sukas
03.09.2015 • Views
Share Embed Flag

sukas

Kato isi: - VVO

Kato isi: - VVO

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
vvo.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>sukas</strong><br />

asiakaslehti VVO:n asukkaille n u m e r o 1 • m a a l i s k u u 2 0 0 8<br />

valis!<br />

Kato isi:<br />

Kotitalon piha tarjoaa monta tilaisuutta<br />

tutustua lintuihin<br />

>s. 26<br />

kotiin<br />

Väriä<br />

maalaamalla uutta ilmettä<br />

Ikääntyvien arki sujuvaksi s. 08 | A<strong>sukas</strong>hallitus edustaa aidosti s. 24

Hyvä lukija,<br />

VVO:n taloissa asuu lähes 70 000<br />

a<strong>sukas</strong>ta 50 paikkakunnalla ympäri Suomen.<br />

Olemme Suomen suurin vuokraasuntoja<br />

tarjoava yritys. Hyvä asuminen<br />

on yhteinen tavoitteemme ja haluamme<br />

olla asiakkaillemme vuokra-asumisen<br />

ykkösvaihtoehto.<br />

Olemme onnistuneet parantamaan toimintaamme<br />

ja asiakastyytyväisyyttämme<br />

tasaisesti. Vuonna 2007 asuntojemme<br />

vaihtuvuus oli noin 24 prosenttia ja<br />

asuntojen käyttöaste lähes 99 prosenttia.<br />

Nämä luvut ovat alan parhaimmistoa.<br />

Asiakas-tyytyväisyys on myös tasaisesti<br />

parantunut ja oli kouluarvosanalla<br />

mitattuna 8,2 vuonna 2007. Aina on<br />

toki petrattavaa ja haluamme tehdä joka<br />

päivä parhaamme sen eteen, että asuminen<br />

VVO:n vuokrakodissa on asiakkaille<br />

mieluinen vaihtoehto. Tämä edellyttää<br />

jatkuvaa uudistumista ja kehittämistä.<br />

Myös A<strong>sukas</strong>-lehtemme on<br />

uudistunut ja ajanmukaistunut.<br />

Toivon että pystymme lehdenkin<br />

avulla tuomaan hieman lisäarvoa<br />

asukkaillemme, sekä tietoa<br />

asumisesta ja pienen annoksen<br />

viihdettä.<br />

Oikein hyvää kevättä, toivottaa<br />

Olli Salakka, toimitusjohtaja<br />

> VVO:ssa tapahtuu<br />

uutiset<br />

ALUEELLISET VVO-PÄIVÄT<br />

> Joka toinen kevät alueelliset työryhmät yhdessä VVOkotikeskusten<br />

kanssa suunnittelevat ja järjestävät alueelliset<br />

VVO-päivät. Päivien tarkoituksena on synnyttää keskustelua<br />

ajankohtaisista teemoista, kuten turvallisuudesta<br />

ja tukea a<strong>sukas</strong>yhteistyötä. Tilaisuuteen kutsutaan alueen<br />

a<strong>sukas</strong>aktiivit. Kysy toiminnasta lisää isännöitsijältä tai talosi<br />

a<strong>sukas</strong>aktiiveilta.<br />

Graafinen ohje<br />

Logon käyttö<br />

Tänä vuonna vietetään alueellisia VVO-päiviä, joiden aikataulu<br />

on ennakkotietojen mukaan seuraava:<br />

> Helsinki, Espoo, Vantaa 26.4.<br />

> Hämeenlinna 17.5.<br />

> Järvenpää 19.4.<br />

> Kuopio, Jyväskylä 24.5.<br />

> Lahti 24.5.<br />

> Lappeenranta 17.5.<br />

> Tampere 24.5.<br />

> Turku, Pori 17.5.<br />

> Rovaniemi, Oulu päivämäärä vielä avoin<br />

Logon mittasuhteet<br />

Logon mittasuhteet näkyvät oheisesta mallista.<br />

asettelu ja mittasuhteet ovat aina samat. Tunnu<br />

ympärille jätetään aina mallin mukainen suojajota<br />

lähemmäksi ei sijoiteta muita elementtejä.<br />

VVO-kirjainten x-korkeus määrittää suoja-alue<br />

Päivämäärien vahvistus, tarkempi aikataulu ja ohjelma kunkin<br />

paikkakunnan tilaisuuksista tulossa paikallisesta VVOkotikeskuksesta<br />

kutsun yhteydessä myöhemmin keväällä.<br />

a<strong>sukas</strong><br />

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168, PL 40,<br />

00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja<br />

Pia Kuorikoski, puh. 020 508 3216. Toimitus Kynämies Oy, Köydenpunojankatu<br />

2 a D, 00180 Helsinki Toimituspäällikkö Jari Kallio, Kynämies,<br />

puh. (09) 1566 8570 Toimitussihteeri Anna Haikarainen,<br />

Kynämies, puh. (09) 1566 8573 Paino Punamusta,<br />

Joensuu Paperi Novapress Silk 90 g/m 2 Painosmäärä<br />

48 500 kpl ISSN 1456-0569. 31. vuosikerta. Kannen kuva:<br />

Pekka Holmström. A<strong>sukas</strong> ilmestyy neljä kertaa vuodessa,<br />

seuraava 18.6.2008. www.vvo.fi<br />

lyhyesti<br />

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa<br />

ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 38 000 vuokraasuntoa<br />

ja tarjoaa kodin noin 70 000 asukkaalle. VVO:lla<br />

on 12 VVO-kotikeskusta ympäri Suomen, jotka palvelevat<br />

tuna tai kaiverrettuna.<br />

asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.<br />

Logo esiintyy perusväreissään valkoisella tai vaa<br />

talla. Logoa käytetään valkoisena tai mustana v<br />

taustalla oheisten mallien mukaan. Logoa voida<br />

ilman väriä lakalla tai painettuna, preeglattuna,<br />

Logon käytössä tulee huomioida käyttöympäris<br />

saa poiketa visuaalisesti konsernin ilmeestä.<br />

a<strong>sukas</strong> | maaliskuu 2008

maaliskuu 2008<br />

sisältö<br />

08<br />

19<br />

12<br />

16<br />

14<br />

20<br />

08 meidän talo Maija-Leena Soro ja Matti<br />

Virtanen ovat asuneet Vantaan Pähkinärinteessä<br />

jo 35 vuotta. Aika on humahtanut vauhdilla,<br />

ja nyt naapurukset ovat tulleet seniori-ikään.<br />

12 pintaremppaa Maalaamisella<br />

saa nopeasti uutta raikasta ilmettä kotiin.<br />

Lue ja poimi parhaat maalarin vinkit!<br />

14 kodin talous Vuokrientarkistukseen<br />

vaikuttavat monet eri tekijät. VVO:lle on tärkeää,<br />

että vuokrataso pysyy vakaana ja kohtuullisena.<br />

16 kodinhoito Mistä saisi äkkiä heti lisää<br />

säilytystilaa, kun kodin tavaramäärä jatkaa vain<br />

kasvamistaan?<br />

20 ympäristö Energiasäästöviikon yhteydessä<br />

kisattiin siitä, mikä VVO:n talo on energiatehokkain.<br />

Voittaja löytyi Rovaniemeltä.<br />

22 fiksu idea Pihasuunnittelussa kannattaa<br />

muistaa pihan mittasuhteet ja tutkia pihakasvien<br />

soveltuvuus omiin olosuhteisiin.<br />

24 palvelut Aidosti asukkaan asialla. Uusi<br />

a<strong>sukas</strong>hallitus pitää tätä ajatusta johtotähtenään,<br />

kun se edustaa kaikkia VVO-vuokralaisia.<br />

26 vapaa-aika Pihalintujen seurailu on<br />

hauska ja helppo koko perheen harrastus, joka<br />

vie mennessään. Linnut tuovat luonnon lähelle.<br />

04 tervetuloa!<br />

06 uutisikkuna<br />

19 vinkki<br />

29 ristikko<br />

30 avainasukkaat<br />

32 lukijakilpailu<br />

kommentti<br />

Tuoreutettu A<strong>sukas</strong>-lehti haluaa<br />

tarjota Sinulle hyötytietoa<br />

asumisesta ja VVO:n palveluista<br />

sekä viihdykettä vapaa-ajan<br />

viettoon – apua ja ideoita arjen<br />

touhuihin! Mistä aiheista haluaisit<br />

lukea lisää? Mikä lehdessä<br />

on hyvää, entä mikä huonoa?<br />

Lähetä meille palautetta,<br />

niin tehdään lehdestä yhdessä<br />

entistä kiinnostavampi!<br />

Mukavia keväisiä lukuhetkiä,<br />

terveisin päätoimittaja<br />

Pia Kuorikoski<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> |

a<strong>sukas</strong> | maaliskuu 2008

tervetuloa | teemme yllätysvierailun naapurustossa<br />

Tian talossa sykkii<br />

lämmin<br />

sydän<br />

teksti Karita Sainio | kuvat Matti Mimmonen<br />

Merihaka pitäisi räjäyttää pois, on alueella VVO:n talossa lapsineen asuva<br />

Tia Segerman kuullut joskus jonkun sanoneen. Helsingin kantakaupungissa<br />

sijaitseva Merihaka jättimäisine kerrostaloineen on kieltämättä kylmän<br />

ja kolkon näköinen – kuin harmaan eri sävyjen värikartta.<br />

– Mutta täällä betonin sisällä sykkii lämmin sydän! Meidän talostamme löytyy todella<br />

aktiivinen porukka. Pääsiäisenä huovutetaan yhdessä munia ja askarrellaan virpomisvitsoja.<br />

Kun ilmat lämpenevät, järjestämme pihassa kirpputorin, monta ystävää<br />

talosta löytänyt Tia kertoo.<br />

Edellisissä yhteisissä juhlissa juostiin<br />

pusseissa kellarin sokkeloisilla<br />

käytävillä, rullattiin naapureita vessapaperimuumioiksi<br />

ja paistettiin makkaraa.<br />

– Rakastan juhlia!, itsekin järjestelyihin<br />

usein osallistuva Tia hihkuu.<br />

Juhlien vastapainona Tia rentoutuu<br />

boheemissa kodissaan. Monet kodin<br />

sisustusaarteet, kuten jännät lasikellot<br />

ja tyttären käytössä oleva Muuramen<br />

kampauspöytä, ovat löytyneet kirpputoreilta<br />

tai roskalavoilta.<br />

– Kirppiksellä en koskaan pengo<br />

itse pöytää, vaan kurkkaan sen alle,<br />

missä parhaimmat löydöt lymyilevät, hän vinkkaa. Tian tullessa töistä<br />

Tialle sopii vuokralla asumisen vaivattomuus ja vapaus.<br />

sirkutus, kun undulaatit<br />

asunnon täyttää iloinen<br />

– Olen niin esteetikko, että ideaaliasunnon ostaminen<br />

olisi mahdoton tehtävä. Jos vastaan tulisikin sellaivän<br />

kuulumisia. Seural-<br />

Tipi ja Topi laulavat päinen<br />

”SE ON TÄÄ!” -asunto, hinnan vuoksi se ei ehkä liset linnut ovat myös<br />

sitten olisikaan täydellinen, hän kikattaa.<br />

kellontarkkoja, sillä ne<br />

– Ainoa asia, joka mietityttää, on vuokra. Toivon, heräävät, syövät ja menevät<br />

nukkumaan joka<br />

että se ei nouse liikaa. Tuhannen euron vuokra kolmiosta<br />

olisi jo turhan paljon yksinhuoltajalle, Tia toteaa. a päivä samaan aikaan.<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> |

uutisikkuna<br />

> Netin a<strong>sukas</strong>osa uudistuu<br />

Tulossa talokohtainen<br />

ilmoitustaulu!<br />

VVO:n internetin a<strong>sukas</strong>osio uudistuu. VVO:n<br />

asunnossa asuville asukkaille tehdään aivan omat sivut.<br />

A<strong>sukas</strong>sivusto julkaistaan keväällä 2008. Osiosta löytyy<br />

helposti yhdestä paikasta ohjeita ja opastusta asumiseen,<br />

> vvo palkitsee<br />

Pojat skarppeina<br />

Peter, 9, ja Niklas, 7, Honkanen pelastivat<br />

ansiokkaasti perheen kodin uhkaavalta tulipalolta<br />

Vantaan Korpikontionkujalla. Keittiön liesi oli napsahtanut<br />

toiselta pojalta huomaamatta päälle eräänä<br />

tammikuisena päivänä. Liedelle jäänyt muovinen<br />

leivänpaahdin suli lämmön vaikutuksesta<br />

aiheuttaen käryä.<br />

Pojat ryntäsivät ulos heti käryn havaittuaan<br />

ja soittivat neuvokkaasti saman<br />

tien 112-hälytysnumeroon. Palokunta tuli<br />

minuuteissa paikalle sammutustöihin ja<br />

lopputuloksena vain leivänpaahdin joutui<br />

roskiin – liesi on täysin käyttökunnossa<br />

ja jäljet jo siivottu.<br />

VVO haluaa nyt palkita pojat nopeasta<br />

toiminnasta pienellä palkinnolla,<br />

koska vahinko olisi voinut olla paljon<br />

suurempi.<br />

tietoa omasta talosta sekä esimerkiksi kierrätyksestä ja<br />

muista ekotehokkaan asumisen asioista.<br />

Aivan uutena osiona sivuilta löytyy talokohtainen sähköinen<br />

yhteydenottokanava, ilmoitustaulu, jonka kautta<br />

voi viestiä talokohtaisista asioista verkossa. Sivuston ensimmäisessä<br />

vaiheessa sisältö painottuu opastuksiin ja<br />

ohjeisiin, mutta jatkossa talokohtaista sisältöä on tarkoitus<br />

laajentaa asukkaiden tarpeiden mukaan.<br />

>> Lisätietoja: marko.salonen@vvo.fi<br />

lähetä<br />

oma juttusi<br />

meille!<br />

Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat<br />

julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla. Lähetä aineisto sähköpostilla osoitteella a<strong>sukas</strong>@vvo.fi<br />

tai postissa VVO-yhtymä/A<strong>sukas</strong>-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta.<br />

>a<strong>sukas</strong>posti<br />

1 Sauvatie 4–6 täytti 35 vuotta<br />

Vantaalla pidettiin komeat synttärijuhlat 25.9.2007.<br />

Ohjelmassa oli duo Pekka Tauvisen laulua ”Se seitkyt<br />

luvun alku oli rautainen… ja nyt oon kolmevitonen”,<br />

lasten leikkimieliset kisailut, kerhotuvan nukketeatteri,<br />

vanhojen muisteluita, asuntokohtaiset arpajaiset,<br />

letunpaisto-operaatiossa valmistui 240 maukasta<br />

lettua, kakkukahvit ja pihatanssit sekä paljon muuta.<br />

Paikalla oli yli 100 a<strong>sukas</strong>ta. Mahtava meno!<br />

> vinkin lähetti talotoimikunnan<br />

puheenjohtaja Tuomas Kimpari<br />

1<br />

a<strong>sukas</strong> | | maaliskuu 2008

Riihipolku 4 Turenki<br />

Vuoden<br />

2008<br />

VVO-talo<br />

A<strong>sukas</strong>hallitus on jälleen valinnut vuoden VVOtalon.<br />

Palkinto meni tällä kertaa Turenkiin, mikä on<br />

hieno osoitus siitä, että pienemmilläkin paikkakunnilla<br />

tehdään esimerkillistä a<strong>sukas</strong>yhteistyötä. Kovatasoiseen<br />

kilpailuun osallistui yhteensä 10 taloa.<br />

Lue lisää aiheesta seuraavasta numerosta!<br />

uustuotanto<br />

Uusia asuntoja Lahteen<br />

VVO:lle valmistuu Lahteen Malskin alueelle 61<br />

vuokra-asuntoa hissilliseen viisikerroksiseen asuintaloon.<br />

Asuntoihin ei ole tulo- ja varallisuusrajoja, ja<br />

ne valmistuvat lokakuun lopussa.<br />

Taloon valmistuu asuntoja 35 neliön yksiöistä aina<br />

85 neliön saunallisiin neljän huoneiston asuntoihin.<br />

Asuntojen keskivuokra on noin 12,50 euroa neliöltä<br />

kuukaudessa.<br />

> peruskorjaus<br />

Keittiöt ja kylpyhuoneet<br />

uuteen uskoon<br />

Lasitehtaantiellä<br />

Riihimäen Lasitehtaantie 51, 53, 55 ja Lehtolantie<br />

49, 51 talojen vesijohtoputkistoremontin<br />

yhteydessä uusittiin asuntojen keittiöt<br />

ja kylpyhuoneet. Keittiöt saivat uudet kalusteet ja seinät<br />

ehostuivat uudella maalilla. Myös lattiapinnat uusittiin.<br />

Kylpyhuoneet laatoitettiin ja vesikalusteet ja peilikaapit<br />

uusittiin. Lasitehtaantie 55:ssä uudistukset tehtiin jo<br />

vuonna 2002.<br />

Aiemmin taloista puuttui yhteinen asukkaiden kokoontumistila.<br />

Nyt tämä puute poistui, kun asukkaiden<br />

käyttöön remontoitiin kerhotila. Se odottaa aktiivisia<br />

käyttäjiä. Myös yleistilojen ilme koheni, kun porras- ja<br />

kellarikäytävien seinät maalattiin ja lattiapinnat uusittiin<br />

valaistusta unohtamatta. Kaikkien asukkaiden käytössä<br />

on ilmainen pesutupa, jonka yhteydessä on kuivaushuone.<br />

Tämä palvelu kannattaa hyödyntää.<br />

Lasitehtaantien talot<br />

edustavat säilyttämisen<br />

arvoista<br />

70-luvun arkkitehtuuria.<br />

VVO: n omistukseen<br />

talot siirtyivät<br />

vuonna 2001 ja<br />

niissä on yhteensä<br />

170 vuokra-asuntoa.<br />

2<br />

2 Nuolikadun kymppi<br />

Nuolikadulla Lahdessa otettiin traditioksi talotoimikunnan taholta palkita vuosittain<br />

a<strong>sukas</strong>, joka on työskennellyt pitkäaikaisesti talon asukkaiden hyväksi ja<br />

toiminut esimerkillisesti asumismukavuuden kohentamiseksi. Marko Knaapila<br />

valittiin yksimielisesti vuoden 2007 Nuolikadun kympiksi. Hauskan muistamisen<br />

uskotaan kannustavan muitakin yhteiseen tekemiseen, ja vuoden päästä nähdään<br />

kuka valitaan vuoden 2008 Nuolikadun kympiksi.<br />

> vinkin lähetti talotoimikunnan puheenjohtaja, Rauno Aaltonen<br />

3<br />

3 Puut pieniksi Pieksämäellä<br />

Talotoimikunta järjesti Pieksämäellä Tahintie 12–14 talojen rantapuistossa VVO:n<br />

puunkaato-operaation jälkityönä puunpilkkomistalkoot. Tarvikkeista on tarkoitus<br />

rakentaa rantaan grillille ruokailuryhmä keväällä sekä lopuista grillipuita. Seniorit<br />

pilkkoivat ja pinosivat puita kuutioittain usean päivän ajan. Lopputuloksena maisema<br />

avartui ja salskeat männyt pääsevät vapaasti kasvamaan.<br />

> vinkin lähetti turvallisuuspäällikkö Jarmo Markkanen<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> |

meidän talo | ihmisiä, asioita ja ilmiöitä<br />

Minnekä<br />

sitä<br />

kotoaan...<br />

Maija-Leena Soro ja<br />

Matti Virtanen ovat<br />

asuneet naapureina<br />

samassa talossa Vantaan<br />

Pähkinärinteessä 35<br />

vuotta. Huomaamattaan<br />

naapuruksista on<br />

tullut myös senioreja,<br />

vaikka eivät he itseään<br />

ikäihmisiksi tunnekaan.<br />

teksti Liisa Joensuu | kuvat Suvi Laine<br />

Naapurukset parantavat keskenään<br />

maailmaa milloin C-portaassa,<br />

milloin D-portaassa. Tänään kahvit<br />

tarjoaa Maija-Leena.<br />

a<strong>sukas</strong> | maaliskuu 2008<br />

Elettiin vuotta 1973, presidentti Kekkosen<br />

aikaa. Vantaan Pähkinärinteessä<br />

oli vielä oikeasti pähkinäpuita<br />

ja viereisen Vihdintien varressa iso<br />

kyltti: Vantaan Westend. Pähkinärinteeseen<br />

olivat nousseet ensimmäiset kerrostalot, ja<br />

alueen kehitykseltä odotettiin paljon.<br />

Maija-Leena Soro muistaa hyvin marraskuisen<br />

lumiräntäisen päivän, kun hän muutti<br />

äitinsä, poikansa, kahden koiran ja yhden<br />

kissan kanssa Helsingistä Lammaskuja 4:ään.<br />

Rakennussiivoojat olivat vielä neljännen kerroksen<br />

huoneistossa, mutta äiti totesi nopeasti:<br />

”Tämä on nyt meidän kotimme”.<br />

Muuttomiehet huhkivat pojan pianoa<br />

ylöspäin portaikossa, ja heille alettiin puuhata<br />

kahvia. Vain keittiön pöytä puuttui. Se näytti<br />

jääneen yksin seisomaan pihalle pyryyn.<br />

Muuttopäivä on tuoreena mielessä myös<br />

Matti Virtasella, joka oli vaimonsa Ann-Marien<br />

kanssa saanut asunnon viereisestä rapusta.<br />

He olivat asuneet aiemmin Paloheinässä<br />

vanhan omakotitalon yläkerrassa.<br />

– Näimme lehdestä, että Aura-yhtiöt rakentaa<br />

tänne uusia taloja, ja vuokrat tuntuivat<br />

edullisilta palkkaan nähden. Siihen aikaan<br />

kaupungin asuntoihin oli hurjat jonot, eikä<br />

omaa asuntoa tullut mieleenkään hankkia,<br />

sillä korot olivat kovat. Vuokra-asunto uudella<br />

alueella oli kuin lottovoitto, Matti muistelee.<br />

Aura-yhtiöt muuttui sittemmin Tapiolayhtiöiksi,<br />

joka toimi Soron ja Virtasen vuokranantajana<br />

yli kolmekymmentä vuotta. VVO: n<br />

omistukseen Lammaskuja 4 siirtyi vuonna<br />

2005. VVO on ostanut paljon vastaavia 1970-<br />

luvun kerrostaloja, ja a<strong>sukas</strong>kunnassa seni-<br />

Vaikka Maija-Leenaa välillä<br />

huimaa, hän ei vielä tarvitse<br />

keppiä tai rollaattoria.<br />

Silkkiterrieri Siru on kuullut<br />

monet keskustelut. Se tietää<br />

kaiken, muttei kerro mitään.

orien määrä kasvaa. Soro, Virtanen ja Lammaskuja<br />

4 ovat kuin pieni läpileikkaus VVOlaisuuteen.<br />

Luonto heti nurkan takana<br />

Vaikka 35 vuotta sitten Pähkinärinteessä ei<br />

ollut kauppoja ja postiinkin pitkä matka, ympäristö<br />

miellytti heti molempia naapuruksia.<br />

Maija-Leenalle se oli ihanteellinen koiranulkoilutukseen<br />

ja Matille hiihtämiseen ja muuhun<br />

ulkoiluun.<br />

Nyt vieressä on kauppakeskus, apteekki ja<br />

posti, mutta ulkoilumahdollisuudet ovat edelleen<br />

hyvät. Läheisen Lammaslammen ympäri<br />

kulkee kävelytie, ja polkuja pitkin pääsee<br />

Serenan vesipuistoon ja Nuuksion erämaihin<br />

asti.<br />

Molemmat ovat kiintyneet niin kotiinsa<br />

kuin ympäristöön. Mihinkä sitä kotoaan osaisi<br />

enää lähteäkään? Moneen muuhun lähiöön<br />

verrattuna Pähkinärinne on rauhallinen paikka.<br />

Talossa on kaikkiaan 50 asuntoa, ja naapureissa<br />

on paljon hyvän päivän tuttuja.<br />

Matti on toiminut a<strong>sukas</strong>toimikunnan puheenjohtajana<br />

eri aikoina, myös viimeisimmät<br />

pari vuotta VVO:n talotoimikunnan puheenjohtajana.<br />

Matin tytär muutti myös lähistölle.<br />

Maija-Leenan poika puolestaan asuu hänkin<br />

perheineen VVO:n asunnossa Vantaan Nissaksessa.<br />

Poika kuuluu talotoimikuntaan; olihan<br />

Maija-Leenakin aikanaan oman talonsa<br />

a<strong>sukas</strong>toimikunnan puheenjohtaja.<br />

Matti on asunut samassa D-rapun asunnossa<br />

kaikki 35 vuotta. Maija-Leena on muuttanut<br />

omassa rapussaan kerran, vastapäisestä<br />

kolmiosta nykyiseen kaksioon, jossa on vierähtänyt<br />

yli 20 vuotta.<br />

Maija-Leenan nykyinen asuinkumppani<br />

on silkkiterrieri Siru. Sen hän sai joululahjaksi<br />

pojaltaan kahdeksan vuotta sitten – täytenä yllätyksenä<br />

eleltyään muutaman vuoden ilman<br />

koiraa. Pienestä kääröstä ilmaantui pentu,<br />

jonka kaulassa oli iso rusetti ja sydän: ”Nimeni<br />

on Siru”. Sirua ja sen emäntää tervehtivät<br />

monet naapurit.<br />

Mekö senioreja?<br />

Keski-ikäisinä taloon muuttaneet naapurit<br />

ovat nyt ikäihmisiä, Maija-Leena 74-vuotias<br />

ja Matti 70. Vaikka molemmat ovat eläkkeellä,<br />

kumpikin on hieman ihmeissään ikääntymisestään,<br />

sillä se ei tunnu ajankohtaiselta.<br />

Mattia vain välillä kiusaa käsi, josta on kulunut<br />

jänne poikki, ja Maija-Leenaa pakkaa huimaamaan,<br />

koska niskassa on kulumia.<br />

Kumpikin tuntee voivansa vielä hyvin asua<br />

kotonaan. Maija-Leena on iloinen kylpyhuoneremontista,<br />

jossa poistettiin hankala amme ja<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | <br />

>>

tilalle tehtiin suihku. Kylpyhuoneremontin hän<br />

sai asuttuaan samassa asunnossa 20 vuotta.<br />

Mattia hämmästyttää se, että muuttajat saavat<br />

aina remontin, mutta 35 vuotta samassa<br />

asunnossa asunut on jäänyt niitä vaille. Pienempään<br />

ei ole kannattanut muuttaa, sillä vuokra<br />

olisi korkeampi.<br />

– Tapiola-yhtiöt olisi tehnyt 2000-luvun alussa<br />

remontin, mutta meidän olisi pitänyt muuttaa<br />

siksi aikaa kokonaan muualle. Nyt odottelemme<br />

40-vuotisremonttia.<br />

Maija-Leena sanoo haluavansa asua omassa<br />

kodissa niin kauan kuin mahdollista, kunhan<br />

saa aikanaan apuvälineitä. Tilaa on niin hyvin,<br />

että rollaattorillakin mahtuu kotona kulkemaan.<br />

Hississä rollaattori voisi tosin olla hankala. Jos<br />

hississä olisi automaattisesti aukeavat ovet, se<br />

auttaisi paljon.<br />

Viihtyvyyteen satsattu<br />

Vaikka VVO on vastannut talosta vain kolme<br />

vuotta, alku on naapurusten mielestä ollut todella<br />

miellyttävä. Matti sanoo uuden omistajan tehneen<br />

kolmessa vuodessa talon hyväksi paljon.<br />

Maija-Leena on ollut mielissään siitä, että VVO<br />

on satsannut viihtyvyyteen hoitamalla pihaa ja<br />

laittamalla istutuksia.<br />

Parin viime vuoden aikana taloon on tehty<br />

sadevesiviemäröintejä, porrashuoneitten maalauksia<br />

ja saunaremontti. Menossa on kattoremontti,<br />

ja ensi vuoden listalla ovat asuntojen<br />

ulko-ovien uusiminen sekä ikkunoitten muuttaminen<br />

kolmilasisiksi.<br />

Myös a<strong>sukas</strong>yhteistyö paranee, sillä talon<br />

kerhotila otetaan kevään aikana a<strong>sukas</strong>toimintakäyttöön.<br />

Tähän asti sitä on vuokrattu ulkopuoliselle<br />

urheiluseuralle. Enää ei asukkaiden tarvitse<br />

kokoontua pesutuvassa tai kuivaushuoneessa.<br />

Senioreiden tarpeet tärkeitä<br />

Lammaskuja 4:n isännöitsijä Marjaana Nemlander<br />

kertoo, että asukkaan tarpeet pyritään tarvittaessa<br />

yksilöimään. Jos VVO:lla huomataan, että<br />

seniorilla on ongelmia päivittäisessä asumisessa,<br />

häntä voidaan ohjata hakemaan kunnallista<br />

apua, esimerkiksi kotiapua.<br />

– Uudet talot ja asunnot suunnitellaan niin,<br />

että ne soveltuvat kaikille, myös senioreille, ja<br />

peruskorjauksien yhteydessä muutetaan mahdollisuuksien<br />

mukaan osa kohteista seniorien<br />

tarpeita vastaaviksi.<br />

Kiinteistön huollossa on Nemlanderin mukaan<br />

pidettävä huoli myös siitä, että talot ovat<br />

turvallisia. Pihojen on oltava kunnolla hiekoitettuja<br />

ja rappukäytävien kaikkien valojen tulee<br />

olla kunnossa.<br />

– Varmistamme myös, että talosaunat soveltuvat<br />

senioreille. Tarvittaessa suihkutilaan ja saunaan<br />

asennetaan turvakaiteita ja -kahvoja.<br />

Nemlander muistuttaa, että seniorit ovat<br />

aina olleet VVO:lle tärkeä a<strong>sukas</strong>ryhmä.<br />

– Palvelemiseen varataan aikaa, sillä<br />

samalla talon asioista on mukava jutustella.<br />

Maija-Leenan kylpyhuoneessa<br />

mikään ei enää muistuta 1970-<br />

luvusta. Tilaakin on riittävästi.<br />

35<br />

vuotta<br />

sitten<br />

Pähkinärinteessä<br />

ei ollut kauppoja<br />

ja postiinkin oli<br />

pitkä matka.<br />

Matti on hyvässä kunnossa.<br />

Hän liikkuu paljon<br />

ja valitsee portaat,<br />

vaikka hissikin olisi.

Siru on Maija-Leenan<br />

elämän suola ja<br />

sokeri. Se varmistaa<br />

myös jokapäiväisen<br />

ulkoilun.<br />

Matti muistaa tarkkaan monet alueen<br />

vaiheet 35 vuoden ajalta. Nyt kiinnostaa<br />

kattoremontin tekotapa.<br />

Seniorikyselyn<br />

jatkotoimet käynnistyvät<br />

VVO teki syksyllä 2007 asumistyytyväisyyskyselyn<br />

yli 70-vuotiaille asukkailleen.<br />

Mitä kyselyllä haluttiin selvittää, projektipäällikkö<br />

Esa Fagerlund?<br />

– Halusimme saada palautetta senioriasukkaiden<br />

asumisen nykytilasta, asuntojen korjaustarpeista<br />

ja tulevista asumistavoitteista.<br />

Palautteen avulla VVO kehittää senioriasukkaille<br />

tarjoamiaan palveluja.<br />

> Mitä jatkotoimenpiteitä on luvassa?<br />

– Kyselyn yhteydessä seniorit saivat pyytää<br />

isännöitsijää kotikäynnille korjaustarpeiden<br />

selvittämiseksi. Nyt käyntiajat on sovittu ja a<strong>sukas</strong>tapaamiset<br />

aloitettukin. Isännöitsijät hoitavat<br />

käynnit pääosin maalis–huhtikuussa.<br />

> Milloin korjaukset suoritetaan?<br />

– Suoritettavien korjausten on määrä olla valmiita<br />

vuoden loppuun mennessä. Jos taloon<br />

on tulossa ensi vuonna isompia jaksottaisia<br />

korjauksia, korjaukset ja/tai varustehankinnat<br />

saatetaan siirtää samaan ajankohtaan. Asian<br />

arvioi isännöitsijä. Akuutit korjaustarpeet hoidetaan<br />

mahdollisimman pian.<br />

> Millaisia muutoksia taloissa tehdään?<br />

– Hissillisissä taloissa, jotka muutoinkin soveltuvat<br />

hyvin ikäihmisten asumiseen pitkälläkin<br />

aikavälillä, pyritään asumisen laatua parantamaan<br />

vakioidulla korjausratkaisulla. Tähän<br />

senioripakettiin kuuluvat muun muassa<br />

turvaliesi, paristokotelolla varustettu palovaroitin<br />

asennettuna, suihkuistuin, wc-istuimen<br />

korotusosa ja tarvittavat tukikahvat sekä käsisuihku<br />

kylpyhuoneeseen, ovisilmä, turvaketju<br />

ja turvajakkara. Jääkaappiyhdistelmän siirto<br />

sen taustan imurointia varten ja ilmanvaihtoventtiilien<br />

puhdistus kuuluvat myös pakettiin.<br />

– Senioripaketin toteuttaminen on samalla<br />

määräaikainen avaina<strong>sukas</strong>etu niille, joiden<br />

viisivuotinen asuminen täyttyy vuonna 2008<br />

tai 2009. Näitä vakioidusti varusteltuja huoneistoja<br />

tarjotaan jatkossakin senioriasukkaille,<br />

joita jokaisen VVO-kotikeskuksen omassa<br />

asiakaskunnassa jatkuvasti on. Hissittömissä<br />

tai muutoin esteettömyyden kannalta isoja<br />

puutteita omaavissa taloissa senioriasukkaiden<br />

esittämiä korjaustarpeita hoidetaan yksittäisinä<br />

pikkuparannuksina. Vaihtoehtona korjaukselle<br />

on myös asunnon vaihtaminen asukkaalle<br />

sopivampaan, esimerkiksi saman talon<br />

alempaan kerrokseen tai esteettömämpään<br />

taloon samalla alueella.<br />

> Kyselyn yhteydessä saattoi välittää yhteydenottopyynnön<br />

myyntineuvottelijalle asunnon<br />

vaihdosta. Miten asiassa edetään?<br />

– Asunnonvaihdon toteutusmahdollisuus riippuu<br />

vapautuvien asuntojen määrästä ja tapauskohtaisesta<br />

soveltuvuudesta asukkaille.<br />

Aikatavoitteita ei siksi voida asettaa. VVO varmistaa<br />

kuitenkin yhteydenotolla, että jokainen<br />

a<strong>sukas</strong> saa hakemuksensa vireille mahdollisimman<br />

pian. Näiden hakemusten perusteella<br />

annettaviin asuntotarjouksiin sisältyy aina<br />

asunnon ja talon esittely VVO:n henkilökunnan<br />

toimesta asukkaalle.<br />

– Seniorikysely tähtää palvelun laadun parantamiseen<br />

ja vakiinnuttamiseen. Hyvällä yhteistyöllä<br />

tavoitteet on määrä saavuttaa kuluvan<br />

vuoden aikana.<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 11

pintaremppaa teksti Jari Kupiainen | kuvat Tikkurila Oy ja Akzo Novel Coatings Oy<br />

ilmettä<br />

Raikasta<br />

Maalaaminen on vaivaton tapa muuttaa<br />

asunnon ilmettä ja sisustaa. Pistetäänkö piristävää pinkkiä<br />

vai maanläheistä ja hillittyä sävyä?<br />

Seinä voi olla<br />

kuin taideteos.<br />

Pinkit ja siniset<br />

raidat antavat<br />

eloa vihreälle<br />

seinäpinnalle.<br />

12 a<strong>sukas</strong> | maaliskuu 2008

Keltainen väri huokuu<br />

lämpöä ja valoa.<br />

Anna maalatun pinnan<br />

kuivua riittävästi. Lopullinen<br />

kuivuminen voi kestää viikosta<br />

neljään viikkoa, minkä jälkeen<br />

pinta kestää kulutusta.<br />

Asunnon sisäpintojen maalaamiseen<br />

voi olla monia syitä:<br />

yksi haluaa vaihtelua, toinen<br />

siistit pinnat, kolmas kauniit<br />

seinät huonekaluille, neljäs<br />

raikkaan ilmeen koko huoneistolle.<br />

Olivatpa maalaamisen vaikuttimet<br />

mitkä tahansa, värejä ja välineitä löytyy.<br />

Ja jos tavanomaiset maalit eivät riitä, tekijälle<br />

on tarjolla erikoistuotteita.<br />

Vesiohenteisia, vähäpäästöisiä<br />

Maalarilla on tänään kissanpäivät – maalivalikoima<br />

on laaja, sävyttämällä saa juuri haluamansa<br />

värin ja myös ympäristöasiat on<br />

huomioitu. Sisämaalit ovat lähes pelkästään<br />

vesiohenteisia ja kuuluvat parhaaseen päästöluokkaan<br />

M1.<br />

Vesiohenteisista maaleista ei haihdu haitallisia<br />

yhdisteitä, jolloin ne soveltuvat herkänkin<br />

henkilön kodissa käytettäväksi. Maalaustyövälineet<br />

voi pestä helposti vedellä.<br />

Maali sinällään jo piristää huonetilaa,<br />

mutta miksi et kokeilisi jotain uutta? Maalilla<br />

saat hillittyä pintaa, maanläheisyyttä tai<br />

vaikka iloisia auringonsäteitä. Voit maalata<br />

kolme seinää samalla sävyllä ja yhden tehostevärillä.<br />

Valmistele pohja hyvin<br />

Sisällä maalataan tavallisesti seiniä, kattoja,<br />

ovi- ja lattialistoja, keittiön kaappeja ja joskus<br />

huonekalujakin. Pohjan valmistelu on<br />

maalarin tärkeimpiä tehtäviä. Maalattavan<br />

pinnan tulee olla kuiva, puhdas ja tasainen.<br />

Seinä pyyhitään pölystä ja tarvittaessa pestään<br />

maalipesulla. Kolot, lohkeamat ja pienet<br />

reiät kitataan. Vanha tapetti irrotetaan.<br />

Katon kunto tarkistetaan silmämääräisesti ja<br />

lika poistetaan.<br />

Valitse maali tilan ja kiiltoryhmän mukaan.<br />

Olohuoneessa käytetään kuivan, kylpyhuoneessa<br />

ja myös mielellään keittiössä kostean<br />

tilan tuotteita.<br />

Kiiltävä maalipinta saa värit hehkumaan,<br />

himmeä rauhoittaa. Kiiltävä maali sopii huonekaluihin,<br />

seinissä käytetään usein puolihimmeitä<br />

tuotteita. Katot kannattaa maalata<br />

kiiltoasteeltaan himmeällä maalilla, jotta<br />

heijastumat eivät näy.<br />

Työkalu kohteen mukaan<br />

Sivellinmaalaus on vanhin maalausmenetelmä.<br />

Siveltimellä maali tunkeutuu alustan<br />

huokosiin ja pensselillä pääset ahtaisiinkin<br />

paikkoihin kuten nurkkiin. Hanki<br />

pitkäkarvainen tela ja jatkovarsi katon maalaamiseen.<br />

Jo siveltimen nimi, kuten yleis-, lakka- tai<br />

patterisivellin, kertoo tuotteen käytöstä. Keinoharjassiveltimet<br />

soveltuvat hyvin vesiohenteisille<br />

maaleille.<br />

Maalaa kaikki pinnat kerralla ja valon<br />

suuntaan. Mikäli maalaat koko asunnon,<br />

aloita katosta ja käsittele sen jälkeen seinät.<br />

Hyvää matkaa mielenkiintoiseen värien ja<br />

maalien maailmaan! a<br />

Kirjoitusta varten on haastateltu VVO:n, Maalarimestarien,<br />

RTV:n ja Tikkurilan asiantuntijoita.<br />

Maalaaminen<br />

suojaa asuntoa<br />

VVO kannustaa asukkaita pitämään<br />

huoneistoja hyvässä kunnossa. Maalaaminen<br />

on yksi keino ja huoneen voi maalata<br />

itse silloin, kun siihen on tarve. Sisäpintojen<br />

omatoimimaalaukseen saat maalit ja työvälineet<br />

muuttaessasi sisään tai kun olet<br />

asunut samassa huoneistossa vähintään<br />

kolme vuotta.<br />

Asunnon maalauksesta sovitaan isännöitsijän<br />

kanssa. Hän määrittelee maalaustarpeen<br />

sekä antaa lähetteen ja maksusitoumuksen<br />

Maalarimestarien tai RTV:n<br />

liikkeeseen. Sieltä saa Tikkurilan valmistamaa<br />

himmeää ja vesiohenteista VVO Sisustusmaalia.<br />

Värivaihtoehtoja on 27.<br />

Kuviointimaalauksella voi tehdä<br />

valmiita kuvioita tai loihtia<br />

seinälle oman mallin.<br />

Avainasiakkaan remonttiedut löytyvät osoitteesta www.avaina<strong>sukas</strong>.fi. Maalaamisesta<br />

ja muuttoedusta saat lisätietoa sivulta www.vvo.fi/asukkaalle/asiakkaanedut.<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 13

talous | vuokrat ovat monen tekijän summa<br />

Vuokrantarkistus<br />

turvaa<br />

asumisen<br />

laatua<br />

Vuokrantarkistusten taustalla on yksinkertainen<br />

yhtälö, joka pätee koko yhteiskunnassa: kun<br />

kustannukset nousevat, vuokrat nousevat.<br />

Turvallisena vuokranantajana VVO pitää kuitenkin<br />

vuokrantarkistukset kohtuullisina ja huolehtii<br />

asumisen hyvän laadun säilymisestä.<br />

teksti Liisa Joensuu | kuvitus Heikki Rönkkö<br />

Kun vuokrat nousevat, vuokranantaja mainitsee usein syyksi ”yleisen hintakehityksen.<br />

Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Olisiko kuitenkin niin, että vuokranantaja<br />

haluaa vain rikastua?<br />

– Paine vuokrien korottamiseen on todellinen ja yhteiskunnalliset syyt<br />

merkittävämmässä roolissa kuin vuokranantajan syyt. Voisi melkein sanoa,<br />

etteivät vuokrankorotukset ole vuokranantajan käsissä, sanoo Vuokralaisten keskusliiton<br />

toiminnanjohtaja Anne Viita.<br />

Vaikka vuokranantajalla olisi myös tuotto-odotuksia, tämän on ennen kaikkea pystyttävä<br />

hoitamaan velvoitteensa ja maksettava kunnalliset maksut, joita asuja ei välttämättä<br />

tule ajatelleeksi. Yleistä hintakehitystä raamittavat esimerkiksi vesimaksut, sähkömaksut,<br />

kiinteistövero ja jätemaksut. Kun kunnallisten palvelujen hinnat nousevat ja kiinteistöjen<br />

verotus kiristyy, vuokranantajan on pakko siirtää sama hintakehitys vuokriin.<br />

– Aravavuokrataloissa vuokrien nousemiseen vaikuttavat lisäksi pääomakulut. Siinäkin<br />

asiassa vuokranantajan kädet ovat sidotut, sillä korkotaso määräytyy Euroopan keskuspankin<br />

kautta, Anne Viita huomauttaa.

– Jos verrataan vapaita vuokramarkkinoita ja<br />

VVO:n tarjontaa, jälkimmäisellä on institutionaalisena<br />

vuokranantajana vakaampi vuokrataso<br />

kuin yksityisillä markkinoilla. Aravavuokrataloissa<br />

VVO:n vuokrat ovat kultaista<br />

keskitasoa. Muiden yleishyödyllisten vuokranantajien<br />

kanssa VVO on nähdäkseni samalla<br />

viivalla, Anne Viita sanoo.<br />

VVO:n vahvuus on asuntojen suunnitelmallisessa<br />

hallinnoimisessa. Anne Viita nostaa<br />

hattua VVO:lle siitä, että asuntoja isännöidään<br />

ammattimaisesti ja siitä, että niissä tehdään<br />

kertarysäysremonttien sijaan elinkaarityyppisiä<br />

korjauksia tarpeen mukaan.<br />

faktoja vuokra-asumisesta<br />

• VVO:n asuntojen käyttöaste on 99 prosenttia.<br />

• Keskimääräinen asumisaika on noin viisi vuotta.<br />

• Tänä vuonna vuokrankorotukset olivat keskimäärin<br />

3,8 prosenttia eli 35 senttiä neliöltä. Korotukset vaihtelivat<br />

paikkakunnittain.<br />

• Korotuksiin vaikuttaa kustannuskehitys<br />

koko yhteiskunnassa.<br />

Suunnitelmallista korjausta<br />

Tulosyksikköjohtaja Erkki Keskinen VVO:lta<br />

kertoo pienissä erissä tehtävien remonttien<br />

pitävän yllä tasalaatuista asumista. Mikään<br />

kohde ei pääse rapistumaan täysin, kuten esimerkiksi<br />

kunnallisissa vuokrataloissa näyttää<br />

toisinaan käyvän. Samalla VVO kerää vuokrissa<br />

rahaa suurempiin korjauksiin, joita toteutetaan<br />

vuorollaan kussakin kohteessa.<br />

– Asukkaat saattavat miettiä, miksi vuokria<br />

korotettiin, kun tässä osoitteessa ei ole<br />

korjattu mitään, mutta kunkin kohteen vuoro<br />

tulee. Parikymmentä vuotta sitten suuria korjauksia<br />

rahoitettiin lainoilla, mutta lainanottoa<br />

ja korkokuluja on vähennetty suunnitelmallisella<br />

taloudenpidolla, jossa keräämme<br />

rahaa korjauksia varten tasaisesti kaikissa<br />

kohteissa.<br />

Suunnitelmallinen taloudenpito on kaikkien<br />

etu. Erkki Keskinen sanoo vuokrien nousevan<br />

varmasti joka vuosi, mutta kohtuullisesti.<br />

Tarkka kirjanpito pohjana<br />

Miten vuokrantarkistukset oikein määräytyvät?<br />

Eivät ainakaan näppituntumalla tai<br />

mielivaltaisesti. Kohteista pidetään tarkkaa<br />

kirjanpitoa, ja toteutuneita tietoja käytetään<br />

pohjana korotustarpeen laskemisessa. Esimerkiksi<br />

korjausten hinta nousee vuosi vuodelta,<br />

joten kustannuskehitys on otettava<br />

huomioon.<br />

– Kiinteistön ylläpidon kustannukset ovat<br />

nousseet nopeammin kuin inflaatio. Sitä<br />

mukaa kun kiinteistökanta vanhenee, korjauksia<br />

tarvitaan enemmän. Kun korjausten<br />

hinta nousee vuosi vuodelta, ollaan oravanpyörässä,<br />

Erkki Keskinen myöntää.<br />

VVO on kuitenkin hallinnut tämän ongelmallisen<br />

kehityksen noudattaen vuokratapaa,<br />

jossa korotukset ovat enintään 8 prosenttia.<br />

Muilla vuokramarkkinoilla korotukset voivat<br />

olla tuntuvampia.<br />

– Laki ei tunne vuokran korottamisessa<br />

kattoa, mutta hyvän vuokratavan mukaan<br />

korotus saisi olla enintään 15 prosenttia. Jos<br />

vuokra nousee yli 15 prosenttia, vuokranantajalla<br />

tulee olla korotukselle hyvät perusteet,<br />

Vuokralaisten keskusliiton Anne Viita<br />

sanoo.<br />

Kuntien korotukset suurempia<br />

Maaliskuussa voimaan tulleet VVO:n vuokrankorotukset<br />

olivat keskimäärin 3,8 prosenttia<br />

eli 35 senttiä neliöltä. Korotukset vaihtelivat<br />

paikkakunnittain, sillä markkinatilanne<br />

on erilainen eri puolilla maata.<br />

– Oulussa korotukset olivat 2,3 prosentin<br />

luokkaa ja pääkaupunkiseudulla noin 4<br />

prosenttia. VVO:n vuokrat ovat tänä vuonna<br />

nousseet maltillisemmin kuin kuntien vuokrat.<br />

Esimerkiksi Espoon kaupungin vuokrataloissa<br />

vuokrat nousivat 7,6 prosenttia, mikä<br />

johtui siitä, ettei niitä ollut korotettu kolmeen<br />

vuoteen. Sellainen on mielestäni suunnittelemattomuutta,<br />

sanoo Erkki Keskinen.<br />

Käyvän arvon mukainen vuokra<br />

Vuokria määriteltäessä huoneistot arvotetaan<br />

toisiinsa nähden. Esimerkiksi yksiön<br />

keittiö- ja kylpyhuonevarustuksen rakennuskustannukset<br />

neliötä kohden ovat suuremmat<br />

kuin perheasunnossa, joten vuokranantajan<br />

on pyydettävä yksiöstä suhteessa suurempaa<br />

vuokraa. Vuokrien jyvityksen ideana<br />

on muun muassa, etteivät suurten asuntojen<br />

neliövuokrat muodostuisi kohtuuttoman korkeiksi<br />

ja asunnot jäisi tämän takia tyhjiksi.<br />

– Jyvityksen lisäksi käytämme vuokrien<br />

tasausta. Pääomakulut lasketaan yhteen ja tasataan<br />

eri kohteitten kesken. Vuokrien tasausjärjestelmä<br />

on kehitetty yhteistyössä asukkaiden<br />

kanssa, Erkki Keskinen mainitsee.<br />

Jyväskyläläinen VVO:n a<strong>sukas</strong> Sari Koskinen<br />

toteaa, ettei vuokrankorotus ole asukkaasta<br />

koskaan kovin mukava asia, mutta katsoo<br />

saaneensa korotuksista tarpeeksi tietoa.<br />

Asukkaiden kannattaa myös muistaa voivansa<br />

vaikuttaa omalla toiminnallaan esimerkiksi<br />

jätekuluihin.<br />

– Vuokrankorotus oli mielestäni maltillinen<br />

ja katson, että a<strong>sukas</strong>toiminta ja siihen<br />

suunnatut määrärahat vähentävät kritiikkiä<br />

vuokrankorotuksia kohtaan. Saammehan<br />

toimia talossa keksien kaikkea kivaa yhteistä<br />

toimintaa, josta ei tarvitse itse maksaa mitään.<br />

a<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 15

kodinhoito teksti Marianna Salin | kuvat Seppo Saarentola<br />

Monessa kodissa tavaramäärä kasvaa<br />

vääjäämättä ja säilytystila loppuu kesken.<br />

Mikä avuksi?<br />

Apua<br />

kodin<br />

tavaratulvaan<br />

Onpa täällä valtavasti tilaa! Huudahdus kaikuu tyhjässä<br />

asunnossa uljaan kaappirivin ja pitkien seinien välissä.<br />

Muuton jälkeen säilytystilat alkavat yllättäen kutistua.<br />

Huivit kietoutuvat toisiinsa, ja sukat ajelehtivat<br />

irti toisistaan. Tupaantuliaisiksi tullut maljakkokaan ei<br />

mahdu enää kaappiin.<br />

Sanotaan, että olisi hyvä kierrättää kesä- ja talvivaatteita vuorollaan<br />

varastoon. Myös lasten lelut uudistuvat, kun ne käyvät kellarissa jäähyllä.<br />

Tilataiturit kertovat pitävänsä suursiivouksen muutaman kerran<br />

vuodessa. He kärräävät tavaroita kirpputoreille, kierrätyskeskuksiin ja<br />

roskiksiin. Mutta aina sekään ei riitä.<br />

Käytä tila lattiasta kattoon<br />

Sisustussuunnittelija Mirja Ahonen kompastuu tavallisesti ensimmäiseen<br />

ongelmaan jo asiakkaan ovella.<br />

– Eteiset ovat usein ahtaita ja kapeita. Onneksi nykyään on monenlaisia<br />

litteitä kenkäkaappeja. Niillähän voi täyttää vaikka koko seinän,<br />

Ahonen toteaa. Toisen litteän säilytystilan hän rakentaisi ripustamalla<br />

katon rajaan verhotangon ja siihen tukevan, lattiaan saakka ulottuvan<br />

verhon. Verhon taakse saa pystytettyä jos jonkinlaisen hyllykön.<br />

– Sen voi hakea edullisesti vaikka rautakaupasta. Tärkeintä on,<br />

että tila käytetään lattiasta kattoon. Sama sääntö pätee asuntojen valmiisiin<br />

vaatekaappeihin. Jos kaappi ei jatku kattoon asti, voi sitä jatkaa<br />

säilytyslaatikoilla. Kaappien sisällä järjestystä voi parantaa pienin<br />

korein ja laatikoin. Monesti myös muutama lisähylly auttaa madaltamaan<br />

huteria paitapinoja.<br />

Hyllyihin sisustussuunnittelija keskittyy kuitenkin vasta, kun hän<br />

on varmistanut, että tankoja on tarpeeksi. Hän ripustaisi tankoihin<br />

henkareiden lisäksi kankaisia lokerikkoja, joihin sopivat niin kengät<br />

kuin lakanatkin, ja koukkuja, joihin voi ripustaa vaikkapa laukkuja.<br />

Hän asentaisi mieluiten myös kaksi tankoa päällekkäin. Mutta<br />

miten ne mahtuvat matalaan kaappiin? Mirja Ahosen omassa kaapissa<br />

ylätangon paidat roikkuvat osin alatangon päällä.<br />

– Parempi sekin on kuin vain yksi tanko, hän vakuuttaa.<br />

16 a<strong>sukas</strong> | maaliskuu 2008

Voiko kenkätilaa olla koskaan<br />

liikaa? Vinot kenkätelineet<br />

mahtuvat litteäänkin kaappiin.<br />

Pitkä ikä kaapille<br />

Joskus ongelmana ei ole ahtaus vaan<br />

avaruus. Jos esimerkiksi eteisestä avautuu<br />

ovia moneen muuhun huoneeseen,<br />

saattaa olla järkevää tukkia osa aukoista<br />

kaapeilla tai vaihtaa ainakin leveästi<br />

aukeavien ovien tilalle verhot. Uusien<br />

kaappien oviksi Mirja Ahonen suosittelee<br />

liukuovia.<br />

Mutta mahtuuko iso vaatekaappi<br />

seuraavaan asuntoon? Sopiiko se edes<br />

sen tyyliin? Ei välttämättä, ja siksi Ahonen<br />

kannustaakin tutustumaan moduuleista<br />

rakennettuihin ratkaisuihin. Hän<br />

kokosi aikoinaan Muuramen hyllykuutioista<br />

lapsen hoitopöydän. Myöhemmin<br />

hän lisäsi kuutioiden päälle pöytätason,<br />

ja nykyään kuutiot toimivat lipastona.<br />

Suunnittelija myöntää, että monet<br />

moduuliratkaisut lohkaisevat budjetista isomman palan<br />

kuin peruskaappi.<br />

– Mutta osia voi hankkia vähitellen, palan kerrallaan,<br />

ja ne kulkevat mukana. Seuraavassa asunnossa moduulit<br />

saattavat esimerkiksi jakaa ison olohuoneen työja<br />

makuuhuoneiksi ja tarjota samalla säilytystilaa.<br />

Laatikot ratkaisevat monen pulmat<br />

Joku saattaa kääntyä myös puusepän puoleen, jos kaapin<br />

paikaksi on päätetty vino nurkka tai kaareva seinä.<br />

Mirja Ahonen ei kuitenkaan yllytä vuokra-a<strong>sukas</strong>ta panostamaan<br />

mittatilauskaappeihin. Jos teettämään ryhdytään,<br />

kannattaa teettää mieluummin sellainen huonekalu,<br />

joka sopii asuntoon kuin asuntoon. Hän itse<br />

suunnitteli taannoin ratkaisun, jossa sängyn runkopatja<br />

nostettiin niin ylös, että alle saatiin rakennettua<br />

muhkea rivi ulosvedettäviä laatikoita.<br />

– Laatikkosänkyjä myydään nykyään valmiinakin.<br />

Jos ostoslistalla ei ole kuitenkaan sänkyä, ratkaisu saattaa<br />

löytyä pyörillä kulkevasta litteästä laatikosta, joka<br />

sopii matalankin sängyn alle.<br />

Säilytystilaa voi löytyä lisäksi olohuoneesta rahin sisältä<br />

tai pöydän alta pyörillä liikkuvasta laatikostosta.<br />

– Siitä saa tarvittaessa myös lisätason.<br />

Ohjaa tavarat omaan paikkaansa<br />

Tavaroita voi siis piilottaa huonekalujen sisään ja alle,<br />

mutta voisiko jotain jättää esille? Mirja Ahonen ehdottaa<br />

avohyllyjä erityisesti paikkoihin, joissa syvyys<br />

ei riitä kaapille.<br />

– Esimerkiksi kylppärissä on tavallisesti vain peilikaappi<br />

ja allaskaappi valmiina ja paljon tyhjää seinää,<br />

joihin avohyllyt voisivat sopia. Ahonen lähtee siitä, että<br />

ainakin pyyhkeiden ja vessapaperirullien olisi mahduttava<br />

kylpyhuoneeseen. Pulloille ja purnukoille on<br />

hyvä varata koreja.<br />

Avohylly − korein tai ilman − sopii näppärästi<br />

myös eteisen penkin alle, ja se voi tarjota lisätilaa keittiönkin<br />

seinällä.<br />

– Käyttöastiat eivät ehdi pölyyntyä avohyllyllä, sisustussuunnittelija<br />

huomauttaa.<br />

Makuuhuoneessa avonaisen säilytystilan tarjoavat<br />

Sisustussuunnittelija<br />

Mirja Ahonen varaa<br />

omat korit niin pipoille,<br />

hanskoille kuin<br />

muillekin asusteille.<br />

Pikkutavarat voi<br />

sujauttaa lokeroihin.<br />

Kynät, muistilehtiöt,<br />

huulirasvat ja laturit<br />

löytyvät, kun kaikilla on<br />

omat vakiopaikkansa.<br />

Parhaiten<br />

tilan saa<br />

hyödynnettyä,<br />

kun<br />

käyttää sen<br />

lattiasta<br />

kattoon.<br />

>><br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 17

5 Vinkkiä<br />

teho-<br />

säilytykseen!<br />

1Hankit kaapit, jotka ulottuvat<br />

lattiasta kattoon tai lisää laatikoita<br />

matalan kaapin päälle.<br />

2<br />

Pystytä<br />

3<br />

Määrää<br />

litteä hylly ja peitä se<br />

verholla, jos tilaa ei ole syvälle<br />

kaapille. Suosi myös liukuovia.<br />

paikka jokaiselle tavaralle,<br />

niin järjestys säilyy. Ota avuksi<br />

pikkukorit ja laatikot hyllyille.<br />

4<br />

Jätä siistit ja kauniit tavarat esille.<br />

Avohyllyille sopivat myös korit.<br />

5<br />

Harkitse<br />

kallistakin vaihtoehtoa, jos<br />

kalustetta voi muunnella seuraavien<br />

asuntojen tarpeisiin.<br />

Hyödynnä hukkatilat. Säilytystila jatkuu<br />

luontevasti sängyn alle ja kaapin päälle.<br />

Pyörillä liikkuvaan sängynaluslaatikkoon voi<br />

säilöä vaikkapa vaatteita ja kodin tekstiilejä.<br />

Kaapin päällä on oiva tila arkistolaatikoille.<br />

Avaimet, sakset, tärkeät käyntikortit ja<br />

osoitteet on kätevä ripustaa eteisen kaappiin<br />

tai seinälle omaan säilytyslokerikkoonsa.<br />

monesti tuolit ja lattia. Mirja Ahonen ei tyytyisi niihin. Hän ripustaisi päivän<br />

vaatteet mieluummin seinään nojaaviin tikapuihin tai pyörillä liikkuvaan<br />

rekkiin. Hän painottaa, että ratkaisusta riippumatta tärkeintä on varata<br />

omat paikkansa kaikille tavaroille, aina pipoista leluihin.<br />

– Silloin lapsikin oppii siistimään jälkensä, suunnittelija uskoo. Samasta<br />

syystä hän puolustaa siivouskaapin olemassaoloa. Kun mopit ja pesuaineet<br />

löytyvät helposti, sotkuisinkin perheenjäsen saattaa siivota jälkensä.<br />

Avaruuden tuntua väreillä, peileillä ja valaistuksella<br />

Kun palapeli on valmis, täyteen pakattu asunto tuntuu ehkä toimivalta,<br />

mutta näyttää silti ahtaalta. Miten asuntoon saisi tilan tuntua?<br />

– Sehän on jo paljon helpompaa, Mirja Ahonen nauraa. Hän kehottaa valitsemaan<br />

vaaleita värejä niin seiniin, kalusteisiin kuin esineisiinkin.<br />

– Myös peiliovet kaapeissa auttavat. Joskus tauluksikin voi sopia peili.<br />

Ja hyvä valaistus avartaa.<br />

Sisustussuunnittelija neuvoo miettimään vielä kerran, mitä<br />

kaikkea avohyllyille sopiikaan. Lankakerien, vasaran ja cd-pinon<br />

kokoelma voi vaikuttaa levottomalta, kun taas siisti rivi yhteensopivia<br />

koreja ja laatikoita rauhoittavat tilaa.<br />

– Mutta pitäähän jotain olla esilläkin − omassa kodissa. a<br />

18 a<strong>sukas</strong> | maaliskuu 2008

teksti Inka Töyrylä | kuva Tommi Tuomi<br />

Yrttien<br />

tuoksua<br />

Keittiön ikkunalle on helppo perustaa kaunis ja tuoksuva<br />

yrttipuutarha. Tuoreita yrttejä on kätevä napsia suoraan<br />

pataan, ja jos satoa tulee yli tarpeen, kasveja voi kuivata,<br />

pakastaa tai valmistaa niistä yrttiöljyjä ja -etikoita.<br />

Ikkunalaudalla menestyvät esimerkiksi basilika, kirveli,<br />

ruohosipuli, minttu, salvia ja timjami. Rentovartiset<br />

yrtit, kuten oreganon, meiramin ja sitruunamelissan,<br />

voi hyvin nostaa amppeliin roikkumaan.<br />

Hauskan lisän valikoimaan tuovat erilaiset versot.<br />

Vehnänoras, auringonkukan versot ja vihanneskrassi<br />

kasvavat nopeasti ja maistuvat hyvältä salaateissa.<br />

Versojen siemenet voi kylvää kostean talouspaperin<br />

päälle lautaselle tai vaikkapa laakeaan vuokaan.<br />

Myös valkosipuli viihtyy valoisalla ikkunalaudalla.<br />

Mullalla täytettyyn ruukkuun pistellyt valkosipulin<br />

kynnet alkavat versoa muutamassa viikossa. Miedonmakuiset<br />

varret sopivat mainiosti salaattiin tai<br />

voileivän päälle.<br />

Siemeniä kylvettäessä tarpeeksi suuren ruukun<br />

pohjalle laitetaan salaojitukseksi kiviä tai soraa ja<br />

mullaksi valitaan kuohkea, hiekansekainen multaseos,<br />

johon lisätään kalkkia. Ruukkuun kylvetään muutama<br />

siemen. Taimet voi kasvattaa myös taimialustalla<br />

ja siirtää hieman isompana varsinaiseen ruukkuunsa.<br />

– Yrtit tarvitsevat valoa vähintään kuusi tuntia<br />

päivässä. Jos valoa ei ole riittävästi, kasvua voi auttaa<br />

vaikkapa jalkalampulla ja tehokkailla energiansäästölampuilla.<br />

Valaisua kannattaa jatkaa ainakin<br />

huhtikuulle saakka, neuvoo Hyötykasviyhdistys ry:n<br />

toiminnanjohtaja Anu Ranta.<br />

Monet yrtit kasvavat hitaasti. Malttamaton valitsee<br />

ikkunalleen kirvelin, joka itää jo parissa päivässä.<br />

Nopeampi tapa on istuttaa kaupan ruukkuyrttejä.<br />

Parhaiten onnistuvat nuoret, mahdollisimman pienet<br />

taimet.<br />

– Yrtti on hyvä istuttaa heti suurempaan, noin 1,5-<br />

litraiseen ruukkuun. Vesiviljellyt yrtit tarvitseva aluksi<br />

todella paljon vettä, mutta hiljalleen ne sopeutuvat<br />

kotielämään. Parin ensimmäisen viikon ajan yrtit<br />

kannattaa suojata liialta auringolta.<br />

Yrttejä kastellaan säännöllisesti ja lannoitetaan<br />

kevyesti parin viikon välein.<br />

– Yrtit pitävät siitä, että niitä käytetään. Lehtiä ei<br />

napsita yksitellen, vaan kasveista leikataan säännöllisesti<br />

latvat pois. Leikatut latvat säilyvät vesilasissa<br />

useita päiviä, ja latvottu kasvi kasvaa tuuheaksi ja<br />

tuottaa runsaamman sadon, Anu Ranta opastaa.<br />

Yrtit viihtyvät parhaiten länteen ja itään päin<br />

suuntautuvilla ikkunoilla. Lasitetulla parvekkeella<br />

kasvukausi voi kestää huhtikuulta lokakuulle a<br />

Lisätietoja yrteistä<br />

ja niiden kasvatuksesta:<br />

>> www.yrttitarha.com<br />

>> www.hyotykasviyhdistys.fi<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 19

ympäristö | energiansäästö on pieniä päivittäisiä tekoja<br />

teksti Inka Töyrylä | kuvat Kaisa Sirén<br />

Pienillä teoilla<br />

paljon<br />

säästöä<br />

Lokakuussa vietettiin<br />

valtakunnallista<br />

Energiansäästöviikkoa.<br />

VVO:n talot kilpailivat<br />

viikon ajan keskenään<br />

siitä, missä energiaa<br />

tuhlataan vähiten.<br />

Säästäväisin talo löytyi<br />

Rovaniemeltä.<br />

Huoltomies Jouni Kulpakko<br />

pitää tarkkaa kirjaa<br />

Rovaniemen Juurakkotie<br />

47:ssä sijaitsevan talon kunnosta<br />

ja energiankulutuksesta.<br />

Energiansäästö ei suinkaan ole kurjailua.<br />

Järkevällä energiankäytöllä vähennetään<br />

ympäristön kuormitusta ja hillitään<br />

ilmastonmuutosta elämänlaadun<br />

siitä kärsimättä. Kuka oikeasti tarvitsee valoja<br />

huoneessa, jossa ei oleskella?<br />

– Kiinteistösähkön käyttöä on tulevaisuudessa<br />

pystyttävä tehostamaan. Jaamme myös asukkaille<br />

tietoa energiatehokkaista käyttötottumuksista,<br />

VVO:n ympäristöasiantuntija Kari Mähönen<br />

kertoo.<br />

Energiansäästöön suhtaudutaan myönteisesti,<br />

mutta tositoimiin ei vain tartuta. Koko yhteiskunnassa<br />

näkyy trendi, jonka mukaan sähkönkulutus<br />

kasvaa kasvamistaan.<br />

– Energiansäästöviikon aikanakin meidän<br />

kiinteistösähkön kokonaismuutos oli plus-merkkinen.<br />

Vertailuviikolla kulutus kasvoi 7,3 prosenttia<br />

edellisvuoteen verrattuna. Toisaalta niissä taloissa,<br />

joissa sähkönkulutus väheni, se väheni<br />

noin neljä prosenttia. Se vaatii jo panostusta,<br />

Mähönen vertaa.<br />

Aktiivisia asukkaita<br />

VVO on viettänyt Energiansäästöviikkoa sen<br />

alusta saakka, kymmenen vuoden ajan. Nyt ensimmäistä<br />

kertaa järjestettiin talokilpailu, johon<br />

mukaan otettiin automaattisesti kaikki ne talot,<br />

joiden energiankulutusta pystytään mittaamaan<br />

tuntimittauksella. Kaasu-, öljy- ja suorasähkölämmitteiset<br />

talot eivät osallistuneet kisaan, sillä<br />

vertailu olisi vaikeaa. Mittauksen ja vertailulaskelmat<br />

toteutti Suomen Talokeskus Oy.<br />

Voittajaksi valittiin Rovaniemen Juurakkotie<br />

47, jossa ei lämmitellä saunoissa tyhjiä lauteita.<br />

Huoltomies Jouni Kulpakko pitää tarkkaa kirjaa<br />

siitä, että lämpimässä saunassa on aina porukkaa.<br />

Saunavuorojen optimoinnista syntyy suuri<br />

osa säästyneestä energiasta leivottua kakkua.<br />

Ison siivun maustavat myös autopaikat. Juu-<br />

Säästä<br />

energiaa!<br />

Keinot ovat yksinkertaiset:<br />

ABC<br />

> SÄHKÖ<br />

• Vaihda energiansäästölamppuun. Se kuluttaa<br />

75–80 prosenttia vähemmän energiaa ja maksaa<br />

itsensä takaisin moninkertaisena.<br />

• Sammuta valmiustilassa olevat laitteet. Valmiustilat<br />

ovat yksi suurimmista energiasyöpöistä.<br />

• Tutustu energiamerkintöihin hankkiessasi uusia<br />

laitteita ja kodinkoneita.<br />

> LÄMMITYS<br />

• Alenna huonelämpötilaa. Jo asteen pudotus<br />

vähentää lämmityskustannuksia viisi prosenttia.<br />

Sopiva huonelämpötila on 20–22 astetta.<br />

Ilmoita liian korkeista tai alhaisista lämpötiloista<br />

isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle.<br />

• Nopea ristiveto tuulettaa tehokkaasti, älä pidä<br />

ikkunoita turhaan auki.<br />

• Älä peitä patteritermostaattia huonekaluilla tai<br />

verhoilla, se ei silloin tunnista todellista huonelämpötilaa.<br />

> VESI<br />

• Ota pikasuihkuja. Säästät viikossa leffalipun<br />

tai viinipullon hinnan, jos viivyt suihkussa vain<br />

kaksi minuuttia kymmenen sijaan.<br />

• Korjauta vuodot. Parsinneulan kokoinen vuotokohta<br />

lisää kustannuksia 750 euroa vuodessa.<br />

• Käytä mikroa, jos lämmität vain kupillisen vettä.<br />

Säästät sekä aikaa että energiaa.<br />

20 a<strong>sukas</strong> | maaliskuu 2008

akkotien lämmitystolpissa on kello, jonka a<strong>sukas</strong><br />

saa säätää haluamaansa aikaan. Virtaa tulee<br />

kaksi tuntia, ei enempää. Kulpakko kiertää tolpat<br />

säännöllisesti läpi, ja huomaa takuulla, jos<br />

jossakin kello on epäkunnossa.<br />

Kellojen lisäksi Kulpakko seuraa asuntokohtaisia<br />

asioita.<br />

– Lämmönpoikkeamia, vuotavia wc-pyttyjä,<br />

rikkinäisiä sekoittajia... Kiinteistönhuollon<br />

tehtävä on huomata viat ja korjata ne, sillä aina<br />

asukkaat eivät ilmoita vioista kiinteistönhuoltoon.<br />

Tässä talossa ollaan kyllä aktiivisia, Kulpakko<br />

kiittää.<br />

Juurakkotien isännöitsijä Mika Pasanen tuo<br />

puolestaan esiin huollon tärkeyden.<br />

– Kiinteistönhuolto seuraa kulutuksia ja<br />

reagoi välittömästi poikkeamiin.<br />

Rovaniemeläistalossa ei ole lainkaan talotoimikuntaa.<br />

Siitä huolimatta yhteisestä omaisuudesta<br />

välitetään.<br />

– Tämän talon asukkaat ovat kiitettävän aktiivisia<br />

ja kiinnostuneita näistä asioista. Jos esimerkiksi<br />

rapussa palaa valot yötä päivää, meille<br />

ilmoitetaan hyvinkin nopeasti, että nyt on jotain<br />

pielessä, Pasanen toteaa.<br />

Valveutuneita nuoria<br />

Myös Jyväskylässä todistettiin, ettei yhteinen<br />

saavutus vaadi kummoisia erikoisjärjestelyjä.<br />

Rajakatu 22:ssa sijaitseva talo oli kilpailuviikon<br />

kolmonen. Kakkossija meni Vantaalle Taivaskero<br />

1:een.<br />

– Meillä ei varsinaisesti yritetty säästää<br />

tavallista enempää energiaa. Asukkaista<br />

suuri osa on nuoria<br />

ja valveutuneita.<br />

Energian<br />

”On tärkeää,<br />

että asukkaat<br />

ilmoittavat<br />

pienistäkin<br />

vioista<br />

ajoissa.”<br />

– Huoltomies Jouni Kulpakko –<br />

säästäminen ja kestävä kehitys on monelle tärkeitä<br />

arvoja, jotka kulkevat mukana päivittäisessä<br />

elämässä, kertoo Rajakadun talotoimikunnan<br />

jäsen Saara Perälä.<br />

– Energiansäästössä ei enää ole kyse tiedonpuutteesta<br />

vaan siitä, että ottaa itseään niskasta<br />

ja ryhtyy toimiin, Perälä muistuttaa.<br />

Kun lämmitysenergian kulutus vähentyi<br />

keskimäärin prosentin kaikissa VVO:n taloissa<br />

edellisvuoteen verrattuna, Rajakatu 22:ssa<br />

se vähentyi peräti 25,7 prosenttia. Perälä on valinnut<br />

omaan kotiinsa VVO:n tarjoaman ympäristöystävällisen<br />

Ekosähkön. Valaisimissa<br />

on energiansäästölamput, eikä suihkua valuteta<br />

puolta iltaa.<br />

– Yllätyin todella ensimmäisestä sähkölaskustamme<br />

täällä, se oli niin pieni! Pienillä teoilla<br />

voi todella vaikuttaa.<br />

Vesi vaikuttaa eniten<br />

Asukkaat pystyvät vaikuttamaan kiinteistön<br />

energiankulutukseen helpoimmin<br />

vedenkäytöllä, sillä energiaa kuluu käyttöveden<br />

lämmittämiseen helposti valtaisat<br />

määrät, jos suihkussa lutrataan<br />

pitkään. Toisaalta suihku on aina säästeliäämpi<br />

ratkaisu kuin amme.<br />

Omaan sähkölaskuun voi vaikuttaa hyvinkin<br />

pienillä toimilla. Digiboksit, televisiot<br />

ja tietokoneet kannattaa sammuttaa<br />

kokonaan, sillä valmiustilassa ne ovat<br />

yksi suurimmista sähkörosvoista. Paksussa<br />

jääkerroksessa oleva pakastin<br />

syö energiaa valtavat määrät, joten<br />

sen säännöllinen sulattaminen<br />

on ihan oikeasti tarpeen. a<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 21

fiksu idea! | viihtyisä ja hoidettu piha on kuin toinen olohuone<br />

Puutarhasuunnittelija Maija Pelkosen<br />

mielestä pihaa uudistavan<br />

pitää olla utelias. Kasveista on hallittava<br />

perustiedot ennen hankintoja,<br />

sillä väärä kasvupaikka nitistää<br />

nopeasti taimen kuin taimen. Alkuopastusta<br />

saa kirjoista ja netistä.<br />

– Hyvä lähtökohta on hankkia oman pihan<br />

pohjapiirros tai mahdollisesti jokin vanha suunnitelma,<br />

jossa koko alue näkyy, Pelkonen neuvoo.<br />

Puusto kartoitetaan: ovatko kaikki puut terveitä<br />

vai pitääkö jokin niistä kaataa?<br />

Pihasuunnittelu vaati tietoa, sillä esimerkiksi<br />

pelastus- ja huoltoväylien pitää olla esteettömiä.<br />

Leikkipaikan turvallisuutta ohjaa laki,<br />

mutta pienimuotoinen pihakoristelu onnistuu<br />

maallikoltakin. Oleskelupaikan viereen voi<br />

hankkia viihtyisyyttä lisääviä istutuksia tai kesäkukkaruukkuja.<br />

Pelkonen kertoo ihmisten usein unohtavan<br />

suunnitelmissaan mittakaavan.<br />

– Pieni perenna ei näytä oikein miltään ison<br />

kerrostalon pihassa. Puut ja pensaat tuovat runsasta<br />

vehreyttä. Pihan erilaisia toiminnallisia<br />

osia voi rajata istutuksin, hän vinkkaa.<br />

Valaistuksen lisääminen tuo turvallisuutta.<br />

– Samalla valo luo viihtyisyyttä ja antaa helposti<br />

ilmettä.<br />

Latautumispaikka asukkaille<br />

Monet asukkaat tykkäävät pihatöistä. Innostuessaan<br />

he rakentavat vaikka leikkimökin –<br />

kuten Kuopion Petosella, jossa piha on asukkaiden<br />

leppoisa latautumispaikka.<br />

Ritva Tirkkonen muutti 1988 Petoselle, vajaan<br />

kymmenen kilometrin päähän Kuopion<br />

keskustasta. VVO:n talot olivat juuri valmistuneet<br />

Teerentie 2:een. Nurmikko oli istutettu<br />

ja lapsille hankittu liukumäki, keinut, hiekkalaatikko<br />

ja kiipeilypaikka. Asfaltointi tuli vasta<br />

myöhemmin.<br />

– Olen alkua<strong>sukas</strong>, talotoimikunnan puheenjohtaja<br />

Tirkkonen naurahtaa.<br />

Neljä pienkerrostaloa tarjoaa kerrostaloasumisen<br />

mukavuutta luonnon vehreydessä. Talojen<br />

keskelle on säästetty siivu luonnontilaista<br />

teksti Soila Ojanen | kuvat Maija Pelkonen<br />

Toimiva<br />

piha<br />

suunnittelemalla<br />

Piha paljastaa sen asukkaat. Monipuoliset lasten leikkitilat,<br />

ilmeikkäät istutukset ja kokoontumispaikat kertovat keskenään<br />

hyvin juttuun tulevista naapureista. Suunnittelussa pitää muistaa<br />

pihan mittasuhteet ja kaivaa kasvitietoa alan kirjallisuudesta.<br />

22 a<strong>sukas</strong> | maaliskuu 2008

metsää, mutta pihalta löytyy myös luonnonkivistä<br />

muurattuja kukkapenkkejä, leikkivälineitä lapsille<br />

ja komea grillikatos. Iso osa on asukkaiden<br />

yhdessä ideoimia.<br />

Erikokoiset istutukset tekevät<br />

pihasta kiinnostavan. Joskus puu<br />

on parempi valinta kuin perenna.<br />

Lasten leikkivälineiden asennus<br />

käy talkooväeltäkin. Leikkipaikkojen<br />

viereen voi hankkia kukkivia<br />

pensaita tai kukkaruukkuja.<br />

Pihan päällyste kruunaa<br />

yhtenäisen kokonaisuuden. Kivet,<br />

muurit ja pengerrykset rajaavat<br />

pihaan erilaisia tiloja ja tuovat<br />

elävyyttä ympäri vuoden.<br />

Vinkkejä<br />

suunnitteluun<br />

1Katsele kotisi pihaa ulkopuolisin silmin.<br />

Hoksaa rapistunut aita tai pihan<br />

autio alue. Ehdota rohkeasti parannusta.<br />

2<br />

Ideoi muutoksia talotoimikuntasi<br />

kanssa. Hyväksytyt uudistukset saavat<br />

isännöitsijän kautta budjetin. Jaksota<br />

isot uudistukset muutamalle vuodelle.<br />

3Suosi pihasuunnitelmassa helppohoitoisia<br />

kasveja. Varmista myyjältä<br />

taimien sopivuus. Valitse istutuksiin kasveja,<br />

jotka eivät vaadi jatkuvaa kastelua.<br />

4Tuuhea perenna on pihan ikikaunistaja,<br />

joka elpyy talven jäljiltä näyttäväksi<br />

vähällä siistimisellä.<br />

5<br />

Pengerrykset<br />

ja laatoitukset tuovat<br />

ilmettä pihaan.<br />

6Muista huomioida lapset ja liikuntarajoitteiset.<br />

Tee selkeä reitti esimerkiksi<br />

grillikatokseen myös lastenrattaille<br />

tai pyörätuolille.<br />

Millaisia pihakasveja omalle<br />

pihalle kannattaisi istuttaa?<br />

> Lue lisää aiheesta: www.vvo.fi/a<strong>sukas</strong>lehti<br />

Yhdessä suunnitellen<br />

Isännöitsijä houkutteli Ritva Tirkkosen heti a<strong>sukas</strong>aktiiviksi<br />

ja lupasi pihanlaiton ideoille taustatukea.<br />

Sitä on herunutkin jatkuvasti. Tirkkosen<br />

mukaan ilman VVO:n myönteistä suhtautumista<br />

pihakunnostukseen ja alueen kehittämiseen<br />

kaikki olisi vielä lähtökuopissa.<br />

– Maanviljelijän tyttärenä olen jo pennusta<br />

tonkinut pellolla. Silloin sanoin kynsien alla olevan<br />

isänmaata, mutta nykyään se on kyllä VVO: n<br />

maata, hän nauraa.<br />

Talojen väki innostui tuoreeltaan grillipaikan<br />

hankintaan. Yhä katos kerää väen yhteisiin juhlahetkiin.<br />

Viime uutta vuotta pihamaalla vastaanotti<br />

yli 20 a<strong>sukas</strong>ta eli neljännes talon asukkaista.<br />

Talonväen yhteishenki on aina saanut asiat<br />

rullaamaan. Kevättalkoot ideoidaan yhdessä. Mitä<br />

kasveja ostetaan? Kuka hakee? Milloin istutus?<br />

Juommeko kahvit vai grillaammeko?<br />

– Naapuriin tutustuminen on arvokasta – ja<br />

lapset pitää aina muistaa suunnitelmissa, ynnää<br />

Tirkkonen vuosien kokemuksella.<br />

Toiveet toteutumaan<br />

Teerentien asukkaiden aktiivinen ote saa isännöitsijä<br />

Mikko Kortelaiselta kiitosta. Viime vuonna<br />

aloitettu kotipihaohjelma kannustaa kaikkia<br />

VVO:n asukkaita miettimään oman talon viisivuotissuunnitelmaa.<br />

VVO käsittelee pihan kunnostustoiveet<br />

ja antaa realistisille hankkeille budjettivarat.<br />

– Kannattaa kirjata muistiin asiat, joihin tarvitaan<br />

ammattimiestä ja meidän apuamme ja toisaalta<br />

mitä voisi tehdä omin voimin, Kortelainen<br />

vinkkaa.<br />

Isoja hankintoja voi joutua odottamaan,<br />

mutta nekin mahtuvat yleensä pitkän tähtäimen<br />

listaan.<br />

– Leikkivälineitä hankimme Lappset-yrityksen<br />

avulla. Niiden sijoittamisessa turvavälit ovat<br />

tärkeitä, mutta asennus onnistuu käteviltä talkoolaisiltakin.<br />

Asukkaista löytyy hyvin talkoohenkeä,<br />

kun suunnitellaan esimerkiksi pensaiden<br />

leikkauksia tai kukkien istutusta, Kortelainen<br />

kiittelee.<br />

Aikuiseen makuunkin uudistuksia tehdään.<br />

Monen pihapiirin haaveissa on esimerkiksi pihakeinu.<br />

a<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 23

palvelut teksti Liisa Joensuu | kuva Arto Wiikari<br />

Mahdetaanko VVO:lla tietää, mitä<br />

asukkaat arjessaan asioista ajattelevat?<br />

Kuunnellaanko asukkaitten<br />

ääntä oikeasti? Kyllä<br />

vain. VVO:n a<strong>sukas</strong> voi vaikuttaa<br />

paitsi oman talonsa ja asuinympäristönsä asioihin,<br />

myös valtakunnallisesti koko VVO:n toimintaan,<br />

sillä jokaiselta VVO-kotikeskusalueelta valitaan<br />

jäsen ja varajäsen a<strong>sukas</strong>hallitukseen. Sen<br />

edustajat vievät viestiä kentältä eteenpäin ja ottavat<br />

kantaa VVO:n ehdotuksiin. A<strong>sukas</strong>hallitus on<br />

VVO:n vuokralaisten ylin toimielin, asukkaiden<br />

oma eduskunta.<br />

A<strong>sukas</strong>hallituksen jäsenellä on oikeus ja samalla<br />

myös velvollisuus tuoda alueensa asukkaiden<br />

asiat, mielipiteet ja tarpeet kuultaviksi, arvioitaviksi<br />

sekä mahdollisuuksien mukaan päätettäviksi.<br />

A<strong>sukas</strong>hallituksen jäsenet osallistuvat tarvittaessa<br />

erilaisten kehitystyöryhmien työskentelyyn asumisen<br />

asiantuntijoina.<br />

A<strong>sukas</strong>hallituksen puheenjohtajana ja ensimmäisenä<br />

varapuheenjohtajana jatkavat tutut henkilöt,<br />

sillä a<strong>sukas</strong>hallitus valitsi puheenjohtajaksi helsinkiläisen<br />

Jarmo Natusen ja varapuheenjohtajaksi<br />

vantaalaisen Matti Alénin myös uudelle toimikaudelle<br />

2008–2009. He kertovat yhdessä muutaman<br />

muun a<strong>sukas</strong>edustajan kanssa, miltä edustaminen<br />

maistuu.<br />

Viihtyisää, turvattua vuokra-asumista<br />

Puheenjohtaja Jarmo Natunen on toiminut VVO:n<br />

a<strong>sukas</strong>hallituksessa vuodesta 2002. Hän asuu rivitalossa<br />

Katiskatie 2:ssa.<br />

– Haluan olla mukana vaikuttamassa esimerkiksi<br />

asumisviihtyvyyteen sekä asumisen kustannusten<br />

kurissa pysymiseen. A<strong>sukas</strong>hallituksessa voin<br />

viedä eteenpäin niin omia kuin muidenkin mielipiteitä.<br />

Yhteistyö asukkaiden ja omistajan kanssa<br />

antaa hyvää mieltä ja tunteen yhteiseen porukkaan<br />

kuulumisesta, Natunen kuvailee.<br />

Ensimmäinen varapuheenjohtaja Matti Alén<br />

on varsinainen edustajakonkari, sillä hän on ollut<br />

mukana a<strong>sukas</strong>hallituksessa vuodesta 1992 ja lähes<br />

koko ajan varapuheenjohtajana. Alén asustaa Vihantatiellä<br />

Vantaan Jokiniemessä.<br />

– Kohtuuhintainen ja turvallinen asuminen<br />

on yksi ihmisen perustarpeista. A<strong>sukas</strong>toiminta ja<br />

sen tukeminen on kuulunut VVO:n toimintatapoihin<br />

yhtiön perustamisesta alkaen. Tavatessamme<br />

muiden samantapaisten yhtiöiden a<strong>sukas</strong>edustajia<br />

voimme olla ylpeitä heidän ihmetellessään meidän<br />

toimintamahdollisuuksiamme, Alén kertoo.<br />

Hän toivoo, että entistä isompi joukko asukkaita<br />

aktivoituisi a<strong>sukas</strong>toimintaan.<br />

– Ottakaa yhteyttä ja antakaa äänenne kuulua!<br />

Tuloksia syntyy vain toimimalla<br />

Jyväskyläläinen kolmilapsisen perheen äiti Sari<br />

Koskinen asuu Schaumanin puistotiellä kolmen<br />

lapsensa kanssa. Hän on toiminut a<strong>sukas</strong>hallituksessa<br />

jäsenenä kaksi vuotta ja oli sitä ennen varajäsen<br />

neljä vuotta.<br />

– Minusta on mukava tietää asioista vähän<br />

enemmän. Olen myös huomannut, että asioihin<br />

voi oikeasti vaikuttaa ja että hyviä ehdotuksia otetaan<br />

vastaan. Haluaisin enemmän toimintaa a<strong>sukas</strong>tasolle,<br />

ja mielestäni asukkaita pitäisi palkita pitkäaikaisesta<br />

vuokrasuhteesta, Sari linjaa.<br />

Oulusta kotoisin oleva Lea Silvekoski siirtyi varajäsenestä<br />

varsinaiseksi jäseneksi.<br />

– Mielestäni mistään ei pidä narista, jollei halua<br />

itse tehdä asian eteen mitään, napauttaa Lea Silvekoski.<br />

Hänestä olisi myös tärkeää, että asumistukijärjestelmää<br />

muutettaisiin siten, että ihmiset voisivat<br />

asua tilavammin.<br />

– A<strong>sukas</strong>hallituksen tulisi viedä tätä asiaa eteenpäin<br />

valtiovallan suuntaan.<br />

Rovaniemeläinen Leena Siivola siirtyi niin ikään<br />

juuri a<strong>sukas</strong>hallituksen varajäsenestä varsinaiseksi<br />

jäseneksi. Hänen sydäntään lähellä ovat asukkaiden<br />

viihtyvyys ja pitkäaikaiset vuokrasuhteet.<br />

– Kun meitä on useita, saamme äänemme kuuluviin<br />

ja voimme vaikuttaa asioihin. Toivon, että<br />

nuoretkin asukkaat tulevat rohkeasti mukaan a<strong>sukas</strong>toimintaan,<br />

Leena toivottaa. a<br />

Hei me edustetaan!<br />

Aidosti asukkaan asialla. Vasta valittu a<strong>sukas</strong>hallitus<br />

pitää tätä ajatusta johtotähtenään,<br />

kun se edustaa kaikkia VVO:n vuokralaisia.<br />

24 a<strong>sukas</strong> | maaliskuu 2008

VVO ja asukkaat<br />

yhteistyössä<br />

A<strong>sukas</strong>hallitus on valtakunnallista yhteistyötä johtava elin, joka edustaa<br />

VVO:n asukkaita sekä tekee ehdotuksia ja antaa lausuntoja VVO:n a<strong>sukas</strong>hallinnon<br />

nimissä. Se päättää a<strong>sukas</strong>yhteistyön organisaatiosta ja osallistuu<br />

VVO:n palvelujen kehittämiseen.<br />

A<strong>sukas</strong>hallitus kokoontuu yleensä neljä tai viisi kertaa vuodessa. A<strong>sukas</strong>hallituksessa<br />

on 14 varsinaista jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen<br />

varajäsen. Edustus ulottuu jokaiselle paikkakunnalle, joissa VVO:lla on oma<br />

toimipiste eli VVO-kotikeskus. Lisäksi kokouksiin osallistuu seurantatilintarkastaja<br />

asukkaiden edustajana.<br />

VVO a<strong>sukas</strong>hallitus<br />

2008–2009<br />

> Ylärivi (vas): Anna-Maija Lappalainen, seurantatilintarkastaja;<br />

Lea Jäppinen, Lappeenranta;<br />

Jarkko Haavisto, Pori; Erja Virrantalo, Järvenpää;<br />

Maija Leskinen, Kuopio.<br />

> Keskirivi: Eero Häyrynen, Espoo; Tuija Palén,<br />

Hämeenlinna; Lea Silvekoski, Oulu; Leena Siivola,<br />

Rovaniemi; Pauli Teräväinen, Lahti.<br />

> Eturivi: Raili Kankainen, II vara-pj, Tampere;<br />

Jarmo Natunen, pj, Helsinki; Matti Alén, I vara-pj,<br />

Vantaa; Sari Koskinen, Jyväskylä.<br />

”Tehdään<br />

yhdessä”<br />

– Jarmo Natunen –<br />

”Tule juttelemaan,<br />

yhteistyössä<br />

onnistumme”<br />

– Lea Silvekoski –<br />

”Ota hihasta<br />

kiinni!”<br />

– Leena Siivola –<br />

”Olen<br />

käytössänne”<br />

– Matti Alén –<br />

”YYA eli ystävyys,<br />

yhteistyö ja avunanto<br />

toimivat hyvin”<br />

– Sari Koskinen –<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 25

vapaa-aika | pihabongaus on hauska koko perheen harrastus<br />

Tsirp,<br />

tsviy,<br />

tsvii-i!<br />

Pihalintujen seurailu vie<br />

mennessään. Sitä voi<br />

tehdä kuka vain, missä<br />

vain, yhdessä tai yksin.<br />

Se ei maksa mitään.<br />

Hyvään lintukirjaan tosin<br />

kannattaa satsata, mutta<br />

edes kiikaria ei aluksi<br />

tarvita.<br />

teksti Inka Töyrylä | kuvat Pekka Holmström, www.lintukuva.fi ja SKOY<br />

26 a<strong>sukas</strong> | maaliskuu 2008

Kato isi, tiitilintu! Onko se valis?<br />

Ei auta isin muu kuin tarttua lintukirjaan. Ei ole<br />

varis vaan vihervarpunenhan se siinä, pihavieraana piipahtamassa.<br />

Kerrostalojen pihat ovat oivia paikkoja lintujen<br />

seurailuun. Harrastus on helppo aloittaa.<br />

– Keskellä kaupunkia voi nähdä yllättävän paljon eri lintulajeja,<br />

pihoillakin kymmeniä, vakuuttaa BirdLife Suomi ry:n tiedottaja<br />

Lauri Hänninen.<br />

Kerrostalojen pihamaille lintuja houkuttavat erityisesti ruokintapaikat,<br />

mutta myös mahdolliset pesäpöntöt.<br />

– Kokemattomalle kevättalvi, maaliskuun seutu, on hyvä aika aloittaa<br />

lintuharrastus. Lintulaudalla lintuja näkee helposti ja niihin on<br />

helpompi tutustua ja erottaa niitä toisistaan, kun lajeja on vielä melko<br />

vähän. Taidot kasvavat vähitellen palaavien muuttolintujen myötä.<br />

Kaikkein hiljaisimpaan lintuaikaan, tammikuun viimeisenä viikonloppuna<br />

järjestetään vuosittain valtakunnallinen Pihabongaustapahtuma.<br />

Viime vuonna tapahtumaan osallistui 12 000 suomalaista<br />

kuten myös tänä vuonna. Samaan aikaan tapahtuma järjestetään<br />

muun muassa Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.<br />

– Ideana ei ole bongata mahdollisimman paljon lajeja, vaan houkutella<br />

ihmisiä katsomaan, mitä kaikkea omalla pihalla voi nähdä.<br />

Lintuja seurataan tunnin ajan, ja tunnistetut kirjataan ylös ja ilmoitetaan<br />

meille.<br />

Havainnoista on myös oikeaa hyötyä, kun verrataan vaikkapa yleisimpien<br />

lintujen määriä eri vuosina.<br />

Pihapöntöissä pesitään<br />

Yleisin pihalintu koko valtakunnan mittakaavassa on talitiainen.<br />

Pikkuisen pienempi sinitiainen seurailee lintulaudalle kakkosena,<br />

tosin vain Etelä-Suomessa. Pohjoisessa kakkossijaa pitää hömötiainen.<br />

Pihoilla nähdään myös muun muassa viherpeippoja, urpiaisia<br />

ja keltasirkkuja. Punatulkut tulevat mielellään pihoille ruokailemaan,<br />

mutta vaativat viihtyäkseen metsää lähelle. Harakka on näkyvä vieras,<br />

jonka lähes jokainen myös tunnistaa. Mustarastas on talviruokinnan<br />

ansiosta yleistynyt etelärannikolla. Pohjoisen pihalintu puolestaan<br />

on lapintiainen.<br />

– Pihabongauksessa on tunnistettu yhteensä lähes sata lajia, eli<br />

talvellakin pihoilla voi vierailla todella monia eri lajeja. Yhdellä pihalla<br />

näin paljon lajeja ei kuitenkaan ole. Kun talvisaikaan opettelee 20<br />

lajia, pääsee hyvin alkuun, Hänninen sanoo.<br />

Kevättä kohden pihan lintuväki muuttuu. Kun maa sulaa, osa linnuista<br />

lähtee omille teilleen luontaisen ravintonsa perässä. Talitiainen<br />

voi jäädä pihaan pesimäänkin, jos sille on sopiva pönttö varustettuna.<br />

Naapuripöntössä voi viihtyä sinitiainen. Pensasaidoista tai<br />

räystäiltä kuuluu varpusen iloinen tsirp tsirp tsirp -sirkutus ympäri<br />

vuoden. Kotipaikkauskollinen varpunen on vähentynyt, mutta sitäkin<br />

voidaan auttaa laittamalla pihapuihin sopivia pönttöjä.<br />

Uusia tulokkaitakin pihoihin saapuu. Afrikassa talvensa<br />

viettänyt kirjosieppo arvostaa kesäasuntoaan kerrostalon<br />

kupeessa.<br />

Yllätyksiä puistoissa<br />

Kun pihan linnut tulevat tutuksi, Lauri<br />

Hänninen neuvoo jatkamaan niiden<br />

seurailua elinympäristö kerrallaan.<br />

>><br />

> hömötiainen<br />

Pihojen vieraat<br />

vaihtuvat vuodenaikojen<br />

myötä.<br />

Suomalaiset bongarit<br />

ovat tunnistaneet<br />

lähes sadan eri lajin<br />

edustajia.<br />

> Etelä-Suomessa<br />

1 talitiainen<br />

2 sinitiainen<br />

3 harakka<br />

4 viherpeippo<br />

5 keltasirkku<br />

> viherpeippo<br />

> käpytikka<br />

> satakieli<br />

Yleisimmät pihalinnut<br />

BirdLife Suomen Pihabongaus-tapahtuman mukaan<br />

> Pohjois-Suomessa<br />

1 talitiainen<br />

2 hömötiainen<br />

3 harakka<br />

4 sinitiainen<br />

5 käpytikka<br />

> keltasirkku<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 27

Erikoisuuksia<br />

pihapensaissa<br />

Lintuharrastuksen parhaita puolia on yllätyksellisyys.<br />

Linnut saattavat ilmaantua<br />

yllättäviin paikkoihin, eikä läheskään<br />

aina kukaan tiedä, miksi, BirdLife Suomi<br />

ry:n tiedottaja Lauri Hänninen naurahtaa.<br />

Tänä talvena Helsingin erikoisuus ovat olleet<br />

kaupunkihuuhkajat. Ne huhuilevat kevättalvella<br />

korkeissa paikoissa, kuten kirkontorneissa<br />

ja nukkuvat päivisin jopa parvekkeiden<br />

kaiteilla. Lokki- ja varisparvet saattavat paljastaa<br />

päiväpiilon.<br />

Erikoista on nähdä pohjoisen lintuja etelässä.<br />

Kerrostalon pihanurmikolla voi nähdä muuttomatkalla<br />

olevan sinirinnan, joka on tunturikoivikoiden<br />

laji. Toisinaan pohjoisessa tapaa<br />

myös etelän lintuja. Sodankylän keskustassa<br />

on tehty havainto vihermehiläissyöjästä, joka<br />

pesii tavallisesti Kaspianmeren rannikolla.<br />

Pihalta voi lähteä retkelle rantaan tai pellon<br />

reunaan ja vasta viimeiseksi metsään. Metsissä<br />

on paljon lintuja, mutta niitä on hankala<br />

nähdä. Äänet korostuvat, mutta niiden tunnistaminen<br />

on vaikeampaa.<br />

– Puistoissa voi nähdä paljon yllätyksiä,<br />

lajeja, jotka eivät pesi siellä vaan ovat vain käy-<br />

– Kaupunkien puistot ovat hyviä<br />

lintupaikkoja erityisesti muuttoaikaan,<br />

BirdLife Suomen Lauri Hänninen vinkkaa<br />

lapsiharrastajille.<br />

Suomessa voi tavata myös todella harvinaisia<br />

lintuja. Helsingin keskustasta Kaisaniemen<br />

kasvitieteellisestä puutarhasta löytyi vuonna<br />

1987 mustakurkkurautiainen. Havainto oli<br />

tästä siperialaisesta lajista tuolloin ensimmäinen<br />

Euroopasta. Sama laji löytyi lintulaudalta<br />

Pieksämäeltä joulukuussa 1996.<br />

– Nämä ovat lottovoiton kaltaisia tapahtumia!<br />

Harvinaisia, mutta mahdollisia, Hänninen<br />

summaa.<br />

Kesäyönä kannattaa mennä parvekkeelle<br />

ja kuunnella tarkkaan. Jostain voi kuulua ”iskeviä<br />

näppäilyjä, terävää rätinää ja kuuluvia<br />

vihellyksiä”. Se on satakieli, jota kuulee nykyään<br />

myös taajamissa.<br />

> Mistä muuttolinnut tietävät, milloin<br />

tänne tarkenee tulla? Lue lisää aiheesta:<br />

www.vvo.fi/a<strong>sukas</strong>lehti<br />

mässä. Moni pikkulintu muuttaa yöllä. Kun<br />

aamu valkenee ja lintu huomaa olevansa kaupungin<br />

yllä, se etsii ensimmäisen vihreän alueen,<br />

jossa viettää päivän.<br />

Lintuja voi seurailla kaikkina vuorokauden<br />

aikoina, mutta etenkin kaupungissa varhainen<br />

aamu on parasta aikaa: liikenteen<br />

melu on vähäisimmillään ja linnut aktiivisimmillaan.<br />

Siisti ruokapaikka on turvallinen<br />

Lintujen talviruokintaa jatketaan keväällä<br />

niin kauan, että maa sulaa. Syksyllä ruokinta<br />

aloitetaan vastaavasti, kun maa jäätyy tai lumi<br />

peittää maan. Esimerkiksi talitiainen, sinitiainen<br />

ja viherpeippo ovat runsastuneet moninkertaisesti<br />

talviruokinnan ansiosta.<br />

Taloyhtiön säännöt tulee pitää mielessä,<br />

kun lintulaudan paikkaa valitaan. Yleensä lintujen<br />

ruokinta on kielletty parvekkeilla.<br />

– Talon asukkaat voisivat yhteisesti sopia,<br />

että vaikka pihan perältä katsotaan yhteinen<br />

ruokkimispaikka, josta halukkaat voivat huolehtia,<br />

Hänninen ehdottaa.<br />

Hän vakuuttaa, että lintuinfluenssaa tai<br />

salmonellaa ei pidä pelätä. Ne eivät hyvin hoidetuilta<br />

ruokintapaikoilta ihmiseen tartu.<br />

– Toki on järkevää hoitaa ruokintapaikkoja<br />

hanskat kädessä ja pestä kädet siivouksen<br />

jälkeen.<br />

Siistit ja hoidetut ruokintapaikat eivät<br />

myöskään houkuta rottia talojen pihapiiriin.<br />

– Ruokaa ei laiteta maahan, vaan käytetään<br />

ruokinta-automaatteja, ja lintulautojen<br />

alustat siivotaan ruuanjätteistä sekä lintujen<br />

ulosteista säännöllisesti, Hänninen neuvoo.<br />

Oravilta voi olla vaikeampi välttyä. Ne ovat<br />

taitavia selvittämään tiensä katettuun pöytään<br />

lähes mahdottomienkin esteiden yli.<br />

– Paras keino on laittaa useampi ruokintapiste.<br />

Vaikka orava valloittaisi yhden paikan,<br />

pikkulinnut voivat käydä viereisessä. Talipallot<br />

kannattaa laittaa metalliverkkoon, josta<br />

orava ei saa kuljetettua niitä pois. a<br />

Lisätietoja<br />

>> www.birdlife.fi<br />

Kattava tietopaketti maan linnuista ja lintuharrastuksesta.<br />

Täältä löytyy myös eri pikkulinnuille sopivien pönttöjen rakennusohjeita.<br />

>> www.pihabongaus.fi<br />

Tietoa pihabongaustapahtumasta ja vinkkejä pikkulintujen tunnistamiseen.<br />

>> www.lintuvaruste.fi<br />

Lintukirjoja, äänitteitä, kiikareita ja kaukoputkia.<br />

Tiesitkö että...<br />

Ennen kuin aloitat lintujen ruokinnan<br />

omalla kotipihallasi, tarkista, onko siitä<br />

annettu ohjeita taloyhtiön perusjärjestyssäännöissä.<br />

Jos tarvitset lisätietoja, ota<br />

yhteyttä taloyhtiösi talotoimikuntaan tai<br />

isännöitsijään.<br />

28 a<strong>sukas</strong> | maaliskuu 2008

1/2008<br />

kuva: Eva Persson Ristikko<br />

Osallistu kilpailuun, ja voita raikas Marimekon Nimikko-kylpypyyhe!<br />

Lähetä ristikon ratkaisu sivuiltamme www.vvo.fi/a<strong>sukas</strong>lehti löytyvällä lomakkeella. Voit myös<br />

tulostaa ristikon verkosta. Oikea vastaus ja voittajan nimi julkaistaan seuraavassa numerossa.<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 29

avaina<strong>sukas</strong><br />

>> www.avaina<strong>sukas</strong>.fi<br />

”Voisiko tapettien<br />

ja maalien<br />

valikoimaan<br />

lisätä hieman<br />

rohkeampia<br />

sävyjä, tyyliin<br />

peruskauraa,<br />

klassinen ja<br />

moderniin<br />

asumiseen…”<br />

teksti Rauni Koivukangas<br />

Tammikuussa 2007 käynnistyi VVO:n kantaasiakasohjelma,<br />

avaina<strong>sukas</strong>ohjelma. Alennusta<br />

teatterilippuihin, retki eläinpuistoon tai jotain<br />

oman kodin sisustamiseen, ovat esimerkkejä<br />

ensimmäisen vuoden aikana tarjotuista eduista.<br />

Avaina<strong>sukas</strong><br />

täytti vuoden<br />

Kanta-asiakasohjelman tavoitteena on kannustaa asukkaita<br />

pitkäaikaiseen asumiseen – mitä pidempään<br />

asuu, sitä parempia etuja saa. Avainasukkaaksi pääsee,<br />

kun on asunut vuoden VVO:n asunnossa. Henkilökohtaisella<br />

avaina<strong>sukas</strong>kortilla monenlaisia etuja,<br />

muun muassa useat sisustusliikkeet antavat<br />

alennuksia ostoista. Kolmen vuoden<br />

asumisen jälkeen pääsee hopeatasolle ja ”Asun<br />

voi osallistua avaina<strong>sukas</strong>ohjelman tapahtumaetuihin.<br />

Hopeatasolla vuokrava-<br />

vanhempieni<br />

kanssa,<br />

kuus palautetaan takaisin ja sitä ei tarvitse<br />

maksaa enää uudelleen, vaikka muuttaisi voinko<br />

toiseen VVO:n asuntoon. Kultatason saavuttaa<br />

kuuden vuoden asumisesta. Kulta-<br />

hyödyntää<br />

heidän kultakorttiaan…tasolaisia<br />

muistetaan muun muassa asumisen<br />

tasavuosina pienellä lahjalla.<br />

Avainasukkaat saavat myös remonttietuja<br />

nykyisessä huoneistossa asutun<br />

ajan perusteella. VVO tarjoaa mahdollisuuden<br />

omatoimiseen maalausremonttiin<br />

3 vuoden asumisen jälkeen. 5-vuotisetu ja 10-vuotisetu<br />

ovat tasavuosina saatavia remonttietuja, joita ei kannata jättää<br />

käyttämättä.<br />

”Digiboksitarjous<br />

kiinnostaa…”<br />

Avainasukkaita pienen kaupungin verran<br />

Tällä hetkellä VVO:n kanta-asiakasohjelmaan kuuluu asukkaita<br />

lähes pienen kaupungin verran, noin 35 500. Näistä yli vuoden asuneita<br />

on noin 12 200, hopeatasolle yltäneitä on noin 8 400 ja kultatason<br />

asukkaita lähes 14 900. Vuokra-asuntoja yhtiöllä on noin<br />

38 000 eri puolilla Suomea.<br />

Viime syksynä tehdyn a<strong>sukas</strong>tyytyväisyystutkimuksen (n=1554)<br />

mukaan asukkaat ovat olleet pääosin tyytyväisiä tarjottuihin etuihin.<br />

VVO:n tarjoamaan muuttoetuun erittäin tyytyväisiä oli 43 prosenttia<br />

ja avaina<strong>sukas</strong>ohjelmaan 31 prosenttia. Lähes puolet kyselyyn<br />

vastanneista sanoi, että avaina<strong>sukas</strong>ohjelma vaikuttaa halukkuuteen<br />

pysyä VVO:n asukkaana. Avaina<strong>sukas</strong>etuja kehitetään jatkuvasti<br />

vastaamaan paremmin asukkaiden toiveita.<br />

30 a<strong>sukas</strong> | maaliskuu 2008

Asukkaiden aurinkoinen<br />

retkipäivä eläintarhaan<br />

Ilmapallot<br />

tekevät aina<br />

päivästä kuin<br />

päivästä<br />

juhlan!<br />

>etuja asukkaille<br />

Syyskuun alussa 2007 VVO järjesti kulta- ja hopeatason avainasukkailleen<br />

ilmaisen retken eläintarhaan: Korkeasaareen, Ähtärin ja<br />

Ranuan eläinpuistoon. 2 070 asiakasta tarttui tilaisuuteen ja vietti<br />

hauskan syyspäivän eläinmaailman ihmeiden parissa.<br />

Tutuksi tulivat niin kilpikonnat, vaippapaviaanit, karhunpoikaset,<br />

amurinleopardit, leijonat kuin lukuisat muutkin eksoottiset eläimet.<br />

Päivään mahtui myös kahvittelua pullan kera.<br />

VVO palkitsee avainasukkaansa vuosittain erilaisilla tapahtumaeduilla.<br />

Tänä vuonna tapahtumaetu järjestetään VVO-kotikeskuspaikkakunnittain.<br />

C<br />

M<br />

Y<br />

CM<br />

MY<br />

CY<br />

CMY<br />

K<br />

Vakuudenpalautus<br />

kolmen vuoden asiakkuudesta<br />

Asukkaille, joille tulee kolmen vuoden asumisaika täyteen<br />

1.1.–31.3.2008 välisenä aikana lähetetään huhtikuun lopulla kirje,<br />

jossa pyydetään suostumusta vakuuden palautukseen. Kun<br />

suostumus on postitettu takaisin VVO:lle, niin vakuus palautetaan<br />

kolmen viikon kuluessa.<br />

Vakuuksia palautetaan neljä kertaa vuodessa ja tämän<br />

vuoksi vakuuden palautus saattaa osua omalle kohdalle vasta<br />

muutamien kuukausien päästä siitä, kun kolmen vuoden asumisaika<br />

on tullut täyteen.<br />

Loppuvuoden vakuudenpalautusaikataulu ja<br />

tarkemmat vakuudenpalautuksen ehdot<br />

löytyvät osoitteesta >> www.avaina<strong>sukas</strong>.fi<br />

Mikko Supponen, Annika<br />

Pekkarinen ja Jukka Calogan<br />

ihmettelevät vilkkaan<br />

eläinmaailman tapahtumia.<br />

Pääkallokuvio oli<br />

pikkupoikien suosikki<br />

leikkitatuointien<br />

maalauspisteessä.<br />

Avaina<strong>sukas</strong>arvonta<br />

Helmikuussa järjestettiin avainasukkaille<br />

arvonta, johon osallistuivat automaattisesti<br />

kaikki yli vuoden VVO:lla asuneet. Avaina<strong>sukas</strong>arvonta<br />

herätti paljon kiinnostusta ja sai hetkittäin<br />

jopa avaina<strong>sukas</strong>palvelun puhelinlinjat ruuhkautumaan.<br />

Avaina<strong>sukas</strong>palkinnon pääpalkintona oli 1 000 euron lahjakortti,<br />

jonka voittaja on voinut itse valita ja käyttää oman<br />

unelmansa toteuttamiseen. Arvonta suoritettiin ystävänpäivänä<br />

14.2.2008 ja kaikki palkinnot on postitettu voittajille.<br />

Avaina<strong>sukas</strong>ohjelma onnittelee voittajia!<br />

Avaina<strong>sukas</strong>ohjelman verkkosivuilta voit lukea lisää avaina<strong>sukas</strong>arvonnasta.<br />

Verkkosivuilla www.avaina<strong>sukas</strong>.fi on julkaistu<br />

myös voittaneet arpanumerot.<br />

maaliskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 31

Yhteystiedot<br />

Lukijakilpailu<br />

1/2008<br />

VVO-KOTIKESKUKSET<br />

Salomonkatu 5 B, 2. krs,<br />

00100 Helsinki<br />

paakaupunkiseutu@vvo.fi<br />

020 508 3400<br />

Aulangontie 1,<br />

13210 Hämeenlinna<br />

hameenlinna@vvo.fi<br />

020 508 4200<br />

Väinönkatu 15,<br />

40100 Jyväskylä<br />

jyvaskyla@vvo.fi<br />

020 508 4160<br />

Rantakatu 3 a,<br />

04400 Järvenpää<br />

jarvenpaa@vvo.fi<br />

020 508 4100<br />

Maljalahdenkatu 25,<br />

70100 Kuopio<br />

kuopio@vvo.fi<br />

020 508 4700<br />

Aleksanterinkatu 7,<br />

15110 Lahti<br />

lahti@vvo.fi<br />

020 508 4300<br />

Ainonkatu 7,<br />

53100 Lappeenranta<br />

lappeenranta@vvo.fi<br />

020 508 4260<br />

Saaristonkatu 2,<br />

90100 Oulu<br />

oulu@vvo.fi<br />

020 508 4900<br />

Antinkatu 14,<br />

28100 Pori<br />

pori@vvo.fi<br />

020 508 4600<br />

Koskikatu 9,<br />

96200 Rovaniemi<br />

rovaniemi@vvo.fi<br />

020 508 4800<br />

Kyllikinkatu 15 b,<br />

33500 Tampere<br />

tampere@vvo.fi<br />

020 508 4400<br />

Tuureporinkatu 6,<br />

20100 Turku<br />

turku@vvo.fi<br />

020 508 4500<br />

Kotikeskukset ovat avoinna ma–pe 8.30–15.30<br />

VVO:N OMISTUS-<br />

ASUNTOJEN MYYNTI<br />

Pääkaupunkiseutu<br />

Avoinna ma–pe 9.00–16.00<br />

asuntomyynti@vvo.fi<br />

Leankatu 3, 00240 Helsinki<br />

020 508 3663<br />

Salomonkatu 5 B, 2. krs,<br />

00100 Helsinki<br />

020 508 3400<br />

Tampere Kyllikinkatu 15 b,<br />

33500 Tampere<br />

Avoinna ma–pe 9.00–16.00<br />

asuntomyynti.tampere@vvo.fi<br />

020 508 4455<br />

AVAINASUKASPALVELU<br />

Avoinna ma–pe 8.30–15.30<br />

avaina<strong>sukas</strong>@vvo.fi<br />

www.avaina<strong>sukas</strong>.fi<br />

020 508 3900<br />

VVO-SÄHKÖ OY<br />

Asiakaspalvelu<br />

Avoinna ma–pe 8.30–15.30<br />

vvos@vvo.fi<br />

020 508 3500<br />

Laajakaista-yhteys,<br />

VVO-verkko<br />

Avoinna ma–pe 9.00–15.00<br />

vvo-verkko@vvo.fi<br />

020 508 3521<br />

VUOKRAVALVONTA<br />

Avoinna ma–pe 8.30–15.30<br />

vuokravalvonta@vvo.fi<br />

020 508 5000<br />

Voita kätevä<br />

rikkaimuri<br />

kevätsiivoukseen!<br />

Mikä on<br />

tämän lehden<br />

paras juttu?<br />

Kerro meille, mikä oli mielestäsi lehden<br />

kiinnostavin juttu, entä vähiten<br />

kiinnostava? Mikä ihastutti,<br />

entä ärsytti? Puuttuuko lehdestä jotain<br />

tai onko jotain taas liikaa? Onko mielessäsi<br />

aihe, josta haluaisit lukea enemmän?<br />

Entä olisiko omassa talossasi tapahtumia,<br />

talkoita, yhteisiä harrastuspiirejä tai<br />

muuta a<strong>sukas</strong>toimintaa, josta voisimme<br />

tehdä juttua?<br />

Kaikki lukijapalaute on erittäin tervetullutta,<br />

joten ota rohkeasti meihin yhteyttä!<br />

Vastanneiden kesken arvotaan<br />

näppärä rikkaimuri.<br />

LÄHETÄ VASTAUS OSOITTEESEEN<br />

vvo@a<strong>sukas</strong>.fi xx.x. mennessä.<br />

Electrolux<br />

rapido<br />

wet&dry<br />

4.8 v<br />

• Kevyt ja helppo käsitellä.<br />

• Edessä sijaitsevat pyörät<br />

antavat lisämukavuutta<br />

ja suojaavat pintoja.<br />

Pyörät kantavat painon<br />

ranteen sijasta ja sallivat<br />

imurin liukumisen millä<br />

tahansa pinnalla vahingoittamatta<br />

huonekaluja<br />

ja tarttumatta pöytäliinaan.<br />

• Sykloninen pölynerottelu<br />

parantaa tehoa ja takaa,<br />

etteivät suodattimet ajan<br />

myötä tukkeudu.<br />

• Mukana märkäimurointisuulake,<br />

jolla esimerkiksi<br />

pöydälle kaatunut maito<br />

on nopea puhdistaa pois.<br />

Osallistu myös netissä: www.vvo.fi/a<strong>sukas</strong>lehti/lukijakilpailu<br />

32 a<strong>sukas</strong> | maaliskuu 2008

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!