sukas
Juho Valkjärvi - VVO
Juho Valkjärvi - VVO
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>sukas</strong><br />
ASIAKASLEHTI VVO:N ASUKKAILLE numero 3 • syyskuu 2008<br />
Missä menee raja?<br />
Elämisen<br />
äänet<br />
> s. 8<br />
> s. 26<br />
kattoon!<br />
Ylös, ulos ja<br />
Kunto<br />
Voimailu on verissä Juho Valkjärvellä<br />
metsäretkelle!<br />
>s. 22<br />
Monikulttuurisuus on rikkaus s. 24 | Säilytä ruoka oikein s. 16
Hyvä lukija,<br />
Tänä syksynä keskustelu asuntomarkkinoiden<br />
hiljenemisestä on ollut melkein<br />
jokapäiväistä. Omistusasuntokaupassa<br />
näkyy hiljentymisen merkkejä. Vuokraasuntomarkkinoilla<br />
tarjonta on vähentynyt<br />
samaan aikaan kun kysyntä on lisääntymässä.<br />
Olemme asettaneet tavoitteeksemme,<br />
että vuokra-asuntotarjontamme<br />
on maan kattavin ja<br />
VVO on tunnetuin vuokra-asuntomerkki<br />
ja alan paras toimija<br />
vuonna 2012. Pystyäksemme<br />
tähän, kasvatamme asuntokantaamme<br />
lisäämällä vuokra-asuntojen<br />
uustuotantoa ja ostamalla valmista<br />
asuntokantaa kilpailijoilta ja kunnilta.<br />
Haluamme tarjota laadukkaita asuntoja<br />
yhä useammalle suomalaiselle kilpailukykyiseen<br />
hintaan.<br />
Jo useamman vuoden olemme pystyneet<br />
parantamaan asiakkaidemme<br />
palvelukokemusta ja asiakasuskollisuutta.<br />
Tuoreet tulokset asiakastyytyväisyystutkimuksesta<br />
ilahduttavat positiivisuudellaan.<br />
Mutta tekemistä riittää<br />
vielä! VVO:lla asuntojen ja asuinympäristöjen<br />
on oltava kunnossa ja asiakas<br />
kunniassa. Haluamme erottua eduksemme<br />
aidolla, konkreettisia hyötyjä<br />
tarjoavalla asiakaspalvelulla. Ryhdytään<br />
hommiin!<br />
Aktiivista syksyä toivottaen,<br />
Olli Salakka, toimitusjohtaja<br />
> uutiset ja tapahtumat<br />
syksy 2008<br />
VVO keskittää toimintojaan<br />
uuteen toimitaloon<br />
Pääkaupunkiseudulla<br />
aiemmin kolmeen eri toimipisteeseen<br />
jakautunut<br />
VVO on muuttanut syksyn<br />
aikana uuteen toimitaloon<br />
osoitteeseen Mannerheimintie<br />
168a.<br />
Viereisellä tontilla aiemmin<br />
majaansa pitänyt<br />
VVO:n konsernihallinto<br />
on muuttanut lähes kokonaisuudessaan<br />
uusiin<br />
tiloihin. Tämän lisäksi Pasilassa toiminut omistusasuntotuotantoon<br />
keskittynyt VVO Rakennuttaja, Toisella linjalla<br />
olleet Helsingin ja Espoon isännöinti sekä ostoreskontra ja<br />
vuokravalvonta ovat siirtyneet uuteen toimitaloon.<br />
ARK-house arkkitehdit Oy:stä Hannu Huttusen suunnittelema<br />
ja YIT:n rakentama toimitalo on muhkea kooltaan.<br />
Seitsemän kerroksisessa VVO-talossa on noin 270<br />
työpistettä.<br />
VVO:n teknisen yksikön johtaja Tapio Päivisen mukaan<br />
samoihin tiloihin siirtymisen etuna on yhteistyön tiivistäminen.<br />
– Uskon, että asiakkuudet hoituvat entistäkin paremmin,<br />
kun esimerkiksi isännöinti, tekninen yksikkö ja rakennuttaminen<br />
pääsevät yhteisiin tiloihin, toteaa Päivinen.<br />
Päivisen mukaan uusilla rakennus- ja taloteknisillä ratkaisuilla<br />
saavutetaan muun muassa energiansäästöjä.<br />
Pääkaupunkiseudun asuntovuokraus hoidetaan edelleen<br />
keskitetysti Kampissa Salomonkatu 5 B:ssä. Vantaan<br />
isännöinti on Tikkurilassa osoitteessa Vernissakatu 1.<br />
a<strong>sukas</strong><br />
Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40,<br />
00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja<br />
Marketta Vehkametsä, puh. 020 508 3733. Toimitus Kynämies Oy,<br />
Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki Toimituspäällikkö Jari Kallio,<br />
Kynämies, puh. (09) 1566 8570 Toimitussihteeri Stiina<br />
Honkamaa, Kynämies, puh. (09) 1566 8573 Paino Punamusta,<br />
Joensuu Paperi Novapress Silk 90 g/m 2 Painosmäärä<br />
46 200 kpl ISSN 1456-0569. 31. vuosikerta.<br />
Kannen kuva: Kristiina Kurronen. A<strong>sukas</strong> ilmestyy neljä kertaa<br />
vuodessa, seuraava 17.12.2008. www.vvo.fi<br />
lyhyesti<br />
> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa<br />
ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 38 000 vuokraasuntoa<br />
ja tarjoaa kodin lähes 70 000 asukkaalle. VVO:lla<br />
on ympäri Suomen 12 VVO-kotikeskusta, jotka palvelevat<br />
asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.<br />
2 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
syyskuu<br />
sisältö<br />
16<br />
8<br />
24<br />
26<br />
12<br />
08 MEIDÄN TALO Elämä synnyttää aina meteliä,<br />
mutta missä menee häiritsevän melun raja?<br />
12 PINTAREMPPAA Kiinnitä hyllyt oikein<br />
ja saat kätevää säilytystilaa kotiin.<br />
14 KODIN TALOUS Sähkön säästö kannattaa.<br />
Pienilläkin arkipäivän ratkaisuilla saa paljon aikaan.<br />
16 KODINHOITO Elintarvikkeiden oikea<br />
säilytys takaa niiden tuoreuden ja hyvän maun.<br />
20 YMPÄRISTÖ Syystalkoilla piha kuntoon.<br />
Myös perheen pienimmät mukaan auttamaan.<br />
22 FIKSU IDEA 77-vuotias Juho Valkjärvi on<br />
teräsvaari, joka treenaa taloyhtiön kuntosalilla<br />
miltei päivittäin. Myös muita aktiivitiloja kannattaa<br />
hyödyntää.<br />
24 PALVELUT Alueelliset VVO-päivät Lappeenrannassa<br />
käsittelivät monikulttuurisuus-teemaa.<br />
Osallistujia oli viihdyttämässä stand up-koomikko<br />
Anitta Ahonen.<br />
26 VAPAA-AIKA Koko perhe saa reipasta mieltä<br />
metsäretkeilystä. Metsät ovat kaikkien ulottuvilla,<br />
ja ulkona reippailu kannattaa.<br />
04 TERVETULOA!<br />
06 UUTISIKKUNA<br />
19 VINKKI<br />
29 RISTIKKO<br />
30 AVAINASUKKAAT<br />
32 LUKIJAKILPAILU<br />
kommentti<br />
Toivon, että olemme kaikki<br />
nauttineet kesästä ja saaneet<br />
uutta virtaa syksyn aloitukseen.<br />
Lehteemme on tullut runsaasti<br />
a<strong>sukas</strong>postia kesän tapahtumista,<br />
kiitos aktiivisille asukkaille!<br />
Muistattehan, että osan niistä<br />
julkaisemme nettisivuillamme.<br />
Nyt sitten uusiin aiheisiin: syksyn<br />
pihatalkoot, remontit, retkeily ja<br />
sähkön säästäminen.<br />
Hyviä lukuhetkiä!<br />
Marketta<br />
Vehkametsä<br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 3
tervetuloa | teemme yllätysvierailun naapurustossa<br />
Onnellisessa<br />
kodissa<br />
viihtyy isompikin perhe<br />
teksti KARITA SAINIO | kuvat VELI-MATTI PARKKINEN<br />
Lapintie 30 kylpee loppukesän auringossa. Linnut visertävät puissa, ja taustalla<br />
häämöttää metsä. Ei uskoisi, että vain kivenheiton päässä sijaitsee Tampereen<br />
keskusta.<br />
Paikka on ihanteellinen Jaana ja Juha Heinäsen uusioperheelle. Kotia asustavat<br />
pariskunnan lisäksi 15-vuotiaat kaksostytöt ja 18-vuotias poika. Joka toinen viikonloppu<br />
Juhan 8-, 13- ja 15-vuotiaat lapset tulevat kotiin. Vilinää riittää, kun paikalle saapuu<br />
vielä kotoa pois muuttaneet Jaanan 22-vuotiaat kaksospojat.<br />
– Keskusta on se juttu, kun on näin paljon lapsia. Harrastukset ja koulut ovat lähellä,<br />
ja lapset kuitenkin kävisivät keskustassa. Täällä ei tarvitse odottaa bussia tai pyytää<br />
kyytiä, Juha kertoo.<br />
Asunto on täynnä elämää, mutta myös rauhallista tunnelmaa. Sisustuksessa toistuvat<br />
lämpimät punaisen sävyt ja aasialaiset<br />
vivahteet. Isoista ikkunoista tulvii luonnonvaloa<br />
avaraan asuntoon. Muhkealla parvekkeella<br />
kukoistaa Jaanan puutarha. Vieras toimittajakin<br />
otetaan lämpimästi vastaan, vaikka<br />
perhe on juuri muuttanut asuntoon.<br />
– Teimme täällä täysremontin. Kaikki<br />
pinnat on putsattu, tapiseerattu ja maalattu,<br />
Juha paljastaa.<br />
Asunto onkin järjestyksessään jo neljäs<br />
VVO:n asunto, jonka Heinäset ovat kunnostaneet.<br />
– Meillä on tämä remonttiharrastus. Yhdessä<br />
tekeminen on mukavaa, eikä hauskoja<br />
asioita tarvitse etsiä kaukaa, Jaana toteaa<br />
Shakira-kissa on<br />
ja kertoo, että lapset maalasivat huoneensa itse haluamillaan<br />
sävyillä.<br />
iskän lellikki.<br />
Jaanan mielestä nyt on ihana levätä uudessa kodissa<br />
ja rauhoittua vaikka saunoen. Juha kaipaisi vielä pistettä<br />
i:n päälle.<br />
– Kun saisi vielä joululahjaksi hierovan tuolin, isäntä<br />
hymyilee. a<br />
4 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 5
uutisikkuna<br />
> UUSTUOTANTO<br />
Hitas-asuntoja<br />
Arabianrantaan<br />
VVO rakennuttaa Toukolanrannan alueelle, Helsingin<br />
Arabianrantaan, 120 hitas-omistusasunnon<br />
kerrostalon. Asunnot ovat keskikooltaan runsaat<br />
80 neliötä. Rakentaminen alkaa vuonna 2009.<br />
Helsingin kaupungin järjestämässä tonttikilpailussa<br />
painotettiin tontin vuokraajan laatua.<br />
VVO:n Ruutuhyppy-niminen ehdotus vastasi parhaiten<br />
kilpailukriteerejä. Alue- ja hankeyksikön johtajan<br />
Jari Mäkimattilan mukaan suunnitelmassa<br />
on erityisesti panostettu asuntoratkaisujen innovatiivisuuteen.<br />
Lähes kaikista asunnoista on näkymä Toukolan<br />
rantapuistoon ja Vanhankaupunginselälle. Tontille<br />
rakennetaan myös 70 autopaikkaa pihakannen<br />
alle. Lisäksi autopaikkoja tulee erilliselle pysäköintitontille.<br />
> UUSIIN TILOIHIN<br />
Vantaan isännöitsijät<br />
muuttivat Tikkurilaan<br />
VVO-kotikeskus Vantaan isän nöitsijät<br />
muuttivat uusiin tiloihin toukokesäkuun<br />
vaihteessa. Uusi toi misto sijaitsee<br />
Tikkurilan aseman läheisyydessä,<br />
osoitteessa Vernissakatu 1.<br />
– Tähän saakka Vantaalla sijaitsevien<br />
asuntojen isännöinti on hoidettu<br />
Helsingistä käsin. Kuitenkin yli puolet<br />
asunnoista sijaitsee Tikkurilan läheisyydessä,<br />
Vantaan aluepäällikkö<br />
Hilkka Honkanen kertoo.<br />
– Se, että olemme siellä missä<br />
asiakkaammekin ovat, tukee asiakaslähtöistä<br />
toimintaa.<br />
– Koko pääkaupunkiseudun a<strong>sukas</strong>valinta<br />
tehdään edelleen Salomonkadulla<br />
Helsingissä, mutta kaikissa<br />
vuokrasopimukseen liittyvissä asioissa<br />
voi kääntyä myös Vantaan ko tikeskuksen<br />
puoleen, Honkanen muistuttaa.<br />
Vantaan kotikeskuksessa vietetään<br />
avoimien ovien päivää 19.9.2008,<br />
klo 12–16.<br />
– Tarjoamme kävijöille pullakahvit.<br />
Kaikki VVO:n asukkaat ovat tervetulleita<br />
tutustumaan toimistoomme,<br />
Hilkka Honkanen kutsuu.<br />
VVO-kotikeskus<br />
Vantaan yhteystiedot:<br />
Vernissakatu 1, 01300 Vantaa<br />
Puh. 020 508 3860.<br />
Sähköposti: vantaa@vvo.fi<br />
Toimisto on avoinna klo 8.30–15.30<br />
Kuvassa Vantaan kotikeskuksen<br />
väkeä. Edessä oikealla<br />
aluepäällikkö Hilkka Honkanen.<br />
> UUSI LOGO<br />
VVO uusii ilmettään<br />
VVO:n logo ja värimaailma ovat muuttuneet.<br />
Uudistunut logo viestii aiempaa paremmin VVO:n<br />
dynaamisuudesta ja halusta olla nykyaikainen ja<br />
palveleva yritys.<br />
Uudistunut logo on osa VVO:n graafista ulkoasuuudistusta.<br />
Logo saa rinnalleen myös raikkaan väriraidan.<br />
Muutokset näkyvät syyskuun aikana asukkaille<br />
muun muassa esitteissä ja VVO-kotikeskusten<br />
ikkunateippauksissa sekä valomainoksissa.<br />
VVO:n uusi ilme on tehty yhteistyössä mainostoimisto<br />
Zeeland Society:n kanssa.<br />
> kysymys & vastaus<br />
ONGELMAJÄTTEEN PAIKKA EI OLE<br />
ROSKAKATOKSEN JÄTEASTIASSA<br />
1Mitä ongelmajäte on?<br />
A<strong>sukas</strong> tuottaa ongelmajätettä 3–5 kiloa vuodessa. Ongelmajätettä<br />
on jäte, joka voi aiheuttaa terveydelle tai ympäristölle<br />
vaaraa. Tyypillisiä kotitalouksissa syntyviä ongelmajätteitä ovat<br />
muun muassa lääkkeet, paristot, elohopeaa sisältävät loisteputket<br />
ja erilaiset öljyt sekä akut.<br />
2Mitä ongelmajätteelle voi tehdä?<br />
Ongelmajätteet pidetään aina erillään muista jätteistä, mielellään<br />
tuotteen alkuperäisessä pakkauksessa. Ongelmajätteitä<br />
voi myös lajitella. Lääkkeet ja kuumemittarit voi viedä apteekkiin<br />
ja paristot niille tarkoitettuihin keräysastioihin. Kunnilla on myös<br />
erillisiä ongelmajätteiden vastaanottopaikkoja.<br />
3Mitä kierrätetylle ongelmajätteelle tapahtuu?<br />
Jätteitä pystytään myös hyödyntämään. Polttamalla jätteistä<br />
voidaan ottaa energia talteen ja jakaa syntynyt energia kaukolämpönä<br />
tai sähkönä. Kierrätyskeskuksissa esimerkiksi lasi ja<br />
metalli pystytään puhdistamaan uusiokäyttöön. Ne jätteet, joita<br />
ei voida hyödyntää, siirretään turvalliseen ja valvottuun loppusijoituskohteeseen.<br />
6 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
TYYTYVÄISET ASUKKAAT<br />
Kokonaistyytyväisyys<br />
pysyi saavutetulla<br />
hyvällä tasolla<br />
LÄHETÄ<br />
OMA JUTTUSI<br />
MEILLE!<br />
Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista,<br />
ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan<br />
lehdessä tai nettisivuilla. Lähetä aineisto<br />
sähköpostilla osoitteella a<strong>sukas</strong>@vvo.fi<br />
tai postissa VVO-yhtymä Oyj/A<strong>sukas</strong>-lehti,<br />
PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta.<br />
VVO:n asukkaat ovat valmistuneen asiakastyytyväisyystutkimuksen<br />
mukaan tyytyväisiä<br />
VVO:hon vuokranantajana. Tyytyväisyyttä<br />
kuvaa annettujen arvosanojen lisäksi<br />
myös se, että muuttoaikeissa olevat<br />
asukkaat etsivät uutta asuntoa VVO:n<br />
asun totarjonnasta. Moni halusi suositella<br />
VVO:ta myös tuttavilleen. VVO koettiin turvalliseksi<br />
vuokranantajaksi. Kouluasteikolla<br />
VVO sai yleisarvosanan 8,2.<br />
Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi nousi<br />
huoltoyhtiöiden toiminnan laadun parantaminen.<br />
– Olemme kehittäneet jatkuvasti yhteistyötä<br />
huoltoyhtiöiden kanssa ja etsimme<br />
uusia ratkaisumalleja jatkossakin, jotta<br />
huoltotoiminta saadaan laadukkaaksi<br />
ja tehokkaaksi, asiakkuusyksikön johtaja<br />
Anu Mäenpää kertoo.<br />
– Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat tärkeä<br />
palautekanava asukkailta VVO:lle. Palautteen<br />
avulla saamme arvokasta tietoa<br />
siitä, missä olemme onnistuneet ja mihin<br />
pitää vielä panostaa, Mäenpää jatkaa.<br />
VVO:n asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin<br />
toukokuussa 2008 postilomakekyselynä,<br />
johon oli mahdollista vastata myös Internetin<br />
kautta. Tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden<br />
mielipiteitä VVO:sta asumispalvelujen<br />
tarjoajana, tyytyväisyyttä isännöinti- ja<br />
huoltopalveluihin sekä asuinalueeseen, asuntoon<br />
ja naapurustoon liittyviä väitteitä. Asiakastyytyväisyystutkimukseen<br />
vastasi 1 580<br />
VVO:n a<strong>sukas</strong>ta, vastausprosentti oli 31,6.<br />
Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy.<br />
VVO kiittää kaikkia asiakastyytyväisyystutkimukseen<br />
osallistuneita. Vastanneiden<br />
kesken arvottiin viisi keittiön/kodin sisustamiseen<br />
liitty vää tuotepalkintoa. Arpaonni<br />
suosi seuraavia asukkaita:<br />
Matti Martikainen, Lahti<br />
Pirjo-Leena Kiri-Hänninen, Kotka<br />
Pyry Ratilainen, Helsinki<br />
Anni Sairanen, Salo<br />
Anna Koljander, Tampere<br />
> a<strong>sukas</strong>posti<br />
Alankotie 59:n ruokakulttuuripäivään<br />
osallistui yhteensä<br />
22 a<strong>sukas</strong>ta. Ruoat olivat tarjolla<br />
kerhohuoneella ja niistä<br />
nauttivat muiden muassa Pete<br />
Nurmi, Bilal Demiraslan ja Auli<br />
Hackman (etualalla).<br />
2 Poutamäentie 7<br />
täytti 50 vuotta<br />
1<br />
Ruoka yhdistää eri sukupolvia: Elma-Lilja Miasnikova,<br />
Tarina Pelkonen ja Amer Chellaf nauttivat kesästä.<br />
1<br />
Helsingin Poutamäentien asukkaat kokoontuivat<br />
2. elokuuta juhlimaan taloyhtiönsä viisikymppisiä.<br />
Pihajuhlien ohjelmassa oli vapaata yhdessäoloa<br />
sekä makkaran- ja lettujen paistoa.<br />
Muutoin niin kolean viikonlopun säätilaus osui<br />
nappiin. Aurinko jaksoi paistaa koko kemujen ajan.<br />
Illalla ropisikin sitten jo vettä taivaan täydeltä. Juhlien<br />
vinkkaajana jää järjestäjänä toimivat Ritva<br />
Toivari-Sjögren ja Holger Sjögren.<br />
1 Etnisiä herkkuja Alankotiellä<br />
Eri maiden ruokakulttuuri ja etniset herkut kokosivat<br />
Järvenpään Alankotie 59:n asukkaat juhlimaan alkavaa<br />
syksyä elokuun 9. päivänä.<br />
Idea ruokakulttuuripäivään saatiin taloyhtiön lukuisilta<br />
maahanmuuttajaperheiltä.<br />
Talotoimikunnan puheenjohtaja Ritva Tölli kertoi,<br />
että ruoat tehtiin yhdessä vapaaehtoisvoimin. Ostokset<br />
hankittiin VVO:n ostokupongin avulla Järvenpäästä.<br />
Juhlien budjetti oli kohtuullinen, koska talotoimikunta<br />
oli ollut muissa vuoden talkootarjoilussa säästäväinen.<br />
Ruokalista muodostui etnisistä herkuista: perepetsheistä<br />
eli udmurtialaisista lihapiiraista, kurdiruoasta<br />
bulgurpadasta ja täytetyistä munakoisoista. Suomiruokana<br />
tarjottiin karjalanpaistia ja -piirakoita sekä imellettyä<br />
perunalaatikkoa. Jälkiruokana oli punaherukkakakkua.<br />
Kokkeina toimivat Elma-Lilja ja Elena Miasnikova,<br />
Bilal ja Soile Demiraslan, Ritva Tölli, Auli Hackman,<br />
Helena Tuomola ja Tiina Pelkonen.<br />
> Kuva ja teksti Tiina Pelkonen<br />
Herkut maistuivat Poutamäentien<br />
50-vuotis synttäreillä.<br />
2<br />
Onnea voittaneille!<br />
Katso lisää tapahtumia: www.vvo.fi/a<strong>sukas</strong>posti<br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 7
meidän talo | ihmisiä, asioita ja ilmiöitä<br />
8 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
teksti ANITA JÄRVISALO | kuvat PEKKA HOLMSTRÖM<br />
Talo täynnä<br />
elämän ääniä<br />
Naurunremahdus tunkee seinän läpi, porakone laulaa,<br />
vesi lorisee ja sisustaessa kolisee, narskuu ja paukkuu.<br />
Elämä synnyttää aina ääniä. Järjestyssäännöt säätelevät<br />
kuitenkin rajat, milloin äänten on syytä vaimentua<br />
ja taata naapurillekin lepo ja lempeä yöuni.<br />
Yksitoistavuotias Iiro on juuri aloittamassa viidennettä<br />
kertaa pianonsoitonopettajaltaan läksyksi<br />
saamaansa kappaletta, kun seinän takaa<br />
alkaa vimmainen jyskytys. Elisen lattian vahaaminen<br />
ja huonekalujen siirtely keskeytyy puolestaan päiväuniltaan<br />
heränneen naapurin puhelinsoittoon ja aggressiiviseen<br />
sadatteluun. Eero miettii, vieläkö uskaltaisi<br />
porata perinnöksi saamaansa käkikelloa varten seinään<br />
reiän – kello kun lähenee jo kuutta ja seinänaapurin valitus<br />
on tunnetusti herkässä.<br />
Ulla-Riikka Mattila on isännöinyt VVO:lla helsinkiläisiä<br />
kiinteistöjä 17 vuotta, ja Iiron, Elisen ja Eeron eteen<br />
nousseet ongelmat ovat mitä tutuimpia vuosien varrelta.<br />
– Ihmisten ärtymyskynnys äänien suhteen vaihtelee<br />
paljon. Jollekin pelkkä keittiökaapin kolahdus on liikaa,<br />
toinen on sitä mieltä, etteivät lapsiperheet kuulu ensinkään<br />
kerrostaloon.<br />
Isännöitsijälle asti valituksia naapurin aiheuttamasta<br />
metelistä tulee tasaisin väliajoin. Joukkoon mahtuu niin<br />
aiheettomiksi osoittautuvia kuin puuttumistakin edellyttäviä<br />
tapauksia.<br />
Järjestyssäännöt antavat raamit<br />
– Yksi on kuitenkin selvää, siellä missä on elämää, syntyy<br />
ääniäkin, Mattila muistuttaa.<br />
Äänien kanssa pitää elää, ainakin päiväsaikaan.<br />
– Suihkussa saa vaikka lurauttaa laulun eikä lasten juoksuaskelia<br />
tarvitse vahtia. Porakonetta ja vasaraakin on<br />
lupa käyttää, ellei nyt kyseessä ole huoneistossa tehtävä<br />
jatkuva ammattimainen työ.<br />
Järjestyssäännöt ja terve järki ovat tärkeimpiä ohjenuoria,<br />
mitä isännöitsijä tarjoaa asukkaille.<br />
– Talon järjestyssäännöt ja niissä määritelty hiljaisuusaika<br />
antaa äänille selkeät rajat. Hiljaisuusaikaa iltakymmenestä<br />
tai yhdestätoista aamukuuteen tulee kunnioittaa.<br />
>><br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 9
Elämästä syntyy aina ääniä.<br />
Se mikä koetaan häiritsevänä,<br />
on makuasia.<br />
– Vuorotyöhön kello viideksi lähtevän on<br />
lupa ottaa ripeä suihku. Vastaavasti pianonsoittajan<br />
on korrektia hankkia äänieristematto<br />
soittopelinsä alle ja rauhoittaa harjoittelu<br />
jo ennen varsinaista hiljaisuusaikaa. Kesäaikaan<br />
parvekkeilla tai grillikatoksilla seurustellessa<br />
on kohteliasta muistaa, että ilonpito<br />
kantautuu herkästi myös naapurustoon saakka,<br />
Mattila painottaa.<br />
Inhimillistä rajanvetoa<br />
Ulla-Riikka Mattila perää naapureilta inhimillistä<br />
ymmärrystä silloin, kun ”äänilähteeseen”<br />
on lähes mahdotonta vaikuttaa, eikä se<br />
ole tahallista.<br />
– Tällaista ovat esimerkiksi pienen vauvan<br />
yöitkut, jotka laantuvat aikaa myöten. Myös<br />
uuden koiranpennun tai uutta asuntoa vikisevän<br />
isommankin koiran alkuahdistukselle<br />
olisi inhimillistä antaa totutteluaika, Mattila<br />
linjaa.<br />
Vain jatkuva ja toistuva haukku on lain tarkoittamaa<br />
häirintää.<br />
10 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008<br />
– Toki kun koiran haukkuminen jatkuu säännöllisenä<br />
ja lisääntyy yöaikaan, on syytä tarttua<br />
asiaan. Isännöitsijänä olen kehottanut<br />
koiranomistajaa kysymään neuvoa kennelistä,<br />
mikäli ei itse keksi miten asiallisella tavalla<br />
saisi koiransa hiljaiseksi.<br />
Puuttumistakin tarvitaan<br />
– On kuitenkin myös meteliä, jota kenenkään<br />
ei tarvitse sietää. Sellaista on esimerkiksi jatkuva<br />
biletys ja tappelu, Mattila muistuttaa.<br />
Vaikka juhlinta olisi satunnaista ja siitä<br />
olisi ilmoitettu naapureille etukäteen, ei hiljaisuusrajaa<br />
ole syytä ylittää.<br />
– Kun juhlinta on jatkuvaa, asukkaat voivat<br />
tehdä kirjallisen valituksen isännöitsijälle.<br />
Valituksessa tulee olla vähintään kahden asukkaan<br />
allekirjoitus, Mattila kertoo.<br />
Myös perheriitojen ravistellessa seiniä<br />
on hyvä kuulostella tilannetta. On arvioitava,<br />
onko kyseessä satunnainen perheenjäsenten<br />
välinen sanaharkka, jossa temperamentti<br />
nostaa äänen korkeuksiin ja saa paiskaamaan<br />
ovia, vai tarvitaanko tilanteeseen viranomaisten<br />
väliintuloa?<br />
Asenteella on väliä<br />
Häiriön puheeksi ottaminen rakentavassa<br />
hengessä on avain, jonka mahdollisuuksiin<br />
myös Mattila on oppinut työssään uskomaan.<br />
Ystävällinen äänenpaino tuottaa usein tulosta<br />
kiperimmissäkin tilanteissa. Metelin aiheuttaja<br />
ei aina ole edes tietoinen aiheuttamastaan<br />
harmista. Toisaalta myös valittajalla voi<br />
olla edessä miettimisen paikka: olisiko oman<br />
ärsytyskynnyksen mataluutta syytä tarkistaa?<br />
Rankimmissa tapauksissa yhteisen neuvottelupöydän<br />
ääreen on kutsuttu jopa lakimiehiä.<br />
Tosin tällaiset äärimmäisyydet ovat<br />
harvinaisia. Sen sijaan Mattilalla on myös<br />
kokemusta siitä, että esimerkiksi a<strong>sukas</strong>toimikunnan<br />
puheenjohtajan kutsuminen mukaan<br />
kolmanneksi tahoksi on ollut hyvinkin<br />
viisasta.<br />
– Talotoimikunnan puheenjohtajalla on<br />
usein hyvä tuntemus talosta ja sen asukkaista.
”Vaikka juhlinta<br />
olisi satunnaista,<br />
ja siitä olisi ilmoitettu<br />
naapureille etukäteen,<br />
ei hiljaisuusrajaa ole<br />
syytä ylittää.”<br />
Lakitupiin mentäessä näitä riitoja on äärimmäisen<br />
vaikea ratkoa.<br />
Missä menee metelin raja?<br />
Täysin yleispätevää mittaria on metelin rajalle<br />
vaikea asettaa. VVO:n perintälakimies Anna<br />
Lampinen kertoo, että lainkirjain määrittelee<br />
kuitenkin tietyt kriteerit.<br />
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu<br />
laki määrittelee pelisäännöt. Vuokrasopimus<br />
voidaan purkaa, mikäli vuokralainen viettää<br />
tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää<br />
elämää.<br />
– Tyypillisiä esimerkkejä toimenpiteisiin<br />
johtavasta häiritsevästä elämästä ovat huoneistossa<br />
metelöinti, äänekäs musiikin soittaminen<br />
ja tappelut. Häiriköintiin tulee soveltaa niin sanottua<br />
objektiivista arviointia, eli kuinka yleisesti<br />
tilanne koetaan häiritseväksi. Merkitystä<br />
on häiriön toistuvuudella ja sillä, mihin vuorokauden<br />
aikaan metelöinti tapahtuu. Kynnys<br />
on matalampi erityisesti silloin, jos metelöinti<br />
toistuu yöaikaan, Lampinen avaa pykälää.<br />
Ihan ensimmäiseksi vuokralaisen kanssa<br />
yritetään keskusteluin päästä yhteisymmärrykseen.<br />
Ongelmien jatkuessa ja isännöitsijän<br />
saatua kirjallisia valituksia häiriköinnistä,<br />
hän voi antaa asukkaalle varoituksen. Tällöin<br />
vuokralaiselle taataan kohtuullinen aika<br />
muuttaa käyttäytymistään.<br />
Mikäli yhteisymmärrystä ei tämänkään<br />
jälkeen synny, voi vuokranantaja joko irtisanoa<br />
tai purkaa vuokrasopimuksen. Irtisanomiseen<br />
liittyy normaali lain mukainen irtisanomisaika.<br />
Vuokrasopimuksen purkua voi hakea<br />
käräjäoikeudelta, jolloin naapureiden<br />
on tarvittaessa tultava todistamaan<br />
asiasta.<br />
Mikäli vuokralainen ei vuokrasuhteen<br />
päätyttyä muuta pois<br />
huoneistosta vapaaehtoisesti<br />
ulosottomiehen määräämään<br />
muuttopäivään mennessä,<br />
ulosottomies toimittaa<br />
häädön. a<br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 11
pintaremppaa teksti JARI KUPIAINEN | kuvat ARTO WIIKARI<br />
Valitse sopiva kiinnitin sen mukaan, mitä seinän tai katon<br />
materiaali on ja kuinka painavaa esinettä ripustat paikoilleen.<br />
Kiinnittäminen<br />
vaatii taitoa<br />
Ennen kuin alat porata, selvitä mitä<br />
materiaalia seinä on ja millainen<br />
pinnan alla oleva rakenne on. Oloja<br />
makuuhuoneen seinät ovat usein<br />
kipsilevyä tai betonia. Kipsilevyn runkotolpat<br />
voivat olla puuta tai teräsrankaa. Betoniseinä<br />
on tavallisesti yhtenäistä kivimateriaalia.<br />
Pesutilojen seinät ovat usein betonia, kipsilevyä<br />
tai vanhemmissa asunnoissa teräspeltiä.<br />
Seinän sisällä on eristemateriaali, sähköjohdot<br />
ja vesiputket. Johtojen ja putkien paikat<br />
tulee tietää, jotta niihin ei osu.<br />
Kiinni kipsilevyyn<br />
Kipsilevyn tunnistat siitä, että se ”kumisee”<br />
koputtaessasi seinää. Valkoisesta ja jauhemaisesta<br />
porausjätteestä huomaat viimeistään<br />
seinän olevan kipsilevyä.<br />
Kevyiden esineiden kiinnittäminen kipsilevyyn<br />
onnistuu helposti muovitulpalla. Poraa<br />
reikä, pujota tulppa ja kierrä ruuvi kiinnitettävän<br />
kappaleen läpi. Tulppa paisuu, kun ruuvi<br />
kiinnitetään. Levyankkuri on tulppaa tukevampi<br />
kiinnike kipsilevyyn.<br />
Kiinnitä esine runkotolppaan. Tolppa löytyy<br />
kipsilevyn sauman kohdalta yleensä 600<br />
millimetrin välein. Raskaille esineille kuten<br />
kaapeille asennetaan tukilaudat kipsilevyn<br />
taakse jo rakennusvaiheessa. Käytä niitä hyväksesi.<br />
Reikä kivimateriaaliin<br />
Kivimateriaaleja ovat betoni, tiili, erilaiset<br />
harkot sekä luonnonkivi. Nämä materiaalit<br />
tunnistat siitä, etteivät ne juurikaan<br />
”kumise” pintaa koputtaessa. Kivipinta<br />
tuntuu jykevältä ja on viileä<br />
kesäkuumallakin. Porausjäte<br />
on hienoa kiviainesta.<br />
Kiviseinään tarvitset tulpan ja tulpalle<br />
reiän. Reiän teet porakoneella ja kiviporanterällä.<br />
Betoniin ja umpitiileen kannattaa käyttää<br />
iskuporausta. Reikätiileen ja kevytbetoniin<br />
saat reiän yleensä ilman iskutoimintoakin.<br />
Poraa reikä 2–5 mm syvemmäksi kuin<br />
tulppa. Paina tulppa reikään ja kierrä ruuvi<br />
siihen. Kiviseinässä voit käyttää myös lyöntitulppia,<br />
pikanauloja sekä kiila-ankkureita. a<br />
1 2 3<br />
Vatupassin avulla hyllyn kannattimet<br />
saa suoraan.<br />
Ota molemmilta puolilta mitta,<br />
niin saat hyllyn keskelle.<br />
Sopivan mittaiset ruuvit kiinni<br />
ja seinähylly on valmis.<br />
12 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
”Reikätiileen ja<br />
kevytbetoniin saa<br />
reiän yleensä<br />
ilman poran iskutoimintoakin.”<br />
Mitä seinän sisällä?<br />
Juttele isännöitsijän kanssa kiinnitysurakasta.<br />
Hän neuvoo kiinnittimien valinnassa ja kertoo<br />
seinämateriaalin. Voit pitää suuntaa antavana<br />
seuraavia esineiden painoja: taulut, kellot ja kattovalaisimet<br />
alle viisi kiloa, ryijyt viisi, peilit kymmenen<br />
ja kylpyhuonekaapit 20 kiloa per neliömetri,<br />
vaatenaulakot vaatteineen 40 kg metriltä,<br />
kirjahyllyt 30–60 kg metriltä kirjoineen.<br />
Pakkauksessa on yleensä kiinnittimen mitat, sopivuus,<br />
kantavuus, poranterän halkaisija ja lyhyet<br />
kiinnitysohjeet. Rautakaupasta voi myös ostaa<br />
laitteen, jolla voi määritellä runkotolppien<br />
paikat.<br />
Kirjoitus pohjautuu VVO:n asiantuntijoiden,<br />
kiinnitinvalmistajien ja RTV:n tietoihin.<br />
Pienimmät kiinnikkeet<br />
käyvät levy- ja isoimmat<br />
kivirakenteisiin. Tuotteiden<br />
nimet pienimmästä<br />
isoimpaan: erilaisia tulppia,<br />
mollyankkuri, kiila-ankkuri ja<br />
kivitulpat ruuveineen.<br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 13
talous | sähkön kulutus<br />
Pienellä vaivalla<br />
suurta säästöä<br />
Sähkön säästämistä varten ei tarvitse<br />
kääriä hihoja, tehdä suuria muutoksia<br />
tai alkaa elää hankalasti. Merkittävää<br />
säästöä kertyy helposti, pienin arkisin<br />
keinoin.<br />
teksti LIISA JOENSUU | kuvat VVO<br />
14 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
Pientä muistamista ja joitakin valintoja,<br />
siinä se. Vaikka kotona aloitettaisiin<br />
oikein energiansäästötalkoot,<br />
se voidaan helposti tehdä<br />
aiheuttamatta kenellekään perheenjäsenelle<br />
kummempaa ahdistusta. Yhteinen ilonaihe<br />
on se, että valinnat vaikuttavat miellyttävästi<br />
kukkarossa. Ja onhan maailmakin pelastettava.<br />
Säästötoimenpide<br />
Vedenkäytön tehostaminen 10 %:lla kerrostalohuoneistossa,<br />
3 a<strong>sukas</strong>ta<br />
Huoneistosaunan kiukaan lämpimänä oloajan<br />
lyhentäminen 4 h:sta 2 h:iin<br />
Säästö<br />
/ vuosi noin,<br />
kWh<br />
Säästö<br />
/ vuosi noin,<br />
€<br />
90<br />
600 60<br />
Tietokoneen sammuttaminen kokonaan käyttökertojen välissä 300 30<br />
Valoa kansalle vaan ei turhaan<br />
– Helpoimpia keinoja säästää sähköä on sammuttaa<br />
valot huoneista, joissa ei oleskella.<br />
Turhien valojen sammuttamisesta tulee hyvä<br />
tapa, kun sen kerran aloittaa. Jotkut saattavat<br />
huolestua siitä, että loistelamppujen elinikä<br />
lyhenisi virran katkomisesta, mutta nykyiset<br />
putkivalot eivät pahastu uudelleensytyttämisistä,<br />
sanoo tuotepäällikkö Jarmo Roiha Helsingin<br />
Energiasta.<br />
Hehkulamppujen tilalle kannattaa vaihtaa<br />
energiansäästölamput. Vaikka energiansäästölamppu<br />
on hankittaessa hehkulamppua<br />
hintavampi, se maksaa itsensä takaisin<br />
käyttöikänsä pituuden vuoksi. Myös led-valojen<br />
käyttötunnit ovat moninkertaiset hehkulamppuihin<br />
verrattuna.<br />
– Automatiikkaa kannattaa käyttää hyväksi.<br />
Jos ei esimerkiksi halua tulla pimeään kotiin,<br />
ei ole syytä pitää valoja päällä koko päivää.<br />
Ajastinkellon voi asettaa sytyttämään<br />
valot tiettyyn aikaan.<br />
KILPAILUKYKYISTA SAHKÖA<br />
Kylpyhuoneen lattialämmityksen säätäminen 2°C pienemmälle 200 20<br />
4 kpl 60 W hehkulamppu -> 4 kpl 12 W<br />
energiansäästölamppu, polttoaika 1000 h vuodessa<br />
200 20<br />
Huonelämpötilan pudotus 2 ° C:lla 50 m 2 :n kerrostalohuoneistossa 20<br />
Digiboksin sammuttaminen kokonaan käyttökertojen välillä 40 4<br />
40” lcd taulutelevision sammuttaminen käyttökertojen välillä 30 3<br />
Energiamerkintä merkitsee paljon<br />
Kun on uuden laitteen, vaikkapa pesukoneen,<br />
hankkimisen aika, kaupassa kannattaa<br />
kiinnittää huomiota energiamerkintään.<br />
A-luokan koneet ovat energiatehokkaimpia.<br />
Erittäin energiatehokkaille laitteille on lisäksi<br />
luokat A+ ja A++. Huonoin vaihtoehto on<br />
G-luokan laite.<br />
Vaikka laitteiden valmiusvirta eli standbytoiminto<br />
saattaa laitteen käyttövalmiiksi nopeasti,<br />
se syö sähköä kaiken sen ajan, jolloin<br />
laitetta ei käytetä. Kun kännykkä, hammasharja,<br />
tietokone ja muut laitteet saavat jatkuvasti<br />
verkkovirtaa, se näkyy sähkölaskussa.<br />
– Televisio, viihde-elektroniikka sekä tietokone<br />
näyttöineen kannattaa sammuttaa kokonaan<br />
päivän päätteeksi. Myös turhat laturit<br />
on hyvä irrottaa pistokkeesta, Roiha muistuttaa.<br />
Puhdasta vähemmälläkin vedellä<br />
Suomalaiset ovat oppineet pitämään puhdasta<br />
vettä itsestäänselvyytenä ja valuttelevat sitä<br />
huomaamattaan aivan turhaan. Suihkussa<br />
veden tulon voi hyvin katkaista saippuoinnin<br />
ja hiustenpesun ajaksi. Moni valuttaa hanaa<br />
myös hampaita pestessä, vaikka hammasmukillinen<br />
vettä riittäisi mainiosti.<br />
– Jos huoneistossa on amme ja asukkaan<br />
tulee käytyä kylvyssä, vettä kuluu suuret<br />
määrät. Kylpy kuluttaa vettä peräti viisinkertaisen<br />
määrän suihkuun verrattuna. Toinen<br />
energiasyöppö on asuntokohtainen sauna erityisesti<br />
silloin, kun sitä lämmitetään perheenjäsenille<br />
eri aikoina. Saunassa kannattaa<br />
käydä samaan aikaan tai ainakin peräjälkeen.<br />
Talosaunoissa turhaa energiankulutusta lisää<br />
se, ettei varattua saunavuoroa käytetäkään,<br />
Roiha tähdentää.<br />
Rikkinäisyyttään vuotavat vesihanat ovat<br />
oma lukunsa, ne lorottavat euroja pisara pisaralta.<br />
Tipoistakin muodostuu ajan mittaan<br />
kymmeniä kuutioita hukkaan heitettyä vettä.<br />
Vuotavista hanoista ja WC-altaista on<br />
hyvä ilmoittaa huoltoon välittömästi.<br />
VVO on valinnut sähköntoimittajakseen<br />
Helsingin Energian, ammattitaitoisen ja luotettavan<br />
energia-alan osaajan.<br />
Helsingin Energian tuotteet, palvelut ja<br />
hinnoittelu ovat olleet pitkällä aikavälillä kilpailukykyiset:<br />
pitkäaikainen hintaseuranta<br />
osoittaa, että Helsingin Energian asiakkaat<br />
ovat saaneet jo kymmenen vuoden ajan<br />
keskiarvoa pienempiä sähkölaskuja.<br />
Ruokaa kerralla kaikille<br />
Kun ruokaa tehdään uunissa tai hellalla,<br />
energiatehokkainta on valmistaa suuri erä<br />
kerralla. Yhteiset ruoka-ajat säästävät sähköä.<br />
Kattilan päälle kannattaa laittaa heti kansi,<br />
silloin vesi tai ruoka lämpiää nopeammin.<br />
Uunin ja lieden jälkilämpökin on hyödynnettävissä.<br />
Puuro valmistuu keittolevyn jälkilämmössä,<br />
ja uuni on pitkään lämmin sen<br />
jälkeen, kun virta on katkaistu. Jälkilämmössä<br />
ruoka muhii ja maut tasaantuvat. a<br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 15
kodinhoito | milloin siivosit jääkaapin?<br />
16 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
Säilyttämisen ensimmäinen tehotoimi<br />
on kaluston kartoitus. Jos jääkaapin<br />
ja pakastimen tarkastaminen on<br />
jäänyt väliin, ei vieläkään ole liian<br />
myöhäistä.<br />
– Laitteissa on aina eroja. Tärkein<br />
väline tässä työssä on lämpömittari. Kartoita missä<br />
on oman laitteesi kylmin hylly ja missä lämpötila on<br />
hieman korkeampi, opastaa kotitalousneuvoja Sari<br />
Raininko Satakunnan Martoista.<br />
Jääkaapissa on oltava viileyttä 2–6 astetta. Kalanrakastajan<br />
kaappi saa mielellään olla jopa alle 3-asteinen,<br />
sillä kala ottaa liiasta lämmöstä nokkiinsa.<br />
Mittaria ostaessasi kannattaa tarkistaa, että asteikko<br />
riittää myös pakastimen kylmyydelle.<br />
Herkin viileimmälle hyllylle<br />
Jääkaapin kylmin osa on tarkoitettu helposti pilaantuville<br />
elintarvikkeille: kalalle, tuoreelle lihalle, lihavalmisteille,<br />
makkaroille ja leikkeleille. Kylmyyteen<br />
kaipaavat myös munavalmisteet, kermaiset leivokset<br />
ja kakut, käsitellyt kasvikset, valmisruoka ja maitotuotteet<br />
sekä tuorejuusto. Myös monet vihannekset,<br />
hedelmät ja marjat viihtyvät parhaiten kylmässä.<br />
Hieman lämpimämmälle ylähyllylle tai ovitaskuun<br />
voi sujauttaa voin ja margariinin, avatut maustekastikkeet,<br />
mehut ja kypsytetyt juustot.<br />
Noin 10–14-asteiseen vihannesosastoon kuuluvat<br />
muun muassa kananmunat, kurkku ja tomaatti,<br />
jotka voi toisaalta säilyttää myös huoneenlämmössä.<br />
Huoneenlämpö kelpaa hyvin banaanille, leivälle,<br />
viljatuotteille ja kuivatuille yrteille.<br />
– Paljon rasvaa sisältävää kahvia voisi säilyttää hyvin<br />
jääkaapissa. Moni pakastaakin kahvinsa, jos sitä<br />
käyttää harvakseltaan, Raininko vinkkaa.<br />
Viikkosiivo jääkaapille<br />
Järkevä säilyttäminen alkaa jo tavaroiden asettelusta.<br />
Kaiva kaapin perukoilta esiin aikaisemmat hankinnat<br />
ja tarkasta niiden kunto. Pilaantunut ruoka<br />
on valitettavaa biojätettä. Tuoreiden maitojen sijoittaminen<br />
takariviin on jo monella oiva rutiini.<br />
– Ja jääkaappikin tarvitsee viikkosiivouksensa,<br />
muistuttaa Raininko.<br />
Sopiva siistimispäivä voi olla vaikkapa torstai,<br />
jolloin viikonvaihteen ruokaostoksia vasta suunnitellaan.<br />
Vähintään kuukausittain tarvitaan kunnon siivous.<br />
Pyyhi hyllyt yleispesuaineella, jota olet sekoittanut<br />
ohjeenmukaisesti suihkepulloon. Puhdista<br />
erilaiset lokerot huolellisesti. Vapauta myös oven<br />
tiivisteet liasta ja roskista.<br />
Desinfiointiainetta et tarvitse, ellei kaappiin ole<br />
pesiytynyt homearmeijaa.<br />
– Perushuoltona täytyy valuneet tai kaatuneet<br />
nesteet pyyhkiä heti pois. Sulatettavien tuotteiden<br />
alle laitetaan vati, johon valuva vesi kertyy, Raininko<br />
neuvoo.<br />
Puhdas keittiö ei tuo vain viihtyisyyttä, vaan myös<br />
terveyttä. Keittiö ruokineen on oiva mikrobien kasvupaikka.<br />
Pintojen pikkutahroissa niitä voi helposti<br />
vilistä. Puhtaat pinnat ja kiiltävät kahvat pelastavat<br />
mikrobien valtaannousulta.<br />
Raininko muistuttaa jääkaapin täyttäjän perusvirheestä.<br />
Juhlien aikaan jääkaappi tungetaan niin<br />
>><br />
Ruoka rakastaa<br />
teksti SOILA OJANEN | kuvat JANNE HARJU<br />
siistiä ja viileää<br />
Ruoka viihtyy viileässä puhtaan ja tiiviin kannen alla.<br />
Järkevästi säilytetyt elintarvikkeet säästävät myös<br />
menoja, sillä pilaantuminen tekee ruuasta armotta<br />
jätettä. Kurkkaa siis säännöllisesti jääkaappiin<br />
ja pakastimeen – oikein sillä silmällä.<br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 17
5 VIILEÄÄ<br />
1<br />
2<br />
3<br />
4<br />
5<br />
VINKKIÄ<br />
Osta mittari. Varmista sen<br />
avulla jääkaappisi ja pakastimesi<br />
eri osien lämpötilat.<br />
Kelmuta, purkita ja<br />
piilota kannen alle kaikki<br />
säilytettävä ruoka. Siirrä<br />
tähde kylmään vasta<br />
jäähtyneenä.<br />
Erota voimakasaromiset ja<br />
miedot tuotteet toisistaan<br />
sekä jääkaapissa että pakastimessa.<br />
Tuoksut tarttuvat.<br />
Monien elintarvikkeiden<br />
myyntipakkaukset<br />
kelpaavat mainiosti<br />
uusiokäyttöön. Pestyt<br />
rasiat eivät rasita kukkaroa<br />
uudelleen käytettävien<br />
pakastusrasioiden tapaan.<br />
Kelmu on edullisempaa kuin<br />
pois heitettäväksi päätyvä<br />
kuivahtanut ruoka.<br />
Säilytä kahvi jääkaapissa.<br />
Jos keität kahvia erityisen<br />
harvakseltaan, pistä pussi<br />
pakastimeen.<br />
Erota voimakasaromiset<br />
ja miedot<br />
tuotteet toisistaan.<br />
Tuoksut tarttuvat.<br />
täyteen, ettei ilma kierrä. Juhlatilanteissa<br />
kannattaa miettiä, mitkä tavarat vaativat<br />
ehdotonta kylmäsäilytystä ja tarvittaessa<br />
pyytää vaikkapa naapurin jääkaapista<br />
väliaikaista lisäsäilytystilaa. Kananmunat<br />
ja ketsupit voi siirtää juhlan ajaksi<br />
kuivakaappiin.<br />
Pakastus vasta jäähtyneenä<br />
Pakastamisessa perussääntönä on<br />
se, että mitä enemmän rasvaa on<br />
tuotteessa, sitä vähemmän aikaa<br />
se säilyy pakkasessa.<br />
Vihannekset ja marjat ovat säilyvimpiä<br />
pakastettavia. Ne pysyvät<br />
hyvinä kahdeksan kuukautta. Leipä<br />
säilyy kolme kuukautta, erilaiset lihatuotteet<br />
rasvaisuudesta riippuen<br />
muutamia kuukausia. Valmista ruokaa<br />
ei kannata pakastaa yli neljää kuukautta.<br />
Pakastuksen ihannelämpötila on 24<br />
miinusastetta, mutta ruuan rakenne säi-<br />
lyy parhaiten – 18 asteen säilytyspakkasessa.<br />
Sujauta pakkaseen vain jäähtynyt –<br />
mielellään jääkaappikylmä – tuote, joka<br />
on pakattu huolella. Jäähdytä pakastin<br />
ennen säilöntää pakastusteholla yön yli.<br />
Käytä pakastustehoa suhteuttaen se tuotteiden<br />
määrään. Pakastus kestää noin vuorokauden.<br />
Seitsemän kiloa ruokaa alkaa<br />
olla tavallisen pakastimen maksimiteho.<br />
Paras pakastin on jäätön, joten sulata<br />
laite säännöllisesti – esimerkiksi vähintään<br />
kesällä, jolloin se on tyhjimmillään.<br />
Kuivaa laite kunnolla ennen virran päälle<br />
napsautusta.<br />
Pöly pois taustoista!<br />
Jääkaapin ja pakastin tausta pitäisi imuroida<br />
kolmisen kertaa vuodessa. Taustoihin<br />
kertyvä pöly on paloriski.<br />
– Keittiön pöly on erityisen kiusallista,<br />
sillä pinnoilla on usein rasvaa.<br />
Kevyt imurointi ei silloin riitä, vaan<br />
vaaditaan kunnon puhdistamista.<br />
Vielä lopuksi Raininko muistuttaa,<br />
ettei käytöstä pois olevan jääkaapin tai<br />
pakastimen ovea kannata laittaa kiinni..<br />
– Sinne tulee muuten tunkkainen<br />
haju. Esimerkiksi loman ajaksi jääkaapin<br />
ovi on parasta jättää raolleen. a<br />
18 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
vinkki<br />
teksti STIINA HONKAMAA | kuva KRISTIINA KURRONEN<br />
Pää tyynyyn<br />
ja höyhensaarille!<br />
Vaikka nukkumatti heittäisi unihiekkaa ilman ongelmia, ei ole ihan sama<br />
millainen tyyny pään alla höyhensaarille matkaa. Tyynyn oikea pehmeys,<br />
korkeus ja materiaali ovat makuasioita, mutta niillä on myös oikeasti<br />
merkitystä. Ihmisten anatomiset tarpeet niskan alueella vaihtelevat, ja mahdollisen<br />
allergikon ei kannata hankkia esimerkiksi untuvatyynyä.<br />
Markkinoilla on hyvin monenlaisia vaihtoehtoja, jopa itse muotoiltavia, säädettäviä<br />
ja niskatuellisia malleja. Kun hyvän tyynyn löytää, siitä ei tahdo luopua.<br />
Ikioma tyyny voi olla melkein yhtä tärkeä kuin lapsuudessa unilelu. Oma tyyny<br />
saattaa kulkea mukana matkalaukussa lomareissuillekin. Sitten vain pää tyynyyn<br />
ja unten maille!<br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 19
ympäristö | pihatalkoot<br />
teksti KARITA SAINIO |<br />
kuvat SUVI LAINE ja SUOMEN KUVAPALVELU<br />
Tervetuloa<br />
talkoisiin<br />
On taas aika suunnata katse kohti<br />
syystalkoita. Talkooporukan voimin oma<br />
piha saadaan näppärästi paketoitua<br />
talvea odottamaan. Pihan kunnostamisen<br />
ohessa nautitaan maistuvista<br />
talkootarjoiluista ja mukavasta<br />
ajanvietoista naapureiden seurassa.<br />
Hyvin suunniteltu on puoliksi<br />
tehty, myös pihatalkoissa.<br />
Aluksi on hyvä listata<br />
asiat, jotka halutaan<br />
talkoissa saada hoidetuksi.<br />
Syystalkoissa muun muassa haravoidaan,<br />
suojataan istutuksia ja siivotaan sisäpihoilta<br />
esimerkiksi vanhat pyöränraadot pois. Syystalkoisiin<br />
voi liittyä myös sisätilojen putsausta,<br />
kuten pyöräkellarin siivousta ja kerhohuoneen<br />
kunnostamista.<br />
Lista tarvitaan myös välineistä, joilla suunnitellut<br />
työt saadaan tehtyä. Lista luovutetaan<br />
isännöitsijälle, joka hoitaa työvälineet paikan<br />
päälle.<br />
On hyvä nimetä muutama vastuuhenkilö<br />
ohjeistamaan talkoolaisia. Työt sujuvat rivakammin,<br />
kun jokainen talkoolainen tietää,<br />
mitä, miksi ja millä välinein pitää tehdä.<br />
Erittäin tärkeä pihatalkoiden osuus on<br />
ruoka- ja juomatarjoilu. Talkooväki pysyy hyvällä<br />
tuulella, kun tarjolla on kunnon eväät.<br />
Haravointia ja lettujen paistoa<br />
VVO tukee mielellään asuintalojensa talkoita.<br />
Asuinalueen parantamisen lisäksi pihatalkoissa<br />
rakennetaan arvokasta yhteisöllisyyttä.<br />
– Yhdessä tekemisen fiilis luo naapurisuhteita,<br />
pitää yllä naapurisopua ja naapureihin<br />
tutustuminen luo myös turvallisuudentunnetta<br />
omaan asuinympäristöön, kertoo<br />
VVO:n asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö.<br />
Pihatalkoisiin osallistuminen on vapaaehtoista,<br />
eikä niihin ole kenenkään pakko osallistua.<br />
– Kaikki eivät yksinkertaisesti tykkää touhuta<br />
porukan kanssa. Silloin voi käydä kysymässä<br />
talotoimikunnalta, voisiko tehdä jotakin<br />
pientä omalla ajallaan ja kantaa siten kortensa<br />
kekoon, Kivistö vinkkaa.<br />
Jokaisen ei ole myöskään pakko haravoida<br />
samaa pihaa. Talkoisiin voi myös osallistua<br />
omalla erikoisosaamisellaan, oli se sitten<br />
taito korjata paikkoja tai vaikkapa paistaa herkullisia<br />
lettuja.<br />
Pihatalkoot eivät missään nimessä saa<br />
olla tiukkapipoinen työleiri. Isännöitsijä Eero<br />
20 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
Jätesäkkejä kannattaa<br />
varata riittävä määrä.<br />
Suojakäsineitä on hyvä<br />
myös olla muutama pari.<br />
5 ASKELTA<br />
PIHATALKOISIIN<br />
Perheen pienimmätkin<br />
saa mukaan talkoisiin,<br />
kun heille varaa tarjottavaksi<br />
vaikkapa mehua ja<br />
keksejä.<br />
Haravat ja muut välineet hoituvat paikalle,<br />
kun lista niistä toimitetaan isännöitsijälle.<br />
Puranen korostaa, että työn lisäksi haravaan nojailu ja naapureiden<br />
kanssa jutustelu on erittäin tärkeää.<br />
– Talkoissa luodaan me-henkeä, joka tuo mukanaan hyviä<br />
asioita. Ne näkyvät vielä pidemmällä aikavälilläkin.<br />
Keikareiden talkoot<br />
Vantaan Keikarinkuja 4:ssä järjestetään vuosittain kevät- ja<br />
syystalkoot. Mukana talkooporukassa puuhastelee talotoimikunnan<br />
puheenjohtaja Piritta Kyllinen. Hän kiittelee VVO:n<br />
antamaa mahdollisuutta vaikuttaa omaan pihaan tukemalla<br />
esimerkiksi kasvien ostamista.<br />
– Olemme itse tehneet paljon pihan viihtyvyyden lisäämiseksi,<br />
esimerkiksi istuttamalla uusia taimia ja muutaman koristepuun,<br />
Kyllinen kertoo.<br />
Keikarinkujan syystalkoissa haravoidaan, puretaan grillikatos<br />
ja kastellaan keväällä katetut istutukset ja uudet nurmikot<br />
talvea varten. Talkoiden ohessa grillataan ja tarjoillaan virvokkeita<br />
ja kahvia. Lapset huomioidaan aina tarjoilussa ostamalla<br />
esimerkiksi mehua, sipsejä ja keksejä.<br />
– Meillä on ollut tosi reippaita lapsia mukana talkoissa. Varhaisteineistäkin<br />
oli keväällä paljon apua ja pienemmät tykkäävät<br />
leikkiä yhdessä kerhohuoneessa.<br />
Suurin haaste pihatalkoissa on ihmisten mukaan saaminen,<br />
näin myös Keikarinkujalla. Kyllinen rohkaiseekin asukkaita<br />
osallistumaan tuleviin talkoisiin ja talotoimikunnan kokouksiin.<br />
– Tehdään yhdessä ja saadaan aikaiseksi! a<br />
1Tapahtuman markkinointi.<br />
Hyvä ruokatarjoilu houkuttelee<br />
paikalle asukkaita. Talkoiden<br />
kunniaksi voidaan myös lämmittää<br />
taloyhtiön sauna. Kutsu<br />
talkoisiin on hyvä laittaa ajoissa<br />
ulko-oviin tai tai ilmoitustauluille.<br />
2Alkutilanteen kartoitus –<br />
lista asioista, joita halutaan<br />
syystalkoissa saavuttaa.<br />
Syystalkoissa esimerkiksi<br />
haravoidaan, suojataan<br />
istutuksia ja siivotaan sisäpihoja.<br />
3Lista tarvittavista työvälineistä,<br />
materiaaleista ja<br />
tarjoiluista. Isännöitsijä huolehtii<br />
välineet paikalle ja antaa<br />
ostolupia puutarhamyymälöihin<br />
ja talkootarjoiluita varten.<br />
4Valitaan vastuuhenkilöt,<br />
jotka opastavat<br />
talkootyöläisiä työhön.<br />
5<br />
Talkoovakuutus<br />
tulee VVO:n puolesta.<br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 21
fiksu idea! | kuntosali tehokäyttöön<br />
Kunto<br />
huippuunsa<br />
kotitalon kellarissa<br />
Helsingin Leikkikujan tyhjästä<br />
kellaritilasta on otettu kaikki ilo ja<br />
hyöty irti. 77-vuotias Juho Valkjärvi<br />
on yksi sinne rakennetun kuntosalin<br />
uutterimmista käyttäjistä.<br />
teksti ANITA JÄRVISALO | kuvat KRISTIINA KURRONEN<br />
”<br />
Jaaha, pappa”, tokaisee Juho Valkjärvi itselleen<br />
ja valmistautuu painonnostoasentoonsa.<br />
Hän kostuttaa vielä hieman hanskojaan<br />
ja kokeilee, ettei lattia luista urheilutossun<br />
alla. Ensimmäisellä maastavedolla<br />
nousee ylös 90 kiloa, seuraavilla 110, 120, 130<br />
ja viimein 140. Nämä maastavedot ovat vain osa<br />
sitä kaksituntista, jonka Valkjärvi kotikerrostalonsa<br />
kuntosalilla viettää viikoittain. Vähän varioiden<br />
treeneihin kuuluu myös taljavetoja niskan<br />
taakse, ojentajaliikkeitä erikokoisilla painoilla<br />
sekä leuanvetoja.<br />
Kolme vuotta sitten Kontulan Leikkikujalle<br />
vaimonsa kanssa muuttanut Valkjärvi yllättyi<br />
iloisesti, kun ilmeni, että talon kellaritiloista<br />
oli pieni kuntosali. Laitteitakin oli juuri<br />
sopivasti ”kotitarpeisiin”, sillä Itä-<br />
Helsingin voimailijoihin kuuluva<br />
Valkjärvi käy lisäksi pari<br />
kolme kertaa viikossa Kontulan<br />
pommisuojan kuntosalilla.<br />
– Mutta kun se<br />
menee kesällä kiinni<br />
kolmeksi kuukaudeksi,<br />
niin täällä tulee treenattua<br />
taas enemmän.<br />
Suunnitelmissa olisi taas<br />
syksyllä osallistua yksiin<br />
kisoihin, kertoo Valkjärvi,<br />
SM-tasolle tuloksissaan yltänyt<br />
voimannostaja. Ansiolistalla<br />
Leikkikuja 2 valittiin viime vuoden VVO-taloksi.<br />
Kuntosalin lisäksi asukkaat käyttävät ahkerasti<br />
myös kiinteistön kerhohuonetiloja.<br />
22 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
on monia voittoja ja ennätyksiä, kaikki ylöskirjattuina.<br />
– Vielä jos saisi ikäihmisten kyykyn, maastavedon<br />
ja yhteistulostenkin ennätyksen rikki!<br />
Voimailua ikä kaikki<br />
Varsinaisen kilpailemisen voimannostossa<br />
Valkjärvi kertoo aloittaneensa vasta 50-vuotiaana,<br />
mutta voimailua hän on harrastanut parikymppisestä<br />
alkaen.<br />
– Matkaa lähimmälle kuntosalille kertyi kaksitoista<br />
kilometriä edestakaisin, ja sinne veljien<br />
kanssa tehtiin treenimatkoja jalkaisin. Itse<br />
tehtiin myös omia painoja: ämpäreihin valettiin<br />
betonia ja rautalankaa ja jätettiin reikä tankoa<br />
varten. Minkäänlaisista lukituksista ei ollut<br />
tietoakaan.<br />
Viime kädessä voimailuun kasvatti kuitenkin jo<br />
hänen lapsuutensa ja nuoruutensa.<br />
– Mökin poikana kun kasvoin, olen ikäni<br />
tottunut tekemään kovia töitä myös maajussina.<br />
Raskaita viljasäkkejä kantaessa tai tukkimetsässä<br />
tukkeja kiskoessa voimailu meni vähän<br />
niin kuin varkain veriin. Sittemmin Helsinkiin<br />
muutettuani loin päivät rakennustyömaalla<br />
betonimassaa, illalla kävin vielä nostelemassa<br />
painoja.<br />
Voimien käyttö lomittuu yhä luontevana<br />
osana Valkjärven arkeen edelleen.<br />
– Kun esimerkiksi talkoissa lapiolla kaivaa<br />
pensaiden kuollutta juuristoa irti, siinä tulee jo<br />
melkoista voimanvääntöä.<br />
VVO:n kerhotilat<br />
VVO:n talojen yhteistiloissa voi järjestää<br />
talon yhteisiä tapahtumia, kokouksia<br />
ja juhlia, myös asukkaiden omia perhejuhlia.<br />
Tiloissa on pidetty myös yhteisiä peliiltoja<br />
sekä lasten ja nuorten taide-, musiikki-<br />
ja askartelukerhoja.<br />
Yhteisiä tiloja on kalustettu kokoontumistilojen<br />
lisäksi myös muihin tarkoituksiin.<br />
Tiloissa voi olla muun muassa pelija<br />
leikkivälineitä, kuntoilulaitteita, kangaspuita<br />
ja puutyökaluja. Tilat toimivat<br />
joskus myös kierrätyskeskuksena.<br />
VVO tukee tilojen a<strong>sukas</strong>toimintaa<br />
määrärahalla, joka on 0,03 euroa/asuinneliö/kk.<br />
Tämä tarkoittaa, että 35 huoneiston<br />
talossa määräraha on noin 750 euroa,<br />
50 huoneiston talossa noin 1 000 euroa ja<br />
100 huoneiston talossa noin 2 000 euroa<br />
vuodessa.<br />
Kerhotilat kalustetaan talon valmistuttua<br />
ja uusitaan tarvittaessa talon talousarvioon<br />
varatun määrärahan puitteissa.<br />
Juhon<br />
nuorekkuusniksit<br />
• Tupakkaa en ole ikinä polttanut enkä<br />
jäänyt kapakoita kiertämään, vaikka<br />
joskus olen vähän ”napsinutkin”.<br />
• Lyhyet ylämäkispurtit lenkkeillessä.<br />
• Riittävästi unta – urheilu takaa<br />
hyvät unenlahjat.<br />
• Säännöllinen treenaaminen.<br />
• Läskiä olen ikäni karttanut,<br />
vaikka voi ja kokomaito ovat<br />
maistuneetkin.<br />
Yhteinen voimanponnistus<br />
Leikkikujan talotoimikunnan puheenjohtaja<br />
Risto Rautiainen kertoo, että ajatus kuntosalista<br />
syntyi asukkaiden muutettua taloon<br />
70-luvun puolivälissä, kun yhdessä mietittiin<br />
viihtymisen edellytyksiä.<br />
– Ihan aluksi keräsimme aikamme taskunpohjalta<br />
kolikkoja kolehtipurkkiin, ja niillä<br />
saatiin ensimmäiset laitteet ostettua. Asian<br />
vihkiytyneen asukkaan asiantuntemusta käytettiin<br />
esimerkiksi soutulaitetta ja kuntopyörää<br />
hankittaessa. Metallilevystä tehtiin myös<br />
itse painoja. Sittemmin VVO:n avustuksella<br />
on saliin saatu esimerkiksi monitoimilaite.<br />
Tällä haavaa kuntosalia käytetään aamuin<br />
ja illoin. Ilkivallalta on vältytty, sillä käyttäjät<br />
lunastavat avaimen kuntosaliin panttia vastaan<br />
huoltoyhtiöltä, ja vastaavat myös itse<br />
tilan kunnosta ja siisteydestä. Turvallisuus<br />
taataan huollattamalla laitteet vuosittain ammattilaisella.<br />
a<br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 23
kunnossapito | monikulttuurisuus<br />
teksti ARJA UKKONEN | kuvat PAULA MYÖHÄNEN<br />
Savolainen saattaa<br />
kotiutua mainiosti<br />
Karjalaan, mutta<br />
turkulainen ja tamperelainen<br />
eivät oikein<br />
ymmärrä toisiaan.<br />
Entäpä kun suomalaisen<br />
kotipiiriin ilmestyy<br />
ulkomaalainen?<br />
Stand up -koomikko eli omien sanojensa<br />
mukaan naurun suurlähettiläs<br />
ja poskisolisti Anitta<br />
Ahonen – Iso A – selvitteli<br />
asumisen monikulttuurisuutta<br />
Kaakkois-Suomen VVO-talojen a<strong>sukas</strong>aktiivien<br />
kanssa keväällä Savitaipaleella.<br />
Anitta Ahonen ei usko sovitteluhenkiseen<br />
sanontaan, että asiat riitelevät, eivät ihmiset.<br />
– Kyllä ihmiset riitelevät! Anitta Ahonen<br />
vakuuttaa.<br />
Asennoitumalla voitaisiin luoda rakentavaa<br />
henkeä. Kaikista ei tarvitse pitää, mutta<br />
kaikkien kanssa täytyy yrittää tulla toimeen.<br />
Omasta asennoitumisestaan Anitta Ahonen<br />
toteaa pilke silmäkulmassa:<br />
– Minäkin – niin kuin yleensä ihmiset –<br />
suvaitsen ihan älyttömän hyvin niitä ihmisiä,<br />
joilla on riittävän samanlaiset mielipiteet.<br />
Viestintä ei ole helppo laji<br />
Itsekin VVO:n talossa Tampereella asuva<br />
Ahonen on havainnut, että pyykkitupa, saunavuoro,<br />
parkkipaikka, kateus ja alkoholi<br />
ovat yleisimmin kahnauksia asumisyhteisöön<br />
tuovia asioita.<br />
Jo syntyperäisillä suomalaisilla on toisistaan<br />
poikkeavia piirteitä. Erilainen elämäntapa<br />
Monikulttuurisuus<br />
tuo haasteita asumiseen<br />
24 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
joutuu vielä varmemmin törmäyskurssille silloin,<br />
kun olisi tultava toimeen ulkomaalaista<br />
syntyperää olevan kanssa.<br />
Kotiseuturakkaus ja vanhempien jälkeläisiinsä<br />
siirtämät käsitykset voivat lisätä hankaluuksia<br />
nyky-yhteisöissä. Ennakkoluulot eri<br />
kansakuntia kohtaan periytyvät helposti vanhemmilta<br />
lapsille.<br />
Ñ Anitta Ahonen, taiteilijanimeltään<br />
Ison A, on aiemmin työskennellyt<br />
yritystiedottajana. Nyt hän on<br />
muutaman vuoden toiminut yhtenä<br />
harvoista Suomen päätoimisista<br />
naispuolisista stand up -koomikoista.<br />
Tutustu naapuriisi!<br />
Meissä jokaisessa saattaa olla tunnistamattomia<br />
ennakkoluuloja, joita on syytä ravistella<br />
ja kyseenalaistaa.<br />
–Toisten kulttuurien ja uskontojen tapoihin<br />
on syytä suhtautua kunnioittavasti. Arvostus<br />
ja kunnioitus olisi oltava molemminpuolista.<br />
Eivät kristinuskon tai suomalaisen<br />
kulttuurin tavatkaan ole muualta tulleille yksiselitteisiä,<br />
Anitta Ahonen muistuttaa.<br />
– On epäkorrektia kutsua eri kulttuureista<br />
tulleita henkilöitä alentavilla termeillä.<br />
Monikulttuurisuudesta ei saa sen rikkautta<br />
irti, jos haukutaan naapuria. Ole rohkea ja<br />
tutustu naapuriisi avoimella asenteella, hän<br />
ohjeistaa.<br />
VVO:n alueellisen päivän osanottajat pääsivät<br />
tapaamisen päätteeksi ulkoilemaan Kuolimo-järven<br />
rantamaisemissa. Liikuntalajeina<br />
olivat kirkkovenesoutu, rastirata ja patikointi.<br />
Tapaamispaikkana oli jugendtyylinen kartanohotelli<br />
Olkkolan Hovi. a<br />
Alueelliset<br />
VVO-päivät<br />
Kevät on VVO-päivien aikaa. Valtakunnalliset<br />
ja alueelliset VVO-päivät järjestetään<br />
vuorovuosina. Alueellisten VVOpäivien<br />
puuhamiehinä toimivat alueelliset<br />
työryhmät ja kotikeskukset. VVO-päivät<br />
on a<strong>sukas</strong>aktiivien tapahtuma, jossa<br />
keskustellaan ajankohtaisista a<strong>sukas</strong>yhteistyön<br />
teemoista ja tutustutaan samalla<br />
oman alueen a<strong>sukas</strong>aktiiveihin.<br />
Alueelliset VVO-päivät järjestetään<br />
jokaisella kotikeskus-paikkakunnalla joko<br />
yksin tai yhteistyössä läheisen kotikeskuksen<br />
kanssa. Kevään 2008 aikana<br />
järjestettiin yhteensä yhdeksät alueelliset<br />
VVO-päivät, joihin osallistui a<strong>sukas</strong>aktiiveja<br />
12:sta kotikeskuksesta.<br />
Lisätietoja VVO-päivistä saat talosi<br />
a<strong>sukas</strong>aktiiveilta tai isännöitsijältäsi.<br />
ÉÉÉ Erilaisten ihmisten samassa<br />
yhteisössä asuminen on parhaimmillaan<br />
kuin samassa veneessä oloa. Savitaipaleella<br />
samassa kirkkoveneessä<br />
lipuivat konkreettisestikin Kaakkois-<br />
Suomen VVO-talojen a<strong>sukas</strong>aktiivit.<br />
Airoissa etualalla vas. Esko Nenonen ja<br />
Juha Kurronen Lappeenrannasta.<br />
ÉÉ Taukojumppa saa veren kiertämään<br />
ja aivot toimimaan.<br />
ÉÉ Komiikan takana pilee paljon asiaa<br />
ennakkoluuloista ja asenteista.<br />
É Anitta Ahosen stand up<br />
-komiikka nauratti Kaakkois-Suomen<br />
a<strong>sukas</strong>aktiiveja. Vas. Paula Vainikka ja<br />
Aarno Liukkonen Lappeenrannasta.<br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 25
vapaa-aika | lähde perheen kanssa metsäretkelle<br />
sss<br />
26 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
teksti HANNA RUSILA | kuvat ATTE LAKINNORO, COMMA ja RODEO<br />
Miltä näyttää aarniometsä?<br />
Miltä tuntuisi pulahtaa<br />
pieneen metsälampeen?<br />
Vastaus löytyy yllättävän<br />
läheltä. Suojeltuja, luonnontilaisia<br />
kansallispuistoja on kaikkialla Suomessa,<br />
eikä matkakaan ole pitkä.<br />
Pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan Nuuksioon<br />
pääsee jopa bussilla. Hiukan pohjoisempana<br />
Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee<br />
viitisenkymmentä kilometriä Tampereelta.<br />
Kansallispuistot tutustuttavat Suomen<br />
komeimpaan luontoon ihan ilmaiseksi. Erätaitoja<br />
ei tarvitse, jos pysyttelee merkityillä<br />
reiteillä. Helpoimmille poluille pääsee lastenvaunujenkin<br />
kanssa. Myös pyöräily, melonta<br />
ja ratsastus onnistuvat.<br />
Metsässä viihtyvät perheen pienimmätkin,<br />
kertoo Leena Hiltunen Seitsemisen<br />
kansallispuistosta.<br />
− Luonto on elämys kaikenikäisille. Pienet<br />
katsovat asioita alempaa ja näkevät kaikenlaista<br />
jännittävää: kantoja, oksia, merkkejä<br />
eläimistä ja linnuista. Energinenkin<br />
lapsi pysähtyy ihmettelemään näkemäänsä.<br />
Muistoja kerrataan pitkään retken jälkeen,<br />
hän tietää.<br />
Uimaan, onkimaan, nuotiolle<br />
Loppukesä ja syksy ovat parasta retkeilyaikaa.<br />
Metsässä ei vielä tule kylmä, valoa riittää<br />
ja hyttyset ovat häipyneet. Matkaan voi<br />
lähteä päiväksi tai vaikka muutamaksi<br />
tunniksi.<br />
Isompien lasten kanssa onnistuu<br />
telttaretkeilykin, mutta silloin tarvitaan<br />
jo enemmän varusteita.<br />
− Lapset jaksavat monesti kävellä pidempään<br />
kuin aikuinen luulee. Ihan pienikin<br />
voi taapertaa parin kilometrin luontopolun,<br />
kunhan vauhti on hiljainen ja välissä<br />
riittävästi katseltavaa, Hiltunen sanoo.<br />
Metsässä voi marjastaa, sienestää tai<br />
ihan vain kuunnella luonnon ääniä. Lammilla<br />
ja järvissä voi uida tai onkia.<br />
− Ehdottomasti retkeen kuuluvat myös<br />
eväät. Nuotion teko, savun katselu ja makkaran<br />
laittaminen tikkuun ovat isoja elämyksiä<br />
lapsille. Täytyy tosin muistaa, että<br />
avotulen saa tehdä vain merkityillä paikoilla<br />
eikä metsäpalovaroitus saa olla voimassa,<br />
Hiltunen vinkkaa.<br />
Lodjaisinko Nuuksiossa?<br />
Nuuksion kansallispuisto sijaitsee Espoon,<br />
Vihdin ja Kirkkonummen mailla. Siellä ensikertalaisen<br />
kannattaa aloittaa retkeily<br />
Haukkalammen luontotuvalta, josta lähtee<br />
useita merkittyjä reittejä.<br />
Tuvalta saa karttoja ja pikkupurtavaa, ja<br />
siellä voi sateen sattuessa tutustua liito-oravasta<br />
kertovaan näyttelyyn tai pelata vaikka<br />
luontoaiheista lautapeliä.<br />
Kahden kilometrin mittainen Nahkiaispolku<br />
tutustuttaa luonnonsuojeluun ja tarjoaa<br />
monenlaista maastoa koluttavaksi.<br />
Eläinten jälkiä, lintujen ääniä, tuulen huminaa,<br />
jännittäviä kasveja, komeita maisemia.<br />
Metsäretki kansallispuistoon on elämys niin<br />
pienille kuin isoillekin.<br />
Luonto<br />
TIESITKÖ ETTÄ…<br />
Suomessa on 35 Metsähallituksen ylläpitämää<br />
kansallispuistoa? Suurin on pinta-alaltaan<br />
2 850 neliökilometriä, pienin vain kuusi.<br />
Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita,<br />
>><br />
joihin metsäkoneet eivät pääse.<br />
on täynnä ihmeitä<br />
>><br />
JOKAMIES<br />
MÄ OON…<br />
Jokamiehenoikeudet antavat<br />
kaikille suomalaisille luvan liikkua<br />
metsissä, soilla ja niityillä omistajasta riippumatta.<br />
Saamme myös telttailla, onkia, uida<br />
tai poimia marjoja, sieniä ja kukkia.<br />
On kuitenkin hyvä muistaa, että oikeudet<br />
tarkoittavat myös vastuuta. Ihmisille tai eläimille<br />
ei saa aiheuttaa haittaa, lintujen pesiä tai poikasia<br />
ei saa vahingoittaa, puita ei saa kaataa tai<br />
ympäristöä roskata. Toisten pihapiiriä ja omaisuutta<br />
pitää kunnioittaa.<br />
Luonnossa voi liikkua kävellen, juosten, hiihtäen,<br />
lumikenkäillen, pyöräillen ja ratsastaen.<br />
Kesäisin pellot pitää kiertää, jottei sato vahingoitu.<br />
Porteista saa kulkea, kunhan muistaa<br />
sulkea ne.<br />
Lintujen pesimäaikaan pitäisi välttää pesimäalueita.<br />
Suojelluilla alueilla voi olla muitakin<br />
kieltoja, joista kerrotaan kyltein.<br />
Entä saako pajunkissoja taittaa vaasiin,<br />
mustia kuljettaa mukana tai<br />
komean käävän poimia tateen?<br />
Näihin ja moneen muuhun<br />
kysymykseen löydät<br />
vastauksen ympäristöministeriön<br />
nettisivuilta<br />
>> www.ymparisto.fi<br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 27
RETKELÄISEN<br />
MUISTILISTA<br />
Evästauko on<br />
usein retken<br />
hauskin osuus!<br />
Päiväksi kannattaa ottaa mukaan<br />
• reppu tai rinkka<br />
• eväät ja riittävästi juomista<br />
• perus- tai retkeilykartta<br />
• mukavat, kosteutta pitävät kengät<br />
• säänmukainen vaatetus<br />
(muista pitkät hihat ja lahkeet!)<br />
• kesällä hyttysmyrkky<br />
• tulitikut ja puukko nuotiontekoon<br />
Lisäksi iloa voi olla näistä<br />
• laastari<br />
• muistikirja<br />
• pieni luonto- tai lintuopas<br />
• kiikari<br />
• uimapuku ja pyyhe<br />
• mato-onki<br />
Lisätietoja<br />
>> www.luontoon.fi<br />
Kattava tietopaketti retkeilystä luonnossa.<br />
Täältä löydät Nuuksion ja Seitsemisen<br />
lisäksi kaikki kansallis- ja luonnonpuistot,<br />
linkkejä, vinkkejä, karttoja ja yhteystietoja.<br />
>> www.ilmatieteenlaitos.fi<br />
Säätiedotukset ja metsäpalovaroitukset.<br />
>> www.tiira.fi<br />
Kansallispuistojen tuoreimmat<br />
lintuhavainnot.<br />
>> www.retkikartta.fi<br />
Retkialueiden tarkat kartat.<br />
>> http://lodjaus.partio.net<br />
Sivut kaikille lodjaamisesta kiinnostuneille.<br />
28 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008<br />
Pidemmistä poluista vaikkapa neljän kilometrin<br />
Haukankierros sopii seikkailunnälkäisille.<br />
Jyrkiltä kallioita avautuu huikeita näkymiä,<br />
ja Mustalammelta voi bongata harvinaisia<br />
ajelehtivia turvelauttoja.<br />
Merkityiltä reiteiltä saa poiketa oman<br />
nenän mukaan, kunhan pitää huolen, ettei<br />
eksy. Jos haluaa suunnata luontotuvalta autolla<br />
kauemmas, Kaitalammen kierros tarjoaa<br />
monta mainiota uintipaikkaa.<br />
Nuuksiossa voi harrastaa kalliokiipeilyä,<br />
mutta siihen tarvitaan asianmukaiset välineet<br />
ja kokemattomille opastusta. Kiipeily on kaupallinen<br />
palvelu, josta kannattaa tiedustella jo<br />
ennen retkelle lähtöä.<br />
Pienemmällä vaivalla voi kokeilla lod jausta:<br />
aarteenetsintää, jossa vihjeet kätköjen löytämiseksi<br />
kerrotaan arvoituksen tai runon<br />
muodossa. Nuuksioon on piilotettu kymmenen<br />
lodjua, joista helpoimmat soveltuvat aloittelijoille,<br />
vaikeimmat haastavat kokeneimmankin<br />
eränkävijän.<br />
Seikkailuja Seitsemisessä<br />
Pirkanmaalla Seitsemisessä luontokeskus tutustuttaa<br />
kävijät metsän asukkaisiin videoin<br />
ja näyttelyin. Tämän vuoden teemana ovat<br />
suurpedot.<br />
Lomilla lapsille järjestetään kerhoja ja<br />
opastettua tekemistä. Muulloin tarjolla on<br />
monta erimittaista elämysreittiä perheen<br />
kanssa kierrettäväksi.<br />
Luontokeskukselta kannattaa ajella lähemmäs<br />
Koveron perinnetilaa ja Multiharjun<br />
aarniometsää, Leena Hiltunen vinkkaa.<br />
− Koverossa voi tutustua entisajan elämään,<br />
ihmetellä lääke- ja maustekasveja ja<br />
paijata kotieläimiä. Multiharjun metsän vanhimmat<br />
puut ovat lähes 400-vuotiaita. Soilla<br />
pääsee kävelemään pitkospuita.<br />
Jos oikein tuuri käy, polun varrelta voi<br />
bongata jälkiä uhanalaisista lintu- ja nisäkäslajeista<br />
− ellei jopa ketun tai suden jätöksen!<br />
− Pelätä ei tarvitse, sillä sudet ja karhut<br />
eivät tassuttele polulla vastaan. Pedot ovat arkoja<br />
eläimiä ja kansallispuisto niiden pysyväksi<br />
reviiriksi liian pieni. Mutta jäljenkin<br />
näkeminen on iso juttu, jota muistellaan<br />
pitkään, Hiltunen hymyilee. a
Ristikko 3/2008<br />
Osallistu kilpailuun, ja voita kokoontaitettava Shade Master design-sateenvarjo!<br />
Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 31.10.2008 mennessä joko sähköpostitse<br />
a<strong>sukas</strong>@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/A<strong>sukas</strong>-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.<br />
Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/a<strong>sukas</strong>-lehti.<br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 29
www.avaina<strong>sukas</strong>.fi<br />
>avaina<strong>sukas</strong><br />
MAALAAMALLA<br />
Elina ja Marko Nikula valitsivat yhdessä<br />
maalisävyt seiniä varten.<br />
mieluisaksi<br />
Pensselien sutinaa ja telan pitkiä<br />
vetoja. Nautinnollisia hetkiä omin<br />
käsin tehdessä. Lopulta valmiin<br />
kodin ihastelua. Turkulainen<br />
Nikulan perhe sai maalaamalla<br />
oman näköisensä kodin.<br />
Värikartan sävyt muodostivat yhteensopivia kokonaisuuksia<br />
ja värit sopivat monen makuun ja sisustukseen. Tosin<br />
joitain voimakkaampiakin sävyjä voisi olla.<br />
Parvekkeen loisto viimeisteli kodin<br />
– Remontin jälkeen oli ihanaa päästä sisustamaan ja laittamaan<br />
tavarat laatikoista paikalleen. Omiin sävyihin maalatut<br />
seinät antoivat hyvän taustan meidän huonekaluille ja<br />
tekstiileille, Elina Nikula kertoo. Kodissa onkin paljon kauniita<br />
vanhoja esineitä, jotka pääsevät oikeuksiinsa pehmeän<br />
sävymaailman ympäröimänä.<br />
Tänä kesänä myös parveke on saanut loisteliaan ja<br />
upean värityksen – tosin maalaamisen sijaan kukkasin. Värikylläisellä<br />
ja rehevällä parvekkeella kasvaa muun muassa<br />
intianminttua, kelloköynnös ja riippupelargonioita.<br />
Teksti ja kuvat: Kaisu Lehti<br />
Elina ja Marko Nikula muuttivat Savonlinnasta<br />
Turkuun kesällä 2007, kun puuveneitä työkseen<br />
veistävälle Markolle löytyi sopiva verstas<br />
Paraisilta.<br />
Koska parin häitä vietettiin parin kuukauden päästä<br />
muutosta, oli kiire saada kaikki valmiiksi.<br />
– Päätimme, että häämatkalta palaamme omaan kotiin<br />
joka on meidän näköisemme, Elina Nikula muistelee<br />
viime kesää. Emme halunneet jättää mitään roikkumaan<br />
ja puolitiehen.<br />
Nikulat valitsivat VVO:n sisustusvärikartan vihreistä<br />
Lehto-sävyistä tummempaa makuuhuoneeseen<br />
ja vaaleampaa vihreää keittiöön. Sekä<br />
olohuonetta että eteistä sävyttää Savi-sarjan<br />
tummempi ruskea.<br />
– Värien valinta oli meille helppoa,<br />
sillä pidämme molemmat maanläheisistä<br />
sävyistä. Värikartta kokonaisuudessaankin<br />
saa Nikuloilta<br />
plussaa.<br />
30 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
REMONTTIEDUT<br />
PÄHKINÄNKUORESSA<br />
Avaina<strong>sukas</strong>etuna saat remonttietuja<br />
samassa huoneistossa<br />
asutun ajan mukaan.<br />
Muuttoetu<br />
Kun muutat VVO:lle asumaan, voit uudistaa kotisi oman makusi<br />
mukaiseksi. Saat omatoimiseen remonttiin tarvittavat maalit ja työkalut<br />
– veloituksetta. VVO:n Kotipakki sisältää kodin remontointija<br />
kunnostustöissä tarvittavat työvälineet. Maalaussetti puolestaan<br />
sisältää tarvikkeet kevyempään maalausremonttiin. Kaikki saamasi<br />
tarvikkeet jäävät remontin jälkeen omaan käyttöösi.<br />
Pyydä omalta isännöitsijältäsi maksusitoumus muuttoetuun sisältyviä<br />
maaleja ja työkaluja varten. Maksusitoumuksella voit noutaa<br />
tarvitsemasi tavarat Maalarimestarien Oy:n tai RTV Oy:n myymälöistä.<br />
Muuttoedun voit hyödyntää kuuden kuukauden ajan vuokrasopimuksen<br />
alkamisesta. Jos muutat toiseen VVO-asuntoon, olet<br />
jälleen oikeutettu uuden asukkaan muuttoetuun.<br />
3-vuotisetu<br />
Kun olet asunut samassa huoneistossa vähintään kolme vuotta,<br />
olet oikeutettu 3-vuotisetuun. Etu palvelee muuttuvia sisustustarpeita,<br />
voit vaikka sisustaa työhuoneesta lastenhuoneen tai maalata<br />
olohuoneeseen tehosteväriseinän. VVO tarjoaa maalit ja työkalut<br />
omatoimiseen remontointiin.<br />
3-vuotisetu on jatkuva etu eli pintaremontointi maalamalla on<br />
mahdollista silloin kun siihen ilmenee tarvetta. Edun saat käyttöösi<br />
ottamalla yhteyttä omaan isännöitsijääsi. Hän kirjoittaa maksusitoumuksen<br />
Maalarimestarien Oy:n tai RTV Oy:n myymälään, josta voit<br />
noutaa remonttitarvikkeet.<br />
5-vuotisetu<br />
5-vuotisetu on VVO:n uusin remonttietu. Etu on voimassa tasaasumisvuosin<br />
ja kymmenen asumisvuoden jälkeen voit hyödyntää<br />
jälleen uuden 5-vuotisedun.<br />
Esimerkiksi vuonna 2009 edun voivat saada asukkaat, jotka ovat<br />
muuttaneet nykyiseen asuntoonsa vuosina 2004, 1994, 1984 ja<br />
1974.<br />
5-vuotisetu on pienimuotoinen remontti tai muu asunnon laatutason<br />
kohennus, jonka arvo vastaa enintään yhden kuukauden vuokraa.<br />
Vuosittain vaihtuvista eduista on voinut valita esimerkiksi sälekaihtimet<br />
koko huoneistoon tai laminaattilattian asennuksen pientä<br />
lisävuokraa vastaan.<br />
> remonttiedut<br />
VAKUUDENPALAUTUS<br />
KOLMEN VUODEN ASIAKKUUDESTA<br />
Asukkaille, joille tulee kolmen vuoden asumisaika<br />
täyteen 1.7.–30.9.2008 välisenä aikana lähetetään lokakuun<br />
2008 lopulla kirje, jossa pyydetään suostumusta vakuuden<br />
palautukseen. Kun suostumus on postitettu takaisin VVO:lle,<br />
vakuus palautetaan kolmen viikon kuluessa. Vakuuksia palautetaan<br />
neljä kertaa vuodessa ja tämän vuoksi vakuuden palautus<br />
saattaa osua omalle kohdalle vasta muutamien kuukausien<br />
päästä siitä, kun kolmen vuoden asumisaika on tullut täyteen.<br />
Ensi vuoden vakuudenpalautusaikataulu ja<br />
tarkemmat vakuudenpalautuksen ehdot löytyvät<br />
osoitteesta www.avaina<strong>sukas</strong>.fi<br />
VIIME NUMERON VOITTAJAT:<br />
Viime lehden ristikon voittaja oli Leena Huovinen<br />
Keravalta ja lukijakilpailun voittaja Paula Haavasoja<br />
Riihimäeltä. Onnittelut voittajille!<br />
Viime<br />
lehden<br />
2/2008<br />
ristikon<br />
ratkaisu:<br />
10-vuotisetu<br />
Kun takanasi on kymmenen asumisvuotta samassa asunnossa, teetämme<br />
kotiisi remontin. Ennen remonttia asunnon kunto tarkastetaan<br />
ja remontoitavat asiat sovitaan kanssasi yhteistuumin. Jos<br />
huoneisto on hyvässä kunnossa ja remonttiin ei ole tarvetta, asunnon<br />
laatutasoa voidaan parantaa esimerkiksi laminaattilattialla, parvekelaseilla<br />
tai astianpesukoneella. Edun saa tasakymmenvuosina eli<br />
kun on asunut samassa asunnossa 10, 20, 30 tai jopa 40 vuotta.<br />
syyskuu 2008 a<strong>sukas</strong> | 31
Yhteystiedot<br />
VVO-KOTIKESKUKSET<br />
Salomonkatu 5 B, 2. krs<br />
00100 HELSINKI<br />
paakaupunkiseutu@vvo.fi<br />
020 508 3400<br />
Aulangontie 1<br />
13210 HÄMEENLINNA<br />
hameenlinna@vvo.fi<br />
020 508 4200<br />
Väinönkatu 15<br />
40100 JYVÄSKYLÄ<br />
jyvaskyla@vvo.fi<br />
020 508 4160<br />
Rantakatu 3 a<br />
04400 JÄRVENPÄÄ<br />
jarvenpaa@vvo.fi<br />
020 508 4100<br />
Maljalahdenkatu 25<br />
70100 KUOPIO<br />
kuopio@vvo.fi<br />
020 508 4700<br />
Aleksanterinkatu 7<br />
15110 LAHTI<br />
lahti@vvo.fi<br />
020 508 4300<br />
Ainonkatu 7<br />
53100 LAPPEENRANTA<br />
lappeenranta@vvo.fi<br />
020 508 4260<br />
Saaristonkatu 2<br />
90100 OULU<br />
oulu@vvo.fi<br />
020 508 4900<br />
Koskikatu 9<br />
96200 ROVANIEMI<br />
rovaniemi@vvo.fi<br />
020 508 4800<br />
Kyllikinkatu 15 b<br />
33500 TAMPERE<br />
tampere@vvo.fi<br />
020 508 4400<br />
Tuureporinkatu 6<br />
20100 TURKU<br />
turku@vvo.fi<br />
020 508 4500<br />
Vernissakatu 1, 3. krs<br />
01300 VANTAA<br />
vantaa@vvo.fi<br />
020 508 3860<br />
Lukijakilpailu<br />
VOITA HIENO<br />
PÖYTÄLAMPPU<br />
3/2008<br />
SYKSYN LUKUHETKIIN<br />
VVO-KOTIKESKUKSET OVAT AVOINNA<br />
MA–PE 8.30–15.30<br />
VVO:N OMISTUS-<br />
ASUNTOJEN MYYNTI<br />
PÄÄKAUPUNKISEUTU<br />
Avoinna ma–pe 9.00–16.00<br />
asuntomyynti@vvo.fi<br />
Mannerheimintie 168a<br />
00300 Helsinki<br />
020 508 3663<br />
Salomonkatu 5 B, 2. krs,<br />
00100 Helsinki<br />
020 508 3400<br />
TAMPERE Kyllikinkatu 15 b,<br />
33500 Tampere<br />
Avoinna ma–pe 9.00–16.00<br />
asuntomyynti.tampere@vvo.fi<br />
020 508 4455<br />
AVAINASUKASPALVELU<br />
Avoinna ma–pe 8.30–15.30<br />
avaina<strong>sukas</strong>@vvo.fi,<br />
www.avaina<strong>sukas</strong>.fi<br />
020 508 3900<br />
VVO-SÄHKÖ OY<br />
Asiakaspalvelu<br />
Avoinna ma–pe 8.30–15.30<br />
vvos@vvo.fi<br />
020 508 3500<br />
Laajakaistayhteys,<br />
VVO-verkko<br />
Avoinna ma–pe 9.00–15.00<br />
vvo-verkko@vvo.fi<br />
020 508 3521<br />
VUOKRAVALVONTA<br />
Avoinna ma–pe 8.30–15.30<br />
vuokravalvonta@vvo.fi<br />
020 508 5000<br />
Mikä on<br />
tämän lehden<br />
paras juttu?<br />
Kerro meille, mikä oli mielestäsi lehden kiinnostavin juttu,<br />
entä vähiten kiinnostava? Mikä ihastutti, entä ärsytti?<br />
Puuttuiko lehdestä jotain tai oliko jotain taas liikaa? Onko<br />
mielessäsi aihe, josta haluaisit lukea enemmän? Entä olisiko<br />
omassa talossasi tapahtumia, talkoita, yhteisiä harrastuspiirejä<br />
tai muuta a<strong>sukas</strong>toimintaa, josta voisimme tehdä juttua?<br />
Kaikki lukijapalaute on erittäin tervetullutta, joten ota<br />
rohkeasti meihin yhteyttä! Vastanneiden kesken arvotaan tyylikäs<br />
Massive Essentials-pöytälamppu valaisemaan syksyn iltoja!<br />
Lähetä vastaus 31.10. mennessä joko sähköpostitse:<br />
a<strong>sukas</strong>@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/<br />
A<strong>sukas</strong>-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.<br />
Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/a<strong>sukas</strong>lehti<br />
32 a<strong>sukas</strong> | syyskuu 2008
Change language