1990 - 4 - Siirtolaisuusinstituutti

**. 

SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI . MIGRATIONSINSTITUTET. INSTITUTE OF MIGRAT 

P6dkirjoitus - Editorial 

0lavi Koivukangas 

John l. Kolehmainen 

ode to Minnesota 

Hannu Laaksonen 

Suomalaiset Sveitsissa - 

matkailijoita ia sairaanhoitajia 

Sitka Lutheran Church celebrates 

jts 150th year; The Finnish legacy 

in Russian Alaska 

Tutkimussihteerin palsta 

T mo Virtanen 

Katsauksia 

oiskussion 

Tiedotuksia - Notices 

Kirjat - Books 

ll\\iu J(\thkt jd Ontlrlli\to Uuuu Lltouu! 

Cod Jut ach (;ou N\lt ir! 

i\Itr (:ldnt,Lur anl a Hut)l)\.Nttt Yur! 

Fktt lli ihnachtt:n ultl t i1 (;liicklich.:; N.tt|s Juh/ 

1990 SIIRTOLAISUU 

MIGRATION

Siirtolaisuus - Migration 

17. vuosikerta - lTth year 

Siirtolaisuusinstituutti . Migrationsinsaitutet e InstituteofMigration 

Piispankatu 3, SF-20500 Turku, Finland, Puh./Tel. (9)2f-317 536 

c k)cit oi m it r.aja/ Etlit o,fin:lh Olavi Koivukansrs 

FI: 

. ! otmt t Lrsir I u ((t tt cr.tt rLtr tr.tr ,tssislanl; Taimi Sf i niO 

. Toimittejetl Editors.' Maija-Liisa Kalhama, Timo Virtanen 

a 

Siirtolaisuusinstituutin hallitus/ 

Administrative Board of lhe Institute of Migration: 

DoSentti Tom Sandlund, 

Abo Altademi, puheenjohtaja 

Professori.Erftkl,4.lp, 

Turun yliopisto 

Vt. professori E/lna Haavio- Mannila, 

Helsingin yliopisto 

Toirninnanjohtaja Mqrtti HAikio, 

Suomi-Seura r.y. 

Uihetystoneuvos "[r ha Knuuttile, 

Ulkoasiainministerici 

Neuvotteleva virkamres Risto Laakko nen, 

Tyoministeriri 

Rakennusneuvos Raimo Narj us, 

Seutusuunnittelun KesL:usl ii tto 

Apulaisprofessori Ma rtin Pane I i us, 

Opetusministeriri 

Ohjelmajohtaja,4r mo Pul kki ne n, 

Viiestdliitto 

YfM Tuula Rosas, 

Turun kaupunki 

Henkiliiku nta,/Staff: 

] 

Oluvi Koivukangas, 

johtaja,/Director 

Anne Seppdnen, 

toimistovirkailija,/Assistant Clerk 

Ismo Sdderling, 

Mar(o 

tutkimussihteerj, virkavapaally' 

!-uojus,. . 

tolmlstoapulalnen 

Research Secretary, off duty 

Timo 

Tutkijat'/Research 

Wrtanen, 

Officers: 

vs. 

Rainer 

tutkimussihteerV 

Grdnlund, Kmmo Koiranen, 

Research Secretary 

Jouni Korkiasaai, Peter Fischer (vieraileva 

tutkija SveitsistiilVi-sitinx Scholer 

Maija-Liisa Kalhama, 

Irom Jwrlzcrlqnd) 

osastosihteeri/Departmental Secretary 

Seija Sirkiti, 

toimistosihteeri, virkavapaally' 

Bureau Secretary, off duty 

Taimi Sainio, 

vs. toimistosihteeri/Bureau Secretary 

SiirtolaisrekisterVEmigration Register: 

Matti Kumpulainen, 

toimistosihteerVBureau Secretary 

Sirkka- Liisa Lauila, E Lisabeth Uschanov 

tallentajat/Computing Officers 

Kd,'lri. Jouluviesti, 1961 

Grafia Oy, Turku 1990 

Covrri Jouluviesti, 1961 

-J

4-- 

Olavi Koivukangas 

Suomen maahanmuuttopolitiikka 

hahmottuu 

puolitoista wotlr kestrneen uurastuksen jdlkeen on siirtolrisuusasiain neuvotle- 

I lukuntr saanut vllmiiksi mietintiinsii Saorn i ja ihtnisten liikkuvuus tnuuttLtr'(L\sd 

Euroopassa. Mietintd tulee kiisitykseni mukaan muodostamaan perustan tulevien 

toimenpiteiden suunnittelulle. Toivoltavasti se innoittaa myris laajempaan keskusteluun 

Suomcn maahanmuuttopolitiikan periaatteista ja tavoittcista. 

Suomen siirtolaisuuspolitiikan kokonaisuus 

..1fulmanalala 

maista tapahtuva 

(seainnelly) muutlo 

vaoaii iJivomiiikinoilla 

tapahtuva muuno 

Patuurnuuton 

edistaminen 

ii i 

,,' .. gmlen 

ii \\ 

,t /' .. !)mren ;i I 

lli rli / ryovormavarolen 

I l1 jij j 

iil \ taysimiftatnen I f li 

i'i \ kevnd I iii 

r.\\..-.'./l 

'\r\'.."... 

\. 

..."'a'/ .,'' 

' 

Pohioismaiden tvdrnarhkinat 

.\.. ..i- -// 

/ 

__ !I!_ ,' 

i--\ 

{ eulot"i"t"n' 

t5-- 

\ vastaanono 

I atouoe tnen la 

\ ...... 

ymparistopakolaisuus? 

Ylld oleva kuvio havainnollistaa sen, ettd Suomen maahanmuuttopolitiikan ytinen 

muodostaa omien tydvoimaresurssien t:iysimaar:iinen hyodyntiiminen ennen rekrytointia 

ulkomailta. Ensisijaisiaja toivottavia maahanmuuttajia olisivat ulkomailta palaavat 

suomalaiset ja heidAn jiilkeliiisensA. Paluumuullo olisi ny{istii kiinteimnrin 

rytkettAve myds maastamuuttopolitiikkaanja sitii tulisi pyrkia edistiiml:in kaikin keinoln.

Seuraavan kehin Suomen maahanmuuttopolitiikassa muodostavat pohjoisnaiser 

tyrimarkkinat osana suunniteltuja ETA:n vapaita tyiimarkkinoita. Muuttoliike Suomen 

ja ny$isen EY-alueen viilillii jiirinee suhteellisen viihdiseksi, vaikka kasvanee 

jonkin verran molempiin suuntiin. 

Maahanmuuttopolitiikan uloimman kehan muodostaa muutto kolmansista maista. 

Suurin muuttopaine Suomeen kohdistuu itiiisen Euroopan alueelta, eritvisesti Baltiasta, 

Neuvostoliiton puoleisilta alueilta sekd Puolasta. T:itii muUttoliike ii tullaan 

jatkossakin siiitelcmdiin oleskelu- ja tyciluvilla. Tiihiin liittwri perusLlsymys on se, tuodaanko 

Suomeen tyovoimaa vai edistetiiiinkO tuotannollista yhtcist)'titi liihtiiInaiden 

kanssa - tai mahdollisesti molempia. On myds pohdittava til:rpiiisen jr pr slr rin murhanmuuton 

strategioita. 

Maahanmuuttopolitiikkaan liittyy myiis pakolaisuus, jo nka jat kosslkin tulisi perustua 

vain hunanitaarisiin l:ihtrikohtiin. Suomen tulee myds huolehria siitii, etti ulkomaalaisilla 

ja heidlin perheilLirin on edellytykset palata llihtdmaahansa. Keskeinen kv 

symys on myiis maahitnmuuton miloitus: pyritiiiinkrj maahanmuutOlla huolchtiInaan 

veestdnkehityksestiin]me vai pyritllink(i triyttijmii:in vain t),(ivoirnavrjc? 

Jos maahanmuuttovirrat kasvavat merkittivasti, se asettaa suuria vaatinruksia yhteiskunnan 

kaikille tasoillc. Ulkomtiscn tyiivoiman klivtiin on tapahdLrttavl taloud('llisestija 

sosiaalisestioikeudenmukaisella tavallaja tasavertaiscna kantavriestitn kans 

sa. T:imri on haaste sekii hallinnollc cttii yleiselle ase nnoitumisellerrnc u lkomualaisiin. 

Maahannuuttopolitiikan kehittirnjsccn liittyy myiis suuri rurkimLrslrrvc sckri 

kansallisesti ettii yhteistydss:i muiden maiden kanssa. 

Kokonaisuutena Suomen maahanmuuttOpolitiikka tulisi nlihd{i osana Suomen tLllevaa 

viiestrikchitystd. Suomen etujen mukaista on mviitiivaikuttaa kansainvriliste n 

muuttovirtojen hrllittuun ohjautumiseen ja erityisesti pyrkimvksiin vihentriri liihtij 

maissa olevia muuttopaincita. Kansainvlilisen yhteist)'ijn merkitvs korostuu tiillrikin 

aluee lla. 

Siirtolaisuusasiain neuvottelu ku nnan mietinniin valmistumisen jlilkeen pallo on ta, 

savallan hallitu kselll ja erlusku nnalla. I Iallitus on slanut mictinri)stii su U nruviir l'ju jrr 

hyviin tyriviilineen Suomen marhanrnuutto- ja pakolaispolitiikan periaatteiden ja tilvoitteiden 

miiiirittiiniseksi 1990.luvulla. 

Finnish Immigration Policy Takes Shape 

1 fter eighte e n months of tleliberatbns, the Finnish Committee on Immigration has 

flcompf eted its Report. Flnlaal and human mobility in a clunging Eurr.rpe . This report 

will, I believe, provide the basis for planning future Finnish immigration policies; 

and it is to be hoped that it will also stimulate wider discussion on the principles and 

objectives of immigration poliry in Finland.

4-_ 

An overall view ol tinnish migration policy 

-(Beotilaieo) 

i mm ioiallon tr-o m 

- third countries 

As the acconrplnying Figure mlkes cicar, the central factor in Finnish immigration 

policy is the ful) deployment of the labour resources available within Finlancl. beft,rc 

the recruitment of any new lab

A further question is that of scale: should we be aiming to use immigration to meet 

objectives ofpopulation growth, or merely to meet deficiencies in the supply oflabour? 

If the flow of immigration increases sharply, it imposes severe strains on all levels 

of society. In the use of foreign labour, both economic and social justice, and equality 

with the indigenous population, must be observed. This presents a challenge, both for 

the State, and for public attitudes towards foreigners. There is a major need for further 

research in conjunction with the development of immigration policy, both on the 

national and international levels. 

In its totality, Finnish immigration policy needs to be seen in the context of the 

country's future population development. It is in Finland's interests to promote controlled 

direction of the flow of international migration, and in particular to encourage 

policies aimed at reducing the push pressures in the areas of potential emigration. 

Here too international cooperation is of major importance. 

Now that the Immigration Committee has completed its Report, responsibility lies 

with the Government and Parliament. The Report provides the Government with a 

sound framework for laying down the principles and objectives of Finnish immigration 

and refugee poliry during the 1990s.

lr- 

I 

John I. Kolehmainen 

Ode to Minnesota 

lnhir 

i. a hvmn 0f praise. not onlv t{' the 

I statc o[ Minnesotu, hut ttl Brims,tn's 

boulder-strewn "kivi-kontri", and to its 

lor ely diminutive gem, Salo L;rkc. 

I lirst came to the flead of the l-akes region 

in the late 1920s as a summertirne 

srikrr rvorkinq on ore freightcrs, rvhich 

docked in my home town of Conneaut, 

Ohio. I actually did not set foot on N'[inne- 

\ota's soil until the spring of 1938, when I 

first visited Astrid's backwoods home. My 

rltachment to N{innesota became firnly 

fixed whe n in August 1939 Astrid accepted 

me as her husband. Since that time we hlve 

rilmost unfailingly headed norlh in the 

:ummer months to an idyllic home rn 

Brimson. 

In the early years oLlr destinction wrs 

the homcstead farm which Astrid's 

parents had built in the early 1900s. lt was 

a modest dwe)ling: its origina) Jog walls 

had been covered by rcod siding. It had a 

rwical country kitchen, with its customary 

pantry and st()reroom for kindling and 

firewood; a dining and living room, fwo upstairs 

bedrooms, which one reached by 

ciimbing a narrow, rvinding, and steep 

stairway. In preparation for our son Jan's 

arrival jn this world (he was born in Minnesota), 

Astrid's parents h:ld constructed a 

neat-looking ground level attachment as 

ir nursery. Origina)ly the homestead en- 

John I. Kolehmainen, Profe.s.sor Emeritus, 

tleidelberg College, Tiffin, Ohio. 

irj 

compassed 120 rcres, but a consjderable 

portion of it hld been sold, and a part 

donated as a site for a communitv hall, the 

fanred "Hirsj (log) I Iall". 

The family's arrival at the homestcrd 

nrarked the commencement of a furious 

round ofchores. Doors had to he lcsted to 

see if they opened and closed propcrlv; 

likewise the windows. Thc dwelling's fou ndltions 

became progressivcly less secure 

and shifted ominously with the seasons. 

Leaks in the roof had to be localed so thrt 

pails could be placed in line

saunas until a house (often, it began as a two feet or more in circumference, had 

mere shack) was built. 

hcen very skillfully fitted rdgether: the 

The special object of my admiration and beams, also of tamarack, were straighl as 

scheming was a huge gambrel roof barn. arrows, nearly forty feet long. Unnis- 

[{ow it underwent an unusual metamortakably it was the work of a master 

phosis is told in a story I wrDte for the woodsmani later I discovered that the ban) 

Heidelberg Alumni Magazine in the was featured in a story appearing in a farm- 

winter of 196t1. It is reproduced here. ing magazine shortly afte r the First World 

War. During the 1920s and 1930s farming 

in the marginal lands of northern Minne- 

Odyssey of a barn 

sota declined (there were easier ways of 

Tens of thousands of Finns settled in the making a livelihood), and when we took 

culover regions of northern United States. over the homestead, it had not becn 

Shelter from the rain and snow was their farmed for many ycars. l-ots of hay rc- 

first concerni in the ragged wrstelands left mained in the loft of the barn, and our 

by avaricious timber brrons appeared, three children, when they arrived rr)ci 

reached the age of exploration, Ioved to 

Hewn frorn the pine, a humble nest, play there. I, too, often found rnyself in the 

yet qs b'drm q\ .r nqiden's bree-st. barn. What labor and love, I reflected, had 

Aspan yielded its frientllv door, gone into its making. What words of en- 

tlte backttoocls spruce grucetl the floor. dcarment must have passed from farmwife 

to her cherished mute wards, providcrs of 

Then followed a cr)w or t$,o, and a barn. )ife's very sustenance. What would happcn 

If fortune smiled, the herds multiplied, to this building, now standing idle? Could 

and new spacious barns became prized it be saved? How? 

svmbols of the pioncers' conquest of the 

wilderness. 

I first saw the barn, the subject of this 

fond remembrance, in 1938. I must confess 

that I became far more interested in a 

young lady, whose parents had 

homesteaded this section of Minnesota, 

sixty miles north and east of DDluth, tban 

in rustic architecture. Indeed within a year 

or so, I somebow succeeded in winning the 

heart and hand of this rnaiden, gro*'n up 

anong the boulders and strawberries; 

shortly thereafter we acquired, by generous 

gift, full title to eighty acres of largely 

uncleared land, a farmhouse, a sauna, and 

- the barn. 

The homestead became out summer 

horne, a refuge we eagerly returned to 

each spring. The barn, in particular, began As the Petrell homestead barn looked after it fell 

to attract my attention. I manelled at its into disuse. In ils time, it was, judged by immigrant 

construction: nalive tamarrck logs, some standards, aD imposing structute. 

_-1

a-. 

We had also been given a snrall bit of barn, notably the logs (which lookcd srr 

land on a nearby lake, on which s(ood a nuch more formidable on the gr

It took most of one summer to reassemble 

the log walls and ceiling beams, 

raise the rafters, and get a roof overhead. 

We decided to build a very steep-pitched 

roof, chiefly for two reasons: we wanted 

enough headroom in the second-story 

bedroom, and we were weary of leaky 

roofs; we had to have one over which the 

raindrops would literally fly from the ridge 

to the ground (it hasn't leaked yet!). There 

are some disadvantages, to be sure; it's 

triclry to stay on the roof long enough to 

get the roofing dou,n (l hit upon the dcvice 

of sendirg rtry dcar wife up the ladder 

- if only for a photograph). 

During the gnsuing summcrs the cabin 

progressed frorn a mere shell to a comfortable 

home. Floors were laid, rvindows 

lnd doors sct into place, interirlr rvalls 

plneled. As olten happens. our plans wcrc 

expanded: a dining room tiorrnstrirs. rn 

additional bcdroom upstairs, a guesthouse 

and boathouse. It is very likely that our 

project will never be completcly finished; 

hut we h;-rve lcrrnc.j lhal hlrppitters is in 

the doing. 

My wife's parents were dcslincd never 

to see our Haven in the Woods. What 

might they huve thought rhoul ('ur goingson? 

One o[ their |ruut.l po:\c\sions. il 

note-worthy structurc, a barn, has been 

transformcd in(o an inimi(able cabin 

home. The magnificent tamarack logs, visihle 

at least urr lhc outside, uill remlin, 

hopefully through centuries, a monument 

to the pionecr gcneration of Irinnish settlcrs. 

ln this peaceful place - (hiny miles 

from the nearest town, hidden by deep 

forest and flanked by an azure-b)ue lake, 

where deer and bear and an occasional 

moose still roam freely, where the despoiling 

hand of man is not yet visible - we 

have found happincss bcyond measure. 

Ilopefully our children. rr:d in time 

their children's children, wili know the 

contentment and joy that Cod hesto*'s 

through undefiled nature. 

Our haven in the woods stands gracefully on the 

shores ol Salo Lake a tribute to the construclion 

skills of the pioneer generation. 

,\s I read the foregoing account, I nolc 

that an essential elemcnt was not mcntioned, 

namelv, thc bu ilding of a road, pe rhaps 

a tluarter-mile long. frorl the cntl irf 

the publicly maintriined roxd 1o the lrkc 

sjlc. Wc desperatelv nceded better access 

'fraversing 

to oLrr Salo [-akc si1e. 

the * inding, 

boulder-strewn path, carrying food 

anrl other supplies, leading srnall chiltlren 

by the hand (thcy preierred to bc carried). 

wus burdensome. indeed risky. Thc retrrrn 

trip was eveir more oncrous: toddlers $'cre 

weary and irritablel often thcrc \r'as a 

heary assortmcnt of fish to manage; 

mosr;uitoes were mllevolent, and a flashlight 

only d inlv showed thc dangers ahead; 

a sunny afterno0n quickLv turned iokr ir 

dan.tp and cold o,cntide. 

I discussed the problem with our neighbor 

and close friend, Ed Sandstcdt, who 

owned a small bulldozer. I asked him if he 

could make the road. "Let's look thc tcrrain 

over", he replietl. Invas possible. In l 

relative)y shorl tinle the plssagc, \\hich 

wove around huge immovable boulders, 

_-1

-- 

vr'as completed; now all things became 

possible, especially the construction ofour 

little bit of heaven on the peaceful shores 

of Salo [.ake. 

The one-time barn, now a lovely log 

cabin, is a two story structure. The ground 

level has nro large rooms: a multi-purpose 

kitchen-livjng room, which is distinguished 

by an expansive picture window, 

providing a panoramic view of the lake, 

and an attractive, and enilrently useful, 

free-standing fireplace in a corner; and a 

d)ning room, from which one can see the 

lake. the edge of the forestland, and a 

meandering driveway. There are two bedrooms 

upstairs, and a small but adequate 

study for the pro{essor-outdoorsman (the 

nvo ca))ings seem often lo get in each 

other's wav during the summer). Thcre is 

an upper-level deck on the south side, 

from which it is possible to suwey the entire 

lake. 

During daytime hours, when south and 

west winds prevail, the area is remarkab)y 

free of flies and mosquitoes; in the evenings, 

it offers a spectacular view of the rising 

moon and its shimmering rctlections 

on (hc wrter and the mlriad ')fs13r\ twink)ing 

in the heavens. On cold clear nights 

one becomes conscious of the limitless expanse 

overhead, and is overcome by awe 

and wonder. As Edwin Teale said, "An 

hour thus spent under the stars, in the dark 

of the moon or before its rising, with the 

heavens alight from rim 1o rim with the 

gleam and glitter of planets and constellations 

and galaxies, is an ethereal experience, 

a calrning prelude to a night of 

rest." A silent Yow to acqlrire grealer 

kn0wledge, to be able to locate more than 

the familiar Big Dipper, the North Star, 

and Cassiopeia, is taken and left unfulfilled. 

Northern Lights, the aurora borealis, 

are fair)y common sight, which to the firsttime 

observer has a dramatic effect. 

Florence Page Jacques' reactions 

(Snowshoe Country, p.29) are perhaps 

typical: "Weird yellow spirals shot into the 

sky through whirlpool of twisting pink and 

dark purple. Creat shimmers of pallor 

shook from horizon to zenith, ald serrclrlight 

rays streamed up and then bent like 

broken grass stems. It was unearthly - it 

seemed just that". 

Conversely, there are pitch-black 

nights, when neither stars nor moon illuminate 

the sDrroundings. A chilling wind 

howts in from the east, shaking the roof, 

casting sheets of rain across the windows. 

A foreboding feeling of isolation, of be ing 

alone in an unfriendly wilderness, becomcs 

heary. 

ln situations like thesc, the fireplace 

provides cheerful cornfort and reassurance. 

The boughs and Iogs snap and 

crackle as they burn (each variety of wood 

has special sound effects), throwing forth 

inim jlable fragrance, projecting dancing 

shadows on the floor, walls, and ceiling. 

The sauna, which is directly on the 

shore, is not only a useful addition (to a 

Finn, it is a sine tlua non) blrt contriblrtcs 

lr) our \en\e of plirlc. The \leirm t()om i\ 

tiny but well-illum inated by trvo rvindows; 

the kiuas was built by the arca's mlster 

craftsman, Wayne Simola. The iarge drcssing 

room is finished in native pinc paneling 

from the Uuno Hy0pponen mill. Along 

one wall are two bunk beds, often used by 

guests. On the sccond wall are racks holding 

our store of fishing equipment. ( By the 

way, this descripti

early in spring, everyonc asks the same 

question: IIow did your dock come 

through the $ inter? 

[-et's turn now to the region's fauna - 

the beasts of the forests and fields, the 

birds ofthc air, the fish ofthe sea. Without 

question, it is the black bear that evokes 

lhe greillc:l surpri:c. -[l]c! 

re not, 

however, uncommon; we eDcounter some 

every summer! occasionally at close range. 

lt was supperlime, a Saturdry in August 

I1)86, when we bclrd a noise at the kitchen 

door, a.s thorrgh someone - no doubt one 

of the neighbors, we thought was attempting 

to come in (there are no doorbells 

to ring). I went quickly to the door, 

whose small nindow was curtained, and 

srvung it open. Therc, standing upright, 

pl*s stretched high against llre outer 

screen door, u,as a huge black bclr. It is 

hard to saywho rvas the more sLrrpriscd, for 

a moment it was an eyeball-to-eycball confrontation. 

'l})en my defeDsive instrncts 

look over: I slanmed the door shut, yelled 

tr.r Astrid "Mv GOd, jt's a bear!" She rushed 

(o the window above the sink, us t did: 

there was a female bear with two cubs ambling 

up our road. After I calnted down, I 

observed to my wife, "Bcars surely are becoming 

bold herelthey cvcn conre 1o supper 

uninvited". 

My chief summcrtime activity was not 

lrunting nor hirding nor fighting insect:. 

but in following Izaak Walton's footsteps. 

It rvas a rare dry that I didn't get into a boat 

to try my lucki Astrid joined me frequently 

()r wcnt h) hersel[ (no conncclion lrr muritrl 

discord). 

Salo hke, of course, was rny favorite 

fishing spot, not only because of its 

manageable size (a mile and a half long, a 

half mile wide, and some twenly feet at the 

deepest point) but for other reasOns which 

u iil not remain undisclosed. 

'lir 

begin with, the lake is almost 

completely encirclcd by federal forest- 

10 

lrnds, which have no habitation. There are 

only five private-orvned properties: the old 

Uksila homestead, now owned by a surviving 

daughter, Viena Nikula; the Salo 

honrestead, presently occupied by Saima 

Salo, a daughter-inJaw;the Helin cabin on 

a tiny bit o[ ]and, owned by Toik and Bill 

LIelin; the one-time John Viita 

homestead, modernized and enlarged by 

Edwin and Elsie Whitney; and the Kolehmainen 

log cabin. Only one, the Salo pJacc, 

i{ (,(cupied yelr-lrrruIld; lhus. privrc}. a 

rare thirlg these days, is cnsured. 

I began to fish Salo Lrke as soon {ls we 

settled ir the region. Astrid's parents had 

a small shed on the lake, the reader may 

recall, rlhich was reached by walking a 

mile or so from lhc cnd of the township 

road. I often used John Viita's homenrade 

boat; it frcquentlv haPpened that my fishing 

ended at the very moment when Aunt 

Ilulda's coffce and pulla (biscuit) were 

rerdy. Both thcsc loving persons have 

plssed on; I shall not forget their irnlte 

hospitalitv. l-ater on, fjshing turned into il 

tlaily passion. 

Salo l-ake is home for many kinds of 

fishes. Bluegills, sunfish, and other panfish 

are numerous; when they are in a biting 

mood, they are fairlv easy to catch (chjldren 

hJVe great firn fishing for them off thc 

dock). They arc boncy, but tasty. We like 

them prepared in a Swedish llxme-top 

smoker. The perch population has 

dwindled over the years, and walleyes have 

nol been reproducing. A relatively few 

monsters survive antl are occasionallv 

caugh t. 

Before we take le:rye of precious Salo 

Lake, we wish to emphasize one important 

matter: it is iar more than a food 

source. IIow varied and meaningful have 

been its aesthclic contributi('n\, ils 

powerfulimpact upon oursight, our h€aring, 

our emotions, our treasure-house of 

memories. How clearly they come to 

,-1

i,jind: the \.\'ind-drjvcn spra),s ridirg the 

unruly waves, glistening in the sunshine; 

slender shore reeds bending before the 

irrjsk brcezes; in ca)mer pcriods, the intricJle 

pltterns made hy shifting air currentsi 

August dog-days. when configuraljnn\ 

are horn und rlrs.olre on thc greencrnopied 

surface; the agitated activity of 

rvhirligigs, stridcrs, spiders, and dragonllies: 

tranquil sunsets \r,hen the hurning 

orb fades in the west, plinting pink, crimson, 

blue, and white reflecti0ns, which 

seem so real thrl it's dilficult to say which 

is sky and which is water. 

Wc often spent hours on Petrcll Clreek 

which becomes r wide channel, a kind of 

nin i- Mississippi, with deep holes in 

ulrich Irrge norlherns congrc8irle (there 

ilre no other species). Then it cnters the 

shallow, helvily-weeded Ilreda Lake, 

u here there is some open wate'r bul relative)y 

few fish. Then or) the olher sidc of 

tlle l:rke. Petr(ll Creek resrrrrr,.. il. jrrrrrney 

for a mile or so when mrsscd boulders 

hlock further ingress; i1s wrrers continuc 

,,ul (lf humir sight until thc) cnrplv Intu 

Wolf kke. 

1'raveling PetrellCreek by canoe, especirllv 

to li lirst-tirner. cln he l rrnirltrc, cnriching 

cxperience. The lcafJight convcyrncc 

and thc silent paddler rnove effortlcs:'lv 

on t hc slrrfircc: t ltey \ee m t, ) he rn itrtegral 

part of the environs. It is easy to 

touch the lilies and rushes, to feel rhe 

moss-covered iogs, and suck in the chenging 

forest smells. As one paddlcs for hours 

ur r 5lrc tch. he is totllll lm me r'e,.1 in a priilirle 

realm, which seeniingly has not 

changed through the centuries. The magic 

is complete. 

\\'e have fished many other regional 

lakes: Bassett, Cadotte (where brother 

N'[ike's cabin is located), Wolf, Indian, 

Creen*ood, and l\{cElhardy. In vears 

gone by, this was an excellent lake for 

northerns; my prize catch, a 25-pounder, 

Srtloiarsuus Mjgr 

came fiom jt; the hkc no )ongcr has uny 

angling value, scrving primarilv as a scenic 

backdrop for cabins and year-around residcnces. 

No doubt the nost exciting lake was 

Seven Beavers in a roldlcss area. lt was 

reached by a long hike through the 

wilderness. Usually it was a single dav's 

outing; however, on occasion we stayed 

overnight in an abandoncd loggcr's 

:hack. thrrs mrkirrg posiihle lrtc c!enine 

and early morning angling. Once Ed 

Sun(l\tedt urd I u:rrjertor'l a fl:cinrting 

trip to Sevcn Beavers. Etl mrde arralgenernts 

with a local railroad employcc, allorving 

us lo use l handcar 10 trlnsport 

bolt and gear by rail to Skibo, rvhich is on 

St. I-ouis River. We disernbarked here 

antl hcaded north for scveral miles at a 

good clip. propclled by it lrustworthy 

Johnson outboard motor; oD the \r'ay we 

caught some rorthcrns trolling. We left 

llle borr tied securely ttr the shorc. and 

anchored our fish in mid-stream, dangling 

on a stringer. We procceded 

through the wootls, reaching a lcrgger's 

cabin where we spent the night. It \\'rs not 

reslful; hordes 0f nrosquitoes buzzed incessilntiy. 

(rying to peretratc our jungle 

hammocks. The next morning we hiked 

into Seven Beavers and lished several 

hours for walleyes. We then retraced rtur 

steps, back to St. Louis River to our boat 

and fish - which for the most parr had 

been consumed by turtles. We puniped 

the handcar back to our starting point, 

fearful that we miAht meet an on-rushing 

()re train. 

Expericnces such as these live on 

forever, undimmed by the passage of time. 

I shall n()t e!,cn try to \r,rit€ profoundly 

about any of Brimson's residents, for I lack 

the essentjal curiosity, enpathy, and insight. 

I know little:ibout th(rm, althOugh it 

undoubtedly is fair to assume that most 

wcre deccnt und hartlwurking. a few. our-

of-the-ordinary, and even less a number, sonen, whose spouse had been actrve rn 

,,, ' r ha n r;^ .l r', -^---, ri^ 

amateur theatricals, also )ived nearby; she 

A favorite preoccupation in Brimsonites 

is reminiscing. Their talk - I listen 

was a charming lady, soft-spokcn and unassuming, 

but delightful to converse with. 

to it patiently, at tirDes, wearifully, as an 

outsider - often focusses on individuals 

Neighbor Jack tlill, slight of build but 

amazingly strong, was skilled in using the 

both living and deud, and occasionalJy broadblade axe, a talent put to good use in 

succeeds in endowing then with inlerest- compleling our cabin. 

ing attributes. I realize a human story lurks The Laaksonen clan was interestitg. 

here. but I am not the kind of chronicler Musically-inclined on thc one hrnd, Irja 

who is able to biographize miscellaneous also displayed manageria) abilities, oper- 

facts, legends, rumors, anecdotes. In addiating a grocery-tavern-gas station. She bction, 

I am by temperament a loner, as uur came much involved in researchinq family 

re latively hermit-like summer life attests. I and local bistory, and her book, Echocs 

find it easier to describe a woodpecker from the Past is full of fascinating bits on 

than a fellow human being! 

information. IIma likewise was touched by 

lhus I shallbe content ncrely to rden- music; her cherjshed hobby is pJaying the 

tify a few persons who in one way or organ (she owns two). llmari and Urho 

another we have come to know. Forcmost radiated infectious humor and witty talk. 

am()Dg the immigrant forebcars naturaiiy Neil Salo, the unofficial guardiun of the 

u,ere Astrid's mother Olga Kristina Berg- lake's welfare, rvas also devoted to the 

strom (1tt84-l941), and father Edwin larger interests of the cornmunity; he al- 

AuEiusi Petrell (1879-1966). By all acways carne to the cal)in as soot as we arcounts 

Olga was a remarkably resourceful rived to welcome us, and our departure, 

individurl. many-talcnted. f,nd crearive. made a special point of bidding us 

Edwin was intellectually curious; life's goodbye. 

hard blows had raised in him a high level During the years we lived at the 

of social consciousness and he became an homestead, our mail box was Iocxted at 

crdent advocate of social and political Sandsledt's Corner, awa)k of nelrly a mile 

change. I regret very deeply that I did not, across a clearing dominated by a magnifi- 

when the opportunity was avrilable, fix in cent spruce (must I confess that in- 

mind more clearly their sterling qualities; frequcntly the evil thought crossed mv 

Olga died too young at the age of -57, $ hile mind: How many board feet in lhat tall 

Edwin settled in Florida. I hope sincerely tree?). Maii delivery was sometrmcs ir- 

thJt Astrid rvill someday soon write fully regular: Ellen and Ed Srndstedt s home 

about them. 

made a wonderful waiting-place, where 

I have already spoken of Hulda (who coffee aod fresh-baked pastries were 

was Olga's sister) and John Viita, whose offered. As I have mentioned earlier, Ed 

brchelor hrother Eirro livetl in the region: was a frequent lishing companionl I often 

the last-named was a kind and thoughtful marveled, not only at his angling know- 

person, a good conversationalist. The how, but the flawless, instinctive rvay in 

Miikeliis had a small unprelentious farm rvhich he fitted into the surr()unding 

near our homestead, within walking dis- wilderness world. 

tance; we bought raw milk and garden There rvere other infornred antl prin- 

fresh vegetables from them and always cipled sportsmen in the community: Sulo 

found time for a Iittle chat. Rosa I:ak- Ileck, who knew every inch of Bassett 

_,- ,1

I 

a-_ 

L-ake's waters and roam€d the distant, se- a winter scene of our Salo l-ake honrc. One 

cluded, torturous, trout streams; and Alex of the region's most unusual craftsrnen was 

Oman, eminently proficient in all the Finland-born John Toivonen, who 

northwood's callings, fishing, hunting, whittled, with dexterity and skill, spoons, 

trapping. 

ladles, keyhoJders, and other objects from 

An isolated settlement like Brimson has native birch and distinctive diamond *'il- 

need of a wide array of services, many of low. His uork won lrirn wide acclaim. 

which by necessity fall to the care of a In many wavs, Olga JusJin, rlso of thc 

single man

But neither can hope to recapture the their environment were obscured by the 

hustle and bustle of gone-by days when im- demands of daiJy labor. Characteristically 

migrant life was in full flower. 

the Finnish immigrants crossed ethnic 

Inexorably the Grim Reaper has taken boundaries slowly, grudgingly; they did not 

its toll. On the Iips of those who re mu in. rn always enter fully into the lives of their off- 

inarticulated query: Who will be around spring, thus deepening an inevitable 

next August? 

generation gap. 

Over the years we got t0 know nilny For our part, u,c madc choiccs and tricd 

pkrneer settlers, largely Finland-born. to find happiness and meaning in them. 

Their qualities became clear: a simple, fru- Our children, in their time and in their wisgJI 

existence: an iron-willed. determinadom, choose their values, establish their 

tion to transform the cutover wilderness ways of living. 

into life-sustaining habitations. Of course, Perhaps all we can do is to hope that our 

there were some warts. Sometimes penny- heirs will view with empxthy and underpinching 

was elevated to a cardinal virtue, standing whal we have done. I have fnith 

driven by grim necessitv. Thc wondcrs of that this will come to pass. 

----a

Hannu Laaksonen 

Suomalaiset Sveitsisse - 

matkailijoita ja 

sairaanhoitajia 

a: rroma Iaisle n liinnustDs Svcitsiri koh- 

\ 

tJtaan ndytuil hcrLnneen l{t(X)-lu!un 

suomalaisel luettiin ruof salaisiksi, joJkrin 

ldhteista ei erikseen kdy ilmi, oliko vicrar- 

alussa,jolloin romantiikan myotii sekii alplija ehkd suomalaissyntyinen. Ruotsalaisilpiseutujen 

kauneus ett, vuoristotalonpoi- Ia on ollu t jo keskiajalla kontakteja Svcit- 

L ien vrpatrtlenralkutrs rrihtiin piirteini. siin ja Hassli-laakson asukkaitten ruotsri- 

jorkr Ilhentivll 5vcilsil:ji'ir; Pohioismuilristr illkuperiid ko.lerr leFcnJrt riiltrrrr 

den asukkaisiin. r.!iinp' nuori tohtori Johrn 

Jrkob Tengstrcim vettaili Surrmea, 

varhaisiin kcrntukteihin. 

Norjaa ja Sveitsid tojsiinsa .4uro-lehteen 

kirjoittamassaan artikkelissa vuonna 18 17: 

Turun piispojen ; 

"Sellaisessa maassa (so. luonnonkauniissa) 

juufl aiatuslavan vrlpinomyys ja jlsene'syys, 

mielenlaadun vakavuus ja luotettavuus syntyvat 

ja viihtyvat. Sveitsin, Norjan ja Suomen 

tuntureilla, niiden keskella ia niiden laaksoissa 

on nailla h!.r'eilla, jos missaan, kotipaikkansa, 

sielle ne aina ovat turvassa, vaikka ne karko 

tettaisiinkin muusta osasta Eurooppaa." 

Suomalaiste n matkat Sveitsiin olivat 

Tengstromin aikana kuitenkin vielii harvinaisia. 

Pitkd rriaamatka Keski-Euroopan 

liipi Alpeille vaikeutti mahdollisuuksia tutustut 

Sveilsiin, mutta silti jo varhaisemmiltakin 

ajoi lta kiyttl, vihjeitii suomalaisista, 

jotka ovat k:iyneet valaliiton alueclla. 

Dokumenttiaineisto on kuitenkin liihes 

olemrtonta ja lisiiksi on hLromioitxva, ettii 

Hqnnu Laaksonen toi mii kul ttuurihistoian 

essistenttin.t Turun yliopistossa. Hain on 

opi:kellut myiis Baselin yliopktos.ra ju toimii 

" Sveitsin ystdviit Suornessa r.1:n" Tunut alaos 

ast o n pu lrc e nj oht aj ana. 

hte.\ksie S\ eit5iin 

Varhaisin suomalaisista liihtcistii ldyt)"/ii 

viittaus Sveitsiin on ns. Turun tuomiokirkon 

Mustassa kirjassa liittyen kirjalahjoitukseen, 

jonka piispa Hemming (1290- 

1366) on tehnyt tr.romiokirkolle: jte m sermones 

Jacobi de Lausanno (Regislrunl 

Ecclesiae Aboensis 1t190, 1-5i3, rivi 17.) 

Jacoh L-ausannelainen (kuoJlut 1322) 

oli dominik:raniveljcskunnan provrnssrpriori 

Ranskassa. Hin opctti Pariisin yliopistossa 

u:osina 1311-22. jolJoin Hcmming 

opiskeli Sorbonnessa. Jacob l-ausannelaisen 

saarnat olivat hyvin suosittuja 

Ranskassa. fle nrming lienee kuunnellut 

hante vuodesta 1318 ja hankkinut sirarnakokoelrran, 

joka piirilvi Tunrn tuomiokirkon 

kirjastu)n (Kkrckars 1960, 45, 66, 78). 

Tiimin kirjalahjoituksen kautta on olcrnassa 

jonkinlainen kosketus nykyisten 

Sveitsin ja Suomen alueitten ja kulttuurien 

viilillii. 

Baselin konsiiliin 1430-)urrlla liittyy 

toisen Turun piispan nimi. Olar.us Magni

S!omalaisel Sveitsissa malkail,joita sairaanhoilaj e 

(piispana Olavi Maununpoika 1450-60) Karl Gustav Wrangel toi ruotsalaisen rat- 

toimi tuolloin Pariisin yliopistossa englansuviien valaliiton alueelle, Koska suomatilais-saksalaisen 

kansakunnan prokuraatlaisten osuus Ruotsin armeijasta oli huotorina 

palattuaan Pariisiin Kirkkonummattavan suuri, oli sotaretki sinansa ainutmen 

kirkkoherran tehtivistii Uudeltalaatuinen kosketus sveitsiliiisten ja Pohmaalta. 

Kun Turur tuomiokapituli valitsi joismaitten valillai. 

h:inet uudeksi luomiorovastiksi, Pariisin Suomalaisperdisid arteli:miehid. joi- 

y)iopiston rehtori kirjoitli Maunu Tavastil- den jonkinlaisesta kosketuksesta Sveitsiin 

)e loka ilmeisesti oli Ola',uksen isii), ette 

yliopisto oli valinnut Olan.rs Magnin "tii- 

lri matkasla sen alueen lipi noina wosina 

on lietoja, ovat l-auri Jesperinpoika 

mdn suurten ansioitten moksi" edusta- Kruus, Lauri Klaunpoika Fleming ja Grimaan 

englantilaista kansakuntaa Baselin ran Klaunpoika Fleming. Sodan jiilkeen ja 

kirkolliskokoukseen (Auctarium chartula- liipi koko 1600-ja 1700Jukujen ei tunneta 

rii Universitatis Parisiensis 2, XVlll- kuitenkaan suomalaisia nimid, joita tavat- 

XIX). Ilmeisesti Olavus N'lagni on ollut 

Baselissa kevii:ill:ija kesZilti 1437, sillii hiin 

taisiin Sveitsistii. 

oli Pariisissa vield lann.tikuussa ja nrihtiivdst 

i j ou luaattona 1437 Bolognassa, mutta 

mit:iiin tietoa ei ole hdnen ldsniiolostaan it- 

Sveitsi kasvavan kiinnostuksen 

kohleena l800luvulla 

se kokouksessa. 

Napoleonin sotien seurauksena ihanteelli- 

Kuitenkin on olele uvissr, etlA ennen nen kuva Sveitsistii vapauden ja kauniin 

uskonpuhdistusta muitakin suomalaisia luonnon maana levisi kaikkialle Euroop- 

matkusti Sveitsin kautta Italiaan. Pohjoispaan. Schillerin draama "Wilhelm Tell" 

curooppalaisten matkoista eteliiSn on saa- kiiinnettiin ruotsiksi vuonna 1823 ja siti 

tavilla enemmdn tietoja vasta vuoden 16(X) luettiin myds Suomes:a. Alppiriheiset pli- 

jilkeen, jolloin uskonsodista huolimatta nokuvat ilmestyivf,t suornalaisiinkin kotei- 

protestanttiset aalelismiehet matkustivat hin, kulen suomalaisten nruseoitten ko- 

myds ltaliaan osana opintomatkojaan eli koelmista voi todeta. ja sitdpaitci pienenJ 

"grand touria". 

kuriositeettina mainittakoon, etta Ruotsin 

ja Suomen viimeinen yhteinen kuninga" 

Sodissa ja matkoilla Keski-Euroopassa 

Kustaa IV Aadolf vietti maanpakolaiswotensa 

kuolemaansa saakka Sveitsissd 

Ensimmiinen ruotsalainen matkakuvaus "eversti Gustafssonina". 

Sveitsistii on !uodelta 1603. kun ylh:iisaa- Suonalainen mat kaki rjallisu us alkoi 

te)iset veijekset Axel ja Gabriel Oxens- kuvata Sveitsiii 1800-lur.ulla ja erjtyisesti 

tierna kdviviit Baselissa, Luzernissaja Zii- AJppeja sekii maan omallatuisia valtiollirichiss:i. 

Kolmekymmentd vuotta mydsia oloja. Tunnetuin Sveitsin-matkaaja oli 

hemmin kolmiklmmenluotisen sodan Johrn Vilhelm Snellman. joka kdvi muas- 

melskeet toivat sekii nrotsalaisia diplosatoukokuussa 1841. Hdnkiersi melko nomaatteja 

valaliittoon ette Gustav flornin peasn tahtiin Ziirichin ja Luzernin kautta 

johtaman ruotsalaisen rrmeijan Boden- Berner Oberlandiin piteen matkapiiiviijrinen 

rannalle. Ruotsalaisten etujoukot kirjaa (Niitemaa 1970). Mytihemmin 

k:iviv:it nykyisen Liechtensteinin alueella 

rsti ja Sveitii\sir vrllitsi pelko pelortavien 

Snellman kirjoitti awioitaan Sveitsin vh- 

!eiskunnallisista oi0ista ja Pestalozzin 

hakkapeliittojen tunkeutumiscsta slsem- kiisvalusopista suomalaisissa sanomalehmille 

maahan. Uudelleen vuonna 1647 diss;i. 

_-a

l-. 

'foimittaja 

August Schauman ( 1826- ti sinne rrosina 1939 ja 1950. Suomalais- 

1t]96) puolestaan kiivi Sveitsissii 1857 ja ten yleiste asennoitumista Sveitsiin kuvas- 

kertoo tlvanneensa Interlakenissl muita taa piispa Eino Sormusen kirjoitus vuodel- 

suomallisia nrrtkailijoitr. Samoina 

"rorina 

liihdettiin myris jo opiskelemaan Sveitsiin. 

T:illaisia kotimaassaan myohemmin 

aktiivisia vaikuttajia on ollut mm. Fredric 

Rettig, joka opiskeli Genevessii historiaa 

ja kirjallisuutta 1861-62, ja rautatierakennuksen 

uranuurtaja, insinoiiri llugo Neuman, 

joka kiivi Ziirichin polyteknillistii 

korkeakoulua (nyk. ETI I) 1860-lurun lota 

1951: 

"Jos on aikaa ja mahdollisuuksia jaeda maahan 

pariksi kuukaudeksi, samoilla alpeilla ja 

alppikylisse, kaupungeissa ja luostareissa, ei 

voi muuta sanoa kuin purkaa ihastuslaan. 

lcikkialla on ihmeen kaunjsla, h) Jin jerjestet 

tye, siistia, kohteliasta, mutta ei kerjaavaa eika 

tyrkyttavaA. Puhe hintojen kalleudesta on 

pelkkaa parjausta..." (Sormunen 1951, 69) 

putla. 

N,lyrts varakkailten perheitten tvttdri:i 

Suomaluisten mu uttol iike Sveilsiin 

liihti Sveitsiin kieltii oppimaan, ennen Vuo:icn mittaan Sveitsiin jJi mlris asu- 

kaikkea ranskaa. I [1.vi esimcrkki on lirimaan suomalaisia ja muuttoliike kasvoi 

kintdhallituksen piiiijohtajan, valtioneu- 1960- ja 70-luvuilla niin paljon, ettri vuonvos 

C.D. von Haartmanin tvtrir Hedvig von na 19U8 valaliiton alueella asui 3950 suo- 

Haartman ( 1862*1902), joka opiskeli malaista, mikd oli kolmanneksi eniten Eu- 

ranskaa Sveitsissii. Hin perusti Suomeen roopassa Skandinavian ulkopuolella. 

Pelastusarmeijan osaston ja hiinet liihetet- Muuttoliikkeen alkua on kuitenkin vaikea 

tiin 1890iuvulla Ziirichiin johtamaan sak- hahmottaa, koska se on koskenut vain yhsJnkielisen 

Svcilsin Pelartusrrmeijua. teiskunnan ylimpiii kerroksia aluksi ja Eu- 

Siellii hin kohtasi kapteeni Franz von Taro('pp3Jn suunlaulunulla siirl('lJisultltil ei 

velin, joka oli luopunut virastaan Ziirichin Suomessa tilastoitu ennen vuotta 1924. 

yliopiston kasvitieteen professorina ja seu- Viele kaxdella 1924-45 riedot eivir ole 

muksena oli krhden hengellisen upseerin tarkkoja. Muuttoliikkcen huippu on saa- 

avioiiitto. Pelastusarmeijasta tuli von Tawtellu !,uos;na lq65-75. julloin muuttajisvelien 

kautta eriis lenkki Suomen ja Sveitta huomattava osa oli naisia. Alunperin 

sin viilill:i, mutta vastaavia yhteyksiii ovat hcilld oli t:rkoitus jdddli rrin lilrpiisesli 

olleet Iuomassa mytis Kansaninvdlinen Pu- tydhiin tai opiskelemaan Sveitsiin, mutta 

nainen risti ja rnycihemmin myds antro- avioliiton solmiminen Sveitsin kansalaisen 

posofinen liike,joka heriitti myds Suomes- kanssa on tehnyt monien oleskelusta pysy' 

sa mielenkiintoa. 

viin. Muuttajien miiire vihenijonkin ver- 

Sveitsin suosio maana, jonne mentiin ran 1970-luvun lopulla tiukentuneiden 

nauttimaan sen ra u hallisu udesta ja kau- tydlupamiiir:iysten woksi. 

neuderta. jrtkui pitkJlti kummrnkin mar- Sveitsinsuomalaisten parissa terilmansodan 

liipi. Kuuluisin suomalainen 

Sveitsissii oli marsrlkka Mannerheim. joveydenhoitoala 

on erittain laajasti edustetfi 

- peritt 40 Ea. Osaslyne tehiin on ollut 

ka vietti sielli el:imiinsd Ioppuluodet.Va- Suomen alhaisempi palkkataso ja suomarakkaal 

suomalaiset ldysiviit Mannerheilaisten terveydenhoitoalan tyiintekijciiden 

min tapaan Sveitsisti ihanteellisen ympdriston, 

kun kotimaata varjostivat niin itdi- 

Sveitsissi nauttima arvostus, Kun Suomessa 

oli 1950- ja 60lur.uilla pulaa erikoisliiiisen 

naapurin uhka kuin yhteiskunnalliset kereistd, mm. hammasl?idkiireistii, tekivrit 

Ievottonuudet. Sveitsin ihailijoihin liittyi suomalaiset sopimuksia mm. Baselin yli- 

myiis kirjailija Mika Waltari, joka matkusopiston kanssa opiskelijoiden lah€ttemi- 

17

Suomen ystavet Sveitsisse -jarieston sveitsinsuomalaisia jasenie juhannusiuhlilla 1990. An Halb' 

insel, Sveitsi. (Kuva: Jati Koiranen) 

Kaksi sveitsinsuomalaista sairaanhoitaiaa nauttimassa piknikiste upeissa alppimaisemissa. Grim 

selpass, Sveitsi. (Kuva: Ja Koiranen) 

18

-. 

seslii sinne. Niiin syntyi leheinen yhteislyij luvan yliluokkaan, niin Sveilsiin tulleisll 

mm. laiketieteen alalla ja samalla opiske- periti3I Vo oli l:ihtoisin sen piirisra. 

lu Sveitsissii merkitsi monille suornalaisil- Yleistii oli naistcn osallistuminen tl,iile 

mrhdollisuutla paremmin prlkattuun eliimdAn, jopa 70'lc, mikai olipaljon Sveit- 

tyajhdn. 

sin kaltaisessa yhteisku nnassa. Toisaalta se 

Terveydenhoitoalan lisiiksi huomatta- kaava, etti avioliitto olisi oiiut syyni Sveitvrn 

paljon suomalaisia harjoitteli Sveitsissri 

hotelli- ja ravintola-alalla, onh:rn Sveitsiin 

jddmiseen, ei ole aivan p:jtevii, koska 

vriin 55 

si alan johtava maa maailmassa. Myits kemianteollisuus 

ja pankkitoiminra sck:i tiety\ti 

liikeala tarjosivat suomalaisille mahdoliisuuksia. 

Trissa sveitsinsuomalaisten joukossa 

nuorten naisten suuri mli:irii on mieienkiintoinen. 

Esimcrkiksi n-rosina 1970-76 

muuttaneitten ikdryhmristii l5 24 -vuotiaat 

perAti 68 Eo oli naisia. IIeid:in sopeutumistaan 

Sveitsiin ja sosiaalista asemaansa 

uudessa kotimaassa on lDtkinut vuonna 

1979 Anja Dobler-Mikola haastattelemalla 

ltl-Sveitsin alueella asuneita Srorlren 

!-stdv iit Sv e itsi ssa -yhdistvksen jiisenii, joistr 

310 naista vastasi kyselyyn (Dobler-Nlikola 

1979). Hnn ei ole k;isitellyt ollenkaan 

rJn\kankieliseen Sveit:iin mu u tt:rneita 

suomalaisia, mutta yleincn tulos on, ett;; 

mrahrnmuu ttane iden naisten koulutustaso 

oli eritt:iin korkea. 

Pcriiti 62 7o suornalrissytttyiristri nri.'ist:r 

oli saanut keskirstetla korkeamman 

koulutuksenja vain 17 7. heistd ei osannut 

saksaa maahan saapuessaan. Kielitaito on 

helpottanut heidrin integroitumistaan 

.\citsildiseen yhteiskunraan ja :iini mielessa 

suomalaiset edustivat maahanmuuttajien 

kiirkea. Lisiksi on huomioitava heidiin 

sosiaalinen taustansa. Kun Suomen 

viiestosta 1970luvu!la laskettiin 10 % kuu- 

-o harrtatelluistu oli nuimi:is"r. 

Mu r jr)ka tapauksessir suomullirren rruinen 

lriytti srlvll(trne(l Sv< it:is'J p,'.it,i. 

visen imugon ja verrattuna nruihin ulkomaalaisryhmiin 

suomalaiset olivat sopeuluncet 

hy\ in. Duhle r-\l ik olrrn rrrlkintl. cttj 

tiihJ vaiLuttrJ nairten trsa-rntrincrr 

asema Suomes:1, korkerr korrlutu.luso jl 

myiis Sveitsiss:i usein saavutettu hlye sosi 

aalinen starus, vaikuttra piiteviiltii vieli 

kymmenen vuotta mf iihemnrin. Suomalaisuuttr 

eiyleensri kritketi ja Suomeen on pidetty 

yllA kiinteitii suhteita. Merkittivi tekijii 

taissa on ollut monilla paikkakunnilh 

toimiva ysti!rysseura Schtt ei:aristhe l/ercinigung 

der Frauntle Fiw*nds. 

Ehkl suomalaisilla ja sveitsiLiisillri on 

samoja perusarvoja, niinkuin jo 1800'luvulla 

eridt suomalaiset kirjoittajat ovat todenneet. 

Kumpikin kansakunta on rakentanut 

kulttuuriaan talonpoikien vahvan 

panoksen varaan ja karuhkojen Iuonnonolosuhtejtten 

kcskclli. Myos proteslan 

isen uskonpuhdistuksen arvot ov:rl 

oletettavasti muokanneet kummasslkin 

nraxssa tyiinteon ja j ii rj e s tc lnti I lisy_vd c n 

arvostusta, pyrkimyst:i asioiden ratkaisuun 

parlamentaarista tieta sekA vahvistaneet 

tiettyii pidiitty\,Tyttd kansanluonteessa - 

niin erilainen kuin Suonren ja Sveitsin hisloria 

onkin ollut. 

English Summary 

At the end ofrhr I980.s,the tltirJ large.v Finnish 

communiry in Europe outside Scanclinavia 

w

lhe )960s, and is characteized bl the prcdorninence 

of women and of people with 

high education. 

'lhe 

earliest contocts betveen Firuu and 

Swiss arose through tlrc traveLs ofscholars in 

the medieval church. Hemming, Bishop of 

Turku (d. 1366), studied at the Un ,ersiry of 

Pais under the Dominican, Jarobus de 

Lantsanno, u'hose collected sermotts the bishop 

donated to the Celhedrctl et Turku. In 

1437, Olavu.s Magni, who aho later became 

Bi^shop of Turku, attended the Council of 

Bc;le as the

t-- 

Sitka Lutheran Church 

celebrates its 150th v€Br: 

The Finnish legacy in Russian Alaska 

1he tirst Lutheran service. held on 

I August 23. I840, inaugurated an in- 

Sitka was joyously consecrated. Pastor 

Cygnaeus writes in a letter home that the 

terirn Church in the Green Room in what church was filled to capacity, with no 

was known as "Baranov's Castle", the res- standing room left vacant. 

idence of the Governors of the Russian After 1867, following the sale of 

American Company. Governor Arvid Ad- Russian Alaska to the Urited States, the 

olph Etho)en. a Lutheran. Finnish citizen. practice of dispatcbing Lutheran pastors 

and a veteran of the Alaska waters, had in from Finland ceased. At the time of the 

1839 been appointed to that post. At the sale, the land on which the Lutheran 

time, Sitka, then known as New Archan- Church stood was formally deeded to the 

gelsk, had among its cosmopolitan popula- Lutheran Congregation in perperuity by 

tion some 150 Lutherans who served the the Russian Government. This was indeed 

Russian American Company as clerks, car- a unique situation. 

penters, shipwrights, doctors, sea captains, By the time of the transfer, most of the 

sailors, hunters, and officers of both high Lutherans had returned home to Europe. 

and low rank. The majority of them were Without past missionary rights for the 

Finnish citizens from the Grand Duchy of church and without a permanent pastor, 

Finland, with a few Swedes, and some Ger- the congregation dwindled ttr a minimunr. 

mans from Balticum. Governor Ethol6n By 1888 the building, in bad repair and 

felt the transient Lutheran community looted, was condemned by the city and 

needed stability and its own religious and ordered demolished. The original pipe 

moral leadership. The founding of a organ brought from Dorpat expressly for 

Lutheran Church, he believed, with a pas- the church was on safe-keeping "loan" in 

tor who understood their culture and the Sheldon Jackson N{useum, as were 

spoke their own languages wou)d provide many of the chancel furnishings. These 

thar. 

items have been recently returned. Among 

The first pastor, Uno Cygnaeus, dis- them is one of two original wood and giled 

patched from Finland as were his two wreath-like circular ceiling chandcliers. 

successors, Gabriel Plathan and Georg The church's large, beautiful and histori- 

Gustaf Winter, conducted services on alcally significant altar painting, depicting 

ternating Sundays in Swedish and Finnish, the Transfiguration, had similarly been 

and in German if the month had a fifth "loaned" for temporary safekeeping to the 

Sunday. Pastor Clgnaeus, afler he re- neighboring Saint Michael's Russian Orturned 

to Finland, gained fame as the thodox Cathedral. The painting, still in 

"Father of Finland's Public Education". Saint Michael's Cathedral, can be viewed 

On August 24, 1843, having surmounted above the iconosrasis. The historic paint- 

strong non-Lutheran commun ity opposiing partially covers a window in the cupola. 

tion, the first Lutheran Church building in The artist, Berndt Abraham Godenhjelm, 

21

Sltka Lutheraf Church c€lebratos its 1soih yea. 

(born March 31, 1799 on Grondal Manor. 

Mintyharju. Finland; died in Helsinki, 

Finland, December 14, 1881), nobleman, 

painter, art teacher, la*yer, was Finnish. 

He painted several similar altar paintings 

with the same subject matter, varying them 

Iitde. They can still be viewed where they 

adorn Lutheran Church altars in severll 

communities in Finland. Godenhjelm's 

work is also well represented in the Finnish 

National Gallery of Fine Arts, (Ateneurn). 

Berndt Abraham Godenhjelm is, and was 

then consitJered, one of Finlrnd's firremust 

painters of his time. 

Sitka in 1869, during lime of military occupation. The large building of Arvid Adolf Ethol6n, in which Uno 

Cygnaeus held the tirst Lutheran service in Alaska. (Pholo Shop Studio, Sitka, Alaska) 

On August 25, 1940, after l ktng 

struggle, the congregation was re-established 

with assistance from the United 

Lutheran Church. The second Church, 

Iarger, in Mission style and very similar in 

design and appearance to the Sitka 

Pioneer's IIome, was dedicated on March 

1, 1942. It was built with a large Jower level. 

Hcre the congregation opcrated a Servicemen's 

Centcr which providcd "a home 

away from Irone" for thousands of military 

personnel during World War II. Later, as 

a "Fisherrnan's Centcr", it se^,ed the fishing 

fleet in much the sameway. For twentyfive 

years the building served the congregation 

and the community until it was destroyed 

by the "Big Fire" of January 2, 

1966, a fire that devastated most of down- 

town Sitkr. The concrete r,.alls of the 

church have been credited rvith saving thc 

town from further devastatio n. 

The present building on the same historic 

site, the third church facility providing 

continuity in Sitka, was dedicated on 

October 31, 1967, the 45Oth anniversary of 

the Lutheran Reformation. With a large 

rvorship space, a fcllowship hall downstajrs. 

and classrooms, it now serves a congregation 

consisting of some 200 persons. 

Norv plrt of the Alaska Synod of the Evangelical 

Lutberan Church in Anrericr 

(ELCA) rhe building. located ^t ZZ4 Li.rcoln 

Street, stands on the same historic lot, 

its home for the past 150 years. Pastor Michael 

L. Meier and his wife Toni have 

served the church for the past ninc years. 

Ncw! Rrleast, publisltcdfot Silka Lut|rcrun Churclr l50Ih cclcbratio\ SepteDbct 1-2, l99U 

22

Tutkimussihteerin palsta 

S iirtolaisuusins tituutin 

vuosien I99l- 95 

tutkimusohjelma 

ar iirtolaisuurinsr ituutin tehtivini on tuurikonfliktien ilmeneminen mlahan- 

D.rrorittea jr edistiil m uu I toliikke i\iin muuton yhteydessi. 

kohdistuvaa tutkimusta sekri kehittiiii yh- Maassamuuton osalta vuoden 1990 

teisroimintaa korkeakoulujen, tutkimus- muuttoliikesymptrsiumin tuloksiin liittyen 

laitosten ja alan yhleisiien kanssa. Tavoitckeskeisen 

ja pitkijinteisen tutkimusto j- 

tehdiiin uusi kartoitus maassamuuton tutkimustilrnteest 

. Irivi;skiin kuntien sis:iimirrnln 

tt,teuttlmisck\i Siirt()li.ii'rrusinstisestii mrassamuutosta ei ole toistaiseksi 

tuutti on laatinut sekii valtakunnallisenkattavaa 

valtakun nallista tutkimusta. I-i- 

tu tkimuspoliittisen ohjelman ettii laitoksiiksi selvitetriiin viesttin ikri- ja koulutusscn 

omln tutkimu:,rhjelnr:rn viisivttotirrakenteen muutoksen vaikutusta ma:lssakaudeksi 

1986-9(1. Vuosille 1991-95 larnuuttoon.koitcttu ohjelma on b\,,:iksyttY instituutin Maahanmuuton osalta tutkitaar) sekii 

valtuuskunnassa 19.11.1990. Ohjelmat siirtollisia ettii pakolaisia. \'uonnx 199(] 

ovat tavoitteellisia ja niitii on luonnollisesti 

jouduttu lrlosittain arvioimaan ur:tlel- 

Suomen ulkoma:rlaisvliestriii oli noin 

20 000 henke?i ja ulkomailla syntyneidcn 

icen muuttLrnciden tulkimus(arpeiden ja nriidriioli noin -5-5 00{J. Suome en kohdisnru 

saadun rahoituksen myritri. Niiin kiiynee suurta muuttopainctta erityisesti Neuvos- 

jatkossakin, silli nopeasti elcrevl Eurootolijtosta ja Itii-Euroopan rnaista ja ulkoprn 

in tegraatiokeh itys, I tii-Euro0pa-sta maalai.sten miiiri lulee l:ihivrosina huo- 

Suomeen ja muualle ldntisiin teollisuusmaihin 

kohdistr.rva muuttopaine seki limlttavasti 

kasvanaan. Vuosina 1991 ja 

-92 selvitetAen Suomessa asuvan ulkomaasi:inty,-d 

pako)aisuus luovat uusia tulkilaisvdestijn alueellinen sijoittuminen ja hymustrrpeita 

yhteiskunnrlliscn suunnittcvinvointi. Ensisijrisena tu rk imuskohteenl 

lun ja pdiitdksenteon perustaksi. voisi olla inkerinsuomalaisten ja muiden 

Vuosille 1991-95 tarkoitetun tutki- Neuvostoliiton suomalaisten muutto Suomusohjelman 

sis:illaimiit teenat jakaxntumeen.vat seitsemAiin pdiilohkoon. Edelliseen Suomen pakolaisviiestit on tille hetkel- 

ohjclmaan verrattuna muutosta on taprhl! runsrrt 1000 henkeii. ja ic ilmeisesti tutunut 

sekd alueellisesti, silli ohjelmassa lee llihivrrosinu klsv:rmatn h uontrttuvasl i 

tarkastellaan mm. Suomesta Keski-Eurooppaan 

sekd Norjaan ja Tanskaan suun- 

ennen kaikkea turvapaikanhakijoiden lisiiiintyessS. 

Siirtolaisuusinst jtuutti on alustautunutta 

siirtolaisu u tta, etti tieteellisesta rsti si\JIIyrrInyt toinrintansr piiriin 

ti, sillt uutena tutkimuskohteena on kult- mycis maahlnmuLrttajat, joista pakolaiset 

23

nluodostavat osan. Siirtolaisuusinstituuden alussa aloitettavan Suomen siirtolaitista 

tulisi kchittee myits pakolaistutkiruuden historia -projektin yhteydessii. 

muksen osalta yhteistydelin ja koordinaattori. 

Vuosien 1993 ja 1994 teemana on pakolaiset 

ja kunta. 

Tutkimustoiminnan kehittiiminen 

Pohjoismaista siirtolaisuutta tarkastel- Siirtolaisuusinstitu ut in tutkimustor m r n nan 

laan paluumuuton pitkin aikaviilin seu- ksvaneista tehtiivialuc istr joht rren ensisirantatutkirDuksessa 

sekd Suonresta Tansjainen tavoite on saada lisdii taloudellisia 

kaan ja Norjaan suuntautuneen uusimman resursseja tutkimustoimintaan. Tah,in liit- 

siirtolaisuuden osalta. Siirtolaisuutta tly myds kirjaston, arkiston ja atk-pohjai- 

muualle Eurooppaan tarkastellaan jo alsen dokumentoinnin kehittaminen. Tutkikaneessa 

Jouni Korkicsaaren tutkimukmusten seurantaa voidaan edelleen kehitsessa 

suomalaisista siirtolaisista ja ulkosuomalaisista. 

Lisdksi monna 1992 on tartiiii 

he nkikikohtaise lla ohjauksella, ryhm:itydskentelylle, 

serninaaritoimirraJJa, rakoitus 

aloitlaa Euroopan inlegraatio ja 

muuttoliike -hanke. Muuta siirtolaisuustutkimusta 

edustaa suunnitelnla aiheesta 

portoinnilla sekti suunnittelu- ja seurantaryhmiin 

Suomeen suuntautuva siirtolaisuus ja k-ulttuurikonfliktit. 

Kaukosiirtolaisuuden osalta alor'tetaan 

hankkeet Suomesta Uuteen-Seelantiin ja 

Australiaan suuntautuneesta siirtolaisuudesta, 

jotka toteutettaneen ohjelmakau- 

kokouksilla. Myiis tutkimusorganisaxtiota 

tulee kehittAii korostamalla crityisesti 

tavoitejohtamista ja tulosvxstuuta. 

Menestvksellinen tu t kimustoim inta edellytted 

vakinaisten tulkijantointen perustamrsta. 

Timo Virtanen 

_ _-__

-- 

Aussisuomesia meain kieleen 

Juhlasymposio,Tukholman yliopislo, suomen 

kielen laitos, 19.-20.9.1990. 

Frescatin maelle yliopiston suojiin oli kokoon 

tunut kuutisenkymmente slirtolaiskielten tutkijaa 

peaasiassa Ruotsista ja Suomesta. Symposion 

avasi Tukholman yliopiston rehtori Inge Jonsson. 

Sen kunniaksi, ena suomen kielte on opetettu 60 

vuotta Tukholman yliopistossaja etta alan professuurikin 

siella tayni 25 vuota. iarjesti suomen kielen 

laitos juhlasymposion. Terkeana vaikuttajana 

Tukholman yliopiston suomen kielen professuurin 

ja varsinaisen laitoksen perustamiseen 1 960-lwulla 

oli professori Perni Virtaranta Helsingin ,4iopis 

tosta. Kiitokseksi hanen tydstaan Tukholman yli 

opisto vihki hanet kunniatohtorikseen 21.9. 1 99O. 

Symposion teemaksi oli valittu "Finska varieleter 

utanfor Finland". Akateemikko Virtaranta 

on tutkinut ja iohtanut tutkimushankkeita, jotka 

liittwat useisiin symposiossa kasiteltyihin aiheisiin. 

Teema sopii myds laitoksen tydkenttaen hy' 

vin. Onhan suomen kielen kayttejien maera Buor 

sissa ia muutamassa muussahin maassa monin 

kenaistunut viime 60 vuoden aikana. Suomen kieli 

on uudessa ymparist6ssaan muuttunut, ja voidaan 

hwin puhua suomen kielen muunnoksista 

eri puolilla maailmaa. Monelle alan tutkijalle sym 

posio oli ensimmeinen tilaisuus tavata samankaltaisia 

asioita pohtivia kollegoita. 

Han ilmaisi ty,'tyvais!)'tense suomen kielen laitoksen 

toimintaan ja siihen, ena laitos oltuaan 

muutaman vuoden ilman vakinaista johtajaa vihdoin 

viime vuonna sai sellaisen professori Erling 

Wandesta. Avauspuheenvuorot kayttivatkin seuraavaksi 

professoriWande ja Suomen suudehettilas 

Biorn Olof Alholm. 

Symposion esitelmien aiheet vaihtelivat aust- 

.aliansuomesta karjalan kauna vermlannin ja tor' 

nioniokilaaksonsuomeen. Esitelmista valtaosa 

kasiteli Ruotsissa ka!,tettavaa suomea. Leena 

Huss Uosalasta tutkii suomea loisena aidinkielenedn 

ouhuvia laosia. Han on seurannul heidan 

ruotsin ja suomen kielensa kehittymisG lasten ollessa 

2 3-vuotiaita ja huomannut mm. ettei toisen 

kielen muuttuminen paakieleksi ole aina tasainen 

ja itsesEan selva prosessi, vaan on kausia, jolloin 

lapsi haluaa keskittye vain jompaan kumpaan kie' 

leen. Tukholman yliopiston kaksikielis!ryden tutkimuskeskuksessa 

(Centrum fdr Nesprakighetsforskning) 

on myos meneillaan ruotsinsuomalaisten 

lasten kaksikielisyystutkimus, jossa mukana 

on io kouluikaisia laosia. Hanketta esittelivat Paivi 

Juvonen ia Ake Vibero. 

Kwassa vasemmalla vastapromovoitu kunniatohtori Pertti Virtaranta, keskella FT Ingrid Almqvist, oi 

kealla prof. Eding Wande. 

25

KATSAUKSIA 

Goteborgin yliopistossa tutkitaan ruotsinkieialan kielen asemasta Neuvostoliitossa kenoi 

listen lekseemien mukaanonoa siirtolaisten aidin symposiossa Baija Pyoli Lahdesta. 

kieleen, suomeen ja englantiin. Tasse tutkimuk- Suomen ja kaukaisempien kielten kohtaamissessaan 

Paula Andersson ia Sally Eoyd ovat huota tarkasteltiin kolmessa esitelnrassa. Jocelyne 

manneet mm. etta suomalaiset mukauttavat lek- Fernandez,Vest Pariisista kertoi tyon alta otevasseemit 

helposti kieleensa, kun taas amerikkalai, ta suomen ia ranskan kontrastiivisesta dlskurs 

set ovat herkempia koodinvaihtoon. Maiia Kalin sianalyysista Pertti Virtaranta on vuodesta 1986 

Jyveskylan yliopistosta tutkii puolestaan omistus johlanut amerikan- ja australiansuome n tutki 

liineiden haviamistA ruolsinsuomesta. Maija-Liisa mushanketta. Hankkeen australiansuomen osuu- 

Jokinen Upsalasla laheslyi suomea ja ruotsia kirdesta on vastannul Hannele Henlula ja hanen lutiallisuuden 

nakokulrnasta: ruotsinsuomalaisenkimustaan, 

lahinne australiansuomen sanastoa, 

kirjailiian Suomesta ldhtiessa pakkaama laukku, aussi osi oossi ( austialialainen', engl. Aussie) 

sanainen arLku, ei olekaan ka)4lokelpoinen uu- -va.ianteista kanistamiseen (kanistaa : pyydysdessa 

ympAristdssa. Mukana on liikaa ja liian vataa kaneja; vrt. metsasted, kalastaa jne ) esitleli 

han, iotakin 6ytyy vaihtaakin. Miten laukku ja sen Hannele Jonsson-Korhola. Han esitteli myos 

kantaja kesdvet tamiin m/lerryksen? 

hanhLeeseen l:ntaa; omaa luth:mustaan ame 

Kolmessa esjlejmasse keskilWiin kalollialu, kan9uomen synlaksisla 

een suomeen. lrene Andreassen Altasta kertoi Symposiossa tulivat esilie myos Tukholman 

kveenien kalastussanaslosta ja Birger Winsa Uu yliopiston suomen kielen laitoksen ornat tutkl- 

majan yliopistosta esitteli vaitoskkiatyotaan. Han mushankkeet. Siella tehdaiin, tai ollaan mukana 

on kerennyt tornioniokilaaksosuomen itasuoma lekemassa, monenlaista kontrasliivista suomen 

laista sanastoa ja pohtii alueen asutushistoriaa ja ruotsin valista tutkimusta Kahden sukripolven 

siell6 puhuttujen ja puhuttavien kielilnUotojen kielenkaltoa ja asenteita seka suomen enA ruot- 

pohialta. Heikki PaungnenTampereenylicpislossin 

osalla tutkitaan yhdesse UpsalaD yliopislon 

ta kertoi koko kalottialueen suomen murteista ia kanssa. Yhteinen pohjoismainen hanke on neu- 

nijss:i esiint),vistA arkaistisista piineista. 

vonelukielen ja tilanteen tutkiminen, jossa verra- 

Keskustelu fteisten murteiden ekspansiosta taan neuvottelutapoia ja -strategioita seka neu, 

jatkui. Riitta Taipale Miesmaa Tukholman yliopis- vottelijoitten arvioita loisislaan. Sosiolingvistiik 

iosla tekee tutkimusla savolaisoohiaisesta verm, kaan liitt!ry myos tulkin loimintaan kohdisluva tul, 

lanninsuomesta. Symposion yhteydessd nahtiin kimus. Siina tarkkaillaan suomen- ja ruolsinkieli 

mvOs vermlanninsuoma{aista kulnuuria esinelevd sen tulkkauksen perillemenoa eri kontalititilan- 

tilmi "t\,4uttiJolket". Filmin esineli sen teossa muteissa: ldakarin vastaanotolla, aitiysneuvolassa, 

kana ollut PerttiVirtaranta- Hen kertoi osanoltaiil- oikeudenkeynnin yhteydessa ja poliisikuulustele 

lisaksi suomen kielesta Neuvostoliitossa. Suo, 

men kielen puhuiilla tarkoitetaan talloin lehinna inkerinsuomalaisia. 

ltd'Suomessa. enimmakseen 

Karjalan kannaksella. puhulut savolais ja harjalaismurteet 

ovat eri inkerileismurteiden poh jana. 

Inlerinsuomalaisia on nyhyisten tilaslojen mukaan 

Virossa 16 700, Neuvosto-Karjalassa 18400, 

Leningradissa 4 500 ja Inkerinmaalla seka muual 

la Neuvostoliitossa 37 700. Vireinta suomen kie 

lussa. Toinen tulkkaustulkimus on tekstilingvististen 

nallien elsiminen suomen ja ruotsin valisesta 

simullaanitulkkauksesia Suunnirteilla on lisaksi 

Tampereen ja Tukholman yliopiston suomen kielen 

laitosten yhleishanke, jossa kohteena on Tor 

nionjokilaakson suomen kielen ja kielioloien 

muutluminen 1960luvulta |ahlien FAn tarne. 

dalslinska till "meen kieli". 

len ka)'tto on Neuvoslo,Karjalassa, iossa mm. 

klmmenkunta kirjailijaa kirjoittaa suomeksi. Kar- 

Ha nnele Jiinsson-Korhola

.. 

DISKUSSION 

Kommentarer till artikeln 

-Finska kriqsbarn nets bakgrund och mottagarpa.tens omhanderta- 

- en kvalitativ studie'av Lillemo. L,-gnebro gande och uppfostratberedskap och ,anifyd. 

i Siirtolaisuus-Migration nr 2, 1990. 

Vi bodde i centala Abo med de stota isker 

undet k gstid som lanns. En noilighet 

som reft mycket utnr4tiades var att komma ut 

Kommenlatorns bakgrund 

till lugnate landsbygd, men het vat ekonomiska 

och samhelleliga mbilighetet begftnsade, 

Fodd 1929 i Abo i finlandssvensk lamili. Skickad och banen ld m6iligen det oaklaL 

tillsammans med drygt 1 Ar yngre systern 1940 i . Mottagarlandets Och -tolkets 

stor barntransport perjarnvig till Vindeln, Sverige. befedskap och upptostrarattityd 

Storsta delen av kontingenten insjuknat i schada 

Lett idag att med nutida utbildning och m6jlighe- 

kansfeber men darefter utspridda for eft antal mAter se huru barnen borde omhandertagits- Men dA 

nader ljll oljka tamijjer eller andra siallen. Under, var ldrh5llandena annodunda

t6rlusl 

emotionell 

smada 

SEPARATION 

. besvikelse 

skuld 

Lr 

KRIGSFOSTERBARN 

DISKRIMINERING 

Asidosatt . , kfdnkning 

tacksamhet . sjSlsligt 

Ingenmansland 

IDENTITET betydelselds 

YTANPASSNING 

- Egna eiarcnhetet fren den som kigs 

batn i Sverige et enban posiltva. Elle r min eyamen 

iFinland arbetadejag undet60-talet iSveige 

och 6nkte ofta konstruktifi pe de i mift liv 

betydelsefulla tiderna 1940 i Sve ge. TWAT 

kom jag ej tidigate att kontakta min fosteiamilj 

iVindeln och Hellnes, vilket iag nu senarc engrct. 

Ofta ler de ha diskuterct och ftegat eltel 

mig. Men 1985 skedde det och eteseendet 

vatftAn begge sidordesb kercte - detvareft 

gtipande miite. Jag och min lamilj hat gesbt 

doftern i huset med fanilj i Vindeln (for4ldW 

na numera avlidna), senast midsommarcn 

1990 och de hat gesht oss I Jakobstad. 

Lyckan at fullkomlig! 

Att jag perconligen ej tagit nAgon skada 

som krigsbarn vill jag bevisa genom de fram 

gengat jag haft i atbelslivel och de otatiga engagemang 

i b4de Svetige och Finland inom 

olika idrcttsloreningar, skollbrcningar och 

branschoryanisationer, varr'id givetvis men 

niskokontakt och aktivitet spelat stor toll. 

] 

lamiljeacceptans 

l6rslAelse 

tacksamhel 

l 

grund for tramtiden 

. Huru skulle hjelpaklioner liir barn i eventuell 

krigstid skiilas pe 90-talet. Analys 

even ur psykologisk synvinkel. 

Vid eventuellt krigsutbrott inulaget t.ex. iEuropa 

vore givetvis alla industrilander utrustade pA ett 

helt annat s'dtt an pe 401alet for hjalpaktioner pA 

olika saft. Vid sDeciellt alarmerande forhellanden 

vore foftvarande riktigast att evakuera barn till 

hialpande grannlander. Men pa ett mera organiserat 

satt innefattande olika kontrollfunktioner 

hos mottagadandetsa att barnen inlemmas 

i samhallet och familjen, infoutb),te, sprekkurser, 

skolning med dagens teknik osv. Och har skulle 

socialmyndigheter, lararvetenskapen och psykologer 

ha en mycket vardefull roll aft fylla till krigsbarns 

basta. Vi kan val inte leta barn ge under el, 

ler forstoras pA grund av finldndarens envishet 

och viss isolation, da grannlender stracker fram 

sin hjalpande hand i nddlage. 

Harry Wikman 

Jakobstad 

_,1

-L. 

A 

Centre for Immigration and Multicultural Studies 

The Centre for Immigration and Multicultural Studies has been established 

within the Research School of Social Sciences at the Australian National 

University. It is partly funded through the Multicultural and Cross-cultural 

Supplementatirtn Program (MACSP) of the Departme nl of Employment, 

Education and Training. 

The CeDtre will act as a cefltral clearing house and informution resourcc centre 

in relation to curriculum and materials to support the introduction and 

extension of cross-cultural and community language elements within existing 

professionals and para-professional courses. 

The Centre will inform researchers and practitioners atrout the availability of 

relevant and new material through its regular newsletter, Polyphttny. 

Information on tJeveloprnents overseas as well as within Australia will be 

includcd. Contributions of relevant information or details of newly publishcd 

resources will be rvclcomed for inclusion in Pohphony' 

The Centre has a substlntial collection oI printed resource materials in it\ 

Library.'I'hese materials are available tor use at the Ccntre or, to a limited 

extent, through the Centre's mail or telephone research servlce. 

The Centre's large collection of pictorial material is also available for research 

or illuslralion purposes. The collection covers most ethnic groups in Australia, 

and contains both bhck and white and colour photographs' 

Where pictorial material is owned by the Centre a small reproduction fee may 

be c-harged. Clients will be directed to copnvright holders in the case of 

nlateri3l not owncd bY the Centre 

The Centre ntay chlrgc a research fee ifconsiderable tinre is to bc sPent 

servicing clients' requests for printed or pictorial material. 

The Centre welcomes overseas and interstate visitors at all limcs' 

Die(lot: Dt Jumes Junn 

Po{r//./iJlfc\\r ( cnlIc flr lmmigratiun and Ntuliicullurrl Sludics. E-BI"cI. 

Australian Nrtional Univelsity, P.O. Box 4, Canbcrra ACT 2600- 

Phorc: 0fi2-49200o lvilhin Australia), 6l-62-492006 (outsidc Australia) 

Tcleptums and cables: NATUMV Canberra 

feler. AA 62694 SOPAC 

Far 062-571893 

29

TIEDOTUKSIA o NOTICES 

Ruotsinsuomalaisen koulueldmin 

perinnekilpailu 

1.10.r990-31.5.1991 

Ruotsinsuomalainen opettaja, oppilas, vanhempi. 

Tule mukaan kertomaan ja muistelemaan! 

se sclviisti, jos et haluil aineistoasi 

tai jotain sen osal 

julkisuutec n. 

Kilpailussa on 

neljii sarjaa 

Osallistu Ruotsinsuomalaisten arkiston jirjestiimiidn 

kouluelSmbn perinnekilpailuun ja kerro kokemuksistasi. 

Piimeirdmme on saada monipuolista ja aitoa 

koulueldmiin liittlree aineistoa eri ikiiryhmilte sekii 

cnsimmeisen ja toisen polven ruotsinsuomalaisilta tai 

Ruotsissa asuvilta suomenruotsalaisilaa. 

!. Opettajal 

Toivomme luokan-, k()tikielen-, 

ruotsin-, tai aincenopettajienosallistuvan 

tiihrir sarjaan. Kirjoitr 

tai kerro nauhalle onrista 

kokemuksistasi. Voit mvtis 

haastatell:r entisiri tri nykyisid 

tydtovereitasi tai oppilaitasi 

ja heid:in vanhempiaan. 

Voit kertoa yksitliii- 

'lbivomme 

saavamme sekli 

scstii luokasta tai opp iluas- 

Kilpailutu lokset 

iiiinitettyjd haastatteluja et- 

ta, omasta koulutuksestasi, 

ja palkinnot 

1i kirjoituksia, jotkr pedagogisista 

dalli- 

n.renetelnr jssesti 

voival ulottua vuosisatiisi. 

ymmirtiinryksesti tri 

dan alusta aina tiihrin piii- Kilpailun tulokset julkiste- vastustuksesta. 

viin. Terkeintd on. ettd taan perlnneseminaarissa2. 

Oppilaidcn vanhemmat 

kcrtomuksel ovat onlakoh- ruoden 1991 syksyllai ja Ke rro omista ja Iastesi koutaisesti 

koettuja. 

voittaneille jaetaan palkinlukokemuksista, koulun ja 

not. Pdepalkinto jokaisessa vanhempien yhteistyitstii. 

1\{itii on koulueliimiin sarjassa on 5000 kruunua. toiveista ja pettymvksjsti, 

perinne ja Kaikkien osallistujien kes- ilon, surun ja pelon aiheis- 

muistitieto? 

ken arvotaan lis;iksi ruot ta. 

sinsuomaluisten kuvatai- 3. Entiset oppilaat 

Perinteeseen kuuluvat esiteilijoiden ja kirjailijoiden Toivornme, ettii Ruotsissr 

merkiksi koulueliimiiiin tditii sek:i Viking Linen peruskoulunsa keynect 

liitt)"/iit kerlomukset, ru- lahjojttamia lahjakortteja. kertovat, mite ovat kouhtsrot, 

vitsit, sananlaskut, ar- Kilpailun jiirjestiijillii on sa kokeneet siirtolaislapsivoitukset,omaeliimdker- 

oikeus julkaista materiaana tai toisen polven ruotra)liset 

kokenrukset, kasvalista k0koomateos tai kiiytsinsuomalaisina.tuksen ja opetusmeneteltad aineistoa n:iyttelyssi. 4. Nykyiset oppilaat 

mien mallit, koululuokkien Myds ticdotusviilineet voi- Sarja on tarkoitettu perus- 

ja yksittAjslen oppi)aiden vat arkiston luvalla kdyttd.d koulussa ruotsalaisilla tai 

kohtalo, lasten, vanhem- aireistoa h)'viikseeo. Eril- suomalaisilla luokilla olepien, 

opettajien, kouluvilisiA te k ijanpalkkioita ei ville nuorille. Voit kirjoitranomaisten 

ja poliitikko- makseta. Arkisto huolehtii taa runoja, kertomukjen 

viilinen l.(jorovaikutus, aineiston muokkauksesla sia,sanan)askuja, arvoi tuk- 

ristiriidat ja lakot. 

ja julkaisemisesta. Merkitsia, vitsej:i tai muista koulu- 

30

-,- 

eliimaesi Iiitt),vistii asioista. 

Ki)pailuun voi osallistua 

mycis koko Iuokka. 

Kilpailuo\ieet 

o Kirjoita rohkeasti kirjakielellii 

tai murteella, 

suomeksi tai ruotsiksi. 

. Kirjoita koneella tai 

selviilld kiisialalla. 

o Jdtd vasempaan reunaan 

reilusti tilaa. 

. Jetii reilut rivivelit. 

. Tyotovereista tai muista 

puhuttaessa voit 

kiiyttaia tekaistuja nimii. 

o Liitil kirjoituksiisi tiiydentAviri 

valokuvia ja 

piirroksia. 

llaastaltelut 

Haastatteluja tehdessdsi 

mainitse nauhan alussa 

seuraavat tiedot: 

o Nauhoitusaika ja -paikka 

TIEDOTUKSIA . NOTICES 

Haastateltavln nirni 

(myiis entinen ninri), 

svntynuiaika ja -paikkr, 

ammatli, osoif e ja puhelinnunrero 

I Iaastatteli.jan nimi ja 

henkiliitiedot kuten 

edellii 

Tieto, mihin tarkoitukseen 

nauhoitus on tehty 

(esim. Ruotsinsuomalaisten 

arkiston pcrinnekilpailua 

varten). 

Lis:iksi eri paperille; 

o Oma nini 

o Syntymtiaika ja -paikka 

. Ammalti 

. Osoitc 

o Puhelinnumcro 

Nfjte aikaa kirjoituksesV 

nauhoituksesi kOskee 

Merkitse, oletko kilpailrrn 

jiilkeen valmis haastateitavaksi- 

Arvostelulautakunta: 

toimittaja Juhamatti P.lkonen, (oimi(taja Le ena H(i!rynen, rrrkija Mark k u P.tlra, opcttaja, RSO:n puhccn 

johtaja Leila Ratia, kirjailiia Malla Taipale, opcttajakorkcakoulun opetraja Alli Rirb./g ja arkistonhoitajr 

Erkki Vuonokai. 

LdhetA vastauks€si 31.5.1991 mennessd osoiateella: 

Sverigefi nliindarnas arkiv 

Pipersgatan 27 nb 

S-l l2 28 Stockholm 

Puh. 0E.652 42 42

TIEDOTUKSIA o NOTICES 

Siirtolaisuusinstituutin 19 21 .1 1 .1 990 jerjestaman 4. mu utloliikesymposium in aiheen3 oli Euroopan integraatio. 

The theme ol lhe 4th Migration Sympasium aranged by the lnstilute ol Migrclion was Eurapean integration. 

The Symposium was held in Turku, Finland, November 19 21, 1990. 

Pohiois Amerikassa toimiva "Finlandia Order oi Runeberg" piti konventionsa Vaasassa 23. 26 B 1990 

Tama oli ensimmainen kena, kun jarjesto pilikokouksensa Suomessa, jossa lolmii allivinen alayhdistys. 

Tilaisuudessa Olavi Koivukangas (eturivissa keskelle) esini Suomi-Seura r.y:n ia SiirtolaJaisuusins 

tituutin tervehdyksen seka kertoivuoden 1992 "Juuret Suomessa" projeklista 

The Nonh American "Finlandia Ordet ol Bunebery" held its Convention in Vaasa on 23-26 August 1990, 

the firsl lime thal the association had met in Finland, allhough lhere is an active chapler apetating here. 

Greetings were delivercd to the meeting by Dt Olavi Koivukangas (centrc, lront) on behalf ol the Suonti 

Seurc and the Institute of Migration, who also explained the "Bools in Finland 1992" campalqt)

t_ 

KIRJAT o BOOKS 

Englannin kieli ia ikeentyneet 

amerikansuomalaiset 

sia seikkoja. Se kuuluu toisen kielen oppimisen 

(ja unohtamisen) tutkimuksen alaan, mutta sita 

voi lukea monesta muustakin nak6kulmasta: siir- 

peivi Pietilii, The English ol Finnish Americans 

with Relerence to Social and Psychological 

Background Faclors and with Special Relerence 

to Age. Turun yliopiston iulkaisuja B 188. 

Tu.ku 1989,259 s. 

tolaisten kielen kuvauksena, kielitaidon kehityksen 

kuvauksena, kielitaidon mift areiden tgstauk' 

sena tai kielenmenetyksen (language loss) tutkimuksena 

ia miksei myos ikkunana siirtolaiseldmaAn, 

sill:i esimerkkjlauseissa on pajion muutakin 

kuin kielenkaytoon liinyvaa tietoa. 

Tavoineiden, hypoteesien, aineiston ja mene- 

Amerikansuomalaisten kieli on viime vuosina olhrt 

monipuolisen kiinnostuksen kohteena. Amerikania 

australiansuomen tutkimushanke paneutui akateemikko 

Pertti Virtarannan johdolla Yhdysvalloissa, 

Kanadassa ia Australiassa asuvien suomalajssiirlolaisten 

suomen Lielen ominaisuulsiin ja sai 

lymiseen. Amerikansuomalaisten englantia taas 

ovat Pietilan lis'dksi tutkineet ainakin professori 

Pekka Hirvonen ja FT Timo Lauttamus Joensuun 

yliopistossa. Nama tutkimushankkeet ovat poikineet 

lisaksi pro gradu {oita useissa yliopistoissa, 

silli niiden kautta on kertynyt laaja nauhoitenu ja 

osin litteroitu ja analysoitu korpus amerikansuomalaisten 

puhetta molemmilla kielilla. 

Vaikka toinen hanke kuuluu suomen, toi€n 

englannin kielen tutkimuksen alaan, niilla on 

myos paljon yhteista. Kumpikin tarkastelee kielte 

siinolaisten elaman osana. Molemmissa on tutkit. 

tu paitsi kielta sjnansa myos kielenvaihtoa toisaalta 

puhetilanteen ilmiona, tojsaalta niin yksilon 

kuin siirtolaisyhteisdrrkin elamankaaren rakennetekijana. 

Siinolaiskielen tutkimuksen tekee ongelmalliseksi 

muunuiien runsaus. Tutkittiinpa amerikan' 

suomalaisten suomea taienglanlia, kumpikjn kie' 

li on otettava huomioon, eika pelkastdan yleiskieli 

vaan myos ne alueelliset ja sosiaaliset muneet, 

ioiden ympardimand puhuia on elinaikanaan asunut. 

Kieleen vaikuttavat my6s kovin monet sosi, 

aaliset ja psykologiset seikat: ika seka tutkinaes 

telmien kdsittelyn ielkeen esitellean amerikansiirtolaisuuna 

ja kohderyhman identiteettikysymyk' 

sia ja nykyisE elamantilannetta. Myos yleisizi siir' 

tolaisten sopeutumista ja kielenoppimista kuvaa 

via malleja esitellean melko laajastija koehenkildiden 

psykososiaalisia taustatekii6ita tarkastel, 

laan niiden vatossa. Mallit ovat sinansd mieienkiinloisia 

ja liidavet taustatekijoite loisiinsa, mutta 

niiden ja kielellisen aineiston yhteys jaii lopultakin 

melko loyhaksi. 

Tutkittavana on nelia koehenkiloryhmaa: eEkkeella 

olevia ensimmaisen polven siirtolaisia (N = 

21), toisen polven elakeikaisia (N = 1g),sekavastaavasti 

ty6eldmasse olevia ensimmaisen (N = 6) 

ia toisen (N = 4) siirtolaispolven edustajia. Osittain 

kyseessa on pitkituistutkimus: samoja koe 

henkildita on haastateltu kahdesti kolmen vuoden 

vdJein. 

Pielila kaUEa koehenkiloiden kielen arvioinnissa 

useita erityyppisia mittareita. Kielilaidon 

globaaliseen kuvaukseen on kefetly englanlia 

aidinkielenaan puhuvien opiskelijoiden nauhoitenujen 

nAytteiden perusteella anlamaa arvioin 

tia. Kuulijoiden tehtdvan;i oli ilmoittaa mielipiteensl 

kunkin puhenayneen sujuvuudesta, ymm?irret' 

tawydesta ja yleisvaikutelmasta. Tamantyyppinen 

mittari vastaa puhtaasti kielilieteellisia kriteerejla 

paremmin siirtolaisen todellisessa elamassa 

kohtaamaa kielitaidon arviointia. ja sen tulokset 

erottelivatkin puhujia sangen odotuksenmukai 

sa ena toista kielta opittaessa, sukupuoli, koulu sesti. 

lus, aiykktrys, verbaalinen lahjakkuus. luonteen, Eriytyneemmista mittareista useimmat liift ,nr'at 

piirteet, mahdollisuudet kielellisiin kontaKeihin, sanastoon. Pietila on iutkinut leksikaalista variaa- 

tarve tai pakko kaftaa kielta erilaisissa tilanteistiota, sanaston "tiheltt:i" eli sisaltosanojen ja 

sa, hafrastukset, perhesuhteet, muutol ja malkus- lunktiosanojen suhdetta, sanavalintojen yksilollitaminen 

ine. Tuskin kenenkaan amerikansuomasyytta ja harvinaisten sanojen kalton maiiraa. Li 

laisen idioleKi eli henkilokohtainen kieli on sa- saksi hen tarkastelee lauserakenteiden mutkik' 

manlainen kuin ionkun toisen. Tutkimus gn siten kuutta (ns. yksikkoanalyysi) seka kokonais, 

vaistamatta ainakin osaksi idiolektitulkimusta, mi- sanamaaraa, iota kattettiin koehenkiloiden puhe 

kai kay Pietilan vaitoskirlastakin epasuorasti ilmi, liaisuuden mittarina. Myos puhujien tekemat kie 

kun !4eisisU trendeistai poikkeavaa kielenkaFtde liopilliset ja sanastolliset virheet on analysoilu, sa- 

peruslellaan puhujan henlilolohtaisilla ominaimoin koodinvaihto ja eparointi ilmiot. 

suuksilla tai taustatekii6illa. 

K;),tetlt minarit on ensin esitelty luvussa 1.3., 

Paivi Pietilan vaitoskirja kasitelee pitken, muna niiden avulla aineistosta saatuja tuloksia 

puoleisen nimense mukaisesti - hwin monenlai- esitellean vasta luvussa 3.2. Ratkaisu on ta


vanomainen - opinnattteissa on tapana esitel- Sources for the Study 

la metodit tyon alkupuolella - mutta tyon lukijan 

kannalta olisi ollut mukavampi, jos ol Finnish Migration 

tutkimusmenetelma 

ja sen arviointi olisivat olleet aina sa- Edward W. Laine, Archival Sources for the 

massa yhteydessa kuin sen avulla saadut tulok- Study of Finnish Canadians. National Archives 

6et. N!'t menetelmien ja niiden sovelluksen ja tu ot Canada 1989, 104 p. 

losten valissd on ihan muuta asiaa siirtolaisuu, 

desta ja akkulturaaliomalleisia tms., joten toi, The National Archives of Canada in Oltawa has 

saalta lukija joutuu hakemaan menetelmiin liitty- embarked on a program for the publication of a 

vea asiaa kahdesta kohdasta ja toisaalta kirjoit- 

series of briefthematic guides, each ol which is in 

taia ioutuu toistamaan samoia asioita osin kah- tended to provide persons engaging in research 

teen kertaan. 

with a basic bibliographylor a specific theme and 

Vditoskirian monenlaiset ja monipuoliset mi! an introduction to the major relevant archival re 

tausmenetelmet ovat minusta kuitenkin etu. Kun sor.irces available at the National Archives. The 

koehenkiloiden madra on pieni, tulosten yleistet- 

thematic approach is intended to provide a rea 

lavWs kersii ia sattumc vailutlaa luloksiin usein sonablv accurate picture ol the source material 

niin, ettei tilastollisesti mefkitsevia eroja koehen available on a specified topic, enabling research 

kiloryhmien valille synny silloinkaan, kun tutkija workerstof ormulate iheir interests more precisely 

hoemaleriaaliaan suurempaan loLemusmad- before lhey begin lheir research. 

radnsa noiautuen arvelee eroia todellisuudessa One sefles ol guides wilhin this program is 

olevan. Mutta kun mittauslapoia on paljon, niiden being prepared by the Ethnic Archives, dealing 

yhteistuloksena saadaan pienehk0stdkin materi- with lhe sources relating to ethnocultural comaalista 

irti enemman todellisuutta vastaavia tulokmunities. Archlyal Sou rc es lor the Study ol Finnish 

sia. Mielenkilntoinen tulos on. ettd kvantitatiiviset Caoadians is the fifth publication in this series, 

leksikon hallinnan lahestymistavat eivat iuuri ero- guides to the sources for the study of Ukrainians, 

telleet tutkittavia ryhmia toisistaan, mutta sen si- Poles, and German language groups in Canada 

jaan ryhmien sisaiset erot olivat suuret (s. 219). being among those already available. Through the 

Kvalitatiiviset menetelmiit taas eronelivat ryhmia Finnish Canadian Archives Prograrn, initiated in 

paremmin toisistaan. 

1974, the National Archives acquires and pre- 

Toisaalta mittareiden moninaisuus ja lukuisal 

seryes tor fesearch use records ol national signil- 

taulukot tekevat vailoskirian kokonaisuudesta icance relaling to the Finnish Canadian commu- 

vaikeasti hahmotenavan. Tarkat tilastolliset tiedot nity. At lhe National Library of Canada, which is a 

ovat tietysti tutkimuksessa tarkeita, mutta esitys- separate government department housed in the 

tapa eiauta olennaisen sisallon lo!.tamisessa. On- same building as the National Archives of Canada, 

gelmaa on kiriallisen esiiyksen keinoin vaikea regearchers have access both to a variety of Fin 

valttaa, mutta graafiset esitykset tai muunlaiset nish-language newspapers, books and other pe, 

kwat auttaisivat asiaa. Niihin olisi voinut koota riodicals, and to other publications, in English and 

esimerkiksi muutamia samantapaisia tai saman- French, containjng information on Finnish Canadj 

suuntaisia tuloksia antaneita mittarelta yhteen, tai ans. 

silten olisivoinut verrata efilaisia tuloksia antanei- A number of excellent and comprehensive 

ta lahestymistapoia. 

guides have been compiled on the archive collec 

Kaiken kaikkiaan pienista osasista koostuu tions relating to Finnish migration to North Amer- 

kuitenkin kuva amerikansuomalaisten englannin ica. and lor the Finns in Canada. two ol lhe most 

kielen hallinnasta, joka kiinnoslanee siirtolaistul, importanl are Edward W. Laine s publicalions on 

kijoita. Muiden kielentutkijoiden kannalta vaitos- lhe malerials in the National Archives. The materikirjan 

parasta antia ljenevat (monipuolisten me, als relating to the Finns in the 

todien yhdistemisen lisaksi) ikaantymisen ja 

USA have been 

kie- lisled, for instance, in the resources catalog edited 

litaidon muutosten suhteen tarkastelu seka en- by William A. Hoglund, Michael G. Karni and Dirk 

simmeisen kielen kehitykseste esitenyjen vaitta- Hoerder. These guides all dealwith archives mate 

mien tarkastelu, kun kyseessa on puhujan toinen rial available in the countries concerned, and usu- 

kieli. 

ally comprise eilher a list ol the materials to be 

found in cenain specifled archives, or a descrip, 

Maisa Marlin 

tion of the sources available on specified topics.

The materials avai,able within Finland have 

been most thoroughly charted by Keijo Virtanen, 

in his article Sou.ces tor the Study ol Migrction in 

Finland. Like lhe other guides mentloned, this 

does not set out to catalog all the archival mate 

rials on migration in existence in Finland, but con' 

centrates on the collections held by the School of 

Hislory at the Universily ot Turku, by the Finnish 

Puljlic Record Otlrce. and by the valous p.ovin 

cidl record oFlices. ln conlunction wilh various re 

search projects, however, materials relating to migraljon 

have also been accumulaled by other uni' 

versities. research inst des, and private individuals. 

The compilation of a comprehensive survey 

of all the materials available, within Finland at 

least. is thus a lask still waiting to be carried out. 

The two guides by Edward W. Laine, A.chival 

Soutces lot the Study of Finnish Canadians and 

On the Archival Heritage of the Finnish Working 

Class Moventent: A Besearcher s Guide and ln- 

35 


ventory to the Finnish Otganization ol Canada 

Collection at the National Archives ol Canada, 

offer concise and thorough oveNiews of the Fin' 

nish-Canadian archive materials. The material in 

these collec(ions document both the social, cu/tural. 

economic and ooliticallife of individualsand 

organizations within the Finnish Canadian community, 

and also their participatign in lhe social, 

cullural, economic and polilical life ol the nation 

as a wnole. 

Finland should take note ol these guides to the 

archival resources in Nonh America, and sel 

about compiling similar guides forthe materials in 

Finland, relating not only to the Finnish migration 

to Nonh America, but also to Australia, Sweden, 

and othe. Dads of ih€ world- 

Maija-Liisa Kalhama

Siirtolaisuusinstituutin julkaisut/ 

Publications of the Institute of Migration 

Sarja A (suomeksi) - Serie A (in Finnish): Saria B (ruotsiksi) - Serie B (in Swedish): 

A 1: Koivukngas, Olavi: Suomalainen siirtolaisuus B l: Wid6n, Bill: Korpobor iAmerika. Abo 1975, 

Australiaan toisen maailmansodan jiilkeen. Kokko- 197 s. 

30 mk 

la 1975, 2 s. 

30 mk B 2: W€st€r, Holg€r: Innovalioner i befolkningsrirr' 

A 2: Virtaranta, P€rtti: Amerikansuomcn sanakirja. ligheten. En studie av spridningsforlopp i bclolk- 

(painossa) 

ningsriirlighcten utglende frln Pctalaxsockcn i Os' 

A 3: Kalhama, Nlaija-Liisa (toim.): Ulkosuomalarsuuskongressin 

27.-28.6.1975 esitelmat ja puhccn 

tcrbotten. Stockholm 1977, 221 s. 40 mk 

vuorot. Jlnr'askylen Kcse Jlnr'iiskylii Art Fcstival 

24.6. 3.7.1975. Turku 1975, 1M s. l0 mk 

A,li Koivukangas, Olavi; Narjus, Raimo; Sivula, Sakari 

(toim.): Muuttoliikesymposium 1975. Esitcl 

mat ja keskustclut. Ruissalon kongrossihotclli, Tur- Sarja C (englanniksi) - Serie C (in English): 

ku 2l].-21.11.19?5. Vaasa 1976, 186 s. 30 mk 

A 5r Jeykki, Eva; Kalhama, Maija-Liisa (toim.): C l:Kero, Reino: Migration from Finlarnd to Norlh 

USA:n 200-\!otisjuhlascminaari 1976, csitclm:it ja America in the Ycars bctween the Uni(ed Statcs 

tuntisuunn;telmat. Ruissalon kongressihotclli, Tur' Civil War and thc First World War. Vammala 197.1, 

ku 2.-3.6.1976. Vaasa 1977, 142 s. 30 mk 260 p. 30 mk 

A 6: Sundst6n, Taru: Amcrikansuomalainen lyovacn- C 2: Koivukangas, Olavi; Scandinavian Immigraliolr 

lcattcri ja na''lelmakirjallisuus mosina 1!t{)0 39. and Settlement in Australia bcforc World War IL 

(English Summary: Finnish-American Workers' Kokkola 197.1, 333 p. 30 mk 

Thcater and Dramalitcrature 1900 39). Vaasa C3: Karni,Nlichael G.; Kaups, trIdtti E.; Ollila,I)ou- 

1,)77, 103 s. 

glas J. (eds.): Thc Finnish Expcricncc in the We sl- 

A ?: I\tunter, Arja (toim.)r Ruotsi;n muuton ongclern Great Lakes Rcgron: Ncw PcrsDectives. Vxnrmal. 

Ruotsin siirtolaisuudcn scminaari 4.-5.5.19?8. lJJila1975,232p. 30 nlk 

Esilelmiil ja keskustclut. Vaasa 1979, 247 s. 35 mk C,l: Kostiainen, Auvo: The Forging of Finnish'Amcr- 

A 8: Koivukangas, Olavi; Lindstrdm, Kai; Narjus, ican Communism. 1911 1924. A Studv in Ethnic 

Raimo (toim.)i Muuttoliikes),mposium 1980. HG Radicalism. Turku l9?8,25 p. 30 nk 

tclli Rantasipi, Turku 19. 20.11.1980. Esitelmiit ja C 5: Virtanen, Keijo: Settlement or Rsturn: Finnisll 

koskustclut. Turku 1982,402 s. 50 mk Emigrants (1860 1930) in the lntsrnational Over- 

A 9: Korkiasaari. Jouni: Ruotsista Suomeen vuosrnit scas Relurn Migration Movcmcnt. Forssa 1979, 

1981H1 palanneet. Turku 1983,289 s. 50 mk 

,15 nlk 

A l0: Juntunen, Alpo: Suomalaistcn karkottamincn C 6: PiUi, Arjtr: Thc Finnish-languago Press in 

Sipcriaan autonomian aikana ja karkotctut Sipe- Canada, 1ql1-1939. A Sludy in thc Hislory of 

riassa. Helsinki 1983,210 s. 60 mk Elhnic Journalism. Turku 19i12,328 p. 50 mk 

A l1: Sdderling, Ismo: Maassamuutto ja muultovirrat C 7: Koivukangas, Olavi (ed.): Scandinavian Emigra' 

Vuosina 1977-78 kunnasla toisccn muultaneiden tion to Australia and Ncw Zealand Projcct. Pro' 

elinolosuhdetulkimus. Turku 1983,430 s. 60 mk cecdings ofa Slmposium Feb. 17 19, 1982, TurkLI, 

A 12: Jaakkola, luagdal€nai Ruotsinsuomlaisten et- Finland. Turku 19i13, 138 p. 50 mk 

ninen jiirjestiiyyminen. Turku 1983, 130 s. 50 mk C 8: Koivukangas, Olavi: Sea, Gold and Sugarcanc. 

A 13: Korkiasaari, Jouni: Paluuoppilaidcn sopcutu Atlraction Vcrsus Distance; Finns in Australia 

mincn. Turku 1985, 260 s- 60 mk 1851 1947. Turku 1986,.102 p. 

Al.l: Koivukangas, Olavi; Narjus, Raimo; Sdderling, 

nid.80 m*,/sid. 100 mk 

Ismo (toim.): Muuttoliikeslmposium 1985. Turku, C 9: Karni, lUichael (;.j Koivukangas, Olavi; t aine, 

18. 20.11.1985. Esitelmiil, tyiiryhmaaluslukset ja Edward w' (eds.): Proceedings of FinnForum'81 

raportit. Turku 1986,320 s. E0 mk 

5.-8. Scptember 198,{. Turku 19i{1, 528 p. 100 mk.

Erikoisjulkaisul (eri kielilli)/ 

Special Publicalions (in various languages): 

Niitemaa,Vilho; Saukkonen, Jussi; Aaltio, Tauri; 

Koivulangas. Olavi (eds.): Old Fricnds - Strong 

Ties. thc Finnish Contribution to thc Gro*rh ofthc 

USA. USA:n 200-wotisjuhlajulkaisu. Valsa 19?6, 

lJe n. 

50 ]nk 

Koivukangas, Olavi; Toivonen, Simo: Suomen sllrtolaisuudcn 

ja maassamuulon bibliografi a. A Bibliography 

on Finnish Emigration and Intcrnal lv{igration. 

Turku 1978,2 s. nid. 50 mlr,/sid. 70 mk 

Koirulangas, Olavi (redJroiD.): Ulvandringen frAn 

Finland till Sverige gcnom tiderna. Siirlolaisuus 

Suomosta Ruotsiin lautta a;kojcn. 2. painos, Tur 

t u 1t8 L, 100 s. 

30 rnk 

Kalhama, Ilaija-Liisr (toimJred.): Suomalaisct 

Jjimcrcn nnnoilh Finncnc lcd Nordishavc(s 

slrcndcr. Kvecniscminaari 9. 10.6.1930 Roranicnrellii. 

Kvcncscnrinarcl 9. 10.6.198{).Turku 

19{12, 135 s. 

5(l nk 

Koivuk.angas, Olavi: Dclawarc 350, Amcrika nsiirtolaisuudcn 

alku. Amcrikacmigrilionens borjan. 

Thc Beginning of Finnish MiElralion ltr tbc New 

U/orld. Turku 198*,8{ s. 70 rDk 

Rogdanom, Ono; Sddcrling, Ismo: "Minulla on niin 

ikevi...". "Jag har sl lcdsamt...". "l fccl such a longing..'- 

Antcrikansuomalaisten pos(ikortticn 

nif tel!julka;su. Finnish'American Poslcards Exhibition 

Catalog. TLlrku I{)&8, i:li s. 90 mk 

Korkiasaari, Jouni: Suomalaisot nraailmalla. Suonr, 

n riirt,'l,i.Lrus j: ull',su.'m.rl.r,.r t unli.Jjoi.til 

lahrin paivein. Turku l9iJ9, l(J1 s. 100 ftk 

Monistesarja - A Serie for Minor Reports: 

No I - 19E3, Arja Ntunter Muutk)liikc ja viiht',!'}fs 

Liintisellii Uudellamaalla. Turku 1983,65 s.l0 mk 

No 2 - 198{: Siirtolaisuudcn ja m:nssamouton turl(i 

mus. Suomcn muultoliikkciden pedpiirteot sek:i 

selvitys tulkimustilinteest:: ja -tarpcesla. Turku 

1984, 101 s. 20 nrl 

No 3 - l9E5: Muuttoliikkeitii koskora rutk;nusooliittinen 

ohlelna. Turku -t985,2J s. 20 mk 

No 4 - 19E5, Matfi Simpanrn: Turun liihtdmuuttG 

lulkimus. Tutusla wonna 198,1 muualle Suomcen 

muuttancct. Turku 1985, 1ll8 s. 25 mk 

No 5 - 19E7, Edward W. Laine: On thc Archival 

Hcritage of the Finnish Canadian Working- 

Class Movemcnt: A Rcscarcher's Guidc and Invcntory 

Io thc Finni.sh Organization o[ Canada 

Collcclion i1t the National Archives ol Canada. 

Turku 1987.155 p 

40 rDk 

No 6- 1990,T{isto tlujanen; Kimmo Koir:rncn: SiiF 

IolJi\uu5 \u,,mrlJi.i:.u .:rnom.rl,h.lrsrr rlorinr 

1880-1939jn 1915 19E4. Turku 1r0, f00 s. 

50 mk 

No 7 - 1990, Nlerja PiIMraDta; lllalti Sirnpanen: Pa' 

luumuutlohalukkuus Turun seudulla. Turku 1qJo, 

101 \. 

50 nrk 

Siirtohisuus-]\tigration'aikakauslch(i. llmestly 

nelji kcrtaa \uodcssa./Ouirtcrly. 

1. L l99I > 10 tkl|sk,

Tietoa suomalaisesta siirtolaisuudesta... 

Olavi Koirukangas 

Delaware 350. Amerikansiirtolaisuuden alku. Amerika-emigrationens 

brlrjan, The Beginning of Finnish Migration to the New World. Turku 

1988,84p. 

70 mk 

Orvo Bogdanoff, Ismo Sdderling 

"Minulla on niin ikiivii.,.". 'Tag har s{ ledsamt.,.". "I feel such a longing... 

". Amerikansuornalaisten postikorttien neyttelyjulkaisu. Amerikafinliindamas 

postkortsutstiillningskatalog. Finnish-American Postcards 

Exhibition Catalog. Turku 1988, 128 p. 9) mk 

Jouni Korkiasaari 

Suomalaiset maailmalla. Suomen siirtolaisuus ja ulkosuomalaiset entisajoista 

tiihiin piiiviiiin. Turku 1989, 161 s. 100 mk 

Taisto Hujanen, Kimmo Koiranen 

Siirtolaisuus suomalaisissa sanomalehdissiivuosina 1880-1939 ja 7945- 

1984. Siirtolaisuusinstituutti, tu&imukia nro 6. Turku 1990, 200 s. 

50 lEk 

Merja Pitkeranta, Matti Sirnpanen 

Paluumuuttohalutkuus Turun seudulla. Siirtolaisuusinstituutti, tutkimukia 

nro 7. Turku 1990. 101 s. so mk 

SiirtolaisuusinstituuttV 

Institute of Migration 

Piispankatu 3 

20500 Turku, Finland

1990 - 4 - Siirtolaisuusinstituutti

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?