkittäjinä.<br />
Lopuksi<br />
Suomessa ei tapahdu elintärkeää alueiden kehittymistä<br />
ellemme varmista, että tarvittavaa<br />
uudenlaista osaamista on saatavilla. Tästä taas<br />
lankeaa keskeisin vastuu yhteiskunnan ylläpitämille<br />
oppilaitoksille, joiden on tartuttava uudella otteella<br />
oman toimintansa muuttumiseen ja kehittämiseen.<br />
68
Valtioneuvosto tulee pikapuoliin hyväksymään<br />
koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman<br />
vuosille <strong>2011</strong>–2016, jossa sen kauniit ja ylevät<br />
tavoitelauseet saataisiin muuttumaan todelliseksi<br />
osaamiseksi ja Suomi hallitusohjelman mukaisesti<br />
maailman osaavimmaksi kansaksi, on oppilaitostemme<br />
syytä katsoa peiliin ja aloittaa sisältöjen ja<br />
työtapojen mittava uudistustyö.<br />
Toivoisin myös, että pikaisesti perustettaisiin<br />
poikkitieteellinen huippuasiantuntijoiden tutkimustiimi,<br />
jonka tehtävänä olisi selvittää ja mallintaa<br />
koulutuksen vaikuttavuutta ja hyötysuhdetta.<br />
Näkökulma olisi ”millaista osaamista, millaisilla<br />
panostuksilla”.<br />
Lähteet<br />
Hanhinen, T. (2010). Työelämäosaaminen. Acta Universitatis<br />
Tamperensis 1571.<br />
Koulutus ja tutkimus vuosina 2012–2016. Koulutuksen<br />
ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, luonnos<br />
13.9.<strong>2011</strong>. Opetus- ja kulttuuriministeriö.<br />
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma.<br />
(22.6.<strong>2011</strong>).<br />
69
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
6 Näkökulmia työvoimakysymyksiin<br />
Artikkeli<br />
Pauli Forma ja Jussi Mattila<br />
Kunta-alan ikärakenne johtaa nopeaan eläkepoistumaan<br />
Pauli Forma, VTT, dos., Keva, työskentelee<br />
Kevassa tutkimus- ja kehittämisjohtajana.<br />
Jussi Mattila, Keva, FM, työskentelee Kevassa<br />
tilastomatemaatikkona.<br />
Kuntien tehtävien lisääntymisen ja palvelujen kattavuuden<br />
laajenemisen myötä kuntasektorin koko<br />
henkilöstön määrällä mitattuna kasvoi nopeasti<br />
1970- ja 1980-luvuilla. Tämä kehitys jatkui aina<br />
1990-luvun laman alkuun saakka. Henkilöstömäärä<br />
väheni hivenen 1990-luvulla, mutta kuntatyöntekijöiden<br />
määrä ei ole koskaan vähentynyt voimakkaasti<br />
esimerkiksi irtisanomisten vuoksi. Näistä<br />
syistä kunta-alan ikärakenne on varsin vinoutunut.<br />
Vanhempia, lähellä eläkkeelle siirtymisikää olevia,<br />
työntekijöitä on suhteellisesti enemmän kuin nuorempiin<br />
ikäluokkiin kuuluvia työntekijöitä.<br />
Ikärakenne johtaa nopeaan eläkepoistumaan.<br />
Tässä artikkelissa tarkastellaan kunta-alan työntekijöiden<br />
(KuEL-vakuutettujen) eläkepoistumaa<br />
perustuen vuonna 2009 laadittuun kunta-alan eläkepoistumaennusteeseen<br />
vuosille 2010–2030 (Kuntien<br />
eläkevakuutus 2009). Ennusteessa on otettu<br />
huomioon vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle<br />
siirtyvät, lähtökohtana vuoden 2008<br />
lopussa vakuutetut henkilöt. Uusia kunta-alalle<br />
tulevia henkilöitä ei ennusteessa huomioida, vaan<br />
ennuste kuvaa nimenomaan vuoden 2008 lopun<br />
vakuutettujen eläkepoistumaa. Tästä huolimatta<br />
ennuste antaa hyvän kuvan kunta-alan eläkepoistuman<br />
mittakaavasta ja sen aiheuttamista haasteista.<br />
Kuviosta 1 ilmenee, että kokonaisuutta tarkastellen<br />
KuEL-vakuutettujen eläkepoistuma nopeutuu<br />
vuoteen 2015 saakka. Näinä vuosina eläkkeelle siirtyy<br />
vuosittain 16 000–17 000 työntekijää. Vuodesta<br />
2016 eläkepoistuma hidastuu hivenen. Vuonna<br />
2024 eläkepoistuma on poikkeuksellista, koska<br />
tuolloin täyttää 65 vuotta viimeinen ikäluokka,<br />
johon kuuluvilla työntekijöillä on 65 vuotta alempia<br />
eläkeikiä.<br />
Ammattialojen välillä on eroja eläkepoistumassa<br />
(kuvio 2). Koko kunta-alaa voimakkaampaa<br />
eläkepoistuma on yleisellä alalla (erilaiset hallintotehtävät)<br />
sekä toisaalta teknisellä alalla (yleensä<br />
teknisen toimen ammatit). Näillä aloilla yli 70<br />
prosenttia työssä olevista työntekijöistä siirtyy<br />
eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Keskimääräistä<br />
tilannetta vähäisempää eläkepoistuma on sosiaali-,<br />
terveys- sekä sivistysaloilla. Sosiaali- ja terveysalan<br />
eläkepoistuma on noin 60 prosenttia vuoteen 2030<br />
mennessä ja sivistysalalla 57 prosenttia.<br />
Maakuntia tarkasteltaessa havaitaan, että<br />
eläkepoistuma on kaikkein voimakkainta Lapissa,<br />
Kainuussa sekä Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa<br />
(kuvio 3). Näissä maakunnissa eläkkeelle vuoteen<br />
2030 mennessä siirtyy vähintään 58 prosenttia<br />
työntekijöistä. Toisaalta vähäisintä eläkepoistuma<br />
on Ahvenanmaalla, Uudellamaalla sekä Varsinais-<br />
Suomessa ja Pohjanmaalla. Näissä maakunnissa<br />
eläkkeelle siirtyy noin 60 prosenttia työntekijöistä<br />
tai vähemmän.<br />
Kuviosta 4 ilmenevät ammattiryhmäkohtaiset<br />
eläkepoistumatiedot. Ammattiryhmiä, joissa<br />
eläkepoistuma on tulevina vuosina nopeaa, ovat<br />
osastonhoitajat, kodinhoitajat ja kotiavustajat<br />
sekä siivoojat ja sihteerit. Näissä ammattiryhmissä<br />
eläkepoistuma vuoteen 2030 mennessä on lähes<br />
80 prosenttia nyt työssä olevista. Toisaalta lääkärit,<br />
palomiehet, sairaanhoitajat ja opettajat ovat<br />
70
ammattiryhmiä joiden kohdalla eläkepoistuma on<br />
hitaampaa. Lääkäreiden ja palomiesten kohdalla<br />
eläkepoistuma on noin 40 prosenttia vuoteen 2030<br />
mennessä, eri opettajaryhmistä noin 50 prosenttia<br />
siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä.<br />
Kuvio 1. KuEL-vakuutettujen työntekijöiden eläkepoistuma vuosina 2010–2030.<br />
Henkilöä<br />
20 000<br />
18 000<br />
16 000<br />
14 000<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
0<br />
2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030<br />
Kuvio 2. KuEL-vakuutettujen työntekijöiden eläkepoistuma ammattialoittain vuosina 2010–2030.<br />
Yleinen<br />
Tekninen<br />
Sosiaali<br />
Terveys<br />
Sivistys<br />
Koko kunta-ala<br />
0 10 20 30 40 50 60 70 80<br />
% vakuutetuista<br />
2010-2015 2016-2020 2021-2025 2026-2030<br />
71
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuvio 3. KuEL-vakuutettujen työntekijöiden eläkepoistuma<br />
kunnallisessa eläkejärjestelmässä<br />
maakunnittain vuosina 2010–2030.<br />
Kuvio 4. KuEL-vakuutettujen työntekijöiden<br />
eläkepoistuma eräissä kunta-alan ammateissa<br />
vuosina 2010–2030.<br />
Lappi<br />
Kainuu<br />
Etelä-Savo<br />
Pohjois-Karjala<br />
Kymenlaakso<br />
Pohjois-Savo<br />
Etelä-Karjala<br />
Satakunta<br />
Päijät-Häme<br />
Keski-Suomi<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Kanta-Häme<br />
Itä-Uusimaa<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Pirkanmaa<br />
Varsinais-Suomi<br />
Uusimaa<br />
Pohjanmaa<br />
Ahvenanmaa<br />
Koko kunta-ala<br />
0 10 20 30 40 50 60 70 80<br />
% vakuutetuista<br />
2010-2015 2016-2020 2021-2025 2026-2030<br />
Osastonhoitajat<br />
Kodinhoitajat ja kotiavustajat<br />
Siivoojat<br />
Sihteerit<br />
Sairaala- ja hoitoapulaiset<br />
Kokit, keittäjät ja kylmäköt<br />
Kiinteistöhuoltomiehet<br />
Johdon sihteerit, osastosiht. ym.<br />
Perhepäivähoitajat ym.<br />
Keittiöapulaiset<br />
Maatalouslomittajat<br />
Aineenopettajat ja lehtorit<br />
Terveydenhoitajat<br />
Sosiaalityöntekijät<br />
Perushoitajat ja lähihoitajat<br />
Lastenhoitajat ja päiväkotiapul.<br />
Kunnallishall. erityisasiantuntijat<br />
Muut perusk. ja luk. leht. ja t.op.<br />
Sosiaalialan ohjaajat ja kasvatt.<br />
Henkilökohtaiset avustajat ym.<br />
Lastentarhanopettajat<br />
Erityisopettajat<br />
Opettajat ja opetusal. erit.as.t.<br />
Sairaanhoitajat<br />
Luokanopettajat<br />
Palomiehet<br />
Muut lääkärit<br />
Koko kunta-ala<br />
0 20 40 60 80 100<br />
% vakuutetuista<br />
2010-2015 2016-2020 2021-2025 2026-2030<br />
Lopuksi<br />
Eläkepoistuma asettaa merkittäviä haasteita<br />
kunta-alalle. Eläkkeelle siirtyvien tilalle tulisi kyetä<br />
rekrytoimaan uutta työvoimaa. Kevan Kuntatyö<br />
2010-tutkimuksen mukaan rekrytointi kotimaasta<br />
on keskeisin ratkaisu eläkepoistuman korvaamisessa<br />
(Kuntatyö 2010). Kuntasektori on rekrytoinnin<br />
suhteen kuitenkin varsin haasteellisessa<br />
tilanteessa kun muilla työmarkkinasektoreilla on<br />
samaan aikaisesti merkittäviä työvoimatarpeita.<br />
Suuri eläkepoistuma merkitsee joka tapauksessa<br />
sitä, että kunta-alan työntekijöiden keskuudessa<br />
tapahtuu varsin voimakas ja nopea sukupolvenvaihdos.<br />
Tämän muutostilanteen johtaminen<br />
asettaa kunnat lähivuosina vaativaan tilanteeseen.<br />
Kyselyjen mukaan kaikki kunnat eivät ole samassa<br />
määrin valmistautuneet eläkepoistuman korvaamiseen<br />
(Halmeenmäki 2010). Vaikka eläkepoistuma<br />
asettaa haasteita, saattaa se tarjota myös mahdollisuuksia<br />
kunta-alan rakenteelliseen uudistumiseen<br />
lähivuosina.<br />
Lähteet<br />
Halmeenmäki 2010. Kunta-alan eläkepoistuman haasteet<br />
ja ratkaisumallit. Kuntien eläkevakuutus. Helsinki.<br />
Kuntien eläkevakuutus 2009. Kunta-alan eläkepoistuma<br />
2010–2030. Kuntien eläkevakuutuksen raportteja<br />
2/2009. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki.<br />
Kuntien eläkevakuutus 2010. Kuntatyö 2010 -tutkimuksen<br />
sähköinen aineisto.<br />
72
Riikka-Maria Yli-Suomu<br />
Osaavan työvoiman saatavuus<br />
Artikkeli<br />
Kirjoittaja on kasvatustieteen maisteri, tradenomi,<br />
joka työskentelee kehittämispäällikkönä KT Kuntatyönantajissa<br />
tehtävänään johtajaa Osaavan työvoiman<br />
saatavuuteen liittyvää Kuntatyö-yhteistyötä<br />
KT:n, Kevan ja Kuntaliiton kesken.<br />
Osaavan työvoiman saatavuuteen<br />
vaikuttavia tekijöitä kunta-alalla<br />
Kuntapalvelut ovat yhteiskuntamme kriittinen<br />
menestystekijä. Julkisten palveluiden tuottaminen<br />
pohjautuu henkilöstöön, joka on osaavaa ja voi<br />
hyvin. Kunta-alan henkilöstön eläköityminen, huoltosuhteen<br />
muuttuminen, väestön keskittyminen<br />
kasvukeskuksiin ja näistä johtuva palvelutarpeiden<br />
kasvu sekä kuntatalouden kehitys ja palveluiden<br />
tuotantotapamuutokset haastavat yhteiskunnalliseen<br />
keskusteluun ja konkreettisiin toimenpiteisiin<br />
työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.<br />
Henkilöstön riittävyyden turvaamista voidaan<br />
tarkastella henkilöstön työssäjatkamisen ja uuden<br />
henkilöstön saatavuuden näkökulmasta. Valtakunnalliset,<br />
alueelliset ja paikalliset keinot vaikuttaa<br />
henkilöstön riittävyyteen on tunnistettu, mutta<br />
niiden toteuttaminen vaatii uudenlaista asennetta<br />
ja osaamista poliittisessa päätöksenteossa ja työnantajien<br />
toiminnassa. Henkilöstön puute vaikuttaa<br />
nopeasti palveluiden tuottamiseen ja alan kehittämiseen.<br />
Henkilöstön merkitys korostuu työvoimaintensiivisellä<br />
kunta-alalla, joissa henkilöstö on paitsi<br />
keskeisin, usein myös ainut organisaation resurssi.<br />
Seuraavassa käsitellään keinoja ja kanavia, joilla<br />
vaikutetaan kunta-alan henkilöstön riittävyyteen.<br />
Osaamisen kehittäminen tukee<br />
työssäjatkamista<br />
Kilpailu työvoimasta kiristyy. Työntekijät vaihtavat<br />
yhä helpommin työpaikkaa, eikä yhteen työnantajaan<br />
sitouduta kuten aiempina vuosikymmeninä.<br />
Työssäviihtymiseen vaikuttavat merkittävästi työn<br />
houkuttelevuus, työyhteisön luonne, organisaatiokulttuuri,<br />
johtamistavat ja alan yleinen kiinnostavuus.<br />
Työssäjatkamista tukevia asioita ovat työhyvinvoinnin<br />
edistäminen, työkyvyn ylläpitäminen<br />
sekä työkyvyn ja työn vaatimusten yhteensovittaminen.<br />
Henkilöstöjohtamisen käytäntöjen edistyneisyydellä<br />
on merkittävä vaikutus työtyytyväisyyteen<br />
ja työpaikan vaihtoalttiuteen.<br />
Osaamisen varmistaminen on keskeinen keino<br />
lisätä tuottavuutta, mutta myös työntekijän omaa<br />
jaksamista ja työmotivaatiota. Osaamisen kehittäminen<br />
lähtee perehdyttämisestä ja päättyy eläkkeelle<br />
siirtyvän henkilön osaamisen siirtämiseen<br />
muille työntekijöille. Työuran aikana henkilöstön<br />
kehittymistä voidaan tukea muun muassa johtamisen<br />
ja esimiestyön kehittämisellä, henkilöstökoulutuksella<br />
(jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus)<br />
ja erilaisilla työssäoppimisen tavoilla (mentorointi,<br />
tutorointi, osaamisen jakaminen, työ- ja henkilökierto,<br />
tiimityö). Esimerkiksi henkilöstökoulutukseen<br />
osallistuneiden ikääntyneiden työura on tutkitusti<br />
pidempi kuin osaamisen kehittämistoimien ulkopuolelle<br />
jääneiden. Kuntien palvelutuotannon muutoksessa<br />
ja taloudellisessa tilanteessa on tärkeää,<br />
että jokainen työntekijä on oikealla paikalla tekemässä<br />
oikeita tehtäviä oikeassa työprosessissa ja<br />
oikeaan aikaan.<br />
Kunta-ala tutuksi nuorten keskuudessa<br />
Mielikuvat, kunta-alan vetovoima ja alan työtehtävien<br />
houkuttelevuus ovat avainasemassa uuden<br />
työvoiman saatavuudessa. Kuntien haasteena on<br />
työnantaja- ja organisaatiomielikuvan rakentaminen.<br />
Tähän tarvitaan sekä markkinointiosaamista<br />
että henkilöstöjohtamisen osaamista. Tulevaisuuden<br />
työntekijöiden arvoissa ja asenteissa on<br />
aiempaa enemmän vaihtelua. Työelämään tulevat<br />
sukupolvet vaativat aiempaa enemmän joustavuutta<br />
ja vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä tekemi-<br />
73
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
seen. Materiaalisten etujen jatkuva kasvattaminen<br />
ei ole enää tärkein työnteon motiivi.<br />
Kunta-alan työtehtäviä on markkinoitava. Kuntien<br />
on jalkauduttava nuorten ja opiskelijoiden pariin<br />
siinä missä yksityiset työnantajat ja valtio ovat sen<br />
jo tehneet. Kunta-alan erityisenä valttina on tehtävien<br />
yhteiskunnallinen merkitys ja ihmisläheisyys,<br />
joiden arvo ei ole vähentymässä tulevien sukupolvienkaan<br />
kohdalla. Kunta-alalla on paljon erilaisia<br />
työtehtäviä, joista julkisuudessa näkyy vain osa.<br />
Palveluiden tuotantotapamuutokset tarjoavat haastavia<br />
työtehtäviä tutkintotaustaan katsomatta. Tehtävä<br />
ei ole kuitenkaan yksin työnantajien harteilla.<br />
Kunta-alan tunnettuutta on lisättävä ja työnantajaimagoa<br />
parannettava myös yhteiskunnallisessa<br />
keskustelussa. Kunta-alan työtehtävistä pitäisikin<br />
kyetä antamaan selkeä ja ajantasainen kokonaiskuva,<br />
jota ei hallitse vain muutamat ammatit.<br />
Työpaikkojen ja koulutuksen yhteistyö ovat<br />
parasta rekrytointimarkkinointia tulevan työvoiman<br />
houkuttelemiseksi. Työelämäyhteistyö ammattija<br />
aikuisopistojen sekä korkeakoulujen kanssa on<br />
tärkeää. Yhteistyö tarkoittaa harjoittelupaikkojen<br />
lisäämistä, opettajien työelämäosaamisen kehittämistä<br />
ja harjoitteluohjaajien valmentamista sekä<br />
innovatiivisten yhteistyömallien synnyttämistä.<br />
Osaamistarpeiden ennakoinnista pohja<br />
koulutuksen suunnitteluun<br />
Nuoria ei houkutella kunta-alalle pelkästään markkinointia<br />
lisäämällä. Kyse on myös työelämän vaikuttamismahdollisuuksista<br />
koulutussuunnitteluun.<br />
Kokonaiskuva kunta-alan määrällisestä ja laadullisesta<br />
työvoimatarpeesta on vajaa. Valtakunnalliseen<br />
koulutussuunnitteluun ei ole kyetty antamaan<br />
riittävästi työelämätietoa kunta-alalta.<br />
Koulutuksen määrällistä ennakointia ja sisältöjen<br />
suunnittelua tulee edeltää työelämässä tarvittavan<br />
osaamisen ennakointi. Työnantajat kykenevät arvioimaan<br />
määrällisen rekrytointitarpeensa lähivuosille.<br />
Sen sijaan osaamistarpeiden ennakointi on<br />
vaikeaa. Henkilöstösuunnittelussa joudutaan miettimään,<br />
mitä osaamista organisaatiosta poistuu, mitä<br />
osaamista nykyisillä työntekijöillä on, miten heidän<br />
osaamistaan tulisi kehittää ja mitä osaamista puuttuu.<br />
Tarvitaan systemaattinen, mutta dynaaminen<br />
järjestelmä, jonka avulla saadaan luotettavaa tietoa<br />
kuntien osaamis- ja työvoimatarpeista. KT Kuntatyönantajat,<br />
Suomen Kuntaliitto ja Keva tekevät<br />
tiivistä yhteistyötä tietovajeen paikkaamiseksi ja<br />
työnantajien tukemiseksi. Ennakointitiedon perusteella<br />
huolehditaan siitä, että koulutuspaikkoja on<br />
riittävästi keskeisille aloille julkisen työnantajan<br />
tarpeisiin.<br />
Ammattirakenteet ja kelpoisuusehdot<br />
murroksessa<br />
Kunta-alan työtehtävät ovat tyypillisesti tarkkaan<br />
säädeltyjä ja ammattirakenteet perinteisiä. Osaamistarpeiden<br />
muuttuessa myös ammattirakenteita<br />
ja niiden toimivuutta uusissa palvelukokonaisuuksissa<br />
on arvioitava. Mikäli perinteiset ammattirakenteet<br />
kaipaavat uudistusta, on asialla suora<br />
vaikutus sekä kelpoisuusehtoihin että tutkintorakenteisiin.<br />
Kelpoisuusehdot ovat osin tiukkoja, eikä<br />
niitä ole tarkistettu nykyisten tutkintojen antamien<br />
osaamistaitojen mukaisiksi. Korkea koulutustaso ei<br />
takaa henkilön sopivuutta tehtävään tai sitä, että<br />
hän pysyisi tehtävässään, mikäli koulutus ja osaaminen<br />
eivät vastaa työtehtäviä.<br />
Opintoaikojen nopeuttaminen ja<br />
osaamisen tunnustaminen tärkeää<br />
Työvoiman saatavuutta ja työurien pidentämistä<br />
voidaan parantaa myös valmistumista nopeuttavilla<br />
ja läpäisyä parantavilla toimenpiteillä. Tällä<br />
hetkellä ammattikorkeakouluista valmistuneiden<br />
mediaani-ikä on 25,1 ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta<br />
valmistuneiden 27,3 vuotta. Suomalaisista<br />
20–29-vuotiaista 43 prosenttia on opiskelemassa.<br />
Tämä on OECD-maiden korkein luku. Luvut kertovat<br />
suomalaisten halusta opiskella, mutta myös koulutusjärjestelmän<br />
tehottomuudesta.<br />
Koska nykyinen koulutusjärjestelmä ei pysty<br />
tuottamaan arvioiden mukaista määrää uutta<br />
työvoimaa, elinikäisen oppimisen ja aikuisväestön<br />
merkitys työvoiman saatavuudessa. Huomio<br />
kääntyy työpaikan, alan ja ammatin vaihtajiin sekä<br />
aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Ammattitaidon<br />
kehittymisen ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä<br />
on vahvistettava mahdollistamalla joustava lisäkouluttautuminen<br />
työn ohessa ja aiemmin hankitun<br />
osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.<br />
74
Erilaisten tekijöiden työpanos<br />
hyödynnettävä<br />
Potentiaalisia työntekijöitä ovat myös työttömät,<br />
osatyökykyiset ja maahanmuuttajat. Työttömien<br />
työllistymismahdollisuuksia parannetaan työ- ja<br />
elinkeinoministeriön toimesta muun muassa<br />
sijoitustyöllä ja koulutuksella, joka tähtää työttömien<br />
ammattitaidon parantamiseen. Sijoitustyössä<br />
ministeriö maksaa palkan osittain tai kokonaan<br />
työnantajan rekrytoidessa työttömän. Työttömyys<br />
kohdistuu yleensä enemmän miehiin kuin naisiin.<br />
Naisia myös ohjataan sijoitustöihin miehiä useammin.<br />
Sijoitetuista naisista 40 prosenttia työllistyy<br />
sosiaali- ja terveyspalveluihin, 15 prosenttia<br />
opetusalalle ja viidennes muihin yhteiskunnallisiin<br />
palveluihin. Kunta-ala on siis merkittävä työttömien<br />
työllistäjä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuoriin<br />
työttömiin.<br />
Osatyökykyisten määrä on ollut jatkuvassa<br />
kasvussa työelämässä. Suomalainen työkulttuuri<br />
on perustunut vahvasti ”sadan prosentin työhön ja<br />
vähän päälle”. Osatyökykyisten työpanosta ei ole<br />
hyödynnetty riittävästi. Työprosessien ja -olojen<br />
täytyy jatkossa mahdollistaa vajaakin työkyky.<br />
Työvoimatarjonnassa on entistä enemmän<br />
myös työikäisiä, jotka ovat valmiita tinkimään<br />
toimeentulostaan voidakseen työskennellä osaaikaisesti.<br />
Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi pienten<br />
lasten vanhemmat, opiskelijat ja ns. surffarit, jotka<br />
haluavat viettää osan vuodestaan harrastustensa<br />
parissa. Samoin hyväkuntoisista eläkkeelle jääneistä<br />
moni voisi jatkaa omien halujensa ja jaksamisensa<br />
mukaan työelämässä. Heitä varten tarvitaan<br />
joustavia toimintamalleja työyhteisöihin. Pienikin<br />
eläkeläisten työpanos on merkittävä lisäresurssi<br />
työvoimana.<br />
Työvoimaa ulkomailta<br />
Suomeen muuttaa vuosittain noin 20 000 ulkomaalaista<br />
ja vajaat 10 000 suomalaista. Maahanmuuttajien<br />
rooli työvoimana on merkittävä. Haasteena<br />
on kuitenkin se, että ulkomaalaisista tulijoista noin<br />
viidennes lähtee jonkin ajan kuluttua Suomesta.<br />
Toisena haasteena on ulkomaalaistaustaisten työikäisten<br />
alhainen työllisyys (55 %). Potentiaalisen<br />
työvoiman määrä on siis merkittävä. Kunta-alan<br />
työtehtäviin sijoittumisessa suurin este on kielitaidon<br />
tai perusopetuksen jälkeisen koulutuksen<br />
puute. Näiden lisäksi ongelmana on se, ettei maahanmuuttajien<br />
koulutustaustoja tilastoida viranomaisten<br />
toimesta.<br />
Suomeen oma-aloitteisesti tulevien maahanmuuttajien<br />
lisäksi työnantajien on tehtävä kansainvälistä<br />
rekrytointia itse. Koko Euroopan ikääntyessä<br />
työntekijöiden rekrytointi EU/ETA-alueen ulkopuolelta<br />
on todennäköisin vaihtoehto. Kansainvälinen<br />
rekrytointi on työlästä ja kallista, mutta tuoreimpien<br />
kokemusten perusteella kannattavaa. Kansainvälisessä<br />
rekrytoinnissa työnantajien keskinäinen<br />
yhteistyö vähentää kustannuksia ja lisää osaamista.<br />
Kunta-alalla kansainvälistä rekrytointia ollaan<br />
aloittelemassa.<br />
Lähteet<br />
Forma, P., Kaartinen, R., Pekka, T. & Väänänen, J.<br />
(toim.). 2010. Jaksaako jatkaa? Artikkeleita kuntatyön<br />
muutoksesta ja työssä jatkamisen tukemisesta kuntaalalla.<br />
Kuntien eläkevakuutus.<br />
Halava, I. & Pantzar, M. 2010. Kuluttajakansalaiset<br />
tulevat. Miksi työn johtaminen muuttuu?. EVA raportti.<br />
Taloustieto Oy.<br />
Ropponen, E. <strong>2011</strong>. Työelämä, työnhaku ja rekrytointi.<br />
Kvalitatiivinen tutkimus. IROResearch Oy.<br />
Kaartinen, L.(toim.) <strong>2011</strong>. Osaamista kehittämään!<br />
Periaatteita ja menetelmiä osaamisen ylläpitoon. Oiva-<br />
Akatemia. KT Kuntatyönantajat.<br />
Koulutus ja tutkimus vuosina 2012–2016. Koulutuksen<br />
ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, luonnos<br />
13.9.<strong>2011</strong>. Opetus- ja kulttuuriministeriö.<br />
Leisvuori, J. 2010. Mikä avuksi kuntatyöntekijän piinaan?<br />
Työterveyslaitos.<br />
Taantuma ja Työttömyys. 2010. Työ- ja elinkeinoministeriön<br />
julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 57/2010.<br />
Työvoiman saatavuuden turvaaminen kehittyvälle ja<br />
kasvavalle sosiaali- ja terveysalalle. Työvoimafoorumin<br />
näkemyksiä ja toimenpide-ehdotuksia. <strong>2011</strong>. Työ- ja<br />
elinkeinoministeriön HYVÄ-hyvinvointihanke -hanke.<br />
T-Media.<br />
Viljanen, M. 2006. Täytyykö työssä viihtyäkään?<br />
Henkilöstövoimavarojen johtamisen tuloksellisuus<br />
tietotekniikka-ammateissa. Turun kauppakorkeakoulun<br />
julkaisuja. Sarja A-9:2006. Esa Print Tampere.<br />
75
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Artikkeli<br />
Pekka Myrskylä<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkymät 2010-luvulla<br />
Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen<br />
Henkilötilastot-yksikössä. Hänellä on neljän vuosikymmenen<br />
kokemus tilastointi- ja tutkimustyöstä.<br />
Työikäisten määrä vähenee<br />
Tällä vuosikymmenellä Suomi on suurten muutosten<br />
edessä. Väkiluku jatkaa maahanmuuton<br />
vauhdittamana tasaista kasvuaan. Tästä huolimatta<br />
työikäisten määrä vähenee, sillä keskimääräistä<br />
suurempia ikäluokkia poistuu työikäisestä väestöstä.<br />
Vaikka siirtolaisuus onkin tuonut työikäisiin<br />
vuosittain noin 10 000 hengen kasvun, on työikäisten<br />
määrä vähentynyt jo muutaman vuoden ajan.<br />
2010-luvulla työikäisten määrä vähenee 122 000<br />
hengellä. Ilman siirtolaisuusvoittoa vähennys olisi<br />
kaksinkertainen eli 242 000 henkeä.<br />
Työikäisten määrä vähenee yli 10 prosentilla<br />
Etelä-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Satakunnassa,<br />
Lapissa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.<br />
Uudellamaalla (ml. Itä-Uusimaa) työikäisten<br />
määrä kasvaa vajaalla 30 000:lla eli 2,8 prosentilla.<br />
Uusimaa on Ahvenanmaan ohella ainoa maakunta,<br />
joka saa lisäväestöä kaikissa ikäluokissa (kuvio 1).<br />
Kasvun aiheuttaa maassamuuton ja siirtolaisuuden<br />
Kuvio 1. Työikäisten määrän muutos maakunnittain vuosina 2010–2020.<br />
KOKO MAA<br />
-122 306<br />
Pohjois-Savon<br />
Satakunnan<br />
Etelä-Savon<br />
Pohjois-Karjalan<br />
Lapin<br />
Kymenlaakson<br />
Varsinais-Suomen<br />
Etelä-Pohjanmaan<br />
Keski-Suomen<br />
Etelä-Karjalan<br />
Päijät-Hämeen<br />
Kainuun<br />
Pohjois-Pohjanmaan<br />
Pohjanmaan<br />
Keski-Pohjanmaan<br />
Kanta-Hämeen<br />
Ahvenanmaa<br />
Pirkanmaan<br />
Uudenmaan<br />
-140 000<br />
-16 489<br />
-16 072<br />
-14 088<br />
-12 780<br />
-12 600<br />
-11 973<br />
-120 000<br />
-10 615<br />
-9 592<br />
-9 485<br />
-8 699<br />
-8 032<br />
-7 214<br />
-8 348<br />
-4 406<br />
-5 691<br />
-100 000<br />
-3 052<br />
-1 862<br />
-80 000<br />
2 282<br />
955<br />
76<br />
554<br />
-60 000<br />
6 442<br />
-40 000 -20 000<br />
18–34-vuotiaat<br />
35–49-vuotiaat<br />
50–64-vuotiaat<br />
28 383<br />
0<br />
-20 000 -15 000<br />
-10 000<br />
-5 000<br />
0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000<br />
Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste<br />
76
voittojen keskittyminen tähän maakuntaan. Pirkanmaalla<br />
työikäisten kokonaismäärä pysyy ennallaan,<br />
mutta vanhat ikäluokat vähenevät ja nuorten<br />
määrä kasvaa. Työikäisten suurimmat vähennykset<br />
kohdistuvat yli 50-vuotiaiden ikäluokkaan.<br />
Kun työikäisen väestön määrä vähenee, alkaa<br />
työllisten määräkin vähetä. Työikäisten määrään<br />
vaikuttavat sekä ikääntyminen että maassamuutto.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> työikäisistä poistuvat vuonna<br />
1946 syntyneet eli kolmanneksi suurin ikäluokka,<br />
106 000 syntynyttä. Vielä vuonna 1955 syntyi<br />
90 000 lasta ja he täyttävät 65 vuotta vuonna<br />
2020. 1950-luvulta 1960-luvun puoliväliin, ikäluokkien<br />
koko pysyi noin 80 000 hengen suuruisena.<br />
Vuonna 2020 työiässä aloittavat vuonna 2002<br />
syntyneet, joita oli 56 000. Tätä ennen syntyneiden<br />
ikäluokkien koko vaihtelee 60 000 molemmin puolin.<br />
Työuraansa aloittavat ikäluokat ovat siis noin 20<br />
000 henkeä pienempiä kuin lopettavat ikäluokat.<br />
Lisäksi tiedetään, että työllisyysaste putoaa työiän<br />
loppuvaiheessa. 55-vuotiaalla työllisyysaste on noin<br />
70 prosenttia, mutta 64-vuotiailla enää alle 20 prosenttia.<br />
Eli siellä missä ovat työikäisten suurimmat<br />
ikäluokat, työllisyysaste on alimmillaan.<br />
Alueiden välinen muuttoliike vähentää nuorten<br />
työikäisten määrää muuttotappioalueilla ja kasvattaa<br />
sitä suurimmilla voittoalueilla, eniten Uudellamaalla<br />
ja Pirkanmaalla. Ikääntymisvaikutus pudottaa<br />
työllisten määrää yli 10 000:lla Satakunnassa,<br />
Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa. Etelä-Savossa<br />
se tarkoittaa tällä vuosikymmenellä 18 prosentin<br />
menetystä työllisissä, Kainuussa 16 ja Satakunnassa<br />
13 prosenttia. Tulevaan työllisten määrään voidaan<br />
enää vaikuttaa lisäämällä muuttoa alueille, hillitsemällä<br />
lähtömuuttoa ja työllistämällä entistä enemmän<br />
työllisten ulkopuolisia ryhmiä, kuten työttömiä,<br />
kotitaloustöissä olevia ja opiskelijoita sekä<br />
myöhentämällä eläkkeelle lähtöä. Lyhyellä tähtäyksellä<br />
ei muita keinoja ole, syntyvyyden mahdollinen<br />
nousu lisäisi työikäisten määrää vasta 2030-luvulla.<br />
Koko maassa ikääntyminen vähentää työllisten<br />
määrää neljällä prosentilla eli 86 000 työllisellä.<br />
Nykyisen hallituksen tavoite on luoda vaalikaudella<br />
100 000 uutta työpaikkaa, mikä siis tarkoittaa<br />
sitä, että menetettävät 86 000 työllistä olisi ensin<br />
korvattava ja sen lisäksi luotava 100 000 lisätyöpaikkaa.<br />
Se savutettaisiin jos yleinen työllisyysaste<br />
nousisi nykyisestä 68 prosentista 74–75 prosenttiin.<br />
Työllisten ulkopuolisista ryhmistä olisi työllistettävä<br />
lähes 200 000 uutta työllistä.<br />
Työllisten määrän muutos vuosina 2009–2020.<br />
Työllisiä<br />
2020 jos<br />
Työl- työllisyys Ikäänlisiä<br />
pysyy 2009 tymis-<br />
Alue 2009 tasolla muutos %<br />
Koko maa 2 289 975 2 203 688 -86 287 -3,8<br />
Uusimaa 693 572 715 725 22 153 3,2<br />
Itä-Uusimaa 42 737 43 689 952 2,2<br />
Varsinais-Suomi 200 852 192 929 -7 923 -3,9<br />
Satakunta 92 045 80 117 -11 928 -13,0<br />
Kanta-Häme 74 346 69 910 -4 436 -6,0<br />
Pirkanmaa 204 012 217 047 13 035 6,4<br />
Päijät-Häme 80 878 75 521 -5 357 -6,6<br />
Kymenlaakso 71 376 62 636 -8 740 -12,2<br />
Etelä-Karjala 51 959 46 009 -5 950 -11,5<br />
Etelä-Savo 59 498 48 960 -10 538 -17,7<br />
Pohjois-Savo 96 720 85 072 -11 648 -12,0<br />
Pohjois-Karjala 61 647 52 956 -8 691 -14,1<br />
Keski-Suomi 108 381 102 175 -6 206 -5,7<br />
Etelä-Pohjanmaa 78 215 71 309 -6 906 -8,8<br />
Pohjanmaa 77 586 75 116 -2 470 -3,2<br />
Keski-Pohjanmaa 27 888 26 681 -1 207 -4,3<br />
Pohjois-<br />
Pohjanmaa 154 567 150 207 -4 360 -2,8<br />
Kainuu 30 191 25 292 -4 899 -16,2<br />
Lappi 69 818 61 285 -8 533 -12,2<br />
Ahvenanmaa 13 687 14 065 378 2,8<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelujen työpaikoista 272 000<br />
on julkisella sektorilla ja 93 000 yksityisellä. Sosiaali-<br />
ja terveysalalla on 53 prosenttia kaikista kuntasektorin<br />
työpaikoista, mutta yksityisen sektorin<br />
työpaikoista vain 6 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
merkitys työllistäjänä on tasaisesti<br />
kasvanut. Koko maan työllisistä 16,0 prosenttia on<br />
tällä alalla, Pohjois-Savon korkein osuus on 20,2 ja<br />
Uudenmaan matalin 13,8 prosenttia.<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelujen osuuteen alueen<br />
työllisistä vaikuttavat monet seikat. Työllisten<br />
määrään eli palvelujen kysyntään vaikuttanee<br />
vanhusväestön osuus ja palvelujen alueellinen<br />
sijoittuminen. Jos alueella on suuria palvelujen<br />
tuottajayksiköitä (palvelujen tarjontaa) kuten<br />
keskussairaaloita, vaikuttaa se alueen työpaikka-<br />
77
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
määrään. Koko maassa on 68 sosiaali- ja terveysalan<br />
työpaikkaa 1 000 asukasta kohden, joista<br />
51 on julkisia ja 17 yksityisiä. Työpaikkojen määrä<br />
1 000 asukasta kohden vaihtelee Kymenlaakson 62<br />
Pohjois-Savon 78 työpaikkaan. Varakkaalla Ahvenanmaalla<br />
työpaikkamäärä on omalla tasollaan<br />
eli 94 työpaikkaa/1 000 asukasta ja miltei kaikki<br />
niistä ovat julkisia 86 julkista ja 8 yksityistä. Ahvenanmaalla<br />
palvelutarjontaa on siis 50 prosenttia<br />
enemmän verrattuna Manner-Suomen alimpiin työpaikkalukuihin.<br />
Ahvenanmaa on markkina-alueena<br />
(väkiluku 28 000) niin pieni, ettei se näytä houkuttelevan<br />
yksityistä sektoria.<br />
2000-luvulla sosiaali- ja terveysalan työpaikkamäärä<br />
on kasvanut 58 000:lla eli 19 prosenttia. Yksityinen<br />
sektori on kasvanut 34 000 työpaikalla eli<br />
58 prosentilla ja kuntasektori 23 000 eli 9 prosentilla.<br />
Keskimääräistä enemmän yksityinen sektori on<br />
kasvanut Keski-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä. Satakunnassa,<br />
Kainuussa eli 83–96 prosenttia kaudella<br />
2000–2009. Kuntasektorin tarjonta on kasvanut<br />
Kainuussa 1,6, Satakunnassa 10,5 Kanta-Hämeessä<br />
12,7 ja Keski-Pohjanmaalla 15,6, mutta selvästi<br />
vähemmän kuin yksityinen sektori. Koko massa<br />
yksityisen sektorin kasvunopeus on kuusinkertainen<br />
julkiseen sektoriin verrattuna.<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitys vuosina 2000–2009, erikseen julkinen ja yksityinen sektori.<br />
Sosiaali- ja terveysalan työll. Muutos 2000–2009 Muutos 2000–2009<br />
Yksi- Julki- Yksi- Julki- Yksi- Julki- Julk. Osuus<br />
Maakunta Yht. tyinen nen Yht. tyinen nen Yht. tyinen nen % kasvusta<br />
Uusimaa 102 623 30 820 71 803 15 605 8 498 7 107 17,9 38,1 11,0 70,0 45,5<br />
Varsinais-Suomi 32 590 7 883 24 707 5 334 3 024 2 310 19,6 62,2 10,3 75,8 43,3<br />
Satakunta 15 116 3 350 11 766 2 686 1 572 1 114 21,6 88,4 10,5 77,8 41,5<br />
Kanta-Häme 10 821 2 267 8 554 2 076 1 111 965 23,7 96,1 12,7 79,0 46,5<br />
Pirkanmaa 32 081 8 125 23 956 5 413 3 147 2 266 20,3 63,2 10,4 74,7 41,9<br />
Päijät-Häme 13 067 3 234 9 833 1 698 999 699 14,9 44,7 7,7 75,3 41,2<br />
Kymenlaakso 11 290 3 216 8 074 971 1 359 -388 9,4 73,2 -4,6 71,5 -40,0<br />
Etelä-Karjala 8 447 2 240 6 207 1 238 958 280 17,2 74,7 4,7 73,5 22,6<br />
Etelä-Savo 11 493 3 013 8 480 1 645 1 224 421 16,7 68,4 5,2 73,8 25,6<br />
Pohjois-Savo 19 457 4 440 15 017 3 069 1 838 1 231 18,7 70,6 8,9 77,2 40,1<br />
Pohjois-Karjala 11 311 2 750 8 561 1 392 1 075 317 14,0 64,2 3,8 75,7 22,8<br />
Keski-Suomi 18 578 4 560 14 018 3 522 1 940 1 582 23,4 74,0 12,7 75,5 44,9<br />
Etelä-Pohjanmaa 13 323 2 643 10 680 2 454 1 075 1 379 22,6 68,6 14,8 80,2 556,2<br />
Pohjanmaa 13 268 2 304 10 964 1 947 871 1 076 17,2 60,8 10,9 82,6 55,3<br />
Keski-Pohjanmaa 4 851 974 3 877 1 001 478 523 26,0 96,4 15,6 79,9 52,2<br />
Pohjois-Pohjanmaa 26 786 6 976 19 810 4 411 3 027 1 384 19,7 76,7 7,5 74,0 31,4<br />
Kainuu 5 565 1 426 4 139 710 645 65 14,6 82,6 1,6 74,4 9,2<br />
Lappi 12 250 2 803 9 447 1 641 1 155 486 15,5 70,1 5,4 77,1 29,6<br />
Ahvenanmaa 2 604 223 2 381 699 45 654 36,7 25,3 37,9 91,4 93,6<br />
Koko maa 365 521 93 247 272 274 57 512 34 041 23 471 18,7 57,5 9,4 74,5 40,8<br />
Sosiaali-terveyspalveluissa työskentelevien ikärakenne<br />
on hieman työllisten keskimääräistä ikärakennetta<br />
vanhempi. 50–64-vuotiaisiin kuuluu<br />
kaikista työllistä 31 prosenttia, sosiaali- ja terveysalan<br />
työllisistä 36, ja kuntasektorilla olevista 38<br />
prosenttia. Vastaavasti nuoria on vähemmän kuin<br />
yksityisellä sektorilla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa<br />
on yksityisellä sektorilla ikäluokassa 18–34 väkeä<br />
32 prosenttia, mutta julkisella sektorilla vain 24<br />
prosenttia. Tämä tietää ongelmia tällä vuosikymmenellä,<br />
kun miltei kaikki 55 vuotta täyttäneet<br />
siirtyvät eläkkeelle ja 50–54-vuotiaistakin suuri<br />
enemmistö. Korvaajat on rekrytoitava niukkenevista<br />
nuorista ikäluokista. Yksityinen sektori on onnistunut<br />
rekrytoimaan nykyisistä alle 35-vuotiaista<br />
paljon suuremman osan kuin kuntasektori. Eniten<br />
kuntasektorin osuus on yksityistä perässä Itä- ja<br />
Pohjois-Suomen maakunnissa. Lapissa kuntasek-<br />
78
torin sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöistä<br />
on alle 35-vuotiaista vain 16 prosenttia, yksityisistä<br />
29 prosenttia. Lapissa kuntasektorin sosiaali-<br />
ja terveyspalvelujen työllisistä 46 prosenttia on<br />
50 vuotta täyttäneitä, yksityisistä 32 prosenttia.<br />
35–49-vuotisissa ei ole kovin suuria eroja maakuntien<br />
välisillä, kuntapuolella suurin osuus 38,1 Uudellamaalla<br />
ja pienin osuus 36,2 Etelä-Pohjanmaalla.<br />
Yksityisellä puolella vaihteluväli on Ahvenanmaata<br />
lukuun ottamatta, Kainuun 41:stä Keski-Pohjanmaan<br />
35 prosenttiin.<br />
Suuressa osassa maakuntia kunnallisissa sosiaali-<br />
ja terveyspalveluissa työskentelevistä noin<br />
40 prosenttia siirtyy eläkkeelle tällä vuosikymmenellä,<br />
eteläisissä maakunnissa 30–35 prosenttia. 50<br />
vuotta täyttäneitä sosiaali- ja terveysalan työllisiä<br />
oli vuonna 2009 yhteensä 131 000, joista kuntien<br />
palveluksessa 103 000 ja yksityisellä puolella 28<br />
000. 1990-luvun laman jälkeen valmistuneita sosiaali-<br />
ja terveysalan työllisiä rekrytointiin runsaasti<br />
yksityiselle sektorille ja kuntasektorillekin eteläisiin<br />
maakuntiin. Muissa maakunnissa kuntasektori vähensi<br />
talousvaikeuksiensa takia uusien henkilöiden<br />
palkkaamista. Tästä syystä niiden henkilökuntarakenne<br />
on nyt keskimääräistä vanhempaa. Kuntasektorilta<br />
poistuville 100 000 sosiaali- ja terveysalan<br />
ihmiselle voi olla vaikeata löytää korvaajia,<br />
koska valmistuvista on kova kilpailu. Lisäksi 2000-<br />
luvulla valmistuneet on valtaosin jo työllistetty<br />
Etelä-Suomen kunnissa ja yksityisellä sektorilla.<br />
Työllisten ikärakenne vuonna 2009.<br />
Työllisiä Yht. 18–34 35–49 50–64<br />
Kaikki työlliset 2 275 249 100,0 31,8 37,1 31,2<br />
Kaikki<br />
sos.terv. työlliset 363 517 100,0 26,3 37,8 36,0<br />
Yks. sekt.<br />
sos.terv. 92 522 100,0 32,3 37,4 30,4<br />
Julk. sekt.<br />
sos.terv. 363 517 100,0 24,3 37,9 37,9<br />
Muu TOL<br />
yks. sekt. 1 531 417 100,0 35,4 36,5 28,1<br />
Muu TOL<br />
julk. sekt. 380 315 100,0 22,4 38,8 38,9<br />
Kuvio 2. Sosiaali- ja terveysalan työlliset iän mukaan maakunnittain vuonna 2009.<br />
Lappi<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Keski-Suomi<br />
Kainuu<br />
Etelä-Karjala<br />
Uusimaa<br />
Kymenlaakso<br />
Etelä-Savo<br />
Satakunta<br />
Koko maa<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Pohjois-Karjala<br />
Pirkanmaa<br />
Päijät-Häme<br />
Varsinais-Suomi<br />
Pohjois-Savo<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Kanta-Häme<br />
Pohjanmaa<br />
Ahvenanmaa<br />
6,5<br />
35<br />
34,9<br />
34,5<br />
33,9<br />
33,6<br />
32,8<br />
32,8<br />
32,5<br />
32,3<br />
31,2<br />
30,6<br />
30,2<br />
29,9<br />
29,6<br />
29,6<br />
29,3<br />
27,7<br />
27,5<br />
21,3<br />
10,4<br />
9,4<br />
18,1<br />
23,6<br />
25,4<br />
24,5<br />
27,1<br />
27,1<br />
28,8<br />
27,7<br />
25,4<br />
22,8<br />
25,2<br />
19,2<br />
25,6<br />
24,7<br />
26<br />
24,4<br />
22,8<br />
19,5<br />
21,4<br />
14,5<br />
17,3<br />
19,7<br />
18,6<br />
20<br />
23<br />
27,7<br />
26,6<br />
22,9<br />
16,4<br />
21,5<br />
14<br />
20<br />
21,7<br />
21,9<br />
19,8<br />
18,9<br />
15,3<br />
17,9<br />
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90<br />
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto<br />
18–34 35–49 50–64<br />
79
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuvio 3. Yksityisen sektorin osuus sosiaali- ja terveysalan työllisistä iän mukaan maakunnittain<br />
vuonna 2009, %.<br />
Kuntasektori<br />
Yksityinen sektori<br />
Uusimaa<br />
Ahvenanmaa<br />
Pirkanmaa<br />
Varsinais-Suomi<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Pohjanmaa<br />
KOKO MAA<br />
Kymenlaakso<br />
Kanta-Häme<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Pohjois-Savo<br />
Päijät-Häme<br />
Keski-Suomi<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Satakunta<br />
Etelä-Karjala<br />
Pohjois-Karjala<br />
Kainuu<br />
Etelä-Savo<br />
Lappi<br />
28,4<br />
27<br />
25,6<br />
26,1<br />
23,7<br />
26,1<br />
24,3<br />
22,3<br />
24,1<br />
23<br />
21,7<br />
22,9<br />
22,3<br />
22,6<br />
20,4<br />
19,6<br />
20,1<br />
18,6<br />
18,9<br />
16,2<br />
38,1<br />
38<br />
38<br />
36,6<br />
39<br />
36,5<br />
37,9<br />
39,6<br />
37,6<br />
38<br />
39,2<br />
37,5<br />
37,6<br />
36,2<br />
38,2<br />
38,3<br />
37,3<br />
38,4<br />
37,9<br />
37,9<br />
33,6<br />
35,1<br />
36,5<br />
37,3<br />
37,3<br />
37,4<br />
37,9<br />
38,1<br />
38,4<br />
39<br />
39,1<br />
39,6<br />
40,1<br />
41,3<br />
41,4<br />
42,1<br />
42,6<br />
43<br />
43,3<br />
46<br />
Uusimaa 32,9<br />
36,5<br />
30,6<br />
Ahvenanmaa 19<br />
44,3<br />
36,7<br />
Pirkanmaa<br />
Varsinais-Suomi<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Pohjanmaa<br />
KOKO MAA<br />
Kymenlaakso<br />
Kanta-Häme<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Pohjois-Savo<br />
Päijät-Häme<br />
Keski-Suomi<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Satakunta<br />
Etelä-Karjala<br />
Pohjois-Karjala<br />
Kainuu<br />
Etelä-Savo<br />
Lappi<br />
32,6<br />
34,4<br />
36,2<br />
33<br />
32,3<br />
27,3<br />
32,9<br />
39,8<br />
30,2<br />
28,4<br />
35,4<br />
34,7<br />
33,4<br />
27,1<br />
27<br />
27,6<br />
26<br />
29,1<br />
37,2<br />
36,8<br />
37,7<br />
37,5<br />
37,4<br />
38<br />
36,9<br />
35,3<br />
39<br />
38,9<br />
36,9<br />
35,3<br />
38,8<br />
38,8<br />
40<br />
41,3<br />
37,1<br />
39<br />
30,2<br />
28,8<br />
26,1<br />
29,6<br />
30,4<br />
34,7<br />
30,2<br />
24,9<br />
30,8<br />
32,8<br />
27,7<br />
30<br />
27,8<br />
34,2<br />
33<br />
31,1<br />
37<br />
31,9<br />
0% 20% 40% 60% 80% 100%<br />
0% 20% 40% 60% 80% 100%<br />
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto<br />
18–34 35–49 50–64<br />
Kuvio 4. Ammattikorkeakouluissa sosiaali- tai terveysalan tutkinnon vuosina 2005–2009 suorittaneiden<br />
alueellinen sijoittuminen vuonna 2009.<br />
Koko maa yhteensä<br />
Laurea-amk.<br />
Metropolia amk.<br />
Arcada-Nylands<br />
Diakonia-amk.<br />
HAAGA-HELIA amk<br />
Oulun seudun amk<br />
Turun amk<br />
Pirkanmaan amk<br />
Pohj.Karjalan amk<br />
Kymenlaakson amk<br />
Etelä-Karjalan amk<br />
Seinäjoen amk<br />
Rovaniemen amk<br />
Savonia-amk<br />
Satakunnan amk<br />
Jyväskylän amk<br />
Vaasan amk<br />
Kajaanin amk<br />
Lahden amk<br />
Yrkeshögsk.Novia P-maa<br />
Kemi-Tornion amk<br />
Hämeen amk<br />
Mikkelin amk<br />
Keski-Pohjanmaan amk<br />
28,8<br />
86,5<br />
84,4<br />
83,1<br />
46,9<br />
37,9<br />
80,3<br />
78,6<br />
77,2<br />
76,3<br />
74,7<br />
74,1<br />
73,2<br />
65,8<br />
65,8<br />
64,9<br />
64,7<br />
63,6<br />
62,3<br />
61,3<br />
58,9<br />
51<br />
50,8<br />
50<br />
44,1<br />
2,9<br />
5,4<br />
9,2<br />
9,5<br />
71,2<br />
53,2<br />
62,1<br />
6<br />
4,4<br />
5<br />
9,9<br />
5,8<br />
4,5<br />
14<br />
19,1<br />
13,5<br />
15,6<br />
16,9<br />
3,6 16,2<br />
7,3 14,1<br />
5,4 17,3<br />
7,2 16,5<br />
8,3 17<br />
7,5 18,4<br />
3,8<br />
23<br />
28,2<br />
29,9<br />
30,1<br />
25,4<br />
30,6<br />
33,2<br />
24,7<br />
22<br />
43,6<br />
40<br />
40,5<br />
53<br />
0% 20% 40% 60% 80% 100%<br />
Lähde: Tilastokeskus/Sijoittumistilasto<br />
Oma maakunta Uusimaa Muu<br />
80
Maan eteläosissa sosiaali- ja terveyspalveluissa<br />
yksityisen sektorin osuus työpaikoista on korkeimmillaan<br />
juuri nuorissa ikäryhmissä. Uudenmaan alle<br />
35-vuotiaista kolmannes saa palkkaa yksityiseltä<br />
sektorilta, Pohjanmaalla joka viides. Lapin ja Keski-<br />
Suomen nuorista työllisistä jopa 35 prosenttia toimii<br />
yksityisellä sektorilla.<br />
Tulevaan rekrytointiongelmaan liittyy vastavalmistuneiden<br />
sijoittuminen. Kuviossa 4 on vuosina<br />
2005–2009 sosiaali- ja terveysalan tutkinnon<br />
suorittaneiden alueellinen sijoittuminen vuonna<br />
2009. Keski-Pohjanmaalla valmistuneista vain 44<br />
prosenttia jää kotimaakuntaan töihin. Enemmistö<br />
suuntautuu ympäröiviin maakuntiin. Etelä-Savossa<br />
sosiaali- ja terveysalan valmistuneista vain puolet<br />
työskentelee koulutusmaakunnassa, samoin<br />
Kanta-Hämeessä. Kainuusta, Keski-Suomesta,<br />
Pohjois-Savosta, Päijät-Hämeestä ja Satakunnasta<br />
noin kolmannes valmistuneista on siirtynyt muihin<br />
maakuntiin. Parhaiten valmistuneensa pitävät Uusimaa<br />
ja Pohjois-Pohjanmaa, joissa yli 80 prosenttia<br />
pysyy valmistumismaakunnassa. Myös Varsinais-<br />
Suomessa, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-<br />
Karjalassa valmistumismaakunnassa pysyminen on<br />
keskimääräistä korkeampaa. Tämä tarkoittaa sitä,<br />
että koulutustarjonnan alueittainen mitoittaminen<br />
on hyvin vaikeaa, koska huomattava osa valmistuneista<br />
vaihtaa asuinpaikkansa toiseen maakuntaan<br />
työllistymisvaiheessa. Uusimaa saa yleensä suuren<br />
osan kaikkien maakuntien valmistuneista. Uudellamaalla<br />
poikkeuksia ovat Haaga-Heliasta ja Diakonia<br />
ammattikorkeakoulusta valmistuneet. Sosiaali- ja<br />
terveysalalta enemmistö suuntaa muihin maakuntiin.<br />
81
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Artikkeli<br />
Pekka Tiainen<br />
Pitkäaikaistyöttömyyden nousu suhdanne- ja<br />
rakennemuutoksessa<br />
Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori kansantaloustieteessä<br />
ja neuvotteleva virkamies työ- ja elinkeinoministeriössä.<br />
Työllisyys oli alimmillaan Suomessa vuoden 2004<br />
loppukeväällä, mistä lähtien se kasvoi neljän<br />
vuoden ajan aina vuoden 2008 loppukevääseen.<br />
Tuolloin oli saavutettu 1990-luvun lamaa edeltänyt<br />
työllisyyden taso, ja lamassa menetettyjä työpaikkoja<br />
oli saatu takaisin puoli miljoonaa. Työllisyysaste<br />
oli kuitenkin edelleen 1990-luvun lamaa edeltänyttä<br />
aikaa alempi, sillä samaan aikaan työikäisen<br />
väestön määrä Suomessa kasvoi.<br />
Työllisyysaste lähti alenemaan vuonna 2008 jo<br />
ennen talouden rajuilmaa, jonka jälkeen työllisyyden<br />
aleneminen todella kiihtyi. Lasku jatkui loppuvuoteen<br />
2009, jolloin työllisten määrä oli vähentynyt<br />
puolessatoista vuodessa noin 100 000:lla.<br />
Kesään <strong>2011</strong> mennessä puolet taantumassa menetetyistä<br />
työpaikoista on saatu takaisin.<br />
Vuoden 2008 taantumassa oli kyse finanssikriisin<br />
laukaisemasta viennin romahduksesta – vienti<br />
romahti noin kolmanneksella.<br />
Tuotanto romahti 8 prosenttia eli huomattavasti<br />
vähemmän kuin vienti. Samanaikainen tuonnin<br />
romahdus vahvisti kotimaista tuotantoa. Viennin romahdettua<br />
kotimainen kysyntä kannatteli taloutta<br />
ja työllisyyttä. Kotimaista kysyntää ylläpitivät sekä<br />
yksityinen ostovoima, korkojen lasku että julkisen<br />
kysynnän ylläpitämiseksi ja konkurssien välttämiseksi<br />
lisätty rahoitus.<br />
Työllisyys laski vain puolet siitä mitä tuotanto.<br />
Osasyynä tähän oli, että yritykset pitivät työvoimaansa<br />
tuotannon laskusta huolimatta. Merkityksellisintä<br />
oli kuitenkin se, että erityisesti metalliteollisuus<br />
käytti irtisanomisten sijaan lomautuksia.<br />
Lomautuksiin turvautuivat osaksi myös muut<br />
teollisuuden alat ja palvelusektori.<br />
Lomautettujen määrä nousi huippuunsa keväällä<br />
2009, jolloin lomautettuna oli liki 90 000<br />
henkilöä. Kesään <strong>2011</strong> mennessä lomautettujen<br />
määrä oli laskenut noin 15 000:een, eli noin kriisiä<br />
edeltävälle tasolle. Irtisanottuja, jotka ennen työttömyyttä<br />
olivat olleet työssä (ei lomautettuina), oli<br />
keväällä 2009 noin 3 000 kuukaudessa. Tämäkin<br />
lukumäärä on suunnilleen sama kuin kesällä 2008.<br />
Pahimpina kuukausina irtisanottujen määrä nousi<br />
7 000–9 000:een kuukaudessa.<br />
Työllisten määrä oli kesällä <strong>2011</strong> edelleen<br />
44 000 henkilöä alempi ja työttömien työnhakijoiden<br />
määrä oli 46 000 korkeampi kuin kolme vuotta<br />
sitten. Näissä luvuissa on huomioitu kausivaihtelut.<br />
Talouskasvun hidastuminen on ongelmallista<br />
työllisyyden kannalta. Talouden taantumassa<br />
työllisyyskehitys hidastuu ja työttömyyden alentaminen<br />
on vaikeampaa. Kolmen vuoden takaisen<br />
kriisin jäljiltä keskeistä työllisyyden paranemisessa<br />
on ollut lomautettujen määrän väheneminen. Muu<br />
työttömyys on alentunut vähemmän ja osa työttömyydestä<br />
on pitkittymässä.<br />
Vuoden 2008 syksyllä oli selvää, että nuorisotyöttömyys<br />
ja viiveellä myös pitkäaikaistyöttömyys<br />
kääntyvät nousuun. Näin tapahtuu aina vastaavissa<br />
tilanteissa, ellei toimiin ryhdytä ajoissa. Muita työllisyyttä<br />
tukevia toimia tehtiin, mutta riittäviin toimiin<br />
nuorisotyöttömyyden nousun katkaisemiseksi ei<br />
tälläkään kertaa ryhdytty. Myöskään pitkäaikaistyöttömyyden<br />
estämiseen ei lisätty tarpeellisia<br />
toimia.<br />
Pitkäaikaistyöttömien määrä saatiin ennen<br />
1990-luvun lamaa ajettua alle 3 000 henkilön. Merkittävässä<br />
asemassa oli toimenpiteisiin velvoittava<br />
vuoden 1988 työllisyyslaki. Laman aikana pitkäaikaistyöttömien<br />
määrä nousi 140 000:een, josta se<br />
saatiin 15 vuoden aikana alennettua 40 000:een.<br />
2008 alkanut finanssikriisi kasvatti jälleen pitkäaikaistyöttömien<br />
määrää liki 60 000:een.<br />
Kasvu saatiin pysäytettyä tähän tasoon, mutta<br />
82
Kuvio 1. Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti<br />
työllistyvien osuus työttömistä työnhaki joista<br />
maakunnittain heinäkuussa <strong>2011</strong>, %.<br />
Lähde: TEM Työnvälitystilasto/Pekka Tiainen<br />
2.9.<strong>2011</strong>.<br />
Kuvio 2. Vaikeasti työllistyvien (ml. pitkäaikaistyöttömät<br />
ja työttömyyseläkeläiset) osuus<br />
työttömistä ja työttömyyseläkeläisistä maakunnittain<br />
heinäkuussa <strong>2011</strong>, %.<br />
Lähde: Työnvälitystilasto/Pekka Tiainen 2.9.<strong>2011</strong>.<br />
0 20 40 60 80<br />
0,0 20,0 40,0 60,0 80,0<br />
Päijät-Häme<br />
PÄIJÄT-HÄME<br />
69,8<br />
Pirkanmaa<br />
PIRKANMAA<br />
63,8<br />
Keski-Suomi<br />
KESKI-SUOMI<br />
65,3<br />
Kymenlaakso<br />
KYMENLAAKSO<br />
66,6<br />
Kanta-Häme<br />
Satakunta<br />
Etelä-Savo<br />
Pohjois-Savo<br />
Varsinais-Suomi<br />
KOKO MAA<br />
KANTA-HÄME<br />
SATAKUNTA<br />
ETELÄ-SAVO<br />
POHJOIS-SAVO<br />
VARSINAIS-SUOMI<br />
66,5<br />
62,6<br />
67,0<br />
63,2<br />
59,1<br />
Tetelä-Karjala<br />
KOKO MAA<br />
62,3<br />
Uusimaa<br />
ETELÄ-KARJALA<br />
67,2<br />
Pohjois-Karjala<br />
UUSIMAA<br />
59,5<br />
Pohjanmaa<br />
POHJOIS-KARJALA<br />
68,7<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
POHJANMAA<br />
58,2<br />
Lappi<br />
POHJOIS-POHJANMAA<br />
56,4<br />
Tuntematon (ulkomaat)<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Kainuu<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Ahvenanmaa<br />
Pitkäaikaistyöttömien osuus Lisäksi muiden vaikeasti työllistyvien osuus<br />
Lähde: Työnvälitystilasto/Pekka Tiainen 2.9.<strong>2011</strong><br />
LAPPI<br />
TUNTEMATON(ULKOMAA)<br />
ETELÄ-POHJANMAA<br />
KAINUU<br />
KESKI-POHJANMAA<br />
ÅLAND<br />
40,6<br />
60,7<br />
56,6<br />
57,9<br />
69,2<br />
55,7<br />
yleisen taloudellisen tilanteen heikentyminen ja aktivointitoimenpiteiden<br />
vähäisyys uhkaavat kääntää<br />
pitkäaikaistyöttömien määrän jälleen nousuun. Pitkäaikaistyöttömyyden<br />
alentaminen tulee olemaan<br />
erityisen vaikeaa, ellei työllisyystoimia tehosteta.<br />
Kun pitkäaikaistyöttömyyteen lasketaan mukaan<br />
viimeisten 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään<br />
vuoden työttömänä olleet (välissä lyhyitä<br />
työ- tai muita jaksoja), toimenpiteiltä työttömiksi<br />
palaavat, ja toimenpiteiltä toimenpiteille siirtyvät,<br />
saadaan vaikeaa työllistymistä kuvaavien määräksi<br />
lähes 145 000. Työttömyyseläkeläiset mukaan lukien<br />
vaikeasti työllistyvien määrä kasvaa runsaaseen<br />
180 000 henkilöön.<br />
Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleista<br />
oli heinäkuussa <strong>2011</strong> yli 50-vuotiaita 65 prosenttia<br />
ja vaikeasti työllistyviä 44,5 prosenttia. Nuorten<br />
(15–24-vuotiaat) osuus pitkäaikaistyöttömistä oli<br />
yksi prosentti ja vaikeasti työllistyvistä 8,4 prosenttia.<br />
Vaikka nuorten elämäntilanne esimerkiksi<br />
opiskelun vuoksi usein vähentää yhtäjaksoista pitkäaikaistyöttömyyttä,<br />
vaikea työllistyminen ja toimeentulohuolet<br />
ovat nuorten keskuudessa yleisiä.<br />
Yhtäjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys on suurinta<br />
Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja<br />
Kymenlaaksossa. Tämä kertoo siitä, että yhtäjaksoisen<br />
pitkäaikaistyöttömyyden merkittävä taustatekijä<br />
on teollisuuden rakennemuutos. Kun lukuihin<br />
lisätään muu vaikea työllistyminen, nousevat kärkipäähän<br />
Pohjois-Karjala, Kainuu ja Häme.<br />
83
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kainuun ja Karjalan maakunnissa sekä<br />
Etelä-Savossa on paljon myös perinteisempää<br />
vaikeaa työllistymistä,<br />
jonka taustalla on osaltaan maaseudun<br />
rakennemuutos. Työttömyyttä<br />
katkovat kotimaan matkailusesongit,<br />
maaseudun elinkeinojen kausivaihtelut<br />
sekä paljon käytetyt työllisyystoimet.<br />
Tilanne kertoo sen, että sekä alueellisten<br />
ja alakohtaisten että paikkakuntakohtaisten<br />
erojen huomioonottaminen<br />
aktivointitoimenpiteissä on erityisen<br />
tärkeää.<br />
Kuvio 3. Vaikeasti työllistyvät ja työttömyyseläkeläiset<br />
maakunnittain heinäkuussa <strong>2011</strong>, osuus työttömistä<br />
työnhakijoista ja työttömyyseläkeläisistä, %.<br />
Lähde: Työnvälitystilasto/Pekka Tiainen 2.9.<strong>2011</strong>.<br />
Päijät-Häme<br />
Pirkanmaa<br />
Keski-Suomi<br />
Kymenlaakso<br />
Kanta-Häme<br />
Satakunta<br />
Etelä-Savo<br />
0 10 20 30 40 50 60 70 80<br />
Pohjois-Savo<br />
Varsinais-Suomi<br />
KOKO MAA<br />
Tetelä-Karjala<br />
Uusimaa<br />
Pohjois-Karjala<br />
Pohjanmaa<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Lappi<br />
Tuntematon (ulkomaat)<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Kainuu<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Ahvenanmaa<br />
Pitkäaikaistyöttömät<br />
Työttömyyseläkeläiset<br />
Lähde: Työnvälitystilasto/Pekka Tiainen 2.9.<strong>2011</strong><br />
84
Jaana Halonen<br />
7 Tuotanto alueittain<br />
Taloudellista kehitystä ja kasvua mitataan yleensä bruttokansantuotteella (BKT), joka on maassa vuoden<br />
aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen yhteenlaskettu arvo eli kansantalouden kokonaistuotannon<br />
arvo. Asukasta kohti laskettuna BKT mahdollistaa eri kansantalouksien tai ylipäänsä eri alueiden<br />
vaurauden vertaamiseen.<br />
Bruttokansantuotteeseen lasketaan kaikki markkinoille tuotetut tavarat ja palvelut sekä julkisen sektorin<br />
tuottamat ilmaispalvelut. BKT kuvaa näin kokonaistuotannon määrää, joka ilmaistaan rahassa. BKT<br />
ei kuitenkaan sisällä esimerkiksi kodeissa tehtyä työtä ja harmaata taloutta, koska niiden laskennallinen<br />
mittaaminen on hankalaa.<br />
Reaalisen bruttokansantuotteen kasvu kertoo kansantalouden kasvusta ja sen suorituskyvyn vahvistumisesta.<br />
Taantuma on taloudellinen häiriö, jossa maan bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisenä<br />
vuosineljänneksenä. Puoli vuotta ilman talouskasvua tarkoittaa siis taantumaa.<br />
7.1 Maakuntien tuotanto<br />
Maakuntien ja seutukuntien tuotantoa kuvataan<br />
tässä Tilastokeskuksen aluetilinpitotilaston avulla.<br />
Aluetilinpito on kansantalouden tilinpidon alueellinen<br />
laajennus, joka mahdollistaa bkt-tietojen<br />
tarkastelun myös maakunta- ja seutukuntatasoisesti.<br />
Tilastossa aluetaloutta kuvataan kansantalouden<br />
tilinpidon käsittein ja määritelmin tuotantoyksikön<br />
sijaintipaikan mukaan. Tämän raportin kirjoittamisen<br />
aikaan viimeisimmät saatavilla olevat aluetilinpidon<br />
tiedot kuvaavat vuoden 2008 lopun tilannetta,<br />
jolloin vuoden 2009 poikkeuksellisen suuri<br />
pudotus ei vielä tule esiin alueellisissa tiedoissa.<br />
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan<br />
Suomen bruttokansantuote väheni 8 prosenttia<br />
vuonna 2009. OECD:n katsauksen (Economic<br />
Outlook, Volume 2010/1) mukaan bruttokansantuote<br />
supistui koko OECD alueella 3,3 prosenttia<br />
ja euromaissa 4,1 prosenttia. Suomessa pudotus oli<br />
kaikkein suurin. Maamme bruttokansantuotteen<br />
volyymin vuosimuutos oli 0,9 prosenttia vuonna<br />
2008, 5,3 prosenttia vuonna 2007 ja 4,4 prosenttia<br />
vuonna 2006. Tilastokeskuksen tietojen mukaan<br />
Kuva 7.1. BKT:n volyymin vuosimuutos prosentteina. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Arvonlisäyksen volyymi kasvoi vuonna 2010 useimmilla toimialoilla edellisen vuoden ennätysmäisen pudotuksen<br />
jälkeen.<br />
6<br />
4<br />
5,3<br />
4,1<br />
4,4<br />
3,6<br />
2<br />
2,9<br />
2,3<br />
1,8 2<br />
1<br />
0<br />
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* 2009* 2010*<br />
-2<br />
-4<br />
%<br />
-6<br />
-8<br />
-8,2<br />
-10<br />
85
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuva 7.2. Maakuntien osuudet koko maan bruttokansantuotteesta vuonna 2008.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Pohjois-Savo<br />
4 %<br />
Lappi 2,9 %<br />
E-Pohj.maa 2,8 %<br />
Kanta-Häme 2,8 %<br />
Pirkanmaa<br />
9 %<br />
Muut<br />
20 %<br />
P-Karjala 2,3 %<br />
Etelä-Karjala 2,2 %<br />
Etelä-Savo 2,2 %<br />
Itä-Uusimaa 2,0 %<br />
Keski-Pohj.maa 1,2 %<br />
Kainuu 1,1 %<br />
Ahvenanmaa 0,6 %<br />
Uusimaa<br />
35 %<br />
Suomen bruttokansantuote kasvoi 3,6 prosenttia<br />
vuonna 2010.<br />
Suomen bkt:n arvo vuonna 2008 oli Tilastokeskuksen<br />
aluetilinpidon mukaan yhteensä<br />
184,6 miljardia euroa. Puolet koko maan bkt:sta<br />
muodostui kolmessa väkiluvultaan suurimmassa<br />
maakunnassa. Uudenmaan maakunnan osuus koko<br />
maan bkt:sta oli runsas kolmannes (35,2 %), Pirkanmaan<br />
ja Varsinais-Suomen maakuntien osuudet<br />
vajaa kymmenesosa molemmilla.<br />
Asukasta kohden laskettu bruttokansantuote oli<br />
vuonna 2008 koko maassa noin 35 000 euroa mutta<br />
suhdeluvun alueelliset erot ovat suuria. Uudenmaan<br />
maakunnassa bkt/asukas oli 46 500 euroa<br />
ja Kainuussa 25 000 euroa. Kun alueellinen bkt<br />
suhteutetaan alueella asuviin työllisiin, nousee Itä-<br />
Uudenmaan maakunta kärkisijalle. Itä-Uudenmaan<br />
maakunnassa bkt/työllinen oli yli 95 100 euroa.<br />
Kainuun maakunnassa bkt:ta kertyi yhtä työllistä<br />
kohden 58 400 euroa.<br />
Suomen bkt on kasvanut 2000-luvulla<br />
(2000–2008) 132 miljardista 185 miljardiin eli<br />
40 prosenttia. Maakuntien väliset voimasuhteet<br />
bkt:n tuotanto-osuuksissa ovat pysyneet jotakuinkin<br />
ennallaan koko 2000-luvun.<br />
Bkt:n 2000-luvun kasvuvolyymit sen sijaan<br />
vaihtelevat alueittain. Suhteellisesti eniten bkt on<br />
kasvanut Itä-Uudellamaalla, jonka kasvu on ollut<br />
poikkeuksellisen voimakasta muihin maakuntiin<br />
nähden. Itä-Uudellamaalla bkt oli vuonna 2008<br />
peräti 80 prosenttia suurempi kuin vuoden 2000<br />
bkt. Myös Keski-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä,<br />
Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla,<br />
Pohjois-Savossa ja Kainuussa alueellisen<br />
bkt:n kasvu on ollut koko maan keskiarvoon<br />
nähden voimakkaampaa mutta kasvuosuus jää<br />
näissä maakunnissa selvästi pienemmäksi kuin Itä-<br />
Uudellamaalla. Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa,<br />
Satakunnassa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa bkt:n<br />
kasvu jäi sen sijaan selvästi maan keskimääräistä 40<br />
prosentin kasvuosuutta pienemmäksi.<br />
Itä-Uudenmaan maakunnan kasvu perustuu<br />
pitkälti alueen tuottamien tuotteiden kohonneisiin<br />
hintoihin. Myös Keski-Pohjanmaan bruttokansantuotteen<br />
kasvu perustuu tuotannon suotuisaan<br />
hintakehitykseen.<br />
Hitainta kasvu on ollut Kymenlaakson ja Etelä-<br />
Karjalan metsäteollisuusvaltaisissa maakunnissa.<br />
86
Kuva 7.3. Bruttokansantuote €/asukas ja €/työllinen maakunnittain vuonna 2008.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Uusimaa<br />
Ahvenanmaa<br />
Itä-Uusimaa<br />
Pohjanmaa<br />
Pirkanmaa<br />
Varsinais-Suomi<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Etelä-Karjala<br />
Satakunta<br />
Kymenlaakso<br />
Kanta-Häme<br />
Lappi<br />
Keski-Suomi<br />
Pohjois-Savo<br />
Päijät-Häme<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Etelä-Savo<br />
Pohjois-Karjala<br />
Kainuu<br />
KOKO MAA<br />
0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000<br />
€/työllinen<br />
€/asukas<br />
Kuva 7.4. BKT:n muutos maakunnittain vuosina 2000–2008. (Indeksi v. 2000 = 100).<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Itä-Uusimaa<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Kanta-Häme<br />
Pirkanmaa<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Pohjois-Savo<br />
Kainuu<br />
Ahvenanmaa<br />
KOKO MAA<br />
Uusimaa<br />
Pohjanmaa<br />
Etelä-Savo<br />
Päijät-Häme<br />
Keski-Suomi<br />
Varsinais-Suomi<br />
Pohjois-Karjala<br />
Lappi<br />
Satakunta<br />
Etelä-Karjala<br />
Kymenlaakso<br />
100 110 120 130 140 150 160 170 180<br />
87
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Näiden maakuntien kasvusta vain hyvin pieni osa<br />
on hintojen kohoamisen aiheuttamaa. Sen sijaan<br />
bkt:n kasvu on seurausta tuotannon määrän<br />
kasvusta. Myös Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan<br />
tuotannon arvon kasvu perustuu lähes kokonaan<br />
tuotannon määrän kasvuun.<br />
Koko maassa bkt kasvoi vuosien 2000–2008<br />
aikana yhteensä 52,5 miljardia euroa eli noin 40<br />
prosenttia. Koko maan osalta bkt:n kasvu oli<br />
tasaisen noususuhdanteista, sillä seuraavan vuoden<br />
bkt oli aina edellisvuotta suurempi. Maakunnittain<br />
tarkastellen yhdeksässä maakunnassa<br />
(Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-<br />
Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi,<br />
Etelä-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa) kehitys oli koko<br />
ajan positiivinen. Muissa maakunnissa koettiin<br />
tarkasteluajanjaksolla vähintään yksi vuosi, jolloin<br />
alueellinen bkt pieneni edelliseen vuoteen nähden.<br />
7.2 Seutukuntien tuotanto<br />
Bruttokansantuotteen seutukunnittainen tarkastelu<br />
osoittaa selkeästi miten pienelle alueelle merkittävä<br />
osa maamme tuotantotoiminnasta on keskittynyt.<br />
Vuonna 2008 Suomen bkt:sta kolmasosa (33,2<br />
%) tuotettiin yhdessä ainoassa seutukunnassa,<br />
Helsingin seutukunnassa. Muiden suurimpien<br />
kaupunkiseutujen bkt-osuudet ovat merkittäviä<br />
koko maan mittakaavassa mutta niiden osuudet<br />
koko maan bkt:sta jäävät kuitenkin aivan eri<br />
tasolle Helsingin seutukuntaan verrattuna. Tampereen<br />
seutukunnan osuus oli 6,6 prosenttia,<br />
Turun seutukunnan 5,4, Oulun seutukunnan 4,1,<br />
Jyväskylän seutukunnan 2,8, Lahden seutukunnan<br />
2,7, Kuopion seutukunnan 2,15, Porin seutukunnan<br />
2,1, Vaasan seutukunnan 2 ja Hämeenlinnan<br />
1,7 prosenttia. Tilanne ei juurikaan ole muuttunut<br />
näiden kärkiseutukuntien osalta 2000-luvulla.<br />
Kuvassa 7.5 on tarkasteltu asukasta kohden<br />
laskettua bruttokansantuotetta ja sen muutosta<br />
2000-luvulla seutukunnittain. Tumma väri osoittaa<br />
seutukunnan bkt:n euroa/asukas määrän vuonna<br />
2000 ja vaalea väri lisäyksen/vähennyksen vuoteen<br />
2008 mennessä. Näin tumma ja vaalea väri yhdessä<br />
osoittavat tilanteen vuonna 2008.<br />
Seutukuntien väliset erot asukasta kohden<br />
lasketun bkt:n suhteen ovat suuria. Maarianhaminan<br />
seutukunnassa bkt/asukas on ylivoimaisesti<br />
maan suurin, lähes 67 000 euroa. Ero vähäisimmän<br />
asukaskohtaisen bkt:n seutukuntaan (Kyrönmaa)<br />
on nelinkertainen ja koko maan keskiarvoonkin<br />
nähden lähes kaksinkertainen. Ainoastaan kymmenen<br />
seutukuntaa (Maarianhaminan, Helsingin,<br />
Salon, Loviisan, Vaasan, Raahen, Porvoon, Rauman,<br />
Tampereen ja Oulun seutukunnat) ylittää<br />
tässä tarkastelussa koko maan keskiarvon.<br />
Asukasta kohden lasketun bkt:n arvo on<br />
kasvanut aikavälillä 2000–2008 Äänekosken<br />
seutukuntaa lukuun ottamatta kaikissa seutukunnissa.<br />
Äänekoskella elektroniikkateollisuuden ja<br />
metsäteollisuuden supistuminen ovat heikentäneet<br />
seutukunnan tuotantoa.<br />
Eniten asukasta kohden laskettu bkt on<br />
kasvanut aikavälillä 2000–2008 Loviisan, Raahen,<br />
Vaasan ja Porvoon seutukunnissa. Loviisan<br />
seutukunnassa bkt/asukas lähes kaksinkertaistui<br />
kyseisenä ajanjaksona.<br />
Kemi-Tornion, Jämsän, Kouvolan, Jagobstadsregionen,<br />
Sydösterbottens kustregion, Lohjan,<br />
Itä-Lapin seutukunnissa bkt:n kasvu on ollut<br />
2000-luvulla vähäistä.<br />
Yli 40 000 euron tulot kotitaloutta kohti<br />
saatiin Ahvenanmaalla sekä Helsingin ja Porvoon<br />
seutukunnissa. Näiden seutukuntien ohella etenkin<br />
Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan<br />
alueella seutukuntien kotitalouksien käytettävissä<br />
olevat tulot olivat muuta maata korkeampia.<br />
Vähiten tuloja oli käytettävissä Karjalan, Kainuun<br />
ja Savon alueen seutukunnissa. Hieman yleistäen<br />
voidaan todeta, että tulot kotitaloutta kohden ovat<br />
suurimmat Länsi-Suomen alueella ja pienimmät<br />
Itä-Suomessa.<br />
Maarianhaminan seutukunta on maapintaalaltaan<br />
koko maan pienin mutta sen pinta-alaan<br />
suhteutettu bkt on ylivoimaisesti maan suurin<br />
(61,9). Myös Helsingin seutukunnassa suhdeluku<br />
on huomattavan suuri (20,3). Mediaaniseutukunnissa<br />
bkt:n suhde pinta-alaan on 0,4. Pinta-alaltaan<br />
kaikkein suurimmissa seutukunnissa suhdeluku<br />
painuu keskimääräistä alhaisemmaksi tai jopa<br />
hyvin lähelle nollaa (kuva 7.8).<br />
88
Kuva 7.5. Bruttokansantuote euroina/asukas seutukunnittain vuosina 2000 ja 2008.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Mariehamns stad<br />
Helsingin<br />
Salon<br />
Loviisan<br />
Vaasan<br />
Raahen<br />
Porvoon<br />
Rauman<br />
Tampereen<br />
Oulun<br />
Etelä-Pirkanmaan<br />
Kokkolan<br />
Lappeenrannan<br />
Hämeenlinnan<br />
Kuopion<br />
Kemi-Tornion<br />
Turun<br />
Jämsän<br />
Seinäjoen<br />
Imatran<br />
Jyväskylän<br />
Kouvolan<br />
Rovaniemen<br />
Åboland-Turunmaan<br />
Äänekosken<br />
Varkauden<br />
Kotka-Haminan<br />
Lahden<br />
Porin<br />
Härmänmaan<br />
Jakobstadsregionen<br />
Kajaanin<br />
Joensuun<br />
Mikkelin<br />
Tunturi-Lapin<br />
Vakka-Suomen<br />
Tammisaaren<br />
Pohjois-Lapin<br />
Ålands landsbygd<br />
Keuruun<br />
Sydösterbottens kustregion<br />
Riihimäen<br />
Ålands skärgård<br />
Pieksämäen<br />
Luoteis-Pirkanmaan<br />
Savonlinnan<br />
Pohjois-Satakunnan<br />
Siikalatvan<br />
Forssan<br />
Heinolan<br />
Ylivieskan<br />
Ylä-Savon<br />
Koillismaan<br />
Lohjan<br />
Ylä-Pirkanmaa<br />
Suupohjan<br />
Eteläisten seinänaapurien<br />
Keski-Karjalan<br />
Nivala-Haapajärven<br />
Järviseudun<br />
Kuusiokuntien<br />
Itä-Lapin<br />
Loimaan<br />
Juvan<br />
Pielisen Karjalan<br />
Saarijärven-Viitasaaren<br />
Torniolaakson<br />
Lounais-Pirkanmaan<br />
Koillis-Savon<br />
Kehys-Kainuun<br />
Kaustisen<br />
Sisä-Savon<br />
Joutsan<br />
Oulunkaaren<br />
Länsi-Saimaan<br />
Kaakkois-Pirkanmaan<br />
Kyrönmaan<br />
KOKO MAA<br />
-10 000 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000<br />
bkt €/asukas 2000 bkt €/asukas, muutos aikavälillä 2000 - 2008<br />
89
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
90<br />
Kuva 7.6. Kotitalouksien käytettävissä olevat<br />
rahatulot (€) keskimäärin vuonna 2009.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Kuva 7.7. BKT:n suhteellinen (%) muutos seutukunnittain<br />
vuosina 2000–2008.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
2.9.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
Maarianhamina<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Kotka<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
2.9.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
Maarianhamina<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Tampere<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Hämeenlinna<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Lahti<br />
Kotka<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Helsinki<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemi<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Oulu<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Kajaani<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Joensuu<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kuopio<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Kokkola<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Vaasa<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Seinäjoki<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylä<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Mikkeli<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Lappeenranta<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Pori<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
Turku<br />
BKT:n muutos (%)<br />
60 - (13)<br />
40 - 60 (22)<br />
20 - 40 (28)<br />
0 - 20 (10)<br />
- 0 (4)<br />
Tulot € / kotitalous<br />
36 000 - (7)<br />
34 000 - 36 000 (14)<br />
32 000 - 34 000 (15)<br />
30 000 - 32 000 (27)<br />
- 30 000 (8)
Kuvio 7.8. BKT:n (milj. €)<br />
ja maapinta-alan (km²)<br />
suhde seutukunnittain<br />
vuonna 2008.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Seutukunnat on ryhmitelty<br />
kuvioon pinta-alan mukaan<br />
siten, että pienin seutukunta<br />
on ylimmäisenä ja<br />
suurin alimpana. Ryhmittelyä<br />
on havainnollistettu<br />
väreillä siten, että palkin väri<br />
muuttuu pinta-alaluokkien<br />
mukaisesti. Palkin pituus<br />
osoittaa seutukunnan BKT:n<br />
ja maapinta-alan suhteen<br />
eli kuinka suuri tuotannon<br />
arvo kussakin seutukunnassa<br />
on tuotettu vuonna 2008<br />
suhteessa maapinta-alaan.<br />
Kuvion avulla voidaan mm.<br />
vertailla pinta-alaltaan samankokoisten<br />
seutukuntien<br />
bruttokansantuotteen arvoa.<br />
Mariehamns stads<br />
Ålands skärgårds<br />
Kaakkois-Pirkanmaan<br />
Härmänmaan<br />
Ålands landsbygds<br />
Kyrönmaan<br />
Etelä-Pirkanmaan<br />
Lappeenrannan<br />
Riihimäen<br />
Joutsan<br />
Loviisan<br />
Eteläisten seinänaapurien<br />
Äänekosken<br />
Forssan<br />
Varkauden<br />
Åboland-Turunmaan<br />
Pieksämäen<br />
Porvoon<br />
Tammisaaren<br />
Lounais-Pirkanmaan<br />
Sydösterbottens kustregions<br />
Vakka-Suomen<br />
Lohjan<br />
Rauman<br />
Heinolan<br />
Kotkan-Haminan<br />
Keuruun<br />
Kokkolan<br />
Sisä-Savon<br />
Imatran<br />
Järviseudun<br />
Jämsän<br />
Loimaan<br />
Tampereen<br />
Luoteis-Pirkanmaan<br />
Kuopion<br />
Turun<br />
Jakobstadsregionens<br />
Länsi-Saimaan<br />
Keski-Karjalan<br />
Vaasan<br />
Raahen<br />
Salon<br />
Pohjois-Satakunnan<br />
Hämeenlinnan<br />
Seinäjoen<br />
Helsingin<br />
Ylivieskan<br />
Juvan<br />
Suupohjan<br />
Kouvolan<br />
Kuusiokuntien<br />
Lahden<br />
Kaustisen<br />
Porin<br />
Koillis-Savon<br />
Oulun<br />
Jyväskylän<br />
Torniolaakson<br />
Nivala-Haapajärven<br />
Siikalatvan<br />
Savonlinnan<br />
Ylä-Pirkanmaan<br />
Kemi-Tornion<br />
Mikkelin<br />
Saarijärven-Viitasaaren<br />
Ylä-Savon<br />
Pielisen Karjalan<br />
Koillismaan<br />
Kajaanin<br />
Joensuun<br />
Oulunkaaren<br />
Rovaniemen<br />
Kehys-Kainuun<br />
Tunturi-Lapin<br />
Itä-Lapin<br />
Pohjois-Lapin<br />
61,9<br />
0,1<br />
0,2<br />
0,4<br />
0,4<br />
0,3<br />
1,4<br />
1,1<br />
0,1<br />
0,7<br />
0,3<br />
0,5<br />
0,6<br />
0,7<br />
0,4<br />
0,3<br />
1,8<br />
0,7<br />
0,3<br />
0,3<br />
0,5<br />
1,1<br />
1,3<br />
0,4<br />
1,3<br />
0,2<br />
0,9<br />
0,1<br />
0,7<br />
0,2<br />
0,4<br />
0,3<br />
0,3<br />
1,6<br />
0,6<br />
0,1<br />
0,2<br />
1,5<br />
0,5<br />
1,1<br />
0,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
20,3<br />
0,3<br />
0,1<br />
0,2<br />
0,9<br />
0,2<br />
1,5<br />
0,1<br />
1,1<br />
0,1<br />
1,4<br />
0,0<br />
0,2<br />
0,1<br />
0,3<br />
0,2<br />
0,4<br />
0,4<br />
0,1<br />
0,2<br />
0,1<br />
0,1<br />
0,2<br />
0,4<br />
0,0<br />
0,2<br />
0,0<br />
0,0<br />
0,0<br />
0,0<br />
2,1<br />
2,2<br />
4,0<br />
Seutukunnan<br />
koko (km²)<br />
5,2<br />
0 1 2 3 4 5 6<br />
91
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Lähteet<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden<br />
tilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8881. 2010.<br />
Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.10.<strong>2011</strong>]. Saantitapa:<br />
http://www.stat.fi/til/vtp/2010/vtp_2010_<strong>2011</strong>-07-<br />
14_tie_001_fi.html.<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kaupunki- ja seutuindikaattorit.<br />
[verkkojulkaisu]. <strong>2011</strong>. Taulukko: Aluetalouden<br />
indikaattorit vuosina 2000-2008. Helsinki:<br />
Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://<br />
pxweb2.stat.fi/database/Kaupunki-%20ja%20seutuindikaattorit/Indikaattorit%202008%20alueluokituksilla/<br />
Aluetalous/Aluetalous_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne. [verkkojulkaisu].<br />
<strong>2011</strong>. Taulukko: Väestöntiheys alueittain<br />
1.1.2008. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>].<br />
Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/<br />
vaerak/vaerak_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito. [verkkojulkaisu].<br />
<strong>2011</strong>. Taulukko: Kotitalouksien taloustoimet<br />
maakunnittain 1995-2008*. Helsinki: Tilastokeskus<br />
[viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/<br />
database/StatFin/kan/altp/altp_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].<br />
<strong>2011</strong>. Taulukko: Väestö pääasiallisen<br />
toiminnan, kansalaisuuden, ammattiaseman ja sukupuolen<br />
mukaan 2008. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu:<br />
7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/<br />
StatFin/vrm/tyokay/tyokay_fi.asp<br />
92
Janne Huovari<br />
Aineettomat investoinnit ovat kasvun avain<br />
Artikkeli<br />
Janne Huovari toimii ekonomistina Pellervon taloustutkimuksessa.<br />
Teknologian ja kulutustottumusten muutosten<br />
myötä talous muuttuu koko ajan enenevässä määrin<br />
aineettomaksi. Tämä näkyy selvästi siinä mitä<br />
kulutamme. Palveluiden osuus kulutuksesta kasvaa.<br />
Monet aiemmin aineelliset hyödykkeet ovat<br />
muuttuneet verkossa kaupattaviksi aineettomiksi<br />
hyödykkeiksi. Äänilevyt ovat olleet eturintamassa,<br />
mutta esimerkiksi elokuvat ja kirjat seuraavat perässä.<br />
Lisäksi myös edelleen aineellisten tuotteiden<br />
arvosta yhä suurempi osa on niiden ohella myytyjä<br />
palveluita ja niihin sitoutunutta tietotaitoa, ei älypuhelimien<br />
hintaa selitä niihin käytetty materiaalin<br />
määrä.<br />
Aineettomuus ei koske kuitenkaan ainoastaan<br />
valmiita tuotteita, vaan kasvava osa tuotantopanoksista<br />
on aineettomia satsauksia tuotantoon.<br />
Investoiminen aineellisiin resursseihin, kuten rakennuksiin<br />
sekä koneisiin ja laitteisiin, ei ole monestikaan<br />
riittävä edellytys menetykselliseen toimintaan.<br />
Yrityksille ovat yhä tärkeämpiä aineettomat<br />
resurssit eli osaava työvoima, tutkimus- ja tuotekehitys,<br />
ohjelmistot sekä organisaation rakenne ja<br />
tavaramerkit. Nykyisin yritykset investoivat paljon<br />
varoja näihin aineettomiin resursseihin eli tekevät<br />
aineettomia investointeja ja kartuttavat aineetonta<br />
pääomaa.<br />
Myös aineeton on investointi<br />
Mutta mitä aineettomat investoinnit tarkkaan<br />
ottaen ovat? Investoinneilla tarkoitetaan sellaista<br />
varojen käyttöä, joka vähentää nykyistä kulutusta,<br />
jotta kulutusta voitaisiin kasvattaa tulevaisuudessa.<br />
Periaatteessa aina kun yritys käyttää varoja kasvattaakseen<br />
resursseja, joita se käyttää tuotannossa<br />
pidemmän ajan kuluessa, on kyse investoinneista.<br />
Aineettomia investoinnit ovat silloin, kun niillä ei ole<br />
aineellista muotoa.<br />
Nykyisellään läheskään kaikkia aineettomia investointeja<br />
ei lasketa investoinneiksi. Aineettomien<br />
investointien periaatteellinen määrittely on helppoa,<br />
mutta käytännössä niiden määrittely, rajaaminen<br />
ja varsinkin tilastointi on vaikeaa. Aineettoman<br />
pääoman tutkimus ja varsinkin tilastointi ovat vielä<br />
lapsenkengissä. Ei ole täysin selvää, mitä aineettomiin<br />
investointeihin pitäisi sisällyttää. Aineettomien<br />
investointien mittaamisen tekee vaikeaksi se,<br />
että suurin osa niistä on hankalasti määriteltäviä.<br />
Ne eivät ole selkeästi mitattava varallisuuserä ja<br />
aineettomasta luonteesta johtuen niiden omistussuhteet<br />
saattavat olla epäselviä tai ainakin vaikeasti<br />
rajattavissa.<br />
Uraauurtavaa työtä aineettomien investointien<br />
määrittelyssä ja laskennassa ovat tehneet Corrado,<br />
Hulten ja Sichel (2005), jotka ovat arvioineet Yhdysvaltojen<br />
aineettomien investointien ja pääoman<br />
määrää. He ovat käyttäneet luokitteluaan, jossa<br />
aineeton pääoma on jaettu kolmeen luokkaan,<br />
digitoituun tietoon, innovaatiopääomaan ja taloudelliseen<br />
kompetenssiin (taulukko 1).<br />
Digitoitu tieto koostuu tietokoneohjelmista ja<br />
tietokannoista. Innovaatiopääoman merkittävin erä<br />
puolestaan on tutkimus ja tuotekehitys. Innovaatiopääomaan<br />
luetaan varsinaisen tutkimuksen<br />
ja tuotekehityksen lisäksi kuitenkin myös muun<br />
suunnittelu-, tutkimus- tai kehitystyön tuloksena<br />
syntynyt pääoma sekä mineraalien etsintä yhdessä<br />
viihteen ja taiteen alkuperäisteosten kanssa. Näistä<br />
kahdesta aineettomien investointien erästä on<br />
tietoa kohtuullisen hyvin saatavilla.<br />
Vaikeimmin mitattavissa on ns. taloudellista<br />
kompetenssia kuvaavat aineettomat investoinnit<br />
ja se on myös aineettoman pääoman luokista<br />
kaikkein kiistanalaisin. Tähän luokkaan kuuluvat<br />
aineettoman pääoman erät parantavat yritysten<br />
kykyä hyödyntää muita resurssejaan. Tähän<br />
93
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
luokkaan kuuluvat investoinnit tuotemerkkeihin,<br />
yrityskohtaiseen inhimilliseen pääomaan ja organisaatiorakenteeseen.<br />
Taulukko 1.<br />
Luokka<br />
Digitoitu tieto<br />
Innovaatiopääoma<br />
Taloudellinen<br />
kompetenssi<br />
Aineettoman pääoman tyyppi<br />
Tietokoneohjelmat<br />
Tietokannat<br />
Tutkimus ja tuotekehitys<br />
Muu kehitys, suunnittelu ja tutkimus<br />
Mineraalien etsintä<br />
Viihteen ja taiteen alkuperäisteokset<br />
Tuotemerkki<br />
Yrityskohtainen inhimillinen pääoma<br />
Organisaatiorakenteet<br />
Lähde: Corrado, Hulten ja Sichel (2005)<br />
Aineettomia on aineellisia enemmän<br />
Kuinka paljon yritykset sitten tekevät aineettomia<br />
investointeja? Vaikka aineettomien investointien<br />
mittaaminen ja tilastointi on haastavaa, monissa<br />
tutkimuksissa siitä on tehty arvioita. Pieni osa<br />
aineettomista investoinneista lasketaan jo nykyisin<br />
mukaan kansantalouden tilinpitoon. Osasta on<br />
tietoa muissa tilastoissa, kuten tutkimus- ja tuotekehitystilastot.<br />
Loppuja on jouduttu arvioimaan<br />
erilaisten lähteiden perusteella.<br />
Yleensä tutkimuksissa on päädytty tulokseen,<br />
että aineettomien investointien määrä ja merkitys<br />
talouskasvulle on varsin suuri. Aineettomien<br />
investointien määrä on jopa suurempi kuin fyysisten,<br />
aineellisten investointien määrä. Yhdysvalloissa<br />
yritykset tekevät aineettomia investointeja noin<br />
36 prosenttia enemmän kuin aineellisia (Corrado,<br />
Hulten ja Sichel, 2006) ja Suomessa ero on noin<br />
20 prosenttia (Jalava, Aulin-Ahmavaara ja Alanen,<br />
2007 sekä Maliranta ja Rouvinen, 2007).<br />
Suomessa suurin yksittäinen aineettomien investointien<br />
erä ovat tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit.<br />
Investoinnit taloudelliseen kompetenssiin<br />
ovat kuitenkin kokonaisuutena hieman suurempi tai<br />
lähes yhtä suuri erä, vähän lähteestä riippuen (kuvio<br />
1). Muissa EU-maissa Ruotsia lukuun ottamatta<br />
taloudelliseen kompetenssiin investoidaan selvästi<br />
tutkimus- ja tuotekehitystä enemmän (Piekkola,<br />
<strong>2011</strong>).<br />
Aineettomat investoinnit Suomen<br />
kasvustrategian ytimessä<br />
Investoinneilla aineettomaan pääomaan yritykset<br />
hakevat kasvua ja tuottavuuden paranemista, koko<br />
talouden tasolla siis BKT:n ja työn tuottavuuden<br />
kasvua. Aineettomilla investoinneilla onkin selvä<br />
vaikutus kasvuun. Jalavan, ym (2007) mukaan<br />
aineettomien investointien osuus tuottavuuden<br />
kasvusta on ollut noin kolmannes.<br />
Aineettomat investoinnit ovatkin ensiarvoisen<br />
tärkeitä talouden menestymisen kannalta. Niiden<br />
merkitys tulee myös entisestään kasvamaan, jos<br />
Suomi aikoo olla menestyjä myös tulevaisuudessa.<br />
Visio teknologian edelläkävijämaasta, jossa<br />
tuotannosta suuri osa tulee korkean teknologian<br />
ja korkean jalostusarvon tuotteista, edellyttää<br />
panostusta aineettomiin investointeihin. Suomen<br />
kasvustrategiassa aineettomat investoinnit ovatkin<br />
avainasemassa.<br />
Suomi on jo nykyisin yksi kärkimaita tutkimusja<br />
tuotekehitysinvestoinneissa. Valitettavasti muissa<br />
aineettomissa investoineissa emme ole ihan<br />
huipulla. Osa T&K-panostuksista valuukin luultavasti<br />
hukkaan, kun koko ketju ei ole parhaassa mahdollisessa<br />
kunnossa ja tuotteiden kaupallistaminen<br />
ja markkinoille saanti ontuu. Suomen koko potentiaalin<br />
hyödyttäminen edellyttääkin, että myös<br />
muuhun kuin tekniseen osaamiseen panostetaan<br />
enemmän.<br />
Aineeton pääoma on keskittynyt<br />
Aineelliset investoinnit ovat kohtuullisen tasaisesti<br />
jakautuneet maan eri osiin. Suuria teollisuuslaitoksia<br />
ei yleensä kannata perustaa kaupunkien keskuksiin.<br />
Kustannukset tulevat liian kalliiksi. Aineettomien<br />
investointien kohdalla tilanne on hyvin toinen. Aineeton<br />
pääoma on tietoa jossain muodossa ja siten<br />
sen tilavaatimus on huomattavasti pienempi kuin<br />
fyysisten koneiden. Sijoittuminen kalliin tonttimaan<br />
keskuksiin ei siis tule yhtä kalliiksi.<br />
Aineeton pääoma myös hyötyy siitä, että se on<br />
lähellä muuta aineetonta pääomaa. Aineettomasta<br />
luonteestaan huolimatta tieto leviää selvästi tehokkaammin,<br />
kun fyysinen etäisyys on pieni. Tästä<br />
ovat hyvänä esimerkkinä maailman teknologiakeskittymät<br />
kuten piilaakso. Aineettoman investoinnit<br />
94
Suomessa suurin yksittäinen aineettomien investointien erä ovat tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit.<br />
Investoinnit taloudelliseen kompetenssiin ovat kuitenkin kokonaisuutena hieman suurempi tai lähes yhtä<br />
suuri erä, vähän lähteestä riippuen (kuvio 1). Muissa EU-maissa Ruotsia lukuun ottamatta taloudelliseen<br />
Kuvio 1. Aineettomat investoinnit suhteessa BKT:seen Suomessa Jalavan ym. (2007) mukaan vuonna<br />
2005 sekä Malirannan ja Rouvisen (2007) mukaan vuonna<br />
kompetenssiin investoidaan selvästi tutkimus- ja tuotekehitystä enemmän (Piekkola, <strong>2011</strong>).<br />
2004.<br />
18%<br />
16%<br />
Organisaatio<br />
14%<br />
12%<br />
10%<br />
Yrityskohtainen<br />
inhimilllinen pääoma<br />
Tuotemerkki<br />
8%<br />
6%<br />
4%<br />
2%<br />
0%<br />
Jalava, ym<br />
Maliranta ja Rouvinen<br />
Muut<br />
innovaatioinvestionnit<br />
T&K<br />
Digitoitu informaatio<br />
Kuvio 1. Aineettomat investoinnit suhteessa BKT:seen Suomessa Jalavan ym. (2007) mukaan vuonna 2005 sekä Mali-<br />
Kuvio rannan 2. T&K-investoinnit ja Rouvisen (2007) maakunnittain mukaan vuonna vuonna 2004. 2009.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Aineettoman investoinnit Suomen kasvustrategian ytimessä<br />
Uusimaa<br />
Investoinneilla Pirkanmaaaineettomaan pääomaan yritykset hakevat kasvua ja tuottavuuden paranemista, koko<br />
talouden tasolla Pohjois-… siis BKT ja työn tuottavuuden kasvua. Aineettomilla investoinneilla onkin selvä vaikutus<br />
kasvuun. Varsinais-Suomi Jalavan, ym (2007) mukaan aineettomien investointien osuus tuottavuuden kasvusta on ollut<br />
noin kolmannes.<br />
Keski-Suomi<br />
Aineettomat Pohjanmaa investoinnit ovatkin ensiarvoisen tärkeitä talouden menestymisen kannalta. Niiden merkitys<br />
tulee myös Pohjois-Savo entisestään kasvamaan, jos Suomi aikoo olla menestyjä myös tulevaisuudessa. Visio teknologian<br />
edelläkävijämaasta, jossa tuotannosta suuri osa tulee korkean teknologian ja korkean jalostusarvon<br />
Etelä-Karjala<br />
Kanta-Häme<br />
tuotteista, edellyttää panostusta aineettomiin investointeihin. Suomen kasvustrategiassa aineettomat<br />
Satakunta<br />
investoinnit Itä-Uusimaa ovatkin avainasemassa.<br />
Suomi on Päijät-Häme jo nykyisin yksi kärkimaita tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneissa. Valitettavasti muissa aineettomissa<br />
Pohjois-Karjala investoineissa emme ole ihan huipulla. Osa T&K-panostuksista valuukin luultavasti hukkaan,<br />
kun koko ketju Lappi ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa ja tuotteiden kaupallistaminen ja markkinoille<br />
saanti ontuu. Etelä-Savo Suomen koko potentiaalin hyödyttäminen edellyttääkin, että myös muuhun kuin tekniseen<br />
osaamiseen Etelä-Pohjanmaa panostetaan enemmän.<br />
Kymenlaakso<br />
Kainuu<br />
Aineeton Keski-Pohjanmaa pääoman on keskittynyt<br />
Ahvenanmaa<br />
Aineelliset investoinnit ovat kohtuullisen tasaisesti jakautuneet maan eri osiin. Suuria teollisuuslaitoksia ei<br />
0 500 1000 1500 2000 2500 3000<br />
yleensä kannata perustaa kaupunkien keskuksiin. Kustannukset tulevat liian kalliiksi. Aineettomien investointien<br />
kohdalla tilanne on hyvin toinen. Aineeton milj. pääoma € on tietoa jossain muodossa ja siten sen tilavaatimus<br />
on huomattavasti pienempi kuin fyysisten koneiden. Sijoittuminen kalliin tonttimaan keskuksiin<br />
Kuvio 2. T&K –investoinnit maakunnittain 2009. Lähde: Tilastokeskus.<br />
ei siis tule yhtä kalliiksi.<br />
Aineeton pääoman myös hyötyy siitä, että se on lähellä muuta aineetonta pääomaan. Aineettomasta<br />
luonteestaan huolimatta tieto leviää selvästi tehokkaammin, kun fyysinen etäisyys on pieni. Tästä ovat<br />
hyvän esimerkkinä maailman teknologiakeskittymät kuten piilaakso. Aineettoman investoinnit ja pääoman<br />
Piekkolan onkin selvästi (<strong>2011</strong>b) keskittyneempää tiedot viittaavat kuin siihen, väestö että tai työpaikat. kaikkien aineettomien investointien keskittyminen on vielä<br />
Keskittyneisyys tutkimus- ja näkyy tuotekehitystoimintaa hyvin aineettomien suurempaa. investointien Tutkimuksen aluetiedoissa mukaan myös Suomessa. jopa yli Tutkimus- puolet aineettomista ja tuotekehitysinvestoinneistomasta<br />
olisi keskittynyt on saatavilla pääkaupunkiseudulle.<br />
parhaiten tietoja myös alueellisesti ja ne osoittavat selvästi kuinka<br />
pää-<br />
keskittynyttä Onko muun aineeton Suomen pääoma osana on. sitten Uudenmaan pelkkä kurjistuminen osuus kaikista T&K-menoista teknologiavetoisessa on noin 40 Suomessa? % (kuvio 2). Vaikka aineeton<br />
pääoman onkin hyvin keskittynyt, ei se tarkoita että siitä saatavat hyödyt olisivat yhtä keskittyneitä.<br />
Yrityksen aineeton pääoman on keskittynyt sen pääkonttoriin ja tutkimusyksikköön, mutta sen varsinainen<br />
tuotanto ja suurin osa työllisistä voi sijaita joissain muulla. Aineettoman pääoman keskittyminen on<br />
hyvä esimerkki alueiden välisestä työnjaosta, eikä keskittymisestä pidä liikaa huolestua.<br />
Kirjallisuutta:<br />
10<br />
Corrado, Carol, Hulten, Charles ja Sichel, Daniel (2005). Measuring capital and technology: An ex-panded<br />
framework. Teoksessa Corrado, Carol, Haltiwanger, John ja Sichel, Daniel. Measuring Capital 95 in the new<br />
economy. NBER, Studies in income and wealth, vol. 65. The University of Chicago Press: Chicago.
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
ja pääoman onkin selvästi keskittyneempää kuin<br />
väestö tai työpaikat.<br />
Keskittyneisyys näkyy hyvin aineettomien investointien<br />
aluetiedoissa myös Suomessa. Tutkimus-<br />
ja tuotekehitysinvestoinneista on saatavilla<br />
parhaiten tietoja myös alueellisesti ja ne osoittavat<br />
selvästi kuinka keskittynyttä aineeton pääoma on.<br />
Uudenmaan osuus kaikista T&K-menoista on noin<br />
40 prosenttia (kuvio 2).<br />
Piekkolan (<strong>2011</strong>b) tiedot viittaavat siihen, että<br />
kaikkien aineettomien investointien keskittyminen<br />
on vielä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa<br />
suurempaa. Tutkimuksen mukaan jopa yli puolet<br />
aineettomasta pääomasta olisi keskittynyt pääkaupunkiseudulle.<br />
Onko muun Suomen osana sitten pelkkä kurjistuminen<br />
teknologiavetoisessa Suomessa? Vaikka<br />
aineeton pääoma onkin hyvin keskittynyt, ei se<br />
tarkoita, että siitä saatavat hyödyt olisivat yhtä keskittyneitä.<br />
Yrityksen aineeton pääoma on keskittynyt<br />
sen pääkonttoriin ja tutkimusyksikköön, mutta<br />
sen varsinainen tuotanto ja suurin osa työllisistä<br />
voi sijaita joissain muulla. Aineettoman pääoman<br />
keskittyminen on hyvä esimerkki alueiden välisestä<br />
työnjaosta, eikä keskittymisestä pidä liikaa huolestua.<br />
Lähteet<br />
Corrado, Carol, Hulten, Charles ja Sichel, Daniel<br />
(2005). Measuring capital and technology: An ex-panded<br />
framework. Teoksessa Corrado, Carol, Haltiwanger,<br />
John ja Sichel, Daniel. Measuring Capital in the new<br />
economy. NBER, Studies in income and wealth, vol. 65.<br />
The University of Chicago Press: Chicago.<br />
Corrado, Carol, Hulten, Charles ja Sichel, Daniel<br />
(2006). Intangible Capital an Economic Growth.<br />
NBER Working paper 11948.<br />
Janne Huovari, (toim) (2008), Aineeton pääoma ja<br />
talouskasvu, Tekesin katsaus 23/2008, 2008.<br />
Jalava, Jukka, Aulin-Ahmavaara, Pirkko ja Alanen Aku<br />
(2007). Intangible Capital in the Finnish Business Sector,<br />
PTT, Working Papers, N:o. 100.<br />
Maliranta, Mika ja Rouvinen, Petri (2007) Aineettomat<br />
investoinnit Suomen yrityksissä vuonna 2004: Kokeilu<br />
yritysaineistolla. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen<br />
työpapereita N:o 104.<br />
Piekkola, Hannu toim. (<strong>2011</strong>a). “Intangible Capital<br />
in EU27-Drivers of Growth and Location in the EU,”<br />
Proceedings of the University of Vaasa. Reports 166.<br />
Piekkola, Hannu, (<strong>2011</strong>b). “Intangible capital agglomeration<br />
and economic growth: An Analysis of Regions in<br />
Finland,” INNODRIVE Working Paper No 20.<br />
96
Jaana Halonen<br />
8 Tuotantorakenne<br />
8.1 Elinkeinorakenteen<br />
muutos<br />
Kaikista työpaikoista jo lähes 2/3 on palveluelinkeinoissa.<br />
Palveluelinkeinot ovat kasvattaneet<br />
osuuttaan samaan aikaan kun maa- ja metsätaloudesta<br />
ja jalostuksesta on kadonnut työpaikkoja.<br />
Kolmessakymmenessä vuodessa palveluelinkeinoihin<br />
on tullut 550 000 työpaikkaa lisää. Samassa<br />
ajassa maa- ja metsätalousammateista on kadonnut<br />
190 000 työpaikkaa ja jalostuksen parista 166 000<br />
työpaikkaa.<br />
Elinkeinorakenne muuttuu edelleen joskaan ei<br />
enää yhtä voimakkaasti kuin aiempina vuosikym-<br />
meninä. Alkutuotannon osuus supistuu ja palveluiden<br />
osuus kasvaa. Vuosina 2001–2008 palveluiden<br />
osuus työpaikoilla mitattuna on kasvanut koko<br />
maassa hieman yli 4 prosenttia kun taas jalostuksen<br />
(-2 %) ja alkutuotannon (-1 %) osuudet ovat<br />
pienentyneet. Alueellisia eroja toki löytyy. Palveluiden<br />
osuus on kasvanut tarkastelujaksolla kaikissa ja<br />
alkutuotannon osuus vähentynyt kaikissa seutukunnissa.<br />
Sen sijaan jalostuksen parissa työskentelevien<br />
kehitys poikkeaa 11 seutukunnassa valtakunnallisesta<br />
linjasta. Jalostuksen osuus on kasvanut<br />
etenkin Sisä-Savon (+3,4 %), Tunturi-Lapin (+3,0<br />
%) ja Haapaveden-Siikalatvan (+2,7 %) seutukunnissa<br />
(kuva 8.2).<br />
Kuva 8.1. Työpaikat toimialoittain Suomessa vuosina 2000 ja 2008.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
1800000<br />
1600000<br />
1400000<br />
työpaikkoja<br />
1200000<br />
1000000<br />
800000<br />
600000<br />
2000<br />
2008<br />
400000<br />
200000<br />
0<br />
Maa-, riista-, metsä- ja<br />
kalatalous<br />
Jalostus<br />
Palvelut<br />
97
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuva 8.2. Elinkeinorakenteen (= alueella asuva työllinen työvoima) muutos seutukun nittain vuosina<br />
2001–2008. Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto.<br />
Graafissa kuvataan eri<br />
toimialoilla työskentelevien<br />
osuuden<br />
muutosta. Esim. koko<br />
maassa palveluammateissa<br />
työskentelevien<br />
osuus on<br />
kasvanut 4,3 prosenttia.<br />
Vastaavasti maa-,<br />
metsä- ja kalataloudessa<br />
työskentelevien<br />
osuus on pienentynyt<br />
yhden prosentin ja<br />
jalostuksen parissa<br />
työskentelevien<br />
osuus 2,4 prosenttia<br />
(TOL2002 ja TOL2008<br />
luokitusten mukaan,<br />
seutukuntajako 2010).<br />
Tunturi-Lapin<br />
Haapaveden-Siikalatvan<br />
Koillismaan<br />
Vaasan<br />
Rovaniemen<br />
Riihimäen<br />
Varkauden<br />
Sisä-Savon<br />
Helsingin<br />
Ylä-Savon<br />
Kuopion<br />
Pohjois-Satakunnan<br />
Torniolaakson<br />
Ylä-Pirkanmaan<br />
Pohjois-Lapin<br />
Kyrönmaan<br />
Mikkelin<br />
Keuruun<br />
Joensuun<br />
Sydösterbottens kustregion<br />
Luoteis-Pirkanmaan<br />
Järviseudun<br />
Pielisen Karjalan<br />
Savonlinnan<br />
Rauman<br />
Kemi-Tornion<br />
Jyväskylän<br />
Mariehamns stad<br />
Seinäjoen<br />
Nivala-Haapajärven<br />
Pieksämäen<br />
Kotka-Haminan<br />
Raahen<br />
Turun<br />
Imatran<br />
Åboland-Turunmaan<br />
Keski-Karjalan<br />
Porin<br />
Kehys-Kainuun<br />
Ålands landsbygd<br />
Loviisan<br />
Lounais-Pirkanmaan<br />
Raaseporin<br />
Tampereen<br />
Loimaan<br />
Lahden<br />
Kuusiokuntien<br />
Kajaanin<br />
Hämeenlinnan<br />
Porvoon<br />
Äänekosken<br />
Oulun<br />
Jakobstadsregionen<br />
Oulunkaaren<br />
Vakka-Suomen<br />
Saarijärven -Viitasaaren<br />
Suupohjan<br />
Ylivieskan<br />
Koillis-Savon<br />
Joutsan<br />
Forssan<br />
Kaustisen<br />
Kaakkois-Pirkanmaan<br />
Kokkolan<br />
Lappeenrannan<br />
Salon<br />
Jämsän<br />
Itä-Lapin<br />
Kouvolan<br />
Etelä-Pirkanmaan<br />
Ålands skärgård<br />
Koko maa<br />
-12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 12<br />
%<br />
Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus Palvelut<br />
98
Kuva 8.3. Arvonlisäyksen muutos toimialoittain vuosina 2001–2008, %.<br />
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito.<br />
Graafissa kuvataan eri<br />
toimialoilla muodostuneen<br />
arvonlisäyksen<br />
muutosta. Koko maassa<br />
palvelusektorin arvonlisäys<br />
on kasvanut<br />
tarkastelujaksolla 37,5<br />
prosenttia, jalostuksen<br />
25,3 ja maa- , metsäja<br />
kalatalouden 16,6<br />
prosenttia. (TOL2008,<br />
seutukuntajako 2008)<br />
Salo<br />
Ålands landsbygd<br />
Porvoo<br />
Loviisa<br />
Raahe<br />
Tunturi-Lappi<br />
Oulu<br />
Vaasa<br />
Rovaniemi<br />
Seinäjoki<br />
Pohjois-Lappi<br />
Kokkola<br />
Hämeenlinna<br />
Pieksämäki<br />
Riihimäki<br />
Ålands skärgård<br />
Siikalatva<br />
Kuopio<br />
Jyväskylä<br />
Nivala-Haapajärvi<br />
Suupohja<br />
Åboland-Turunmaa<br />
Tampere<br />
Ylivieska<br />
Keuruu<br />
Eteläiset seinänaapurit<br />
Oulunkaari<br />
Torniolaakso<br />
Ylä-Savo<br />
Tammisaari<br />
Sisä-Savo<br />
Helsinki<br />
Koillismaa<br />
Joensuu<br />
Lahti<br />
Joutsa<br />
Luoteis-Pirkanmaa<br />
Savonlinna<br />
Kaakkois-Pirkanmaa<br />
Turku<br />
Kajaani<br />
Kuusiokunnat<br />
Mikkeli<br />
Juva<br />
Etelä-Pirkanmaa<br />
Kyrönmaa<br />
Pohjois-Satakunta<br />
Länsi-Saimaa<br />
Härmänmaa<br />
Kehys-Kainuu<br />
Lounais-Pirkanmaa<br />
Loimaa<br />
Ylä-Pirkanmaa<br />
Kaustinen<br />
Keski-Karjala<br />
Imatra<br />
Saarijärvi-Viitasaari<br />
Koillis-Savo<br />
Järviseutu<br />
Kotka-Hamina<br />
Rauma<br />
Pori<br />
Jakobstadsregionen<br />
Heinola<br />
Forssa<br />
Pielisen Karjala<br />
Kemi-Tornio<br />
Lappeenranta<br />
Lohja<br />
Vakka-Suomi<br />
Sydösterbottens kustregion<br />
Varkaus<br />
Mariehamns stad<br />
Äänekoski<br />
Itä-Lappi<br />
Kouvola<br />
Jämsä<br />
Koko maa<br />
-100 -50 0 50 100 150 200 250 300 350 400<br />
Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus Palvelut<br />
%<br />
99
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuvassa 8.3 tarkastellaan seutukuntien arvonlisäyksessä<br />
tapahtuneita muutoksia 2000–2008. Arvonlisäyksellä<br />
mitaten Pohjoisen Suomen seutukunnat<br />
Tunturi-Lappi, Pohjois-Lappi ja Rovaniemen<br />
seutukunnat erottuvat muita voimakkaammalla<br />
arvonlisäyksen kasvulla. Näissä seutukunnissa<br />
etenkin maa-, metsä- ja kalatalouden sekä jalostuksen<br />
arvonlisäys on ollut huomattavan voimakasta.<br />
Palvelusektorilla tuotettu arvonlisäys on kasvanut<br />
kaikissa maamme seutukunnissa. Maa-, metsä- ja<br />
kalatalouden piirissä tuotettu arvonlisäys on vähentynyt<br />
kaikkiaan 21 seutukunnassa. Myös jalostuselinkeinojen<br />
tuottama arvonlisäys on kasvanut<br />
lukuun ottamatta 13 seutukuntaa. Näistä Itä-<br />
Lapin, Jämsän, Kouvolan, Äänekosken ja Lohjan<br />
seutukunnissa muutos on ollut voimakkainta.<br />
8.2 Työpaikkojen määrän<br />
muutos<br />
Työpaikkakehitystä tarkastellaan tässä Tilastokeskuksen<br />
työssäkäyntitilaston pohjalta vuosina<br />
2000–2009. Työpaikkojen toimialoittaista tarkastelua<br />
vaikeuttaa toimialaluokituksessa tehty<br />
uudistus. Vuodesta 2007 lähtien tiedot on luokiteltu<br />
TOL2008 luokituksen mukaisesti mutta<br />
tätä vanhemmat toimialoittaiset tiedot perustuvat<br />
TOL2002 luokitukseen. Luokitusmuutoksesta johtuen<br />
työpaikkamäärien toimialoittaisen muutoksen<br />
kuvaaminen koko tarkastelujakson kattavana aikasarjana<br />
ei ole ollut tässä yhteydessä mahdollista.<br />
Työssäkäyntitilaston mukaan Suomessa oli<br />
vuonna 2009 yhteensä 2 289 975 työpaikkaa, joista<br />
päätoimialaluokituksen mukaan 366 000 (16 %)<br />
oli terveys- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa 337<br />
000 (15 %) ja 277 000 (12 %) tukku- ja vähittäiskaupassa.<br />
Edellisvuoteen verrattuna työpaikkamäärä<br />
romahti ja työpaikat vähenivät vuoden aikana<br />
yhteensä lähes 90 000. Vuoden 2008 taantuma vei<br />
työpaikkoja etenkin vientiin keskittyviltä aloilta ja<br />
seuduilta. Taantuma heijastui kaikille toimialoille<br />
mutta eniten teollisuuteen, jonka työpaikat vähenivät<br />
vuoden aikana 12 prosenttia. Myös rakennusalan<br />
työpaikat vähenivät lähes 8 prosenttia.<br />
Kuva 8.4. Työpaikat vuonna 2009 toimialoittain (TOL2008) koko maassa.<br />
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
C Teollisuus<br />
G Tukku- ja vähittäiskauppa;…<br />
F Rakentaminen<br />
H Kuljetus ja varastointi<br />
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen…<br />
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
J Informaatio ja viestintä<br />
A Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
S Muu palvelutoiminta<br />
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
R Taiteet, viihde ja virkistys<br />
L Kiinteistöalan toiminta<br />
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto,…<br />
E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto,…<br />
B Kaivostoiminta ja louhinta<br />
0 50 100 150 200 250 300 350 400<br />
(1 000 työpaikkaa)<br />
100
Kuva 8.5. Työpaikkojen muutos vuosina 2008–2009 seutukunnittain.<br />
Koko maassa työpaikat vähenivät vuoden aikana 3,7 prosenttia. 24 seutukunnassa työpaikkamenetys jäi suhteellisesti<br />
koko maan tasoa vähäisemmäksi.<br />
-9 -8 -7 -6 -5 -4 -3 -2 -1 0<br />
%<br />
Varkauden<br />
Etelä-Pirkanmaan<br />
Kotka-Haminan<br />
Salon<br />
Ylä-Pirkanmaan<br />
Ylä-Savon<br />
Raaseporin<br />
Nivala-Haapajärven<br />
Raahen<br />
Lahden<br />
Savonlinnan<br />
Lounais-Pirkanmaan<br />
Imatran<br />
Äänekosken<br />
Pohjois-Satakunnan<br />
Koillismaan<br />
Jämsän<br />
Sydösterbottens kustregion<br />
Tampereen<br />
Kemi-Tornion<br />
Haapaveden-Siikalatvan<br />
Keski-Karjalan<br />
Vakka-Suomen<br />
Jakobstadsregionen<br />
Saarijärven -Viitasaaren<br />
Rauman<br />
Lappeenrannan<br />
Kehys-Kainuun<br />
Ylivieskan<br />
Järviseudun<br />
Luoteis-Pirkanmaan<br />
Forssan<br />
Turun<br />
Pieksämäen<br />
Suupohjan<br />
Ålands skärgård<br />
Kyrönmaan<br />
Joutsan<br />
Loviisan<br />
Kouvolan<br />
Kuusiokuntien<br />
Porin<br />
Itä-Lapin<br />
Porvoon<br />
Koillis-Savon<br />
Seinäjoen<br />
Keuruun<br />
Loimaan<br />
Torniolaakson<br />
Kaustisen<br />
Jyväskylän<br />
Hämeenlinnan<br />
Joensuun<br />
Pohjois-Lapin<br />
Vaasan<br />
Åboland-Turunmaan<br />
Helsingin<br />
Riihimäen<br />
Kokkolan<br />
Oulun<br />
Tunturi-Lapin<br />
Oulunkaaren<br />
Mikkelin<br />
Sisä-Savon<br />
Rovaniemen<br />
Ålands landsbygd<br />
Pielisen Karjalan<br />
Kuopion<br />
Mariehamns stad<br />
Kajaanin<br />
KOKO MAA<br />
101
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Vuoden 2008 taantuman seurauksena monet<br />
alueet menettivät huomattavia työpaikkamääriä.<br />
Varkauden seutukunnassa työpaikat vähenivät<br />
vuoden aikana suhteellisesti koko maan eniten, yli<br />
8 prosenttia mikä oli lähes 1 100 työpaikkaa. Lukumääräisesti<br />
suurimmat menetykset kohdistuivat<br />
suurimmille kaupunkiseuduille, joissa työpaikkamäärät<br />
olivat lähtökohtaisestikin suurimmat.<br />
Kuva 8.6. Työpaikkojen määrän muutos %:na<br />
seutukunnittain vuosina 2000–2009.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Taulukko 8.1. Seutukunnat, jotka menettivät<br />
yli 1 000 työpaikkaa vuosien 2008–2009 taantumassa.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
muutos %:na<br />
2000 - 2009<br />
<br />
<br />
Helsingin -18 724<br />
Tampereen -8 374<br />
Turun -6 085<br />
Lahden -4 760<br />
Oulun -2 355<br />
Kotka-Haminan -2 277<br />
Porin -2 250<br />
Jyväskylän -2 242<br />
Seinäjoen -1 982<br />
Salon -1 768<br />
Lappeenrannan -1 714<br />
Kouvolan -1 617<br />
Joensuun -1 414<br />
Rauman -1 343<br />
Ylä-Savon -1 314<br />
Etelä-Pirkanmaan -1 258<br />
Hämeenlinnan -1 205<br />
Vaasan -1 163<br />
Kemi-Tornion -1 138<br />
Raaseporin -1 131<br />
Varkauden -1 084<br />
Savonlinnan -1 054<br />
Porvoon -1 045<br />
Jakobstadsregionen -1 027<br />
<br />
<br />
15 - (1)<br />
10 - 15 (7)<br />
<br />
5 - 10 (4)<br />
0 - 5 (12)<br />
-5 - 0 (13)<br />
-10 - -5 (18)<br />
-15 - -10 (13)<br />
- -15 (3)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
24.10.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
<br />
<br />
<br />
Vuoteen 2008 saakka 2000-luvun työpaikkakehitys<br />
oli positiivista kaikkiaan 38 seutukunnassa.<br />
Vuoden 2008 taloudellinen romahdus oli kuitenkin<br />
niin voimakas, että monen seutukunnan<br />
kohdalla 2000-luvun muutoin positiivinen kehitys<br />
kääntyi negatiiviseksi. Etenkin Varsinais-Suomessa,<br />
Satakunnassa ja Pohjanmaan rannikkoseuduilla<br />
vuoden aikana tapahtui voimakas muutos.<br />
Taantuma heijastui kaikille toimialoille mutta<br />
eniten teollisuuteen, jonka työpaikat vähenivät<br />
2008–2009 lähes 14 prosenttia. Myös raken-<br />
nusalan työpaikat vähenivät voimakkaasti, lähes<br />
kahdeksan prosenttia.<br />
8.2.1 Yritykset<br />
Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan Suomessa<br />
toimi vuonna 2009 yhteensä 321 000 yritystä,<br />
joilla oli 351 000 toimipaikkaa. Yritystoimipaikat<br />
työllistivät yhteensä noin 1 420 000 henkilöä joko<br />
palkansaajina tai yrittäjinä. Heistä 330 000 eli lähes<br />
neljännes (23,6 %) työskenteli teollisuudessa. Seuraavaksi<br />
eniten työllisti tukku- ja vähittäiskaupan<br />
102
Kuva 8.7. Yritystoimipaikkojen henkilöstö toimialoittain koko maassa vuonna 2009.<br />
Teollisuus<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Rakentaminen<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Koulutus<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Julkinen hallinto ja maanpuolustus<br />
0 100 200 300 400<br />
tuhatta työpaikkaa<br />
toimiala (17 %) sekä rakentaminen (10 %).<br />
Valtaosa yrityksistä on yksityisen kotimaisen<br />
tahon omistamia (98,5 %). Ulkomaalaisomisteisia<br />
yrityksistä on 1 prosentti ja kunta-/valtio-omisteisia<br />
0,5 prosenttia. Ulkomaalaisomisteisteisten yritysten<br />
palveluksessa on 230 000 henkilöä eli lähes 16<br />
prosenttia yritysten henkilöstöstä.<br />
Kaikista yrityksistä 89 prosenttia on pieniä, alle<br />
viisi henkilöä työllistäviä. Suuria yli 500 henkilöä<br />
työllistäviä yrityksiä on Suomessa 266.<br />
Seuraavissa kuvissa on havainnollistettu<br />
maakuntien profiloitumista toimialoittain Tilastokeskuksen<br />
Yritysrekisterin vuositilastosta saatavien<br />
yritystoimipaikkojen henkilöstötietojen avulla.<br />
103
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuva 8.8. Yritystoimipaikkojen henkilöstö maakunnittain vuonna 2009.<br />
Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisterin vuositilasto 2009,<br />
Eri toimialoilla työskentelevän henkilöstön osuus koko maan samalla toimialalla työskentelevästä henkilöstöstä.<br />
Toimialojen osuus yhteensä -palkki osoittaa kuinka suuren osuuden maakunnan kaikkien yritystoimipaikkojen henkilöstö<br />
muodostaa koko maan yritystoimipaikkojen henkilöstöstä. Huomaa vaihtelu kuvien asteikoissa.<br />
Uusimaa<br />
Itä-Uusimaa<br />
Julkinen hallinto ja maanpuolustus<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Koulutus<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Rakentaminen<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Teollisuus<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
0 20 40 60 80 100<br />
%<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Rakentaminen<br />
Koulutus<br />
Teollisuus<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
0 2 4 6 8<br />
%<br />
Teollisuus<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Rakentaminen<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Koulutus<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Varsinais-Suomi<br />
0 4 8 12<br />
%<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Teollisuus<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Rakentaminen<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Koulutus<br />
Satakunta<br />
0 4 8 12 16<br />
%<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Teollisuus<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Rakentaminen<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Koulutus<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Kanta-Häme<br />
0 2 4 6 8<br />
%<br />
Teollisuus<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Rakentaminen<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Koulutus<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Pirkanmaa<br />
0 4 8 12<br />
%<br />
104
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Teollisuus<br />
Rakentaminen<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Koulutus<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Päijät-Häme<br />
0 2 4 6<br />
%<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Koulutus<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Rakentaminen<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Teollisuus<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Kymenlaakso<br />
0 2 4 6<br />
%<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Teollisuus<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Rakentaminen<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Koulutus<br />
Etelä-Karjala<br />
0 1 2 3 4<br />
%<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Rakentaminen<br />
Teollisuus<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Koulutus<br />
Etelä-Savo<br />
0 2 4 6<br />
%<br />
%<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Rakentaminen<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Teollisuus<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Koulutus<br />
Pohjois-Savo<br />
0 2 4 6 8<br />
%<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Rakentaminen<br />
Teollisuus<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Koulutus<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Pohjois-Karjala<br />
0 2 4 6<br />
%<br />
Koulutus<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Teollisuus<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Rakentaminen<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Keski-Suomi<br />
0 2 4 6 8<br />
%<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Teollisuus<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Rakentaminen<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Koulutus<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
0 2 4 6 8 10<br />
%<br />
105
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Teollisuus<br />
Koulutus<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Rakentaminen<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Pohjanmaa<br />
0 2 4 6<br />
%<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Koulutus<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Teollisuus<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Rakentaminen<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
0 1 2 3 4<br />
%<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Kainuu<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Teollisuus<br />
Rakentaminen<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Koulutus<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
0 4 8 12 16 20<br />
%<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Rakentaminen<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Koulutus<br />
Teollisuus<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Informaatio ja viestintä<br />
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />
%<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Rakentaminen<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Teollisuus<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Koulutus<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Lappi<br />
0 4 8 12 16<br />
%<br />
Kuljetus ja varastointi<br />
Taiteet, viihde ja virkistys<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto<br />
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto<br />
Muu palvelutoiminta<br />
Maatalous, metsätalous ja kalatalous<br />
TOIMIALOJEN OSUUS YHTEENSÄ<br />
Informaatio ja viestintä<br />
Rakentaminen<br />
Tukku- ja vähittäiskauppa<br />
Kiinteistöalan toiminta<br />
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut<br />
Teollisuus<br />
Kaivostoiminta ja louhinta<br />
Koulutus<br />
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta<br />
Ahvenanmaa<br />
0 1 2 3 4<br />
%<br />
106
Maakuntien väliset erot tulevat kuvioista havainnollisesti<br />
esille. Uusimaa on ainoa maakunta, josta<br />
löytyy julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen<br />
toimialalla toimivien yritystoimipaikkojen henkilöstöä.<br />
Myös informaatio- ja viestintäsektori sekä<br />
rahoitus- ja vakuutustoiminta nousevat vahvoina<br />
esille Uudenmaan maakunnassa. Useampi kuin<br />
joka toinen näillä toimialoilla Suomessa toimivien<br />
yritysten henkilöstöstä työskentelee Uudellamaalla.<br />
Sähkö- kaasu- ja lämpöhuolto on suurin toimiala<br />
Itä-Uudellamaalla ja Satakunnassa, teollisuus<br />
puolestaan Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.<br />
Kaivostoiminnan- ja louhinnan merkitys korostuu<br />
hyvin Pohjois-Suomessa. Kaivostoiminta- ja<br />
louhinta on suurin toimiala Pohjois-Pohjanmaalla,<br />
Kainuussa ja Lapin maakunnassa. Maa-, metsä- ja<br />
kalatalous on kärkisijalla kaikkiaan kuudessa maakunnassa;<br />
Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Etelä-<br />
Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla<br />
sekä Pohjois-Karjalassa. Vesi- ja jätevesihuolto on<br />
henkilöstön osuuksilla mitattuna suurin toimiala<br />
Kanta-Hämeessa kun taas Ahvenanmaa on erikoistunut<br />
kuljetukseen ja varastointiin.<br />
Absoluuttisesti tarkasteltuna maakuntien erot<br />
ovat vähäisemmät, sillä kaikissa maakunnissa<br />
Kymenlaaksoa ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta<br />
kärkitoimialoina henkilöstömäärällä mitattuna ovat<br />
teollisuus sekä tukku- ja vähittäiskauppa - aivan<br />
kuten kuva 8.7 koko maan osalta osoittaa. Kymenlaaksossa<br />
ja Ahvenanmaalla kuljetus- ja varastointi<br />
nousee kuitenkin kahden suurimman toimialan<br />
paikalle. Rakentaminen taas on tasaisen vahva<br />
toimiala kaikkialla.<br />
8.2.2 Julkinen sektori<br />
Vuonna 2009 Suomessa oli yhteensä 2,29 miljoonaa<br />
työpaikkaa, joista julkisen sektorin osuus oli<br />
31 prosenttia. Valtaosa työpaikoista on yksityisellä<br />
sektorilla. Vuonna 2009 yksityisen sektorin osuus<br />
työpaikoista oli 58 prosenttia, minkä lisäksi 10<br />
prosenttia (237 000) palkansaajista työllisti itsensä<br />
yrittäjinä.<br />
Julkisen sektorin työpaikkakehitys on riippuvaista<br />
valtion ja kuntien talouden kehityksestä.<br />
Tulevaisuudessa julkisen sektorin työpaikkakehitykseen<br />
vaikuttaa etenkin hoivapalvelujen tarpeen<br />
voimakas kasvu kaikkialla maassa.<br />
Julkisen sektorin työpaikkamäärä kasvoi vuosina<br />
2000–2009 noin 27 000:lla. Vuonna 2009<br />
julkinen sektori työllisti yhteensä 655 400 henki-<br />
Kuva 8.9. Työpaikat työnantajasektorin mukaan vuonna 2009.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
10 %<br />
6 %<br />
22 %<br />
Valtio<br />
Kunta<br />
3 %<br />
Valtioenemmistöinen<br />
Oy<br />
Yksityinen sektori<br />
58 %<br />
107
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuvio 8.10. Julkisen sektorin työpaikat ja julkisen sektorin työpaikkojen osuus koko maan työpaikoista<br />
vuosina 2000–2009.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
29,0<br />
660 000<br />
655 000<br />
28,5<br />
650 000<br />
645 000<br />
28,0<br />
%<br />
27,5<br />
640 000<br />
635 000<br />
630 000<br />
työpaikkoja<br />
625 000<br />
27,0<br />
620 000<br />
26,5<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009<br />
615 000<br />
610 000<br />
Kuva 8.11. Julkisen sektorin (valtio + kunta) työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista maakunnittain<br />
vuonna 2009, %.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Lappi<br />
Kainuu<br />
Pohjois-Karjala<br />
Pohjois-Savo<br />
Ahvenanmaa<br />
Etelä-Savo<br />
Keski-Suomi<br />
Kanta-Häme<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Pohjanmaa<br />
Kymenlaakso<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Etelä-Karjala<br />
Varsinais-Suomi<br />
Satakunta<br />
Pirkanmaa<br />
Päijät-Häme<br />
Uusimaa<br />
KOKO MAA<br />
0 5 10 15 20 25 30 35 40<br />
%<br />
Kunta Valtio<br />
108
löä, mikä vastasi 29 prosenttia kaikista maamme<br />
työpaikoista.<br />
Julkisella sektorilla työskentelevien osuus koko<br />
maan työpaikoista oli pitkään laskussa, mutta<br />
vuonna 2008 tapahtui käänne ja osuus kääntyi<br />
kasvuun. Tämä johtui ennen kaikkea siitä, että<br />
yksityisen sektorin työpaikkoja syntyi vuonna 2008<br />
aikana hyvin vähän verrattuna aiempiin vuosiin<br />
samalla kun julkiselle sektorille työpaikkoja syntyi<br />
tavallista enemmän.<br />
Alueellisesti eriytyvä väestö- ja työvoimakehitys<br />
on erityinen haaste julkiselle sektorille, jonka<br />
tulisi turvata kaikille kansalaisille peruspalveluiden<br />
olemassaolo asuinpaikasta riippumatta. Kasvavissa<br />
keskuksissa muuttoliike ja vanhusväestön määrän<br />
nopea kasvu saavat aikaan investointitarpeita<br />
etenkin terveys- ja sosiaalitoimeen. Syrjäisimmillä<br />
alueilla palvelujen järjestäminen asukkaille vaikeutuu.<br />
Maakunnittain tarkastellen julkinen sektori<br />
työllistää eniten ihmisiä Uudellamaalla, jossa<br />
196 000 henkilöä eli noin 30 prosenttia koko<br />
maan julkisen sektorin työpaikoista. Seuraavaksi<br />
eniten julkisen sektorin työpaikkoja oli Varsinais-<br />
Suomessa ja Pirkanmaalla, kummassakin noin<br />
55 000.<br />
Julkisen sektorin työllistävä vaikutus on suurin<br />
maamme pohjois- ja itäosissa sekä saaristossa.<br />
Lapin maakunnassa julkisen sektorin työpaikkojen<br />
osuus alueen kaikista työpaikoista vuonna 2009 oli<br />
kaikkein suurin, 36 prosenttia. Myös Kainuussa,<br />
Ahvenanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-<br />
Savossa osuus oli suuri. Näissä maakunnissa joka<br />
kolmas työpaikka on julkisella sektorilla. Koko<br />
maan keskimääräistä tasoa vähäisempi julkisen<br />
sektorin osuus oli Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä,<br />
Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.<br />
Näissä maakunnissa noin joka neljäs työpaikka on<br />
julkisella sektorilla.<br />
Kunnallisia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen<br />
työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2009 koko<br />
maassa noin 514 000. Vuosien 2000–2009 aikana<br />
Kuva 8.12. Julkisen sektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista seutukunnittain vuonna 2009,<br />
%. Kuvioon on koottu 10 seutukuntaa, joissa julkisen sektorin työpaikkojen osuus on suurin ja vastaavasti<br />
10 seutukuntaa missä osuus on pienin.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Pohjois-Lapin<br />
Itä-Lapin<br />
Rovaniemen<br />
Kuopion<br />
Keuruun<br />
Ålands skärgårds<br />
Kajaanin<br />
Oulunkaaren<br />
Joensuun<br />
Mikkelin<br />
KOKO MAA<br />
Porvoon<br />
Äänekosken…<br />
Loimaan<br />
Varkauden<br />
Raahen<br />
Vakka-Suomen<br />
Sydösterbottenin<br />
Salon<br />
Rauman<br />
Loviisan<br />
0 10 20<br />
%<br />
30 40 50<br />
109
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuva 8.13. Kuntasektorin työpaikkojen määrällinen muutos vuosina 2000–2009.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
Uusimaa<br />
Pirkanmaa<br />
Varsinais-Suomi<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Kanta-Häme<br />
Keski-Suomi<br />
Pohjanmaa<br />
Satakunta<br />
Itä-Uusimaa<br />
Päijät-Häme<br />
Ahvenanmaa<br />
Pohjois-Savo<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Etelä-Karjala<br />
Lappi<br />
Kymenlaakso<br />
Kainuu<br />
Pohjois-Karjala<br />
Etelä-Savo<br />
-2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000<br />
työpaikkaa<br />
Kuva 8.14. Valtion työpaikkojen määrällinen muutos maakunnittain vuosina 2000–2009. Valtion liikelaitokset<br />
sisältyvät tietoihin.<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
Uusimaa<br />
Satakunta<br />
Etelä-Karjala<br />
Pohjois-Karjala<br />
Keski-Suomi<br />
Pirkanmaa<br />
Kanta-Häme<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Ahvenanmaa<br />
Päijät-Häme<br />
Etelä-Savo<br />
Pohjois-Savo<br />
Kainuu<br />
Etelä-Pohjanmaan<br />
Pohjanmaa<br />
Kymenlaakso<br />
Varsinais-Suomi<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Lappi<br />
-1500 -1000 -500 0 500 1000 1500<br />
110
kuntiin syntyi yli 28 000 uutta työpaikkaa. Oheisesta<br />
diagrammista käy ilmi, että työpaikkoja on<br />
tullut lisää kaikkiaan 14 maakunnassa ja vastaavasti<br />
5 maakunnassa työpaikkojen määrä on vähentynyt.<br />
Eniten kunta-alan työpaikkoja syntyi Uudellemaalle,<br />
Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen eli väestöltään<br />
suurimmille alueille. Negatiivista muutos oli<br />
sen sijaan Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Etelä-<br />
Karjalassa ja Kainuussa.<br />
Valtio työllisti vuonna 2009 yhteensä 142 000<br />
henkilöä, mikä on 2 700 henkilöä vähemmän<br />
kuin 2000-luvun alussa. Vuosina 2000–2009 koko<br />
maassa valtion työpaikat vähenivät 4 450, mutta<br />
samalla ajanjaksolla syntyi myös uusia työpaikkoja<br />
noin 1 750. Suurin määrällinen muutos tapahtui<br />
Lapin maakunnassa, jossa valtion työpaikkoja<br />
on poistunut hieman yli 1 000. Eniten valtion<br />
työpaikkoja syntyi tarkastelujaksolla sitä vastoin<br />
Uudellemaalle, noin 1 100.<br />
8.3 Alueiden erikoistuminen<br />
Alueiden erilaiset ominaisuudet ja lähtökohdat johtavat<br />
alueiden erikoistumiseen. Alueellista erikoistumista<br />
voidaan kuvata mm. klustereiden arvonlisäyksien<br />
avulla. Tilastokeskuksen Kansantalouden<br />
aluetilinpidon tiedoista saadaan esiin alueiden<br />
arvonlisäykset klustereittain. Viimeisimmät vuoden<br />
<strong>2011</strong> lopussa käytettävissä olevat tiedot kuvaavat<br />
vuoden 2008 tilannetta.<br />
Oheisessa kartassa keltaisella merkityissä<br />
seutukunnissa merkittävin arvonlisäysosuus tuli<br />
metsäklusterilta, punaisella merkityissä perusteollisuudessa<br />
(perusmetalli, metallien tuotanto, koneiden,<br />
sähköteknisten tuotteiden ja kulkuneuvojen<br />
valmistus), sinisellä merkityissä muusta teollisuudesta<br />
ja oranssilla merkityssä Maarianhaminan<br />
seutukunnassa kuljetus, varastointi ja tietoliikenne<br />
klusterilta. Kartalla osoitetuissa seutukunnissa<br />
yhden klusterin tuottama arvonlisäys oli vuonna<br />
2008 vähintään 20 prosenttia koko seutukunnan<br />
tuottamasta arvonlisäyksestä. Äänekosken ja Etelä-<br />
Pirkanmaan seutukunnissa sekä metsäklusterin että<br />
perusteollisuuden tuottama arvonlisäysosuus on<br />
molemmilla klustereilla yli 20 prosenttia.<br />
Raahen ja Salon seutukunnat erottuvat tässä<br />
joukossa muista. Raahen seutukunnassa peräti 2/3<br />
koko seutukunnan arvonlisäyksestä ja Salon seutukunnassa<br />
selvästi yli puolet muodostui yhdellä ainoalla<br />
klusterilla, perusteollisuudessa (ks. taulukko<br />
8.2). Myös Loviisan, Jämsän ja Porvoon seutukunnissa<br />
arvonlisäyksestä huomattava osa muodostui<br />
yhdellä klusterilla. Loviisassa (48 %) ja Porvoossa<br />
(35,5 %) teollisuudessa (muu kuin perusmetalli),<br />
Jämsässä (44 %) metsäklusterilla.<br />
Kuva 8.15. Kartassa on osoitettu ne seutukunnat,<br />
joissa yhden klusterin tuottama arvonli<br />
säys vuonna 2008 oli vähintään 20 % koko<br />
seutukunnassa tuotetusta arvonlisäyksestä.<br />
Lähde: Tilastokeskus.<br />
*Perusteollisuus = Perusmetalli, metallien tuotanto,<br />
koneiden, sähköteknisten tuotteiden ja kulkuneuvojen<br />
valmistus.<br />
Metsäklusteri<br />
Perusteollisuus *<br />
Muu teollisuus<br />
Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne<br />
18<br />
Vaasa<br />
19<br />
Pori<br />
Turku<br />
25 Maarianhamina<br />
24<br />
21<br />
Kokkola<br />
17<br />
Seinäjoki<br />
13<br />
9<br />
Tampere<br />
Hämeenlinna<br />
14<br />
16<br />
5<br />
10<br />
Oulu<br />
15<br />
6<br />
11<br />
12<br />
22<br />
23<br />
Helsinki<br />
1<br />
Rovaniemi<br />
Jyväskylä<br />
Lahti<br />
2<br />
Kajaani<br />
Kuopio<br />
20<br />
7<br />
Mikkeli<br />
Kotka<br />
3<br />
8<br />
4<br />
Lappeenranta<br />
Joensuu<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
© Aluerajat: Tilastokeskus<br />
7.10.<strong>2011</strong> Kuntaliitto<br />
111
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Taulukko 8.2. Seutukunnat, joissa yhden klusterin<br />
tuottama arvonlisäys oli vähintään 20<br />
prosenttia seutukunnan koko arvonlisäyksestä<br />
vuonna 2008.<br />
Seutukunta Merkittävin Arvonlisäys<br />
klusteri<br />
%:na<br />
1 Pohjois-Lappi Metsä 25,7<br />
2 Itä-Lappi Metsä 22,0<br />
3 Kehys-Kainuu Metsä 22,1<br />
4 Pielisen-Karjala Metsä 20,7<br />
5 Saarijärvi-Viitasaari Metsä 25,4<br />
6 Äänekoski Metsä/<br />
Perusteollisuus 26,2/20,6<br />
7 Juva Metsä 25,4<br />
8 Imatra Metsä 23,9<br />
9 Ylä-Pirkanmaa Metsä 26,7<br />
10 Jämsä Metsä 43,9<br />
11 Joutsa Metsä 21,6<br />
12 Heinola Metsä 29,9<br />
13 Etelä-Pirkanmaa Metsä/<br />
Perusteollisuus 24,1/20,4<br />
14 Kemi-Tornio Perusmetalli 25,3<br />
15 Oulu Perusmetalli 21,1<br />
16 Raahe Perusmetalli 61,0<br />
17 Kokkola Perusmetalli 20,1<br />
18 Vaasa Perusmetalli 31,2<br />
19 Härmänmaa Perusmetalli 28,2<br />
20 Varkaus Perusmetalli 23,8<br />
21 Salo Perusmetalli 56,2<br />
22 Loviisa Muu teollisuus 48,3<br />
23 Porvoo Muu teollisuus 35,5<br />
24 Åboland-Turunmaa Muu teollisuus 21,7<br />
25 Mariehamns stad Kuljetus, viestintä<br />
ja tietoliikenne 42,5<br />
Lähteet<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäyntitilasto.<br />
[verkkojulkaisu]. <strong>2011</strong>. Taulukko: Työlliset toimialan<br />
(TOL2008) mukaan alueittain 2007-2008. Helsinki:<br />
Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/tyokay/tyokay_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäyntitilasto.<br />
[verkkojulkaisu]. <strong>2011</strong>. Taulukko: Työlliset toimialan<br />
(TOL2002) mukaan alueittain 1993–2007. Helsinki:<br />
Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/tyokay/tyokay_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäyntitilasto.<br />
[verkkojulkaisu]. <strong>2011</strong>. Taulukko: Työpaikat toimialan<br />
(TOL 2008) mukaan alueittain 2007-2008. Helsinki:<br />
Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/tyokay/tyokay_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäyntitilasto.<br />
[verkkojulkaisu]. <strong>2011</strong>. Taulukko: Työpaikat työnantajasektorin<br />
ja ammattiaseman mukaan alueittain 1990<br />
- 2008. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>].<br />
Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/<br />
tyokay/tyokay_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito. [verkkojulkaisu].<br />
<strong>2011</strong>. Taulukko: Tuotanto ja työllisyys<br />
seutukunnittain 1975-2008*. Helsinki: Tilastokeskus<br />
[viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/<br />
database/StatFin/kan/altp/altp_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Elinkeinorakenne<br />
ja työssäkäynti. [verkkojulkaisu]. <strong>2011</strong>. Taulukko:<br />
Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, 2-nro),<br />
sukupuolen ja iän (5-v.) mukaan 31.12.2009. Helsinki:<br />
Tilastokeskus [viitattu: 24.10.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://<br />
pxweb2.stat.fi/database/Elinkeinorakenne%20ja%20<br />
ty%F6ss%E4k%E4ynti/databasetree_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Altika aluetietokanta.<br />
[verkkojulkaisu]. <strong>2011</strong>. Taulukko: Yritysten toimipaikat<br />
maakunnittain 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu:<br />
7.9.<strong>2011</strong>]. Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/<br />
Altika/Yritykset/Suomen_yritykset/Suomen_yritykset_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kaupunki- ja seutuindikaattorit<br />
-tietokanta. [verkkojulkaisu]. <strong>2011</strong>.<br />
Taulukko: Taloustoimet ja työllisyys 2000 - 2008, arvot<br />
ja määrät. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>].<br />
Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/Kaupunki-_<br />
ja_seutuindikaattorit/Indikaattorit_2008_alueluokituksilla/Aluetalous/Aluetalous_fi.asp<br />
Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto<br />
[verkkojulkaisu]. Taulukko: Yritykset toimialoittain<br />
ja henkilöstön suuruusluokittain 2007-2009 (TOL<br />
2008). Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.9.<strong>2011</strong>].<br />
http://tilastokeskus.fi/til/syr/tau.html<br />
112
9 Kuntatalous koko maassa ja alueittain<br />
Reijo Vuorento ja Heikki Pukki<br />
Alueelliset erot kaventuneet – lainakanta nopeassa kasvussa<br />
Artikkeli<br />
Reijo Vuorento toimii Kuntaliiton kuntatalous yksikön<br />
apulaisjohtajana.<br />
Heikki Pukki toimii kuntatalousyksikössä erityisasiantuntijana<br />
erikoisalueenaan taloustilastot.<br />
Kuntatalouden mittarit<br />
Kuntatalous on ensi kertaa mukana rakennemuutoskatsauksessa.<br />
Tätä on pidettävä arvokkaana<br />
asiana, kuvaahan kuntatalouden tilanne alueen<br />
kuntien mahdollisuuksia selviytyä velvoitteistaan ja<br />
laajemminkin aluetalouden menestyksen mahdollisuuksia.<br />
Kuntien taloudellista toimintaa ja siten kuntataloutta<br />
arvioidaan ensisijaisesti tilinpäätöksen tulosten<br />
perusteella. Kunnan oman toiminnan lisäksi<br />
kunnalla voi olla liikelaitoksia, muita taseyksiköitä<br />
tai yhtiöitä. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa<br />
kuntakonserni, laatii ja sisällyttää tilinpäätökseensä<br />
konsernitilinpäätöksen.<br />
Kunnan tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma,<br />
rahoituslaskelma, tase sekä vastaavat laskelmat<br />
kuntakonsernista. Kunnan liikelaitokset ja muut taseyksiköt<br />
laativat erillistilinpäätökset, jotka sisältävät<br />
tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen.<br />
Kunnan toiminnan taloutta tarkastellaan<br />
tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sekä niistä<br />
johdettujen tunnuslukujen avulla. Tuloslaskelmassa<br />
osoitetaan tulorahoituksen riittävyys palvelujen<br />
järjestämiseksi. Rahoituslaskelmassa osoitetaan<br />
lisäksi, kuinka investoinnit, sijoitukset ja lainojen<br />
lyhennykset rahoitetaan.<br />
Tuloslaskelman välituloksia ovat toimintakate,<br />
vuosikate ja tilikauden tulos. Toimintakate on toi-<br />
mintatuottojen ja -kulujen erotus. Tulorahoituksen<br />
riittävyyttä arvioidaan yleisesti vuosikatteen avulla.<br />
Vuosikate saadaan kun toimintakatteeseen lisätään<br />
kunnan verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot<br />
ja -kulut.<br />
Kun vuosikate riittää laskennallisiin poistoihin,<br />
tulorahoitus on riittävä edellyttäen, että poistojen<br />
määrä vastaa keskimääräistä vuotuista poistonalaisten<br />
investointien tasoa. Tulorahoitus on ylijäämäinen,<br />
kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen,<br />
kun vuosikate alittaa poistot.<br />
Kun vuosikatteesta vähennetään poistot ja<br />
arvonalennukset sekä satunnaiset tuotot ja kulut,<br />
saadaan tilikauden tulos. Tilikauden tulos on tilivuoden<br />
jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka<br />
lisää tai vähentää omaa pääomaa.<br />
Rahoituksen riittävyys<br />
Perusoletus talouden tasapainosta on ollut, että<br />
mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen<br />
suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tämä<br />
määritelmä tulorahoituksen riittävyydestä pitää<br />
paikkansa edellyttäen, että tuloslaskelmaan merkityt<br />
suunnitelmapoistot vastaavat kunnan keskimääräistä<br />
vuotuista poistonalaisten investointien tasoa.<br />
Näin ei kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten<br />
kohdalla ole kuitenkaan pääsääntöisesti ollut, vaan<br />
suunnitelmapoistot ovat jääneet olennaisesti alle<br />
poistonalaisten investointien tason.<br />
Kunta-alalla sovellettava kirjanpidon poistokäytäntö<br />
onkin osin peittänyt sen tosiseikan, että<br />
kuntatalous kokonaisuudessaan on heikentynyt<br />
jyrkästi. Tätä kuvaa myös kuntatalouden viime vuosien<br />
nopea velkaantuminen.<br />
113
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuvio 1. Kuntasektorin tilikauden tulos vuosina 1997–2010, mrd. euroa.<br />
2,0<br />
1,8<br />
1,6<br />
1,4<br />
1,2<br />
1,0<br />
0,8<br />
0,6<br />
0,4<br />
0,2<br />
0,0<br />
-0,2<br />
-0,4<br />
-0,6<br />
-0,8<br />
-1,0<br />
-1,2<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2)<br />
1) Vuosikate – poistot + satunnaiset erät, netto<br />
2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla<br />
* Vuoden 2010 tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien<br />
saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa.<br />
Lähde: Tilastokeskus. Poistonalaisten investointien<br />
vuoden 2010 luku tilinpäätösarvioiden mukaan.<br />
Poistojen tekemisen tarkoituksena on varautua<br />
palvelurakenteen uusimiseen. Kuluvia, poistonalaisia<br />
tuotantovälineitä ovat päiväkodit, koulut,<br />
sairaalat, vanhusten hoitolaitokset ja muut rakennukset<br />
sekä katu- ja johtoverkostot ja muut kiinteät<br />
rakenteet sekä koneet ja laitteet.<br />
Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei<br />
ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien<br />
omahankinta-menoihin, jolloin on syntynyt<br />
ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet<br />
omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla.<br />
Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina<br />
1997–2010 yhteensä 9 miljardia euroa. samanaikaisesti<br />
kuntasektorin velkamäärä on kasvanut<br />
vuosina 1997–2010 noin 7,5 miljardia euroa ollen<br />
vuoden 2010 lopussa jo lähes 12 miljardia euroa.<br />
Tulorahoitusvaje on erityisesti niiden kuntien ongelma<br />
joissa väestö kasvaa ja palveluinvestointeja<br />
joudutaan jatkuvasti tekemään. Toisaalta vajetta on<br />
saattanut kertyä pitkältäkin ajalta, jos poistotaso on<br />
jatkuvasti alimitoitettu.<br />
Kun tarkastellaan koko kuntataloutta tilikauden<br />
tuloksen suhteen vuosina 1997–2010 havaitaan,<br />
että joka vuosi tilikauden tulos on ollut selvästi korkeampi<br />
kuin niin sanottu korjattu tulos, jossa kuntien<br />
poistot on korvattu poistonalaisten investointien<br />
omahankintamenolla. Omahankintamenojen<br />
määrä saadaan vähentämällä investointimenoista<br />
niihin saadut rahoitusosuudet.<br />
Tilanne maakunnittain tarkasteluajankohtana<br />
on mielenkiintoinen. Suurimmat asukaskohtaiset<br />
vajeet ovat Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä,<br />
Keski-Suomessa, ja Etelä- ja Pohjois-Savossa. Vaje<br />
on keskimääräistä pienempi esimerkiksi Uudellamaalla,<br />
jossa väestö kuitenkin on kasvanut tänä<br />
aikana voimakkaasti. Tarkastelu viittaa siihen, että<br />
poistokäytännöt vaihtelevat alueittain jopa merkittävästikin.<br />
114
Kuvio 2. Kuntien vuosilta 1997-2009 kertynyt tulorahoitusjäämä 1) maakunnittain, euroa/asukas.<br />
-1 023<br />
-1 200<br />
-1 237<br />
-1 267<br />
-1 272<br />
-1 423<br />
-1 485<br />
-1 576<br />
-1 618<br />
-1 634<br />
-1 712<br />
-1 752<br />
-1 776<br />
-1 907<br />
-2 038<br />
-2 061<br />
-2 077<br />
-2 201<br />
-757<br />
Satakunta<br />
Pohjois-Karjala<br />
Päijät-Häme<br />
Pirkanmaa<br />
Pohjanmaa<br />
Uusimaa<br />
Etelä-Karjala<br />
KOKO MAA<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Varsinais-Suomi<br />
Kainuu<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Lappi<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Pohjois-Savo<br />
Etelä-Savo<br />
Keski-Suomi<br />
Kanta-Häme<br />
Kymenlaakso<br />
-2500 -2000 -1500 -1000 -500 0<br />
1) Vuosikate – poistonalaisten investointien omahankintamenot, €/as.<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
Kuvio 3. Kuntasektorin tulorahoitusjäämän ja korjatun tuloksen kertymä sekä lainakannan muutos<br />
vuodesta 1997, mrd. euroa.<br />
10,0<br />
8,0<br />
6,0<br />
4,0<br />
2,0<br />
0,0<br />
-2,0<br />
-4,0<br />
-6,0<br />
-8,0<br />
-10,0<br />
97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos<br />
1) Vuosikate – poistonalaisten investointien omahankintamenot<br />
2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden luovutusvoitot/-tappiot<br />
Lähde: Tilastokeskus. Poistonalaisten investointien<br />
vuoden 2010 luku tilinpäätösarvioiden mukaan.<br />
115
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Kuvio 4. Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuonna 2009 vuosikate %:a poistoista ja poistonalaisista<br />
investoinneista. 1)<br />
Etelä-Savo<br />
Satakunta<br />
Lappi<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Päijät-Häme<br />
Pohjanmaa<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Pohjois-Karjala<br />
Kainuu<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
KOKO MAA<br />
Pirkanmaa<br />
Varsinais-Suomi<br />
Uusimaa<br />
Keski-Suomi<br />
Pohjois-Savo<br />
Etelä-Karjala<br />
Kanta-Häme<br />
Kymenlaakso<br />
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200<br />
%:a poistonalaisten investointien omahankintamenoista 1)<br />
1) (Investointimenot – maa- ja vesialueiden hankinta –osakkeiden ja<br />
osuuksien hankinta) – rahoitusosuudet investointeihin<br />
%:a poistoista<br />
Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto<br />
Juuri tässä on pitkälti selitys sille, että kunnat<br />
ovat jatkuvasti velkaantuneet siitä huolimatta, että<br />
esimerkiksi kuntatalouden tilikauden tulos on pysynyt<br />
hyvällä tasolla. Vaikka vuosikate on tilikautena<br />
saattanut riittää suunnitelman mukaisiin poistoihin,<br />
on todelliset korjaustarpeet, kuten homekoulujen,<br />
vanhainkotien ja vaikkapa sairaaloiden korjaukset<br />
jouduttu suurelta osin rahoittamaan velkarahalla.<br />
Näin lainakanta on jatkanut nousuaan.<br />
Kuntalakia ollaan uudistamassa osana kuntauudistusta.<br />
Tässä yhteydessä on tarkoitus tarkastella<br />
myös kuntien poistokäytäntöjä.<br />
Poikkeuksellinen vuosi 2009<br />
Poistonalaisten investointien omahankintamenoista<br />
viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2009.<br />
Tuolloin vuosikatteella mitaten Etelä-Savo nousi<br />
maakuntien kärkeen. Tämä poikkeustilanne johtui<br />
pitkälti siitä, että kansantuotteen runsaan 8 %:n<br />
pudotus kohdistui rajuna kaupunkiseutuihin, joiden<br />
verotulot putosivat voimakkaasti. Maan hallituksen<br />
elvytystoimin valtionosuudet pysyivät entisellään<br />
tai jopa kasvoivat.<br />
Valtionosuusriippuvaisimmat maakunnat pärjäsivät<br />
ja verotuloriippuvaiset alueet joutuivat muita<br />
suurempaan ahdinkoon. Kyse oli kuitenkin hyvin<br />
poikkeuksellisesta ajasta niin koko maan tasolla<br />
kuin alueellisestikin.<br />
Kuntatalouden tila<br />
Seuraavassa tarkastellaan peruskuntien taloutta<br />
koko maassa ja maakunnittain. Kuntayhtymät ovat<br />
tarkastelussa mukana peruskuntien maksuosuuksina<br />
kuntayhtymille. Vuonna 2010 kuntatalous koheni<br />
ja kuntien vuosikate nousi 2,5 miljardiin euroon.<br />
Vuoden 2010 kuntatalouden ennakoitua parempi<br />
tulos perustuu ensisijaisesti kuntien veronkorotuksiin,<br />
säästöihin ja maan hallituksen tukitoimiin.<br />
Lisäksi koko kuntasektorin tilikauden tulosta kohensi<br />
peräti 950 miljoonalla eurolla Helsingin seudun<br />
Ympäristöpalvelut (HSY) kuntayhtymän perustamiseen<br />
liittyvään kaupunkien vesilaitosten myynnistä<br />
116
800<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
0<br />
Kaikki kunnat<br />
Vuoden 2010 investointien omahankintamenoissa yhteensä on<br />
mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymän<br />
perustamiseen liittyviä eriä.<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
Vuosikate<br />
Poistot<br />
Poistonalaisten investointien omahankintamenot<br />
Investointien omahankintamenot yhteensä<br />
800<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
0<br />
HSY:lle tuloutuneeseen laskennalliseen myyntivoittoon.<br />
Kaupungit rahoittivat kaupan antamallaan lainalla,<br />
joten toimenpide ei todellisuudessa parantanut<br />
kuntasektorin rahoitusasemaa lainkaan.<br />
Kehitys maakunnissa 1997–2010<br />
Maakunnittain kehityskulku ja tilanne on pitkälti<br />
koko maan mukainen. Vuosien 1997–2010 yhteenlaskettu<br />
vuosikate on ollut korkein Uudellamaalla,<br />
jossa myös investointitaso on ollut selvästi muita<br />
maakuntia korkeampi. Seuraavina vuosikatevertailussa<br />
ovat Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja<br />
Satakunta. Alhaisin yhteenlaskettu vuosikate on<br />
Etelä-Savossa, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa<br />
ja Lapissa. Vaihtelua vuosien välillä on toki ollut ja<br />
esimerkiksi perinteisesti vahva Uusimaa on viime<br />
vuosien talouskriisin siivittämänä pudonnut maakuntien<br />
vertailussa samalla kun Etelä-Savo ja Lappi<br />
ovat vahvistaneet asemiaan.<br />
Vuosien 1997–2010 yhteenlaskettu vuosikate<br />
ja investointien omahankintamenot, euroa/as.<br />
Vuosi- Investointien<br />
Maakunta kate omahankintamenot<br />
Uusimaa 6 608 9 787<br />
Pirkanmaa 4 702 7 107<br />
Pohjois-Pohjanmaa 4 461 7 313<br />
Satakunta 3 847 5 424<br />
Pohjanmaa 3 525 5 722<br />
Varsinais-Suomi 3 524 6 221<br />
Keski-Pohjanmaa 3 485 6 402<br />
Pohjois-Karjala 3 092 4 713<br />
Pohjois-Savo 2 966 5 792<br />
Etelä-Karjala 2 919 5 129<br />
Kainuu 2 842 4 655<br />
Etelä-Pohjanmaa 2 664 5 144<br />
Päijät-Häme 2 628 4 435<br />
Kymenlaakso 2 560 5 972<br />
Lappi 2 514 5 036<br />
Keski-Suomi 2 416 5 589<br />
Kanta-Häme 2 326 5 773<br />
Etelä-Savo 2 287 4 826<br />
Koko maa 4 234 6 953<br />
117
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Poimintoja maakuntien kehityksestä<br />
• Vuosina 1997–2010 (14 vuotta) Pirkanmaalla<br />
vuosikate on riittänyt poistoihin<br />
kahta vuotta lukuun ottamatta.<br />
• Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla vuosikate<br />
on riittänyt poistoihin kolmea vuotta<br />
lukuun ottamatta. Ilman Oulua Pohjois-<br />
Pohjanmaan vuosikate olisi riittänyt poistoihin<br />
vain viitenä vuotena.<br />
• Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa vuosikate<br />
on riittänyt poistoihin vain kahtena vuotena<br />
ja Kymenlaaksossa vain kolmena vuotena.<br />
• Vuosina 1997–2009 vuosikate on riittänyt<br />
poistonalaisten investointien omahankintamenoihin<br />
Satakunnassa 4 vuotena. Uudellamaalla,<br />
Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa,<br />
Pohjanmaalla ja Lapissa 3 vuotena.<br />
• Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla<br />
vuosikate ei ole riittänyt poistonalaisten<br />
investointien omahankintamenoihin yhtenäkään<br />
vuotena (vaikka vuosikate Pohjois-<br />
Pohjanmaalla riitti hyvin poistoihin).<br />
• Vuosilta 1997–2009 kertynyt tulorahoitusvaje<br />
on pienin asukasta kohti Satakunnassa<br />
(-757) ja Pohjois-Karjalassa (-1023) ja<br />
suurin Kymenlaaksossa (-2201) ja Kanta-<br />
Hämeessä (-2077). Koko maassa tulorahoitusvaje<br />
on keskimäärin -1 485 euroa asukasta<br />
kohti.<br />
• Lainakanta asukasta kohden 31.12.2010<br />
oli pienin Satakunnassa (1163) ja Pohjois-<br />
Karjalassa (1418).<br />
• Ylivoimaisesti suurin lainakanta oli Keski-<br />
Pohjanmaalla, 3022 euroa/asukas.<br />
• Koko maan keskiarvo oli 1957 euroa/asukas.<br />
• Perinteisesti heikon kuntatalouden maakunnista<br />
talouttaan ovat viime vuosina parantaneet<br />
etenkin Etelä-Savo ja Lappi.<br />
118
Rahoituksen riittävyys maakunnittain.<br />
1 100<br />
1 000<br />
800<br />
900<br />
800<br />
700<br />
700<br />
600<br />
600<br />
500<br />
500<br />
Uusimaa<br />
Vuoden 2010 investointien omahankintamenoissa yhteensä on<br />
mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymän<br />
Kaikki kunnat<br />
perustamiseen liittyviä eriä.<br />
Vuoden 2010 investointien omahankintamenoissa yhteensä on<br />
mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymän<br />
perustamiseen liittyviä eriä.<br />
1100<br />
1000<br />
900<br />
800<br />
800<br />
700<br />
700<br />
600<br />
600<br />
500<br />
500<br />
800<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
Varsinais-Suomi<br />
800<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
400<br />
400<br />
400<br />
400<br />
300<br />
300<br />
300 300<br />
200 200<br />
300<br />
200<br />
200<br />
200<br />
100<br />
100<br />
100<br />
100<br />
100<br />
100<br />
0<br />
0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
Vuosikate<br />
Poistot<br />
Poistonalaisten investointien omahankintamenot<br />
Investointien omahankintamenot yhteensä<br />
0<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
800<br />
Satakunta<br />
800<br />
800<br />
Kanta-Häme<br />
800<br />
700<br />
700<br />
700<br />
700<br />
600<br />
600<br />
600<br />
600<br />
500<br />
500<br />
500<br />
500<br />
400<br />
400<br />
400<br />
400<br />
300<br />
300<br />
300<br />
300<br />
200<br />
200<br />
200<br />
200<br />
100<br />
100<br />
100<br />
100<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
800<br />
Pirkanmaa<br />
800<br />
700<br />
Päijät-Häme<br />
700<br />
700<br />
700<br />
600<br />
600<br />
600<br />
600<br />
500<br />
500<br />
500<br />
500<br />
400<br />
400<br />
400<br />
400<br />
300<br />
300<br />
300<br />
300<br />
200<br />
200<br />
200<br />
200<br />
100<br />
100<br />
100<br />
100<br />
0<br />
0<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
-100<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
-100<br />
119
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Rahoituksen riittävyys maakunnittain<br />
700<br />
Etelä-Savo<br />
700<br />
800<br />
Kymenlaakso<br />
800<br />
600<br />
600<br />
700<br />
700<br />
500<br />
500<br />
600<br />
600<br />
400<br />
400<br />
500<br />
500<br />
300<br />
300<br />
400<br />
400<br />
200<br />
200<br />
300<br />
300<br />
100<br />
100<br />
200<br />
200<br />
0<br />
0<br />
100<br />
100<br />
-100<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
-100<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
800<br />
Pohjois-Savo<br />
800<br />
800<br />
Etelä-Karjala<br />
800<br />
700<br />
700<br />
700<br />
700<br />
600<br />
600<br />
600<br />
600<br />
500<br />
500<br />
500<br />
500<br />
400<br />
400<br />
400<br />
400<br />
300<br />
300<br />
300<br />
300<br />
200<br />
200<br />
200<br />
200<br />
100<br />
100<br />
100<br />
100<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
800<br />
Pohjois-Karjala<br />
800<br />
800<br />
Keski-Suomi<br />
800<br />
700<br />
700<br />
700<br />
700<br />
600<br />
600<br />
600<br />
600<br />
500<br />
500<br />
500<br />
500<br />
400<br />
400<br />
400<br />
400<br />
300<br />
300<br />
300<br />
300<br />
200<br />
200<br />
200<br />
200<br />
100<br />
100<br />
100<br />
100<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
120
Rahoituksen riittävyys maakunnittain<br />
800<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
800<br />
800<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
800<br />
700<br />
700<br />
700<br />
700<br />
600<br />
600<br />
600<br />
600<br />
500<br />
500<br />
500<br />
500<br />
400<br />
400<br />
400<br />
400<br />
300<br />
300<br />
300<br />
300<br />
200<br />
200<br />
200<br />
200<br />
100<br />
100<br />
100<br />
100<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
800<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
800<br />
800<br />
Pohjanmaa<br />
800<br />
700<br />
700<br />
700<br />
700<br />
600<br />
600<br />
600<br />
600<br />
500<br />
500<br />
500<br />
500<br />
400<br />
400<br />
400<br />
400<br />
300<br />
300<br />
300<br />
300<br />
200<br />
200<br />
200<br />
200<br />
100<br />
100<br />
100<br />
100<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
800<br />
Kainuu<br />
800<br />
700<br />
Lappi<br />
700<br />
700<br />
700<br />
600<br />
600<br />
600<br />
600<br />
500<br />
500<br />
500<br />
500<br />
400<br />
400<br />
400<br />
400<br />
300<br />
300<br />
300<br />
300<br />
200<br />
200<br />
200<br />
200<br />
100<br />
100<br />
100<br />
100<br />
0<br />
0<br />
0<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
0<br />
-100<br />
1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10*<br />
-100<br />
121
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Liite 1. Seutukuntien BTV-indikaattorit osatekijöittäin vuosina<br />
2001–2008. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Ålands<br />
Porvoo<br />
Loviisa<br />
Tampere<br />
Jyväskylä<br />
Seinäjoki<br />
Oulu<br />
Vaasa<br />
Riihimäki<br />
Ålands<br />
Tunturi-Lappi<br />
Kuopio<br />
Etelä-Pirkanmaa<br />
Kokkola<br />
Hämeenlinna<br />
Rovaniemi<br />
Raahe<br />
Ahvenanmaa<br />
Salo<br />
Turku<br />
Helsinki<br />
Pohjois-Lappi<br />
Åboland-Turunmaa<br />
Tammisaari<br />
Lahti<br />
Ylivieska<br />
Joensuu<br />
Kajaani<br />
Eteläiset<br />
Pieksämäki<br />
Savonlinna<br />
Siikalatva<br />
Ylä-Savo<br />
Mariehamns<br />
Rauma<br />
Mikkeli<br />
Suupohja<br />
Sisä-Savo<br />
Oulunkaari<br />
Lohja<br />
Kyrönmaa<br />
Nivala-Haapajärvi<br />
Länsi-Saimaa<br />
Pohjois-Satakunta<br />
Kotka-Hamina<br />
Keuruu<br />
Pori<br />
Lappeenranta<br />
Koillismaa<br />
Forssa<br />
Lounais-Pirkanmaa<br />
Härmänmaa<br />
Kaakkois-Pirkanmaa<br />
Joutsa<br />
Loimaa<br />
Kuusiokunnat<br />
Jakobstadsregionen<br />
Torniolaakso<br />
Juva<br />
Luoteis-Pirkanmaa<br />
Ylä-Pirkanmaa<br />
Kaustinen<br />
Kemi-Tornio<br />
Järviseutu<br />
Imatra<br />
Varkaus<br />
Vakka-Suomi<br />
Heinola<br />
Kehys-Kainuu<br />
Koillis-Savo<br />
Saarijärvi-Viitasaari<br />
Pielisen<br />
Keski-Karjala<br />
Kouvola<br />
Jämsä<br />
Sydösterbottens<br />
Äänekoski<br />
Itä-Lappi<br />
-4 -3 -2 -1 0 1 2 3<br />
Bkta<br />
Työ<br />
Väki<br />
122
Liite 2. Seutukuntien BTV-indikaattorit jaksoittain vuosina<br />
2001–2008. Lähde: Tilastokeskus.<br />
Ålands<br />
Porvoo<br />
Loviisa<br />
Tampere<br />
Jyväskylä<br />
Seinäjoki<br />
Oulu<br />
Vaasa<br />
Riihimäki<br />
Ålands<br />
Tunturi-Lappi<br />
Kuopio<br />
Etelä-Pirkanmaa<br />
Kokkola<br />
Hämeenlinna<br />
Rovaniemi<br />
Raahe<br />
Ahvenanmaa<br />
Salo<br />
Turku<br />
Helsinki<br />
Pohjois-Lappi<br />
Åboland-Turunmaa<br />
Tammisaari<br />
Lahti<br />
Ylivieska<br />
Joensuu<br />
Kajaani<br />
Eteläiset<br />
Pieksämäki<br />
Savonlinna<br />
Siikalatva<br />
Ylä-Savo<br />
Mariehamns<br />
Rauma<br />
Mikkeli<br />
Suupohja<br />
Sisä-Savo<br />
Oulunkaari<br />
Lohja<br />
Kyrönmaa<br />
Nivala-Haapajärvi<br />
Länsi-Saimaa<br />
Pohjois-Satakunta<br />
Kotka-Hamina<br />
Keuruu<br />
Pori<br />
Lappeenranta<br />
Koillismaa<br />
Forssa<br />
Lounais-Pirkanmaa<br />
Härmänmaa<br />
Kaakkois-Pirkanmaa<br />
Joutsa<br />
Loimaa<br />
Kuusiokunnat<br />
Jakobstadsregionen<br />
Torniolaakso<br />
Juva<br />
Luoteis-Pirkanmaa<br />
Ylä-Pirkanmaa<br />
Kaustinen<br />
Kemi-Tornio<br />
Järviseutu<br />
Imatra<br />
Varkaus<br />
Vakka-Suomi<br />
Heinola<br />
Kehys-Kainuu<br />
Koillis-Savo<br />
Saarijärvi-Viitasaari<br />
Pielisen<br />
Keski-Karjala<br />
Kouvola<br />
Jämsä<br />
Sydösterbottens<br />
Äänekoski<br />
Itä-Lappi<br />
-4 -3 -2 -1 0 1 2 3<br />
2001..2004<br />
2005..2008<br />
123
Liite 3. Taloudellisia tunnuslukuja seutukunnittain<br />
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
Seutukunta Kuntien Asukasluku 31.12. Tuloveroprosentti Maksettettavaa kunnallisveroa<br />
lkm vastaavat verotettavat tulot<br />
2000 2010 muutos 2000 <strong>2011</strong> muutos 2000 2009 muutos<br />
% %-yks. €/as. €/as. %<br />
Koko maa 320 5 181 115 5 375 276 3,7 17,65 19,17 1,52 11 433 15 260 33,5<br />
Manner-Suomi 320 5 155 339 5 347 269 3,7 17,66 19,18 1,52 11 434 15 260 33,5<br />
minimi 2 6 386 5 884 -18,8 16,97 18,44 0,60 7 343 10 210 11,2<br />
maksimi 19 1 278 719 1 412 107 17,7 19,03 21,25 3,30 15 173 19 486 51,5<br />
011 Helsingin 19 1 278 719 1 412 107 10,4 16,97 18,54 1,57 15 173 19 486 28,4<br />
014 Raaseporin 3 43 353 44 073 1,7 18,69 20,91 2,22 11 204 14 964 33,6<br />
015 Porvoon 4 53 283 57 662 8,2 18,42 19,26 0,84 11 785 16 353 38,8<br />
016 Loviisan 2 18 844 18 467 -2,0 18,43 19,65 1,22 10 010 13 685 36,7<br />
021 Åboland-Turunmaan 2 22 958 22 692 -1,2 18,62 19,39 0,77 10 286 14 206 38,1<br />
022 Salon 2 62 393 64 565 3,5 17,32 18,72 1,40 12 539 13 942 11,2<br />
023 Turun 11 291 030 309 355 6,3 17,40 18,51 1,11 11 717 15 613 33,2<br />
024 Vakka-Suomen 6 33 519 31 461 -6,1 17,55 20,05 2,50 10 035 13 223 31,8<br />
025 Loimaan 7 37 203 37 110 -0,2 17,76 20,07 2,31 9 056 12 078 33,4<br />
041 Rauman 5 68 046 65 672 -3,5 17,21 18,44 1,24 10 835 16 419 51,5<br />
043 Porin 9 139 702 137 745 -1,4 17,46 19,02 1,57 10 232 13 849 35,4<br />
044 Pohjois-Satakunnan 7 26 170 23 614 -9,8 18,58 19,93 1,36 7 969 11 080 39,0<br />
051 Hämeenlinnan 3 87 583 93 378 6,6 17,64 19,11 1,47 10 794 14 859 37,7<br />
052 Riihimäen 3 41 858 45 891 9,6 18,00 19,83 1,83 10 834 14 664 35,4<br />
053 Forssan 5 35 866 35 286 -1,6 18,60 19,55 0,95 9 731 12 774 31,3<br />
061 Luoteis-Pirkanmaan 3 17 984 16 632 -7,5 18,27 20,07 1,80 8 688 11 633 33,9<br />
063 Etelä-Pirkanmaan 3 42 141 43 191 2,5 17,92 19,35 1,43 10 858 13 964 28,6<br />
064 Tampereen 10 331 255 374 265 13,0 17,39 19,38 1,98 11 648 15 467 32,8<br />
068 Lounais-Pirkanmaan 2 28 589 27 776 -2,8 18,15 19,95 1,80 8 719 11 888 36,4<br />
069 Ylä-Pirkanmaan 4 29 028 26 059 -10,2 18,19 20,20 2,01 9 484 12 527 32,1<br />
071 Lahden 11 197 378 201 772 2,2 17,81 19,78 1,97 10 390 13 846 33,3<br />
081 Kouvolan 2 99 084 95 077 -4,0 17,67 19,90 2,23 11 116 14 569 31,1<br />
082 Kotka-Haminan 5 88 390 87 305 -1,2 17,99 19,65 1,66 11 162 14 664 31,4<br />
091 Lappeenrannan 6 89 010 89 778 0,9 17,95 19,46 1,50 10 433 13 963 33,8<br />
093 Imatran 4 48 139 43 925 -8,8 17,67 19,23 1,55 10 935 14 072 28,7<br />
101 Mikkelin 7 76 067 72 923 -4,1 17,94 19,55 1,60 9 274 12 658 36,5<br />
103 Savonlinnan 7 54 067 49 520 -8,4 17,96 20,44 2,48 8 804 11 976 36,0<br />
105 Pieksämäen 3 35 591 32 225 -9,5 18,10 19,67 1,56 8 809 12 114 37,5<br />
111 Ylä-Savon 7 63 074 57 946 -8,1 18,29 19,37 1,09 8 072 11 248 39,3<br />
112 Kuopion 3 115 903 121 636 4,9 18,01 19,50 1,49 10 544 14 493 37,4<br />
113 Koillis-Savon 5 22 086 19 823 -10,2 18,55 20,25 1,71 7 566 10 269 35,7<br />
114 Varkauden 2 35 975 33 333 -7,3 17,92 19,71 1,79 10 248 13 399 30,8<br />
115 Sisä-Savon 4 16 721 15 205 -9,1 18,82 19,82 1,00 7 351 10 387 41,3<br />
122 Joensuun 7 121 287 122 985 1,4 18,48 19,58 1,10 9 147 12 222 33,6<br />
124 Keski-Karjalan 4 22 331 19 228 -13,9 18,61 21,25 2,64 7 806 10 470 34,1<br />
125 Pielisen Karjalan 3 27 991 23 653 -15,5 18,71 19,56 0,85 8 223 11 099 35,0<br />
131 Jyväskylän 7 156 186 173 651 11,2 18,24 19,19 0,95 10 557 14 098 33,5<br />
132 Joutsan 2 6 386 5 884 -7,9 18,50 19,44 0,94 7 394 10 246 38,6<br />
133 Keuruun 2 14 023 12 556 -10,5 18,06 19,75 1,69 8 922 11 966 34,1<br />
134 Jämsän 2 27 996 25 245 -9,8 17,60 20,90 3,30 10 488 13 772 31,3<br />
135 Äänekosken 2 23 930 23 207 -3,0 18,14 20,40 2,26 10 061 12 753 26,8<br />
138 Saarijärven -Viitasaaren 8 37 162 33 094 -10,9 18,39 19,51 1,11 7 626 10 293 35,0<br />
141 Suupohjan 4 25 905 24 113 -6,9 18,46 20,77 2,31 7 788 10 971 40,9<br />
142 Seinäjoen 6 119 930 124 199 3,6 18,40 19,31 0,90 9 396 13 062 39,0<br />
144 Kuusiokuntien 4 24 807 22 864 -7,8 18,53 20,07 1,55 8 054 10 768 33,7<br />
146 Järviseudun 5 24 973 22 328 -10,6 18,67 20,38 1,72 7 401 10 335 39,6<br />
151 Kyrönmaan 3 17 298 17 593 1,7 18,42 20,11 1,68 9 291 12 983 39,7<br />
152 Vaasan 5 88 170 92 778 5,2 18,30 19,54 1,24 11 110 15 187 36,7<br />
153 Sydösterbotten 3 19 417 18 021 -7,2 18,94 20,00 1,06 9 128 12 414 36,0<br />
154 Jakobstadsregionen 5 48 343 49 554 2,5 18,39 19,79 1,40 9 756 12 723 30,4<br />
161 Kaustisen 6 17 764 16 324 -8,1 18,93 20,34 1,41 7 562 10 765 42,4<br />
162 Kokkolan 2 50 288 51 997 3,4 18,76 19,73 0,96 9 688 13 381 38,1<br />
171 Oulun 10 192 299 226 402 17,7 18,11 19,30 1,18 11 677 14 958 28,1<br />
173 Oulunkaaren 4 24 177 23 396 -3,2 18,87 20,34 1,47 7 343 10 233 39,4<br />
174 Raahen 4 36 444 34 731 -4,7 18,19 20,09 1,90 10 165 13 204 29,9<br />
175 Haapaveden-Siikalatvan 3 17 004 15 230 -10,4 18,61 20,74 2,13 7 439 10 210 37,2<br />
176 Nivala-Haapajärven 5 32 530 30 455 -6,4 18,60 20,54 1,94 7 703 10 470 35,9<br />
177 Ylivieskan 6 43 288 43 800 1,2 18,47 20,41 1,94 8 389 11 226 33,8<br />
178 Koillismaan 2 22 856 20 951 -8,3 18,20 19,55 1,35 8 071 11 237 39,2<br />
181 Kehys-Kainuun 4 29 502 24 447 -17,1 18,55 19,94 1,38 7 686 10 638 38,4<br />
182 Kajaanin 5 60 275 57 626 -4,4 18,37 20,03 1,65 9 575 13 022 36,0<br />
191 Rovaniemen 2 62 305 64 427 3,4 18,63 19,96 1,33 9 916 13 549 36,6<br />
192 Kemi-Tornion 5 63 022 60 556 -3,9 18,55 20,38 1,83 10 336 13 594 31,5<br />
193 Torniolaakson 2 10 365 8 711 -16,0 18,50 19,72 1,22 7 908 10 594 34,0<br />
194 Itä-Lapin 5 22 943 18 641 -18,8 18,53 20,03 1,49 8 714 11 282 29,5<br />
196 Tunturi-Lapin 4 14 457 14 299 -1,1 19,03 19,70 0,67 8 267 11 924 44,2<br />
197 Pohjois-Lapin 3 18 676 16 854 -9,8 18,79 19,39 0,60 8 956 12 546 40,1<br />
124
Seutukunta Verotulot yhteensä Käyttötalouden valtion- Toimintakate<br />
(tilinpäätösten mukaan)<br />
osuudet (TP:n mukaan)<br />
2000 2010 muutos 2000 2010 2000 2010 muutos<br />
€/as. €/as. % €/as. €/as. €/as. €/as. %<br />
Koko maa 2 493 3 414 36,9 647 1 383 -2 716 -4 388 61,6<br />
Manner-Suomi 2 494 3 416 37,0 646 1 383 -2 717 -4 391 61,6<br />
minimi 1 557 2 456 7,6 108 504 -3 723 -6 090 49,6<br />
maksimi 3 455 4 175 65,5 1 790 3 599 -2 356 -3 869 82,8<br />
011 Helsingin 3 455 4 175 20,8 108 504 -2 750 -4 188 52,3<br />
014 Raaseporin 2 586 3 592 38,9 649 1 463 -2 928 -4 454 52,1<br />
015 Porvoon 2 692 3 700 37,4 460 1 067 -2 651 -4 225 59,4<br />
016 Loviisan 2 378 3 346 40,7 756 1 606 -3 055 -4 852 58,8<br />
021 Åboland-Turunmaan 2 263 3 341 47,6 887 1 987 -3 054 -4 771 56,2<br />
022 Salon 2 675 3 611 35,0 682 1 401 -2 611 -4 512 72,8<br />
023 Turun 2 413 3 382 40,2 628 1 461 -2 712 -4 474 64,9<br />
024 Vakka-Suomen 2 908 3 129 7,6 411 1 866 -2 766 -4 744 71,5<br />
025 Loimaan 1 916 2 713 41,5 926 2 106 -2 650 -4 511 70,2<br />
041 Rauman 2 327 3 690 58,6 639 1 262 -2 552 -4 303 68,6<br />
043 Porin 2 035 3 032 49,0 1 027 1 908 -2 802 -4 631 65,3<br />
044 Pohjois-Satakunnan 1 747 2 610 49,4 1 209 2 403 -2 721 -4 707 73,0<br />
051 Hämeenlinnan 2 146 3 249 51,4 609 1 273 -2 569 -4 348 69,2<br />
052 Riihimäen 2 153 3 264 51,6 715 1 342 -2 629 -4 186 59,2<br />
053 Forssan 2 116 2 854 34,9 718 1 741 -2 519 -4 216 67,4<br />
061 Luoteis-Pirkanmaan 1 987 2 825 42,2 1 002 2 044 -2 741 -4 489 63,8<br />
063 Etelä-Pirkanmaan 2 285 3 046 33,3 680 1 557 -2 709 -4 224 55,9<br />
064 Tampereen 2 352 3 425 45,6 568 1 088 -2 480 -4 105 65,5<br />
068 Lounais-Pirkanmaan 1 879 2 699 43,6 954 2 230 -2 603 -4 429 70,2<br />
069 Ylä-Pirkanmaan 2 138 3 009 40,8 797 2 115 -2 732 -4 844 77,3<br />
071 Lahden 2 156 3 120 44,7 564 1 453 -2 589 -4 280 65,3<br />
081 Kouvolan 2 414 3 233 34,0 496 1 681 -2 586 -4 727 82,8<br />
082 Kotka-Haminan 2 301 3 305 43,6 700 1 467 -2 656 -4 385 65,1<br />
091 Lappeenrannan 2 253 3 158 40,2 537 1 391 -2 483 -4 372 76,1<br />
093 Imatran 2 436 3 205 31,6 667 1 757 -2 639 -4 352 64,9<br />
101 Mikkelin 2 033 3 006 47,8 816 1 946 -2 726 -4 489 64,6<br />
103 Savonlinnan 2 003 2 963 47,9 927 2 179 -2 746 -4 823 75,6<br />
105 Pieksämäen 1 924 2 831 47,2 986 2 140 -2 758 -4 681 69,8<br />
111 Ylä-Savon 1 803 2 616 45,1 1 188 2 418 -2 748 -4 881 77,6<br />
112 Kuopion 2 127 3 245 52,6 675 1 352 -2 510 -4 168 66,1<br />
113 Koillis-Savon 1 773 2 539 43,2 1 303 2 848 -2 927 -5 081 73,6<br />
114 Varkauden 2 196 3 006 36,9 929 1 772 -2 873 -4 439 54,5<br />
115 Sisä-Savon 1 717 2 478 44,4 1 384 3 088 -3 084 -5 233 69,7<br />
122 Joensuun 1 969 2 828 43,6 969 2 070 -2 627 -4 514 71,8<br />
124 Keski-Karjalan 1 811 2 601 43,7 1 253 2 647 -2 942 -5 090 73,0<br />
125 Pielisen Karjalan 1 922 2 685 39,7 1 187 2 839 -3 065 -5 108 66,7<br />
131 Jyväskylän 2 185 3 115 42,5 623 1 211 -2 570 -4 086 59,0<br />
132 Joutsan 1 996 2 492 24,8 1 124 2 715 -3 050 -4 651 52,5<br />
133 Keuruun 2 007 2 876 43,3 848 2 418 -2 823 -4 823 70,8<br />
134 Jämsän 2 536 3 452 36,1 632 1 814 -2 871 -4 717 64,3<br />
135 Äänekosken 2 256 2 962 31,3 725 1 841 -2 718 -4 524 66,4<br />
138 Saarijärven -Viitasaaren 1 781 2 480 39,2 1 288 2 956 -2 933 -5 023 71,2<br />
141 Suupohjan 1 635 2 623 60,4 1 339 2 537 -2 761 -4 991 80,8<br />
142 Seinäjoen 1 965 2 932 49,2 935 1 822 -2 682 -4 464 66,4<br />
144 Kuusiokuntien 1 724 2 523 46,4 1 197 2 547 -2 790 -4 797 71,9<br />
146 Järviseudun 1 624 2 525 55,5 1 566 2 736 -3 077 -4 889 58,9<br />
151 Kyrönmaan 1 843 2 806 52,2 976 1 819 -2 706 -4 402 62,7<br />
152 Vaasan 2 413 3 539 46,7 885 1 655 -3 156 -4 907 55,5<br />
153 Sydösterbotten 2 064 2 965 43,6 1 021 2 162 -2 985 -4 809 61,1<br />
154 Jakobstadsregionen 2 066 2 877 39,3 1 042 2 019 -2 840 -4 475 57,6<br />
161 Kaustisen 1 632 2 529 54,9 1 485 2 693 -2 939 -4 956 68,6<br />
162 Kokkolan 2 045 3 166 54,8 848 1 524 -2 488 -4 225 69,8<br />
171 Oulun 2 487 3 311 33,1 633 1 237 -2 356 -3 869 64,3<br />
173 Oulunkaaren 1 665 2 675 60,6 1 735 3 257 -3 213 -5 362 66,9<br />
174 Raahen 2 018 3 272 62,2 910 1 737 -2 853 -4 676 63,9<br />
175 Haapaveden-Siikalatvan 1 557 2 471 58,7 1 599 2 955 -3 103 -5 055 62,9<br />
176 Nivala-Haapajärven 1 567 2 549 62,7 1 491 2 804 -2 949 -5 054 71,4<br />
177 Ylivieskan 1 758 2 657 51,1 1 301 2 245 -2 816 -4 557 61,8<br />
178 Koillismaan 1 712 2 729 59,4 1 790 2 723 -3 274 -5 116 56,2<br />
181 Kehys-Kainuun 1 863 2 746 47,4 1 458 3 277 -3 126 -5 432 73,8<br />
182 Kajaanin 2 075 3 094 49,1 1 246 2 043 -3 152 -4 749 50,7<br />
191 Rovaniemen 2 147 3 234 50,6 850 1 607 -2 651 -4 496 69,6<br />
192 Kemi-Tornion 2 187 3 250 48,6 830 1 685 -2 805 -4 589 63,6<br />
193 Torniolaakson 1 612 2 456 52,3 1 469 3 440 -3 092 -5 150 66,5<br />
194 Itä-Lapin 2 268 2 880 27,0 1 688 3 599 -3 723 -6 090 63,6<br />
196 Tunturi-Lapin 1 903 3 149 65,5 1 678 2 905 -3 620 -5 416 49,6<br />
197 Pohjois-Lapin 2 014 3 255 61,7 1 624 2 982 -3 531 -5 439 54,0<br />
125
Seutukunta Vuosikate %:a poistoista Rahavarat Lainakanta<br />
Kuntaliitto | <strong>Rakennemuutoskatsaus</strong><br />
2000 2010 keski- 2000 2010 muutos 2000 2010 muutos<br />
arvo €/as. €/as. €/as. €/as. €/as. €/as.<br />
2000-10<br />
Koko maa 125 145 118 515 746 231 746 1 957 1 211<br />
Manner-Suomi 124 145 118 513 744 231 746 1 956 1 210<br />
minimi -143 78 39 48 95 -1 026 253 300 -150<br />
maksimi 298 359 176 2 000 1 866 1 145 1 823 3 905 2 814<br />
011 Helsingin 218 139 136 766 1 127 361 531 1 986 1 455<br />
014 Raaseporin 65 174 77 102 120 18 1 585 3 458 1 872<br />
015 Porvoon 192 165 134 311 563 252 1 116 2 869 1 753<br />
016 Loviisan -32 78 92 1 013 383 -630 698 1 413 715<br />
021 Åboland-Turunmaan -23 185 108 286 329 43 749 2 563 1 814<br />
022 Salon 298 159 161 581 525 -56 513 1 208 694<br />
023 Turun 103 126 108 678 823 145 817 1 936 1 119<br />
024 Vakka-Suomen 187 105 64 164 608 445 436 1 364 928<br />
025 Loimaan 56 145 86 471 337 -134 525 1 784 1 260<br />
041 Rauman 132 205 161 199 1 344 1 145 345 300 -45<br />
043 Porin 35 131 109 98 306 208 961 1 528 567<br />
044 Pohjois-Satakunnan 52 182 93 192 335 143 958 1 436 478<br />
051 Hämeenlinnan 15 80 84 992 1 153 161 507 2 276 1 769<br />
052 Riihimäen 50 150 114 60 339 279 1 043 3 155 2 113<br />
053 Forssan 75 163 113 107 339 232 1 026 1 614 588<br />
061 Luoteis-Pirkanmaan 43 221 126 177 408 231 1 073 1 344 271<br />
063 Etelä-Pirkanmaan 63 160 101 215 460 245 756 1 834 1 078<br />
064 Tampereen 128 145 126 529 685 156 409 1 605 1 196<br />
068 Lounais-Pirkanmaan 54 198 127 366 701 335 813 1 631 817<br />
069 Ylä-Pirkanmaan 41 124 102 298 329 32 628 1 169 541<br />
071 Lahden -5 155 103 598 1 055 457 1 195 2 547 1 352<br />
081 Kouvolan 122 104 89 326 301 -25 644 1 359 715<br />
082 Kotka-Haminan 78 122 84 153 403 250 1 022 3 836 2 814<br />
091 Lappeenrannan 64 128 86 369 588 219 597 2 336 1 738<br />
093 Imatran 147 208 116 362 662 299 681 1 737 1 056<br />
101 Mikkelin -8 226 99 166 154 -12 1 558 2 593 1 035<br />
103 Savonlinnan 13 176 97 243 203 -40 634 1 488 853<br />
105 Pieksämäen -8 134 80 404 99 -305 834 1 797 963<br />
111 Ylä-Savon 48 92 90 442 611 169 622 1 495 873<br />
112 Kuopion 65 124 92 284 370 86 430 1 664 1 234<br />
113 Koillis-Savon 1 149 89 613 607 -6 716 2 543 1 828<br />
114 Varkauden 49 128 77 276 261 -15 741 1 431 690<br />
115 Sisä-Savon -81 158 65 561 409 -152 750 2 215 1 465<br />
122 Joensuun 99 160 126 616 930 314 641 1 449 809<br />
124 Keski-Karjalan -41 86 44 79 279 200 776 2 052 1 276<br />
125 Pielisen Karjalan -72 166 140 396 975 578 575 741 165<br />
131 Jyväskylän 55 115 81 274 95 -178 844 1 831 987<br />
132 Joutsan -102 252 39 209 218 9 698 2 734 2 036<br />
133 Keuruun -81 211 108 117 134 17 1 375 2 008 633<br />
134 Jämsän 89 166 74 1 328 881 -448 486 1 648 1 162<br />
135 Äänekosken 66 130 58 310 396 86 508 1 915 1 407<br />
138 Saarijärven -Viitasaaren 26 160 60 2 000 974 -1 026 1 112 2 592 1 480<br />
141 Suupohjan 48 86 89 329 620 291 253 1 643 1 390<br />
142 Seinäjoen 47 149 123 301 508 206 916 1 733 817<br />
144 Kuusiokuntien 11 159 68 474 490 16 486 1 657 1 171<br />
146 Järviseudun -40 160 76 335 296 -39 964 1 787 823<br />
151 Kyrönmaan -21 156 101 204 348 143 902 1 335 433<br />
152 Vaasan 26 138 115 199 572 372 699 1 503 804<br />
153 Sydösterbotten -30 147 143 529 1 018 489 958 1 343 386<br />
154 Jakobstadsregionen 63 131 120 206 585 379 822 2 574 1 752<br />
161 Kaustisen -26 121 95 484 627 143 1 586 2 617 1 031<br />
162 Kokkolan 84 134 118 48 257 209 1 525 3 148 1 623<br />
171 Oulun 231 192 176 575 770 195 660 1 737 1 077<br />
173 Oulunkaaren 46 241 70 724 792 68 986 2 688 1 702<br />
174 Raahen -74 178 58 1 051 1 252 201 1 823 3 905 2 082<br />
175 Haapaveden-Siikalatvan -70 157 47 758 531 -227 819 2 197 1 377<br />
176 Nivala-Haapajärven -22 195 67 1 545 1 866 321 1 112 3 586 2 474<br />
177 Ylivieskan 29 138 79 695 678 -17 1 443 3 151 1 708<br />
178 Koillismaan 65 124 108 163 979 816 416 1 112 696<br />
181 Kehys-Kainuun 15 208 101 117 1 236 1 120 507 1 200 694<br />
182 Kajaanin 34 161 86 104 314 209 638 1 755 1 117<br />
191 Rovaniemen 62 175 104 211 618 408 1 350 1 200 -150<br />
192 Kemi-Tornion 0 159 83 85 180 95 1 592 2 355 764<br />
193 Torniolaakson -87 359 117 723 1 292 569 356 794 438<br />
194 Itä-Lapin 52 173 68 317 289 -28 913 2 892 1 980<br />
196 Tunturi-Lapin -143 251 66 123 165 42 1 195 2 686 1 491<br />
197 Pohjois-Lapin -35 310 92 253 1 107 853 1 136 2 279 1 143<br />
126
Seutukunta Omavaraisuusaste Kertynyt yli-/alijäämä Vuodesta 1997 lähtien<br />
kertynyt tulorahoitujäämä<br />
2000 2010 muutos 2000 2010 muutos 2000 2009 muutos<br />
% % %-yks. €/as. €/as. €/as. €/as. €/as. €/as.<br />
Koko maa 72,2 64,9 -7,3 220 1 314 1 094 -292 -1 485 -1 193<br />
Manner-Suomi 72,2 64,9 -7,3 215 1 310 1 095 -298 -1 493 -1 194<br />
minimi 44,1 32,3 -25,2 -473 -759 -445 -1 297 -3 638 -2 603<br />
maksimi 80,9 81,8 7,0 795 2 803 2 245 645 732 823<br />
011 Helsingin 76,9 72,2 -4,7 558 2 803 2 245 190 -1 175 -1 365<br />
014 Raaseporin 51,9 32,3 -19,6 -266 -646 -380 -892 -3 272 -2 381<br />
015 Porvoon 57,7 44,6 -13,0 281 1 087 806 -246 -2 164 -1 918<br />
016 Loviisan 71,5 59,2 -12,3 51 131 80 -377 -1 077 -701<br />
021 Åboland-Turunmaan 71,0 54,6 -16,4 -9 480 489 -317 -2 220 -1 904<br />
022 Salon 79,8 74,3 -5,6 636 1 621 984 202 -838 -1 040<br />
023 Turun 64,2 54,3 -9,9 380 583 203 -586 -1 713 -1 127<br />
024 Vakka-Suomen 79,5 64,3 -15,2 294 63 -232 645 -1 374 -2 019<br />
025 Loimaan 71,5 53,7 -17,8 86 301 215 -375 -2 016 -1 642<br />
041 Rauman 76,7 81,8 5,0 235 2 197 1 961 -91 732 823<br />
043 Porin 69,3 65,4 -4,0 -298 426 724 -842 -1 454 -612<br />
044 Pohjois-Satakunnan 56,5 53,5 -3,1 -35 360 395 -152 -838 -686<br />
051 Hämeenlinnan 80,5 61,4 -19,1 -63 19 82 -704 -2 405 -1 701<br />
052 Riihimäen 60,5 41,7 -18,8 -48 436 484 -171 -2 111 -1 941<br />
053 Forssan 67,1 63,6 -3,5 157 590 433 -405 -1 169 -763<br />
061 Luoteis-Pirkanmaan 55,5 60,5 5,0 -174 468 642 -309 -588 -279<br />
063 Etelä-Pirkanmaan 71,1 60,2 -10,9 40 334 294 -695 -2 127 -1 432<br />
064 Tampereen 74,6 68,6 -6,1 339 2 103 1 764 -167 -1 157 -990<br />
068 Lounais-Pirkanmaan 67,4 59,5 -8,0 -31 624 654 -393 -1 442 -1 049<br />
069 Ylä-Pirkanmaan 71,2 66,8 -4,4 122 543 421 -301 -1 105 -805<br />
071 Lahden 68,3 57,7 -10,6 63 749 686 -641 -1 200 -559<br />
081 Kouvolan 73,4 64,2 -9,2 39 63 24 -312 -1 477 -1 165<br />
082 Kotka-Haminan 73,0 51,0 -22,0 72 86 14 -386 -2 989 -2 603<br />
091 Lappeenrannan 73,3 55,5 -17,7 97 781 683 -82 -1 512 -1 430<br />
093 Imatran 68,4 59,5 -8,9 696 1 169 473 -198 -1 242 -1 044<br />
101 Mikkelin 60,6 52,7 -7,9 -214 150 363 -971 -2 411 -1 440<br />
103 Savonlinnan 71,9 61,0 -10,8 -266 169 435 -590 -1 537 -947<br />
105 Pieksämäen 68,3 54,7 -13,6 -71 330 401 -410 -1 966 -1 556<br />
111 Ylä-Savon 71,7 63,4 -8,2 -40 302 342 -526 -1 318 -792<br />
112 Kuopion 75,9 60,4 -15,5 -194 225 419 -481 -2 006 -1 526<br />
113 Koillis-Savon 71,9 54,9 -17,0 43 285 242 -254 -1 524 -1 270<br />
114 Varkauden 74,1 64,3 -9,9 149 -62 -211 -588 -2 318 -1 730<br />
115 Sisä-Savon 68,4 54,8 -13,6 -100 8 108 -531 -2 977 -2 446<br />
122 Joensuun 69,5 61,9 -7,7 -6 381 387 -290 -1 032 -742<br />
124 Keski-Karjalan 61,8 36,6 -25,2 -355 -759 -404 -736 -2 356 -1 620<br />
125 Pielisen Karjalan 67,3 74,3 7,0 -39 1 010 1 050 -428 115 543<br />
131 Jyväskylän 69,7 60,9 -8,9 24 973 950 -544 -1 825 -1 281<br />
132 Joutsan 52,9 32,3 -20,6 27 161 134 -261 -2 300 -2 039<br />
133 Keuruun 58,0 57,0 -1,1 -199 385 584 -708 -1 293 -584<br />
134 Jämsän 80,9 63,7 -17,2 180 351 171 -181 -2 395 -2 214<br />
135 Äänekosken 79,5 59,9 -19,7 557 112 -445 -635 -2 316 -1 681<br />
138 Saarijärven -Viitasaaren 73,5 58,1 -15,3 795 845 49 -555 -3 095 -2 540<br />
141 Suupohjan 79,2 57,5 -21,7 -14 134 148 -612 -1 853 -1 242<br />
142 Seinäjoen 70,6 63,9 -6,7 83 997 914 -630 -1 336 -706<br />
144 Kuusiokuntien 74,8 59,4 -15,4 532 370 -162 -390 -2 015 -1 626<br />
146 Järviseudun 61,6 54,5 -7,2 67 -18 -85 -736 -2 143 -1 407<br />
151 Kyrönmaan 61,1 58,2 -2,9 -266 400 666 -819 -1 248 -429<br />
152 Vaasan 76,3 64,4 -11,9 -131 579 710 -719 -1 146 -427<br />
153 Sydösterbotten 62,3 63,9 1,6 -167 1 026 1 193 -748 -1 068 -320<br />
154 Jakobstadsregionen 63,5 45,7 -17,8 206 857 651 -423 -1 570 -1 147<br />
161 Kaustisen 54,9 48,8 -6,1 25 314 290 -1 053 -2 302 -1 250<br />
162 Kokkolan 59,0 44,6 -14,4 240 470 229 -308 -1 608 -1 300<br />
171 Oulun 73,8 70,1 -3,7 554 2 575 2 022 46 -937 -983<br />
173 Oulunkaaren 70,3 55,4 -14,9 -3 -65 -62 -963 -2 881 -1 918<br />
174 Raahen 54,3 39,8 -14,5 356 509 153 -1 297 -3 638 -2 341<br />
175 Haapaveden-Siikalatvan 67,7 47,7 -20,0 179 271 92 -875 -3 328 -2 453<br />
176 Nivala-Haapajärven 66,2 47,6 -18,7 -11 149 159 -654 -2 545 -1 892<br />
177 Ylivieskan 56,5 41,8 -14,7 -30 10 40 -730 -2 570 -1 840<br />
178 Koillismaan 74,2 70,4 -3,8 28 672 645 -569 -1 266 -697<br />
181 Kehys-Kainuun 72,3 72,6 0,3 -4 500 505 -439 -1 149 -710<br />
182 Kajaanin 71,8 62,0 -9,8 -138 -227 -88 -620 -1 843 -1 223<br />
191 Rovaniemen 61,5 66,5 5,0 -144 399 542 -466 -1 045 -579<br />
192 Kemi-Tornion 44,7 46,4 1,7 -370 211 581 -663 -1 518 -855<br />
193 Torniolaakson 73,0 74,9 2,0 -335 493 828 -840 -1 830 -990<br />
194 Itä-Lapin 66,4 54,8 -11,6 -185 544 728 -860 -3 285 -2 426<br />
196 Tunturi-Lapin 44,1 44,2 0,1 -473 484 957 -996 -3 578 -2 582<br />
197 Pohjois-Lapin 60,4 56,4 -4,0 -223 273 496 -884 -1 985 -1 100<br />
127
Change language