merkkipäivämuistaminen

Palvelusvuosi- ja merkkipäivä- muistaminen - SmartPage Palvelusvuosi- ja merkkipäivä- muistaminen - SmartPage

bbm.smartpage.fi
from bbm.smartpage.fi More from this publisher
05.09.2015 Views

AJAN TASALLA Kansallistennareita saa postimyynnistä 29–31 euron hintaan. 22 LIIKELAHJAT 1 | 2010

Tanssija teki kansalle omat tennistossut TEKSTI LEENA HIETANEN | KUVAT VELVET Virolainen kansantanssija Indrek Kaing toi kauniit kansallispukukankaat arkikäyttöön kehittämällä niistä tennarit. Kuluttajat ovat löytäneet tuotteet ilman yhtäkään maksettua mainosta. Yritykset haluavat nyt tehdä yritystennareita. Virossa pidetään joka viides vuosi laulujuhlat, joihin kokoontuu kymmeniä tuhansia virolaisia tanssin harrastajia. Yksi heistä on Tallinnan lentoaseman mainosjohtaja Indrek Kaing, joka on tanssinut tallinnalaisessa Lee-kansantanssiryhmässä jo 15 vuotta. Hänestä on surullista, että aina laulujuhlien loputtua kauniit kansallispuvut ja kengät varastoidaan vaatekaappien kätköihin odottamaan seuraavaa laulujuhlaa. – Tanssijat käyttävät harjoituksissa tavallisia vaatteita ja tennistossuja. Esiintymisasut ovat vain juhlia varten, hän valittaa. Neljä vuotta sitten hän alkoi kehitellä ajatusta kansallispukujen mallien hyödyntämisestä jokapäiväisessä arjessa, tennistossuissa. Ideasta tuotantoon Indrek Kaingilla ei ollut rahaa, joten hän joutui etsimään projektilleen tukea. Hän sai innostettua mukaan ystävänsä, joka ei harrasta kansantanssia. Yhteistyössä he kehittivät Gong-tuotemerkin. – Gong on koko projektin sydän. Nimi viittaa vahvaan lyömäsoittimeen orkesterissa, mutta myös nimeeni. Koko toimintamme haarautuu siitä, Indrek kertoo. Kaing otti ensimmäiseksi yhteyttä Viron kansallismuseoon. Hänelle selvisi, että kansallispukujen kankaiden mallit ovat kansallisomaisuutta. Niitä saa vapaasti käyttää. – Satojen vuosien aikana niihin on kehittynyt meidän tunnuksemme ja pääomamme hyvin yksinkertaisella tavalla, Kaing sanoo. Hän valitsi tennistossuissa käytettäviksi malleiksi viisi erilaista kuosia eri puolilta Viroa: Muhun, Mulgin, Pärnun, Ristin ja Harglan mallit. Niitä on mukailtu, joten ne eivät ole täysin identtisiä alkuperäisten mallien kanssa. Omat luomuksensa hän on patentoinut. Seuraavaksi hän alkoi etsiä kumitossuille tuottajaa ja havaitsi, että raakakumista vapaa-ajan tossuja tekevää tahoa ei löydy Kiinaa lähempää. – Tarvitsimme vain pieniä määriä yhtä mallia, kun kiinalaiset olivat tottuneet neuvottelemaan kymmenistä tuhansista pareista. Se teki neuvotteluista vaikeita, hän kertoo. Laulujuhlien hittituote Ensimmäiset tossut saapuivat Viroon viime vuoden helmikuussa hyvissä ajoin ennen kesän laulujuhlia. Jo lähtökohtana Indrek Kaingilla oli, ettei hän sijoita ra- SOSIAALINEN MAINONTA LISÄÄ KIINNOSTUSTA Viron yrityselämää kehittävä säätiö EAS ja Tallinnan yliopisto rahoittivat tutkimuksen sosiaalisen median käytöstä kansallistennareiden markkinoinnissa. Mainosta levitettiin Facebookissa, Youtubessa, Orkutissa ja Twitterissä. Tossuille tehtiin myös blogi, jossa vierailleiden määrä yllätti. Yrityksen blogissa on käyty yli 30 000 kertaa 65 maasta. Tossuja on myyty yli 40 maahan. Eniten markkinointiapua Kaing on saanut omasta mediaseksikkyydestään. Myös Viron presidentti TOOMAS HENDRIK ILVES tukee tossuprojektia. Presidentin rouva EVELIN ILVES jakoi yhdessä Indrek Kaingin kanssa Gongin vauvatossut Viron itsenäisyyspäivänä syntyneille. Indrek Kaing ei halua paljastaa myyntimääriä liikesalaisuuksiin vedoten. Suomeen on mennyt noin sata paria. Indrek Kaing ei ole nostanut senttiäkään palkkaa Gongista. Kaikki myynnistä tullut raha on sijoitettu uusien tuotteiden kehittelyyn. 1 | 2010 LIIKELAHJAT 23

Tanssija teki kansalle<br />

omat tennistossut<br />

TEKSTI LEENA HIETANEN | KUVAT VELVET<br />

Virolainen kansantanssija Indrek Kaing toi kauniit<br />

kansallispukukankaat arkikäyttöön kehittämällä niistä tennarit.<br />

Kuluttajat ovat löytäneet tuotteet ilman yhtäkään maksettua<br />

mainosta. Yritykset haluavat nyt tehdä yritystennareita.<br />

Virossa pidetään joka viides<br />

vuosi laulujuhlat, joihin<br />

kokoontuu kymmeniä<br />

tuhansia virolaisia tanssin<br />

harrastajia. Yksi heistä on<br />

Tallinnan lentoaseman mainosjohtaja<br />

Indrek Kaing, joka on tanssinut tallinnalaisessa<br />

Lee-kansantanssiryhmässä<br />

jo 15 vuotta.<br />

Hänestä on surullista, että aina laulujuhlien<br />

loputtua kauniit kansallispuvut<br />

ja kengät varastoidaan vaatekaappien<br />

kätköihin odottamaan seuraavaa laulujuhlaa.<br />

– Tanssijat käyttävät harjoituksissa<br />

tavallisia vaatteita ja tennistossuja.<br />

Esiintymisasut ovat vain juhlia varten,<br />

hän valittaa.<br />

Neljä vuotta sitten hän alkoi kehitellä<br />

ajatusta kansallispukujen mallien hyödyntämisestä<br />

jokapäiväisessä arjessa,<br />

tennistossuissa.<br />

Ideasta tuotantoon<br />

Indrek Kaingilla ei ollut rahaa, joten hän<br />

joutui etsimään projektilleen tukea. Hän<br />

sai innostettua mukaan ystävänsä, joka<br />

ei harrasta kansantanssia. Yhteistyössä<br />

he kehittivät Gong-tuotemerkin.<br />

– Gong on koko projektin sydän. Nimi<br />

viittaa vahvaan lyömäsoittimeen orkesterissa,<br />

mutta myös nimeeni. Koko toimintamme<br />

haarautuu siitä, Indrek kertoo.<br />

Kaing otti ensimmäiseksi yhteyttä Viron<br />

kansallismuseoon. Hänelle selvisi,<br />

että kansallispukujen kankaiden mallit<br />

ovat kansallisomaisuutta. Niitä saa vapaasti<br />

käyttää.<br />

– Satojen vuosien aikana niihin on<br />

kehittynyt meidän tunnuksemme ja pääomamme<br />

hyvin yksinkertaisella tavalla,<br />

Kaing sanoo.<br />

Hän valitsi tennistossuissa käytettäviksi<br />

malleiksi viisi erilaista kuosia eri<br />

puolilta Viroa: Muhun, Mulgin, Pärnun,<br />

Ristin ja Harglan mallit. Niitä on mukailtu,<br />

joten ne eivät ole täysin identtisiä<br />

alkuperäisten mallien kanssa. Omat luomuksensa<br />

hän on patentoinut.<br />

Seuraavaksi hän alkoi etsiä kumitossuille<br />

tuottajaa ja havaitsi, että raakakumista<br />

vapaa-ajan tossuja tekevää tahoa<br />

ei löydy Kiinaa lähempää.<br />

– Tarvitsimme vain pieniä määriä yhtä<br />

mallia, kun kiinalaiset olivat tottuneet<br />

neuvottelemaan kymmenistä tuhansista<br />

pareista. Se teki neuvotteluista vaikeita,<br />

hän kertoo.<br />

Laulujuhlien hittituote<br />

Ensimmäiset tossut saapuivat Viroon<br />

viime vuoden helmikuussa hyvissä ajoin<br />

ennen kesän laulujuhlia. Jo lähtökohtana<br />

Indrek Kaingilla oli, ettei hän sijoita ra-<br />

SOSIAALINEN<br />

MAINONTA LISÄÄ<br />

KIINNOSTUSTA<br />

Viron yrityselämää kehittävä säätiö EAS<br />

ja Tallinnan yliopisto rahoittivat tutkimuksen<br />

sosiaalisen median käytöstä<br />

kansallistennareiden markkinoinnissa.<br />

Mainosta levitettiin Facebookissa, Youtubessa,<br />

Orkutissa ja Twitterissä.<br />

Tossuille tehtiin myös blogi, jossa<br />

vierailleiden määrä yllätti. Yrityksen<br />

blogissa on käyty yli 30 000 kertaa 65<br />

maasta. Tossuja on myyty yli 40 maahan.<br />

Eniten markkinointiapua Kaing on<br />

saanut omasta mediaseksikkyydestään.<br />

Myös Viron presidentti TOOMAS<br />

HENDRIK ILVES tukee tossuprojektia.<br />

Presidentin rouva EVELIN ILVES jakoi<br />

yhdessä Indrek Kaingin kanssa Gongin<br />

vauvatossut Viron itsenäisyyspäivänä<br />

syntyneille.<br />

Indrek Kaing ei halua paljastaa<br />

myyntimääriä liikesalaisuuksiin vedoten.<br />

Suomeen on mennyt noin sata<br />

paria.<br />

Indrek Kaing ei ole nostanut senttiäkään<br />

palkkaa Gongista. Kaikki myynnistä<br />

tullut raha on sijoitettu uusien<br />

tuotteiden kehittelyyn.<br />

1 | 2010 LIIKELAHJAT 23

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!