Kaupan Maailma

Kaupan Maailma 

NRO 2 | HUHTIKUU 10 

Vara-Apu Henkilöstöpalveluiden 

Jussi Siiriäinen: 

Henkilöstöpalveluyritykset 

tuovat nopean avun 

työvoimaongelmiin 

Sivu 28 

Kukat 

valtaavat 

marketit 

sivu 34 

Franchising 

yrittäjän 

profiili 

sivu 60 

Kaupan riippumaton ammattilehti

Huhtikuu 

PÄÄKIRJOITUS 


PÄÄTOIMITTAJA 

Thea Ekholm, thea.ekholm@bbm.fi 

Puhelin (09) 5421 0129 

TOIMITUSSIHTEERI 

Piia Kunnas, piia.kunnas@bbm.fi 

puhelin (09) 5421 0130 

ULKOASU 

Taina Lassila, taina.lassila@bbm.fi 

Puhelin (09) 5421 0127 

TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT 

Sari Suomalainen 

Lasse Tenhunen 

Kirsi Kemi 

Hannu Rahnasto 

Pälvi Salo 

Mari Vilska 

Vesa Tompuri 

Timo Eskeli 

Clas von Bell 

Mika Tuunanen 

Kimmo Salo 

Patrick le Louarn 

TOIMITUSJOHTAJA 

Tarmo Hahto, tarmo.hahto@bbm.fi 

Puhelin (09) 5421 0128 

MARKKINOINTI 

Karita Ahlstrand, karita.ahlstrand@bbm.fi 

Puhelin (09) 5421 0112 

ILMOITUSMYYNTI 

Jyri Laine, jyri.laine@bbm.fi 

Puhelin (09) 5421 0115 

Tuula Mård, tuula.mard@bbm.fi 

Puhelin (09) 5421 0117 

Mervi Hakala, mervi.hakala@bbm.fi 

Puhelin (09) 4241 3151 

Hanna Järvimäki, hanna.jarvimaki@bbm.fi 

Puhelin (09) 4241 3153 

LEVIKKIMYYNTI 

Leila Peltonen, leila.peltonen@bbm.fi 

Puh./Faksi (09) 724 7034 

ASIAKASPALVELU 

tilaukset@bbm.fi 

Puhelin (09) 5421 0100 

Tilaushinnat Suomessa: 

kestotilaus 52 e/vsk, määräaikainen 60 e/vsk. 

JULKAISIJA JA KUSTANTAJA 

Business to Business Mediat Oy 

Laturinkuja 10, 02650 Espoo 

Puhelin (09) 5421 0100 

Faksi (09) 5421 0132 

www.bbm.fi 

PAINOPAIKKA 

Art-Print Oy 

NUMERO 3|2010 

ilmestyy 11.6.2010 

ISSN 0355-9068 

Business to Business Mediat Oy on ammattijulkaisuihin 

keskittynyt mediatalo. Tärkeimmät 

julkaisut ovat Kaupan Maailma -lehti, S & A 

toimiston ammattilehti, Liikelahjat-lehti ja 

vuosittain julkaistava Yritystilaisuudet-hakemisto. 

Kustantamisen ja tapahtumien lisäksi BBM Oy 

järjestää koulutustilaisuuksia asiakaskunnalleen 

sekä tuottaa graafisia ja sähköisiä palveluja. 

Rekrytointi 

vaatii osaamista 

Uuden työntekijän rekrytointi on yritykselle pitkä ja kallis prosessi, erityisesti silloin, jos rekrytointi 

epäonnistuu. Niinpä rekrytointiin kannattaa panostaa ja hyödyntää jo olemassa olevia työkaluja 

ja alan yritysten ammattitaitoa. Kaikki alkaa houkuttelevasta työpaikkailmoituksesta, jonka sisältö ja tyyli 

on mietitty tarkkaan. Ilmoituksen tarkoitus on ennen kaikkea houkutella hyviä hakijoita, joten siitä pitää 

nopeasti käydä ilmi, mitä on tarjolla ja kenelle. Yrityksestä ja organisaatiosta riittävät ne tiedot, jotka ovat 

tehtävän kannalta olennaisia. 

Haastattelutilanteessa erilaisista soveltuvuustesteistä voi olla paljonkin hyötyä. 

Niiden hinta on pieni verrattuna väärään rekrytointiin. Ole kuitenkin tarkka siitä, että käytät vain 

ammattitaitoisia testaajia, se on yrityksen ja rekrytoitavan etu. Jos hoidat työhönottohaastattelut 

pääasiassa oman henkilökunnan voimin, on etukäteen syytä perehtyä lakiin yksityisyydensuojasta 

työelämässä. Laki nimittäin määrittää hyvinkin tarkkaan sen, mitä 

rekrytoitavalta saa haastattelussa kysyä. Lue lisää aiheesta sivulta 24. 

Tutkimusten mukaan yleisin syy rekrytoinnin epäonnistumiseen on 

työntekijän saama väärä käsitys työstä. Tähän voi olla syynä työhönottajan 

antama liian myönteinen kuva tehtävästä tai työnhakijan epärealistiset odotukset. 

Tärkeä osa rekrytointia on myös uuden henkilön perehdytys 

sekä työtehtäväänsä että talon tapoihin. Hyvän perehdytyksen takaa se, että 

organisaatiolla on yhtenäinen käytäntö ja perehdytysohjelma, jotta kaikki 

työntekijät käyvät läpi samat rutiinit eikä perehdytys jää vain lähimmän esimiehen 

ideoinnin ja ajankäytön varaan. Lue lisää vinkkejä onnistuneeseen 

rekrytointiin sivulta 22. 

Myös taloudellisen taantuman aikana on tärkeää kannustaa ja motivoida 

henkilökuntaa. Tule BBM:n järjestämään Motivoi & Kannusta 2010 -tapahtumaan 

kuulemaan parhaat vinkit motivointiin ja kannustamiseen liittyen. Tapahtuma 

järjestetään Wanhassa Satamassa 29.4.2010. 

Thea Ekholm 


”Kaikki alkaa 

houkuttelevasta 

työpaikkailmoituksesta.” 

2 | 2010 Kaupan Maailma 3

Kevät on täynnä juhlia ja Pommac on ainutlaatuinen, jäljittelemätön 

alkoholiton juhlajuoma. Varmista tuotteiden saatavuus ja se, että kuluttajat 

löytävät ne myymälästä. Ethän unohda sokeritonta Pommac Lightia! 

 

Pommac 1,5 l 

kennolevy (me 12 plo) 

Pommac 1,5 l 

dolly (me 96 plo) 

Pommac Light 1,5 l 

kennolevy (me 12 plo)

Huhtikuu 

SISÄLTÖ 

Sivu 62 

Sivu 32 

Sivu 68 

Kaupan Maailmasta .................................................................................6 

Tiedonjyvä: Kesätyön pelisääntöjä ................................................. 10 

Kaupan Tekijä: Karri Horsma ............................................................ 12 

Hyvä työvire: Huolla myös tyynyä .................................................. 14 

Luettua ..................................................................................................... 16 

Kaupan tilastot ...................................................................................... 18 

Teema: Rekrytoinnin ABC ................................................................ 20 

Panosta rekrytoinnin onnistumiseen .............................................. 22 

Yksityisyydensuoja on työelämässä korkealla ............................. 24 

Mikä tekee työpaikasta houkuttelevan? ....................................... 26 

Vuokrattavana ammattitaitoista työvoimaa .................................. 28 

Tietokoneet ja elektroniikka parantavat autojen turvallisuutta .....54 

Tieliikenneturvallisuus puhuttaa autoilijoita ................................ 56 

Juhlapyhät ovat kioskiyrittäjän arkea .............................................. 59 

Franchiseyrittäjä on erilainen yrittäjä ............................................. 60 

R-kioski on vuoden franchisingketju............................................... 62 

Menestyvät kauppakeskukset: 

Kauppakeskusten palvelut monipuolistuvat ................................ 64 

Maailman kauppa ................................................................................. 68 

Uutta kaupan maailmassa .................................................................. 70 

Lukijan palsta ja messukalenteri ....................................................... 76 

Seuraava lehti ........................................................................................ 78 

Suomen ensimmäiset Retail Awards -voittajat palkittiin .......... 30 

Toimialakatsaus: Remontoijat pyörittävät rautakauppaa ......... 32 

Kukat valtaavat marketit ..................................................................... 34 

Etähallittavuus tuli pullonpalautuskoneisiin ................................. 38 

Näytöillä kaivattua lisämyyntiä ......................................................... 40 

FirmaAuto-liite .................................................................................. 43 

Ajankohtaista asiaa yritysautojen maailmasta .............................. 46 

Land Rover Discovery – ylellisesti tiellä tai sen vieressä .......... 48 

Mercedes-Benz – maakaasulla ympäristöystävällisesti ............. 50 

Automaattinen ajopäiväkirja – työssään ajavan unelmalaite .. 52 

VUOKRATTAVANA 

AMMATTITAITOISTA 

TYÖVOIMAA 

Sivu 28 

KANNEN KUVA 

Matti Matikainen 

KUVASSA: 

Jussi Siiriäinen 


Huhtikuu 

Koonnut THEA EKHOLM 

KAUPAN MAAILMASTA 

Design-apteekki avautui Helsingissä 

Helsingin Kluuvissa avautui helmikuussa 

apteekki, jossa on toteutettu visuaalista 

myymäläsuunnittelua. Apteekkari 

Pia Moksi kertoo, että kiireiselle kaupunkilaiselle 

haluttiin luoda apteekki, 

jonne on helppo tulla asioimaan. 

– Panostin erityisesti visuaaliseen 

myymäläsuunnitteluun, koska halusin 

apteekkini erottuvan massasta. Onnistuimme 

yhteistyökumppanini JRA Finland 

Oy:n kanssa tässä työssä mielestäni 

niin hyvin, että voimme puhua jopa 

design-apteekista, Pia Moksi sanoo. 

Apteekissa on esillä runsaasti niin itsehoitotuotteita 

kuin apteekkikosmetiikkaa. 

Kun perinteisessä apteekissa tuotteet 

löytää vaivan nimen, esimerkiksi 

”särky”, perusteella, Kluuvin apteekissa 

asiakas suunnistaa tuotebrändien mukaan. 

Yhä useampi asiakas ostaa apteekista 

myös kosmetiikkaa. Euroopan johtava 

apteekkikosmetiikkasarja Vichy avasi 

yhteistyössä Kluuvin apteekin kanssa 

samalla Suomen ensimmäisen dermokosmetiikkakeskuksen. 

Kuluttaja saa 

keskuksesta tuotteiden lisäksi henkilökohtaista 

opastusta ihonhoidossa. 

Kluuvin apteekissa työskentelee myös 

kosmetologi. Kosmetiikkaosastolla on 

hoitohuone, jossa voidaan neuvonnan 

lisäksi tehdä esimerkiksi ihoanalyysejä 

erilaisten tapahtumien yhteydessä. Apteekissa 

tullaan pitämään myös asiakasiltoja, 

joissa asiantuntijat kertovat esimerkiksi 

eri ihotyyppien hoidosta. 

Reseptiasiakkaille Kluuvin apteekki 

tarjoaa uudenlaisen palvelun. 

– Reseptipussiin voi jättää reseptit 

ja Kela-kortin yhteystietoineen. Farmaseutti 

ottaa yhteyttä asiakkaaseen, jos 

reseptissä on erityistä kysyttävää. Lääkkeet 

voi noutaa valmiiksi laitettuina noin 

puolen tunnin kuluttua tai vaikka työpäivän 

jälkeen, Moksi kertoo. 

Teksti ja kuva PIIA KUNNAS 

eKioski tuo verkkokaupan asiakkaan luo 

Suomen Maksuturva Oy:n ja Marketmedia 

Oy:n yhteistyössä kehittämä eKioski 

on helppoon ostamiseen tarkoitettu palvelupääte, 

joka sopii kaupan keskusliikkeille, 

ketjuille ja muille verkkokauppaa 

käyville yrityksille. eKioski siirtää verkkokaupan 

ostosten teon sinne, missä 

asiakkaat liikkuvat. Ostopäätöksen voi 

tehdä heti esimerkiksi messuilla, kauppakeskuksissa, 

odotustiloissa ja jopa 

myymälöissä. 

– Asiakas voi päättää ostaa tuotteen 

ilman maksukorttia tai pankkitunnusta. 

Tuotteet maksetaan kotona verkkopankissa 

ja niiden saapumista voi seurata 

verkossa, Suomen Maksuturva Oy:n toimitusjohtaja 

Mikael Smeds kertoo. 

Maksu siirtyy Maksuturvan palvelusta 

myyjälle sen jälkeen, kun asiakas on vastaanottanut 

tilaamansa tuotteet. Tämä 

tekee ostamisen turvalliseksi varmistaen 

sekä ostajan että myyjän tyytyväisyyden. 

– Asiakas voi selailla tuotteita ja tarjouksia 

isolla kosketusnäytöllä ja tehdä ostopäätöksen 

eKioskin verkkokaupassa, Marketmedia 

Oy:n mediaverkkopalveluista 

vastaava johtaja Karri Naakka jatkaa. 

Linjakkaaksi muotoillun ja vapaasti 

seisovan eKioskin voi sijoittaa sopivimpaan 

paikkaan, sillä sen verkkoyhteys 

toimii myös langattomasti. eKioskin 

ominaisuuksien ympärille voidaan myös 

räätälöidä kaupan konseptiin parhaiten 

sopivat kuoret, teknologia ja ilme. 

6 Kaupan Maailma 2 | 2010

Tehokkaita keinoja parantaa 

korttimaksamisen turvallisuutta 

Erilaisiin järjestelmiin tallennettavien 

tietomäärien kasvaessa tietomurrot 

ja -vuodot ovat entistä vakavampi 

uhka yrityksille. Helmikuussa paljastuneessa 

isossa tietomurrossa suuri 

määrä maksukorttitietoja päätyi rikollisiin 

käsiin. Korttitietovarkauksista 

ei yleensä aiheudu kustannuksia 

maksukorttien omistajille, mutta 

yrittäjälle tai kauppiaalle tietomurto 

voi tulla kalliiksi. Kauppiaan kustannukseksi 

voivat tulla paitsi varastettujen 

korttitietojen väärinkäyttö myös 

tietomurron selvityskulut ja korttiyhtiöiden 

määräämät sakot, mikäli voidaan 

osoittaa, että tietomurto johtui 

kauppiaan tietojärjestelmän heikosta 

tietoturvasta. 

PCI-standardin noudattaminen 

yrittäjän vastuulla 

Yrittäjät voivat parantaa korttimaksamisen 

turvallisuutta ja pienentää 

tietomurtoihin liittyviä liiketoimintariskejä 

noudattamalla kansainvälisen 

korttimaksamisen yhteisön, Payment 

Card Industryn (PCI), standardeja. PCIstandardeihin 

kuuluva PCI DSS -tietoturvastandardi 

ohjaa maksukorttien tilija 

tapahtumatietojen vastaanottamista, 

käsittelyä, välittämistä ja tallentamista 

määrittelemällä teknisten vaatimusten 

Erikoiskaupan myynti 

laski viime vuonna 

Erikoiskaupan myynti (pl. apteekki- ja 

terveydenhoitotarvikkeet) laski Tilastokeskuksen 

mukaan 6,6 prosenttia vuonna 

2009 verrattuna edelliseen vuoteen. 

Koko vähittäiskaupan myynti puolestaan 

laski 1,7 prosenttia. 

Erikoiskaupan eri toimialoilla myynti 

kehittyi viime vuonna hyvin vaihtelevasti. 

Eniten myynti laski vuoteen 2008 

verrattuna vene- ja veneilytarvikkeiden 

minimitason, jota kaikkien korttimaksuja 

käsittelevien toimijoiden tulee noudattaa. 

– Tietoturva-asiat ovat harvoin yrittäjien 

ydinosaamista ja päällimmäisenä 

mielessä, kauppiaspalveluista vastaava 

johtaja Björn Ulander Luottokunnasta 

kertoo. 

Hän muistuttaa, että PCI DSS -tietoturvastandardin 

noudattaminen on 

pakollista kaikille kansainvälisiä maksukortteja, 

kuten Visa ja MasterCard, 

vastaanottaville kauppiaille sekä muille 

korttitietoja käsitteleville tahoille, kuten 

kauppiaan käyttämille korttimaksutapahtumia 

käsitteleville alihankkijoille, 

korttimaksamisen palveluyhtiö Luottokunnalle 

ja pankeille. 

– Aivan kuten muukin yrityksen tietoturva 

korttimaksamisen turvallisuus 

on yrittäjän vastuulla. Kauppiaan tulee 

varmistaa, että kaikki yrityksen korttimaksamiseen 

liittyvät maksupäätteet, 

-järjestelmät, -ohjelmistot ja prosessit 

ovat tietoturvaltaan PCI-standardin 

määrittelemällä minimitasolla, Ulander 

muistuttaa. 

Lisätietoa PCI-standardista ja sen 

noudattamisesta löytyy Luottokunnan 

Internet-sivuilta osoitteesta http://www. 

luottokunta.fi/fi/pci/ 

kaupassa (-23,5 %), televiestintälaitteiden 

kaupassa (-13,5 %), sähköisten 

kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan 

kaupassa (-10,4 %) sekä rautakauppatavaroiden, 

maalien yms. kaupassa (-10,4 

%). Myyntiään kasvatti viime vuonna erityisesti 

optisen alan kauppa (+ 8,0 %). 

Myynti kasvoi myös urheiluvälineiden 

kaupassa (+2,9 %) ja puutarhakaupassa 

(+1,3 %). 

5LYHYTTÄ 

ATRIA SAI 

ISO 22000 -SERTIFIKAATIN 

Atria Suomi Oy:n tuotantotoiminnoille 

ja A-Logistiikan 

toiminnalle on myönnetty ISO 

22000 elintarviketurvallisuuden hallintaja 

laatusertifikaatti. Tämän jälkeen Atrialla 

on käytössään ISO 9001, ISO 14000 ja 

ISO 22000 -sertifikaatit. 

HUURTEELTA VARASTO- 

LAAJENNUS MOSKOVAAN 

Huurre Group toteuttaa saksalaiselle 

Metro-yhtymälle mittavan 

varastolaajennuksen Moskovan 

lähelle Noginskiin. Laajennuksen 

keskeinen osa on uusi pakastevarasto, 

johon kuuluu käsittelytila, tilat tuoreen 

kalan käsittelyyn sekä alkoholivarasto. 

TIINA OKSALASTA 

KULUTTAJA-ASIANTUNTIJA 

Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtaja 

Tiina Oksala aloitti 

maaliskuun alussa Kaupan liiton 

kuluttaja-asiantuntijana. Hänen vastuullaan 

on toimia Kaupan liiton kuluttajavaliokunnan 

asiamiehenä ja sihteerinä 

nykyisen Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtajan 

tehtävänsä lisäksi. 

VUODEN LEIPÄKAUPPA 

ON OULUSSA 

Suomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksineen 

on valinnut 

14. kerran Vuoden Leipäkaupan. 

Vuoden 2010 Leipäkauppa on oululainen 

K-citymarket Kaakkuri, jonka kauppiaina 

toimivat Pirkko ja Jukka Ruusu. 

SUOMALAINEN SAAPAS 

VOITTI RUOTSISSA 

Ruotsin Puolustusvoimat marssii 

jatkossa Nokian Jalkineissa, 

sillä suomalainen saapas 

voitti Ruotsin Puolustusvoimien tiukan 

tarjouskilpailun. Hyvä kokemus Nokian 

Jalkineista sekä maineen mukainen korkea 

laatu olivat avaintekijöitä tiukassa 

tarjouskilpailussa. 


Huhtikuu 


Kosmetiikka- ja 

pesuainemarkkinat kasvoivat 

Panimojuomien myynti 

laski hieman vuonna 2009 

Olutta, siideriä, long drink -juomia, kivennäisvesiä 

ja virvoitusjuomia myytiin 

yhteensä 820,4 miljoonaa litraa. Kulutus 

laski edellisvuoteen verrattuna 6,8 

miljoonaa litraa eli 0,8 prosenttia. Kotimaista 

olutta myytiin yhteensä 419 

miljoonaa litraa. Edelliseen vuoteen verrattuna 

myynti pysyi lähes ennallaan, 

kasvua oli 0,4 prosenttia. Oluesta suurin 

osa myytiin vähittäiskaupan kautta. 

Ravintolamyynti laski. Sen osuus kokonaismyynnistä 

oli noin 16 prosenttia. 

Alkon osuus oluen myynnistä oli 2,4 

prosenttia. 

Teknokemian ala jatkoi kasvuaan 

vuonna 2009. Suomen kosmetiikka- ja 

hygieniatuotemarkkinoiden arvo oli 416 

miljoonaa euroa ja muutos vuoteen 2008 

verrattuna oli 1,7 prosenttia. Pesu- ja 

puhdistusvalmisteiden myynti kasvoi 

kuluttajatuotteissa voimakkaasti eli 7,0 

prosenttia ja laitosten ja teollisuuden 

ammattilaistuotteissa 2,1 prosenttia. 

Yhteensä kuluttaja- ja ammattilaispesuainemarkkinan 

arvo oli 180 miljoonaa 

euroa. Suurin kasvu nähtiin hygieniatuoteryhmässä. 

Ihon- ja hiustenhoitotuotteiden 

myynti laski maltillisesti, 

mihin vaikutti kuluttajien siirtyminen 

osittain edullisemman hintaluokan 

tuotteisiin. 

Luvut perustuvat Teknokemian Yhdistys 

ry:n jäsenyritysten ilmoittamiin 

lukuihin vuodelta 2009. 

Reilun vuoden aikana alkoholiveroa 

on korotettu Suomessa kolme kertaa. Samaan 

aikaan alkoholin kokonaiskulutus 

laski viime vuonna vain kaksi prosenttia. 

Veronkorotusten merkittävin seuraus 

näkyykin alkoholin matkustajatuonnin 

roimana kasvuna. Viime vuonna juomakategorioiden 

yhteenlaskettu kasvu oli 

yli 20 prosenttia. 

– Matkustajatuonti on jo huomattavasti 

suurempaa kuin koko Suomen ravintolamyynti, 

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton 

toimitusjohtaja Tero 

Kallio toteaa. 

Krunexin 

ruokatehdas Juvalle 

Pajuniemi Group Oy:n omistama Krunex 

Oy siirtää pääosan tuotannostaan Juvalle, 

jossa yrityksen valmisruokatehdas aloittaa 

toimintansa kesän jälkeen. Krunex 

Oy valmistaa kotiruokareseptein käsityönä 

tehtyjä valmisruokia kaupan palvelulinjastoihin 

sekä á la carte -ruokaa ammattikeittiöille. 

Uusissa toimitiloissaan 

yritys aloittaa myös luomuvalmisruokien 

valmistuksen. Sijaintipaikaksi Juva sopii 

hyvin muun muassa luomuraaka-aineen 

saannin sekä alueelle syntyneen elintarvikeyritysten 

verkoston takia. 

Vinkkejä vastuulliseen 

kuluttamiseen 

Suosiako ulkomailla tuotettua luomua 

vai kotimaisia kasviksia? Kumman hiilijalanjälki 

on suurempi: lehmänmaidon 

vai soijajuoman? Tätä kaikkea miettii 

kuluttaja kaupan hyllyjen välissä pyöriessään. 

S-ryhmä onkin julkaissut kuluttajan 

avuksi Vastuullisen kuluttamisen 

oppaan. Päivittäis- ja käyttötavarakauppaan 

keskittyvä opas tarjoaa näkökulmia 

ja tietoa arkisten ostosreissujen avuksi. 

– Vaikka opas ei tarjoa suoria ostosuosituksia, 

avaa se silmät näkemään eri vaihtoehtojen 

taustalla olevia tekijöitä, SOK:n 

viestintäjohtaja Suso Kolesnik toteaa. 

Opas löytyy osoitteesta www.yhteishyva.fi. 

Illan aukiolo 

pitenee Siwoissa ja 

Valintataloissa 

Suomen Lähikauppa Oy pidentää 180 

Siwan ja 50 Valintatalon aukioloa kaikkina 

iltoina. 

– Kokemuksemme uusista aukioloajoista 

on se, että asiakkaat ovat ottaneet 

etenkin arjen iltatunnit omakseen. Kello 

21–23 halutaan tehdä yllättävän paljon 

ruokaostoksia, joten vastaamme kysyntään 

laajentamalla ilta-aukioloa entisestään, 

Suomen Lähikaupan Kuluttajat ja 

brändit -toiminnosta vastaava johtaja 

Kimmo Backman sanoo. 


Huhtikuu 

TIEDONJYVÄ 

Teksti THEA EKHOLM | Kuva Futureimagebank 

Hyvä tietää 

Kesätyön 

pelisääntöjä 

Parhaillaan on käsillä se aika vuodesta, 

jolloin kesätyöntekijät alkavat hakeutua 

työpaikkoihin. Kesätöissäkin on huomioitava 

työsuojeluasiat ja työehdot. 

Nuorella työntekijällä tarkoitetaan 

alle 18-vuotiasta työntekijää. Työhön 

voidaan pääsääntöisesti ottaa 15 vuotta 

täyttänyt peruskoulunsa lopettanut 

henkilö. 14-vuotias tai tänä vuonna 

14 vuotta täyttävä voi tehdä enintään 

puolet loma-ajastaan kevyttä työtä. 

15-vuotias voi tehdä työsopimuksen 

itse, alle 15-vuotiaan puolesta sen 

allekirjoittaa huoltaja tai nuori itse 

huoltajan suostumuksella. 

Palkan suuruus ilmenee yleensä ko. 

alan työehtosopimuksesta. Nuorille 

maksettavat palkat ovat keskimäärin 

70–90 prosenttia alimmasta 

taulukkopalkasta. 

15 vuotta täyttäneen työaika saa olla 

yhtä pitkä kuin täysi-ikäisenkin ja 

määrätyin rajoituksin myös ylitöiden 

tekeminen on sallittua. Alle 15-vuotiaan 

työpäivä saa olla enintään 7 tuntia eikä 

ylitöitä saa teettää. 

Alle 15-vuotiaan työaika tulee 

pääsääntöisesti sijoittaa klo 8.00 ja 20.00 

väliseen aikaan ja 15 vuotta täyttäneen 

klo 6.00 - 22.00 väliseen aikaan. Yötyö 

on nuorilta kielletty. 

Työtehtävät on suhteutettava nuoren 

fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn. 

Nuorten työnopastuksesta ja työn 

valvonnasta tuleekin kantaa erityistä 

huolta. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 

asetuksen nuorille työntekijöille 

vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta. 

Niitä ei saa teettää ollenkaan alle 

16-vuotiailla. 

Jos työsuhde on tarkoitettu 

kestämään yli kolme kuukautta, on 

nuorelle työntekijälle suoritettava 

terveystarkastus työnantajan 

kustannuksella viimeistään kuukauden 

kuluessa työsuhteen alkamisesta. 

Terveystarkastusta ei tarvitse tehdä, jos 

työ on kevyttä liike-, toimisto- tai muuta 

niihin verrattavaa kevyttä työtä. 

Kesätyö päättyy työsopimuksessa 

sovitun ajan kuluttua ilman 

irtisanomisaikaa. Lopputili on 

maksettava viimeisenä työpäivänä, ellei 

muuta ole sovittu. 

Työntekijällä on oikeus saada 

työsuhteen päättyessä työtodistus. 

Lähde: Työsuojeluhallinto 


Hartwall Jaffa Jackfruit 

 

 

 

 

 

 

Hartwall Jaffa Pitahaya Light 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uutuuksia ei voi olla huomaamatta mediassa 

 

 

 

 

Myyntiyksikön EAN-koodi 

 

352 Hartwall Jaffa Jackfruit 

 

Kuluttajapakkauksen EAN-koodi 

 


0,5 l plo 


 


1,5 l plo 


 

355 Hartwall Jaffa Pitahaya Light 

0,5 l plo 


 


1,5 l plo 


 


 

 


Helmikuu 

KAUPAN TEKIJÄ 

Iltaisin työskentelevä ylivartija Karri Horsma G4S:stä 

tietää, että työvuoro kuluu nopeasti, kun tulee kaikkien 

kanssa hyvin juttuun. Ikävistäkin tilanteista selviää 

yleensä rauhallisesti puhumalla. 

Teksti SARI SUOMALAINEN Kuvat MATTI MATIKAINEN 

Karri Horsma 

rauhoittaa 

rähinöitsijän puhumalla 

Jokaisen työpäiväni aikana... 

käyn alueeseeni kuuluvissa myymälöissä. 

Myymäläpäälliköt ovat tulleet tutuiksi 

ja heidän kanssaan vaihdan kuulumisia 

myös muista kuin työasioista. 

Työn vuoksi olen valmis... 

vaikka perumaan vapaapäivän. Meillä 

on loistava ryhmähenki ja tarvittaessa 

joustamme työvuoroissa. Arvostan sitä, 

sillä silloin tällöin itsellekin osuu meno, 

jota ei voi tai halua perua. 

Työkavereiden mielestä... 

olen ilmetty Clark Kent. Lisää vettä 

myllyyn työkaverit saivat, kun pidin 

Teräsmies-paitaa työtakin alla. Tässä 

työssä ei pärjää ilman reipasotteista 

huumoria! 

Urani paras hetki oli, kun... 

minulle ehdotettiin ylivartijan työtä. 

Ylivartija on vuoron esimies, jolle ilmoitetaan 

muun muassa poikkeavista 

tilanteista tai kysytään toimintaohjeita. 

Hän myös jakaa vuoroon lähteville 

vartijoille varusteet, ja vuoron päätyttyä 

taas kerää ne. 

Koen nimityksen arvostuksena tekemälleni 

työlle. Hyvää palautetta on aina 

mukava saada; se antaa lisää ryhtiä. 

Välitän mielelläni palautetta oman vuoroni 

vartijoille. Ammattilaiset osaavat 

suhtautua palautteeseen myös silloin, 

kun tekemisissä on pientä parannettavaa. 

Olen saanut parhaan opin työhöni... 

tekemällä tätä työtä. Kokemus karttuu, 

kun selviää erilaisista tilanteista. Vaikeatkin 

tilanteet oppii hoitamaan rutiinilla, 

eikä niitä enää jännitä niin kuin 

uran alussa. Ylivartijakollegoilta olen 

myös saanut toimivia vinkkejä. 

Olen yllättynyt siitä, että työelämässä... 

tapaa niin erilaisia ihmisiä samoissa tehtävissä. 

Fyysinen olemus ei niinkään vaikuta, 

vaan se, miten hyvin tulee toimeen 

ihmisten kanssa. 

Joskus minua harmittaa, kun... 

näpistelijä pääsee pakoon. Tilannetta 

on kuitenkin turha jäädä murehtimaan, 

kun tietää tehneensä parhaansa. 

On myös turhauttavaa törmätä aina 

uudestaan samoihin ammattinäpistelijöihin. 

Kun haluan rentoutua... 

vietän aikaa ystävieni kanssa. Käymme 

kuntosalilla, pelaamme tennistä ja liikumme 

yöaikaan myös viihteellä. Perheen 

yhteinen harrastus on golf. Vaikka 

olenkin aloittelija, olen pärjännyt 

perheen sisäisissä turnauksissa jo ihan 

kohtuullisesti. 

Viettäisin mieluiten työpäiväni... 

opettaen ja ohjaten alalle tulevia uusia 

vartijoita. Pian koulutettavaksi tulevat 

kesätyössä vartijoina toimivat henkilöt. 

Haluaisin laittaa kahvihuoneen seinälle 

sanonnan... 

vielä on jotain kokematta. Vaikka luulee, 

että on työssä jo nähnyt ja kokenut kaiken 

mahdollisen, niin aina tulee jotain 

uutta ja odottamatonta. 


Urani paras hetki 

oli, kun minulle 

ehdotettiin ylivartijan 

työtä. 

G4S 

Markkinajohtaja arvokuljetuksissa ja 

toiseksi suurin turvallisuusalan yritys 

Suomessa. 

Liiketoiminta-alueina turvallisuus-, 

lukitus- ja arvokuljetuspalvelut. Palveluina 

mm. erilaiset turvallisuusratkaisut, 

kuten kiinteistöjen hallinta, tapahtumat, 

arvokuljetukset, tekniikka ja konsultointi. 

Työllistää yli 2 500 henkilöä yli 

20 paikkakunnalla, liikevaihto 

90 milj. €/2008. 

Kansainvälinen G4S-konserni syntyi 2004, 

kun Securicor plc:n ja Group 4 Falck A/S:n 

turvallisuusliiketoiminnat yhdistyivät. 

Toimii yli 110 maassa kuudella 

mantereella. Maailman toiseksi suurin 

yksityinen työnantaja; työllistää yli 

600 000 henkilöä. Pääkonttori 

Crawleyssa, Isossa-Britanniassa. 

Uusina palveluina pienille ja keskisuurille 

yrityksille suunnattu G4S Yritysturva, joka 

perustuu kiinteään kuukausihinnoitteluun 

ja G4S Cash 360 -rahankäsittelylaite ja 

-palvelu. 


Huhtikuu 

HYVÄ TYÖVIRE 

Vanha tai hoitamaton tyyny saattaa olla syynä 

esimerkiksi niska-hartiakipuihin, flunssaan, silmien 

rähmimiseen tai jopa astmaan. 

Teksti ja kuva Unikulma 

Huolla myös tyynyä 

”Lämpimästä ja hiukan kosteasta 

tyynystä tulee pölypunkeille ja 

bakteereille mieluisa paikka lisääntyä.” 

Moni tietää, että petivaatteet 

pitäisi imuroida 

ja tuulettaa 

säännöllisesti. Harvempi 

kuitenkin huoltaa 

tyynyä niin usein kuin pitäisi. 

– Tyyny pitäisi huoltaa ja pestä jopa 

kerran kuukaudessa, koska tyynyllä on 

hyvin suuri vaikutus meihin monella tavalla, 

Unikulman ergonomiasuunnittelija 

Jenni Rautio kertoo. 

Koska vietämme tyynyn kanssa jopa 

kahdeksan tuntia vuorokaudessa, se on 

erittäin otollinen paikka epäpuhtauksille. 

Kaikki öisin erittämämme kuona-aineet, 

hilse ja hiki imeytyvät tyynyyn ajan 

kuluessa ja vähitellen tyynyn täyte alkaa 

paakkuuntua ja likaantua. Lämpimästä 

ja hiukan kosteasta tyynystä tulee pölypunkeille 

ja bakteereille mieluisa paikka 

lisääntyä. 

– Huoltamaton, paakkuinen tyyny ei 

täytä enää tyynyn tehtävää, eikä se anna 

niskalle tukea. Unesta voi tulla hyvin 

levotonta, jos yön aikana joutuu korjailemaan 

tyynyn asentoa ja asettelemaan 

kättä niskan alle tueksi. Vielä jos ihminen 

on herkkä, jopa nenän tukkoisuus 

ja silmien rähmiminen saattavat johtua 

siitä, että tyyny on ollut liian kauan käytössä 

tai sitä ei ole huollettu. 

Tyyny pitäisi pestä kerran kuukaudessa. 

Erityisesti pesu on paikallaan 

silloin, jos on ollut flunssassa tai kärsii 

vaihdevuosista. Flunssasta tervehtymisen 

jälkeen myös muut petivaatteet olisi 

hyvä pestä ja koko vuode imuroida, jotta 

bakteerit eivät jää itämään. 

– Tyynymateriaalien pitäisi olla laadukkaita 

ja kestää 60-asteinen konepesu. 

Tyynyn voi sujauttaa kuivausrumpuun, 

jos pesuohjeet sen sallivat. Huuhteluainetta 

ei kannata käyttää, sillä se tekee 

tyynystä paakkuuntuneen. 

Tyynyn kuntoa pitäisi tarkkailla säännöllisesti. 

Uusi tyyny pitäisi hankkia jopa 

vuoden tai kahden välein. 

– Jos aamuisin kärsii niskakivuista 

tai huomaa, ettei tyyny enää palvele 

entiseen tapaan, kannattaa ostaa uusi, 

Rautio toteaa. 

Tyynykin täytyy säätää 

Yhtä lailla kuin työpöydän voi 

säätää itselleen sopivan 

korkuiseksi, täytyisi 

myös tyyny säätää nukkumisasennon 

mukaan. Tyyny ei vaikuta pelkästään 

niska-hartiaseutuun, vaan sillä on vaikutusta 

jopa alaselän lihasten rentoutumiseen. 

– Kun asiantuntijan kanssa on valittu 

oikeanlainen tyyny, se pitäisi vielä kotona 

säätää sopivaksi omassa sängyssä. 

Ergonominen tyyny koostuu kolmesta 

osasta. Alaosa on kiilamainen ja sen voi 

halutessaan ottaa kokonaan pois, mikäli 

tyyny tuntuu liian korkealta omassa 

sängyssä. Kiilaosan voi myös kääntää 

toisinpäin, jolloin se tukee hieman enemmän 

niskan aluetta. Tyynyn poimuinen 

pinta tekee siitä pehmeän, mutta antaa 

riittävän tuen niskalle ja kaulalle sekä 

rentouttaa kokonaisvaltaisesti lihaksia, 

Unikulman ergonomiasuunnittelija Jenni 

Rautio sanoo. 

Myös lasten tyynyihin kannattaisi 

kiinnittää enemmän huomiota. 

– Hyvin usein lapselle annetaan useamman 

vuoden käytössä ollut tyyny, 

joka on jo likainen ja pölyinen. Herkemmälle 

lapselle tyyny saattaa olla allergisoiva 

tai jopa myöhemmin aikuisena 

astmaa aiheuttava tekijä. Siten lastenkin 

tyynyihin ja muihin vuodevaatteisiin 

pitäisi kiinnittää huomiota ja 

huoltaa niitä yhtä usein kuin aikuisten 

petivaatteita. • 

14 KaupanK Maailma 2 | 2010

- ainutlaatuinen 

Elämäsi vesi 

Novelle 4–8/2010 mediakartta 

huhti touko kesä heinä elo 

TV 

PRINTTI 

TV 

RADIO ohjelmayhteistyö 

Digimainonta 

TV yhteistyö Fruity Junior ”Vanessa & pikkuväki” 

Novelle Plus tuoteperhe 

TV 

PRINTTI 

TV 

TV 

Novelle kivennäisvedet 

tuoteperhe! 

Niin maailmalla ll kuin Suomessakin ihmisillä i illä on kasvava 

tarve pitää huolta itsestään. Hartwall lanseeraa ensimmäisenä 

Suomessa tähän kysyntään kivennäisvesipohjaisen 

tuoteperheen, joka edistää hyvinvointia helpolla 

tavalla. 

Novelle Plus tuotteisiin on lisätty jokapäiväisen hyvinvoinnin 

kannalta tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja. 

Novelle Plus Kalsium vahvistaa luustoa, Magnesium 

auttaa lihaksia elpymään rasituksen jälkeen ja Sinkissä 

on vitamiineja sekä mineraaleja ihon hyväksi. 

Kokeile ja suosittele asiakkaillesi! 

Novelle Plus Magnesium +C 

0,5l 

kuluttajapakkaus 

Novelle Plus Sinkki +E 

0,5l 


0,5l 

24 plo/levy 

myyntiyksikkö 

0,5l 

24 plo/levy 


1,5l 


1,5l 


1,5l 

12 plo/levy 


1,5l 

12 plo/levy 


Novelle Plus Kalsium 

0,5l 


0,5l 

24 plo/levy 


1,5l 


1,5l 

12 plo/levy 


Hartwall tilauskeskus: 

Kauppakanava puh. 08001 - 52 332 

Ravintolakanava puh. 08001 - 58 662 


Huhtikuu 

LUETTUA 

Teksti PIIA KUNNAS 

Lukunurkka suosittelee 

Sponsoroinnin käsikirja 

Tämä tuhti tietopaketti tarjoaa runsaasti tietoa sponsoroinnista 

ja sen hyödyntämisestä yrityksessä. Hyödyntäminen 

onkin avainsana, sillä aina yritykset eivät osaa hyödyntää 

kohdetta täysimääräisesti omassa viestinnässään, vaikka 

sopimus olisikin olemassa. Sponsorointi vaatii strategian, 

jotta sopimuksia ei solmita vaikka vain sen perusteella, mitä 

johtaja itse arvostaa tai harrastaa. 

Kirjassa luodaan katsaus siihen, mikä on sponsorointia 

ja millaisia tasoja siinä on. Sponsorointikäytännöt-luvussa 

käsitellään muun muassa kohdekartoitusten ja -analyysien 

tekemistä ja muistutetaan mittaamisen 

tarpeellisuudesta. 

Mukana on myös kohteen 

näkökulma ja käytännön harjoituksia 

ja niiden malliratkaisuja. 

Sponsorointi 

Eero Valanko 

Talentum 2009 

Visualisoi 

viestisi 

Vaikka maailmastamme 

on tullut visuaalinen, 

visuaaliseen ajatteluprosessiin 

meitä ei 

juuri opeteta. Kirjan 

tehtävänä onkin opastaa 

lukijoita näyttämään 

olennaiset asiat. 

Kun tietää visuaalisen 

havaitsemisen ja viestinnän perusasioita, 

kykenee viestimään paremmin ideoista, 

palveluista ja konsepteista. 

Visuaaliseen ajatteluun kuuluu myös 

kyky visualisoida tietoa. Se ei tarkoita 

vain itse tiedon välittämistä, vaan myös 

esimerkiksi asenteiden ja arvojen välittämistä. 

Kirja esittelee visuaalisen ajattelun 

menetelmiä, kuten MindMapin ja Reteamingin. 

Lopun liiteosassa on runsaasti 

esimerkkejä erilaisista kuvaustavoista, 

kuten kaavioista, diagrammeista ja kartoista. 

Katso. Näe. Kuvittele. 

Visuaalisia avaimia bisnesluovuuteen. 

Jussi Luukkonen 

Infor 2010 

Hyödynnä verkon 

mahdollisuudet 

Miten tavoittaa kohdeyleisö 

kuluttajista 

päättäjiin tehokkaasti 

ja yllättävästi? Dialogin 

aika käy läpi erilaisia 

sähköisiä kanavia 

ja antaa vinkkejä niiden 

hyödyntämiseen 

markkinointitoimenpiteissä. 

Mukana ovat 

niin verkkopalvelut, sosiaalinen media, 

hakukoneet ja mobiili kuin nousussa olevat 

kanavat. 

Esimerkiksi Facebookin suhteen kirja 

kertoo esimerkin Starbucks-kahvilaketjusta, 

joka on aktiivinen Facebookin 

käyttäjä. Sen esimerkki kertoo, miten 

yksi hyvä keino viestiä on statusviesti. 

Viestin tulee olla hauska, vaihteleva ja 

vastaanottajalle merkityksellinen. 

Teos on tarkoitettu markkinoinnin ja 

viestinnän tekijöille, jotka haluavat tavoittaa 

yleisönsä tehokkaasti ja välttää 

verkkoviestinnän sudenkuopat. 

Dialogin aika 

Antti Leino 

Infor 2010 

Tehoa 

investointeihin 

Kuinka saada markkinoinnin, 

viestinnän 

ja myynnin investoinneista 

irti enemmän 

tehoja? 

Suuri integraatiokirja 

esittelee integraation 

kahdeksan 

ulottuvuuden avulla. 

Ne kertovat, mitä integraatio on ja mitä 

funktioita se koskee, keitä siihen tulisi 

osallistuttaa ja mitä siihen tulisi sisältyä. 

Case-osiossa esitellään ulottuvuudet 

toiminnassa. 

Kirjan kirjoittaja Markku Vierula 

on markkinointitoimisto Ezpa Oy:n luova 

johtaja. Hän on perehtynyt aiheeseen sekä 

käytännössä että teoreettisesti, muun 

muassa tutkimalla integraation roolia ja 

merkitystä suomalaisissa menestyskampanjoissa. 

Markkinointi, myynti ja viestintä. 

Suuri integraatiokirja. 

Markku Vierula 

Talentum 2009. 


REKORDERLIG 

MANSIKKA-VADELMA 

UUTUUS! 

24 tlk/ltk | 0,5 L | Ruotsi 

Mansikan ja vadelman 

makuinen päärynäsiideri. 

Valmistettu lähdeveteen. 

6 430024 991604 

[tlk 1 kpl] 

6 430024 991628 

[dolly 14 x 24 tlk] 

Muista myös nämä kesähitit: 

REKORDERLIG 

Mansikka-lime 4-pack 

6 x 4-pack/ltk | 4 x 0,33 L | Ruotsi 

Suosikkimaku 

kätevässä 4-packissa! 

REKORDERLIG 

Mango-Vihreä omena 


[tlk 1 kpl] 

6 430024 991437 6 430024 991550 

Herkullisten makujen 

[4-pack 1 kpl] [dolly 14 x (6 x 4-pack)] 

sulava liitto. 

REKORDERLIG 

Vadelma-Carambola Light 


7 311100 315400 

[tlk 1 kpl] 

Sokeriton tähtimaku 

kevyempään nautiskeluun. 

ROCKSTAR 

ENERGY COLA 

UUTUUS! 

24 tlk/ltk | 0,5 L | Hollanti 

Colan makuinen 

energiajuoma - 

Double size, double kick! 

8 728500 996945 

[tlk 1 kpl] 

6 430024 991635 

[dolly 14 x 24 tlk] 

Muista myös nämä kesähitit: 

ROCKSTAR Original 


ROCKSTAR Juiced 


ROCKSTAR Apple 


[tlk 1 kpl] 

Aito ja 

alkuperäinen rokkistara. 

[tlk 1 kpl] 

Mangon, appelsiinin 

ja passiohedelmän 

makuinen energiajuoma. 

[tlk 1 kpl] 

Omenan makuinen 

energiajuoma. 

Tilaukset ja lisätietoja tuotteista: 

Puhelin: (09) 4542 350 

Fax: (09) 4542 3510 

Sähköposti: myynti@servaali.fi 

www.servaali.fi

Huhtikuu 

KAUPAN TILASTOT 

Vuosi 2009 oli vähittäiskaupan kannalta haastava. 

Kauppakeskukset pärjäsivät kuitenkin haasteisiin 

nähden hyvin, sillä toimialan kokonaismyynti kasvoi 

neljä prosenttia vuodesta 2008. Myös kauppakeskusten 

kävijämäärä kasvoi 4,5 prosenttia. 

Teksti THEA EKHOLM Kuva Futureimagebank 

Kauppakeskukset pitivät 

hyvin pintansa vuonna 2009 

Kauppakeskusten kokonaismyynti 

oli Suomessa 

vuonna 2009 noin 4,9 

miljardia euroa. Toimialan 

kasvua suhteessa 

muuhun vähittäiskauppaan selittää 

asiakkaiden ostokäyttäytyminen sekä 

markkinoille tullut liikealan lisäys. Ilman 

uudis- ja laajennusinvestointeja 

kauppakeskusten myynti olisi säilynyt 

edellisen vuoden tasolla. 

Vuonna 2009 Suomessa avattiin neljä 

uutta kauppakeskusta: Akseli Mikkeliin, 

Elo Ylöjärvelle, Skanssi Turkuun 

ja Ristikko Helsinkiin. Näiden ansiosta 

kauppakeskusten lukumäärä nousi vuodenvaihteessa 

73:een. Yhteenlaskettu 

kävijämäärä kauppakeskuksissa nousi 

Tunnuslukuja Suomen kauppakeskusmarkkinasta 

2009 2008 Vuosimuutos (%) 

Kauppakeskusten lukumäärä 73 69 5,8 % 

Kauppakeskusten myynti *(milj. €) 4 860 4 658 4,3 % 

Myynti** / vuokrattava liikeala (€/m²) 3 352 3 327 0,7 % 

Kävijämäärä 302 289 4,5 % 

Vuokrattava liikeala (milj. m²) 1,45 1,40 3,6 % 

Myynti/kävijä (€) 16,09 16,12 –0,2 % 

Vähittäiskaupan myynti (mrd. €) 35,2 35,8 –1,6 % 

Kauppakeskusten markkinaosuus 13,8 % 13,0 % 0,8 %-yksikköä 

*perustuu toteutuneisiin vertailukelpoisiin myyntitietoihin ja arvioihin 

Lähde: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry 


20 suurinta kauppakeskusta Suomessa 

Kauppakeskus Paikkakunta Vuokrattava Kävijämäärä Vuosimuutos Myynti Vuosimuutos Myynti/ Vuosimuutos 

liikepinta–ala (m 2 ) vuodessa (%) vuodessa (%) Kävijämäärä (%) 

(M, vuosi 2009) (M€, vuosi 2009) (€/hlö) 

1 Itäkeskus HELSINKI 113 200 20,6 –1,9 % 445,0 –2,0 % 21,6 –0,1 % 

2 Sello ESPOO 97 900 19,8 8,8 % 338,0 1,2 % 17,1 –7,0 % 

3 Ideapark LEMPÄÄLÄ 91 712 7,5 0,0 % 270,0 0,0 % 36,0 0,0 % 

4 Jumbo VANTAA 85 000 8,8 2,3 % 00,0 –0,2 % 45,5 –2,5 % 

5 IsoOmena ESPOO 48 500 8,2 –2,4 % 224,0 0,5 % 27,3 2,9 % 

6 Mylly RAISIO 45 849 4,7 2,2 % 169,0 1,2 % 36,0 –1,0 % 

7 Trio LAHTI 37 100 6,4 10,3 % 73,5 18,2 % 11,5 7,3 % 

8 Hansa TURKU 36 688 13,5 0,0 % 212,0 –2,3 % 15,7 –2,3 % 

9 Kamppi HELSINKI 35 000 33,0 1,5 % 208,0 –1,0 % 6,3 –2,5 % 

10 Skanssi TURKU 33 800 2,0 * 61,0 * 30,5 * 

11 Myyrmanni VANTAA 32 000 7,1 1,4 % 158,5 –0,5 % 22,3 –1,9 % 

12 City Forum HELSINKI 30 700 13,9 3,0 % 165,5 –0,7 % 11,9 –3,6 % 

13 Pasaati KOTKA 26 000 3,6 1,7 % 58,0 0,9 % 16,1 –0,8 % 

14 Rajalla TORNIO 19 097 2,0 * 47,5 * 23,8 * 

15 Koskikeskus TAMPERE 24 700 5,5 –3,5 % 115,6 –1,9 % 21,0 1,7 % 

16 Elo YLÖJÄRVI 24 200 1,4 * 36,0 * 25,7 * 

17 Rewell Center VAASA 23 635 4,5 –5,3 % 58,0 0,0 % 12,9 5,6 % 

18 Plaza SALO 22 700 4,5 0,0 % 56,0 –13,8 % 12,4 –13,8 % 

19 Ruoholahti HELSINKI 22 553 3,3 3,1 % 192,5 –1,5 % 58,3 –4,5 % 

20 Zeppelin KEMPELE 21 123 3,4 –4,8 % 91,0 –2,2 % 27,2 2,8 % 

871 457 174 1,0 % 3 379 –0,2 % 24 –1,2 % 

*Kauppakeskus avattu vuonna 2008–2009 

Lähde: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry 

viime vuonna 302 miljoonaan asiakkaaseen. 

Kävijämäärässä on kasvua lähes 

viisi prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. 

Vähittäiskaupan myynti Suomessa oli 

vuonna 2009 noin 35,2 miljardia euroa. 

Kauppakeskusten markkinaosuus koko 

vähittäiskaupasta oli noin 14 prosenttia 

ja siinä on hienoista kasvua edellisvuoteen. 

– Kauppakeskusten myynnin kasvu 

suhteessa muuhun vähittäiskauppaan 

osoittaa, että kauppakeskusten merkitys 

kauppa- ja asiointipaikkoina on kasvanut, 

Suomen Kauppakeskusyhdistys 

ry:n toiminnanjohtaja Juha Tiuraniemi 

toteaa. 

Merkillepantavaa on, että kauppakeskusten 

kokonaismyyntimäärään ei ole 

laskettu mukaan muiden kaupallisten 

keskusten, kuten ostoskeskusten, erillisten 

tavaratalojen, kauppakeskusten 

ulkopuolella sijaitsevien hypermarketien, 

retail parkien eikä viihdekeskuksen 

myyntejä. 

Uusia kauppakeskusavauksia 

ei ole tulossa 

Nykyisestä suhdannetilanteesta huolimatta 

kauppakeskusten nettotuottoaste 

säilyi vuonna 2009 hyvänä ollen kuusi 

prosenttia. Myös kauppakeskusten vuosimyyntimäärä 

vuokrattavaa kokonaisliikealaa 

kohti säilyi liki ennallaan ja oli 

keskiarvolukuna lähes 4 000 euroa per 

neliömetri. 

Investointimarkkinat näyttävät 

vuonna 2010 edellisiin vuosin nähden 

varovaisilta, eikä uusia kauppakeskusavauksia 

ole kuluvana vuonna 

nähtävissä. Lähitulevaisuuden kauppakeskusinvestointien 

painopiste on 

kaupunkien keskustoissa ja nykyisten 

kauppakeskusten uudistuksissa ja laajennuksissa. 

• 


Huhtikuu 


TEEMA: REKRYTOININ ABC 

Teema: 

Rekrytoinnin ABC 


Kaupan alalla päivät vaihtelevat suuresti, ja 

etenkin henkilökunnan yllättävät sairastumiset 

asettavat haasteita työvuorojen suunnittelulle. 

Henkilöstöpalveluyritykset ovat tulleet avuksi 

arjen pyörittämiseen. Itse rekrytoitaessa kannattaa 

hyödyntää soveltuvuusarviointien mahdollisuudet ja 

muistaa, että tyytyväinen henkilöstö houkuttelee uusia 

työntekijöitä tehokkaammin kuin mikään mainos. 


Huhtikuu 


Työterveyslaitoksen 

ja Henkilöstöjohdon 

ryhmä Henry ry:n 

tutkimuksen mukaan 

yleisin syy rekrytoinnissa 

epäonnistumiseen on se, 

että hakijalle on syntynyt 

vääränlainen kuva työstä. 

Teksti PIIA KUNNAS Kuvat Futureimagebank 

Panosta rekrytoinnin 

onnistumiseen 

V 

äärä rekrytointi voi 

maksaa organisaatiolle 

useamman kuukauden 

palkkaa vastaavan summan, 

kun taas esimerkiksi 

soveltuvuusarvioinnin voi saada 

henkilön viikon palkkaa vastaavalla 

summalla. Uuden henkilön perehdytys 

vie lisäksi työaikaa muilta. Rekrytointi 

kannattaakin nähdä sijoituksena, jonka 

suunnitteluun on hyvä käyttää tovi. 

Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry ja 

Työterveyslaitos tekivät syksyllä 2009 

Organisaatioiden rekrytointikäytännöt 

-kyselyn organisaatioiden HR-johdolle ja 

HR-asiantuntijoille. Kyselyn perusteella 

yleisin syy rekrytoinnin epäonnistumiseen 

oli työntekijän väärät odotukset tai 

virheellinen kuva tehtävästä. 

Uusi työntekijä saattaa olla pettynyt 

siihen, että tehtävä ei ole niin monipuolinen 

tai haastava, kun hän odotti. 

Toisissa tapauksissa tehtävä on ollut 

liiankin haastava. Tehtävää ei ole siis 

osattu kuvailla rekrytointivaiheessa 

riittävän tarkasti ja kaunistelemattomasti. 

– Työhönottaja on luultavasti myynyt 

tehtävää liian positiivisesti tai hakijalla 

on voinut olla epärealistisia käsityksiä 

työstä, tuloksia analysoinut erikoispsykologi 

Laura Honkaniemi Työterveyslaitokselta 

sanoo. 

Määrittele kriteerit tarkasti 

Vastaajat työskentelivät eri toimialoja 

edustavissa organisaatioissa. Suurimmat 

toimialaryhmät olivat teollisuus 

ja energia (23 prosenttia) sekä kauppa 

ja yksityiset palvelut (21 prosenttia). 

Helpoimmin löytyi hakijoita juniortason 

asiantuntijatehtäviin, joiden osalta 

48 prosenttia vastaajista ilmoitti, että 

hakijoita on helppo saada. Vaikeinta 

vastaajien mielestä oli löytää hakijoita 

kokemusta vaativiin asiantuntijatehtäviin, 

näihin tehtäviin 43 prosentilla 

vastaajista oli vaikeuksia löytää hakijoita. 

Toiseksi yleisin syy rekrytoinnin epäonnistumiseen 

oli tutkimuksen mukaan 

se, että työntekijän osaaminen ei vastannut 

hänen haastattelussa antamaansa 

kuvaa. Ehdokas oli tietoisesti tai vahingossa 

antanut osaamisestaan väärän 

kuvan, eikä rekrytoija ollut hankkinut 

riittävästi tietoa ennen päätöksentekoa. 


Näin varmistat rekrytoinnin onnistumisen 

Työterveyslaitoksen ja Henry ry:n 

tutkimuksessa rekrytoinnin ammattilaiset 

paljastivat hyviksi osoittautuneita käytäntöjä, 

jotka auttavat siinä, että rekrytoinnista tulee 

onnistunut. Tässä eniten mainitut hyvät 

käytännöt: 

HR:n aktiivinen rooli rekrytoinnissa. 

Henkilöstöhallinnon tulee ohjata esimiehiä 

rekrytointien suunnittelussa ja niiden 

läpiviemisessä. 

Työsimulaatiot ja muut työkalut, 

kuten esimerkiksi haastattelurungot. 

Soveltuvuusarvioinnin käyttö. 

Suosituksia kysytään myös esimerkiksi 

entisiltä työkavereilta tai alaisilta, ei vain 

entiseltä esimieheltä. 

Perehdytys. Organisaatiolla on oltava 

yhtenäinen käytäntö ja ohjelma, jotta 

kaikki käyvät läpi samat rutiinit eikä 

perehdytys jää esimiehen ideoinnin 

varaan. Perehdytettävälle voidaan laatia 

esimerkiksi kahden viikon lukujärjestys. 

Käytetään useita haastatteluja tai 

haastattelijoita. 

Käytetään sähköistä 

rekrytointijärjestelmää. Se toimii 

myös tietopankkina, kun tarvitaan uusia 

henkilöitä. 

Esimiehen tai johdon aktiivinen rooli 

on tärkeä. HR:n ja esimiehen kannattaa 

tehdä yhteistyötä. Esimiehen tehtävä on 

miettiä kriteerit rekrytoitavalle henkilölle. 

Opiskelijoiden rekrytointi. Kun 

rekrytoidaan myös opiskelijoita, se tarjoaa 

mahdollisuuden antaa tulevaisuuden 

työntekijöille hyvä kuva organisaatiosta. 

Samalla työnantaja näkee, millaisia 

henkilöitä oppilaitoksesta on alalle tulossa. 

”Hyvän esiintymistaidon ja puhelahjat 

omaava henkilö kykenee peittämään 

osaamattomuutensa erityisesti johtotehtäviin 

rekrytoitaessa”, eräs vastaaja 

kirjoitti. 

Kolmanneksi yleisin syy epäonnistumiseen 

oli puutteet rekrytointiprosessissa. 

Pohjavalmistelut oli saatettu jättää 

tekemättä, päätöksessä oli hätäilty tai 

otettu tietoisia riskejä. Myös toimenkuva 

ja rekrytoitavan kriteerien määrittely oli 

ehkä jätetty puolitiehen. 

Laura Honkaniemi sanoo, että yhdessä 

tehtävässä nopea reagointikyky saattaa 

olla toivottavaa, toisessa harkitsevaisuus 

on tärkeä piirre. Koska tehtävät ovat erilaisia, 

jokaisen rekrytoinnin yhteydessä 

pitäisi pysähtyä miettimään, mitkä ovat 

juuri tässä tehtävässä tarvittavat taidot 

ja ominaisuudet. 

– Kriteerien määritteleminen jätetään 

helposti liian yleiselle tasolle, mietitään 

vain yleisiä ominaisuuksia työntekijöissä. 

Tai sitten etsitään samanlaista työntekijää 

kuin edellinen oli. Kriteerien 

määrittelemistä helpottaa, kun miettii 

millaisia ominaisuuksia rekrytoivalla ei 

ainakaan saa olla tai mitä ei ainakaan 

saa tapahtua ja millainen tilanne olisi 

epäonnistuminen. Silloin voi päästä kiinni 

siihen, millaisia vaatimuksia valittavalle 

henkilölle pitää asettaa. 

Suunnittelu ehkäisee 

pikarekrytointeja 

Tutkimuksen mukaan keskimäärin joka 

kolmastoista rekrytointi epäonnistuu. 

Epäonnistumisen välttämiseksi tarvittaisiin 

myös pitkän tähtäimen suunnitelmia. 

Silloin nähdään, voisiko joitakin 

rekrytointeja yhdistää. Suunnittelu 

vähentää myös sitä riskiä, että kiireen 

vuoksi joudutaan valitsemaan vähäisistä 

tai sopimattomista hakijoista epäpätevä. 

Epäonnistuneeseen rekrytointiin voivat 

johtaa myös puutteet rekrytoijan 

ammattitaidossa tai työntekijän perehdytyksessä 

sekä liian kuormittava työ. 

Kiireessä tai säästösyistä osa nojaa 

ensivaikutelmaan soveltuvuusarvioinnin 

sijaan. Laura Honkaniemi panostaisi 

haastatteluun ja käyttäisi päätöksenteon 

tukena soveltuvuusarviointia, jos ihmisestä 

halutaan lisätietoa. Joskus työntekijän 

persoona voi olla rekrytoinnissa 

epäonnistumisen taustalla. Työntekijöiden 

henkilökemiat eivät ehkä kohtaa tai 

uusi työntekijä ei sopeudu organisaation 

kulttuuriin ja arvoihin. 

Osa tutkimukseen vastanneista kertoi 

testaavansa rekrytoitavaa antamalla 

hänen tavata esimerkiksi tärkeän yhteistyökumppanin. 

Tällöin nähdään jo, miten 

henkilö toimii yhteistyökumppanin 

kanssa. • 

Kysely toteutettiin Internet-kyselynä 

lokakuussa 2009, ja siihen vastasi 199 henkilöä. 

Menisinkö 

haastattelukoulutukseen? 

Työterveyslaitos järjestää yleisiä ja 

organisaatiolle räätälöityjä haastattelukoulutuksia 

esimiehille ja rekrytointeja 

hoitaville henkilöille. Niissä käydään läpi 

mm. miten tehtävää kannattaa analysoida, 

miten rakennetaan hyvä haastattelurunko 

ja miten toimia erilaisten haastateltavien 

kanssa. 

Koulutuksessa tehdään harjoituksia 

ja käsitellään myös erilaisia vinoumia: 

esimerkiksi tutun oloiseen ihmiseen voi 

liittää huomaamattaan tutun ihmisen 

piirteitä. 

Lisätietoa: www.ttl.fi/henkilovalinta 


Huhtikuu 

KAUPAN TEEMA: MAAILMASTA REKRYTOININ ABC 

Laki yksityisyydensuojasta työelämässä suojelee sekä 

rekrytoitavan että työntekijän oikeuksia tarkemmin 

kuin moni tietääkään. 

Teksti THEA EKHOLM Kuva Futureimagebank 

Yksityisyydensuoja on 

työelämässä korkealla 

K 

uinka moni on työhaastattelussa 

saanut vastata 

kysymykseen perhesuhteista, 

tupakan 

poltosta tai jopa omasta 

terveydentilasta? Varmasti moni. Nämä 

kaikki kysymykset ovat kuitenkin asiattomia, 

jos lakia yksityisyydensuojasta 

työelämässä luetaan kirjaimellisesti. 

– Lain pääperiaate on, että työnantaja 

saa kysyä työnhakijalta ainoastaan työn 

suorittamiseen liittyviä asioita. Näihin 

eivät liity työntekijän perhesuhteet tai 

puolison puoluekanta, yhteiskuntatieteiden 

tohtori ja työelämän tutkija Eeva- 

Leena Vaahtio muistuttaa. 

Jos ollaan rekrytoimassa pappia tai 

vaikka poliittisen lehden päätoimittajaa, 

ovat tiedot kirkon jäsenyydestä tai 

puoluekannasta oleellisia. Toisaalta 

mitä ylemmäksi hierarkiassa mennään, 

sitä ohuempi voi henkilön yksityisyyden 

suoja olla. 

– Esimerkiksi kaupunginjohtajan kohdalla 

yksityisyyden suoja on ohuempi 

kuin vaikka kirjanpitäjällä. Näissäkin tapauksissa 

on kuitenkin muistettava, että 

työnhakijasta haluttava tieto tulee kerätä 

häneltä itseltään. Se on lain toinen 

tärkeä periaate, Vaahtio muistuttaa. 

Jos työnhakija ei ole laittanut työhakemukseen 

suosittelijaa edellisestä 

työpaikastaan, ei rekrytoija saa soitella 

sinne ilman lupaa. 

– Rekrytoijan on hyvä turvata selustansa 

kysymällä rekrytoitavalta kirjallinen 

lupa ottaa yhteys edellisen työnantajaan. 

Jos lupaa ei saa, on yhteydenotto 

laiton. 

Mitä Google kertoo? 

Nykyään ihmisistä on helppo löytää mitä 

erilaisimpia tietoja Internetistä. Moni 

kertoo tietoja sosiaalisessa mediassa, 

kuten Facebookissa, mutta myös esimerkiksi 

kuntatason julkiset asiakirjat paljastavat 

yllättävän paljon yksityisyyden 

piiriin kuuluvia asioita. Erilaisista pöytäkirjoista 

käy helposti ilmi poliittinen 

kanta tai vaikka äitiysloman ajankohta. 

– Laki ei tällä hetkellä sano mitään 

henkilön googlettamisesta, mutta lain 

mukaan kaikki haluttu tieto tulee kerätä 

hakijalta itseltään. Näin ollen googlettaminen 

ei ole sopivaa. 

Lain mukaan työnantajalla on oikeus 

selvittää lasten kanssa työskentelevien 

rikostausta. Sen selvittämismenettely 

koskee vain tilanteita, joissa työ on 

luonteeltaan sellaista, että se mahdollistaa 

läheisen vuorovaikutuksen lapsen 

kanssa. Mutta tässäkin tapauksessa 

työntekijä toimittaa tiedot itse työnantajan 

pyynnöstä. 

– Lain mukaan työnantaja ei saa kysyä 

tiettyjä asioita suoraan työntekijältä, 

mutta on täysin laillista kysyä, onko 

työnhakijalla tiedossa työtehtävän suorittamista 

hankaloittavaa sairautta tai 

miten hän yhdistää työn ja vapaa-ajan, 

Vaahtio toteaa. 

Miten sitten pitää toimia työhaastattelussa, 

jossa työnantaja kysyy yksityisyydensuojaan 

liittyviä kiellettyjä kysymyksiä? 

– Haastattelijalle voi suoraan sanoa, 

ettei tällaisia kysymyksiä saa esittää tai 

ettei suostu niihin vastaamaan. Työnantaja 

vetää sitten asiasta omat johtopäätöksensä. 

• 



Huhtikuu 


Työnantajakuvan kehittäminen lähtee hyvästä 

johtamisesta. Ulkoisen kuvan rakentamisen lisäksi 

toimenpiteitä tulisi kohdistaa myös organisaation 

sisälle. 

Teksti HANNU RAHNASTO ja KIRSI KEMI 

Mikä tekee työpaikasta 

houkuttelevan? 

S 

iirtyminen teollisuusyhteiskunnasta 

palveluyhteiskuntaan 

on näkynyt taantuman 

aikana konkreettisesti. Perinteisten 

teollisuuden alojen 

osaajien joutuessa työttömäksi pula 

palvelualan osaajista on kaupparyhmissä 

konkreettinen haaste. 

Kaupan ala ei työvoimavaltaisuutensa 

vuoksi ole välttämättä paras palkanmaksaja, 

mutta tarjoaa aidosti laajaalaisia 

mahdollisuuksia ammatilliseen 

kehittymiseen ja etenemiseen. Tämän 

hyödyntämiseen kaupparyhmissä onkin 

tartuttu. Ammatillista työnantajakuvaa 

on viime vuosina nostettu ja yhteistyötä 

oppilaitosten kanssa kehitetty. 

Haasteita kuitenkin riittää. Mitä vielä 

pitäisi tehdä? 

"Kriittisimpiä ovat ne 

henkilöstöryhmät, jotka ovat 

toiminnan kannalta strategisesti 

merkittäviä ja joiden osaamista on 

vaikea korvata." 

Katse oman henkilöstön 

johtamiseen 

Ulkoisen työnantajakuvan systemaattinen 

rakentaminen luo edellytyksiä 

houkutella työvoimaa kouluista ja työvoimaa 

vähentäviltä aloilta kaupan alalle. 

Koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen 

ja ammatillisen osaamisen määrän ja 

laadun varmistaminen ovat myös keskeisiä 

tehtäviä. Näillä toimenpiteillä 

ei vielä kaupan alan työvoimahaasteita 

ratkaista. 

Kaikki uuden Y-sukupolven edustajat 

eivät ole reppu selässä kulkevia seikkailijoita. 

Moni nuori etsii edelleen mielenkiintoista 

ja vakaata työtä, jonka avulla 

voi turvata perheen toimeentulon. Se, 

mitä nuoret eivät enää vanhempiensa 

tavoin siedä, on huono johtaminen. 

Pelkän ulkoisen työnantajakuvan 

rakentamisen sijaan kaupan tulisi keskittyä 

sisäisen työnantajakuvan kehittämiseen. 

Tyytyväinen henkilöstö houkuttelee 

uusia työntekijöitä tehokkaammin 

kuin mikään mainos tai harjoitteluohjelman 

ilmoitus. 

Työvoiman saatavuuden varmistamisessa 

on kyse paljolti siitä, miten 

nykyistä työvoimaa johdetaan ja miten 

kaupan alan työ sitä kautta profiloidaan. 

Ratkaisuja ja työkaluja oman henkilöstön 

johtamiseen tarjoavat muun muassa 

strateginen henkilöstösuunnittelu, henkilöstön 

segmentointi sekä aktiivinen 

työvuorosuunnittelu. 

Pitkän tähtäimen suunnittelua 

Strateginen henkilöstösuunnittelu on 

lähtökohta työvoiman saatavuuskysymysten 

ratkaisussa. Se lähtee liikkeelle 

tulevaisuuden osaamistarpeiden (laatu 

ja määrä) tunnistamisesta ja nykytilan 

analysoinnista. 

Suunnittelun tuloksena saadaan esille 

suurimmat osaamisvajeet eri liiketoiminnoissa 

tai maantieteellisillä alueilla. 

Pitkän tähtäimen suunnittelun avulla 

saadaan sekä työnantajakuvan kehittämistoimet 

ja rekrytointi että koulutus- ja 


Asiantuntijat 

Henkilöstöryhmät, 

joiden korvaaminen 

ulkopuolelta on 

vaikeaa, mutta 

joiden merkitys 

liiketoiminnan 

kannalta ei ole 

kriittinen. 

Joustava 

työvoima 

Henkilöstöryhmät, 

joiden osaamisen 

korvattavuus on 

suhteellisen helppoa 

ja strateginen 

merkittävyys ei ole 

kriittistä. 

Osaamisen korvaamisen 

vaikeus 

Asiantuntijat 

Joustava työvoima 

Ydintyövoima 

1 2 3 4 5 

Strateginen merkittävyys 

Kriittiset 

työvoimaryhmät 

Kriittiset 

työvoimaryhmät 

Liiketoiminnan 

kannalta kriittiset 

ryhmät, joiden 

korvaaminen on 

hyvin vaikeaa. 

Ydintyövoima 

Organisaation 

toiminnan selkäranka, 

eli henkilöstöryhmät, 

joiden merkitys 

liiketoiminnan 

kannalta on suuri, 

mutta joiden 

osaaminen on 

kohtuullisen helposti 

korvattavissa. 

Henkilöstön segmentoinnin avulla pystytään tunnistamaan toiminnan kannalta erilaiset henkilöstöryhmät. 

urasuunnittelun painopisteet kohdennettua 

hyvissä ajoin oikein. 

Segmentointi parantaa henkilöstön 

pysyvyyttä 

Henkilöstön segmentoinnin avulla johtamista 

voidaan kehittää kohdistetusti 

ja parantaa työvoiman saatavuutta ja 

pysyvyyttä. 

Henkilöstö voidaan jakaa strategisen 

merkittävyyden ja korvattavuuden 

suhteen erilaisiin ryhmiin. Strategisesti 

merkittäviä henkilöstöryhmiä eivät välttämättä 

ole vain johto ja esimiehet, vaan 

liiketoiminnan näkökulmasta toiminnan 

edellytykset ja kasvun mahdollistavat 

henkilöt. Esimerkiksi kokit tai käyttötavarakaupan 

erikoisosaajat saattavat olla 

tämän hetken tilanteessa strategisesti 

merkittävä ryhmä. 

Osaamisen korvattavuuden näkökulmasta 

jokaisessa organisaatiossa on asiantuntijoita, 

joiden substanssiosaaminen 

ja kokemus ovat kehittyneet huippuunsa 

ja jotka ovat siten vaikeasti korvattavissa. 

Kriittisimpiä ovat ne henkilöstöryhmät, 

jotka ovat toiminnan kannalta strategisesti 

merkittäviä ja joiden osaamista 

on vaikea korvata. 

Jokaisella henkilöstöryhmällä on työnantajaansa 

kohtaan erilaisia odotuksia. 

Siksi jokaista ryhmää tulisi johtaa heidän 

odotuksensa huomioiden. Kauppa on 

Suomessa jo melko hyvä segmentoimaan 

asiakkaitaan, mutta ei henkilöstöään ja 

heidän tarpeitaan. Segmentointi linkittyy 

saumattomasti henkilöstöjohtamisen 

eri käytäntöihin, kuten koulutus- ja urasuunnitteluun, 

suorituksen johtamiseen 

ja palkitsemiseen. 

Työvuorosuunnittelu on 

tehokas työkalu 

Aktiivinen työvuorosuunnittelu on esimiehen 

keskeisin väline vaikuttaa sekä 

henkilöstökustannuksiin että järkevien 

työsuhteiden rakentumiseen. Erityisesti 

vähittäiskaupan tietyillä sektoreilla työvoimasta 

suurin osa toimii osa-aikaisissa 

työsuhteissa ja matalapalkka-alalla työn 

määrä ei välttämättä takaa riittävää toimeentuloa. 

Työvuorojen suunnittelu on pahimmillaan 

rutiininomainen toimenpide muutamaksi 

kuukaudeksi eteenpäin. Parhaimmillaan 

se voi olla asiakaspaineet sekä 

henkilöstön työsuhderakenteen huomioiva 

strateginen miehityssuunnitelma, 

joka takaa palvelun laadun asiakkaille 

ja perustoimeentulon työntekijöille. 

Strategisen henkilöstöjohtamisen ja 

-suunnittelun avulla luodaan henkilöstön 

sitouttamiseen pysyviä malleja, joita 

voidaan hyödyntää myös pitkällä aikavälillä. 

Kun johtaminen on kunnossa, 

tulee niin Y-sukupolven edustaja kuin 

vanhempi konkarikin mielellään töihin 

– eikä vain toimeentulon vuoksi. • 

Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina Deloitten 

henkilöstöjohtamisen konsultointipalveluissa. 


Huhtikuu 

TEEMA: REKRYTOINNIN ABC 

Kaupassa yksikään päivä ei ole samanlainen. 

Ruuhkahuippuja ja hiljaisempia hetkiä voidaan 

ennakoida, mutta etenkin henkilökunnan yllättävät 

sairastumiset asettavat haasteita työvuorojen 

suunnittelulle. Henkilöstöpalveluyritykset ovat tulleet 

avuksi arjen pyörittämiseen. 

Teksti PÄLVI SALO Kuva MATTI MATIKAINEN 

Vuokrattavana 

ammattitaitoista työvoimaa 

H 

enkilöstöpalveluyritysten 

käyttö kaupan alalla 

alkoi yleistyä 1990-luvun 

laman jälkeen. Sitä 

ennen vuokratyövoimaa 

käytettiin jo esimerkiksi ravintoloissa ja 

toimistotehtävissä. 

Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsentutkimuksen 

2009 mukaan henkilöstöpalveluala 

työllisti vuonna 2008 noin 

110 000 työntekijää, joista HPL:n jäsenyritykset 

noin 73 000. 

Henkilötyövuosiksi muutettuna koko 

ala työllistää noin 32 000 ihmistä, joista 

reilut 30 000 on vuokratyöntekijöitä. 

Tämä vastaa reilua prosenttia koko työvoimasta. 

Portti työelämään 

Vuokratyöhön on liitetty sellaisia kirosanoja 

kuin pätkätyöt ja epätyypilliset 

työsuhteet. Tänä päivänä voi kuitenkin 

hyvin kysyä, mikä on tyypillinen työsuhde 

tai -ura. Työelämä on muuttumassa 

kovaa vauhtia, ja perinteinen kahdeksasta 

neljään -päivä yhden ja saman työnantajan 

palveluksessa 30 vuoden ajan 

alkaa olla jo harvinaisuus. 

On paljon ihmisryhmiä, joille tilapäiset 

ja lyhytaikaiset työsuhteet sopivat 

hyvin. Esimerkiksi nuorille vuokratyö 

voi olla portti työelämään ja tapa tutustua 

erilaisiin työpaikkoihin. Tyypillinen 

vuokratyöntekijä onkin opiskelija, joka 

haluaa tehdä töitä joustavasti. 

Myös seniorikansalaiset ovat kasvava 

ja haluttukin työntekijäryhmä henkilöstöpalveluyritysten 

palkkalistoilla. Vanhin 

HOK-Elantoon tätä kautta tullut 

työntekijä on 75-vuotias, henkilöstöjohtaja 

Antero Levänen kertoo. Iäkkäille 

henkilöille vuokratyö on usein keino pysyä 

kiinni sosiaalisessa elämässä. 

Osaamisesta huolehditaan 

Henkilöstöpalveluyrityksen palkkalistalla 

oleva työntekijä voi itse valita, millaisia 

työvuoroja haluaa tehdä. 

– Periaate on, että töitä saa tehdä, 

mutta niitä ei ole pakko vastaanottaa, 

kehitysjohtaja Jussi Siiriäinen Vara- 

Apu Henkilöstöpalvelut Oy:stä sanoo. 

Vara-Apu Henkilöstöpalvelut on 

vuonna 2004 perustettu yritys, joka on 

erikoistunut ainoastaan päivittäistavarakaupan 

alalle. Strategiseen päätökseen 

vaikutti omistajien, Siiriäisen ja 

toimitusjohtaja Petri Hasun vahva oma 

marketkaupan tausta. Myös muilla yrityksen 

avainhenkilöillä on työkokemusta 

kaupan alalta. 

– Kun tuntee itse kaupan arjen, ymmärtää, 

millaisiin tehtäviin ihmisiä haetaan, 

millaista osaamista tämä edellyttää 

ja kuinka esimerkiksi erikokoisten 

kauppojen tarpeet eroavat toisistaan. Me 

koulutamme työntekijämme yhteistyössä 

kaupan kanssa. Vuokratyöntekijät 

eivät siis ole ”kadulta repäistyjä tyyppejä”, 

vaan heillä on valmiudet toimia 

mitä erilaisimmissa kaupan tehtävissä, 

Siiriäinen kertoo. 

– Vielä ei kuitenkaan ole aivan tavatonta, 

että esimies hämmästyy, kun 

meiltä tullut työntekijä pystyy saman 

tien aloittamaan hommat kaupan kassalla, 

palvelupäällikkö Katja Virtanen 

täydentää. 

Alan maine parantunut 

Osaamiseen liittyvät kysymykset ovat 

osa niitä ennakkoluuloja, joita vuokratyöntekijöitä 

ja alan yrityksiä kohtaan 

tunnetaan. Tai voisiko jo sanoa, tunnettiin. 

Alan maine on nimittäin viime vuosina 

kohentunut. 

HPL päätti kuluvan vuoden alusta 

erottaa jyvät akanoista ja alkoi auktorisoida 

jäsenyrityksiään. Auktorisoinnissa 

korostetaan työnantajavelvoitteista huolehtimista 

ja alan toimintaperiaatteiden 

ja suositusten noudattamista. 

Auktorisoitavia yrityksiä tulee valvomaan 

lautakunta, jossa ovat mukana 

edustajat työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä 

sekä viranomaistaholta. 

Vara-Apu Henkilöstöpalvelut haki ja 

sai auktorisoinnin heti, kun se tuli mahdolliseksi. 

Siiriäisen mielestä on erinomaista, 

että hieman villinä pidetty ala 

sai selkeät pelisäännöt. 

– Meille on tärkeää, että paitsi hoidamme 

velvoitteemme työntekijöitämme kohtaan, 

myös ylitämme lain minimin. Meillä 

on esimerkiksi omat palkitsemis- ja kannustejärjestelmät 

henkilökunnallemme. 

Vuonna 2009 tehdyn valtakunnallisen 

vuokratyöntekijätutkimuksen mukaan 

kaupan alalla työskentelevät vuokratyöntekijät 

ovat kohtuullisen tyytyväisiä 

omaan tilanteeseensa. Työnantajat olivat 


hoitaneet palkanmaksun ja muut työsuhdeasiat asianmukaisesti 

ja työn sisältö vastasi sitä, mitä oli luvattu. 

Kehittämistä riittää vielä kuitenkin esimerkiksi yleisessä 

asennoitumisessa vuokratyötä kohtaan. Usein vuokratyöntekijät 

kokevat myös itsensä ulkopuolisiksi suhteessa vakituisiin työntekijöihin. 

Tutkimukseen vastasi lähemmäs 1 500 kaupan alan 

vuokratyöntekijää. 

Vara-Apu Henkilöstöpalvelut 

Oy:n kehitysjohtaja Jussi 

Siiriäinen kertoo, että yritys 

kouluttaa työntekijöitään 

yhteistyössä kaupan kanssa, 

joten työntekijöillä on hyvät 

valmiudet toimia erilaisissa 

kaupan tehtävissä. 

Palkittu kasvuyritys 

Vara-Apu Henkilöstöpalvelut teki viime vuonna noin 600 uutta 

työsopimusta. Tunkua töihin riittää, sillä hakemuksia tulee kuukausittain 

jopa tuhat. 

Vara-Apu Henkilöstöpalvelut on yrityksenä nyt voimakkaassa 

kasvussa. Kauppalehti palkitsee parhaillaan kasvuyrityksiä. Oman 

alueensa sarjassa Vara-Apu Henkilöstöpalvelut nousi kakkoseksi. 

Sen liikevaihdon kasvu oli viime vuonna yli 60 prosenttia. 

Kaikille työntekijöille tehdään toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. 

Työntekijät tekevät tunteja yleensä niin paljon kuin itse haluavat. 

Jussi Siiriäisen mukaan moni tekee yli 30 tuntia viikossa. 

Aina vuokratyö ei ole vain pikainen läpikulkupaikka matkalla 

kokoaikaiseen työhön. 

– Palkkalistoillamme on ihmisiä, jotka ovat olleet talossa yli 

viisi vuotta, Katja Virtanen kertoo. 

Vara-Apu Henkilöstöpalveluiden työntekijät työskentelevät 

pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa. Toimintaa 

on myös Mikkelin, Lahden, Seinäjoen ja Vaasan suunnalla 

sekä uusimpana alueena Turussa. Monien K-kauppojen lisäksi 

asiakkaina ovat muun muassa HOK-Elanto ja Suur-Seudun 

Osuuskauppa SSO. 

Työntekijöitä välitetään kauppoihin 24 tuntia vuorokaudessa. 

Toiminnassa hyödynnetään voimakkaasti uutta tietotekniikkaa, 

mikä helpottaa työtä myös kaupan päässä. Kun tieto työntekijätarpeesta 

tulee, tieto lähtee muutamissa sekunneissa kymmenille 

ihmisille. Nopeimmillaan kysyntään pystytään vastaamaan parissa 

minuutissa ja toimitusvarmuus on 98 prosenttia. • 

Toimiva rekrytointikanava 

Kun Alepassa, jossa on työvuorossa kaksi henkilöä, toinen sairastuu, vaarana 

on, ettei kauppaa saada auki. 

– Joka päivä keskimäärin 200 työntekijää sairastaa. Vaikka työvuoroja 

tarjotaan aina ensin omalle väelle, näin ison sirkuksen pyörittäminen ilman 

vuokratyövoimaa olisi mahdotonta, 6 000 vakituista työntekijää työllistävän 

HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen toteaa. 

HOK-Elanto ostaa palveluja kahdelta suurelta ja kolmelta tai neljältä 

pienemmältä henkilöstöpalveluyritykseltä, joista yksi on Vara-Apu Henkilöstöpalvelut. 

Sen työvoimaa käytetään etenkin S-market-ketjussa. 

HOK-Elannosta sai vuonna 2009 palkkaa 9 000 ihmistä kesä- ja määräaikaiset 

mukaan lukien. Työntekijämäärää lisäävät vielä vuokratyöntekijät. 

Joustavaa apua 

Kun avuntarve yksikössä ilmenee, toimipaikan esimies syöttää tiedot työtehtävästä 

ja siihen tarvittavasta henkilöstä sähköisesti nettiin, jossa työ ja 

tekijät kohtaavat. Systeemi on kaupalle helppo, nopea ja vaivaton. 

HOK-Elanto käyttää henkilöstöpalveluyrityksiä myös rekrytointikanavana. 

Tämän merkitys tulee Leväsen mukaan lähivuosina kasvamaan, kun 

talous kääntyy nousuun ja suuret ikäluokat eläköityvät. Silloin työvoimapula 

on pääkaupunkiseudulla täyttä totta. Pitkiä putkia tulevaisuuteen 

kannattaa siis rakentaa jo nyt. 

– Kun avasimme Itäkeskuksen Prisman, palkkasimme 40 vuokratyöntekijää 

puolen vuoden diilillä. Kun myynti lähti hyvin käyntiin, 28 heistä 

vakinaistettiin, Levänen kertoo. 

Leväsen mukaan HOK-Elanto pyrkii koko ajan lisäämään vakinaisia ja kokoaikaisia 

työsuhteita tavoitteena pitkä työura osuuskaupan palveluksessa. 

Vuokratyövoima mahdollistaa kaupan alalla tarvittavan jouston työvoiman 

käytössä, ja sitä tullaan aina tarvitsemaan alan luonteesta johtuen. 

– Saamamme työntekijät ovat vuosi vuodelta pätevämpiä ja alan epäterveet 

ilmiöt vähäisempiä. Sekä henkilöstöpalveluyritykset että me itse 

koulutamme vuokratyöntekijöitä, jotta he pystyvät nopeasti tarttumaan 

työtehtäviin. • 


Huhtikuu 

AJAN TASALLA 

Kaupan Maailma -lehti ja easyFairsin Myymälätapahtuma 

jakoivat Suomen ensimmäiset Retail Awards 

-palkinnot maaliskuussa Helsingin Messukeskuksessa 

Myymälä-tapahtuman yhteydessä. 

Teksti THEA EKHOLM Kuvat MATTI MATIKAINEN 

Suomen ensimmäiset 

Retail Awards -voittajat 

palkittiin 

K 

aupan Maailma -lehti ja 

easyFairsin Myymälätapahtuma 

ovat lanseeranneet 

Suomeen 

vähittäiskaupan oman 

palkinnon Retail Awardsin. Palkitsemiskonsepti 

on tuttu Ruotsista, missä sitä on 

jaettu jo useamman vuoden ajan. 

Retail Awards -palkintogaalasta on 

tarkoitus tehdä koko alaa yhdistävä traditio 

ja palkinto on tarkoitus jakaa jatkossa 

joka vuosi Myymälä-tapahtuman 

yhteydessä. 

Tänä vuonna Retail Awards -palkinto 

jaettiin viidessä eri kategoriassa: Vuoden 

myymälä, Vuoden kauppakeskus, Vuoden 

verkkokauppa, Vuoden komeetta ja 

Vuoden tekninen ratkaisu. • 

Retail Awards 2011 

-palkinnot jaetaan 

Myymälä-tapahtumassa 

2.–3.3.2011. 

Vuoden tekninen ratkaisu oli R-kioskin Ärrä-koodi. 

Palkinnon vastaanotti R-kioski-ketjun Jan Karlsson. 

Retail Awards 

-tuomaristossa 

olivat mukana 

Erikoiskaupan 

Liiton Tiina Oksala, 

Kauppakeskusyhdistyksen 

Juha 

Tiuraniemi, Mozo 

Oy:n Susanne 

Markkanen, 

easyFairsin 

Milla Molarius ja 

BBM Oy:n Tarmo 

Hahto. 

Retail Awards-palkinnot 

Retail Awards -kilpailun tavoitteena 

on palkita vuosittain suomalaisen 

vähittäiskaupan menestyjiä ja 

palkintogaalasta on tarkoitus tehdä koko 

alaa yhdistävä traditio. 

Osallistuminen on avoin eli yritys voi 

itse ilmoittautua mukaan tai joku muu voi 

ehdottaa mielestään menestyksekästä 

yritystä kisaan. 

Voittajien valinnassa painotetaan 

seuraavia kriteereitä: uutuusarvo, 

innovatiivisuus, ainutlaatuisuus, 

yrityksen taloudellinen vakaus ja 

ympäristöystävällisyys. Lisäksi kilpailuun 

osallistuvien yritysten täytyy toimia 

Suomessa ja / tai tarjota palveluita 

suomalaiselle kuluttajalle ja palvelun / 

tuotteen on liityttävä vähittäiskaupan 

toimialaan. 


Vuoden Kauppakeskukseksi valittiin Kauppakeskus Akseli Mikkelistä. Palkinnon 

otti vastaan Jukka Toivakka. 

Vuoden komeetta 

oli Kauppakeskusten 

Terveyskioskikonsepti, 

jonka 

ovat kehittäneet 

yhteistyössä Sitra ja 

Tampereen yliopisto. 

Ensimmäinen 

Terveyskioski 

avattiin Ylöjärvellä 

Kauppakeskus 

Elossa viime vuonna. 

Palkinnon ottivat 

vastaan Sitran Marja Illi 

ja johtava hoitaja Seija 

Ritala Ylöjärveltä. 

Vuoden myymälä -sarjan 

kunniamaininnan sai Helsingin 

Stockmannin uudistunut Herkku. 

Palkinnon kävi pokkaamassa 

Stockmannin Eija Salo. 

Vuoden myymäläksi valittiin All 

Fur Dogz Helsingistä. Palkinnon 

vastaanottivat yrittäjät Anna 

Hammarén ja Ninni Lyytinen. 

 

 

 

 

 

OSUMATARKKA MEDIATALO 

Vuoden verkkokaupaksi valittiin Dropinmarket.com. Palkinnon vastaanottivat 

Ville Vartiainen ja Mikko Roulamo. 


Huhtikuu 

TOIMIALAKATSAUS 

Suomen rauta-, rakennus- ja sisustustarvikekaupan 

pyörät pyörivät tällä hetkellä innokkaasti kotejaan 

kunnostavien kuluttajien rahoilla. Niinpä kaupan 

myynti pysyi viime vuonna olosuhteisiin nähden 

kohtuullisella tasolla, vaikka rakentaminen romahti 

taantuman myötä. 

Teksti LASSE TENHUNEN Kuva TAINA LASSILA 

Remontoijat pyörittävät 

rautakauppaa 

E 

dellisen laman jälkeen rautakauppa-alaa 

koetteli erittäin 

pitkä taantumajakso, jonka 

aikana myynti kävi heikosti. 

Kauppa pääsi vuoden 

1990 myynnin tasolle vasta vuonna 2005. 

Syynä oli muun muassa asuntotuotannon 

Rautakauppa-alan myynti ja myymälät 2009 

vähäisyys. 90-luvun puolivälissä asuntoja 

valmistui vähimmillään alle kolmannes 

vuoden 1990 määrästä. 

Viime vuosina rautakaupan myynti 

on kehittynyt hyvin, mutta vuoden 2008 

lopulla alkoi jälleen huonompi jakso, joka 

vähensi viime vuoden myyntiä vajaat 15 

Ryhmittymä Myymälät Myynti 2009, Kehitys ed. vuoteen Markkinaosuus 

kpl 

milj. euroa 

K-ryhmä 182 1 423,0 - 9,7 % 38,0 % 

Starkki 21 540,7 - 18,1 % 14,4 % 

S-ryhmä 198 495,8 - 10,3 % 13,2 % 

Hartman 5 168,9 - 17,1 % 4,5 % 

Muut ketjut 14 99,4 11,1 % 2,7 % 

Puukeskus 23 385,1 - 26,2 % 10,3 % 

Puumerkki 13 195,0 - 22,0 % 5,2 % 

Värisilmä 117 147,2 - 8,0 % 3,9 % 

RTV 29 142,6 - 9,1 % 3,8 % 

Bauhaus 5 147,0 11,4 % 3, 9 % 

Yhteensä 607 3744,7 - 13,0 

K-ryhmän myynnissä ei ole Kodin Ykkösten, Anttiloiden ja Citymarketien rautakauppatuotteiden myyntejä. 

S-ryhmän myynti sisältää myös Prismojen ja Agrimarketien rautakauppatuotteiden myynnit ja ne ovat 

mukana myymälämäärässä. 

Muihin ketjuihin kuuluvat Maalarimestarien Oy ja Carlsson. 

Lähde: Rakli ry 

prosenttia edellisvuoteen verrattuna. 

− Korjausrakentaminen piti luvut 

näinkin pieninä. Kuluttajien asuntojen 

kunnostus- ja korjausaikomukset ovat 

olleet koko ajan erittäin korkealla tasolla. 

Alan myynnin arvo on liki sama kuin 

vuonna 2005, vaikka asuntotuotanto on 

samaan aikaan laskenut peräti 34 prosenttia. 

Tämän eron kauppa on kuronut 

kiinni asuntojaan peruskorjaavien ja 

kunnostavien kuluttajien avulla, rauta-, 

rakennus- ja sisustustarvikekaupan yhdistyksen 

Rasi ry:n toimitusjohtaja Kari 

Kulmala kertoo. 

Kotitalousvähennyksen 

monet hyödyt 

Verotuksessa myönnettävällä kotitalousvähennyksellä 

on erittäin suuri merkitys 

rautakauppa-alalle. Kotitalousvähennyksen 

saa yksityinen henkilö, joka maksaa 

asuntonsa tai vapaa-ajan asuntonsa 

kunnossapidosta tai perusparannuksesta 

palkkaa tai työkorvausta. Vähennystä 

voi tehdä 3 000 euroa vuodessa henkilöä 

kohti. 

Kotitalousvähennys näyttää lisäävän 

kuluttajien remontointi-intoa merkittävästi, 

mutta siitä on myös muuta hyötyä. 

− Kun työ on teetettävä rehellisesti 

toimivilla alan ammattilaisilla, harmaa 

talous vähentyy, työpaikkoja tulee lisää 

ja työn laatu on korkeatasoista. Siitä hyö- 


tyy koko ala, Kari Kulmala korostaa. 

Rautakaupalle koko remontointialan 

maineella on merkitystä, sillä tarjolla 

on yhä useammin avaimet käteen -ratkaisuja, 

joissa kauppa myy asiakkaalle 

kokonaisurakan ja ostaa siihen alihankintana 

työn osuuden. Kokonaisvastuu 

työn laadusta on tällöin kaupalla. 

Liikeideat monipuolistuneet 

Meneillään oleva taantuma koettelee 

rautakauppaa 90-luvun alun lamaa vähemmän 

paremman valmistautumisen 

vuoksi. Kauppa aloitti sopeuttamistoimia 

jo vuoden 2008 lopulla, mutta ala on 

muuttunut pidemmälläkin aikavälillä 

toiminnallisesti ja rakenteellisesti nykyvaatimuksia 

paremmin vastaavaksi. 

− Myyntiä korjattiin jo viidentoista 

vuoden heikon myyntijakson aikana korjausrakentamisella, 

joten liikeideat ovat 

muuttuneet. Nykyisin tarjotaan laajoja 

valikoimia, joissa on paljon sisustus- ja 

pintamateriaaleja kodin kunnostukseen 

ja peruskorjaukseen. Myös pihatuotteita 

on tarjolla koko ajan enemmän, Kari 

Kulmala sanoo. 

Rautakaupan alalle on tullut etenkin 

viimeisen kymmenen vuoden aikana uusia 

ketjuja, jotka monipuolistavat alan 

tarjontaa. Tulokkaissa on kuluttajakauppaan 

erikoistuneita laajan valikoiman 

myymälöitä, kuten Bauhaus ja Kodin 

Terra. 

Toisaalta monilla laajaa valikoimaa 

myyvillä tavaratalotyyppisillä ketjuilla 

on tarjolla suuri määrä myös rautakaupan 

tuotteita. Tällaisia ketjuja ovat 

muun muassa Clas Ohlson ja Biltema. 

Perinteisempää, myös rakentajia palvelevaa, 

rautakauppaa edustavat alalla 

muun muassa Starkki ja Rautia. 

Voimakkaimmassa kasvussa on S-ryhmän 

Kodin Terra -ketju, joka pyrkii laajentumaan 

jo lähivuosina 20 toimipaikan 

verkostoksi. Suomen markkinoille alkaa 

levittäytyä myös ruotsalainen Byggmax, 

joka markkinoi myyvänsä vain edullisia 

rakennustarvikkeita. 

Toiveikkuutta ja haasteita 

Rasi ry:n suhdannekyselyn mukaan rautakauppa-alan 

toimijat odottavat vuodesta 

2010 myynnillisesti edellisvuotta 

parempaa. Kolmannes uskoo myös tulostason 

parantuvan. 

Uskoa antaa paitsi kuluttajien edelleenkin 

kasvaneet aikomukset kunnostuksiin 

ja peruskorjauksiin, myös 

rakentamisen lievä elpyminen. Rakennustarvikekauppa 

on jo alkuvuonna 

käynyt edellisvuotta paremmin. 

Kaupat ovat taantumaan sopeutuessaan 

joutuneet karsimaan henkilöstömääräänsä, 

mikä aiheuttaa paineita 

asiakaspalvelun laadun ylläpitämiseen. 

Rautakauppa voi toimia vain rajallisesti 

itsepalveluperiaatteella, koska valikoimissa 

on jopa 50 000−70 000 tuotetta. 

Lisäksi tuotteet ja niiden käytön opastaminen 

vaatii usein syvällistä tietämystä 

ja osaamista. 

− Rautakaupan tuotteet eivät ole 

asiakkaille arkipäiväisiä. Kaurapuuron 

keittäminen osataan jo kotona, mutta 

monista rautakaupan tuotteista kuluttaja 

tarvitsee paljon tietoa kaupassa. Lisäksi 

nykyisiin myydään uusina palvelukonsepteina 

kokonaisia projekteja, joten 

osaamista on oltava todella paljon, Kari 

Kulmala tiivistää alan vaatimukset. • 

Lue puutarhakaupan 

kuulumisia 

Kaupan Maailma -lehden 

Internet-sivuilta 

osoitteesta 

http://km.bm.fi -> 

Hyötylinkit 


Huhtikuu 

AJAN TASALLA 

Kukkakaupan painopiste on tällä vuosituhannella siirtymässä kovaa kyytiä kaupan eri ketjuihin. Näyttävillä kukkaosastoilla houkutellaan marketasiakasta: kukka ostetaan 

useimmiten herätteenä. Kuopion Prisman kukkaosasto on paraatipaikalla heti sisääntulon vieressä. 

Kukkien myynti kasvaa voimakkaasti kaupan 

eri ketjuissa. Suomen kukkatukkutoiminnan 

markkinajohtaja Huiskula Oy:n kokonaisliikevaihdosta 

kolmannes tulee ketjuasiakkailta. Samalla 

kukkamyynnin painopiste on muuttunut: 

maanlaajuisesti kukista jo noin 40 prosenttia kulkee 

markettien kautta. 

Teksti MARI VILSKA Kuvat MIKA OKKO ja PENTTI VÄNSKÄ 

Kukat valtaavat marketit 

Kukat ovat marketeille 

kannattava mutta myös 

haastava bisnes: kilpailevaa 

tuoteryhmää 

ei ole, ja kukkamyynti 

on tasaisessa kasvussa. Toisaalta tuoretuotteisiin 

liittyy hävikkiä ja tuoteryhmä 

vaatii työntekijöiltä uudenlaista 

osaamista. 

Kassavirtojen kasvattamiseksi asiakasta 

pitää houkutella. Marketeissa 

asiakaspohja on valmiiksi laaja, mutta 

kauppaan ei tulla vain kukkien vuoksi. 

Ostopäätös syntyy herätteenä. 

Kuopion Prismassa kukkaosastoon on 

satsattu merkittävästi. Kukat ovat vallanneet 

200 neliömetriä myymälätilaa 

heti sisääntulon yhteydestä. 

– Kukkaosastomme sai suuremmat 

tilat ja näyttävyyttä vuoden 2007 konseptiuudistuksessa. 

Seuraavana vuonna 

myynti kasvoi 35 prosenttia ja viime 

vuonna 8 prosenttia, Kuopion Prisman 

kotiosaston myyntipäällikkö Katja Muhonen 

kertoo. 

Kehitys käyntiin 

vuosituhannen alussa 

Markettimyynnin kasvu on yhteinen 

ilmiö kaikissa keskeisimmissä kukkien- 


kuluttajamaissa. Maailmanmarkkinoilla 

kehitys alkoi jo 1990-luvulla, Suomessa 

painettiin kaasua 2000-luvun alussa. 

– Esimerkiksi Ruotsissa parhaimpien 

kauppaketjujen kukkamyynti on jo kahden 

prosentin luokkaa koko päivittäistavaramyynnistä, 

Huiskulan myyntijohtaja 

Juho Murto kertoo. 

Kauppapuutarhaliiton Nielsenillä 

teettämän tutkimuksen mukaan Suomen 

kukkamyynnistä noin 40 prosenttia 

kulkee päivittäistavarakaupan kautta. 

Puutarhakeskuksissa myydään neljännes 

ja perinteisissä kukkakaupoissa noin 

15 prosenttia kukkamyynnistä. 

Päivittäistavarakaupassa korostuvat 

kukkamyynnin pääsesongit pääsiäinen, 

äitienpäivä ja joulu, jolloin esimerkiksi 

Kuopion Prismassa myydään kolmannes 

koko vuoden kukkamyynnistä. 

Huiskula ja S-ryhmä yhteistyössä 

Huiskula Oy toimittaa kukkiaan osaan 

S-ryhmän Prismoista ja S-marketeista, 

ABC-ketjulle sekä muun muassa Stockmannille. 

Huiskulan noin 36 miljoonan 

euron liikevaihdosta kolmannes tulee 

ketjuasiakkailta. Loppu muodostuu perinteisestä 

kukkatukkutoiminnasta sekä 

ammattiviljelijöille suunnatusta taimitukkutoiminnasta. 

– Esimerkiksi vuosittain tuottamastamme 

10 miljoonasta tulppaanista 

60 prosenttia myydään kaupan ketjuille 

ja 30 prosenttia perinteisten kukkakauppojen 

kautta. Erityisesti Prismat ovat 

olleet tähtimyymälöitämme. Prismoihin 

toimitettujen kukkien määrä on viimeisen 

kuuden vuoden aikana voimakkaasti 

kasvanut, Juho Murto Huiskulasta toteaa. 

Esillepano, laatu ja luotettavuus 

Lappeenrannan Prisman johtaja Risto 

Punkkinen nostaa myymäläpaikan 

ohella avainasemaan kukkatoimittajan 

laadun. Tuotteen täytyy vastata kuluttajan 

vaatimuksiin, jotta ostopäätös tehdään 

myös seuraavalla kauppareissulla. 

– Kukkatoimittajan luotettavuus 

on keskeisessä asemassa. Jotta osasto 

toimii, siellä pitää olla paljon tuoreita, 

kestäviä ja houkuttelevia kukkia, Punkkinen 

sanoo. 

Kukkaosastojen hoito on Suomessa 

kaupan omissa käsissä, toisin kuin naapurimaa 

Ruotsissa, jossa useat suuret 

marketit ovat ulkoistaneet osastojen hoidon 

kukkatoimittajille. Suomessa yhteistyötä 

tehdään muun muassa koulutus- ja 

myynninedistämisasioissa. 

Logistiikka ja volyymi 

kukkatoimittajan haasteina 

Hävikkiä suitsitaan oikeilla tuotteilla ja 

niiden jatkuvalla uudistamisella. Kaupan 

vakiintunut asiakaspohja vaatii uusia 

herätteitä koko ajan, ja valikoimaa 

päivitetään jopa viikoittain. 

– Ostokäyttäytyminen ohjaa tuotekehittelyämme. 

Trendejä on seurattava, ja 

ideoita ja uutuuksia poimitaan alan messuilta. 

Marketasiakkaat haluavat enenevissä 

määrin perustuotteiden lisäksi 

valmiita kimppuja ja istutuksia. Myös 

maantieteellinen myyntipaikka vaikuttaa: 

esimerkiksi valkoiset kukat ovat 

suosituimpia Suomen eteläisissä osissa, 

Juho Murto Huiskulasta kertoo. 

Kukkatoimittajalle uudet markkinat 

tuovat uusia haasteita. Logistiikan lisäksi 

ison asiakkaan kanssa yksittäisten 

tuotteiden tuotantovolyymit korostuvat. 

Huiskula on investoinut viime vuo- 

– Kukkabisnes on 

mielenkiintoinen ja 

kasvupotentiaalia on yhä. 

Kuluttajakäyttäytyminen 

on vielä Suomessa 

lapsenkengissä: kukkia voisi 

käyttää monipuolisemmin 

esimerkiksi sisustuksen 

tehokeinona, puutarhuri 

Tiina Toivanen Kuopion 

Prismasta uskoo. 


Huhtikuu 

AJAN TASALLA 

sina voimakkaasti uusiin tuotanto- ja 

logistiikkatiloihin. Vuonna 2006 valmistui 

tulppaanin viljelyyn tarkoitettu 

kasvihuonetila, joka oli valmistuessaan 

Euroopan modernein tuotantolaitos. 

Laajennuksessa on 5 000 neliömetriä 

kasvihuonealaa ja 3 000 neliömetriä varasto- 

ja pakkaustiloja. 

Kuluttajien ostokäyttäytymisessä 

vielä haasteita 

Tulevaisuudessa markettien haasteena 

on keksiä ratkaisu muun muassa kukkien 

pakkausongelmiin, kun taas pienten 

kukkakauppojen on erikoistuttava yhä 

enemmän. 

Kuluttajien ostotottumusten muokkaamisessa 

riittää myös tehtävää. Kuluttajat 

voisivat käyttää kukkia monipuolisemmin 

esimerkiksi sisustuksen 

tehokeinona. 

– Kukkien käyttö on Suomessa vielä 

lapsenkengissä, myyntipäällikkö 

Katja Muhonen Kuopion Prismasta 

toteaa. • 

Huiskulan Juha-Pekka Hannula (vas.), Nikolai Iljin, Veijo Järvinen, Esa Ajosenpää ja 

Johanna Kallio pakkaavat kukkarullakoita tien päälle. 

Huiskulan terminaalista lähtee uusia tuotteita kauppoihin jopa viikoittain. 

– Marketasiakas on erilainen: kauppaan ei tulla pelkästään kukkien vuoksi, 

vaan ostopäätös tehdään herätteenä. Marketasiakas tarvitsee uusia laadukkaita 

tuotteita koko ajan, Huiskulan myyntijohtaja Juho Murto sanoo. 

Huiskula rakentaa brändiä 

Kukkien tukkukauppaa, tuotantoa ja maahantuontia harjoittava Huiskula 

on ehkä ainoa kukkatoimija maailmassa, jossa tehdään vahvaa brändinrakennustyötä. 

Huiskula aloitti brändinrakennuksen vuonna 2000, tavoitteenaan olla 

vuonna 2015 kuluttajien hyvin tuntema kukkatuotemerkki, jonka pakkauskääre 

antaa lupauksen laadusta. 

Brändiä on rakennettu muun muassa kattavasti kuluttajia ja jälleenmyyjiä 

palvelevalla nettisivustolla, myymälämainonnalla, omalla asiakaslehdellä 

sekä tekemällä tiivistä yhteistyötä eri aikakauslehtien kanssa. 

– Tuotemerkin avulla haluamme päästä vuoropuheluun kuluttajan 

kanssa ja korostaa kukkien laatua. Laadukas kukka kestää pidempään, ja 

uskomme laadun olevan yksi tärkeimmistä kuluttajan ostopäätöstä ohjaavista 

tekijöistä. Jälleenmyyjille ja asiakkaille brändi tarkoittaa kannattavaa 

kokonaispalvelumallia ja kumppanuutta, Huiskulan markkinointipäällikkö 

Kati Peltomaa sanoo. 

Perheyritys vuodesta 1934 

Huiskulan päätoimipaikka ja tuotantolaitokset sijaitsevat Turussa. Yrityksellä 

on lisäksi kukkatukkuja 10 paikkakunnalla. Vuonna 1934 perustettu 

Huiskula on perheyritys ja työllistää noin 210 henkilöä. 

Huiskulan tuotantolaitoksissa on kasvihuonepinta-alaa 5,6 hehtaaria. 

Vuotuisesta noin 36 miljoonan euron liikevaihdosta oman tuotannon osuus 

on noin 7 miljoonaa euroa. Huiskulan tuotteita ovat leikkokukat, ruukkukasvit 

sekä leikkovihreät. • 



Helmikuu 

TYÖSSA TARPEEN 

Toimivan pullonpalautusjärjestelmän merkitys 

kauppiaalle on suurempi kuin panttien liikevaihtoosuuden 

perusteella herkästi luulisi. Tyytyväisenkin 

kuluttajan voi saada vaihtamaan kauppaa, jos 

pullonpalautus reistailee taajaan. Panttiepäselvyydet 

voi ratkaista jälkikäteenkin, jos pullonpalautuskone 

on kytketty kaupan muihin IT-järjestelmiin ja edelleen 

koneen toimittajan etähallintajärjestelmään. 

Teksti VESA TOMPURI Kuva VESA TOMPURI ja Wincor Nixdorf 

Etähallittavuus tuli 

pullonpalautuskoneisiin 

M 

yymäläympäristössä 

tuskin mikään kone 

tai laite joutuu niin 

kovalle koetukselle 

kuin pullonpalautuskone. 

Maltaan ja sokerin sekaista mössöä 

valuu liukuhihnalle ja sieltä edelleen 

herkkiin sähkömekaanisiin osiin. Tämän 

teknologian alkuaikoina 1980-luvulla 

olikin tärkein haaste, miten saada 

koneet toimimaan mahdollisimman häiriöttömästi. 

– Tämä haaste on yhä olemassa. Nykyään 

koneiden käytettävyys on kuitenkin 

toisella tasolla. Viime aikoina erityisesti 

tietotekniikka on kehittynyt, minkä ansiosta 

ajoittaiset pulmat ovat sekä kauppiaan 

että kuluttajan kannalta paljon joustavammin 

ratkaistavissa, tuotepäällikkö 

Christian Graumüller Wincor Nixdorf 

Technology GmbH:sta kertoo. 

Erityisesti pankkiautomaateistaan 

ja kassajärjestelmistään tunnettu saksalaisyritys 

lähti mukaan pullokonebisnekseen 

yritysoston kautta suhteellisen 

myöhään, mutta on jo onnistunut saavuttamaan 

merkittävän jalansijan erityisesti 

kotikentällään Saksassa sekä monissa 

muissa Euroopan maissa Suomi mukaan 

lukien. 

– Nykyään kaikissa kierrätyskelpoisissa 

pulloissa on Saksassa oltava 

Christian Graumüller näyttää, kuinka helppoa on 

pullokoneen peruspuhdistus tarkoitukseen varta 

vasten kehitetyllä laitteella. 

erityinen rekisteröintimerkki. Vaikka 

pullokohtaisesti kyse on tietysti pienistä 

summista, tässäkin asiassa sattuu organisoituja 

väärinkäytöksiä. Houkutuksen 

ymmärtää sitä taustaa vasten, että 

kierrätykseen kelpaamattomat pullot 

päätyvät kaatopaikoille. Kaatopaikkamaksu 

on Saksassa 25 senttiä pullolta. 

Esimerkiksi pullo mineraalivettä maksaa 

vähemmän. Sellaisen pullon kierrätettävyydellä 

on siis pullon sisältöä kalliimpi 

hinta, Graumüller selvittää. 

Pullomarkkinat voimakkaan 

muutoksen alla myös Suomessa 

Suomessa erilaisten palautuspullojen 

määrä on kasvanut reippaasti sen jälkeen, 

kun kierrätysmuovipullo tuli vuoden 

2008 alussa markkinoille. Uusien 

muovipullojen osuus lähti heti jyrkkään 

nousuun ja nyt kaksi vuotta markkinoille 

tulon jälkeen niiden osuus on jo noin 

neljännes kaikista kierrossa olevista juomapakkauksista. 

Kertamuovipullojen 

kasvu on tuonut uusia haasteita tunnistettavien 

muotojen suuremman määrän 

kautta. 

– Uusi kertatäyttöinen muovipullo on 

vaikeampi myös siksi, että sen muoto 

elää herkemmin. Tunnistusjärjestelmä 

perustuu viivakoodin lukemiseen ja pullon 

muodon optiseen hahmottamiseen, 

myyntipäällikkö Jukka Kauria Wincor 

Nixdorf Oy:stä kertoo. 

Jos pullo on matkalla kodista kauppaan 

vaikkapa lämpötilavaihtelun takia 

litistynyt kasaan, ei sen muoto ja mitoitus 

vastaakaan enää riittävän hyvin tietokantaan 

ohjelmoituja arvoja ja pantti 

jää saamatta vaikka viivakoodi olisi 

vielä luettavissakin. Näissä tapauksissa 

asiakas saa vielä kuitenkin uuden mahdollisuuden, 

sillä Wincor Nixdorfin auto- 


Wincor Nixdorf Oy:n viime 

lokakuussa suomalaiseen 

hypermarketiin asentama 

suurikapasiteettinen ja helposti 

huollettava taustalaitteisto. 

maatti osaa antaa epävarmasti tunnistetun 

pullon takaisin asiakkaalle oiontaa 

ja uutta yritystä varten. Jos sekään ei 

tuo toivottua tulosta, voi asiakas vielä 

tarkastuttaa pullon henkilökunnalla. 

– Mikäli etiketti viivakoodeineen ja 

panttimerkintöineen on päässyt irtoamaan, 

jää pantti saamatta, sillä pelkän 

muodon perusteella ei uusia muovipulloja 

voi hyvittää, Jukka Kauria toteaa. 

Kierrätysmuovipullojen rinnalla 

myös tölkkien osuus on jatkanut voimakasta 

kasvuaan: tätä nykyä jo useampi 

kuin joka toinen palautuva juomapakkaus 

on tölkki. Näiden kertatäyttöisten 

juomapakkausten merkittävin hyöty on 

takatiloissa ja paluukuljetuksissa saavutettavat 

säästöt, kun manuaalisen 

käsittelyn tarve vähenee ja tilankäyttö 

tehostuu. 

– Maksimaalinen tehonlisäys saavutetaan 

automaatin yhteyteen asennettujen 

puristimien avulla. Juuri tälle saralle 

olemme hiljattain lanseeranneet uuden 

Suomessa kehitetyn puristininnovaation, 

joka on verraton niin kapasiteetin 

kuin toimintavarmuudenkin suhteen, 

Kauria kertoo. 

Etähallintaa ja peruskoneita 

Etähallittavuus on päivän sana sekä 

Saksassa että muualla. Saksassa etähallittavia 

Wincor Nixdorfin pullonpalautusjärjestelmiä 

on asennettu yhteensä 

yli 8 000 kappaletta. Suomessa vastaavia 

on line -pullokoneita on runsaat 350 ja 

määrä kasvaa koko ajan. 

– Etähallittavuus on järjestelmien 

luotettavan käytön edellytys. Etäyhteyden 

kautta päivitetään automaatille 

ajantasaiset pullokirjastot, joiden perusteella 

tunnistus tapahtuu. Etähallinnan 

kautta voidaan tarkistaa automaatin eri 

osien asetukset ja tehdä niihin muutoksia, 

seurata automaatin palautusmääriä 

sekä katsoa vaikka yksittäisen palautetun 

pullon kuvaa ja varmistaa, onko 

siitä maksettu pantti oikein. Sen myötä 

kauppias voikin delegoida järjestelmän 

käyttöön liittyviä asioita järjestelmän 

toimittajalle, mikäli toimittajan kanssa 

on tehty myös ylläpitosopimus. Järjestelmään 

investoinut haluaa yleensä toki itsekin 

pitää hyvää huolta hankinnastaan, 

mutta monet kaupat ovat halunneet sopia 

palvelupaketista, johon kuuluu myös 

pullokoneen määräaikainen puhdistushuolto, 

Jukka Kauria toteaa. 

Tammikuisilla Wincor World -messuilla 

Paderbornissa Saksassa oli esillä 

uutta myös pullonpalautuskoneiden 

alalta. Etähallintaohjelmiston lisäksi 

uutuutena esiteltiin erityisesti pieniin 

kauppoihin ja huoltoasemille tarkoitettu 

peruskone. Se tunnistaa vain rajallisen 

määrän tavallisimpia virvoitusjuomapakkauksia, 

mutta samalla sen toimintavarmuuteen 

on kiinnitetty suurta 

huomiota. Saksassa tällaiset automaatit 

ovat osoittautuneet suosituiksi. Suomeen 

uutuusmalli on tulossa myöhemmin tänä 

vuonna. • 


Huhtikuu 

TYÖSSÄ TARPEEN 

Toyota Airportin 

myymälässä näytöissä 

mainostetaan 

sesonkituotteita ja 

-palveluita. 

Staattinen, painettu mainonta on myymäläympäristössä 

jo menneen talven lumia. Sähköiset julistepinnat 

ovat tätä päivää helpon ja oikea-aikaisen 

päivitysmahdollisuuden ja kustannustehokkuutensa 

ansiosta. Ne tuovat myös kaivattua lisämyyntiä. 

Teksti THEA EKHOLM Kuvat THEA EKHOLM ja Seasam 

Näytöillä kaivattua 

lisämyyntiä 

A 

utobrändi Toyota etsi 

muutama vuosi sitten 

jälleenmyyjilleen uusia, 

tehokkaita markkinointikanavia 

lisämyynnin 

saavuttamiseksi. Kolmeen pilottimyymälään 

otettiin koekäyttöön sähköiset 

näytöt, joissa markkinoitiin Toyotan 

oheistuotteita ja huollon lisäpalveluita. 

Pilottivaiheen jälkeen tuloksia verrattiin 

verrokkimyymälöihin, joissa näyttöjä ei 

ollut käytössä. 

– Sähköiset näytöt toivat myymälöihin 

selkeästi lisämyyntiä, joten ne 

otettiin käyttöön kaikissa Toyotan jälleenmyyntipisteissä. 

Toyotan edustajat 

Japanista asti ovat käyneet katsomassa 

järjestelmää, Toyota Airportin varaosapäällikkö 

Matti Peltonen kertoo. 

Toyotan jälleenmyyjillä on myynnissä 

niin paljon oheistuotteita ja erilaisia 

huoltopalveluita, ettei henkilökunta 

kerta kaikkiaan ehdi myydä kaikkea 

aktiivisesti asiakkaille. Ongelma on ratkaistu 

näyttöjen avulla, jotka on Toyota 

Airportissa sijoitettu huollonvaraustiskille, 

myymälän infopisteeseen sekä 


Myös kahviloissa näytöillä voi olla esillä päivän tarjous. 

Bensa-asemalla näyttö muistuttaa asiakasta tärkeistä 

käyttöyhteystuotteista. 

asiakkaiden kahvipisteeseen. 

– Näissä kohdin myymäläämme asiakas 

viettää aikaa, jolloin hän voi seurata 

näytön mainoksia ja tiedotteita. Sieltä 

hän saa sitten impulssin kysyä lisää jostain 

tuotteesta tai palvelusta, Peltonen 

toteaa. 

Esimerkiksi erilaisten sesonkituotteiden, 

kuten keväällä ajankohtaisen ilmastointilaitteen 

huollon, markkinoinnissa 

näytöt ovat olleet korvaamattomia. 

Aikaisemmin esimerkiksi Toyota Airportin 

myymälässä käytettiin perinteisiä 

banderolleja ja kehystettyjä A4-tulosteita. 

Nyt kaikki markkinointi tapahtuu 

näyttöjen kautta. 

Ravintoloissa ruokalistojen ja hinnastojen 

päivittäminen sähköisiin näyttöihin on helpompaa 

ja kustannustehokkaampaa kuin uusien menujen 

painaminen. 

– Toyota tekee kampanjoita, joissa on 

yleensä 15–20 erilaista mainosta. Kampanjat 

vaihtuvat neljä kertaa vuodessa. 

Lisäksi kauppiaat voivat tehdä järjestelmään 

myymäläkohtaista materiaalia. 

Näytöt ovat puhtaasti oma markkinointikanavamme, 

emme myy ilmoitustilaa 

ulkopuolisille, Peltonen kertoo. 

Liikkuva kuva tavoittaa kuluttajan 

Sekä pt- että erikoistavarakaupan 

myymäläympäristössä kampanjat ja 

tarjoukset vaihtuvat päivittäin ja viikoittain. 

Painetun markkinointimateriaalin 

päivittäminen ja vaihto paikalleen 

myymälässä on iso työ, ja ikävän usein 

jonnekin unohtuu väärä hintatieto tai 

kampanjakyltti, joka antaa asiakkaalle 

väärää tietoa. Sähköisten näyttöjen avulla 

tämä ongelma poistuu ja myymälän 

henkilökunta voi keskittyä myymiseen, 

kun markkinointimateriaalien päivitys 

hoituu keskitetysti ja etätyönä. 

– Varsinkin kaupan ketjut arvostavat 

tällaista mahdollisuutta, jossa keskitetysti 

voidaan päivittää ajankohtaiset 

kampanjatiedot vaikka 50 eri myymälään 

samalla kertaa, sähköistä Infogate 

-näyttöjärjestelmää markkinoivan Seasam 

Groupin myyntijohtaja Manu Mesimäki 

kertoo. 

Sähköisissä näytöissä voidaan hyödyntää 

vaihtuvaa still-kuvaa, joten materiaalin 

valmistaminen ei ole vaikeaa 

tai kallista. Monesti voidaan hyödyntää 

samaa materiaalia, jota käytetään vaikka 

esitteissä tai printtimediassa. 

– Still-kuvia vaihtamalla saadaan kuvaan 

liikettä, joka tavoittaa kuluttajan 

huomion tutkimusten mukaan seitsemän 

kertaa tehokkaammin kuin staattinen 

kuva, Mesimäki muistuttaa. 

Kuvien lisäksi näytölle voidaan laittaa 

väliin erilaisia tekstejä ja siinä voi 

olla vaikka alareunassa rullaava tekstipalkki. 

Mieti sisältö tarkkaan 

Sähköiset näytöt ovat osa yrityksen 

muuta mediamixiä eli niiden rooli ja 

tavoitteet on syytä miettiä tarkkaan. 

Käytetäänkö näyttöjä sisäänheittäjinä, 

kampanja-alustoina, lisäinformaation 

tarjoajina vai myymälän yleismediana. 

– Kunhan yritys miettii näyttöjen roolin 

ja sisällön tarkkaan, niin me hoidamme 

sitten kaiken muun, kuten laitteet, 

asennuksen, materiaalin muokkauksen, 

sisällön tuotannon, ja päivityksen, Mesimäki 

kertoo 

Koko palvelupaketti laskutetaan yritykseltä 

kuukausittain, joten se on helppo 

budjetoida. Kuluja voi myös jakaa vaikka 

tavarantoimittajan kanssa myymällä hänelle 

mainostilaa näytöiltä. 

– Ideana on, että näyttö tuo yrittäjälle 

enemmän rahaa kuin se kuukausikulut 

ovat. Muuten hommassa ei ole järkeä, 

Mesimäki muistuttaa. 

Infogate-järjestelmä on oma kokonaisuutensa 

eli se ei vaadi myymälältä 

muuta kuin sähköt ja nettiyhteyden. 

Mahdolliset huollot hoituvat etätyönä ja 

jos esimerkiksi näyttö rikkoutuu, kuuluu 

sen vaihto palvelupakettiin. • 


HOUKUTTELEE 

ASIAKKAITA! 

Ilmoittaudu 

kävijäksi 

TEHOSTA 

MYYNTIÄ! 

ja lue lisää 

PALKITSE HENKILÖSTÖÄ! 

nettisivuiltamme 

www.bbm.fi 

Tule Kannusta & Motivoi 

-tapahtumaan kuulemaan 

parhaat vinkit motivointiin 

ja kannustamiseen ja 

luomaan kontakteja alan 

yhteistyökumppaneihin. 

AJANKOHTA: 

29.4.2010 

PAIKKA: 

Wanha Satama, Helsinki 

KANNUSTA &MOTIVOI 

AUKIOLOAIKA: 

9.00–17.00. 


Asiaa yritysautopäättäjille | nro 1/2010 | 

Liite 

yritysautoista 

päättäville! 

» Koeajossa 

Land Rover Discovery ja 

Mercedes-Benz B 180 NGT 

» Artikkeli 

Automaattinen 

ajopäiväkirja – työssään 

ajavan unelmalaite 

» Artikkeli 

Tietokoneet ja 

elektroniikka parantavat 

autojen turvallisuutta 

Tieliikenneturvallisuus puhuttaa autoilijoita s. 56 

| Asiaa yritysautopäättäjille 


Lataa 

sähköisen 

myymälämainonnan 

opas: 

klikkaa 

seasam.com 

 

 

 

 

seasam.com 

 

 

 

 


LIITTEEN SISÄLTÖ 

46 .... Ajankohtaista asiaa 

yritysautojen maailmasta 

48 .... Land Rover Discovery – 

ylellisesti tiellä tai sen 

vieressä 

48 50 

50 .... Mercedes-Benz – maakaasulla 

ympäristöystävällisesti 

52 .... Automaattinen ajopäiväkirja 

– työssään ajavan 

unelmalaite 

54 .... Tietokoneet ja elektroniikka 

parantavat autojen 

turvallisuutta 

56 .... Tieliikenneturvallisuus 

puhuttaa autoilijoita 

52 54 


Thea Ekholm, thea.ekholm@bbm.fi 

Puhelin (09) 5421 0129 

Toimitussihteeri 

Piia Kunnas, piia.kunnas@bbm.fi 

puhelin (09) 5421 0130 

ULKOASU 

Taina Lassila, taina.lassila@bbm.fi 

Puhelin (09) 5421 0127 

ASIAKASPALVELU 

tilaukset@bbm.fi 

Puhelin (09) 5421 0100 

JULKAISIJA JA KUSTANTAJA 

Business to Business Mediat Oy 

PL 3, 02601 Espoo 

Puhelin (09) 5421 0100 

Faksi (09) 5421 0132 

www.bbm.fi 

KANNEN KUVA 

Maria Laiho 

ILMOITUSMYYNTI 

Jyri Laine, jyri.laine@bbm.fi 

Puhelin (09) 5421 0115 


UUTISIA & UUTUUKSIA 

Koonnut THEA EKHOLM 

Uusi Opel 

Movano 

saapui Suomeen 

Opelin uusi Movano on monipuolinen 

hyötyajoneuvo erilaisiin tarpeisiin. Valittavana 

on neljä eripituista ja kolme 

erikorkuista mallia. Uutuuden saa luonnollisesti 

umpiauton lisäksi myös muun 

muassa pikkubussina tai ilman päälirakenteita 

pelkkänä alustana. Myös auton 

kantavuus on kasvanut 2,5 tonniin, mikä 

riittää kovempaankin käyttöön. 

Movano-asiakkaat hyötyvät päästöihin 

perustuvasta verotuksesta, sillä uutuuden 

polttoaineenkulutus alkaa 7,8 litrasta 

sadalla kilometrillä ja CO2-päästöt 

203 g/km:sta. 

Movanon muotokieli noudattaa Opelin 

henkilöautoista tuttua linjaa. Ohjaamo 

puolestaan on entistä ergonomisempi 

ja näkyvyys autosta erinomainen. Myös 

Movanon varustelu on huippuluokkaa. 

Työsuhdeautoilijoita 

koulutetaan 

yhä enemmän 

Autopesun voi maksaa nyt 

matkapuhelimella tai Internetissä 

Jatkossa Shellin autopesun voi maksaa 

myös matkapuhelimella tai Internetissä. 

Internetissä maksutapoina ovat verkkopankki 

tai luottokortti. Matkapuhelimella 

tilattu autopesu veloitetaan matkapuhelinlaskussa. 

Pesuun oikeuttava koodi lähetetään 

maksutapahtuman jälkeen asiakkaan 

toiveen mukaisesti joko matkapuhelimeen 

sekä/tai sähköpostiin. Viestissä 

kerrotaan ostoaika sekä asiakkaan 

valitsema huoltoasema. Pesukoodi on 

voimassa 30 vuorokautta. Pesukoodi 

syötetään pesuhallin edessä olevaan 

päätteeseen, minkä jälkeen auton voi 

pestä normaalisti. Kyseisiä maksutapoja 

tarjoavia Shell-huoltamoita on Suomessa 

yli 60. 

Yritysautojen hallinnointi- ja rahoitusyhtiö 

LeasePlan on aloittanut yhteistyön 

ajovalmennuskeskus Premier 

Parkin kanssa ja tarjoaa asiakkailleen 

turvallisen ja taloudellisen ajon 

valmennusta. Ajokoulutus voidaan 

toteuttaa koko henkilöstölle kampanjaluonteisesti 

tai kullekin kuljettajalle 

aina uuden ajoneuvon hankinnan yhteydessä. 

Ajovalmennuksessa on otettu huomioon 

tasapuolisesti taloudellisuus ja 

turvallisuus. Valmennukset toteutetaan 

mahdollisimman tehokkaassa aikataulussa 

ja koulutusajankohdissa on 

huomioitu ihmisten kiireinen työtahti. 

– Ajokoulutusta voidaan verrata ensiapukoulutukseen, 

jonka sisältämiä 

asioita pitäisi kerrata säännöllisesti 

muutaman vuoden välein. Oppien päivittämisen 

tarvetta lisää myös autojen 

tekniikan nopea kehittyminen, Lease- 

Planin toimitusjohtaja Petteri Pihlas 

toteaa. 



KOEAJOSSA 

Land Rover Discovery 4 

”Koeajossa 

puolentoista 

tonnin vene tuli 

perässä täysin 

tunteettomasti.” 


Brittien ylpeys, Land Roverin Discovery-maasturimalli 

täytti juuri 20 vuotta, ja sen uusin versio on mallisarjan 

neljäs sukupolvi. Tämä lähes viisimetrinen ja kaksi 

metriä leveä kolossi saa tien päällä ansaitsemansa 

huomion niin hyvässä kuin pahassa. 

Teksti ja kuvat TIMO ESKELI 

Land Rover Discovery 

- ylellisesti tiellä tai sen vieressä 

L 

and Rover Discovery 4 on 

mielenkiintoinen yhdistelmä 

vanhaa ja uutta. Ulkoa 

auto näyttää kömpelöltä 

ja arkiselta. Kun astuu 

sisälle, kaikki muuttuu. Auto on sisältä 

ylellinen ja viihtyisä. Varustelu on 

erinomainen alkaen ylellisestä nahkaverhoilusta 

suureen joukkoon ajamista 

tukevia teknisiä hienouksia. 

Tilaa Discoveryssä on ruhtinaallisesti. 

Autossa löytyy istumapaikat parhaimmillaan 

jopa seitsemälle henkilölle. Viimeinen 

penkkirivi kääntyy näppärästi 

lattian alle. Silloin tavaratilaa on ruhtinaalliset 

1 260 litraa. Maksimissaan tavaratilaa 

on järjesteltävissä sisätiloihin 

reilut 2 500 litraa. 

Discoveryyn löytyy kaksi eri TDV6- 

dieselmoottorivaihtoehtoa. 2,7 litran kone 

tarjoaa 190 hevosvoiman tehon 440 

newtonin väännöllä. Koeajoautossa oli 

kolmen litran 245 hevosvoiman ja 600 

newtonin tehopakkaus. Koneet on kehitetty 

Fordin ja PSA:n yhteistyönä. 

Kolmen litran diesel antaa Discoverylle 

tehokkaan henkilöauton suoritusarvot. 

Auto kiihtyy nollasta sataan alle kymmenessä 

sekunnissa. Kuudensadan newtonin 

vääntö tuo lisäarvoa erityisesti kun 

vedetään isoja massoja. 

Koeajossa puolentoista tonnin vene 

tuli perässä täysin tunteettomasti. Perävaunun 

vakautusjärjestelmä (Trailer 

Stability Assist) auttaa yllättävissä tilanteissa. 

Jatkuva neliveto ja elektronisesti 

ohjattu tasauspyörästön lukko luovat 

Tekniset tiedot 

Iskutilavuus ............2 993 cm³ 

Teho .........................180 kW/245 hv 

Vääntö .....................600 Nm 

Kiihtyvyys ..............9,6 s 0–100 km/h 

Huippunopeus .......180 km/h 

CO2 ......................... 244 g/km 

Kulutus ....................EU-yhd. 9,3 l/100 km 

Autotoday-arvostelu 

(asteikko 1–5) 

Ajettavuus ja hallittavuus ................... 4,5 

Taloudellisuus ja ekologisuus ................3 

Suorituskyky ............................................4 

Design ......................................................3 

Varustetaso ......................................... 4,5 

Kokonaisarvosana ..................................4 

perustan maasto-ominaisuuksille. Land 

Roverin kehittämällä Terrain Response 

-järjestelmällä tehdään sitten hienosäätö. 

Kuljettaja voi viisiasentoisella kytkimellä 

valita ajotilanteeseen ja olosuhteisiin 

parhaiten sopivat asetukset. Järjestelmä 

säätää automaattisesti moottorin, vaihteiston, 

jousituksen ja pidonhallinnan 

toiminnan optimaaliseksi. 

Ilmajousitus mahdollistaa runsaan 

maavaran, ja tarvittaessa auton voi laskea 

matalampaan asentoon vaikkapa 

lastauksen ajaksi. 

Korkea auto ja isojen ikkunoiden esteetön 

näkyvyys ovat yhdistelmä, jotka 

luovat hyvän pohjan ajonautinnolle. 

Vaikka Discovery on ulkoiselta habitukseltaan 

kankean näköinen, on ajo normaaliteillä 

erittäin miellyttävää - jopa 

herrasmiesmäistä. Ja kun poistutaan 

pääteiltä, apuun voidaan ottaa ennakkoon 

ohjelmoidut maastoajo-ohjelmat. 

Vaihtoehtoja löytyy niin mutaan kuin 

alamäkeen. 

Työhön tai harrastukseen 

Discoveryn erityisvahvuutena ovat hyvät 

ominaisuudet huonoissa olosuhteissa 

sekä vahva vetokyky. Tämä yhdistelmä 

tekee siitä hyvän työkalun kaikille niille, 

jotka joutuvat työn tai harrastuksen 

puolesta liikkumaan huonohkoilla teillä 

tai tarvitsevat tanakkaa veturia. 

Arkisen työkäytön lisäksi on olemassa 

myös joukko kansalaisia, joilla on varaa 

hankia auto ihan harrastamistakin 

varten. Esimerkiksi metsästysreissuille 

Discovery antaa hyvät ajo-ominaisuudet 

matka-ajossa ja suorituskyvyn, kun mennään 

metsäteille. Eikä eteneminen pysähdy, 

vaikka tarvitsisi hieman oikaista 

maastossakin. 

Kalareissuilla Discovery soveltuu veturiksi 

isollekin veneelle. Lisäksi tulevat 

seikkailijat, jotka hakemalla hakevat 

haasteita. Näiden henkilöiden keskuudessa 

Discovery on ollutkin perinteisesti 

suosittu peli. • 


KOEAJOSSA 

Autoiluun haetaan ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. 

Sähköautot ovat vasta tulossa, eikä niiden lopullisesta 

läpimurrosta ole vielä varmuutta. Yksi vaihtoehto on 

maakaasuauto. Kokeilimme Mercedes-Benzin mallia 

B 180 NGT, joka toimii sekä bensiinillä että maakaasulla. 

Teksti ja kuvat CLAS VON BELL 

Mercedes-Benz - maakaasulla 

ympäristöystävällisesti 

K 

aasuauto maksaa noin 

kymmenen prosenttia 

enemmän kuin bensiinimalli, 

mutta vastineeksi 

saa pienemmät 

käyttökulut. 

Automaattivaihteisen kaasuauton 

hiilidioksidipäästöt ovat 139 grammaa 

kilometriltä, kun vastaava bensiinimallin 

päästömäärä on 171 grammaa. Kaasuauton 

päästöt arvioidaan siis noin 20 

prosenttia pienemmiksi kuin bensiinimallin. 

Kaasun hinta on noin 1,07 euroa kilolta, 

ja jos auto kuluttaa runsaat 5 kiloa 

sadalla kilometrillä, sadan kilometrin 

matkan polttoaineen hinta on alle 5,5 

euroa. Jos bensiinin litrahinta on noin 

1,4 euroa ja kulutus 8 litraa, sadan kilometrin 

polttoainekustannus on noin 11 

euroa. Parhaimmillaan kaasuajossa kertyy 

säästöä yli viisi euroa sataa kilometriä 

kohti. Kymmenellä tuhannella kilometrillä 

säästö on noin 500 euroa. Tämä 

edellyttää sitä, että ajetaan pelkästään 

kaasulla. 

Kaasuauton ympäristöystävällisyyttä 

lisää se, että siitä ei tule hiukkaspäästöjä, 

kuten dieselistä. 

Aito Mersun tuntu 

Ennen testiä oli jo tiedossa, että auto 

vaihtaa automaattisesti polttoaineesta 

toiseen. Silti vaihdon huomaamattomuus 

yllätti. Ajossa bensan ja kaasun 

eroa ei huomaa millään tavalla. Polttoaineen 

voi itse valita käyttökytkimistä, 

jos on erityinen syy vaihtaa toiseen polttoaineeseen. 

Polttoaineratkaisua lukuun ottamatta 

auto on aivan tavallinen B-sarjan malli. 

Auto kulkee vakaasti ja ohjaus on tanakka. 

Moottorin melu ei kantaudu sisään. 

Kuljettajan paikalla kaikki on kunnossa 

eikä matkustajillakaan ole valittamista. 

Tavaratila on riittävän suuri arkikäyttöön. 

Korkean pohjaratkaisun ansiosta 

autoon on helppo nousta, mitä osataan 

varmasti arvostaa vanhemmissa ikäluokissa. 

Auto on tavallinen auto, jonka ainoa 

ero on hiukan tavallisuudesta poikkeava 

tankkaus. Mercedes on jopa onnistunut 

säilyttämään alkuperäisen bensiinitankin. 

Maakaasu on ympäristöteko 

Maakaasun tankkaaminen ei eroa bensiinin 

tankkauksesta juuri ollenkaan. 

Gasumin kaasuasemia varten pitää olla 

Gasumin luottokortti, jonka avulla tankkaus 

maksetaan. Aino ero bensiinitankkaukseen 

verrattuna on se, että tankkauspistooli 

on lukittava täyttöaukkoon. 

Lukitus on välttämätön kaasusäiliöiden 

paineen takia. 

Maakaasuauton ympäristötasetta parantaa 

sekin, että kaasun jakelu asemille 

ei vaadi maantiekuljetuksia. Kaasuhan 

tulee asemille putkea pitkin, joten jakelu 

ei kuormita ympäristöä. 

Maakaasuyhtiö Gasum on jo vuosia 

laajentanut maakaasuasemien verkostoa. 

Kevään aikana käytössä on jo 16 

asemaa eri puolilla maata. 

Monikäyttökori 

Autossa on nelisylinterinen kahden litran 

bensiinikäyttöinen rivimoottori, jonka 

teho on 116 hevosvoimaa. Moottorissa 

ei ole turboa. Suurin vääntömomentti on 

165 newtonmetriä, moottorin 3 500 kierroksilla. 

Koeautossa oli automaattivaihteisto 

ja vakionopeussäädin. 

Kaikissa pyörissä on lukkiutumattomat 

levyjarrut. Autossa on lisäksi hätäjarrutehostin, 

luistonestojärjestelmä ja 

ajonvakautusjärjestelmä. Auto on etuvetoinen. 

Mercedeksen B-sarja kuuluu merkin 

pikkuautoihin, mutta sen koko riittää pienen 

perheen käyttöön. Kori on viisiovinen 

monitoimikori, ja takapenkit voi kääntää 

alas. Apukuskin penkin selkänoja kaatuu 

tarvittaessa eteenpäin, jolloin tilaa on 

pitkillekin tavaroille. Takaselkänoja paikallaan 

auton tavaratila on 544 litraa ja 

penkit käännettynä 1 645 litraa. 

Mersussa on perinteisesti pitkä vakiovarustelista. 

Tässä mallissa on muun 

muassa mäkilähtöavustin, rengaspainevaroitin, 

bluetooth-yhteys ja lämmitettävät 

sivupeilit. Lasinnostimet ovat sähkötoimiset 

vain etuovissa. Lisävarustelista 

on kattava. 

Jos haluaa Mersun ja ympäristöystävällisyys 

on samalla tärkeä valintaperuste, 

kaasukäyttöinen B-malli on varteenotettava 

vaihtoehto. B-malli on toiseksi 

edullisin Mercedes, sen saa halvimmillaan 

30 000 eurolla. • 


Mercedes-Benz B 180 NGT 

”Parhaimmillaan 

kaasuajossa 

kertyy säästöä yli 

viisi euroa sataa 

kilometriä kohti.” 



Moni meistä tuskailee 

päivittäin ajopäiväkirjan 

täyttämisen kanssa. 

Vihdoinkin teknologia 

on tullut avuksemme. 

Markkinoille on tullut 

ratkaisuja, jotka helpottavat 

oleellisesti ajopäiväkirjan 

täyttämistä. Tutustuimme 

kahteen markkinoilla 

olevaan tuotteeseen. 

Teksti TIMO ESKELI 

Kuvat Yritykset ja Futureiamgebank 

Automaattinen ajopäiväkirja – 

työssään ajavan unelmalaite 

K 

aikille työajoja autolla 

ajaville tutusta ajopäiväkirjan 

täyttämisestä 

on nyt mahdollista 

päästä eroon. Autoon 

sijoitettava paikannuslaite yhdistettynä 

helppokäyttöiseen web-käyttöliittymään 

pitää ajopäiväkirjan automaattisesti 

ajan tasalla. 

Laite kerää ja lähettää automaattisesti 

ajoreitit ja -ajat verkkopalveluun. 

Kilometrikorvausten ja verovähennysten 

laskeminen helpottuu, koska palvelusta 

saadaan valmiit ajopäiväkirjat ja raportit, 

jotka voidaan toimittaa niin palkanlaskijalle 

kuin verottajallekin. Ajopäiväkirjan 

lisäksi verkkopalvelusta saadaan 

ulos kartta, josta näkyy missä autolla on 

ajettu. 

Palvelun käyttämiseksi ajoneuvoon 

asennetaan laite, joka on varustettu 

satelliittivastaanottimella ja GPRSominaisuuksilla. 

Käyttöä ohjataan 

painonapilla, joilla valitaan onko kyseessä 

työ- vai yksityisajo. Laitteen 

vaatima GPS-antenni asennetaan lähelle 

tuulilasia, jotta saadaan yhteys 

satelliittiin. 

Automaattisen ajopäiväkirjan kustannukset 

muodostuvat laitteen perusmaksusta 

ja erikseen perittävästä palvelun 

kuukausimaksusta. Kuukausimaksu 

kattaa laitteen vaatiman liittymän sekä 

datasiirtokustannukset kotimaassa. 

Valmistajasta riippuen laite voi olla 

kiinteästi asennettu tai siirrettävä. 

Käytössä koettua 

Tuotteissa on eroja. Helpten One asennetaan 

kiinteästi kun taas MaxTech on siirrettävä 

laite. Myös käyttöliittymät ovat 

hyvin erilaiset. MaxTechin palvelussa 

kilometrit kiinnitetään matkamittarin 

lukemiin, kun Helptenin palvelussa näkyy 

ainoastaan ajetut etäisyydet ilman 

auton mittarilukemia. 

MaxTechin järjestelmään voidaan 

luoda useita autoja ja useita henkilöitä. 

Palvelun käyttö on helppoa ja suoraviivaista. 

MaxTechin käyttöönotossa 

oli aluksi jonkin verran haasteita selaimen 

kanssa. Valmistaja kuitenkin 

korjasi puutteet ja toimimattomuudet 

nopeasti. 

Helptenin palvelu on kokonaisuudessaan 

monipuolisempaa ja käyttöliittymä 

on viimeistellymmän näköinen. Helptenin 

palvelussa karttojen latautumien 

tapahtuu myös nopeammin. Omien tietojen 

syöttäminen ja muokkaaminen on 

työläämpää kuin kilpailijan. 

Normaalissa ajopäiväkirjakäytössä ei 

ole juuri merkitystä kumman palvelun 

ottaa käyttöönsä. Molemmat palvelut 

tuottavat ajopäiväkirjat automaattisesti 

hyvin kivuttomasti. Palvelut sopivat 

mainiosti sekä työsuhdeautoilijoille, että 

kilometrikorvauksia nostaville. Suosittelen. 

• 


Helpten One 

MaxTech 

Helpten One on henkilökohtainen verkossa käytettävä ajopäiväkirjapalvelu, joka 

kirjaa automaattisesti työ- ja yksityisajot. Palvelu tallentaa ajojen ajankohdat, alkuja 

loppuosoitteet sekä kilometrit. Tietoja voi tarvittaessa korjata ja täydentää. 

Matkalaskun liitteet ja yhteenvedot työ- ja yksityisajoista voidaan tulostaa palvelun 

web-liittymästä. Palvelua voi myös hyödyntää oman kilometrikertymän analysointiin 

ja tarvittaessa ajoneuvon sijainnin selvittämiseen. 

Palvelun toteuttamiseksi auto varustetaan kiinteällä laitteella. Laite voi olla 

käyttäjältä piilossa. Käyttäjälle näkyy valintanäppäinlaite, jolla kuljettaja voi valita 

ajaako yksityisajoa vai työajoa. 

Helpten One -ajopäiväkirjapalvelun aloitusmaksu 

on 99 euroa ja palvelun käyttö maksaa 33,90 euroa 

kuukaudessa. Hinnat sisältävät palvelun käyttöoikeuden 

sekä ajoneuvolaitteiston käyttöoikeuden ja 

asennuksen. 

Pohjola Vakuutuksen autovakuutusasiakkaat 

voivat saada palvelun ilman aloitusmaksua hintaan 

13,90 euroa kuukaudessa. Erikoishinta edellyttää 

osallistumista Pohjola Vakuutuksen vakuutustutkimukseen. 

Yrityksille on saatavilla oma Helpten Fleet -palvelu. 

Palvelussa nähdään yhdellä silmäyksellä missä palvelun 

piirissä olevat yrityksen autot ovat menossa. Järjestelmästä 

saadaan myös ajetut ajoreitit, autokohtaiset 

ajohistoriat, luokitellut raportit sekä ajopäiväkirjat. 

Fleet-palveluun voidaan kytkeä myös ajajan tunnistus. 

MaxTech automaattinen ajopäiväkirja 

on perusperiaatteeltaan hyvin samanlainen 

kuin HelpTen One. Palvelu tallentaa 

automaattisesti ajoon liittyvät 

tiedot verkkopalveluun, jossa ne ovat 

muokattavissa ja tulostettavissa. Materiaali 

voidaan myös siirtää esimerkiksi 

Exceliin jatkokäsittelyyn. 

Itse Maxtech-ajopäiväkirjalaite on 

siirrettävä. Ajopäiväkirjalaite on paketoitu 

valkoiseen kanttiseen koteloon. 

Laite on oltava näkyvillä, sillä siihen on 

liitetty keinukytkin, jolla valitaan onko 

kyseessä työajo vai yksityisajo. 

Laitteesta lähtee kaksi johtoa. Toinen 

on GPS-antennia varten ja toinen 

on virtajohto. 

Virtajohto voidaan kytkeä kiinteästi 

autoon tai vaihtoehtoisesti tupakansytyttimeen. 

Palvelua tarjotaan kampanjatarjouksena, 

jossa ajopäiväkirjalaite maksaa 

249 euroa toimituskuluineen. Lisäksi 

tulee 20 euron kuukausimaksu. 



Autojen turvavarusteet ovat parantuneet merkittävästi 

vuosien kuluessa. Kehittyneen tietotekniikan ansiosta 

autoa ajaa yhä enemmän tietokone eikä ihminen. 

Nykyisissä autoissa on runsaasti turvallisuuteen 

vaikuttavaa elektroniikka. Lisää on tulossa koko ajan. 

Teksti CLAS VON BELL Kuvat AutoToday, Mercedes-Banz ja Volvo 

Tietokoneet ja elektroniikka 

parantavat autojen turvallisuutta 

A 

utojen turvavarusteet 

ryhmitellään aktiivisiin 

ja passiivisiin. Passiiviset 

turvavarusteet tarkoittavat 

esimerkiksi 

auton korin kestävyyttä kolarissa. Aktiiviset 

turvavarusteet pyrkivät aktiivisesti 

vähentämään onnettomuuksia tai 

vähentämään vahinkoja onnettomuustilanteissa. 

Ensimmäisiä aktiivisia turvavarusteita 

olivat lukkiutumattomat jarrut 

eli ABS-jarrut. Ne tulivat markkinoille 

1970-luvun lopussa. Lukkiutumattomia 

jarruja käytettäessä auto säilyttää ohjattavuutensa, 

vaikka jarrupoljin painetaan 

pohjaan. 

Toinen merkittävä aktiivinen turvavaruste 

on 1990-luvun puolivälissä 

markkinoille tullut ajovakauden hallintajärjestelmä, 

joka torjuu sivuluisuja 

ja pyörähdyksiä. Se on jo monen auton 

vakiovaruste ja tarjolla lisävarusteena 

halvempiinkin autoihin. 

Ajovakauden hallintajärjestelmä havaitsee 

alkavan pidon menetyksen ja korjaa 

tilanteen joko rajoittamalla moottorin 

voimantuottoa tai jarruttamalla yhtä tai 

useampaa pyörää. Lisäksi se estää pyörien 

lukkiutumisen moottorijarrutuksessa. 

Kun järjestelmä on toiminnassa, 

autoa on vaikeata saada esimerkiksi sivuluisuun. 

Aktiivisia turvajärjestelmiä on jo muitakin. 

Tyypillisesti uudet ratkaisut otetaan 

käyttöön ensin kalliimmissa automalleissa, 

mutta myöhemmin tekniikka 

yleistyy myös muissa malleissa. 

Esimerkiksi auton turvajärjestelmä 

voi säätää nopeuden edellä ajavan nopeuden 

mukaan. Kun edellä ajava hiljentää, 

perässä ajavan auton turvajärjestelmä 

havaitsee etäisyyden muutoksen ja laskee 

nopeutta vastaavasti. Myös hätäjarrutus 

voi aktivoitua automaattisesti, jos 

auton eteen tulee yllättävä este. 

Kaupunkiliikenteessä auto voi tarkkailla 

etualaa sekä tutkan että kameran 

avulla. Jos ajoväylälle tulee yllättäen jalankulkija, 

auto voi joko varoittaa kuljettajaa 

tai jarruttaa automaattisesti. 

Kuljettajan vireystila seurannassa 

Jopa 90 prosenttia kaikista liikenneonnettomuuksista 

johtuu kuljettajan tarkkaavaisuuden 

herpaantumisesta. Siksi 

on kehitetty järjestelmä, joka seuraa kuljettajan 

toimintaa ja herättää hänet, jos 

hän esimerkiksi on nukahtamaisillaan. 

Järjestelmä havaitsee normaalista 

poikkeavan ajotavan esimerkiksi seuraamalla 

ohjauspyörän liikkeitä. Jos 

järjestelmä havaitsee ajotavassa merkkejä 

väsymyksestä tai tarkkaavaisuuden 

herpaantumisesta, se herättää kuljettajan 

äänimerkillä. Samalla kojetauluun 

syttyy taukoa ehdottava viesti. 

Kuljettajan tarkkaavaisuuden herpaantuessa 

auto voi ajautua vahingossa 

toiselle kaistalle tai kokonaan ulos tieltä. 

Tämän estämiseksi on kehitetty kaistavaroitin. 

Se seuraa kaistamerkintöjä digitaalisella 

kameralla ja antaa äänimerkin, 

jos auto ajautuu yli kaistaviivan. 

Kaistanvaihdon turvallisuutta parantaa 

myös järjestelmä, joka valvoo peilien 

kuolleita kulmia ja varoittaa katveessa 

olevasta autosta ääni- ja valomerkein. 

Jos kolari näyttää väistämättömältä, 

auton turvajärjestelmä analysoi tunnistimien 

tiedot ja esimerkiksi kiristää 

turvavyöt, siirtää etumatkustajan istuimen 

parempaan asentoon sekä sulkee 

sivulasit ja kattoluukun. Niskatuet 

voivat liikkua hiukan eteenpäin, jolloin 

ne torjuvat tehokkaammin vakavia niskavammoja 

aiheuttavan piiskaretkahduksen. 

Tarjolla on myös järjestelmä, jonka 

kamera tunnistaa nopeusrajoitusmerkit 

ja joka ilmoittaa nopeusrajoituksen näytöllä. 

Kuljettajan havainnointikykyä pimeässä 

parantaa infrapunatekniikalla toimiva 

yönäkö. Se tuottaa auton näyttöön 

infrapunakuvan pimeän tien mahdollisista 

esteistä, kuten jalankulkijoista tai 

eläimistä. 

Valot kehittyvät huimaa vauhtia 

Autojen valot kehittyvät huimaa vauhtia. 

Esimerkiksi ajovalot voivat kohtaamistilanteessa 

vaihtua automaattisesti 

kaukovaloilta lähivaloille ja päinvastoin. 

Valot voivat kääntyä mutkissa, mikä 

parantaa kaarrenäkyvyyttä. Erityiset 

kääntymisvalot syttyvät käännettäessä 

ohjauspyörää mutkissa ja risteyksissä. 

Valot säätyvät myös oikealle korkeudelle 

auton kuorman mukaan. 

Parhaiten valaisevat nykyään ksenonvalot. 

Valokuvio voi muuttua automaattisesti 

sen mukaan, ajetaanko maantiellä, 

moottoritiellä tai sumussa. 


Esimies: jätä työasiat työpaikalle 

ja 

Anna asiantuntijan 

hoitaa ammattiliittoasiasi 

 

 

 

 

 

 

 

2 | 2010 KaupanK Maailma 57

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry 

Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa 

JÄSENHAKEMUS 

Jäljempänä mainitut työnantaja ja työntekijä ovat tänään tehneet jäsenmaksun perinnästä seuraavan sopimuksen: 

Jos työnantajan allekirjoitus puuttuu, käsitellään lomake itsemaksavan jäsenen jäsenhakemuksena tai jäsentietojen muutosilmoituksena. 

Jäsenyys 

Työntekijän 

henkilötiedot 

Haen 

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenyyttä 

vain Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n ja ao. jäsenyhdistyksen jäsenyyttä 

vain Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenyyttä 

uusi jäsen 

työnantajatietojen muutos 

liiton vaihto 

Liittymispäivä pv kk vvvv (jäsen täyttää) 

Jäsennumero (liitto täyttää) Yhdistysnumero (liitto täyttää) Liittonumero 

028 

Henkilötunnus 

Sukunimi ja etunimet (kutsumanimi alleviivattava) 

Lähiosoite 

Sähköpostiosoite 

Postinumero ja postitoimipaikka 

Kansalaisuus, ellei Suomen 

Työntekijän 

muut tiedot 

Puhelin kotiin Puhelin toimeen Matkapuhelin Äidinkieli 

Ammattinimike / toimiala (esim. kauppa) 

Edellinen liitto / työttömyyskassa 

Nykyinen työsuhde vuodesta 

Työsuhde 

Suomi Ruotsi Muu, mikä 

Työaika 

Vakinainen määräaikainen kokoaikainen 

Jäsenyyteni siellä päättyi 

Nykyinen tehtävä vuodesta 

Palkka euroa/kk (luottamuksellinen) 

osa-aikainen 

tuntia/vko 

Vanhana jäsenenä siirtyminen edellyttää 

siirtymistä toiseen työttömyyskassaan 

kuukauden kuluessa. 

Peruskoulutus 

Kansakoulu / keskikoulu / peruskoulu 

Ylioppilas Keskiaste Korkea-aste 

Tiedot työntekijän 

tai hänen perheenjäsenensä 

Omistus 

Omistan itse % Samassa taloudessa asuva perheeni omistaa % 

omistus- 

Yritysmuoto 

osuudesta työnantajayrityksessä 

Osakeyhtiö Kommandiittiyhtiö Avoin yhtiö Muu, mikä 

Asema 

Toimitusjohtaja Hallituksen jäsen Muu, mikä 

Palkan vakuutuksenalaisuus edellyttää, 

että siitä on suoritettu ennakonpidätys 

ja sosiaaliturvamaksu. 

Jäsenmaksun 

perintä 

V altuutus ja 

voimassaolo 

Suoramarkkinointi 

Päiväys ja työntekijän 

allekirjoitus 

Jäsenmaksun työntekijä maksaa itse (itsemaksava) työnantaja perii, alkaen 

Täytä vielä alempana oleva lomakkeen kohta Työnantajan tiedot 

ja postita lomake kokonaisuutena liittoon 

Jäsenmaksusuorituksen saaja 

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry, PL 30, 15101 LAHTI 

Tällä valtakirjalla työnantaja perii liiton ja sen paikallisyhdistyksen sekä työttömyyskassan jäsenmaksun liiton vuosittain ilmoittaman jäsenmaksuperusteen mukaisesti. Tällä 

valtakirjalla valtuutetaan samalla työttömyyskassa perimään jäsenmaksun työttömyyskassan maksamista ennakonpidätyksen alaisista etuuksista voimassa olevien 

päätösten mukaisesti sekä vastaavasti liiton perimään jäsenmaksut sen paikallisyhdistysten ja työttömyyskassan puolesta. 

Tämä sopimus on voimassa työnantajan allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkauden alusta lukien toistaiseksi. Valtuutukset ovat voimassa toistaiseksi 

valtakirjassa mainittuun työnantajaan tai kunnes ne kirjallisesti peruutetaan. Työntekijä voi irtisanoa sopimuksen päättyväksi irtisanomista lähinnä seuraavan täyden 

perintäkauden kuluttua umpeen. Tällä valtakirjalla kumotaan mahdollisesti aiemmin annettu jäsenmaksun perintäsopimus. Tällä sopimuksella valtuutetaan 

ammattiliitto/työttömyyskassa ilmoittamaan erostani aiempaan ammattiliittoon/työttömyyskassaan. 

Osoitetietojani ei saa käyttää muuhun kuin jäsenmarkkinointiin 

______ / ______ 20______ 

Anna lomake työnantajan täytettäväksi kohdan Työnantajan tiedot osalta. 

Työnantaja toimittaa sen jälkeen lomakkeen liittoon. 

Y-tunnus 0288901-8 

Puh. (03) 875 800, fax (03) 734 9002 

TYÖNANTAJA TÄYTTÄÄ (JOS MAKSAT ITSE, TÄYTÄ SILLOIN TUMMENNETUT KOHDAT ITSE) 

Työnantajan täydennettyä tietonsa alle on kopio lomakkeesta toimitettava liittoon välittömästi, koska työttömyyskassajäsenyys alkaa aikaisintaan vasta, kun liitto saa tiedon perinnän alkamisesta. 

Työnantajan nimi 

Työntekijän työpaikka 

Työnantajan 

tiedot 

Lähiosoite 

Työpaikan osoite 

Postinumero 

Postitoimipaikka 

Postinumero 

Postitoimipaikka 

Puhelinnumero 

Puhelinnumero 

Työnantajan Y-tunnus 

Työnantaja perintä alkaa 

Palkkakonttori/käytetty tilitoimisto 

Tilitystunnus (Sampo Oyj) 

Yhteyshenkilö (tilitysten ja perinnän suorittaja) 

Puhelinnumero 

Faxnumero 

Työnantajan 

päiväys ja 

allekirjoitus 

______ / ______ 20______ 

Vain, jos työnantaja perii 

Nimen selvennys ja asema 

 


FRANCHISING 

Huhtikuu 

Puotilan vanhan ostoskeskuksen R-kioski avaa ovensa 

arkisin jo kello seitsemän. Aamuisin tiskin takana 

on yleensä kioskiyrittäjä Katja Toivonen, joka juhlii 

huhtikuussa yrittäjäuransa yksivuotispäivää. 

Teksti ja kuva THEA EKHOLM 

Juhlapyhät ovat 

kioskiyrittäjän arkea 

V 

uoden kioskiyrittäjäuransa 

aikana Katja Toivosesta, 

31, on tullut tuttu 

monen kanta-asiakkaan 

kanssa. Lähes jokainen 

kioskin asiakas tervehtii häntä henkilökohtaisesti 

ja kyselee kuulumisia. 

– Olen tällainen sosiaalinen ja avoin 

persoona, joka tykkää ihmisistä. Erilaiset 

asiakkaat ovatkin mielestäni parasta 

tässä työssä, Katja kertoo. 

Katja päätyi kioskiyrittäjäksi monen 

mutkan kautta. Kaupallisen koulutuksen 

saanut nuori nainen päätyi ensin 

kauneudenhoitoalalle, vaikka jo koulussa 

kuultu K-kauppiaan puheenvuoro oli 

saanut miettimään yksityisyrittäjyyttä. 

– Menin vielä pankkiin töihin, mutta 

siellä koin, että työ ei antanut tarpeeksi 

haasteita ja aloin miettiä yrittäjyyttä 

uudestaan. 

Katjan hyvä ystävä oli toiminut R- 

kioskikauppiaana 16 vuotta ja kehui 

konseptia. Lopulta Katja päätti laittaa 

hakemuksen Rautakirjalle ja yrittäjäystävä 

kirjoitti vielä mukaan suositukset. 

Muutaman kuukauden päästä Katjalla 

oli oma R-kioski Puotilassa. 

– Ystävän suositukset nopeuttivat 

prosessia ja minulla kävi hyvä tuuri, sillä 

Puotilan kioskin edelliset yrittäjät olivat 

juuri jäämässä eläkkeelle. 

Juhlapyhät, jolloin kaupat eivät ole auki, ovat 

kioskiyrittäjille hyvää kaupantekoaikaa. – Silloin 

meillä on kioskissa suurempi tuotevalikoima ja aina 

kaksi henkeä töissä. 

Ketju antaa vankan tuen 

Katja kiittelee R-kioskin franchisingkonseptia 

monipuolisesta tuesta aloittelevalle 

yrittäjälle. Jokaiseen ongelmaan 

on saanut apua nopeasti ja oma 

aluemyyntipäällikkö sekä muut kioskiyrittäjät 

ovat olleet tukena. 

– Pääsin suorittamaan tärkeää kioskiharjoittelua 

tulevaan omaan kioskiini. 

Harjoittelu kesti noin kolme viikkoa 

ja tein sitä oman työni ohessa. Lisäksi 

olin muutaman päivän koulutuksessa 

Rautakirjalla. Parhaiten kuitenkin opin 

kaikki Veikkauksen peleihin, matkalippujen 

myyntiin, pakettien noutamiseen 

ja Lippupalvelun tuotteisiin liittyvät asiat 

käytännön työssä tiskin takana. 

Vaikka Katja oli opiskellut ja harjoitellut 

ahkerasti, ei ensimmäinen päivä 

kioskiyrittäjänä mennyt ihan putkeen. 

– Ensimmäisenä päivänä ei toiminut 

mikään tekninen laite ja heti alkuun hajosivat 

muun muassa kovalevy ja näyttö. 

Onneksi R-kioskin tukipalveluista sai 

heti apua ja asentaja toi uudet laitteet 

todella nopeasti. 

Perheen tuki takana 

Katja työllistää itsensä lisäksi kolme osaaikaista 

työntekijää, joista kaksi tekee 

töitä myös toisille kioskiyrittäjille. Oma 

työpanos on kuitenkin tärkeä, varsinkin 

yrittäjyyden alkuvaiheessa. 

– Kioski on auki lähes sata tuntia 

viikossa. Itse teen tällä hetkellä noin 50 

tuntia töitä myyntivuorossa ja lisäksi 

tulevat hallinnolliset työt. Olen varautunut 

puurtamaan tällä tavalla kaksi 

vuotta, jotta yritystoiminta käynnistyy 

hyvin. Sitten myöhemmin voi toivottavasti 

ottaa hiukan rauhallisemmin. 

Myös Katjan mies on yrittäjä, joten 

kotoa tulee hänen työlleen täysi tuki. 

– Meillä ei vielä ole lapsia, joten töitä 

voi paiskia rajoituksetta. Toki työn vastapainoksi 

on välillä hyvä tavata ystäviä 

ja tehdä muutakin. • 

R-kioski-ketju 

• R-kioski on kannattava, keskitetysti 

ohjattu ja valtakunnallinen kioskiketju, 

joka monipuolisella tuotevalikoimallaan 

tarjoaa asiakkailleen mielihyvää ja 

helpottaa heidän elämäänsä. 

• R-kioski -ketju on osa Rautakirjayhtymää, 

joka kuuluu Sanoma-konserniin. 

Kioskitoimintaa on Suomessa, Virossa, 

Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Romaniassa. 

Suomessa on noin 700 R-kioskia. 

• R-kioskin -kauppiaan rahoitustarve on 

keskimäärin noin 35 000 euroa, jonka 

järjestämisessä Rautakirja auttaa. 


Huhtikuu 

FRANCHISING 

Yleinen harhakäsitys on, että yrittäjät ja heidän 

yrityksensä olisivat homogeeninen joukko. Tieteellinen 

yrittäjyystutkimus on kuitenkin jo pitkän aikaa 

tunnistanut joukon merkittäviä tekijöitä, jotka tekevät 

yrittäjistä ja heidän yrityksistään päinvastoin kovin 

heterogeenisen joukon. Franchiseyrittäjät ovat vielä 

lisäksi oma joukkonsa. 

Teksti MIKA TUUNANEN 

Franchiseyrittäjä on 

erilainen yrittäjä 

V 

uoden 2008 lopussa toimi 

Suomessa 262 000 

yritystä ja 240 000 yrittäjää. 

Valtaosa suomalaisista 

yrityksistä on 

pieniä, itse asiassa hyvin pieniä. Peräti 

65 prosenttia yrittäjästä on yksin yrittäviä 

eli he toimivat täysin vailla palkkatyöntekijöitä. 

Keskisuuria yrityksiä, 

jotka työllistävät 50–249 työntekijää, oli 

joka sadas kaikista yrityksistä. Yli 250 

henkilöä työllistäviä, suuriksi yrityksiksi 

luokiteltuja, oli noin 650 eli 0,3 prosenttia 

koko määrästä. Tavallisin yrityksen 

oikeudellinen muoto oli osakeyhtiö (45 %), 

mutta toiminimiä oli miltei sama määrä 

(42 %). 

Naisyrittäjyys on kasvussa 

Suomessa tyyppiyrittäjä on mies, sillä 

naisia maamme yrittäjistä on vain joka 

kolmas. Naisten suhteellinen osuus 

yrittäjistä on kuitenkin eurooppalainen 

huipputulos ja naisyrittäjyysaktiivisuus 

on kohonnut maassamme tasaisesti koko 

2000-luvun. Naisyrittäjistä 80 perustaa 

toiminimen, mutta heidän yritystoimintansa 

on keskivertoa pienempää. 

Naisyrittäjien yrityksistä noin kaksi 

kolmannesta toimii henkilöpalveluiden, 

liike-elämän palveluiden sekä sosiaali- ja 

"Franchiseyrittäjät ovat kuitenkin 

muita yrittäjiä korkeammin 

koulutettuja, ja ero on merkittävä. " 

terveyspalveluiden aloilla. Naisyrittäjät 

ovat mieskollegoitaan nuorempia ja paremmin 

koulutettuja. Suomessa yrittäjät 

ovat yleensä palkansaajia vanhempia ja 

heikommin koulutettuja, sillä peräti reilu 

neljännes yrittäjistä on jo 55-vuotiaita tai 

vanhempia. 

Franchising on naisvaltaista 

Merkittävimpiä eroja franchiseyrittäjien 

ja muiden yrittäjien välillä on sukupuolijakauma. 

Maamme franchiseyrittäjistä 

naisia on noin 45 prosenttia. Naisten 

määrä franchisingissa on huikean korkea 

ja ero muihin pk-yrittäjiin on tässä 

suhteessa merkittävä. Yksi selitys 

naisyrittäjien määrälle on se, että franchiseketjut 

toimivat paljolti sellaisilla 

palvelualoilla, jotka ovat naisvaltaisia. 

Tämä asia ei kuitenkaan yksiselitä naisten 

korkeaa osuutta. 

Muita vaikuttavia seikkoja voivat olla 

franchiseyrittäjyyteen liittyvä pienempi 

epäonnistumisriski sekä franchisingin 

yrittäjyysprosessi, jossa uusi yrittäjä saa 

tukea ja apua ketjulta ja kollegoilta yritystoiminnan 

käynnistämisvaiheessa. 

Franchising on monelle uusi ura 

Franchiseyrittäjien keskiarvoikä näyttää 

Suomessa olevan 40 vuotta, eivätkä 

he poikkea keski-iältään muista yrittäjistä. 

Tämä on varsin ymmärrettävää, 

sillä franchiseyrittäjyyden edellytykset 

ja otolliset lähtökohdat tulevat ajankohtaisiksi 

yleensä siinä vaiheessa, kun 


henkilö on suorittanut opintonsa, perustanut 

perheen, hankkinut työkokemusta 

sekä saavuttanut varallisuustason, joka 

mahdollistaa investoinnin franchiseyrittäjyyteen. 

Franchiseyrittäjät ovat kuitenkin 

muita yrittäjiä korkeammin koulutettuja, 

ja ero on merkittävä. Tähän ilmiöön 

liittynevät kiinteästi franchise-antajien 

asettamat yrittäjävaatimukset, jotka 

ymmärrettävästi puoltavat liiketoimintaa 

tukevaa sekä kaupallista koulutusta. 

Franchisingissa erityisesti franchise-antajan 

kannalta on tulevan franchiseyrittäjän 

soveltuva työkokemus 

kuitenkin koulutusta tärkeämpää. On 

muistettava, että franchise-antaja tarjoaa 

franchise-ottajalle liiketoiminnan 

edellyttämän alkuja myöhemmin jatkokoulutuksen 

niin, että yrittäjä kykenee 

harjoittamaan liiketoimintaa varsin 

itsenäisesti. 

Franchiseyrittäjien aiemman työkokemuksen 

laatu erottaa heidät voimakkaasti 

muista yrittäjistä. Silmiinpistävin 

ero koskee franchiseyrittäjien aiemman 

työkokemuksen tyypillisyyttä. Myynti-, 

esimies-, liikkeenjohto-, asiakaspalvelu-, 

markkinointi- ja taloushallintokokemuksen 

määrä on verrokkiyrittäjiin nähden 

merkittävästi korkeampi. Sitä vastoin 

työkokemusta tuotteiden, uusien tavaroiden 

ja palveluiden kehittämisestä, 

asiantuntijatehtävistä, tuotannosta ja 

teknologiasta oli enemmän muilla yrittäjillä. 

Franchiseyritys on monesti 

kivijalkamyymälä 

Franchiseyrittäjän yritykselle on muita 

yrityksiä tyypillisempää, että erilliset 

toimitilat sijaitsevat kodin ulkopuolella 

useimmiten kivijalkamyymälässä, ja että 

yritys ensisijaisesti palvelee kuluttajaasiakkaita. 

Ne ovat myös kooltaan pieniä, 

mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, että 

ne ovat kuitenkin huomattavasti omaehtoisia 

yrityksiä kookkaampia sekä liikevaihdolla 

että työntekijöiden määrällä 

mitattuna. Samalla vain itsensä työllistäviä 

franchiseyrittäjiä on suhteellisesti 

hyvin pieni määrä omaehtoisiin yrittäjiin 

verrattuna. 

Monet kansainväliset ja kotimaiset 

alan tutkimukset ovat osoittaneet franchise-ottajien 

yritysten epäonnistumisriskin 

ja vaihtuvuuden omaehtoisia yrityksiä 

merkittävästi pienemmiksi. Myös 

franchiseyrittäjien korkeampi koulutus 

ja franchisingin perusidea, että liiketoiminta 

on ennalta koeteltua ja testattua, 

nostanevat yritysten menestymisedellytyksiä. 

Franchisingissa tällainen liikearvo 

kulminoituu brändiin, joka on franchiseyrittäjille 

suurin yhteistyösuhteesta 

saatava liiketoiminnallinen etu ja hyöty. 

Näin varsinkin silloin, kun brändi on jo 

kansallisesti tai jopa kansainvälisesti 

tunnettu. • 

Artikkeli perustuu 

dosentti, kauppatieteiden 

tohtori Mika Tuunasen 

tekemään tutkimukseen, 

joka tehtiin vuonna 2009 

yhteistyössä Suomen 

Franchising-Yhdistyksen ja 

Sampo Pankin kanssa. Tutkimukseen vastasi yli 

350 franchiseyrittäjää ja yli 1 500 omaehtoista 

yrittäjää. 


Huhtikuu 

FRANCHISING 

Vuoden franchisingketju -palkinnon sai tänä vuonna R-kioski. Palkinnon vastaanottivat Kari Kilponen (vas.), Mervi Lindfors, Jukka Lääkkö, Sari Martikainen ja Taina 

Mikkola. 

Suomen Franchising-Yhdistys jakoi perinteiset 

Vuoden franchisingketju ja Vuoden franchisingyrittäjä 

-palkinnot Franny-gaalassa maaliskuussa. 

Teksti THEA EKHOLM Kuvat MATTI MATIKAINEN 

R-kioski on vuoden 

franchisingketju 

S 

uomen Franchising-Yhdistys 

on jakanut franchisealan 

omaa Franny-palkintoa 

vuodesta 1994 lähtien. Vuosittain 

yhdistys palkitsee 

Vuoden franchisingketjun ja Vuoden franchisingyrittäjän 

juhlavassa Franny-Gaalassa, 

joka järjestettiin tänä vuonna Oma 

Yritys -tapahtuman yhteydessä Helsingin 

Wanhassa Satamassa. Palkintojen saajista 

päättää vuosittain Franchising-Yhdistyksen 

hallituksen nimittämä raati. 

Vuoden franchisingketju -palkinnon 

sai tänä vuonna sata vuotta täyttävä R- 

kioski. Palkintoraadin perusteluina valinnalle 

olivat muun muassa ketjun vahva 

panostus yrittäjien koulutukseen ja 

ketjun konseptin pitkälle viety kehitys. 


Vuoden franchisingyrittäjäksi valittiin McDonald’syrittäjä 

Jaakko Lindén. 

– Merkittävää R-kioskin toiminnassa 

on myös ketjujohdon ahkera vieraileminen 

yrittäjien luona, Suomen Franchising-Yhdistyksen 

toiminnanjohtaja 

Juha Vastamäki toteaa valintakriteereistä. 

Vuoden franchisingyrittäjäksi valittu 

McDonald’s-yrittäjä Jaakko Lindén 

vetää viittä McDonald’s-ravintolaa Salossa, 

Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja 

Hyvinkäällä. Lindénillä on 37 vuoden 

kokemus hotelli- ja ravintola-alalta. 

Franny-Gaalassa juhlapuheen pitänyt 

kokoomuksen kansanedustaja 

Eero Lehti luonnehti franchisingia 

matalamman riskin yrittäjyyden muodoksi. 

– Riskinotto on aina yrittäjiä huolestuttava 

asia ja valitettavan usein estää 

yrittäjäksi lähtemisen. Franchiseyrittämisessä 

olennaista on, että yrittäjä 

saa koko ketjun ja sen muiden yrittäjien 

tuen. Tieto ja kokemukset välittyvät 

helpommin, mikä tekee myös yrittämisestä 

helpompaa, Lehti totesi. 

Lisäksi Franny-Gaalassa palkittiin 

franchiseketjujen yrittäjiä. • 

Ketjut palkitsivat gaalassa myös ansioituneita yrittäjiään. Franny-palkinnon saivat R-kioskin Mervi Lindfors (vas.), 

Varamiespalvelun Sauli Husso, Subwayn Teemu Mäkelä ja Anssi Pio, McDonaldsin Jaakko Lindén, Minimarketin 

Seija Ukkonen, Laatutakuun Auli Siippola-Piippo, Kotipizzan Lasse ja Virpi Rusi, Kiinteistömaailman Marja-Liisa 

Pyynönen ja If myyntipisteen Jorma Levonen. 


Helmikuu 

MENESTYVÄT TYÖSSÄ TARPEEN KAUPPAKESKUKSET 

Juttusarjassa esittelemme menestyviä kauppakeskuksia ympäri Suomea. 

Tässä numerossa teemana on erilaiset kauppakeskukset. 

Tulevaisuuden kauppakeskusten palvelutarjonta on yhä 

monipuolisempi ja vastaa hyvin asiakkaiden muuttuviin 

kulutustarpeisiin. 

Teksti KIMMO SALO Kuvat Sello ja PÄLVI SALO 

Kauppakeskusten 

palvelut monipuolistuvat 

T 

otuttu tapa luokitella 

kauppakeskuksia perustuu 

niiden kokoon, sijaintiin 

tai palvelutarjontaan. 

Hieman nykyaikaisempi 

tapa on kategorioida kauppakeskukset 

sen mukaan, millaisella markkina-alueella 

ne toimivat ja millaista asiakaskuntaa 

ne palvelevat. 

– Tällöin voidaan puhua esimerkiksi 

kaupunkikeskuksista eli ydinkeskuksista, 

kaupunginosakeskuksista sekä paikalliskeskuksista, 

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen 

toiminnanjohtaja Juha 

Tiuraniemi sanoo. 

Hänen mielestään tiukat luokittelut 

ovat kuitenkin turhia. 

– Vaikka tietyntyyppisillä kauppakeskuksilla 

on paljon yhdenmukaisia piirteitä, 

on kauppakeskuskokonaisuuden suunnittelu 

ja sen käytännön johtaminen aina 

paikallista toimintaa. Olennaista kauppakeskuksen 

menestymiselle on ammattimainen 

johtaminen sekä ennen muuta 

saumaton yhteistyö siellä toimivien erilaisten 

yritysten ja yksiköiden kesken. 

Riittävätkö asiakkaat? 

Kauppakeskusten liiketaloudellinen 

menestys on ollut viime vuosina erittäin 

hyvä, ja niiden rooli suomalaisessa vähittäiskaupassa 

on kasvanut. 

Suomen 73 kauppakeskuksessa kävi 

viime vuonna 302 miljoonaa asiakasta, 

ja he ostivat tuotteita ja palveluita noin 

4,9 miljardin euron arvosta. 

Kauppakeskuksilla on keskeinen merkitys 

yhdyskuntien tehokkaina ja viihtyisinä 

palvelukeskittyminä. Ne vastaavat 

useisiin nykypäivän kuluttajan arvostamiin 

palveluodotuksiin, kun asiakkaat 

etsivät elämää helpottavia, aikaa säästäviä 

ja viihtyisiä asiointiympäristöjä. 

Koska kauppakeskukset ovat osoittautuneet 

menestyksekkääksi liikeideaksi, 

niihin tehdyt investoinnit ovat olleet mittavia. 

Mukana ovat kaikki merkittävät 

kaupan alan toimijat Suomesta ja lisäksi 

iso tukku kansainvälisiä ketjuja. 

Ovatko kauppakeskukset nyt liiankin 

houkuttelevia rakennuskohteita eli sorrutaanko 

yli-investointeihin? Entä riittääkö 

kaikkiin kauppakeskuksiin asiakkaita? 

Tiuraniemellä on asiasta selvä näkemys. 


Rakennusvuosi 

m 

 

2 

 

2003 / 2005 / 2006 / 2008 

kpl Liikkeitä ja palveluita 172 

 

Autopaikkoja 2 764 

 

€ 

€ € € 

Vuokrattava pinta-ala 102 000 m² 

Kävijämäärä 19,8 miljoonaa 

(v. 2009) 

Omistajat Kuntien eläkevakuuus 49 %, 

Eläke-Fennia 25,5 %, Etera 25,5 % 

Kokonaismyynti 338 miljoonaa 

euroa (v. 2009) 

Juha Tiuraniemi 

• Toiminnanjohtaja, Suomen 

Kauppakeskusyhdistys 

• Diplomi-insinööri, BSc 

• Kiinteistöliiketoiminnan toimialajärjestö 

Raklissa lähes 10 vuotta, edennyt projektiinsinööristä 

projektipäällikkyyden kautta 

toimialan vetäjäksi 

Espoolainen Kauppakeskus Sellon on 

esimerkki monikäyttökeskuksesta. 

– Kansainvälisessä vertailussa Suomessa 

ei ole erityisen runsaasti kauppakeskuksia. 

Päinvastoin, asiakasta 

kohden laskettu kauppakeskuspinta-ala 

on huomattavasti pienempi kuin useassa 

muussa maassa. Viimeistään talouden 

taantuma on lisäksi aiheuttanut sen, että 

epärealistiset hankkeet karsiutuvat jo 

suunnitteluvaiheessa. Nyt tarvittaisiin 

itse asiassa enemmän investointihalukkuutta 

niin ulkomaisilta kuin kotimaisiltakin 

toimijoilta, hän toivoo. 

Kauppakeskusten omistusrakenteiden 

muuttumisesta ja tämän vaikutuksesta 

kauppakeskusten toimintaan sekä erilaisten 

liikeideoiden menestymismahdollisuuksiin 

on viime aikoina keskusteltu 

kaupan alalla. Palaamme tähän teemaan 

juttusarjamme seuraavassa osassa. 

Harmaita panttereita kaupungissa 

Entä miltä näyttää kauppakeskusten tulevaisuus? 

Juha Tiuraniemi uskoo, että 

kauppakeskukset tulevat menestymään 

vastaisuudessakin ja sopeutuvat entistä 

paremmin muuttuvaan kulutusympäristöön. 

– Tarvitsemme erilaisia kauppakeskuksia. 

Niin sanotuille peruskauppakeskuksille 

löytyy aina oma tehtävänsä ja 

roolinsa. Kauppakeskusten kehittymistä 

kannattaa kuitenkin peilata myös yhteiskunnan 

muutoksiin. Silloin voimme arvioida 

ja nyt jo käytännössä nähdä, millaisia 

muutoksia on luvassa, hän toteaa. 

Eräs merkittävimmistä kehityssuunnista 

on kaupungistuminen. 

– Uskon, että se tulee jatkumaan, 

vaikka päinvastaisiakin mielipiteitä on. 

Kun jälleen katsomme asiaa kansainvälisessä 

mittakaavassa, on Suomi itse 

asiassa eräs Euroopan vähiten kaupungistuneista 

maista, hän sanoo. 

– Varmuudella tiedämme ainakin, että 

väestö ikääntyy. Mielestäni tämä edelleen 

voimistaa kaupungistumiskehitystä. Kasvava 

ostovoimaisten, vaativien ja kuluttamishaluisten 

seniorikansalaisten joukko 

edellyttää, että palvelukonsepteja uudistetaan. 

Toisaalta tulevat yleistymään niin 

sanotut viihdekeskukset ja toisaalta niin 

sanotut monikäyttökeskukset. 

Koko kansan olohuoneet 

Viihdekeskuksissa, kuten Vantaan Jumbo-Flamingossa, 

on runsaasti erilaista 

vapaa-ajan tarjontaa ja aktiviteetteja, 

kuten hotelli, kylpylä, elokuvateatteri, 

useita ravintoloita. Viihdekeskus vaatii 

menestyäkseen suuren markkinan. Esimerkiksi 

Jumbossa se on käytännössä 

koko Suomi. Palvelukokonaisuuden on 

siis oltava todella houkutteleva, mikä 

vaatii isoja pääomia. Kuitenkin varmaa 

on, että tällaisia viihdekeskuksia syntyy 

Suomeen lisää. 

Monikäyttökeskuksissa on erittäin 

laaja palvelukirjo myös julkisia palveluja. 

Usein niiden yhteydessä on myös 

asuntoja. Monikäyttökeskuksesta hyvä 

esimerkki on tässä numerossa esiteltävä 

kauppakeskus Sello Espoossa. Muita 

tyypillisiä monikäyttökeskuksia ovat esimerkiksi 

Helsingin keskustan Kamppi, 

Espoon Iso Omena, Helsingin Myllypuro 

sekä Mikkelin Akseli. 

Kauppakeskusten palvelukirjo laajenee 

vielä nykyistä Selloakin suuremmaksi. 

Esimerkiksi monenlaiset wellnesspalvelut, 

joita aktiivinen ja ikääntyvä 

väestö omatoimisesti käyttää, moninkertaistuvat 

tulevaisuudessa. 

– Sekä viihdekeskukset että monikäyttökeskukset 

ovat koko kansan olohuoneita, 

joihin ei tulla vain ostoksille, 

vaan viihtymään ja kuluttamaan aikaa 

sosiaalisessa ympäristössä pitkiksikin 

ajoiksi. 

Visio pienen kunnan 

kauppakeskuksesta 

Tiuraniemellä on visio myös uudesta 

kauppakeskustyypistä. Se voisi toimia 

suhteellisen pienellä markkinalla, esimerkiksi 

jo muutaman tuhannen asukkaan 

kunnassa. 

– Julkiset palvelut täytyy jatkossa 

pystyä keskittämään tehokkuuden lisäämiseksi. 

Tulevaisuuden kuntakeskus voi 

olla samalla kauppakeskus. Siellä olisivat 

yhdessä tilassa esimerkiksi koulu-, 

terveydenhoito-, posti- ja kulttuuripalvelut 

sekä luonnollisesti myös mahdollisimman 

paljon kaupallista tarjontaa. • 


Helmikuu Huhtikuu 

KAUPAN MENESTYVÄT MAAILMASTA KAUPPAKESKUKSET 

Kauppakeskus Sello edustaa tämän päivän kauppakeskusajattelun 

trendejä. Se on shoppailun, viihtymisen, 

kulttuurin ja julkisten palveluiden keskittymä. 

Teksti KIMMO SALO Kuvat MATTI MATIKAINEN 

Enemmän kuin ostoksilla 

1 

970-luvun alussa kehityksensä 

alkumetreillä olevassa 

Espoon Leppävaarassa 

oli 20 000 asukasta. Vuonna 

1971 sen keskustaan 

rakennettiin Suomen ensimmäinen automarket. 

2000-luvun alussa Maxi-market jyrättiin 

maan tasalle, ja perinteiselle kauppapaikalle 

alkoi useassa rakennusvaiheessa 

nousta kokonaisen korttelin kokoinen 

kauppakeskus Sello. Tässä vaiheessa 

myös nopeasti kehittyvän Leppävaaran 

asukasluku oli yli tuplaantunut. 

Vahva kotimainen omistajakolmikko 

alkoi kehittää Selloa pitkällä tähtäimellä. 

Tunnuslauseena oli alusta lähtien 

”enemmän kuin ostoksilla”, mikä kuvaa 

hyvin liikeideaa monikäyttökeskuksena. 

Omistajat ja kauppakeskusjohto ovat 

pysyneet samana Sellon perustamisesta 

lähtien. Näin brändiä on voitu vaalia johdonmukaisesti. 

– Brändi rakentuu peruslupaukselle: 

Sello on enemmän kuin kauppakeskus, 

Sello on kaupunkikeskus, kauppakeskusjohtaja 

Marjo Kankaanranta tiivistää. 

Vahvat julkiset palvelut 

– Sello toimii neljässä kerroksessa, joista 

varsinaisia palvelualueita ovat katutason 

nopean asioinnin alue, toritason ydinalue 

sekä ylätason rauhallisempi alue. 

Toiseen kerrokseen ovat keskittyneet 

esimerkiksi muotiliikkeet ja kahvilat, ja 

siellä voi ihailla upeita näyteikkunakatuja. 

Kolmannessa kerroksessa on muun 

muassa vapaa-ajan ja terveydenhuollon 

palveluita sekä ravintoloita. Katolla ja 

keskuksen alla on yhteensä lähes 3 000 

parkkipaikkaa, Kankaanranta esittelee. 

Sello on paljon muutakin kuin shoppailua. 

Espoon kaupunki on ollut alusta 

Sellon kauppakeskusjohtaja Marjo Kankaanranta. 

pitäen voimakkaasti mukana monipuolistamassa 

kauppakeskuksen tarjontaa. 

Ensimmäinen niin sanottujen julkisten 

palveluiden hanke oli kirjasto. Samaan 

aikaan valmistui Sellosali, joka on 

kamarimusiikkikeskus, mutta jossa on 

myös monenlaista muuta toimintaa, kuten 

konsertteja, elokuvia ja seminaareja. 

Sellosali on saanut nimensä kauppakeskuksen 

mukaan. Julkisiin palveluihin 

kuuluu myös kirjaston yhteydessä oleva 

yhteispalvelupiste. 

– Sello on todellinen monikäyttökeskus. 

On kulttuuria, katuja ja toreja, 

julkisia palveluja, ravintoloita ja kahviloita, 

elokuvia, keilailua ja ajanviettoa, 

tekemistä niin aikuisille kuin lapsille. 

Ja tietysti suuri määrä erilaisia ja erikokoisia 

myymälöitä. Pienin liikkeemme 

on pinta-alaltaan alle 20 neliömetriä ja 

suurin 16 000 neliömetriä. 

Sellossa myös asutaan. Asunto Oy 

Sellonkulmassa on yhteensä 72 asuntoa, 

ja lisäksi keskuksen yhteydessä sijaitsee 

Palace-hotelli. Keväällä aletaan rakentaa 

Sellonhuipun asuintaloa, johon tulee 

151 vuokra-asuntoa. 

Tarjontaa kehitetään jatkuvasti 

Mitkä asiat ovat kauppakeskusjohtajan 

mielestä Sellon kilpailuvahvuuksia? 

– Liikenneyhteydet, hyvä sijainti perinteisellä 

kauppapaikalla, ostovoimainen 

asuinalue, valikoiman ja palveluiden 

laajuus ja monipuolisuus sekä viihtyisyys 

ja selkeys, joka lähtee jo arkkiteh- 


tuurista, Kankaanranta pudottelee kuin 

apteekin hyllyltä. 

Hän kuitenkin korostaa, että Sello ei 

ole koskaan valmis, vaan se muuttuu ja 

elää ajan hengessä. 

– Meidän on jatkuvasti seurattava 

trendejä ja kehitettävä tarjontaamme 

asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Kulutustottumukset 

ja asenneilmasto muuttuvat. 

Tällä hetkellä kiinnitämme erityistä 

huomiota muun muassa yhteiskuntavastuuseen. 

Millaisia asiakkaita kauppakeskuksessa 

käy? 

– 70 prosenttia on espoolaisia ja 50 

prosenttia Suur-Leppävaaran alueella 

asuvia. Ikääntyvät kuluttajat ovat tulevaisuudessa 

merkittävä kohderyhmä, 

mutta meille sitä ovat tällä hetkellä erityisesti 

lapsiperheet ja nuoret. 70-luvulla 

alueen nuoret äidit työnsivät lastenvaunuja 

Maxi-marketissa, nyt Sellossa viihtyy 

jo kolmaskin sukupolvi leppävaaralaisia. 

• 

Juttusarjan teemat 

vuonna 2010 

3/10 Kauppakeskuksen käytännön johtaminen 

4/10 Lähialueiden kauppakeskukset 

5/10 Kauppakeskukset sosiaalisena ilmiönä 

6/10 Kauppakeskukset osana 

yhdyskuntarakennetta 

Gallup 

Sirkku Silventola, Sisustusliike Oliva: 

Persoonallista otetta 

erikoisliikkeillä 

Sisustusliike Oliva toimi alun perin Helsingin 

Bulevardilla kivijalkamyymälänä. 

Se oli erikoistunut provencelaistyylisiin 

sisustustuotteisiin. 

Vuonna 2004 liike muutti nykyisen 

omistajansa Sirkku Silventolan johdolla 

Selloon. Samalla se laajensi tuotevalikoimaansa 

pohjoismaiseen suuntaan. 

Nykyisin tärkeitä hankintamaita 

Ranskan ohella ovat Ruotsi ja Tanska. 

– Tuo päätös oli melkoinen hyppy 

tuntemattomaan. Rohkeutta siihen 

sain tutkittuani kulutuskäyttäytymisen 

muuttumista omalla toimialallani. Myös 

sisustustuotteita ostetaan yhä enenevässä 

määrin kauppakeskuksista. 

Sellossa Silventolaa viehätti jo alun 

perin se, että siellä myös pieniä yrityksiä 

arvostetaan. Näin kokonaistarjontaan 

saadaan jotain spesiaalia, toimivathan 

suurten keskusliikkeiden yksiköt ja kansainväliset 

ketjut jokaisessa suuressa 

kauppakeskuksessa. 

Riku Pakarinen, Intersport: 

Valttina monipuolisuus 

Intersport-yrittäjä Riku Pakarinen 

toimi ennen Selloa menestyksekkäästi 

Helsingin Forumissa. Pakarinen muutti 

kauppansa Espooseen vuonna 2005. 

– Jos on Helsingin keskusta hyvä 

kauppapaikka, niin on sitä Sellokin. 

Kaikki palikat ovat kohdallaan. Linjaauto 

ja junaliikenne pelaavat ja omalla 

autollakin on helppo tulla. Lähialueella 

asuu 50 000 ostokykyistä taloutta – pienen 

kaupungin verran. 

Sellon kauppiasyhdistyksen hallituksessa 

istuva Pakarinen sanoo, että on 

mielenkiintoista ja haastavaakin toimia 

kauppakeskuksessa, jossa on laaja kirjo 

erilaisia ja erikokoisia liikkeitä ja muita 

myös ei-kaupallisia palveluita. 

Samy Mrena, Espoon Yksityinen 

Silmäsairaala: 

Terveydenhuolto- ja 

hyvinvointipalvelut 

kasvussa 

Espoon Yksityinen Silmäsairaala toimii 

kauppakeskuksen välittömässä yhteydessä, 

mutta kuitenkin erillään kaupallisesta 

hyörinästä. 

– Näin potilaille ja henkilökunnalle 

taataan rauhallinen ympäristö. Voimme 

pitää myös omat, asiakkaille sopivat 

aukioloajat, hallituksen puheenjohtaja, 

silmäkirurgi Samy Mrena kertoo. 

– Silmäsairaalan asiakkaana on paljon 

iäkkäämpää väestöä, jonka osuus myös 

kauppakeskuksen asiakaskunnassa kasvaa 

koko ajan. Toisaalta asiakkaina on 

myös nuorempaa väkeä, joka hakeutuu esimerkiksi 

silmien taittovirheleikkauksiin. 

– Monipuolinen tarjonta on Sellon 

ehdoton vahvuus. Myös Leppävaaran läheisyyteen 

suunnitteilla olevan suuren 

viihdekeskuksen toivotan lämpimästi 

tervetulleeksi, lisäähän se vain seutukunnan 

kiinnostavuutta. 

Myös terveydenhuollon palveluissa 

on tärkeää, että vastaanotolle on helppo 

tulla. 

– Sellossa ja Espoon Yksityisessä 

Silmäsairaalassa on huolehdittu 

esimerkillisesti siitä, että kaikki palvelut 

ovat myös liikuntarajoitteisten 

saavutettavissa, Mrena toteaa. • 


Huhtikuu 

MAAILMAN KAUPPA 

Itä-Pariisissa Euroopan suurimmassa kauppakeskuksessa Val dÉuropessa on noin 150 pikkuputiikkia, outlet-keskus, pt-hypermarketti ja lukuisia erikoisketjuihin kuuluvia, 

1 000–2 000 m²:n liikkeitä. Täällä on jatkuva pula työvoimasta. 

Rekrytointitoimisto J.P. Consultantń johtaja 

Guillaume Pâris katsoo, että työhönottohaastattelussa 

kannattaa olla totuudenmukainen ja oma itsensä. 

Hän vakuuttaa, että se puree kaikkein parhaiten 

rekrytoijaan. 

Suurissa marketeissa on jatkuva pula ammattitaitoa 

vaativista erikoismyyjistä. Pitkistä päivistä ja 

hankalista työoloista huolimatta myyjät pysyvät 

yksityisputiikeissa, koska palkkaus on parempi ja 

hierarkia löysempi. 

Useissa erikoisketjuissa myymälänjohtaja on hyvinkin 

tiukka liikkeeseensä palkattavan henkilökunnan 

profiilista. Urheiluvälineketju Décathlonissa on 

henkilökunnalle liikekohtaisesti annettu selvästi 

erilaiset prioriteetit. 


Viimeisen kymmenen vuoden ajan ranskalaiset 

vähittäiskauppaketjut ovat poteneet jatkuvaa 

työvoimapulaa. Hyvää väkeä eri tason tehtäviin etsitään 

taukoamatta. Apuun tulevat rekrytointitoimistot. 

Teksti ja kuvat PATRICK LE LOUARN 

Kaupalla jatkuva haku 

päällä Ranskassa 

T 

yövoimapulasta kärsivät 

etenkin palveluun liittyvät 

ammatit, joissa on oltava 

töissä silloin, kun muut 

ovat vapaalla, painottaa 

pariisilaisen rekrytointitoimisto J.P. 

Consultantń johtaja Guillaume Pâris. 

– Eihän minun pitäisi valitella, koska 

mitä vaikeampaa on löytää työvoimaa, sitä 

enemmän meillä riittää töitä, hän hymähtää. 

Toimisto sijaitsee Parc des Princes 

-stadionin kupeessa Länsi-Pariisissa. 

J.P. Consultant on erikoistunut markettien 

päällikkö-, myymäläjohtaja- ja aluejohtajatasoisen 

henkilökunnan värväämiseen. 

Heidän asiakkainaan on valtaosa Ranskan 

pt-kauppaketjuista, kuten Auchan, Leclerc, 

Euromarché ja Carrefour. 

– Osassa ketjuista liikkeen omistaa 

yksityinen kauppias, osassa on ryhmittymän 

valitsema johtaja, Pâris kertoo. 

Rekrytointitoimisto ei palkkaa suoraan 

ketään. Saatuaan toimeksiannon se 

etsii eri kanavia hyödyntäen mahdollisia 

kandidaatteja. CV:n perusteella toimisto 

pyytää työnhakijat haastatteluun. Parhaaksi 

katsomansa se lähettää työnantajan 

pakeille, ja työnantaja suorittaa 

lopullisen valinnan. 

– Me olemme ikään kuin seula paikanhakijoiden 

ja työnantajien välillä. Lopullinen 

työhönotto on aina kahden kauppa. 

J.P. Consultantń on tunnettava työhönottaja 

ja paikalla vallitsevat olosuhteet 

voidakseen valita oikeat profiilit. 

– Me laskuttamme vain tulokseen johtaneista 

toimenpiteistä. 

Eri maakunnissa eri luonteet 

Kauppaketjukohtaisesti rekrytointikriteerien 

erot ovat pieniä. Maantieteellisesti 

taas markettien johdoilla on omat 

mieltymyksensä. 

Marseillessa arvostetaan huuliveikkotyyppistä 

kalatiskin vastaavaa, kun Lillen 

seudulla asiallinen jörrikkä ajaa paremmin 

asian. Myymälänjohtajaksi tai vastaavaksi 

halutaan usein liikkeen sijoitusmaakunnasta 

lähtöisin oleva kapteeni, joka tuntee 

paikalliset tavat ja tottumukset. 

Kaikki yritykset etsivät samaa profiilia: 

työhaluista, motivoitunutta, mahdollisimman 

nopeasti vapautuvaa ja osaalueensa 

hyvin tuntevaa henkilökuntaa. 

– Oikeastaan päivittäin kuulee saman 

virren: Haluaisimme lähtevän henkilön 

tilalle saman, mutta parannettuna painoksena, 

Pâris naureskelee. 

Pt-alan värväyksen suurin hankaluus 

on siinä, että kaikki ketjut tarjoavat päälliköille 

pitkälti samantasoisen palkan ja 

edut. Johtajatasolla taas merkittävät erot 

syntyvät liikkeen neliömäärän ja liikevaihdon 

perusteella. Näin ollen hyvät työntekijät 

eivät hevin vaihda työpaikkaa. 

– Käytännössä uutta hommaa etsivät 

etenkin henkilöt, jotka ovat suutuspäissään 

irtisanoutuneet tai heidät on kammettu 

ulos yrityksestä. 

Kokemusta halutaan 

Nykyisin osaston vastaavan paikasta ei 

voi edes haaveilla ilman rautaista kokemusta. 

Suoraan koulun penkiltä pääsee 

varastoon tai hyllyjä täyttämään. 

– Aiemmin kauppa oli valmis kouluttamaan 

nuoria, mutta nykyisin värvätyn tulee 

olla heti käyttövalmis, Pâris toteaa. 

Pt-kauppa hakee hyvin erilaisia persoonia. 

– Kunhan kokemusta ja työhaluja löytyy, 

niin jokaisella myymälävastaavalla 

tai -johtajalla on omat mielipiteensä. 

Jotkut haluavat erittäin aloitekykyistä 

väkeä, jotkut taas enemmänkin alistuvaista 

porukkaa. Oikeastaan pääasia 

on, että osaston tai myymälän liikevaihto 

nousee. Kaupan ala on siitä inhimillistä, 

ettei stereotyyppejä ole, vaan jokaisella 

on mahdollisuutensa. • 

Kaupan ala Ranskassa 

Ranskan 60 miljoonasta asukkaasta 

työssäkäyviä on noin 18 miljoonaa. Heistä 8 

prosenttia on rakennusaloilla, 26 prosenttia 

teollisuudessa ja 66 prosenttia sanan 

laajassa merkityksessä palveluammateissa. 

Kaupan aloilla työntekijöitä on 

2,8 miljoonaa. Heistä noin puolet toimii 

vähittäiskaupassa. Eri arvioiden mukaan 

maan pt-marketeissa on 600 000–800 000 

työntekijää, joista merkittävä määrä osaaikaisia. 

Vähittäiskaupan henkilökunnan palkat 

pohjautuvat miltei poikkeuksetta 

peruspalkkaan ja lukemattomiin bonuksiin. 

Lisäksi verotus ja sotumaksut ovat täysin 

erilaisia kuin Suomessa, joten annetut 

luvut eivät ole oikein vertailukelpoisia. 

Bruttopalkat suurissa 

pt-kauppaketjuissa: 

kassa- tai varastotyöntekijä noin 

1 300–1 400 €/kk 

palvelutiskimyyjä 1 400–1 800 € 

osaston vastaava, 2–5 alaista, 

2 000–2 400 €. 

pienissä yksityisissä liikkeissä varsinkin 

kala-, liha- tai juustomyyjille maksetaan 

selvästi enemmän 


Huhtikuu 

UUTTA KAUPAN MAAILMASSA 

Uutta kaupan maailmassa -palstalla julkaistaan toimituksen harkinnan mukaan tietoa eri alojen uutuustuotteista. 

Tiedotteita voi lähettää toimitukseen sähköpostilla osoitteeseen thea.ekholm@bbm.fi tai postitse osoitteella 

Kaupan Maailma, Uutuudet, PL 3, 02601 Espoo. Liittäkää mukaan myös lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot. 

Espanjalainen 

Sangria 

ruokakauppoihin 

Ensimmäinen espanjalainen Sang- 

ria 

lanseerataan suomalaisiin 

ruokakauppoihin vappuviikolla 

näyttävällä tv-kampanjalla. Olala 

Sangria (4,5 %) on valmistettu 

perinteisesti aidosta viinistä ja 

juoma on pakattu puolen litran 

PET-pulloon. Maultaan sangria 

on raikkaan hedelmäinen ja hiukan 

makea. 

Lisätietoja: 

Lasso Drinks 

(Mercantem Oy) 

puhelin 010 400 64 86 

Maukkaat hedelmäsoseet monipakkauksiin 

k ii 

Nutricia Baby toi markkinoille kuluttajien toivomat 

kuuden kappaleen monipakkaukset 

lasten soseisiin. Kevään uutuuksien Muksu 

Hedelmärallin ja Mangoyllätyksen lisäksi suosituimmat 

lasipurkkeihin pakatut hedelmäsosemaut 

löytyvät myös kätevinä 6-packeinä. 

Monipakkaus helpottaa sekä hyllytystä että 

tuotteiden ostamista ja kotiinkuljetusta. 

Kaikki Muksu-hedelmäsoseet ovat säilöntäaineettomia 

ja sokeroimattomia, ja ne on 

valmistettu puhtaista ja turvallisista lastenruokalaatuisista 

raaka-aineista. 

Lisätietoja: 

Nutricia Baby Oy 

Sinikka Saikkonen 

puhelin 010 680 8626 

Olvilta 

energiashotti 

Ensin Olvi toi markkinoille erityisesti 

suomalaiseksi profiloidun 

energiajuoman, sen jälkeen energiajuomaporetabletin, 

ja nyt on 

vuorossa Teho Energiashotti 

100 

ml:n pussissa. 

Desilitran shotti 

vastaa piristävyydeltään 

isoa 

kahvikupillista 

tai 0,33 litraa 

energiajuomaa, 

ja 

se sopii pikais- 

ta 

piristävää vaikutusta 

kaipaaville. 

Suomessa 

valmistettu Teho 

Energiashotti on 

varustettu 

suljettavalla 

kierrekorkilla. 

Lisätietoja: 

Olvi Oy 

Miikka Honkasalo 

puhelin 040 581 9379 

Perniön Lihalta täysin lisäaineeton tuoteperhe 

Perniön Liha Oy on yksi Suomen vanhimmista 

makkaratehtaista. Salossa toimiva perheyritys täytti 

Uudet marjakeitot kauppojen kylmähyllyyn 

Uudet Marli Tarhurin marjakeitot täydentävät 

kylmähyllystä myytävien 

tuotteiden 

valikoimaa. 

Saatavana on kolme 

raikasta 

makua: mustikka, 

mansikka 

ja 

metsämarja. 

Aidon makunsa 

lisäksi marjakeitot 

ovat 

maaliskuussa kahdeksankymmentä vuotta. Vuonna 

2008 Perniön Liha osti Helsingin Makkaratehtaan 

liiketoiminnan. Juhlavuoden kunniaksi yritys lanseeraa 

Helsingin Makkaratehtaan tuotemerkin alla 

täysin lisäaineettoman tuoteperheen. 

Tuotteissa ei ole käytetty mekaanisesti erotettua 

lihaa, kamaraa eikä natriumglutamaattia. Lisäksi 

koko tuoteperhe on myös laktoositon, gluteeniton 

ja soijaton. 

Lisätietoja: 

Perniön Liha Oy 

Rami Himanto 

puhelin 044 735 8813 

säilöntäaineettomia ja ne on makeutettu lempeästi 

hedelmäsokerilla. Marjakeittoihin on lisätty 

C-vitamiinia. 

Marli Tarhurin marjakeitot pakataan Suomessa 

ja ne ovat saatavilla litran korkillisissa kartonkipakkauksissa 

kauppojen kylmähyllyistä. 

Lisätietoja: 

Eckes-Granini Finland Oy Ab 

Matti Nyfors 

puhelin 0207 207 316 


Uusia makuja kivennäisvesiin 

Olvin vuodenvaihteen uutuuksia ovat KevytOlo kivennäisvesi 

Pomelo-Mango ja KevytOlo Hyvinvointijuoma 

Vihreä Tee. 

Pomelo-Mango-kivennäisvesi valmistetaan 

puhtaaseen järvisuomalaiseen pohjaveteen, 

mistä se saa raikkaan makunsa. Tuotteeseen ei 

ole turhan päiten laitettu kaloreita, sokeria eikä 

lisäaineita, vaan maku tulee luontaisista hedelmäaromeista. 

KevytOlo Vihreä Tee puolestaan on rentouttava 

hyvinvointijuoma, joka on valmistettu omena-, 

päärynä ja sitruunamehusta. Se sisältää vihreä 

tee-, sitruunamelissa- ja kamomillauutteita. 

Lisätietoja: 

Olvi Oyj 

Ritva Sinisalo 

puhelin 050 66 497 

Old El Paso uudistuu 

Old El Paso on tarjonnut meksikolaista 

ruokaa jo vuodesta 1938 lähtien. Nyt tuotesarjan 

konseptia on terävöitetty ja tuotteet 

lanseerataan uudelleen parannetuin 

reseptein ja uusin pakkauksin. 

Tuotteiden suolan määrää on vähennetty 

20 prosenttia ja tortilloista on poistettu 

transrasvat. Lisäksi mausteseoksissa 

vältetään aromivahventeita. 

Tuotesarjaan tulee myös kolme uutta 

tuotetta: Burrito-mausteseos, Mexe-pavut 

ja Nachos with Salsa Topping. 

Lisätietoja: 

Valoratrade 

Glenn Granden 

puhelin 0207 411 226 

Maukkaita pastoja 

Blå Bandilta 

Valmiiden pasta-aterioiden kulutus on 

kasvanut viime aikoina. 

Blå Band on kehittänyt 

kasvavaan tuoteryhmään 

kolme uutta täysjyväpastaa 

sisältävää ateriaa. 

Pasta-aterioiden makuina 

ovat: Juusto-yrtti, 

Metsäsieni ja 

Aurinkokuivattu 

tomaatti. 

Blå Band 

Täysjyvä Pasta 

-ateriat valmistuvat 

nopeasti 

kiehuvaan veteen. 

Pastaateriat 

ovat 

vähälaktoosisia, 

eikä niihin lisätä 

arominvahventeita, 

kuten natriumglutamaattia. 

Lisätietoja: 

Campbell Soup 

Finland Oy 

Kai Kortelainen 

puhelin 020 768 1404 

Helppoa ruoanlaittoa Valion juustopikareilla 

Valio tuo alkuvuodesta markkinoille kätevän 

tuotesarjan, johon 

kuuluu valmiita 

juustoraasteita, 

-kuutioita 

ja 

-lastuja kätevissä 

uudelleen 

suljettavissa pakkauksissa. 

Juustoja 

on helppo ja nopea 

annostella ja käyttää 

käteen sopivista pikaripakkauksista. 

Tuotesarjaan kuuluu neljä eri tuotetta: Valio 

pastajuustoraaste, Valio juustomuru, Valio 

Salaneuvos 17 % juustokuutiot ja Valio Forte 

juustolastut. Juustot sopivat sekä ruoanlaittoon 

että herkutteluun. 

Lisätietoja: 

Valio Oy 

puhelin 010 381 121 

Ruisleipä, joka on kuin vaalea leipä 

Vaasan TaikaRuis 100 % on aivan uudenlainen 

ruisleipä. Se on yhtä pehmeää ja kuohkeaa 

kuin vaalea leipä, vaikka on leivottu vain ja 

ainoastaan rukiista. Vastaavanlaista pehmeää 

ruisleipää ei ole ollut aiemmin markkinoilla. 

Tämä pehmeä ruisleipä perustuu Vaasan 

tutkimuksen ja tuotekehityksen yhdessä hittämään uuteen leivontatapaan, jossa on 

onnistuttu ansiokkaasti yhdistämään vehnä- ja 

ke- 

ruisleivonnan osaamista. 

Leivän vaaleutta, kuohkeaa rakennetta ja 

pehmeää makua selittää muun sa se, että valmistuksessa 

muas- 

ei käytetä perinteistä 

taikinan hapattamismenetelmää. 

Vaasan TaikaRuis 100 % -leipiä 

on saatavana sekä sämpylöinä että viipaleina. 

Lisätietoja: 

Vaasan Oy 

Miika Helenius 

puhelin 020 446 2041 

2 | 2010 KaupanK Maailma 71

Helmikuu 


GB Glace avaa jäätelökesän laajalla valikoimalla 

GB Glace avaa jäätelösesongin huhtikuussa yhteensä 

17 maistuvalla jäätelöuutuudella. Tarjolla 

on jokaiselle jotakin: hedelmäisiä mehujäitä linjojaan 

varjeleville, erikoismakuja herkuttelijoille 

ja hauskoja makuelämyksiä perheen pienimmille. 

Myös maailmankuulut Cornetto-tuutit saapuvat 

vihdoin Suomeen peräti viiden eri maun voimin. 

Solero-tuotesarja laajenee Pineapple-mehujäällä, 

jossa on ananasmehua ja ananaksen paloja. 

Solero Coconut puolestaan saa makunsa kookostahnasta 

ja kookoshiutaleista. 

Lisätietoja: 

Unilever Finland 

Anna Kanerva 

puhelin 010 759 03 53 

Herkullinen 

aamiaisleipä 

Perheleipureiden uutuus on maukas, 

valmiiksi viipaloitu koko perheen 

ruokaleipä, johon vehnän lisäksi 

makua tuovat kaura ja ruis, sekä herkulliset 

auringonkukan-, pellavan- ja 

kurpitsansiemenet. Kuitupitoinen 

leipä on laktoositon, kananmunaton, 

maidoton ja säilöntäaineeton. 

Lisätietoja: 

Perheleipurit Oy 

puhelin (09) 774 66 20 

Uusia makuja leipäjuustoon 

Keskipohjalainen Jukkola Food Oy on tuonut markkinoille 

maustetut leipäjuustot. Yrttinen ja pippurinen 

leipäjuusto sopivat hyvin vaikkapa tortilloiden 

täytteeksi, keittoihin tai salaatteihin. Näissä Jukkolan 

juustoissa tuoreeseen maitoon on lisätty vain juoksete 

ja mausteet. Leipäjuustouutuudet ovat lisäaineettomia, 

vähäsuolaisia ja vähälaktoosisia. 

Lisätietoja: 

Jukkola Food 

puhelin (06) 877 011 

Kirsikanmakuinen 

Coca-Cola 

Suomeen 

Coca-Cola Cherry on kirsikanmakuinen 

juomaklassikko, joka lanseerattiin 

USA:ssa vuonna 1985. Nyt 

sitä saa vihdoin myös Suomesta rajoitetun 

ajan, kun Coca-Cola Cherry 

lanseerataan sesonkituotteena kesän 

ajaksi Suomen markkinoille. 

Lisätietoja: 

Sinebrychoff Oy 

Terttu Niutanen 

puhelin 040 747 5687 

Uutuuksia 

jogurttihyllyyn 

Valion Bulgarian jogurtti saa tänä keväänä rinnalleen uuden 

sitruunaisen version. Aidolla bulgarialaisella hapatteella suomalaisesta 

maidosta valmistettu raikas sitruunanmakuinen jogurtti 

on makeutettu sokerilla ja rasvaa siinä on 3,1 %. Tuote on 

vähälaktoosinen Hyla-tuote. Kausituotteena se on valikoimissa 

vain 

rajoitetun ajan. 

Lisätietoja: 

Valio 

Oy 

Taina Lampela-Helin 

puhelin 

010 381 2341 


Tropiikin makuja 

virvoitusjuomiin 

Kingis viettää 30-vuotisjuhlia 

Ingmanin klassikkopuikko Kingis viettää 

tänä vuonna 30-vuotisjuhlaansa. Juhlavuoden 

kunniaksi Kingis Original vanilja 

on kääriytynyt retrokääreeseen. Juhlavuoden 

uutuusmaut ovat Kingis toffee, joka 

sisältää toffeenmakuista kermajäätelöä 

ja kuorrutetta, runsaasti rapeita suklaakuorrutteisia 

krispejä ja toffeenmakuisen 

sydämen, Kingis päärynä, jossa on yhdistelmä 

päärynänmakuista kermajäätelöä 

ja päärynänmakuisia paloja, päällä suklaanmakuista 

kuorrutetta, ja sisällä suklainen 

sydän sekä Kingis mansikka, jossa on 

mansikanmakuista kermajäätelöä, paljon 

mansikan makuisia paloja, suklaanmakuinen 

kuorrute sekä suklainen sydän. 

Lisätietoja: 

Ingman Ice Cream Oy Ab 

Kaija-Leena Orasmaa 

puhelin (09) 27 200 500 

Hartwallin kevään uutuudet ovat saaneet 

makunsa eksoottisista hedelmistä. 

Hartwall Jaffa Jackfruit on trooppinen 

virvoitusjuoma, jossa maistuvat veriappelsiini 

ja trooppinen jackfruit-hedelmä 

ja Pitahaya Light puolestaan saa makunsa 

appelsiinista ja pitahayan-hedelmästä. 

Hartwall Jaffojen maku on aina aidosta hedelmästä, 

sillä kaikissa Hartwall Jaffa -varian- 

- 

teissa käytetään vain luontaisia aromeja. 

Hartwall Jaffa Jackfruit ja Pitahaya Light 

-virvoitusjuomia myydään molempia sekä 

0,5 että 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa. 

Lisätietoja: 

Oy Hartwall Ab 

Marleena Jalassola 

puhelin 020 717 2036 

Maukkaat monivilja-leipätikut 

Brex Multigrain Snacks - monivilja leipätikut 

valmistetaan uunituoreesta ja korkealaatuisesta 

moniviljaleivästä. Ilmakuivausmenetelmän 

ansiosta leipätikuissa on rapea koostumus. 

Niissä on myös snack-kategoriassa 

alhainen rasvapitoisuus, koska valmistuksessa 

käytetty kasviöljy suihkutetaan mausteseoksen 

kanssa leipätikkujen pintaan. Käytetty öljy on 

auringonkukka- ja oliiviöljyn seos. 

Brex-leipätikkuja valmistetaan kolmea makua: 

Valkosipuli, Cheese & Onion ja Bacon ja 

ne 

on pakattu käteviin 50 gramman annospusseihin. 

Lisätietoja: 

Transmeri Oy 

Pia 

Beasley 

puhelin (09) 4765 0216 

Kätevä pakastekakku helppoon herkutteluun 

Sunnuntai tuo luksusta pakastealtaan kakkuvalikoimaan. 

Sunnuntai Juhlakakku Omena- 

Vanilja Viettelys on pelkkää hyvää - hyppysellinen 

vaniljaa, ripaus kanelia ja herkulliset 

omenapalat. 

Kuohkea pohja on saanut suussa sulavan 

täytteen, jonka kruunaa omenakiille. Kakun 

voi koristella haluamallaan tavalla juhlan ja 

sesongin mukaan. Koristeluideoita löytyy 

pakkauksesta. Kakku on vähälaktoosinen ja 

sille on myönnetty Avainlippu. Sunnuntai 

Juhlakakusta riittää 8–10 hengelle. 

Lisätietoja: 

Elintarvikeyksikkö, Raisio-konserni 

Anna Peuravaara 

puhelin 040 828 6486 

Afrikan makuja 

Santa Marian 

uusilla mausteilla 

Santa Maria on hakenut inspiraatiota 

kevään mausteuutuuksiin Afrikan mantereelta. 

Uudessa a more spicy africa -sarjassa 

on neljä ainutlaatuista mausteseosta: yrttinen 

Chermoula, tulinen Green Harissa, 

lämmin Piri Piri ja värikäs Durban Curry. 

Tähtikokki Marcus Samuelsson on afrikkalaisen 

ruoan asiantuntija ja hän on 

ollut kehittämässä uusia mausteseoksia ja 

ruokaohjeita. 

Lisätietoja: 

Santa Maria kuluttajapalvelu 

puhelin 0800 03333 


Helmikuu 


Hot dogeja ja hampurilaisia grillikauden avajaisiin! 

Hartwall Novelle Plus -juomista 

vitamiineja ja kivennäisaineita 

Uusi Hartwall Novelle Plus -tuoteperhe 

koostuu juomista, joihin on 

lisätty jokapäiväisen hyvinvoinnin 

kannalta tärkeitä kivennäisaineita ja 

vitamiineja. Juomat tekevät hyvää ja 

täydentävät terveellistä elämäntapaa. 

Tuoteperheeseen kuuluu kolme tuotetta: 

Hartwall Novelle Magnesium + C, joka 

sopii aktiiviseen elämäntyyliin, Sinkki + E, 

Myllyn Paras toi markkinoille viime syksynä 

Hyvän Olon Makaronin. Nyt sarja on kasvanut 

kätevillä ja terveellisillä pika-annospuuroilla. 

Kaurapohjaisten puurojen makuina 

ovat omena-mustaherukka tai vadelma. Hyvän 

Olon tuotteet sisältävät omega-3 –rasvahappoja, 

jotka auttavat tasapainottamaan 

omega-3 ja omega-6 -rasvahappojen saantisuhdetta. 

Omega-3 -rasvahappojen lähteenä 

Tee näyteikkunastasi kosketusnäyttö 

Erikoisnäyttöjä rakentava porilainen Citidigi 

Oy on lanseerannut markkinoille eristelasielementin, 

joka tuottaa kuvaa ja on interaktiivinen. 

Elementin avulla voidaan nyt mistä 

Lantmännen Unibaken kansainvälisesti tunnetun 

Hatting-brändin hot dog- ja hampurilaissämpylät 

ovat tervetullut lisä kaupan 

hyllylle. Tuoreena myytävät hampurilaissämpylät 

myydään kuuden kappaleen ja hot dog 

-sämpylät kahdeksan kappaleen pussissa. 

Sämpylät suositellaan lämmitettäväksi uunissa, 

parilassa tai leivänpaahtimessa ja täytteen 

voi valita mielensä mukaan. 

Lisätietoja: 

Myynti / Delice Plus 

puhelin (03) 638 0680 

Valmistus / Lantmännen Unibake Finland 

puhelin 020 770 1800 

joka toimii ihon parhaaksi sekä tuttu Kalsium 

Citrus, joka on hyvä kalsiumin lähde. Tuotteiden 

pakkauskoot ovat 0,5 ja 1,5 litraa. 

Lisätietoja: 

Oy Hartwall Ab 

Karla Frisk 

puhelin 020 717 2849 

Myllyn Paras Hyvän Olon -sarjaan annospuurot 

on pellavaöljy. 

Lisätietoja: 

Myllyn Paras 

Johanna 

Kemppinen 

puhelin 

044 312 2037 

tahansa myymälän näyteikkunasta rakentaa 

kosketusnäyttö. Näyttöä voidaan ohjata 

etänä Internetin välityksellä ja lisäpalveluna 

näytöstä voidaan esimerkiksi ladata kännykkään 

etuja asiakkaalle. Näyttö räätälöidään 

koon ja sisällön puolesta asiakkaan toiveiden 

mukaan. 

Lisätietoja: 

Citidigi Oy 

puhelin (02) 635 6366 

www.citidigi.net 

Jäätelöitä iki-ihania 

Valiojäätelön kesä 2010 on omistettu hemmottelulle 

ja makunautinnoille. Herkullinen 

Aino-sarja täydentyy kahdella yhden maun 

uutuudella: Kermaisella Karamellilla ja Lumoavalla 

Lakritsilla. Makeismaailman suosikista, 

Mariannesta, pääsee nauttimaan nyt 

myös jäätelötuuttina ja toffeinen Dumlejäätelö 

jatkaa kotipakkauksessa. 

Lisätietoja: 

Suomen Nestlé 

Johanna Sewon-Kievari 

puhelin 010 395 1603 

Ikuisesti kauniin 

hymyn salaisuus 

Hampaissa esiintyy iän myötä yhä herkemmin 

kiillevaurioita, kellastumista tai vihlontaa 

ja ikenet herkistyvät sekä kuluvat. 

Iän karttuessa hampaiden hoitamisella on 

avainrooli kestävän hyvinvoinnin ja kauneuden 

säilyttämisessä. 

Pepsodent esittelee uuden anti-agehammastahnan, 

joka ehkäisee hampaiden 

ikääntymistä viidellä eri tavalla. Tahna vähentää 

ikenien ärsyyntymistä ja vetäytymistä, 

hammaskiilteen kulumista, hampaiden 

tummentumista sekä vihlontaa. Uusi hammastahna 

toimii myös ennaltaehkäisevästi 

näihin oireisiin, vaikka niitä ei vielä esiintyisikään. 

Pepsodentin uutuus on pitkän tuotekehittelyn 

tulos. Sen kaksi avaintekijää ovat 

Calsium Serum -teknologia, joka auttaa 

suojaamaan kiillettä demineralisaatiolta, 

sekä E-vitamiini, joka suojaa suuta vapailta 

radikaaleilta ja imeytyy ikeniin. 

Lisätietoja: 

Unilever 

Carl-Gustaf Elfving 

puhelin + 46 861 98990 


Suihkusaippua, 

joka säilyttää ihon kosteuden 

Fiskars QuikFit on 

helppo yhdistäjä 

Työkaluvajan varsiviidakkoon löytyy nyt ratkaisu 

Fiskarsilta. Uusi Fiskars QuikFit on kattava 

sarja puutarhatyökaluja, joihin kaikkiin sopii 

sama varsi. Yhden klikkauksen päässä on kymmenittäin 

mahdollisuuksia erilaisiin puutarhaja 

pihatöihin. 

Patentoituun Fiskars QuikFit -liitäntämekanismiin 

tarvitaan vain yksi kädenliike. Mekanismissa 

on liukuva osa, jolla 

päät saa liitettyä sujuvasti yhteen. 

Kun kuuluu 

klik, varren salpa 

on lukinnut liukuosan 

automaattisesti, 

ja työväline 

on käyttövalmis. 

Tuotesarjaan kuuluu 

18 työvälinettä ja lisäk- 

si adapteri, jolla varren 

saa sopimaan myös eri 

Lievitä kasvien 

stressiä 

Kasvitkin kärsivät stressistä, jonka syynä 

ovat epäedulliset kasvuolosuh- 

teet, kuten kylmyys, kuu- 

muus, pimeys ja ilmankosteus. 

Uusi Love BAS on 

sarja nestemäisiä kasviravinneliuoksia. 

Ne 

sisältävät kaikki kasvien 

tarvitsemat ravinteet. 

Lisäksi tuotteet sisältävät 

BAS (Berner Anti 

Doven uusi voidemainen VisibleCare-suihkusaippua 

puhdistaa hellävaraisesti ja hoitaa 

ihoa säilyttäen sen luontaisen kosteuden. 

Suihkusaippuan sisältämää NutriumMoistureTM-teknologiaa 

on kehitetty yli kymmenen 

vuotta. Uraauurtava teknologia perustuu ihon 

kaltaisten lipidien ja glyseriinin hoitavaan yhdistelmään, 

joka pehmentää ja silottaa ihoa. 

Kolmen viikon päivittäisen käytön jälkeen 

iho on silminnähden kauniimpi ja tasaisempi. 

Dove VisibleCare Softening on tarkoitettu 

kuivalle iholle. 

Dove VisibleCare 

Renewing on normaalin 

ihon tuote, 

joka ravitsee ja tekee ihosta 

entistä sileämmän. 

Lisätietoja: 

Unilever 

Laura Juhola 

puhelin 010 759 0434 

valmistajien vaihtopäihin. 

Lisätietoja: 

Fiskars Brands Finland Oy Ab 

Vuokko Sarvala 

puhelin (09) 3509 0015 

Stress) -hoitoainetta, joka lievittää stressiä ja 

lisää kasvien hyvinvointia. 

Sarjassa on kolme tuotetta, jotka kattavat 

kodin ja puutarhan kasvit. Tuotteet on kehitetty 

ja valmistettu Suomessa suomalaisiin 

olosuhteisiin. 

Lisätietoja: 

Berner Oy 

Markku Urhonen 

puhelin 0500 721 316 

Kustannustehokas 

kuittitulostin Epsonilta 

Epsonin uusi TM-T88Vkuittitulostin 

on mäinen Energy Star 

ensim- 

-luokituksen saanut 

kuittitulostin. 

Sen valmistusprosesseissa 

ja 

materiaaleissa 

on otettu huomioon 

ympäristönäkökohdat 

ja 

sillä on myös parempi 

CO2-tasapaino kuin läkään aiemmalla Epsonin lämpötulos- 

l 

yhdeltimella. 

Uuden toiminnon ansiosta kuittien rivivälin 

pienennys tapahtuu automaattisesti, joten 

paperinkulutus pienenee kuitin pituudesta 

riippuen jopa 15 prosenttia. TM-T88V on 

ensimmäinen lämpötulostin, joka pystyy tuottamaan 

aitoja harmaasävyjä, joten kuiteista ja 

tositteista saadaan näin ulkoasultaan aiempaa 

näyttävämpiä. 

Laite on suunniteltu suuria tulostusmääriä 

varten ja sen keskeisiä ominaisuuksia on 

parannettu merkittävästi edelliseen malliin 

verrattuna. 

Lisätietoja: 

Epson 

Jarmo Niskanen 

puhelin (09) 8520 2232 

Pitkäkestoinen 

meikkivoide 

Maybellinelta 

Maybelline uusi SuperStay 24h -meikkivoide 

ja peiteväri ovat todelliset 

huipputuotteet pitkäkestoista tulosta 

odottavalle kuluttajalle. Meikkivoiteesta 

on valittavana viisi eri sävyä ja 

peiteväristä kaksi eri sävyä. Tuotteet 

ovat kaupoissa huhtikuussa 

Lisätietoja: 

LÓréal Finland 

Heidi Koskela 

hkoskela@fi.loreal.com 


Helmikuu 

TEEMA: ASIAKASPALVELUN AAKKOSET 

Huhtikuu 

LUKIJAN PALSTA 

Lukijakilpailu 

Kaupan Maailma -lehden 1/10 parhaimmaksi 

sisällöksi lukijat äänestivät Asiakaspalvelun 

aakkoset -teeman. Vastaajien kesken arvotun 

Fiskarsin veitsisetin voitti Tiina Metsäpuro 

Säkylästä. Onnea voittajalle! 

22 Kaupan M ailma 1 | 2010 1 | 2010 Kaupan M ailma 23 

Futureimagebank 

Teema: 

Asiakaspalvelun 

aakkoset 

2000-luvun kuluttajan haluja ja tottumuksia on 

vaikea selvittää pelkän palkkakuitin tai postinumeron 

perusteella, sillä kulutustottumukset ovat 

pirstaloituneet yhä enemmän. Petri Parviainen 

peräänkuuluttaa asiakkaasta välittämistä: myyjän 

pitää osata ajatella asiakkaan puolesta. Heli Arantolan 

mukaan asiakkaan arjesta voi löytää heitä yhdistäviä 

tekijöitä esimerkiksi havainnoinnin avulla. 

Kerro mielipiteesi 

tämän lehden jutuista! 

Listaa kolme mielenkiintoisinta juttua tästä lehdestä 2/10 

ja halutessasi perustele miksi valitsit juuri ne jutut. Voit 

myös lähettää toimitukselle juttuehdotuksia, ruusuja tai 

risuja. Lukijapalautteita julkaistaan jatkossa myös lehdessä, 

joten jos et halua palautettasi julkaistavan tai haluat 

esiintyä nimimerkillä, kerro siitä viestissäsi. 

Kaikkien mielipiteensä lähettäneiden kesken arvomme 

kolme tuotekassia, jotka sisältävät Finishkonetiskitabletteja, 

huuhtelukirkastetta, Vanish-tahranpoistojauhetta 

ja -nestettä sekä Airwick-ilmanraikastimia. 

Yhden kassin arvo on noin 50 euroa. 

Helpoimmin osallistut sähköpostitse osoitteella kmtoimitus@bbm.fi. 

Voit myös lähettää vastauksen kirjeessä 

tai postikortilla osoitteella BBM Oy, KM lukijakilpailu 

2/10, PL 3, 02601 Espoo. Vastausten tulee olla perillä 

viimeistään 23.5.2010. 

MESSUKALENTERI 2010 

HUHTIKUU 

13.4.–16.4. 

PlasTec 10 

Muovi- ja kumiteollisuuden 

ammattitapahtuma 

27.–31.8. 

Tendence 

Lahjatavarat, korut ja kellot, sisustus, 

koti ja puutarha, pöydänkattaus- 

ja keittiötarvikkeet, Frankfurt 

12.–15.9. 

InterMopro 

kv. meijerituotteiden 

erikoismessut 

Düsseldorf 

14.–19.9. 

Automechanika 

autokorjaamo- ja huoltoasemavarusteet, 

varaosat, komponentit 

Frankfurt 

TOUKOKUU 

8.–13.5. 

IFFA 

Lihateknologia: teurastus-, 

lihankäsittely-, jatkojalostus ja 

varastointiteknologia 

Frankfurt 

ELOKUU 

18.–22.8. 

Gamescom 

Eurooppalaiset peli- ja viihdealan 

messut 

Köln 

20.–22.8. 

Forma Syksy 10 

SYYSKUU 

1.–5.9. 

Habitare 10 

1.–5.9. 

Valo 2010 

Valo- ja valaistusalan ammattimessut 

7.–9.9. 

spoga+gafa 

Kansainväliset urheilu-, retkeilyja 

puutarha lifestyle-messut, Köln 

10.–12.9. 

GDS syksy 

kv. kenkämessut 

Düsseldorf 

12.–15.9. 

InterCool 

kv. pakastetuotteiden ja kylmälaitteiden 

erikoismessut 

Düsseldorf 

12.–15.9. 

InterMeat 

kv. liha-alan erikoismessut 

Düsseldorf 

12.–15.9. 

hogatec 

kv. hotelli-, ravintola- ja cateringalojen 

erikoismessut 

Düsseldorf 

16.–17.9. 

Gimme-Liikelahjat 2010 

Liike- ja mainoslahjojen erikoistapahtuma 

16.–19.9. 

Kind+Jugend 

Lastentarvikkeet ja -muoti, Köln 

21.–24.9. 

PacTec 2010 

Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely 

21.–24.9. 

Foodtec 2010 

Elintarvikkeiden 

tuotantoteknologia 


EPSON TM-T88V KUITTITULOSTIN 

TULOSTAA GRAFIIKKAA, TEKSTIÄ JA VIIVAKOODIA 

Epsonin TM-T88V ansiosta kaupan yritykset voivat pienentää myyntipisteiden 

käyttökuluja ja hyödyntää kuitteja asiakasviestinnän muotona. 

• Säästää sähköä: maailman ensimmäinen Energy Star® -luokituksen saanut 

lämpötulostin 

• Aidot harmaasävyt: paras lämpötulostimelle mahdollinen harmaasävygrafiikan 

tulostusjälki 

• Säästää paperia: sisältää paperinkulutusta pienentävän ohjelmiston 

• Varmatoiminen: vikaantumisväli 70 miljoonaa riviä, lujat komponentit 

• Nopea: tekstin ja grafiikan tulostusnopeus jopa 300 mm/s (mv-tilassa) 

• Tukee useimpia nykyisistä käyttöjärjestelmistä: 

Windows, Mac OSx (versiosta 10.4 alkaen) sekä yleisimmät Linux-ympäristöt 

• Neljän vuoden takuu kaupalliseen käyttöön tarkoitetuille laitteille 

• Yhteensopiva aiempien mallien kanssa 

Maahantuonti ja lisätiedustelut Dosmar 09-887 0230 tai dosmar@dosmar.fi 

DOSMAR 

Tuorepakasteessa 

on kaikki tallella! 

Poimimme vihannekset tuoreina pellolta 

pakkaseen. Siksi niissä on kaikki tallella: 

maku, rakenne ja vitamiinit. 

Katso tuoreet ideat www.apetit.fi 



Seuraavassa lehdessä... 

Kaupan Maailma -lehti 3/10 ilmestyy 11.6. 

Teema: 

Pt-kaupan 

tilastonumero 

Muita aiheita: 

 

 


LISÄÄ MYYNTIÄSI 

VALTAKUNNALLISESTI 

JA PAIKALLISESTI 

Iskelmällä voit räätälöidä viestisi YLI MILJOONALLE* 

kuuntelijalle alueittain. Tarjoamme ainoana suomalaisena 

mediana mahdollisuuden tehdä sekä valtakunnallista että 

alueellista mainontaa samassa lähetyksessä ja jopa 

samalla katkolla - 24 eri alueella. 

*Finnpanel Oy, Kansallinen Radiotutkimus | Julkaisupvm 12.3.2010 | www.finnpanel.fi 

Haluatko olla mukana 

Suomen parhaiden seurassa? 

Tutustu Iskelmään, ota yhteyttä 

ja sovi tapaaminen. Tuomme sinulle 

mukana Suomen parhaat artistit 

Iskelmä Gaala 2010 -levyllä. 

www.iskelma.fi/mediamyynti 

2 | 2010 0 Kaupan K 

Maailma ail 

79

Uudet suolaiset tarjottavat! 

MIKROVALMIIT 

KYPSÄNÄ PAKASTEESTA! 

 

 

 

 

 

laktoositon 

ei sisällä kananmunaa 

kuidun lähde 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vierasvara Kypsä 

Lihapasteija 

390 g 

 

80 Kaupan Maailma 2 | 2010 


Karjalanpiirakka 

480 g 

 


Korvapuusti 

390 g 

 


pulla 300 

Vaniljaherkku- 

g 

 

 


Mehevä Mustikka- 

pulla 400 g

Kaupan Maailma

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?