Wilfried Prewo - Deutsch-Finnische Handelskammer

1 2012 

design – mehr als schöner Schein 

design – enemmän kuin estetiikkaa 

Magazin der deutsch-Finnischen handelskaMMer 

saksalais-suoMalaisen kauppakaMarin jäsenlehti

Neue Mitglieder Uudet jäsenet 

Wir heißen folgende Unternehmen als neue Mitglieder in der Deutsch-Finnischen Handelskammer willkommen. 

Toivotamme seuraavat yritykset uusinä jäseninä tervetulleiksi Kauppakamariimme. 

Deutschland Saksa 

A.I.B GmbH Anlagen & 

Industrieservice, Recklinghausen 

Arbeitnehmerüberlassung 

– työntekijöiden välittäminen 

www.aibgmbh.com 

Bucher Hydraulics GmbH, Klettgau 

Maschinenbau – koneiden 

ja laitteiden valmistus 

www.bucherhydraulics.com 

DELTA Ingenieur GmbH, Düsseldorf 

Personalmanagement 

– henkilöstöhallinto 

www.deltagruppe.com 

Suomi Finnland 

Easy Led Oy, Salo 

Herstellung von LED-Lampen 

– Led-valaisimien valmistus 

www.led1.fi 

Helpten Oy, Espoo 

Fahrdatendienst – ajotietopalvelut 

www.helpten.com 

Insinööritoimisto ECOBIO Oy, 

Helsinki 

Unternehmensberatung im 

Bereich nachhaltige Entwicklung 

– kestävän kehityksen konsultointi 

www.ecobio.fi 

Dipl. Ing. Thomas Bauer 

Planungskoordinierung-Bauleitung- 

Bauberatung, Altenberg 

Bau, Industriebau 

– teollisuusrakentaminen 

Industriemontagen 

Schillert GmbH, Essen 

Industriemontagen 

– teollisuuden asentaminen 

www.industriemontagen-schillert.de 

Mundus Nicole Saari Ky, Klaukkala 

Sprach-, Kultur- und Integrationsservices 

– kieli-, kulttuuri- ja kotouttamispalvelut 

www.mundus.fi 

Prowear Oy, Luvia 

Großhandel, Import, Export von 

Arbeitskleidung – työvaatteiden 

maahantuonti, myynti, vienti 

www.prowear.fi 

Renos Oy, Piispanristi 

Material für Wasserversorgung 

– vesihuollon materiaalikauppa 

www.renos.fi 

Andere Länder Muut maat 

Grupa Animpol Sp. z o.o. Sp. k., 

GORZÓW WLKP, Polen/Puola 

Zucht und Verarbeitung von Gänsen 

– hanhien kasvatus ja jalostus 

www.animpol.pl 

KOX GmbH, Weinstadt 

Versandhandel – verkkokauppa 

www.kox.eu 

Regalmontageservice Berger, Weimar 

Montage – asennustyöt 

THP Technische Holzprodukte 

Handels GmbH, Neumarkt 

Holzhandel -– puukauppa 

www.thp-neumarkt.de 

Salccu Oy, Vantaa 

Verkauf von Werbegeschenken 

– mainos- ja liikelahjojen myynti 

www.salccu.fi 

Vaadin Oy, Turku 

ICT-Services – ICT-palvelut 

www.vaadin.fi 

Vivago Oy, Helsinki 

Gesundheitstechnik – terveysteknologia 

www.vivago.fi 

Yrityssalo Oy, Salo 

Unternehmensberatung – yrityspalvelut 

www.yrityssalo.fi 

1 2012

Definitiv 

offenes Design 

Liebe Leserinnen und Leser, 

der letzte Text ist abgesegnet, das Titelbild gewählt – geschafft! 

Mein erstes DFHK-Magazin als verantwortlicher Redakteur ist 

fertig und präsentiert sich in einem neuen Gewand unter einem 

neuen Titel: definitiv. „Deutsch-Finnischer Handel“, das Sie zwei 

Jahrzehnte begleitete, ist damit in den Ruhestand gegangen, so 

wie auch mein Vorgänger Bernd Fischer. 

Der personelle Wechsel fällt zufällig auf ein Jahr, das ganz 

im Zeichen des Designs steht. Helsinki als Welt-Designhauptstadt 

2012 steht im Schein der Weltöffentlichkeit. Die Stadt, die 

in diesem Jahr ihr 200-jähriges Hauptstadtjubiläum feiert, hat 

sich auf die Fahnen geschrieben, offen zu sein und Design in 

den Alltag der Bürger zu integrieren. Design verstanden als Gestaltung 

und Planung, sowohl von Gegenständen als auch von 

Dienstleistungen. Offenheit in dem Sinne, dass die Bürger mitgestalten 

sollen. Diese Ziele gelten auch für die Deutsch-Finnische 

Handelskammer mit Blick auf ihre Arbeit und ihre Mitglieder. 

In den vergangenen Jahren und Jahrzehnten haben wir stets 

versucht, Ihnen eine große Bandbreite an interessanten Informationen 

aus Deutschland und Finnland zu bieten. Davon gibt es 

reichlich. Im Lauf der Zeit ist das Kammermagazin daher immer 

umfangreicher geworden. 

Doch verändern sich Leseverhalten und die Form der Informationsbeschaffung 

und –vermittlung kontinuierlich. Deshalb wird 

sich auch künftig das Magazin optisch und inhaltlich weiterentwickeln, 

um seinem originären Zweck und Ziel zu dienen: Mitglieder 

und Partner wie auch die Öffentlichkeit über die DFHK 

und die deutsch-finnischen Wirtschaftsbeziehungen zu informieren. 

Wir sind dabei offen für neue Ideen und Vorschläge – gestalten 

Sie also mit und nehmen Sie Kontakt mit uns auf! 

christian Busse 

LEITER ÖFFENTLICHKEITSARBEIT 

1 2012 

Definitiv – ehdottoman 

avointa designia 

Hyvät lukijamme, 

viimeinen teksti on hyväksytty ja kansikuva valittu – tehtävä 

täytetty! Ensimmäinen Kauppakamarin jäsenlehti vastuullisena 

päätoimittajana on valmis ja ilmestyy uudessa asussa 

uudella nimellä ”definitiv”. ”Deutsch-Finnischer Handel”, joka 

saatteli kahden vuosikymmenen ajan teitä lukijoinamme, on 

siirtynyt eläkkeelle, kuten edeltäjänikin Bernd Fischer. 

Henkilövaihdos osuus sattumalta designvuoteen. Helsinki 

maailman designpääkaupunkina vuonna 2012 on maailman 

valokeilassa. Kaupunki, joka tänä vuonna viettää 

200-vuotista taivaltaan pääkaupunkina, on julistanut olevansa 

avoin ja integroivansa designin asukkaidensa arkipäivään. 

Design on ymmärrettävä sekä esineiden että palvelujen 

muotoiluna ja suunnitteluna. Avoimuus merkitsee taas 

sitä, että asukkaat voivat osallistuva itse suunnitteluun. Nämä 

tavoitteet sopivat myös Saksalais-Suomalaiseen Kauppakamariin 

sen muokatessa palvelujaan jäsenten tarpeisiin. 

Viime vuosina ja vuosikymmeninä olemme aina pyrkineet 

välittämään jäsenillemme monipuolista kiinnostavaa tietoa 

Saksasta ja Suomesta. Sitä on tarjolla riittävästi. Ajan myötä 

jäsenlehdestämme on tullut entistä laajempi. 

Lukutottumukset, tiedonhankintatapa ja tiedonvälitys muuttuvat 

kuitenkin jatkuvasti. Siksi lehti kehittyy edelleen myös 

tulevaisuudessa sekä ulkoasultaan että sisällöllisesti, jotta se 

kykenisi palvelemaan varsinaista tarkoitustaan: antaa tietoa 

jäsenille, liikekumppaneille ja julkiselle elämälle Saksalais- 

Suomalaisesta Kauppakamarista ja Saksan ja Suomen välisistä 

liikesuhteista. Olemme tässä avoimia uusille ideoille 

ja ehdotuksille – olkaa mukana kehittämässä sitä ja ottakaa 

yhteyttä! 

christian Busse 

VIESTINTäJOHTAJA 

Vorwort Esipuhe

Terminkalender Tapahtumakalenteri 

Prüfung Wirtschaftsdeutsch 12.5.2012 Liikesaksan 

in Helsinki kirjallinen koe 

DFHK-Jahrestagung 14.5.2012 Saksalais-Suomalaisen 

in Helsinki Kauppakamarin 

vuosikokous Helsingissä 

Europatag München 16.5.2012 Eurooppapäivä 

Münchenissä 

Oktoberfest in Helsinki 13.9.2012 Oktoberfest Helsingissä 

Finnish German 7.11.2012 Finnish German 

Energy Day Energy Day 

deutsch-Finnische handelskammer 

saksalais-suomalainen kauppakamari 

Mikonkatu 25 Postfach/ PL 83 FI-00101 Helsinki 

Tel./Puh. +358 9 612 2120, Fax/Faksi +358 9 642 859 

info@dfhk.fi, www.dfhk.fi 

präsident hallituksen puheenjohtaja 

Hans Sohlström 

geschäftsführer toimitusjohtaja 

Manfred Dransfeld 

redaktion toimitus 

Christian Busse, Riitta Ahlqvist, Anja Kontturi, Mariaana Rainerla-Pulli 

redaktionsschluss ilmestymispäivä 

30. März /maaliskuuta 2012 

anzeigen–Verwaltung ilmoitusmyynti elina annala 

Tel./Puh. +358 9 6122 1233, elina.annala@dfhk.fi 

layout Adverbi 

druck painopaikka Hannun Tasapaino Oy 

Gedruckt auf umweltfreundlichem. 

Painettu ympäristö- ystävälliselle paperille. 

Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss 

ISSN 1236–360X 

Das Magazin erscheint viermal jährlich. 

Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder. 

Nachdruck nur mit Quellenangabe. 

Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä 

kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta. 

Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava. 

auflage Painos 2000 

PREMIuM PARTNER 

Herausgeber Julkaisija Hauptseite Kansikuva 

Im Rahmen des Projektes Sauna Finlandia 

entsteht im Helsinkier Stadtteil Hernesaari eine 

Saunalandschaft mit Wellbeing-Zentrum und 

Bademöglichkeiten. Damit will die Stadt Helsinki 

insbesondere das Freizeitangebot für Touristen 

vergrößern und die finnische Saunakultur vermarkten. 

Sauna Finlandia –projektin myötä Helsingin 

Hernesaareen saunavalikoimaa rikastutetaan 

hyvinvointikeskuksella ja kylpyläpalveluilla. 

Näin Helsingin kaupunki haluaa lisätä matkailijoille 

erityisesti vapaa-ajan tarjontaa ja markkinoida 

samalla suomalaista saunakulttuuria. 

© avanto architects 

1 2012

Neue Mitglieder 

DFHK intern 

Frühstücksseminar „Kann der Euro überleben?” 

Einleuchtendes Design: artek 

Elektrifizierendes Design: Ensto 

Offenes Helsinki ist Welt-Designhauptstadt 2012 

Wirtschaftsnachrichten 

Finnische Wirtschaft wächst 2011 um 2,9 % 

Deutsch-finnischer Handel legt um ein Zehntel zu 

Deutschland auch 2011 zweitwichtigster 

Handelspartner Finnlands 

Seetransporte steigen 2011 um 5,6 % 

Finnlands Werften ziehen wieder Aufträge an Land 

PromoFood & Genussgipfel 

Stellgengesuche bei jobXchange 

Geschäftsvermittlungen 

DFHK intern 

Frühstücksseminar „Kann der Euro überleben?” 

Offenes Helsinki ist Welt-Designhauptstadt 2012 

Stromlinienförmige Ladestationen als Stadtmöbel 

artek-Produkte sind Zukunftsinvestitionen 

Wirtschaftsnachrichten 

Globaler Erfolg durch Unternehmertum und Arbeit 

Licht und Schatten über Deutschlands Häfen 

Deutsche Exporte durchbrechen die 1-Billion-Euro-Grenze 

Deutscher Tourismus 

Messeneuigkeiten 

1 2012 

DEuTSCHE SEITEN SAKSANKIELISET SIVuT 

2 

6 

7 

8 

10 

12 

13 

16 

17 

18 

19 

20 

22 

23 

24 

Inhalt Sisältö 

Uudet jäsenet 

Kauppakamarin uutiset 

Aamiaisseminaari “Selviääkö euro hengissä?” 

Valaisevaa designia: artek 

Sähköistä designia: Ensto 

Avoin Helsinki – vuoden 2012 designpääkaupunki 

Talousuutiset 

Suomen talous kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2011 

Saksan ja Suomen välinen kauppa lisääntyi kymmenyksen 

Saksa 2011 edelleen Suomen toiseksi 

suurin kauppakumppani 

Merikuljetukset lisääntyivät 5,6 prosenttia vuonna 2011 

Suomen telakat saamassa taas uusia tilauksia 

PromoFood & Genussgipfel-kontaktipörssi 

jobXchange-työnhakijat Kauppakamarin rekisterissä 

Liikeyhteydet 

FINNISCHE SEITEN SuOMENKIELISET SIVuT 

26 

27 

28 

29 

30 

31 

34 

36 

38 

39 

39 

Kauppakamari 

Aamiaisseminaari “Selviääkö euro hengissä?” 

Avoin Helsinki – vuoden 2012 designpääkaupunki 

Linjakas latausasema kadunvierikalusteena 

artek-tuote on investointia tulevaisuuteen 

Talousuutiset 

Saksa globaalivoittaja yrittäjyydellä ja työllä 

Aurinkoa ja pilvisäätä Saksan satamien yllä 

Saksan vienti mursi 1000 miljardin euron rajan 

Saksan matkailu 

Messu-uutisia

6 

3. Finnish-German Energy Day 

wirft seine Schatten voraus 

Die DFHK hat mit den Vorbereitungen für den 3. Finnish-German Energy 

Day begonnen, der am 7. November 2012 in Helsinki stattfinden wird. 

Aus diesem Anlass versammelte sich am 2. März 2012 ein von der Kammer 

einberufenes Advisory Board. Dieser Beirat, der sich aus 14 Spitzenvertretern 

der finnischen Energiewirtschaft zusammensetzt, erarbeitet ein 

Konzept für die Inhalte dieses Forums. Wie in den Vorjahren werden auch 

in diesem Jahr internationale, deutsche und finnische Experten auf aktuelle 

Entwicklungen und Zukunftsfragen im Energiesektor eingehen und ihre 

Sichtweise bzw. Lösungen präsentieren. Das große Interesse an diesem 

Thema belegt der Erfolg des 2. Finnish-German Energy Days. 150 Entscheider 

der Branche hatten daran teilgenommen. Produziert und koordiniert 

wird der Energietag erneut von Päivi Graefe (Tel. +358 9 6122 1244, 

E-Mail: paivi.graefe@dfhk.fi). www.energyday.fi 

Reibungsloser Wechsel der DZT- 

Vertretung auf der „Matka 2012“ 

Deutschland hat sich auf Nordeuropas größter Reisemesse „Matka 2012“ 

den über 70 000 Besuchern vielseitig präsentiert. Neben Berlin, Brandenburg 

und Mecklenburg-Vorpommern stellten sich auch Vantaas Partnerstadt 

Rastatt und der Schwarzwald vor. Seinen Einstand gab Augsburg. Themenschwerpunkte 

waren neben Kultur und Geschäftsreisen auch Wein und 

Deutschlands erholsame Natur. Die Federführung des deutschen Gemeinschaftsstandes 

lag bei der Deutschen Zentrale für Tourismus (DTZ), die in 

Finnland seit Jahresbeginn wieder von der Deutsch-Finnischen Handelskammer 

vertreten wird. Die DFHK kann dabei auf die Erfahrungen der Jahre 

1990–2009 zurückgreifen, in denen sie die DZT in Finnland vertreten hatte. 

Bundesverdienstkreuz 

für Hagen Henrÿ 

Dr. Hagen Henrÿ, früherer Vorsitzender des Trägervereins der Deutschen 

Schule Helsinki, ist von Bundespräsident Christian Wulff mit dem Bundesverdienstkreuz 

am Bande ausgezeichnet worden. Damit wurden seine Verdienste 

um die finnisch-deutschen Beziehungen gewürdigt. Die Auszeichnung 

wurde ihm am 3. Februar in einer Feierstunde von Botschafter Dr. 

Thomas Götz in Helsinki verliehen. Unter Henrÿs Vorsitz konnte 1995 die 

rechtliche und die finanzielle Stellung der Deutschen Schule im finnischen 

Schulsystem dauerhaft verankert werden. Als Jurist der DFHK leitete er den 

Verein der deutschsprachigen Juristen in Finnland. 

DFHK intern Kauppakamari 

Oktoberfest der DFHK am 13. 

September 2012 in Helsinki 

Nach dem Erfolg im vergangenen Herbst organisiert die 

Deutsch-Finnische Handelskammer in diesem Jahr ihr 2. Oktoberfest. 

Lockere Atmosphäre, original bayerische Musik und Spezialitäten 

stehen im Mittelpunkt der Veranstaltung. Sowohl für finnische 

als auch für deutsche Unternehmen bietet sich dabei die Gelegenheit, 

einen Firmentisch zu reservieren. Das Sponsorenpaket umfasst 

acht Plätze sowie Bier, Wein, Softdrinks und bayerische Spezialitäten. 

Darüber hinaus werden die Sponsoren 

auf der DFHK-Homepage und 

während der Veranstaltung sichtund 

hörbar präsentiert. 

Weitere Informationen über 

die nur begrenzt verfügbaren 

Tische erteilt 

Frau Päivi Graefe, 

Tel. +358 9 6122 1244, 

E-Mail: paivi.graefe@dfhk.fi. 

DFHK-Jahrestagung am 

14. Mai in Helsinki 

Die Jahrestagung der Deutsch-Finnischen Handelskammer findet 

am Montag, den 14. Mai 2012, in Helsinki statt. Veranstaltungsort 

sind die Konferenzräume des Hotels Hilton Strand im Stadtteil Hakaniemi. 

Festredner ist der renommierte Wirtschaftswissenschaftler 

Prof. Dr. Michael Hüther, der seit 2004 das Institut der deutschen 

Wirtschaft (IW) in Köln leitet. Der frühere Generalsekretär im Sachverständigenrat 

zur Begutachtung der gesamtwirtschaftlichen Entwicklung 

wird in seinem Vortrag aktuelle Wirtschaftsentwicklungen 

kritisch unter die Lupe nehmen. 

Beim Tagungsablauf gibt es in diesem Jahr eine kleine änderung. 

Laut vorläufigem Programm beginnt die Tagung um 8.30 Uhr 

mit der satzungsmäßigen Mitgliederversammlung. Daran schließt 

sich um 9.30 Uhr die öffentliche Sitzung des DFHK-Verkehrsausschusses 

an. Die Referenten Heinrich Beckmann, Geschäftsführer 

der Lübecker Hafen-Gesellschaft mbh, und der 

Geschäftsführer des finnischen Hafenverbandes, 

Markku Mylly, werden die 

logistischen Herausforderungen im 

Ostseeraum beleuchten und näher 

auf die Transeuropäischen Netzwerke 

(TEN) eingehen. Um 11.00 

Uhr folgt der ebenfalls öffentliche 

Festvortrag. Nach dem 

gemeinsamen Mittagessen 

wird die Jahrestagung 

mit einem Empfang 

in der 

Deutschen 

Botschaft 

ausklingen. 

1 2012

DFHK-Präsident Hans Sohlström provozierte: Mehr Geld drucken, um aus der Krise zu kommen! 

Frühstücksseminar der DFHK und Sampo Bank 

Kann der Euro überleben? 

In einer Gemeinschaftsveranstaltung 

der DFHK mit der Sampo Bank analysierte 

Dr. Wilfried Prewo, Hauptgeschäftsführer 

der IHK Hannover, die 

Gründe für die Eurokrise. Darüber hinaus 

präsentierte der angesehene Konjunkturexperte, 

der regelmäßig im „Wall 

Street Journal“ publiziert, den rund 70 

Zuhörern Lösungsvorschläge. 

„Kann der Euro überleben? – Ja. Wird 

der Euro überleben? – Das wissen wir 

nicht.“ Mit diesen Worten eröffnete Dr. 

Wilfried Prewo seinen etwa halbstündigen 

Vortrag. Sicher sei jedoch, dass die 

Voraussetzungen für einen reibungslos 

funktionierenden Währungsraum eine 

hohe Lohnflexibilität und hohe Arbeitnehmermobilität 

zwischen den Mitgliedsländern 

dieses Raumes seien. 

Im Gegensatz zu den USA gebe es 

diese Voraussetzungen nicht in der EU, 

dem stünden unter anderem Sprachbarrieren 

und starke Gewerkschaften entgegen. 

1 2012 

Mit einer einheitlichen Steuerpolitik, 

gleichen Investitionsanreizen und Arbeitsrechtsregelungen 

bestehe jedoch die 

Möglichkeit dieses Defizit zu kompensieren. 

Eine derartige „symmetrische Wirtschaftspolitik“ 

in Europa, die wachstumsorientiert 

ist, führe langfristig aus 

der Krise. Die Maastricht-Kriterien, die 

nur das jährliche Haushaltsdefizit von 

maximal 3 % des BIP vorschreiben bzw. 

die staatliche Maximalverschuldung von 

60 % des BIP, seien hingegen völlig unzureichend. 

Und wenn sogar der „Polizist 

Deutschland“ dagegen verstoße, so wie 

2003 geschehen, warum sollten es dann 

nicht auch andere Länder tun dürfen, 

hinterfragte Prewo. 

Speziell mit Blick auf den Patienten 

Griechenland sieht er Handlungsbedarf 

beim Good Governance, hier insbesondere 

bei der Korruptionsbekämpfung. Eine 

strikte Haushaltskonsolidierung, Privatisierungsmaßnahmen, 

Steueranreize, 

drastische Lohn- und Rentenkürzungen 

und möglicherweise die temporäre Aufgabe 

der griechischen Fiskalsouveränität 

seien erforderlich, um Griechenland wieder 

auf die Beine zu helfen. 

Demgegenüber beschreibt er die 

wirtschaftliche Lage Finnlands als sehr 

gut. Allerdings hätten die Finnen dasselbe 

Problem wie die Deutschen. Beide 

Länder würden nur Probleme sehen, 

obwohl das Glas zu 80 % voll sei. Dabei 

habe das Land erstaunliches geleistet. Er 

forderte die Finnen auf, 20 Jahre zurückzudenken, 

als das Land seine schwerste 

Wirtschaftskrise durchgemacht hatte. 

Nach zehn Jahren Erfahrung mit 

dem Euro zieht der Hauptgeschäftsführer 

der IHK Hannover unterm Strich 

eine positive Bilanz. Die europäische 

Gemeinschaftswährung habe allen Mitgliedern 

viele Vorteile gebracht, das Problem 

seien aber die strukturellen Defizite. 

n 

DFHK intern Kauppakamari 

7

8 

Die ’Bright White 1’ ist Arteks erste Tischleuchte, die für Lichttherapie zertifiziert ist. 

Einleuchtendes Design 

Artek – mit weitsichtigen 

Konzepten zum Markterfolg 

Die Verbreitung „progressiver Wohnkultur“ schrieben sich Alvar Aalto und seine Frau Aino zusammen mit Maire 

Gullichsen und Nils-Gustav Hahl auf die Fahnen, als sie 1935 in Helsinki die Möbelfirma Artek gründeten. Mittels art 

& tech, Kunst und Technologie, machten sich die vier jungen Finnen dann daran, die Inneneinrichtungsszene gründlich 

aufzumöbeln. Sie schufen funktionale, zeitlose Möbel und Leuchten, die auch im 21. Jahrhundert noch modern und 

international gefragt sind. Jetzt setzt eine neue Designergeneration dieses Erbe fort. 

Der Erfolg und das klassische Möbel- 

Produktportfolio von Artek beruhen 

im Wesentlichen auf Holz. Auf 

hellem finnischem Birkenholz, um genau 

zu sein. Daran hat sich auch 77 Jahre nach 

der Firmengründung genauso wenig geändert 

wie das Aussehen von Alvar Aaltos 

Möbelklassikern. 

„Es gibt nicht viele Unternehmen, die 

über so einen langen Zeitraum ein- und 

Design Design 

dasselbe Produkt herstellen. Wer sich so 

ein Produkt kauft, der investiert nicht 

nur über 50 Jahre in die Zukunft, sondern 

profitiert auch von einer Wertsteigerung 

des Kaufgegenstandes“, sagt Arteks Design 

Direktor Ville Kokkonen. Er ist seit 

2009 Chefdesigner bei Artek und auf der 

Suche nach dem Zeitgeist der Zukunft. 

„Wir wollen keinen Trends folgen, 

sondern Neues entwickeln. ‚Trend‘ ist 

kein so schönes Wort, denn Trends gegen 

vorbei. Wie zielen auf Zeitlosigkeit“, 

sagt Kokkonen. In diesem weitsichtigen 

Konzept spiegeln sich die drei Säulen der 

Produktentwicklungsstrategie des Unternehmens 

und seiner Gründer wider: 

Ethik, Ästhetik und Ökologie. Darüber 

hinaus könne sich das Unternehmen es aus 

Kostengründen nicht leisten, schnelllebige 

Güter zu produzieren. 

1 2012

Nachhaltige Materialexperimente 

Bei der Produktentwicklung im Artek Designstudio 

stellt das dreiköpfige Designerteam 

existierende Lösungen für nachhaltiges 

Design in Frage. In Zusammenarbeit 

mit dem japanischen Architekten Shigeru 

Ban, einem Vorreiter in der ökologischen 

Architektur, entstand so z.B. vor drei Jahren 

ein Möbelsortiment, das verschiedenartig 

zusammengebaut werden kann. Die 

Einheit ist aus dem Holz-Kunststoff-Verbundmaterial 

UPM ProFi gefertigt. Aus 

demselben Material war zuvor der Artek- 

Pavillon für die Triennale in Mailand entstanden. 

Er wurde in Helsinki und der Design 

wiedererrichtet und schließlich 2008 

in New York im Rahmen der Auktion zum 

Thema „Bedeutendes Design des 21. Jahrhunderts“ 

versteigert. 

Kontinuierliche 

Portfolio-Erweiterung 

Ähnliche Erfolge erhofft sich Ville Kokkonen 

von seiner Leuchtenkollektion 

„White“. Die dazu gehörenden fünf Modelle 

sind das Ergebnis einer Studie zum Einsatz 

von Licht im Wohn- und Arbeitsbereich 

sowie im öffentlichen Raum. Die gewonnenen 

Erkenntnisse über die Wirkung 

von Licht und Dunkelheit sind in die Gestaltung 

der Lampen eingeflossen. So entstand 

die schneeweiße Tischleuchte „Bright 

White 1“, eine zertifizierte Tageslichttherapieleuchte. 

„Als wir uns unser Leuchten-Portfolio 

anschauten, bemerkten wir, dass der Großteil 

von ihnen aus den 40er, 50er Jahren 

stammt. Sie waren um die Glühbirne herum 

EINRICHTuNGSHäuSER IN FINNLAND Umsatz 2010, Mio. € Nettoergebnis 2010, Mio. € 

212,5 

Ikea 

14,2 

1 2012 

148,2 

Indoor 

Group 

2,4 

122 

–3 

Masku 

Kalustetalo Konzern 

geplant worden und erfüllen einen dekorativen 

Zweck. Wir setzten uns als Ziel, eine 

Leuchte zu entwickeln, die Räume besser 

ausleuchtet und positive Effekte auf die Gesundheit 

hat. Darum haben wir die Tischleuchte 

als Tageslichttherapieleuchte zertifizieren 

lassen“, erzählt der Chefdesigner. 

Zukunftsmarkt Gesundheit 

Der Einsatz des weißen dimmbaren Leuchtkörpers 

aus Birkenholz und Plexiglas hat 

bei den Designern positive Gesundheitseffekte 

ausgelöst. Die Müdigkeit in der 

dunklen Jahreszeit nahm ab, genauso wie 

der Kaffee- und Schokoladenkonsum der 

Kreativen. Die Verbesserung der Lebensverhältnisse 

in der Zukunft spiele für ihn 

eine große Rolle, sagt Kokkonen, das wolle 

Artek vorantreiben. Besonders das psychische 

Wohlbefinden interessiere ihn und 

er sei besorgt über die vielen Jugendlichen, 

die unter Depressionen litten. Bei der Gestaltung 

der öffentlichen Räume, von Cafés 

und Restaurants beispielsweise, könne man 

ansetzen und sie anwenderfreundlicher gestalten. 

In dieser Aussage spiegelt sich die 

Grundphilosophie der Artek-Gründer wider, 

die seinerzeit moderne Ideen und Ansätze 

für alltägliche Raumkonzepte, Architektur, 

Stadtplanung und Design entwickelten. 

Internationalisierung 

als Wachstumsstrategie 

Artek hat seine Wurzeln und seinen Hauptsitz 

in Finnland, gehört aber mittlerweile 

der schwedischen Investmentfirma Proventus. 

In Schweden, den USA und Tokio ist 

76,1 

2,3 

50,7 

–7 

38,1 

Artek seit einigen Jahren mit einer Tochterfirma 

vertreten. In diesem Frühjahr 

wird ein Büro in Berlin eröffnet, für das 

ab 2013 auch deutsche Designer arbeiten 

werden. Mit der Gründung des Tochterunternehmens 

geht es im Kern um die Ausschöpfung 

des künstlerischen Potenzials 

in Deutschland, das sich in Berlin kumuliert. 

„Obwohl wir ein Unternehmen mit 

Gewinnabsichten sind, ist das Geschäft 

nicht unser einziges Ziel. Wir wollen uns 

auch in kulturorientierten Projekten arrangieren 

und mit Architekten und Künstlern 

zusammenarbeiten. Moderne Kunst ist in 

Deutschland sehr dynamisch, voller Energie. 

Davon wollen wir auch als Unternehmen 

profitieren.“ 

Ville Kokkonen betont, dass die finnischen 

Designer über die Landesgrenzen 

hinausgucken müssten, um erfolgreiche 

Produkte produzieren zu können. „Finnisches 

Design ist am besten, wenn es im 

Ausland erfolgreich ist“, sagt er. „Und beim 

Design geht es darum, Wissen zu vermitteln. 

Wenn der Käufer ein Produkt anfängt 

zu analysieren und zu bewerten, dann ist es 

gelungen.“ 

Derartige neue Ideen und Impulse 

braucht die finnische Möbel- und Einrichtungsbranche 

dringend, wenn sie überleben 

und wachsen will. Angesichts des hartumkämpften 

Binnenmarktes, der von Ikea dominiert 

wird, liegen Wachstumspotenziale 

im Export. Denn der Anteil der Möbel 

am Export schrumpft seit Jahren und lag 

im vergangenen Jahr bei 0,2 % mit einem 

Wert von rund 120 Mio. €. Ein Drittel der 

Ausfuhren ging dabei nach Schweden. n 

0,7 

14,8 

1,1 10,3 

0,8 

Jysk Isku Koti Vepsäläinen Artek Kruunukaluste 

Konzern 

Design Design 

9

10 

Elektrifizierendes Design 

Stromlinienförmige 

Energiespender als Stadtmöbel 

Elektroautos und für sie konzipierte Ladesysteme sind in Finnland noch eine Rarität. Ende 2011 fuhren nach Angaben 

der finnischen Agentur für Verkehrssicherheit Trafi von den 2,53 Mio. registrierten Pkw gerade einmal 56 mit Elektrizität. 

Eine Voraussetzung, um ihre Zahl zu erhöhen, ist eine gute Ladeinfrastruktur. Das Technologieunternehmen Ensto aus 

Porvoo leistet in diesem Bereich Pionierarbeit. Seine Ladestationen liefern dazu einen stilvollen Beitrag. 

Die ökologischen und ökonomischen 

Vorteile von Elektroautos 

sprechen für sich: Sie produzieren 

nicht nur zwei Drittel weniger Treibhausgase 

als Pkw mit Benzinmotoren, sondern 

haben auch deutlich niedrigere Betriebskosten, 

die in Finnland bei ca. 2 Euro auf 

100 km liegen. Kein Wunder, dass Jukka 

Karhu, Produktleiter für Ladesysteme bei 

Ensto, keine Zweifel am Siegeszug der 

Elektroautos hat: „Die E-Autos werden 

kommen“, sagt der Finne, „und mit ihnen 

eine gut ausgebaute und zuverlässig funktionierende 

Ladeinfrastruktur“. 

Das südfinnische Technologieunternehmen 

leistet dazu einen aktiven Beitrag. 

So beteiligt sich Ensto an einem 

100-Millionen-Euro-Pilotprojekt, das 

im vergangen Dezember von finnischen 

Kommunen, Städten, Universitäten und 

Unternehmen initiiert wurde. Ziel ist 

es, innerhalb von vier Jahren eine Versuchsumgebung 

zu schaffen, in der über 

400 Elektroautos und etwa 850 Ladestationen 

im Einsatz sind. Es ist das größte 

Projekt dieser Art in den nordischen 

Ländern. Der Projektschwerschwerpunkt 

liegt im Großraum Helsinki. 

Stromzapfsäulen als Stadtmöbel 

Ein wichtiger Beitrag, um die Akzeptanz 

und Verbreitung von Elektroautos zu ver- 

Design Design 

größern, sind dabei die Ladestationen. 

Nach einjähriger Entwicklungsarbeit 

brachte Ensto 2010 drei Modelle auf den 

Markt bzw. an die Straßenränder. Sie 

werden im ostfinnischen Mikkeli produziert. 

Während des Entwicklungsprozesses 

wurde von Anfang an großer Wert 

auf das Design gelegt, um sich von den 

Mitbewerbern zu unterscheiden – und 

das sieht man. Nach zahlreichen Gesprächen 

mit Stadtplanern und in Zusammenarbeit 

mit einem Designbüro entstanden 

„Stadtmöbel“. So nennt Jukka 

Karhu die knapp anderthalb Meter hohen 

Edelstahlsäulen, die sich sowohl in 

eine historische Stadtumgebung als auch 

in moderne Geschäftsdistrikte einpassen. 

Schlüsselfaktoren: 

Material und Funktionalität 

Neben dem Aussehen haben andere Faktoren 

das Design der Ladesäulen beeinflusst. 

Eine Schlüsselrolle spielt hierbei 

die Materialwahl. „Die Ladestationen 

sind aus rostfreiem Edelstahl, denn sie 

müssen nicht nur Vandalismus, sondern 

auch extremen Witterungsbedingungen 

standhalten können. Außerdem müssen 

sie leicht zu reinigen und aufzubauen 

sein“, so der Produktchef, „damit der 

Verkehrsfluss und die Fußgänger möglichst 

wenig gestört werden.“ Als größte 

Herausforderung beim Entwicklungsprozess 

zählt er zwei Dinge auf: die ständige 

Entwicklung der Standards von Seiten 

der Autoindustrie und schnelle Veränderungen 

in dem Marktsegment. 

Design als Verkaufsargument 

Nach zwei Jahren auf dem Markt verkauft 

sich der stromlinienförmige Energiespender 

gut. Über 1 000 Exemplare 

stehen mittlerweile u.a. in Finnland, 

Frankreich, Schweden, Russland und 

Norwegen. „In Oslo haben sich unsere 

Ladestationen gegen 7 andere Konkurrenten 

durchgesetzt. 150 Exemplare 

stehen jetzt in der norwegischen Hauptstadt. 

Als Begründung für ihre Wahl 

nannten die Stadtväter das Design, die 

Zuverlässigkeit und die technischen Lösungen, 

die unsere Ladestationen bieten“, 

sagt Jukka Karhu. Mit diesen Argumenten 

will Ensto seine Position auf den 

Weltmärkten ausbauen. 

Gute Zukunftsaussichten 

Die Aussichten sind nicht schlecht. Alle 

größeren Autohersteller wollen spätestens 

in diesem Jahr Elektroautomodelle 

auf den Markt bringen. Allein in 

den USA liegt die Verkaufsprognose bei 

30 000 Fahrzeugen jährlich. In Finnland 

sind die Erwartungen deutlich 

1 2012

”Elektromobilität im Verkehr” ist das größte Projekt 

seiner Art in den nordischen Ländern – und Teil der 

Welt-Designhauptstadt 2012 Veranstaltungen. 

bescheidener. Eine 2011 vom Verkehrsministerium 

herausgegebene Studie 

geht davon aus, dass die Absatzzahlen 

von E-Autos erst 2020 spürbar steigen 

werden. Zwischen 11 000 und 140 000 

strombetriebene Fahrzeuge sollen dann 

auf finnischen Straßen unterwegs sein. 

In Deutschland soll ihre Zahl dann bei 

einer Million liegen. n 

1 2012 

Enstos EV-Ladesysteme 

– Die Ladestation EVT ist für normale Ladevorgänge geplant. Es dauert ca. 8 Stunden, 

bis das Fahrzeug vollständig geladen ist. Z.B. in Oslo ist das Aufladen kostenlos. 

– Die EVC-Modelle können drahtlos oder per Kabel an ein externes Zahlungssystem 

angeschlossen werden. Der Kunde bezahlt dann fürs Laden z.B. mit Kreditkarte. 

Die Ladezeit beträgt 1,5 bis 3 Stunden. 

– Mithilfe der ultraschnellen Ladung ist der Akku eines Autos innerhalb von 

15–30 Minuten geladen. Diese Möglichkeit ist noch nicht allgemein verfügbar, 

da die Netzwerkkapazitäten hierfür noch nicht ausgelegt sind. 

Design Design 

11

12 

Offenes Helsinki ist 

Welt-Designhauptstadt 2012 

Nach Turin (2008) und Seoul (2010) darf Helsinki sich in diesem Jahr mit dem Titel Welt-Designhauptstadt 

schmücken. Diese Entscheidung hatte die Weltdesignorganisation ICSID Ende 2009 in Singapur beim 

Weltdesignkongress getroffen. 46 Städte aus 27 Ländern hatten sich um den Titel beworben, 

von denen zuletzt Helsinki und Eindhoven die Entscheidung unter sich ausmachten. 

Design Design 

Pekka Timonen, Direktor der Welt-Designhauptstadt 2012, 

was qualifiziert Helsinki zur Designhauptstadt? 

Entscheidend ist, dass mittels Design die Stadt besser und lebenswerter gemacht 

wird. Helsinki und seine Partner, die Städte Espoo, Vantaa, Kauniainen 

und Lahti, wollen dieses Ziel in sozialen, kulturellen und wirtschaftlichen 

Bereichen gemeinsam erreichen. Unsere lange Designtradition ist dabei 

von Vorteil. 

„Open Helsinki - Embedding Design in Everyday Life“ ist 

das Motto des Designjahres. Wie spiegelt sich Design 

schon jetzt im Alltag und Stadtbild wider? 

Beispielsweise anhand der Straßenbahnen, Metros oder elektronischen Service 

der Sozialversicherungsanstalt Kela. Es sind Dinge, die wir im ersten 

Augenblick nicht mit Design verbinden, deren Gestaltung jedoch Auswirkungen 

auf unser Leben hat – so wie umgekehrt die Menschen selbst zunehmend 

größeren Einfluss aufs Design nehmen. Im Designjahr machen wir diese 

Wechselbeziehung sichtbar. „Offenes Helsinki“ verweist darauf, dass die 

Stadt ein Ort ist, wo sich Ideen, Gedanken, Wissen und Menschen frei bewegen 

können. 

Das Ziel unserer 300 Veranstaltungen und Projekte ist es, die Lebensqualität 

der Menschen langfristig zu verbessern. Dazu gehört z.B. die „Kapelle der 

Stille“, die im Stadtzentrum gebaut wird. Es entstehen aber auch völlig neuartige 

Stadtteile, z.B. Jätkäsaari, wo Anwohner und Unternehmen kooperieren. 

Was kennzeichnet (gutes) Design? 

Design ist im Umbruch, als Fachrichtung wie auch als Begriff. Es geht nicht 

mehr nur um das Entwerfen von Gegenständen oder Kunsthandwerk, sondern 

Design hat sich auf Dienstleistungen, Wissenschaft und Stadtkultur ausgeweitet 

und wird zunehmend zum Allgemeingut. Anwendbarkeit, Zweckmäßigkeit, 

Beständigkeit, Aussehen und die persönliche Beziehung des Anwenders 

zum Design sind wichtig. 

Wie können Unternehmen vom Design profitieren? 

Die Bedeutung von Design im Wirtschaftsleben wächst kontinuierlich, aber 

die Wirtschaft muss noch designintensiver werden. Design macht den Unterschied. 

Erfolgreiche Produktlösungen sichern das Überleben auf dem Markt 

und schaffen neue Arbeitsplätze. Entscheidend ist, auf die Meinung der Kunden 

zu hören und funktionierende Dinge zu entwickeln, die wirklich benötigt 

werden. Eines unserer wichtigsten Ziele ist es, die Rolle von Design als Motor 

des Wirtschaftslebens zu vermitteln - für große wie kleine Unternehmen. n 

Pekka Timonen, Direktor von WDC Helsinki 2012: 

Helsinki will Design für jeden Geschmack bieten. 

1 2012

Outokumpu wird Weltmarktführer im Edelstahlbereich 

Der finnische Edelstahlkonern Outokumpu hat für rund 2,7 Mrd. € 

Inoxum, die Edelstahlsparte von ThyssenKrupp, übernommen. Die 

Summe setzt sich zusammen aus einer Barzahlung von 1 Mrd. €, 

einem Aktienpaket an Outokumpu in Höhe von 29,9 % im Wert von 

ebenfalls rund 1 Mrd. € sowie der Übernahme von Schulden und Pensionsverbindlichkeiten. 

Outokumpu will dadurch in dem von Überkapazitäten 

geprägtem Edelstahlgeschäft jährlich bis zu 250 Millionen 

Semikron übernimmt Nidecon 

Die Semikron International GmbH aus Nürnberg, einer der weltweit 

führenden Leistungshalbleiterhersteller, hat das finnische Unternehmen 

Nidecon Technologies Oy übernommen. Nidecon, das seinen Sitz in 

Vantaa hat, produziert Qualitätsfilter für Antriebs- und Stromerzeugung 

aus erneuerbaren Energien. Durch die Übernahme profitiert das finnische 

Unternehmen vom weltweiten Produktionsstätten- und Vertriebsnetz 

der Semikron Gruppe und kann deren Kompetenz im Bereich 

Aufbau- und Verbindungstechnologie nutzen. Für Semikron eröffnet die 

Übernahme neue Möglichkeiten auf dem Gebiet der Leistungsintegration. 

Die Leistungselektronik steuert und regelt beispielsweise den von 

Windenergieanlagen erzeugten Strom so, dass er immer mit der richtigen 

Netzfrequenz und Qualität in das öffentliche Stromnetz eingespeist 

wird, obwohl die Stromproduktion schwankt. 

1 2012 

Euro einsparen. Dieses Ziel solle spätestens bis zum Jahr 2017 umgesetzt 

werden, teilte das Unternehmen mit. Neben den Stellenstreichungen sollen 

dazu auch Kostenvorteile beim gemeinsamen Einkauf von Rohstoffen und 

Energie sowie beim Vertrieb beitragen. Mit über 19 000 Mitarbeitern und 

rund 11,9 Mrd. € Umsatz entsteht so ein neuer Weltmarktführer – wenn die 

Kartellbehörden der Übernahme zustimmen. Mit einer Entscheidung wird 

Ende des Jahres gerechnet. 

M-real veräußert 

Premium Papiere 

PORT OF 

HAMINAKOTKA 

www.haminakotka.fi 

Der finnische Papierhersteller M-real verkauft den Geschäftsbereich 

Premium Papiere an die Walzmühle AG, eine Tochter der Hahnemühle 

FineArt GmbH. Der Verkauf umfasst die gesamte Sparte der Premium 

Papiere, die dazugehörenden Anlagen und Maschinen sowie etwa 

100 Mitarbeiter bei der M-real Zanders GmbH in Bergisch Gladbach. 

Es handelt sich um grafisch hochwertige Papiere für Briefe, Broschüren, 

Bücher, Kalender oder Umschläge. M-real will die Transaktion noch im 

Frühjahr 2012 abschließen. Dadurch wird der Jahresumsatz des Unternehmens 

um ca. 20 Mio. € sinken. Auswirkungen auf das operative 

Ergebnis soll der Verkauf nach Angaben des finnischen Papierherstellers 

aber nicht haben. Nach dem Verkauf der Sparte hat M-real keine Anteile 

mehr am Werk Reflex in Düren. 

Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset 

13

14 

Weniger Finnen 2011 

auf Jobsuche 

Die Arbeitslosenquote in Finnland ist im vergangenen Jahr zum ersten 

Mal seit 2008 wieder gesunken. Wie das finnische Statistikamt mitteilte, 

waren 2011 im Jahresdurchschnitt 7,8 Prozent der Finnen auf Arbeitssuche. 

Im Vergleich zum Vorjahr war das ein Rückgang um 0,6 Prozentpunkte. 

Gleichzeitig stieg die Zahl der Beschäftigten im Vergleich 

zu 2010 um 27 000 auf 2 474 000, was einer Quote von 68,8 % 

entspricht. Den stärksten Anstieg verzeichnete dabei der Sozial- und 

Gesundheitssektor. Hier fanden 17 000 Finnen einen neuen Job. Demgegenüber 

sank die Zahl der Beschäftigten im Bereich Transport und 

Logistik am stärksten. Hier wurden 9 000 Stellen abgebaut. 

Zahl der Konkurse 

fast 3 Prozent gestiegen 

2 944 finnische Firmen sind im vergangenen Jahr in Konkurs gegangen. 

Das ist ein Anstieg von 2,8 Prozent gegenüber 2010. Die meisten 

Insolvenzen – fast ein Viertel aller Fälle - verzeichnete die Baubranche, 

gefolgt von den übrigen Dienstleistungen und dem Handel. Von den 

Konkursen waren insgesamt 13 267 Arbeitsplätze betroffen, was einem 

Rückgang von 3,6 Prozent gegenüber dem Vorjahr entspricht. 

A port 

serving 

all size 

vessels 

MÄNTYLUOTO 

High and heavy 

services 

Container traffic 

Dry bulk 

Sawn goods 

FOR FURTHER INFORMATION: 

Port of Pori | Merisatamantie 4, 28880 PORI, FINLAND 

Tel. +358 2 621 2600 | Fax. +358 2 634 9498 

e-mail info.port@pori.fi | www.portofpori.fi 


TAHKOLUOTO 

Dry bulk 

Liquid 

chemicals 

Major bulk hub 

E-Invoicing: Basware kauft 

First Businesspost 

Das auf elektronische Rechnungsstellung spezialisierte finnische 

Softwareunternehmen Basware hat für 12,2 Mio. € die 

Münchener First Businesspost GmbH („1stbp“) übernommen. Das 

süddeutsche Unternehmen mit seinen 39 Mitarbeitern zählt in 

Deutschland zu den am schnellsten wachsenden E-Invoicing-Netzwerken. 

2011 stieg sein Umsatz um ein Viertel auf 2,4 Mio. €. 

Durch die Akquisition wird Basware, das auf über eine Million 

Anwender in über 60 Ländern verweist, der führende E-Invoicing- 

Anbieter in Deutschland und einer der größten weltweit. So umfasst 

das gemeinsame Open Network global 130 miteinander 

verbundene Netzwerke, über die etwa 120 000 aktive Käufer 

und rund eine halbe Million Lieferanten ihre Transaktionen abwickeln. 

Zusammen haben das Basware- und First Businesspost- 

Netzwerk im vergangenen Jahr Rechnungsbeträge in Höhe von 

150 Mrd. € zugestellt. 

UPM investiert in 

Energieerzeugung 

und Biodiesel 

Der finnische Papierhersteller UPM investiert 85 Mio €. Euro 

in ein Kraftwerk mit Kraft-Wärme-Kopplung im süddeutschen 

Werk Schongau. Das Kraftwerk erzeugt nicht nur Prozesswärme 

und Strom für die Papierfabrik, sondern liefert auch Fernwärme 

für rund 750 Haushalte und öffentliche Einrichtungen der Stadt. 

Die Inbetriebnahme der Anlage ist für Ende 2014 geplant. Mit 

ihr soll die Energie-Versorgungssicherheit verbessert und die Eigenstromerzeugung 

erhöht werden, so UPM. 

Darüber hinaus kündigte der finnische Papierproduzent an, 

im ostfinnischen Lappeenranta eine Bioraffinerie zur Herstellung 

von Biokraftstoffen aus Roh-Tallöl zu bauen. Es ist weltweit die 

erste Investition dieser Art im industriellen Maßstab. Die Bioraffinerie 

wird ca. 100 000 Tonnen jährlich an Biodiesel der 

zweiten Generation für den Straßenverkehr produzieren. Der 

Bau soll im Sommer dieses Jahres beginnen und 2014 abgeschlossen 

sein. Die Gesamtinvestition von UPM liegt bei rund 

150 Millionen Euro. Roh-Tallöl fällt bei der Zellstoffproduktion 

an und wird hauptsächlich bei der Produktion von Zellulosesulfat 

bei Weichholz gewonnen. 

1 2012

DB Schenker AG übernimmt 

Suomen Kiitoautot Oy 

DB Schenker, die Logistiktochter der Deutschen Bahn, baut 

ihre Präsenz im finnischen Landverkehr aus. Ihre finnische Landesgesellschaft 

Oy Schenker East Ab hat Mitte Januar vereinbart, 

das gesamte Aktienkapital der Suomen Kiitoautot Oy zu übernehmen. 

Das ostfinnische Unternehmen Suomen Kiitoautot Oy 

ist eine hundertprozentige Tochter der Kiitoautot Yhtiöt Oy. Mit 

einem Umsatz von rund 50,5 Mio. € und fast 450 Mitarbeitern 

ist Suomen Kiitoautot Oy eines der größten Familienunternehmen 

im finnischen Landverkehr. 

Unternehmer stehen zum Euro 

Neun von zehn finnischen Unternehmern sind der Ansicht, dass 

die Einführung des Euro sich positiv auf ihr Geschäft ausgewirkt 

hat. Wie aus dem „International Business Report“ (IBR) von Grant 

Thornton hervorgeht, in dessen Rahmen rund 1 300 Geschäftsleute 

in 17 europäischen Ländern befragt wurden, sind die Finnen 

damit am zufriedensten mit der europäischen Gemeinschaftswährung. 

Auch unter deutschen und französischen Unternehmern liegt 

die Zustimmung mit 79 bzw. 71 Prozent auf einem hohen Niveau. 

Schlusslicht sind die italienischen Manager, von denen nur 

jeder Zweite (48 %) sich positiv zur Euro-Einführung äußerte. 

1 2012 

Hafen Pori-Mäntyluoto 

bestens für die Zukunft gerüstet 

Die Arbeiten zur Vertiefung und zum Ausbau des westfinnischen Hafens 

Pori-Mäntyluoto sind abgeschlossen. Nach dreijähriger Bauzeit und 

Investitionen in Höhe von 25 Mio. € Projekts bietet der Hafen seit Dezember 

2011 eine auf 12 m vertiefte Fahrrinne und einen auf 250 m 

erweiterten Kai. Nach Angaben der Hafenleitung können damit Schiffe 

jeder Größe, die auf der Ostsee unterwegs sind, den Hafen anlaufen. 

Dank des neuen Mobilkrans LHM 550, der eine maximale Tragfähigkeit 

von 140 Tonnen hat, können 3 500 TEU Containerschiffe beladen 

werden. Eine bessere Anbindung an die europäischen Häfen garantiert 

zudem seit dem 1.3.2012 die Containerships Oy, die ihren Betrieb von 

Helsinki auf Pori ausgedehnt hat. Durch die neue Containerlinie werde 

das Serviceniveau in Westfinnland deutlich steigen, so die Hafenleitung. 

Innovatives Deutschland 

und Finnland 

Im Innovationsvergleich der Europäischen Kommission ist Finnland auf 

dem vierten Platz gelandet. Führend ist laut dieser EU-Studie Schweden, 

gefolgt von Dänemark und Deutschland. Verglichen wurden u.a. Investitionen 

in Forschung und Entwicklung, Bildungsniveau, Forschungssysteme 

und Unternehmensinnovationen. Die Stärken Finnlands sind der Studie 

zufolge insbesondere das hohe Bildungsniveau und die relativ hohe Forschungsfinanzierung. 

BJL BERGMANN 

A t t o r n e y s a t L a w 

Ihre Rechtsanwälte in Finnland 

Experten für internationale Transaktionen 

– Maßgeschneiderte Dienstleistungen 

– Im Fokus: der Mandant und sein Unternehmen 

www.bjl-legal.com 

BJL Bergmann Attorneys at Law 

Eteläranta 4 B 9, 00130 Helsinki 

Tel. +358 9 696207 0 

Fax +358 9 696207 10 

helsinki@bjl-legal.com 

Bestellen Sie unsere kostenlose Broschüre: 

Tochtergesellschaft in Finnland 

soeben erschienen in 2. Auflage, deutschsprachig 


15

16 

Finnische Wirtschaft 

wächst 2011 um 2,9 % 

Die finnische Wirtschaft ist im vergangenen Jahr weiter gewachsen, 

allerdings langsamer als im Vorjahr. Nach vorläufigen 

Berechnungen des Statistischen Zentralamtes erhöhte 

sich das reale Bruttoinlandsprodukt in Finnland um 2,9 % 

auf 192 Mrd. €. 2010 hatte das Wachstum noch bei 3,7 % gelegen. 

Der relativ hohe Zuwachs beruht dabei hauptsächlich auf 

dem niedrigen Ausgangsniveau des ersten Quartals 2010. 

Der Export ging im vergangenen Jahr um 0,8 % zurück und 

verlor seine Funktion als Wachstumsmotor. Unterstützende Impulse 

kamen dafür vom privaten Verbrauch, der um 3,3 % zulegte. 

Einen noch größeren Zuwachs verzeichneten die Investitionen 

(+4,6 %). 

Die Industrieproduktion, die in der ersten Jahreshälfte noch 

rückläufig war, erholte sich im Jahresverlauf. Insgesamt erhöhte 

sich die Produktion der finnischen Industrie um 1,9 %, verlor aber 

im Vergleich zum Vorjahr deutlich an Schwung. Während die 

Forstindustrie (–1,1 %) und Elektroindustrie (–3,4 %) Rückgänge 

verzeichneten, gab es Zuwächse in der Bauindustrie (+3,8 %) sowie 

in der Metallindustrie (+8,6 %). 

6 

4 

2 

0 

–2 

–4 

–6 

–8 

–10 

260 

240 

220 

200 

180 

160 

140 

120 

100 

80 

60 

40 

20 

0 

ENTWICKLuNG DES BRuTTOINLANDSPRODuKTS 

IN FINNLAND 2002–2011 

1,8 

2,0 

ENTWICKLuNG DES BRuTTOINLANDSPRODuKTS 

NACH WIRTSCHAFTSZWEIGEN 

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 

Konjunktur Suhdanne 

4,1 

2,9 

4,4 

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 

Quelle: Statistisches Zentralamt. Endgültige Werte bis 2010,vorläufige Angabe für 2011. 

5,3 

0,3 

Industrie 

BIP 

Dienstleistungen 

–8,4 

Bausektor 

3,7 

2,9 

Arbeitslosenquote sinkt unter 8 % 

Mit dem Anstieg der Industrieproduktion entspannte sich auch 

die Lage auf dem Arbeitsmarkt. So belief sich die Arbeitslosenquote 

im Jahresdurchschnitt auf 7,8 % (2010: 8,4 %). Damit stieg 

die Zahl der Beschäftigten auf 2 474 000, was einer Erwerbstätigenquote 

von 68,8 % entspricht. 

Grund zur Sorge bereitete jedoch die Preisstabilität. So beschleunigte 

sich die Teuerungsrate im Jahresdurchschnitt 2011 auf 

3,6 %. Hauptgründe für diese Entwicklung waren die gestiegenen 

Wohn- und Heizkosten sowie die höheren Lebensmittelpreise. 

Auch im vergangenen Jahr gelang es den öffentlichen Haushalten 

nicht, einen Finanzierungsüberschuss aufzuweisen, allerdings 

verringerte sich das Haushaltsdefizit auf 0,5 % gemessen 

am Bruttoinlandsprodukt. 2010 hatte das Defizit noch 2,5 % betragen. 

Die Schuldenquote der öffentlichen Haushalte blieb nahezu 

unverändert. Sie stieg leicht um 0,2 % auf 48,6 % an. Damit 

erfüllte Finnland auch im vergangenen Jahr erneut die Maastricht-Kriterien 

sowohl bei der Neuverschuldung als auch beim 

Schuldenstand. n 

200 

180 

160 

140 

120 

100 

80 

60 

40 

PRODuKTIONSENTWICKLuNG NACH INDuSTRIEZWEIGEN 

Metall+Elektro 

Holz+Papier 

Chemie 

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 

INDuSTRIEPRODuKTION IM INTERNATIONALEN VERGLEICH 

200 

190 

180 

170 

160 

150 

140 

130 

Finnland 

USA 

Eurozone 

120 

110 

100 

90 

80 

70 

60 

Japan 

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 

Quelle: Hauptverband der Finnischen Wirtschaft (EK) 

1 2012

Deutsch-finnischer Handel 

legt um ein Zehntel zu 

Der deutsch-finnische Handel hat im 

vergangenen Jahr die Wachstumsdynamik 

des Vorjahres beibehalten und 

ist um gut ein Zehntel gestiegen. Diese Entwicklung 

zeigen sowohl die Angaben des Statistischen 

Bundesamtes als auch der finnischen 

Zollverwaltung, obwohl sich die deutsche und 

finnische Statistik in ihren absoluten Zahlen erneut 

voneinander unterscheiden. 

Während die finnische Zollverwaltung ein 

Gesamtvolumen des deutsch-finnischen Handels 

in Höhe von 13,1 Mrd. € veröffentlichte, 

ermittelte das Statistische Bundesamt einen 

Wert von 15,1 Mrd. €. Dieser ergab sich aus 

deutschen Ausfuhren nach Finnland im Wert 

von 8,5 Mrd. € sowie Einfuhren aus Finnland 

im Wert von 6,6 Mrd. €. Hieraus errechnete 

sich ein deutscher Überschuss im Handel 

mit Finnland von 1,9 Mrd. €, was nahezu dem 

Vorjahreswert entsprach. Dieser Aktivsaldo zugunsten 

Deutschlands deckte sich auch mit den 

Zahlen der finnischen Zollverwaltung. 

Der Anstieg im deutsch-finnischen Handel 

blieb jedoch unter den Zuwachsraten, die 

im deutschen und finnischen Außenhandel insgesamt 

erreicht werden konnten. Wie bereits im 

Vorjahr konnte Deutschland seine Stellung als 

zweitwichtigster Handelspartner Finnlands behaupten. 

Finnlands Position in der deutschen 

Exportstatistik (Platz 25) und Importstatistik 

(Platz 27) blieb ebenfalls unverändert. Sowohl 

an der deutschen Gesamtausfuhr als auch an der 

Gesamteinfuhr war Finnland mit 0,8 % beteiligt. 

Beim Blick auf die Warengruppen fallen 

bei den deutschen Exporten nach Finnland die 

Steigerungsraten bei den Lieferungen von Metallbearbeitungsmaschinen 

(+28 %), Kraftmaschinen 

(+27 %) und Brennstoffen (+24 %) auf. 

Bei „Straßenfahrzeugen“ wurde ein Anstieg von 

22 % gemeldet, womit die deutsche Automobilindustrie 

ihre Position in Finnland ausbauen 

konnte. 

Die deutschen Importe aus Finnland wiesen 

kräftige Zuwachsraten bei den Lieferungen von 

Metallbearbeitungsmaschinen (+85 %), Brennstoffen 

(+44 %) und Arbeitsmaschinen (+40 %) 

auf. Einen beachtlichen Anstieg konnte die 

finnische Nahrungsmittelindustrie (+36 %) 

vorweisen, deren Anteil an den Einfuhren aber 

nur 1,3 % ausmachte. Rund zwei Drittel davon 

waren Getreidelieferungen. n 

1 2012 

DEuTSCH–FINNISCHER handel nach Warengruppen 2011 

Deutsche Ausfuhr nach Finnland Mio. € Anteil % Veränd. % 

0 Nahrungsmittel 464,5 +11 5,5 

1 Getränke und Tabak 89,1 +10 1,1 

2 Rohstoffe 236,4 0 2,9 

3 Brennstoffe 41,6 +24 0,4 

4 Fette und Öle 2,6 –23 0,0 

5 Chemische Erzeugnisse 1.213,6 +6 14,7 

6 Bearbeitete Waren 1.287,5 +2 16,0 

darunter 

64 Papier und Pappe 108,1 +3 1,3 

65 Garne und Gewebe 109,2 +8 1,3 

67 Eisen und Stahl 373,4 –6 4,4 

68 Nicht -Eisen -Metalle 132,4 +24 1,6 

69 Andere Metalle 318,4 +4 3,8 

7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge 3.922,6 +14 43,2 

darunter 

71 Kraftmaschinen 275,9 +27 3,3 

72 Arbeitsmaschinen 346,9 +17 4,1 

73 Metallbearbeitungsmaschinen 61,5 +28 0,7 

74 Sonstige Maschinen 738,4 +15 8,7 

75 Büromaschinen, EDV-Geräte 205,8 –9 2,4 

76 Kommunikationsgeräte 168,2 –19 2,0 

77 Elektrische Apparate 667,9 +7 7,9 

78 Straßenfahrzeuge 1.377,2 +18 16,3 

8 Sonstige Fertigwaren 875,2 +5 10,3 

darunter 

84 Bekleidung 164,9 +13 1,9 

87 Mess - und Prüfgeräte 238,3 +13 2,8 

9 Andere sonst nicht erfasste Waren 335,2 +83 6,2 

Insgesamt 8.468,3 +11 100,0 

Deutsche Einfuhr aus Finnland Mio. € Veränd. % Anteil % 

0 Nahrungsmittel 82,9 +36 1,3 

1 Getränke und Tabak 6,8 +21 0,1 

2 Rohstoffe 467,7 +1 7,1 

darunter 

24 Holz 101,0 +8 1,5 

25 Zellstoff 310,8 +7 4,7 

3 Brennstoffe 341,5 +44 5,2 

4 Fette und Öle 0,9 –39 0,0 

5 Chemische Erzeugnisse 571,6 +12 8,6 

6 Bearbeitete Waren 3.041,3 +15 45,9 

darunter 

63 Holzwaren 137,7 +14 2,1 

64 Papier und Pappe 1.530,4 +5 23,1 

67 Eisen und Stahl 598,7 +21 9,0 

68 Nicht -Eisen -Metalle 562,2 +38 8,5 

7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge 1.432,5 –14 21,6 

darunter 

70 Vollständige Fabrikanlagen 0 –100 0 

71 Kraftmaschinen 179,9 –9 2,7 

72 Arbeitsmaschinen 224,6 +40 3,4 

73 Metallbearbeitungsmaschinen 23,2 +85 0,4 

74 Sonstige Maschinen 224,0 +3 3,4 

76 Kommunikationsgeräte 389,5 –18 5,9 

77 Elektrische Apparate 197,3 +17 3,0 

78 Straßenfahrzeuge 152,4 –31 2,3 

8 Sonstige Fertigwaren 202,4 –5 3,1 

9 Andere sonst nicht erfasste Waren 477,0 +100 7,2 

Insgesamt 6.624,6 +10 100,0 

Außenhandel Ulkomaankauppa 

Quelle: Statistisches Bundesamt 

17

18 

Deutschland auch 2011 

zweitwichtigster 

Handelspartner Finnlands 

Deutschland hat seine Position als zweitwichtigster Handelspartner Finnlands auch im vergangenen 

Jahr beibehalten. Wie die Finnische Zollverwaltung mitteilte, erreichte der deutsch-finnische Handel ein 

Gesamtvolumen von 13,1 Mrd. €. Damit lag Deutschland hinter Russland, das auf ein Gesamthandelsvolumen 

von 16,6 Mrd. € kam. Die Warenströme zwischen Finnland und Schweden beliefen sich in der 

Summe aus Exporten und Importen auf 12,8 Mrd. €. 

Schweden war 2011 wieder der wichtigste 

Exportmarkt für die finnische 

Industrie. Wie bereits im Vorjahr, stiegen 

die finnischen Ausfuhren nach Schweden 

stärker an als nach Deutschland. Sie 

erhöhten sich nach Schweden um 12 % 

auf 6,7 Mrd. €, während sie nach Deutschland 

um 7 % auf 5,6 Mrd. € zulegten. Mit 

einem Anteil von 9,9 % an den finnischen 

Exporten lag Deutschland damit hinter 

Schweden (Anteil 11,9 %), jedoch vor Russland 

(9,4 %). Es folgten die Niederlande 

(6,7 %), Großbritannien (5,1 %), die USA 

(5,1 %), China (4,7 %) und Norwegen (2,8 %). 

In der finnischen Einfuhrstatistik nahm 

Deutschland ebenfalls wieder den zweiten 

Rang ein. Mit Abstand wichtigstes Importland 

war Russland, dessen Lieferungen 

um 22 % auf 11,2 Mrd. € anstiegen und mit 

18,7 % an den finnischen Gesamtimporten 

beteiligt war. Die finnischen Einfuhren 

aus Deutschland erhöhten sich um 9 % auf 

7,5 Mrd. €. Das entsprach einem Anteil von 

12,4 %. Schweden rangierte mit einem Anteil 

von 10,0 % auf dem dritten Platz vor 

China (7,3 %), den Niederlanden (5,2 %) und 

den USA (3,7 %). 

Handelsbilanz im Minus 

Die finnischen Gesamtausfuhren erhöhten 

sich um 8 % auf 56,6 Mrd. €. Demgegenüber 

erreichten die Einfuhren ein Gesamtvolumen 

von 60,3 Mrd. € (+16 %). Damit ist 

die Handelsbilanz zum ersten Mal seit 1990 

in ein Minus von fast 3,7 Mrd. € gerutscht. 

2010 war noch ein Überschuss von über 0,5 

Mrd. € erzielt worden. 

Die Chemische Industrie und die Metallindustrie 

waren wie im Vorjahr di Ex- 

Außenhandel Ulkomaankauppa 

FINNISCHE AuSSENHANDELSSTATISTIK 2011 

EXPORT IMPORT SALDO 

Mio. € Anteil % Veränd. % Mio. € Anteil % Veränd. % Mio. € 

Insgesamt 56.615 100,0 +8 60.261 100,0 +16 –3.645 

EU 31.498 55,6 +11 31.557 52,4 +11 –59 

darunter 

Deutschland 5.622 9,9 +7 7.490 12,4 +9 –1.868 

Schweden 6.730 11,9 +12 6.044 10,0 +15 +686 

Niederlande 3.810 6,7 +14 3.112 5,2 +11 +698 

Großbritannien 2.911 5,1 +20 1.774 2,9 +9 +1.138 

Frankreich 1.756 3,1 –1 1.963 3,3 –3 –207 

Polen 1.579 2,8 +17 1.177 2,0 +23 +402 

Belgien 1.576 2,8 +11 1.270 2,1 +3 +306 

Italien 1.349 2,4 0 1.589 2,6 +10 –241 

Estland 1.254 2,2 +11 1.527 2,5 +21 –273 

Dänemark 1.159 2,0 +15 1.316 2,2 +6 –157 

Spanien 987 1,7 –7 790 1,3 +16 +196 

Lettland 439 0,8 +43 269 0,4 +17 +169 

Nicht-EU-Länder 

darunter 

25.117 44,4 +5 28.704 47,6 +23 –3.587 

Russland 5.330 9,4 +13 11.246 18,7 +22 –5.916 

USA 2.904 5,1 –21 2.218 3,7 +24 +686 

China 2.661 4,7 –3 4.386 7,3 +16 –1.725 

Norwegen 1.596 2,8 +14 1.946 3,2 +62 –350 

Japan 973 1,7 +10 926 1,5 +2 +46 

Kanada 901 1,6 +41 522 0,9 +49 +380 

Türkei 790 1,4 +2 431 0,7 +29 +359 

Schweiz 731 1,3 +17 646 1,1 +9 +86 

Australien 633 1,1 +49 303 0,5 0 +330 

Indien 625 1,1 +2 670 1,1 +92 –45 

Südkorea 566 1,0 –15 599 1,0 +29 –33 

1 2012 

Quelle: Finnische Zollverwaltung

portstützen. Die Ausfuhr chemischer 

Produkte erhöhte sich um ein Fünftel, die 

der Metalle um rund ein Zehntel. Um gut 

ein Fünftel gingen dagegen die Ausfuhren 

von Kommunikationsgeräten zurück, was 

u.a. auf Produktionsverlagerungen und 

Seetransporte steigen 

2011 um 5,6 % 

Die Seetransporte zwischen Finnland und dem Ausland haben auch im vergangenen Jahr ihren Aufwärtstrend 

fortgesetzt. Nach Angaben der Finnischen Verkehrsbehörde wurden auf dem Seeweg 98,5 Mio. Tonnen zwischen 

finnischen und ausländischen Häfen transportiert. Das war ein Anstieg von 5,6 % gegenüber dem Vorjahr. Dabei 

legten die Exporte mit 6 % etwas stärker zu als die Importe (+ 5,3 %). Insgesamt lagen die Ausfuhren damit bei 

44,3 Mio. Tonnen und die Einfuhren bei 54,2 Mio. Tonnen. Die Seetransporte haben damit fast das Niveau 

des Rekordjahres 2008 erreicht, als ihr Gesamtvolumen 102 Mio. Tonnen erreichte. 

Gemessen am Umschlagsvolumen 

insgesamt, d.h. Importe und 

Exporte zusammengerechnet, 

war wieder der 40 km östlich von Helsinki 

gelegene Ölhafen Sköldvik der wichtigste 

Hafen Finnlands. Er verdankt seine 

wichtige Stellung den Öllieferungen. 

Während er seine Position als größter Importhafen 

des Landes verteidigen konnte, 

vor Helsinki und HaminaKotka, gab es 

beim Export einen Wechsel an der Spitze. 

Der südostfinnische Hafen HaminaKotka, 

der im Frühjahr 2011 durch die Vereinigung 

der Häfen Hamina und Kotka 

entstanden war, übernahm die Führungsposition 

in der Exportstatistik und verwies 

Sköldvik auf den 2. Platz. Mit über 

13 Mio. Tonnen verzeichnete Hamina- 

Kotka in seinem ersten Jahr ein Rekordergebnis, 

das zwei Prozent über dem des 

Vorjahres lag. 

HaminaKotka war mit 612 000 TEU 

auch wichtigster Containerhafen des Landes 

vor Helsinki mit 394 000 TEU. Mit 

großem Abstand folgten Rauma (218 000 

TEU) und Hanko (64 000 TEU) auf den 

nächsten Plätzen. 

Rekord im Passagierverkehr 

Im Passagierverkehr mit dem Ausland ist 

2011 mit 17,7 Mio. Fahrgästen ein neuer 

Rekord erzielt worden. Das waren 300 000 

Passagiere mehr als im Vorjahr. Den stär- 

1 2012 

Absatzschwächen Nokias zurückzuführen 

ist. Letztes Jahr wurden 6 Mio. Mobiltelefone 

exportiert. Zu Spitzenzeiten waren es 

über 30 Mio. Stück. 

Auf der Importseite stiegen die Rohöleinfuhren 

am stärksten (+38 %), was 

ksten Anstieg (+50 %) verzeichneten die 

Verbindungen nach Russland, die 7,3 Mio. 

Fahrgäste in Anspruch nahmen. Das ist auf 

eine Erhöhung der Fährverbindungen zurückzuführen. 

Absolut betrachtet entfielen 

die meisten Ankünfte und Abfahrten wieder 

auf den Fährverkehr mit Schweden. 

Hier gab es allerdings einen leichten Rückgang 

der Passagierzahlen um zwei Prozent 

auf 9,1 Mio. 

Rückläufig waren auch die Passagiertransportzahlen 

auch zwischen Finnland 

DIE grössten exporthäFen Finnlands 2011 

1.000 t 

1. HaminaKotka 8.312 

2. Sköldvik 6.634 

3. Kokkola 5.298 

4. Helsinki 4.903 

5. Rauma 4.002 

6. Naantali 1.885 

7. Hanko 1.617 

8. Oulu 1.348 

9. Turku 1.215 

10. Pori 1.114 

11. Kemi 1.067 

12. Uusikaupunki 858 

13. Raahe 781 

14. Tornio 770 

15. Loviisa 699 

auf die höheren Rohstoffpreise zurückzuführen 

ist. Da Finnland den Großteil 

seines Rohöls aus Russland bezieht, erklärt 

dies die starke Zunahme des russischen 

Anteils an den finnischen Gesamtimporten. 

n 

und Deutschland. Hier verkehrten 223 000 

Personen und damit über ein Zehntel weniger 

als im Vorjahr. Hier machte sich die 

Einstellung von Fährverbindungen bemerkbar. 

Einen starken Anstieg gab es 2011 

bei den Passagieren, die im Rahmen von 

Kreuzfahrten zu Kurzbesuchen in finnischen 

Häfen an Land gingen. Hier wurden 

728 000 Passagiere gezählt und damit 

12,5 % mehr als im Vorjahr. Die meisten 

von ihnen besuchten dabei Helsinki. n 

DIE grössten iMporthäFen Finnlands 2011 

1.000 t 

1. Sköldvik 11.765 

2. Helsinki 6.171 

3. HaminaKotka 4.821 

4. Naantali 4.804 

5. Raahe 4.209 

6. Pori 3.344 

7. Rauma 2.112 

8. Kokkola 2.049 

9. Hanko 1.500 

10. Oulu 1.440 

11. Turku 1.351 

12. Inkoo 1.311 

13. Tornio 1.207 

14. Pietarsaari 1.040 

15. Koverhar 995 

Verkehr Liikenne 

Quelle: Finnische Verkehrsbehörde 

19

20 

Die weltgrößten Kreuzfahrtschiffe laufen in der südwestfinnischen Hafenstadt Turku vom Stapel. 

Finnlands Werften ziehen 

wieder Aufträge an Land 

Die finnischen Werften hatten 2010 hohe Umsatzeinbrüche zu verzeichnen. Im Jahr 2011 konnten sie 

jedoch wieder bedeutende Großaufträge an Land ziehen, unter anderem für Kreuzfahrtschiffe und Eisbrecher. 

Gerade bei arktistauglichen Schiffen ist Finnland weltweit führend und sollte vom geplanten Ausbau der 

Nordpassage von Europa nach Asien stark profitieren. Die Entwicklungsbüros und Schiffsausrüster 

haben sich auch in der Krise besser entwickelt als die Werften selbst. 

Insbesondere Finnlands größter Schiffsbauer 

STX hat 2011 wieder gute Bestellungen 

erhalten. Bis 2013 wird diese 

Werft für die finnische Reederei Viking 

Line Abp ein Kreuzfahrtschiff für 240 

Mio. Euro bauen, ein weiteres im Wert 

von 390 Mio. Euro will der deutsche TUI- 

Konzern 2014 in Empfang nehmen. Weitere 

300 Mio. Euro kosten bis 2013 zwei 

Versorgungsschiffe für brasilianische Ölfelder. 

Auch Finnland hat für 2013 ein 

Branchenreport Toimialakatsaus 

staatliches Patrouillenboot geordert. Bereits 

2012 sollen zudem ein südafrikanisches 

Forschungsschiff für antarktische 

Gewässer, ein namibisches Fischereiforschungsschiff 

und ein Mehrzweckschiff 

des finnischen Reeders Oy Gaiamare Ab in 

See stechen. 

Die Werftgesellschaft STX Finland 

Oy ist das mit Abstand bedeutendste Unternehmen 

im Schiffsbau des nordischen 

Landes, das 2010 den mit 590,4 Mio. Euro 

bei weitem größten Branchenumsatz erwirtschaftet 

hat. Seit 2007 befinden sich 

die Produktionsstätten in koreanischen 

Händen, als der ostasiatische STX-Konzern 

die damaligen Aker-Yards-Werften in 

Turku, Helsinki und Rauma übernommen 

hatte. 

Auch die nach STX anderen beiden 

wichtigsten finnischen Schiffsbauer haben 

Anfang 2012 Aufträge. So fertigt Technip 

Offshore Finland Oy in Pori bis 2013 

1 2012

für etwa 300 Mio. Euro Bohrinselausrüstungen 

für den Golf von Mexiko und 

auch die in Uusikaupunki ansässige Uudenkaupungin 

Työvene Oy liefert 2012 

zwei finnische Fähren und 2013 ein estnisches 

Schiff zur Bekämpfung von Ölverschmutzungen 

aus. 

Schwächephase 2009 & 2010 

Im Jahr 2010 hat der finnische Schiffsbau 

im Zuge der weltweiten Investitionskrise 

laut Statistikamt einen um 26,9 % niedrigeren 

Nettoumsatz und eine um 13,9 % 

geringere Wertschöpfung realisiert als 

noch 2009. Auch die Investitionen sind 

2010 um 24,1 % eingebrochen. Im Zuge 

dessen hat die Branche in der landesweiten 

Wirtschaftsstruktur an Bedeutung 

eingebüßt, sank doch der Anteil der 

Schiffsbauer an der Wertschöpfung von 

Finnlands verarbeitenden Gewerbe von 

1,2 % (2009) auf 0,9 % (2010). 

Bei diesen rückläufigen Zahlen gilt 

es aber zu berücksichtigen, dass es in der 

Werftbranche oft zu starken jährlichen 

Schwankungen beim Umsatz und bei anderen 

Kennziffern kommt, da einzelne 

Großaufträge jeweils punktuell ausgeliefert 

werden. Beachtliche positive oder 

negative Ausschläge spiegeln daher in der 

Regel keinen entsprechenden Strukturwandel 

wider. Dank der neuen Aufträge 

wird die Bilanz in den kommenden Jahren 

besser ausfallen. 

Finnischer Schiffsbau 

– mehr als nur Werftindustrie 

Branchenkenner weisen angesichts des 

jüngsten Wirtschaftseinbruchs auch darauf 

hin, dass zum finnischen Schiffsbau 

im weiteren Sinn nicht nur die Werften, 

sondern auch Entwicklungsunternehmen, 

Turbinen-, Maschinen und Anlagenbauer 

sowie andere Ausstatter – etwa 

von Kreuzfahrtschiffen – gehören. Gerade 

diese weiteren Sparten haben sich 

aber auch in der jüngsten allgemeinen 

Konjunktur- und Investitionskrise in der 

Regel besser entwickelt als die Werften 

selbst. 

Im Jahr 2010 hat Finnlands Statistik 

insgesamt 376 reine Schiffsbauer registriert. 

Dies waren jedoch meist kleine 

Betriebe, deren Hauptkunden oft die drei 

Großwerften sind. Die Zahl der dort Beschäftigten 

hat sich 2007 laut neuesten 

offiziellen Angaben auf 9 317 Personen 

summiert. Dies entspricht 2,3 % aller 

Stellen im verarbeitenden Gewerbe. Der 

Verband der Finnischen Schiffsbauindustrie 

beziffert dagegen die Mitarbeiter bei 

den führenden Werften, Entwicklungs- 

1 2012 

büros und Zulieferern auf insgesamt 59 000 

Menschen. 

Hoffnungsträger: Eisbrecher, 

Energieeffizienz, Energieerzeugung 

Vor allem jedoch bieten drei Trends, bei 

denen Finnlands Schiffsbau über erhebliches 

Fachwissen verfügt, der Branche in 

Zukunft besondere Chancen. Hier ist zum 

einen die lange Tradition beim Bau von 

Eisbrechern zu nennen. Laut Branchenkennern 

stammt die Mehrheit aller weltweit 

verkehrenden Eisbrecher aus Finnland, 

und Entwicklungsunternehmen wie 

Aker Arctic Technology Oy verfügen über 

ein hervorragendes Fachwissen. 

Die Bedeutung von Eisbrechern sollte 

in den kommenden Jahren vor allem durch 

die geplante stärkere Nutzung der arktischen 

Nordpassage zwischen Europa 

und Asien noch steigen. Dieser Seeweg ist 

je nach Zielhafen bis zu 6 000 Seemeilen 

kürzer als die Strecke über den Suezkanal 

und Russlands Regierung will in die Modernisierung 

und den Ausbau der entsprechenden 

Infrastruktur in den kommenden 

Jahren 500 Mio. Euro investieren. 

Bereits zu Sowjetzeiten ist der östliche 

Nachbar für Finnlands Werften ein wichtiger 

Markt gewesen, und auch nach der 

Unabhängigkeit sind russische Kunden wie 

etwa das Nickelunternehmen Norilski Nikel 

ein wichtiger Abnehmer von finnischen 

Schiffen geblieben. Ende 2011 hat die zum 

STX-Konzern gehörende Helsinkier Eisbrecherwerft 

Archtech Helsinki Shipyard 

Oy bekanntgegeben, zusammen mit dem 

russischen Betrieb Yantar JSC ein Rettungsschiff 

im Wert von 76 Mio. Euro für 

das russische Verkehrsministerium zu bauen. 

Für die russische Reederei Sovcomflot 

baut die Archtech-Werft bis 2013 zudem 

zwei Transportschiffe. Auch die russische 

Schiffsbauholding OSK besitzt an diesem 

Helsinkier Unternehmen Anteile. 

Chancen bietet auch die Energieerzeugung 

auf See. Bereits jetzt gibt es eine 

erhebliche Expertise etwa für Bohrinseln 

im Unternehmen Technip Offshore Finland 

Oy in der westfinnischen Hafenstadt 

Pori. Hier sollten sich die Werften 

auch auf Windparks spezialisieren, von 

denen vor Finnlands Küste einige geplant 

sind. Allerdings gibt es bereits namhafte 

Konkurrenz aus Deutschland und anderen 

europäischen Ländern. Ein besonderer 

Vorteil der finnischen Branche kann 

aber wiederrum der Wissensvorsprung bei 

Windparks in Gewässern, die teilweise 

zufrieren, sein. 

Schließlich sind in Finnland Fachkenntnisse 

zum Bau von besonders treibstoffeffizienten 

Schiffen vorhanden, etwa 

beim Entwicklungsbüro Deltamarin 

Oy. Dieses konzipiert auch Frachter für 

ausländische Auftraggeber, unter anderem 

aus China. Neben den Werften und 

renommierten Ingenieurbüros sind in 

Finnland auch Turbinen-, Maschinen- 

und Anlagenbauer wie Wärtsilä Oyj und 

ABB Oy ansässig, die für hochwertigste 

Schiffsausrüstungen bekannt sind. In der 

Realisierung befindet sich unter anderem 

ein LNG-Antrieb. Im Gespräch ist Ende 

2011 auch, dass Wärtsilä Oyj zusammen 

bei der Herstellung von Kupplungen, Antriebswellen 

und Ruderpropellern mit der 

Schiffsbauholding OSK kooperiert. n 

AUTOR: torsten pauly (GTAI) 

FINNLANDS SCHIFFSBAuER IN ZAHLEN 2009 2010 

Veränderung 

2010/2009 

(in %) 

Unternehmen (Anzahl) 380 376 –1,1 

Nettoumsatz (in Mio. Euro) 1.461,0 1.068,6 –26,9 

Wertschöpfung (in Mio. Euro) 275,3 237,1 –13,9 

Investitionen insg. (in Mio. Euro), darunter 20,7 15,7 –24,1 

… in Maschinen und Anlagen (in Mio. Euro) 17,2 11,5 –33,3 

Quelle: Statistikamt 

FüHRENDE WERFTEN IN FINNLAND 

Umsatz Veränderung 

(in Mio. 2010/2009 

UNTERNEHMEN (SITZ) Euro 2010) 

(in %) INTERNETADRESSE 

STX Finland Oy (Turku) 590,4 –37,0 www.stxeurope.com 

Technip Offshore Finland Oy (Pori) 62,4 –10,0 www.technip.com 

Uudenkaupungin työvene Oy (Uusikaupunki) 30,5 –10,7 www.tyovene.com 

Turun Korjaustelakka Oy (Naantali) *) 20,1 22,1 www.turkurepairyard.com 

*) Reparaturwerft Quelle: Fonecta Finder (Suomen Asiakastieto), Kauppalehti 

Branchenreport Toimialakatsaus 

21

22 

Lebensmittel Elintarvike 

Finnische Lebensmittel brillieren 

bei Unternehmertreffen in Potsdam 

Finnland war das vielbeachtete Partnerland der PromoFood 2012, dem Internationalen Unternehmertreffen der 

Ernährungswirtschaft der IHK Potsdam am 2./3. Februar. Von Moltebeerenlikör über Lachs und Roggensnacks bis hin zu 

Bio-Lakritze: Acht Lebensmittelhersteller aus Finnland präsentierten potenziellen Geschäftspartnern nordische Spezialitäten. 

Im Wettbewerb um Preise und Aufmerksamkeit 

haben es besonders die 

kleinen und mittleren Unternehmen der 

Nahrungsmittelindustrie schwer, mit den 

Großen der Branche mitzuspielen. Das 

Internationale Unternehmertreffen PromoFood 

der IHK Potsdam ist deshalb eine 

mehr als willkommene Gelegenheit, persönliche 

Kontakte zu möglichen Vertriebs- 

partnern oder Lieferanten zu knüpfen. 

Dies galt bei der fünften Auflage der PromoFood 

am 2. und 3. Februar in Potsdam 

umso mehr für die acht finnischen Unternehmen, 

die gemeinsam mit der Stadt 

Helsinki und in Begleitung der Deutsch- 

Finnischen Handelskammer Finnland als 

Partnerland vertraten. 

Nicht nur die Vielfalt und hohe Qualität 

finnischer Produkte zeige sich eindrucksvoll, 

sondern auch der Fakt, dass 

Deutschland als Exportdestination finnischer 

Lebensmittel in Zukunft eine 

höhere Bedeutung spielen wird, hob 

Manfred Dransfeld, Geschäftsführer der 

Deutsch-Finnischen Handelskammer, 

in seiner Begrüßung hervor. Derart eingestimmt, 

tummelten sich den gesamten 

Finnische Delikatessen in Hamburg! 

Die Große Warenbörse „Der Genussgipfel“ 

ist im Kreise deutscher Delikatessenkaufleute 

eine Institution. Am 23. April 2012 präsentieren 

bereits zum 15. Mal ausgewählte Hersteller 

delikater Gaumenfreuden ihre Produkte 

den geladenen Kaufleuten und Vertretern der 

gehobenen Gastronomie. Mitten drin und exotischer 

Glanzpunkt sind vier Lebensmittelhersteller 

aus Finnland. Fachkundig geleitet durch 

die Deutsch-Finnische Handelskammer treten 

Veranstaltungstag über Interessierte an 

den Ständen der finnischen Unternehmen. 

Die Unternehmer selbst eilten währenddessen 

meist von Termin zu Termin, 

denn vorab vereinbarte Gespräche gehören 

fest zum Konzept der PromoFood. 

Nach der Hektik des Tages setzte 

Finnland bei dem Abendbüffet noch 

einmal Glanzpunkte: Kulinarisch mit 

dem extra eingeflogenen Lachs im Teigmantel 

und weiteren finnisch-frischen 

Acht finnische Firmen präsentierten ihre Spezialitäten auf der PromoFood 2012. 

sie auf das Parkett der Alten Börse direkt im 

Zentrum der Hansestadt. Organisator ist der 

Verband der Delikatessenkaufleute Corpus Culinario 

e. V. Weitere Informationen und Kontakt 

zu den Firmen: 

Frank irMscher 

TEL.: +358 9 6122 1238, FRANK.IRMSCHER@DFHK.FI 

MEHR INFORMATIONEN ZUM EXPORTNETZWERK 

FINNISCHER LEBENSMITTEL: WWW.Finnische-leBensMittel.de 

Zutaten sowie musikalisch mit dem in 

Berlin ansässigen Musikertrio des Finnen 

Jarkko Riihimäki, das den Abend mit finnischen 

und lateinamerikanischen Tangoklassikern 

begleitete. Am Folgetag der 

PromoFood ging es für die finnische Unternehmerdelegation 

ins Feld: Bei der Exkursion 

zu regionalen Unternehmen der 

Nahrungswirtschaft stand unter anderem 

der Besuch eines Großhandelszentrums auf 

dem Programm. n 

1 2012

Stellengesuche bei jobXchange 

Über den Service „jobXchange“ kann die Deutsch-Finnische 

Handelskammer Ihnen sprachlich und fachlich qualifizierte Arbeitnehmerinnen 

und Arbeitnehmer vermitteln. 

Bewerberprofile stellen wir Ihnen auf Wunsch kostenlos zur 

Verfügung. Ein Entgelt ist nur im Falle einer erfolgreichen Vermittlung 

an die Deutsch-Finnische Handelskammer zu zahlen. 

Eine aktuelle Auswahl an jobXchange-Bewerbern: 

198 Finne (44), umfangreiche Arbeitserfahrung im Bereich des 

internationalen Verkaufs, wohnhaft in Deutschland, gute 

Softwarekenntnisse, zielorientiert und analytisch, sucht 

eine Position in Mitteleuropa, Sprachkenntnisse: Finnisch 

(Muttersprache), Englisch (fließend), Deutsch (fließend), 

Schwedisch (gut), Spanisch (Grundkenntnisse) 

196 Finnin (33), Studium der Sprach- und Literaturwissenschaften 

in Deutschland, Tätigkeiten in mehreren Unternehmen, auch in 

leitender Position, sucht eine neue Herausforderung in Finnland, 

Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache), Deutsch (fließend), 

Englisch (fließend), Schwedisch (befriedigend), Estnisch 

(befriedigend) 

156 Deutscher (27), interessiert an Controlling, IT und Project 

Management, Hochschulabschluss in Deutschland im 

Bereich Rechnungswesen, sucht eine Tätigkeit in Finnland, 

Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache), Englisch 

(fließend), Finnisch (Grundkenntnisse) 

195 Finnin (42), Magister-Abschluss und langjährige Erfahrung 

in Deutschland, sprach- und literaturwissenschaftliches 

Studium sowie medizinische Kenntnisse, Erfahrungen als 

Schreibkraft und Übersetzerin, sucht Aufgaben in Finnland 

im Bereich Assistenz, Kundenbetreuung und Übersetzung, 

Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache), Deutsch 

(fließend), Englisch (gut), Schwedisch (Grundkenntnisse), 

Russisch (Grundkenntnisse) 

1 2012 

Es besteht weiterhin die Möglichkeit, Ihre eigene Stellenanzeige 

in der jobXchange-Datenbank oder in unserem Kammermagazin 

zu veröffentlichen. 

nähere inForMationen: MIKKO SAARVE 

MIKKO.SAARVE@DFHK.FI, TEL: +358 9 6122 1247 

JobXchange 23 

197 Finne (47), verkaufsorientierte Person mit Interesse an einer 

Tätigkeit im Bereich Verkauf / Marketing / Logistik, sucht eine 

Tätigkeit mit deutschsprachigem Bezug, Sprachkenntnisse: 

Schwedisch (Muttersprache), Deutsch (fließend), Finnisch 

(fließend), Englisch (gut) 

189 Deutscher (41), langjährige Tätigkeit in Finnland, kundenund 

zielorientierte Person, sucht neue Herausforderungen in 

einem neuen Bereich, Interessen an Business Development / 

Marketing / Sales, Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache), 

Finnisch (fließend), Englisch (fließend) 

187 Finnin (26), BWL-Studium in Finnland, gute Kenntnisse 

der skandinavischen Länder, sucht eine Bürotätigkeit in 

Süddeutschland, Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache), 

Deutsch (fließend), Englisch (fließend), Schwedisch (gut) 

184 Finnin (33), langjährige Berufserfahrung im Internationalen 

Handel, auf der Suche nach neuen Möglichkeiten, Interesse 

an Business Development / Customer Relations / Human 

Resources, Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache), 

Deutsch (fließend), Schwedisch (gut), Englisch (gut)

24 

Geschäftsvermittlungen Liikeyhteyksiä 

Finnische unternehmen 

suchen deutsche Produkte 

Suomalaiset yritykset 

etsivät saksalaisia tuotteita 

Finnisches Unternehmen sucht Hersteller von 

Gas-, Öl- und Elektroheizgeräten für Häuser. 

CleanTeki Finland 

Satakunnankatu 19 D 36 

33210 TAMPERE 

Finnland 

E-Mail: joel356i@gmail.com 

Ansprechpartner: Herr Joel Glass 

Großer Lieferant von Kopfbedeckungen 

sucht Kontakt zu den Herstellern von 

Kopfbedeckungen. Insbesondere ostdeutsche 

Unternehmen sind von Interesse. 

Mph Headgear Oy 

Valimotie 25 

00380 HELSINKI 

Finnland 

Tel. +358 9 5655710 

Fax +358 9 56557120 

www.mphtrading.com 

E-Mail: SAMI@mphtrading.com 

Ansprechpartner: Herr Sami Visa 

Junges Unternehmen, das sich auf den 

Aufbau von Vertriebsnetzwerken in Finnland 

und im Ausland spezialisiert hat, sucht 

Produkte in den Branchen Outdoor & Leisure, 

Beauty und Health. 

Negele 

Laajauorenkuja 1k 150 


Finnland 

Tel. +358 40 0851071 

www.negele-brands.com 

E-Mail: michael@negele-brands.com 

Ansprechpartner: Herr Michael Negele 

Finnisches Unternehmen sucht Kontakt zu 

Herstelllern von Bekleidung, um eine 

Franchisekette zu gründen. Lizenzen schon 

vorhanden. 

SLR Line Ky 

Kantosaarenkatu 9 

49400 HAMINA 

Finnland 

Tel. +358 44 5095010 

E-Mail: mikap.lenkkeri@gmail.com 

Ansprechpartner: Herr Mika Lenkkeri 

Finnische unternehmen suchen 

Vertriebspartner/Abnehmer in Deutschland 

Suomalaiset yritykset etsivät 

edustajaa/ostajaa Saksasta 

Hersteller von Schweißgriffen sucht 

Vertretung oder Wiederverkäufer. 

Ergowelder Oy 

Viinijärventie 14 

83400 VIINIJäRVI 

Finnland 

Tel. +358 44 2779953 

www.ergowelder.com 

E-Mail: ergowelder@gmail.com 

Ansprechpartner: Herr Tapio Kettunen 

Finnisches Großunternehmen im Bereich 

Abfallentsorgung und Umweltmanagement 

sucht Kontakt zu den norddeutschen 

Unternehmen im Bereich 

Sondermüllentsorgung. 

Lassila & Tikanoja Oyj 

Vaskikatu 13 

20380 TURKU 

Finnland 

Tel. +358 10 636152 

Fax +358 10 6363520 

www.lassila-tikanoja.fi 

E-Mail: teemu.salmela@lassila-tikanoja.fi 

Ansprechpartner: Herr Teemu Salmela 

Hersteller von Solarwärmepanelen sucht 

Vertriebspartner für Solar-Thermal-Produkte, 

mit denen Wasser geheizt wird. 

Savo-Solar Oy 

Insinöörinkatu 7 

50100 MIKKELI 

Finnland 

Tel. +358 440 361609 

www.savo-solar.fi 

E-Mail: antti.harkila@savosolar.fi 

Ansprechpartner: Herr Antti Harkila 

Kooperation, Dienstleistungen 

Yhteistyökumppaneita, palveluita 

Hersteller von Design-Badezimmersaunen ist 

interessiert, das Unternehmen zu verkaufen. 

Finpartner Ltd Oy 

c/o Nordling 

Kalevankatu 9 B 20 


Finnland 

Tel. +358 400 401448 

Fax +358 9 6802702 

www.finpartner.fi 

www.saunatunnissa.fi 

E-Mail: harri.nordling@finpartner.fi 

Ansprechpartner: Herr Harri Nordling 

Saksalaiset yritykset etsivät 

suomalaisia tuotteita 

Deutsche unternehmen 

suchen finnische Produkte 

Saksalainen yritys etsii lääketieteellisiin 

hoitoihin soveltuvaa puhdasta mäntytervaa. 

CONSEIL GmbH 

Dauborner Weg 21 

65597 HÜNDELDEN 

Deutschland 

Puh. +49 172 9317716 

Sähköposti: barbara.nickerson@freenet.de 

Yhteyshenkilö: Frau Barbara Nickerson 

Yksityishenkilö etsii yhteyttä piisaminnahkojen 

toimittajiin. Tarkoituksena on aloittaa turkisten 

jatkojalostus Suomen itärajalla. 

Franz Zierer 

Streifenau 15 

94357 KONZELL 


Yhteyshenkilö: Herr Franz Zierer 

Saksalainen yritys etsii yhteyttä rakennuspuun 

(kuusi ja mänty), mm. liimapuun toimittajiin. 

HADI-Handelskontor Deutschland 

Freiligrathring 1 

40878 RATINGEN 


Puh. +49 2102 443524 

Faksi +49 2102 443806 

Sähköposti: iwers-ipu@t-online.de 

Yhteyshenkilö: Herr Bernhard Iwers 

Togolaisen tiikin toimittaja etsii 

puun maahantuojia. 

Hamburg Hotel Mobiliar & 

Einrichtungs-GmbH 

Buchwaldstraße 97 

22143 HAMBURG 


Puh. +49 40 21997059 

Faksi +49 40 18041781 

Sähköposti: wkloeckner@hhm-hamburg.de 

Yhteyshenkilö: Herr Wilfrid Klöckner 

Saksalaiset yritykset etsivät 

edustajaa/ostajaa Suomesta 

Deutsche unternehmen suchen 

Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland 

Lääketieteen ja hoitoalan hygieniatuotteiden 

sekä infektion ehkäisytuotteiden valmistaja 

etsii edustajaa/ostajia. 

Ad-Arztbedarf GmbH 

Gottlieb-Daimler -Str. 15 

50226 FRECHEN 


Puh. +49 2234 956760 

Faksi +49 2234 956762 

www.ad-arztbedarf.de 

Sähköposti: service@ad-arztbedarf.de 

Yhteyshenkilö: Frau Claudia Stupp 

1 2012

Kauppoihin palautettujen kenkien ja 

tekstiilituotteiden, ylituotantovarastojen, 

kausituotteiden ja uusittujen kenkien 

kauppias etsii kenkien ja tekstiilien ostajia. 

ALIA Handels GmbH 

Langstücken 4 

22113 OSTSTEINBECK 


Puh. +49 40 713770017 

Faksi +49 40 7137700 

www.alia-schuhe.de 

Sähköposti: saboor-jamil@alia-schuhe.de 

Yhteyshenkilö: Herr Saboor Jabil 

Savuputkien valmistaja etsii yhteyttä 

rautakauppoihin. 

ALWE Geschwister Weisbender UG 

Am Limes 6 

56204 HILLSCHEID 


Puh. +49 2624 9529576 

Faksi +49 2624 9529593 

www.alwe.de 

Sähköposti: alwe@alwe.de 

Yhteyshenkilö: Frau Simone Weisbender 

Silmälasihiomo etsii yhteyttä optikkoliikkeisiin 

tarjotakseen optikoille linssien hiontapalveluita 

moderneilla hiomakoneilla. 

Die Bohrbrille 

Käthnerweg 3 

25926 KARLUM 


Puh. +49 4662 6990027 

Faksi +49 4662 6990028 

www.bohrbrille.de 

Sähköposti: info@bphrbrille.de 

Yhteyshenkilö: Herr Andrej Dietrich 

Hedelmien tukkukauppias etsii yhteyttä 

supermarketketjuihin ja hedelmien 

maahantuojiin. 

Faby Fruchtgroßhandel GmbH & Co. KG 

Sandhörn 1 

21720 STEINKIRCHEN 


Puh. +49 4142 819224 

Faksi +49 4142 819222 

www.fabyfrucht.de 

Sähköposti: juergen.faby@fabyfrucht.de 

Yhteyshenkilö: Herr Jürgen Faby 

1 2012 

Hedelmä- ja vihannespuolivalmisteiden 

valmistaja etsii ostajia. Yritys valmistaa 

myös mehuja, pyreetä, aromivalmisteita 

ja hedelmäviinejä. 

Fruchtsaft Bayer GmbH & Co. KG 

Grabenäckerstraße 1 

71254 DITZINGEN-HEIMERDINGEN 


Puh. +49 7152 9991111 

Faksi +49 7152 9991122 

www.fruchtsaft-bayer.de 

Sähköposti: jochen.bayer@fruchtsaft-bayer.de 

Yhteyshenkilö: Herr Jochen Bayer 

Valimoiden käyttämien valukehysten 

ja autoteollisuustarvikkeiden valmistaja 

etsii edustajaa. 

Hesonwerk GmbH Pretzsch 

Wittenberger Strasse 45 

06905 BAD SCHMIEDEBERG 


Puh. +49 34926 58030 

Faksi +49 34926 58044 

www.heson-pretzsch.de 

Sähköposti: Heson-7@t-online.de 

Yhteyshenkilö: Dr.Ing. F. Iske 

Langattomien minikovaäänisten 

valmistaja etsii maahantuojaa/jakelijaa. 

Gehrs Marketing GmbH 

Spinnereistr. 6 

35576 WETZLAR 


Puh. +49 6441 90270 

Faksi +49 6441 902799 

Sähköposti: m.gehrs@gehrs-marketing.de 

Yhteyshenkilö: Herr Martin Gehrs 

Vienti- ja tuontiyritys etsii kalasäilykkeiden, 

hedelmä- ja vihannessäilykkeiden, oliiviöljyjen 

ja päivittäistavaroiden maahantuojaa. 

MEM Handelskontor GmbH 

Ewige Weide 6 

22926 AHRENSBURG 


Puh. +49 4102 60460 

Faksi +49 4102 604626 

Sähköposti: Master@MEM-Agency.com 

Yhteyshenkilö: Herr Martino Morszeck 

Luomujäätelön valmistaja etsii edustajaa. 

Novescor GmbH 

Emsbachstr. 38 

65529 WALDEMS 


Puh. +49 6087 9893971 

Faksi +49 3221 108990956 

www.novescor.de 

Sähköposti: h.hanspach@novescor.de 

Yhteyshenkilö: Herr Hendrik Hanspach 

Geschäftsvermittlungen Liikeyhteyksiä 

Lentoyhtiöiden käyttämien tietokone- 

ohjelmistojen valmistaja etsii ostajia. 

Ovidius GmbH 

Alte Jakobstr. 79–80 

10179 BERLIN 


Puh. +49 30 408189537 

Faksi +49 30 408189599 

www.ovidius.com 

Sähköposti: imke.koop@ovidus.com 

Yhteyshenkilö: Frau Imke Koop 

Korkealaatuisten Hifi-huonekalujen 

ja TV-tasojen valmistaja etsii 

maahantuojaa/jakelijaa. 

Schroers & Schroers 

Naumannstraße 5 

10829 BERLIN 


Puh. +49 30 76768870 

Faksi 49 30 76768866 

Sähköposti: marketing@schroers.de 

Yhteyshenkilö: Herr Detlef Herrmann 

Tekstiilien myyjä etsii 

maahantuojia/edustajaa/ostajia. 

WHY NOT Textilhandels GmbH 

Heidenkampsweg 48 

20097 HAMBURG 


Puh. +49 40 68948685 

Faksi +49 40 65724145 

www.whynothamburg.de 

Sähköposti: kai.beck@whynothamburg.de 

Yhteyshenkilö: Herr Kai Michael Beck 

Vienti- ja tuontiyritys etsii yhteyttä 

yrityksiin, joita kiinnostaisi 

korvalämmittimien maahantuonti. 

Zamsha UG (Haftungsbesch.) 

Tegelsbarg 17 

22399 HAMBURG 


Sähköposti: uzma.mushtaq@mail.com 

Yhteyshenkilö: Frau Uzma Mushtaq 

Yhteistyökumppaneita, palveluita 

Kooperation, Dienstleistungen 

Käännöstoimisto etsii uusia asiakkaita. 

Käännökset suomi-saksa-suomi. Myös englanti 

ja ruotsi. Erikoisalat tekniset tekstit, kone- ja 

laiteteollisuus. Monivuotinen kokemus. 

AK-KääNNÖS 

Satamakatu 2 A 28 

33200 TAMPERE 

Puh. (03) 2230076 

Faksi (03) 2235037 

Sähköposti: ak-kaannos@kolumbus.fi 

Yhteyshenkilö: Adile Kaader 

25

26 

Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin vuosikokous 

14. toukokuuta Helsingissä 

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokous pidetään maanantaina 

14. toukokuuta 2012 Helsingissä. Tilaisuus järjestetään Hilton 

Strand -hotellin kongressitiloissa Hakaniemessä. Juhlapuheen pitää tunnettu 

taloustieteilijä professori Dr. Michael Hüther, joka on johtanut vuodesta 

2004 lähtien Saksan IW-taloustutkimusinstituuttia Kölnissä. Kokonaistalouden 

kehitystä seuraavan asiantuntijaraadin entinen pääsihteeri 

tarkastelee esityksessään kriittisesti tämänhetkisiä talouden kehityssuuntia. 

Kokouksen kulussa on tänä vuonna pieni muutos. Ennakko-ohjelman 

mukaan tilaisuus alkaa klo 8.30 sääntöjen mukaisella jäsenkokouksella. 

Tätä seuraa Kauppakamarin liikennevaliokunnan kokous. Lübecker 

Hafen-Gesellschaft mbH:n toimitusjohtaja Heinrich Beckmann 

ja Suomen satamayhdistyksen toimitusjohtaja Markku Mylly puhuvat 

logistiikan haasteista Itämeren alueella sekä esittelevät tarkemmin transeurooppalaisia 

liikenneverkostoja. Klo 11.00 seuraa juhlaesitelmä. 

Yhteisen lounaan jälkeen vuosikokouksen päättää Saksan suurlähetystön 

vastaanotto. 

Kauppakamari DFHK Intern 

Saksan liittotasavallan 

ansioristi Hagen Henrÿlle 

Saksan liittopresidentti Christian Wulff on myöntänyt Saksalaisen 

koulun kannatusyhdistyksen entiselle puheenjohtajalle Dr. Hagen 

Henrÿlle Saksan liittotasavallan ansioristin nauhan kera. Ansioristi oli 

tunnustus hänen ansioistaan suomalais-saksalaisten suhteiden hyväksi. 

Kunniamerkin luovutti hänelle 3. helmikuuta 2012 pidetyssä tilaisuudessa 

suurlähettiläs Dr. Thomas Götz. Henrÿn puheenjohtajakaudella 

1995 Saksalaisen koulun oikeudellinen ja taloudellinen asema ankkuroitiin 

pysyvästi Suomen koulujärjestelmään kuuluvaksi. Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin juristina Hagen Henrÿ johti saksankielisten 

juristien yhdistystä Suomessa. 

Kauppakamarin Oktoberfest 

13. syyskuuta 2012 Helsingissä 

Syksyn 2011 onnistuneen Oktober-tapahtuman vauhdittamana Saksalais-Suomalainen 

Kauppakamari järjestää tänä vuonna jo 2. Oktoberfestin. 

Rento ilmapiiri, alkuperäinen baijerilainen musiikki ja baijerilaiset 

erikoisuudet ovat tilaisuuden kohokohtia. Sekä suomalaisille että 

saksalaisille yrityksille tarjoutuu tilaisuus varata 

oma yrityspöytä. Sponsoripaketti 

sisältää kahdeksan paikkaa 

sekä olutta, viiniä ja baijerilaisia 

erikoisjuomia. Lisäksi 

Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin sponsorit 

ovat tapahtuman aikana 

näkyvästi ja kuuluvasti 

esillä. Lisätietoja vain enää 

rajoitetusti vapaana olevista 

pöydistä antaa Päivä Graefe, 

puh. (09) 6122 1244, 

paivi.graefe@dfhk.fi. 

Finnish-German 

Energy Day tulossa 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari on aloittanut 3. Finnish-German 

Energy Day -foorumin valmistelut. Seuraava Energiapäivä järjestetään 

7. marraskuuta 2012. Kauppakamarin kokoonkutsuma raati tapasi 

2. maaliskuuta valmistellakseen tulevaa ohjelmaa. Tämä 14 Suomen 

energia-alan huippuedustajan raati kokoaa tulevan foorumin sisällön. 

Aiempien vuosien tapaan myös tänä vuonna tapahtumaan osallistuu 

kansainvälisiä, saksalaisia ja suomalaisia asiantuntijoita, jotka puhuvat 

energia-alan tämän hetken kehityksestä ja tulevaisuudesta sekä 

siihen liittyvistä ratkaisuista. Aiheen suurta kiinnostavuutta osoittaa 

se, että viime vuoden 2. Finnish-German Energy Day otettiin hyvin 

vastaan. Tapahtumaan osallistui 150 alan päättäjää. Energiapäivän 

järjestää ja koordinoi jälleen Päivi Graefe, puh. (09) 6122 1244, 

paivi.graefe@dfhk.fi. www.energyday.fi 

1 2012

Dr. Wilfried Prewon kovan käden toimenpidepaketti Kreikan pelastamiseksi. 

Selviääkö euro hengissä? 

Hannoverin teollisuus- ja kauppakamarin toimitusjohtaja Dr. Wilfried Prewo kertoi näkemyksiään euron 

tulevaisuudesta Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin ja Sampo-Pankin aamiaisseminaarissa 14.3.2012 

Helsingissä. Tämä kansainvälisesti arvostettu suhdanneasiantuntija, joka kirjoittaa säännöllisesti myös 

Wall Street Journal –julkaisuun, esitteli ratkaisuvaihtoehtojaan noin 70 kuulijalle. 

Wilfried Prewo vastaa otsikkokysymykseen 

”Selviääkö euro 

hengissä?”: Kyllä, mutta vain 

tietyin edellytyksin. Varmaa on joka tapauksessa, 

että hyvin toimivaan euroalueeseen 

tarvitaan joustavaa palkkapolitiikkaa 

ja työntekijöiden liikkuvuutta jäsenmaiden 

kesken. Tämä ei ole EU:ssa yhtä helppoa 

kuin USA:ssa kielierojen ja vahvojen 

ammattiyhdistysten vuoksi. Yhtenäisellä 

veropolitiikalla, yhtenäisillä investointieduilla 

ja työlainsäädännöllä on kuitenkin 

mahdollista kompensoida tätä vajetta. 

Jos Eurooppa noudattaa kasvusuuntaista 

1 2012 

”symmetristä talouspolitiikkaa”, Prewo 

uskoo selvittävän kriisistä ennen pitkää. 

Erityisesti ”Euroopan tämän hetken 

potilaan” Kreikan jaloilleen saattamisessa 

tarvitaan Prewon mielestä hyvää hallinnointia 

ja erityisesti taistelua korruptiota 

vastaan. Tarkka talouden tasapainottaminen, 

privatisointitoimet, jyrkät palkkojen 

ja eläkkeiden leikkaukset sekä valtion verotuksen 

suvereniteetti ovat tässä välttämättömiä. 

Toimitusjohtaja Prewo näkee Suomen 

taloudellisen tilanteen tällä hetkellä hyvänä, 

vaikka suomalaiset kamppailevat samojen 

ongelmien kanssa kuin saksalaiset. Kummassakin 

maassa nähdään vain ongelmia, 

vaikka lasi on 80-prosenttisesti täynnä. 

Kun tarkastellaan Suomen tilannetta kuluneen 

20 vuoden ajalta, maa on suoriutunut 

hämmästyttävän hyvin historiansa vaikeimmasta 

talouskriisistä. 

Kymmenen vuoden kokemusta eurosta 

Hannoverin teollisuus- ja kauppakamarin 

toimitusjohtaja Prewo pitää myönteisenä. 

Euroopan yhteisvaluutta on tuonut paljon 

hyötyä – erityisesti Kreikalle. Suurin ongelma 

on kuitenkin jäsenmaiden rakenteelliset 

ongelmat. n 

Kauppakamari DFHK Intern 

27

28 

Avoin Helsinki – vuoden 

2012 designpääkaupunki 

Helsinki on kolmas kaupunki, joka on nimitetty designpääkaupungiksi. Helsinki on tunnetussa seurassa, 

sillä viime vuosina kunnian saivat Italian Torino (2008) ja Etelä-Korean Soul (2010). 

Helsinki designpääkaupunki -hankkeen johtaja 

Pekka Timonen, minkä perusteella juuri Helsinki vei 

voiton kansainvälisessä designpääkaupunki-kilpailussa? 

”Maailman designpääkaupungin valitsee joka toinen vuosi teollisen 

muotoilun maailmanjärjestö Icsid (International Council of 

Societies of Industrial Design) yksittäisten kaupunkien hakemusten 

perusteella. Ennen valintaa Icsid tekee tutustumiskäynnit ns. 

finaalipaikoilla oleviin kaupunkeihin. Tärkeintä on se, että valittu 

kaupunki käyttää designia voimakkaasti uusien ratkaisujen etsimisessä. 

Helsinki ja muut mukana olevat kaupungit Espoo, Vantaa, 

Kauniainen ja Lahti käyttävät designia sosiaalisen, taloudellisen ja 

kulttuurisen kehityksen edistäjänä. Lisäksi meillä on vahva designhistoria, 

suuri murros kaupunkikuvassa sekä vahva kansallinen ja 

kunnallinen sitoutuminen designin hyödyntämiseen.” 

Millä tavalla kaupungit ja koko Suomi hyötyvät tunnustuksesta? 

”Helsinki ja koko Suomi pääsee designvuoden myötä tekemään 

muotoilun merkitystä tunnetummaksi ja avoimemmaksi eri aloilla. 

Laajennetun designin käsite ja designvuoden motto, ’Embedded 

Design in Everyday Life’, auttaa tuomaan muotoilun tärkeyttä 

tunnetuksi eri tavalla kuin ennen. Tarkoituksena on haastaa 

ihmisiä pohtimaan hyvän muotoilun merkitystä ennakkoluulottomasti. 

Luvassa on siis uusia ratkaisuja, kokeiluja, elämyksiä. 

Designpääkaupunki-nimitys ja sen sekä yksittäisten projektien 

saama julkisuus luovat Suomesta maailmalla myönteistä kuvaa 

maana, jossa osaavat ja koulutetut ihmiset haluavat saada elin- ja 

työympäristönsä toimimaan entistä paremmin.” 

Muuttuuko Helsingin katukuva 

tai kaupunkisuunnittelu pysyvästi? 

”Uskomme, että designvuodella on kauaskantoisia vaikutuksia. 

Siihen kuuluu monia hankkeita, jotka pääsevät vasta aluilleen 

vuoden 2012 aikana. Sellaisia konkreettisia esimerkkejä voisivat 

olla esimerkiksi Kampin ”Hiljaisuuden Kappeli” tai tuleva ruokakulttuurin 

keskus ”Teurastamo”. 

Lisäksi Helsingissä rakennetaan parhaillaan täysin uusia kaupunginosia. 

Esimerkiksi Kalasataman ja Jätkäsaaren asuinalueet muodostavat 

täysin uudenlaisia ympäristöjä. Näilläkin alueilla designpääkaupunki 

toteuttaa monenlaisia hankkeita ja projekteja, esimerkkinä 

’Jätkäsaaren rakentamisaikainen asukas- ja yritysyhteistyö’ -projekti.” 

Design Design 

Pekka Timonen johtaa 

World Design Capital Helsinki 2012 –vuotta. 

Mikä on hyvän muotoilun tunnusmerkki? 

”Käytettävyys, tarkoituksenmukaisuus, kestävyys, se miltä suunniteltu 

asia näyttää tai tuntuu, ja mitä design käyttäjälleen merkitsee. 

Lisäksi pitää täyttyä myös haluttavuuden kriteeri: juuri tämän 

tuotteen tai palvelun pitää olla jostain syystä kaikkia muita yhtä 

käytettäviä tai kestäviä kilpailijoitaan haluttavampi.” 

Miten yritykset voivat hyötyä muotoilusta? 

”Designin merkitys liike-elämässä kasvaa jatkuvasti. Käyttäjien 

kuuntelemisen avulla on mahdollista kehittää toimivia, tavoiteltavia 

ratkaisuja ja säästää resursseja. Menestyksekkäät ratkaisut 

puolestaan auttavat yrityksiä pärjäämään ja luomaan uusia työpaikkoja. 

Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on luoda parempaa 

ymmärrystä designin roolista liike-elämän moottorina, paitsi 

isoille, myös pienemmille paikallisille yrityksille.” n 

1 2012

Linjakas latausasema 

kadunvierikalusteena 

Sähköautot tuottavat kasvihuonepäästöjä 

kaksi kolmasosaa bensiiniautoja 

vähemmän. Lisäksi ajaminen 

sähköautolla on moninkertaisesti halvempaa. 

Suomessa sata kilometriä maksaa 

noin kaksi euroa. Oleellista sähköauton 

Enston tuotepäällikkö Jukka Karhu, 

kuinka paljon muotoilun tärkeys on kasvanut 

Enston tuotekehittelyssä viime vuosina? 

Etenkin sähköauton latauspisteissä muotoilu on 

olennainen erottumistekijä kilpailijoihin nähden. 

Muotoilu on ollut suunnittelun lähtökohtana 

tuotekehityksen alusta lähtien. 

Onko Enstolla omia muotoilijoita? 

Ei ole, käytämme alihankkijaa eli muotoilutoimistoa. 

Käyttämäämme toimistoon päädyttiin 

muotoilukilpailun tuloksena. 

Kuinka kauan pylväiden 

suunnitteluprosessi kesti? 

Ensimmäinen sähköauton lataustuote syntyi 2010 

vajaan vuoden suunnittelutyön jälkeen. Nyt 2012 

tuoteperheeseen kuuluu jo viisi erillistä tuotetta. 

Onko pylväs sataprosenttinen 

suomalainen tuote? Missä sitä valmistetaan? 

Latauspisteet ovat 100-prosenttisesti suomalaisia. 

Niitä valmistetaan Enston tehtaalla Mikkelissä. 

Mitkä ovat olleet muotoilijoiden 

ja insinöörien suurimmat haasteet 

pylvään kehittelyssä? 

Suurimmat haasteet ovat olleet jatkuvasti 

kehittyvät standardit ja markkinaympäristön 

nopea muutos. 

Mikä on pylväiden myyntihinta 

ja muotoilun osuus siinä? 

Latauspisteiden myyntihinnat vaihtelevat alle 

tuhannesta muutamaan tuhanteen euroon. 

Hyvä muotoilu ei tarkoita lisähintaa, vaan takaa 

hyvän käytettävyyden ja esteettisen ulkonäön. 

Mistä löytyy tällä hetkellä Enston 

latauspylväitä? 

Pääasiassa Norjasta, Suomesta, 

Ruotsista, Ranskasta ja Venäjältä. 

Enston on kehittämät AV-latauspylväät 

– Normaaliin lataukseen suunniteltu latauspylväs EVT. Auton täyslataus 

kestää noin kahdeksan tuntia. Esim. Oslossa lataus on ilmaista. 

– Veloitettavaa sähköä saa nopean latauksen EVC-latausasemalta. 

Lataus kestää 1,5–3 tuntia. 

– Ultranopea lataus 15–30 minuutissa. Tätä vaihtoehtoa ei vielä 

yleisesti ole saatavilla, koska verkosta on vielä vaikea saada 

nopean latauksen vaatimia tehoja. 

– Yleiset latauspisteet on tarkoitettu täydentäviä latauksia varten. 

Autoa ladataan siis ensisijaisesti kotona tai työpaikalla, 

jolloin auto voi seisoa päivän tai yön yli latauksessa. 

– Sähköautot ovat Suomessa Saksaan ja USA:han verrattuna vielä 

harvinaisuus. Suomen liikenneturvallisuusvirasto Trafin mukaan vuoden 

2011 lopulla Suomen 2,53 miljoonasta rekisteröidystä henkilöautosta 

oli sähköautoja vain 56. Edellytyksenä sähköautomäärän kasvulle 

onkin tiheä latausasemaverkosto. Sähköautot ovat kuitenkin tulossa 

Suomeenkin. Vuoteen 2020 mennessä Suomen teillä arvellaan 

kulkevan jo pitkälle yli toistasataatuhatta sähköautoa. Saksassa 

vastaavan määrän arvellaan olevan jo noin miljoona. 

1 2012 

käytössä on kuitenkin saatavilla olevat 

latauspisteet. Porvoolainen Ensto on kehittänyt 

hopeanvärisen ruostumattomasta 

teräksestä valmistetun Ensto EV –latauspylvään, 

joka soveltuu tyyliltään niin historialliseen 

kuin moderniinkin kaupunki- 

Miksi esimerkiksi Oslo valitsi Enston tuotteen? 

Valintakriteereissä korostettiin erityisesti 

latauspylväiden designia, luotettavuutta 

ja niiden teknistä ratkaisua. 

ympäristöön. Pylväitä on myyty jo yli tuhat 

kappaletta Suomeen, Norjaan, Ruotsiin, 

Ranskaan ja Venäjälle. 

Ensto EV –pylväässä on kiinnitetty 

huomiota toimivuuden ohella erityisesti 

myös muotoiluun. 

Mistä asiakas tietää, että tolppa toimii? 

Kaikki latauspisteemme ilmoittavat selkeillä 

LED-merkkivaloilla, milloin se on vapaa, 

latauskäytössä tai mahdollisessa vikatilanteessa. 

Kuinka kova kilpailu on 

latauspylväiden valmistajien kesken? 

Kilpailu on erittäin kovaa. Yksinomaan Saksan 

markkinoilta löytyy yli 40 ratkaisua sähköauton 

lataukseen. 

Mitkä ovat Enston näkymät markkina-alueena 

Euroopassa ja erityisesti Saksassa? 

Sähköauton latausratkaisujen osalta näemme 

koko Euroopan erittäin potentiaalisena markkinaalueena. 

Saksassa on perinteisesti erittäin vahva 

autoteollisuus, ja siksi se on Enstolle tärkeä 

markkina-alue. Saksassa kestävällä kehityksellä 

ja ympäristöasioilla on tärkeä asema. 

Viimeisimmät uutiset kertovat, että 

käytännössä kaikki saksalaiset autonvalmistajat 

tuovat sähköautoja markkinoille kahden 

vuoden kuluessa. 

Design Design 

29

30 

Ville Kokkosen Bright White -kirkasvalolamppu on uusi tulokas artekin tuotevalikoimassa. 

ARTEK-tuote on 

investointia tulevaisuuteen 

artekin kaluste on edelleen yhtä moderni kuin runsas 75 vuotta sitten. 1930-luvulla valmistettuja 

artekin tuoleja, pöytiä ja jakkaroita tehdään edelleen. Ne yritykset ovat harvassa, joiden tuotteen 

hankkiessaan voi sanoa investoivansa 50 vuoden päähän. Ja arvo kasvaa koko ajan. 

Olemme tottuneet ajattelemaan, 

että artek on 100-prosenttisesti 

suomalainen tuote niin 

muotoilultaan kuin materiaaliltaan. Todellisuudessa 

sen muotoilun juuret ovat 

kansainvälisyydessä, jossa vaikuttajina on 

ollut arkkitehteja, muotoilijoita, taiteilijoita 

ja taiteentuntijoita. artekin perustajat 

Alvar ja Aino Aalto, Nils-Gustav 

Hahl ja Maire Gullichsen olivat kaikki 

kosmopoliitteja, jotka olivat opiskelleet 

ulkomailla ja jotka halusivat luoda uutta 

ja radikaalia sekä edistää modernia 

Design Design 

asuinkulttuuria viime vuosituhannen alkupuolelta 

lähtien. 

artekin tuotekehitysstrategian kulmakivet 

ovat olleet etiikka, estetiikka ja ekologia. 

Tämä sopii hyvin myös nykyhetken vaatimuksiin. 

Eettinen kuluttaminen, muodon 

kauneus ja ekologiset näkökohdat ovat tätä 

päivää. 

Tuotemallistoja rikastettava 

”Vaikka artekin traditioita vaalitaan tarkasti, 

tuotevalikoimaa on pyrittämä uudistamaan 

mallistokokonaisuuksilla”, kertoo 

aikaisemmin osittain Lontoossa tuotekehittelyn 

parissa työskennellyt ja vuodesta 

2009 lähtien Artekin muotoilujohtajaksi 

nimitetty Ville Kokkonen. 

”Ilmari Tapiovaaran huonekalumalliston 

hankinta vuonna 2011 on modernilla 

tavalla täydentänyt aikaisempaa tarjontaamme”, 

jatkaa Kokkonen. artekilla on 

oma tuotesuunnittelustudio, johon kuuluu 

kolme muotoilijaa. Yhteistyö japanilaisten 

arkkitehtien ja suunnittelijoiden kanssa 

on ollut tiivistä. Yhteistyötä on tehty 

myös monien tunnettujen kansainvälisten 

1 2012

suomalaisten nimien kuten Harri Koskisen 

ja Eero Aarnion, mutta myös saksalaisten 

ja englantilaisten kanssa. 

Monikäyttöinen 

kirkasvalolamppu pitää hereillä 

Ville Kokkosen itsensä artekille suunnittelema 

kirkasvalolamppu sopii erityisesti 

toimistokäyttöön ja julkisiin tiloihin. Sen 

valaisema alue on entisiä 40- ja 50-luvulla 

suunniteltuja design-klassikoita huomattavasti 

suurempi. Kokkosen mukaan 

suunnittelussa pyrittiin huomioimaan 

muuttunut toimistoympäristö, uusi toimistoteknologia 

ja uudenlaiset kalusteet. 

Haluttiin kehittää valo, joka tekisi työympäristöstä 

mahdollisimman miellyttävän. 

Kirkasvalolamppu on paitsi tekninen 

myös mentaalinen hyvinvoinnin ja 

mielenterveyden edistäjä pimeän aikaan 

pohjoismaissa. Valaisinsarja on otettu 

myös maailmalla hyvin vastaan, sitä käytetään 

esimerkiksi yötyössä lisäämään 

vireystasoa. Valaisin tuli markkinoille 

huhtikuussa 2011 ja se palkittiin muotoilun 

kutsukilpailussa Kölnissä. Se on 

ehdolla tuotekategoriassa vuoden designtuotteeksi 

Lontoon Design Museumin 

vuotuisessa kilpailussa. Palkinto vastaa 

“design maailman oscaria”. 

Materiaalikokeiluja 

uPM:n kanssa 

Kokkonen kertoo, että artekin moderni ja 

radikaali asenne näkyy edelleen siinä, että 

designstudiossa tutkitaan uusia kestäviä 

materiaaleja. Tarkoitus ei ole seurata nopeasti 

vaihtuvia trendejä, vaan pyrkiä ajattomuuteen 

ja luoda uusia ilmiöitä. artek 

on toiminut yhteistyössä UPM:n kanssa. 

Hightech-trendit 2012 

1 2012 

Tämä yhteistyö on johtanut puumuovikomposiittimateriaalin 

käyttöön. Raakaaineena 

siinä on UPM:n kierrätyspaperi, 

jota voidaan käyttää huonekalu- ja tuotesuunnittelussa. 

Materiaali soveltuu esimerkiksi 

säänkestäviksi ulkokalusteiksi. 

Taiteilijayhteyksiä 

etsimässä Saksassa 

artek uskoo yhteistyön saksalaisten kanssa 

tuovan hyviä tuloksia. Konseptitutkimusta 

he ovat tehneet saksalaisen Kram 

& Weisshar –toimiston kanssa. Tulossa 

on myös uusi myyntijohtaja Saksaan. Yhtiö 

haluaa keskittyä Saksan taiteelliseen 

ytimeen Berliiniin ja perustaa toimiston 

sinne. ”Vaikka olemme voittoa tavoitteleva 

yritys, bisnes ei ole ainoa päämäärämme, 

vaan haluamme olla mukana kulttuurisidonnaisissa 

hankkeissa ja toimia yhdessä 

eri arkkitehti- ja taitelijaryhmien kanssa. 

Sitä paitsi suuret yritykset panostavat tällä 

hetkellä taiteeseen,” arvelee Kokkonen. 

artek haluaa pysyä Suomessa 

artekilla on huonekalutehdas Raisiossa ja 

useita eri kalusteosien alihankkijoita Suomessa. 

Jonkun verran valmistusta on myös 

Virossa, jossa käsityöperinne on vielä 

vahva. Siellä käytetään erityisesti vaaleaa 

suomalaista koivua, joka on alusta lähtien 

ollut artekin tuotemerkki. Valaisinten metalliosia 

valmistetaan jonkin verran Kiinassa. 

Perinteinen käsityötaito on häviämässä 

ja kustannukset nousevat. Nyt artek 

tutkii yhdessä amerikkalaisten suunnittelijoiden 

kanssa mahdollisuuksia hyödyntää 

robotteja ja automaatiota valmistuksessa. 

Lähtökohtana on kuitenkin, että valmistus 

pysyy pääasiallisesti Suomessa. 

Tulevat visiot 

Ville Kokkonen nostaa esille artekin tulevan 

tavoitteen ottaa vastuuta ja panostaa 

ihmisten henkiseen hyvinvointiin ympäristösuunnittelulla 

ja lisätä viihtyvyyttä 

sisustuksella ja erilaisilla elämää helpottavilla 

tuoteratkaisuilla kahviloissa ja julkisissa 

tiloissa. Yksi kohderyhmä tässä on 

nuoret ja heidän syrjäytymisensä estäminen. 

artekissa pyritään löytämään ratkaisua 

sille, kuinka saada ihmiset viihtymään 

paremmin yhdessä. 

artek on mukana Helsingin designvuoden 

2012 julkaisuissa. Helsingin Esplanadin 

myymälään on tarkoitus perustaa ”Do 

you read me” –Espa-Shop -kirjakauppa ja 

lukutila, johon kiinnostavat henkilöt ovat 

koonneet suosituslistoja lempikirjoistaan. 

Hyvällä tuotteella on tarina 

”artekin tuotteisiin liittyy aina tarina, mikä 

tekee niistä ajattomia, nostaa niiden arvoa 

ja tekee niistä kiinnostavan. Tarina ei 

ole vain statussymboli, kuten auto, vaan 

se heijastaa myös omistajansa kiinnostuksen 

kohteita ja arvoja. Hyvä muotoilu voi 

muuttaa parhaassa tapauksessa ajattelutapaamme. 

Kun kuluttaja alkaa arvostaa 

tuotetta, silloin muotoilu on onnistunut”, 

uskoo Ville Kokkonen. n 

artek lukuina 

artekilla on n. 60 työntekijää. Liikevaihto 

vuonna 2010 oli n. 20 miljoonaa euroa. 

Päämarkkinat ovat Suomessa. artekilla 

on myymälät Helsingissä, Espoossa ja 

Turussa. Yrityksen omistaa ruotsalainen 

sijoittaja Proventus AB. 

Vuoden 2012 hightech-trendejä ovat Cloud Computing –pilvipalvelut, 

mobiilipalvelut, it-tietoturva ja sosiaalinen media. Tämä käy ilmi 

Saksan tietotekniikan ja viestintäalan keskusliiton Bitkomin tekemästä 

kyselystä. Niin sanottu Cloud Computing puolusti kärkisijaansa jo kolmannen 

kerran peräkkäin 66 prosentilla kysytyimpänä palveluna. Tällöin 

ohjelmia ja tietoja ei tallenneta enää vain paikallisesti omaan tietokoneeseen 

tai matkapuhelimeen, vaan reaaliaikaisesti tietoverkkoihin. 

Bitkomin arvioiden mukaan pilvipalveluiden liikevaihto kasvaa 

Saksassa vuoteen 2015 mennessä noin 13 miljardiin euroon eli yli 

kolminkertaiseksi. Kymmenen prosenttiyksikön kasvu edellisvuoteen 

verrattuna merkitsee sitä, että matkapuhelinten mobiilisovelluksista on 

kiinnostunut nyt joka toinen yritys. Uusi keksintö kymmenen kärjessä 

on E-Energy, joka herättää energiamuutosten aikakaudella erityistä 

kiinnostusta. Kyse on älykkäistä sähköverkoista, joiden avulla on 

mahdollista hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Nämä verkot kykenevät 

mukauttamaan virran kulutuksen säästä johtuviin tuuli- ja aurinkoenergiamuutoksiin 

ja ohjailemaan sähkön jakelua. 

Design Design 

31

32 

Innovatiiviset Saksa ja Suomi 

Euroopan komission innovatiivisuusvertailussa Saksa on kolmannella 

sijalla. EU:ssa ensimmäisen sijan vertailussa vie Ruotsi ja 

seuraavana tulee Tanska. Suomi on sijalla neljä. Vertailussa olivat 

mukana mm. investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, koulutustaso, 

tutkimusmenetelmät ja yritysinvestoinnit. Saksan vahvuuksina tämän 

tutkimuksen mukaan ovat erityisesti julkisten menojen panostukset tutkimukseen 

ja kehitykseen, Saksan innovaatiojärjestelmien avoimuus 

ulospäin ja verkottuminen sekä johdonmukainen suuntautuminen huipputeknologioihin. 

Outokumpu ruostumattoman 

teräksen markkinajohtajaksi 

Teräskonserni Outokumpu ostaa noin 2,7 miljardilla eurolla saksalaisen 

ThyssenGroupin ruostumatonta terästä valmistavan tytäryhtiön Inoxumin. 

Kaupan hinta muodostuu miljardin euron käteismaksusta ja noin 

miljardin euron arvoisista Outokummun osakkeista, joka vastaa 29,9 

prosentin osuutta pääomasta. Lisäksi Outokumpu ottaa hoitaakseen 

ThyssenGroupin velkavastuita ja eläkesitoumuksia. 

Outokumpu haluaa säästää järjestelyillä ylikapasiteetista kärsivässä 

terästuotannossa vuosittain 250 miljoonaa euroa. Outokummun ilmoituksen 

mukaan tähän tavoitteeseen päästään viimeistään vuoteen 

2017 mennessä. Työpaikkojen vähentämisen lisäksi Outokumpu näkee 

kustannussäästöjä yhteisissä raaka-aine- ja energiahankinnoissa sekä 

markkinoinnissa. Oston kautta teräsalalle syntyy uusi maailmanmarkkinajohtaja, 

jossa on yli 19 000 työntekijää ja jonka liikevaihto on 11,9 

miljardia euroa. Osto edellyttää vielä kartellivirastojen hyväksymistä, 

jonka odotetaan tulevan vuoden loppuun mennessä. 

Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten 

Saksan keskuspankki 

ennustaa kasvua kevääksi 

Vaikka velkakriisi on painanut Saksan taloutta alkuvuodesta, Bundesbank 

uskoo talouden kääntyvän kesää kohden nousuun. Keskuspankin 

kuukausiraportin mukaan maa voi välttyä taantumalta. Euroopan suurimman 

talouden kansantuote supistui viime vuonna uskottua vähemmän. 

Saksan vienti euroalueen ulkopuolelle vetää, ja maan talousluottamus 

oli tammikuussa ylimmillään viiteen kuukauteen. Taloutta vauhdittavat erityisesti 

rakennusala ja yksityinen kulutus. 

UPM investoi energian 

tuotantoon ja biodieseliin 

Metsäyhtiö UPM investoi 85 miljoonaa euroa Etelä-Saksassa 

Schongaussa sijaitsevaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen. 

Tämä voimala tuottaa paperitehtaalle prosessihöyryn ja sähkön 

lisäksi kestävää ja energiatehokasta kaukolämpöä arviolta 750 

kotitaloudelle sekä Schongaun kaupungin julkisille laitoksille. Uusi 

tuotantolaitos otetaan käyttöön vuoden 2014 lopulla. Tällä turvataan 

UPM:n mukaan oma energianhuolto ja lisätään omavaraisuusastetta. 

UPM ilmoittaa myös, että se aikoo rakentaa Lappeenrantaan 

biodieseliä valmistavan laitoksen polttoaineen tuottamiseksi raakamäntyöljystä. 

Kyseessä on ensimmäinen tämänlaatuinen teollisen 

mittakaavan investointi maailmassa. Biojalostamo tuottaa vuosittain 

noin 100 000 tonnia toisen sukupolven biodieseliä liikennekäyttöön. 

Jalostamon rakentaminen on tarkoitus aloittaa tämän vuoden 

kesällä ja päättyä vuonna 2014. 

Ekosähkö ohittaa ydinsähkön 

Uusiutuvasta energiasta on tullut viime vuonna energiantuotannon 

toiseksi tärkein lähde Saksassa. Noin 20 prosentin eri energialäh- 

teistä muodostuvalla osuudella uusiutuvan energian tuotanto ohitti 

ydinenergian, jonka osuudeksi jäi kahdeksan ydinvoimalan sulkemisen 

jälkeen 18 prosenttia. Tärkein energialähde oli Saksan Energiaja 

vesitalouden keskusliiton (BDEW) mukaan ruskohiili, jonka osuus 

oli 25 prosenttia. Kivihiilivoimaloiden osuudeksi tuli 19 prosenttia, 

öljyn, pumppuvoimaloiden ja muiden energialähteiden osuudeksi 5 

prosenttia. 

Joulukuu 2011 oli 8,5 miljardin kilowattitunnin tuotantomäärällä 

kaikkien aikojen paras talvikuukausi BDEW:n ilmoituksen mukaan. 

Koska sähkön saanti tuulesta ja auringosta vaihtelee voimakkaasti, 

vaatimukset sähköverkkojen nopeasta rakentamisesta voimistuvat 

entisestään. Uusiutuvan energiatuotannon voimakas kasvu on tosin 

ilahduttavaa, mutta myös paineet verkkojen kattavuuteen uusiutuvien 

energiamarkkinoiden integroimiseen toisiinsa lisääntyvät. 

Vuonna 2011 Saksassa kulutettiin 607 miljardia kilowattituntia 

sähköä (2010: 610 mrd. kWh). Sähköntuotanto laski vuoden 2010 

628 miljardista kilowattitunnista 612 miljardiin kilowattituntiin. Näin 

kahdeksannen ydinvoimalan sulkemisen jälkeenkin viime vuonna 

Saksassa tuotettiin enemmän sähköä kuin kulutettiin. 

1 2012

Yrittäjät kannattavat euroa 

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta yrittäjästä on sitä mieltä, 

että euron käyttöönotto on vaikuttanut myönteisesti yritystoimintaan. 

Kuten Grant Thorntonin noin 1300 yritysedustajalle 17 Euroopan 

maasta tehdystä ”International Business Report” (IBR) –kyselystä 

käy ilmi, suomalaiset ovat kaikkein tyytyväisimpiä Euroopan yhteisvaluuttaan. 

Myös saksalaisten ja ranskalaisten keskuudessa tyytyväisyysaste 

on korkea vaihdellen 71–79 prosenttia. Häntäpäässä 

ovat italialaiset johtajat, joista vain joka toinen (48 %) suhtautuu 

myönteisesti euroon. 

Semikron ostaa Nideconin 

Maailman suurimpiin puolijohteiden valmistajiin kuuluva Semikron 

International GmbH Nürnbergistä on ostanut suomalaisen 

Nidecon Technologies Oy:n. Vantaalla sijaitseva Nidecon kehittää 

tehosuodattimia uusiutuvista energialähteistä saatavan sähkön 

tuotannon tarpeisiin. Kuulumalla maailmanlaajuiseen Semikron-konserniin 

suomalainen yritys haluaa hyödyntää konsernin tuotantoverkostoa, 

myyntikanavia ja yhteyksiä teknologiansa markkinoinnissa. 

Semikron avaa Nideconin kaupan ansiosta puolestaan uusia 

mahdollisuuksia verkkointegraation alalla. Tehoelektroniikka ohjaa 

ja säätelee esimerkiksi tuulienergian tuottamaa sähköä siten, että 

siinä on aina oikea verkkotaajuus ja laatu syötettäväksi julkiseen 

verkkoon sähköntuotannon heilahteluista huolimatta. 

DB Schenker AG 

ostaa Suomen Kiitoautot Oy:n 

Saksan rautateiden Deutsche Bahn AG:n tytäryritys DB Schenker 

laajentaa toimintaansa Suomen maaliikenteessä. Schenkerin suomalainen 

maayritys Oy Schenker East Ab on päättänyt tammikuun puolivälissä 

ostaa Suomen Kiitoautot Oy:n koko osakekannan. Itäsuomalainen 

Suomen Kiitoautot Oy on Kiitoautot Yhtiöt Oy:n 100-prosenttinen 

tytäryhtiö. Suomen Kiitoautot Oy on suurimpia suomalaisia 

maaliikennettä harjoittavia perheyrityksiä, jonka liikevaihto on noin 

50,5 miljoonaa euroa ja jolla on lähes 450 työntekijää. 

1 2012 

Inflaatio kasvoi 2,3 prosenttia 

Lämmitysöljyn ja polttoaineen hinnat ovat Saksassa lisänneet yllättä- 

västi inflaatiota. Maan tilastokeskuksen ennakkoarvioiden mukaan ku- 

luttajahinnat nousivat vuoden 2012 helmikuussa 2,3 prosenttia viime 

vuoden helmikuuhun verrattuna. Tammikuussa kuluttajahintojen nousu oli 

2,1 prosenttia. Koko vuoden 2011 inflaatioprosentiksi tilastoasiantuntijat 

olivat arvioineet 2,3. Ekonomistit uskovat, että hintojen nousu hidastuu 

tulevina kuukausina. 

M-real myy 

Premium Papier -liiketoiminnan 

Paperitehdas M-real myy Premium Papier –liiketoimintansa saksalaiselle 

Walzmühle AG:lle, joka on Hahnemühle FineArt GmbH:n tytäryhtiö. 

Kauppaan sisältyy koko Premium Papier -tuotanto, siihen kuuluvat koneet 

ja laitteet sekä M-real Zanders GmbH:n noin 100 työntekijää Bergisch 

Gladbachissa. Kyse on korkealaatuisesta painopaperista, jota käytetään 

kirjeissä, esitteissä, kirjoissa, kalentereissa tai kirjekuorissa. M-real haluaa 

viedä kaupan loppuun vielä keväällä 2012. Tämän seurauksena yrityksen 

liikevaihto vähenee noin 20 miljoonaa euroa. Suomalainen paperitehdas 

ei kuitenkaan usko myynnillä olevan vaikutusta operatiiviseen tulokseen. 

Tuotantoyksikön myynnin jälkeen M-realilla ei ole enää osuuksia Dürenin 

Reflex-tehtailla. 

Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten 

33

34 

Saksa globaalivoittaja 

yrittäjyydellä ja työllä 

Saksan yrityssektori teki 1990-luvulla oikean markkinastrategisen valinnan. Kun markkinat kasvavat kooltaan moninkertaisiksi, 

yritysten on pakko kasvaa saavuttaakseen riittävä mittakaava. Tiukan kilpailupolitiikan ansioista Saksa on välttänyt 

ylikuumenemisen, mihin monet muut EU-maat ovat hukanneet vientimenestyksen, kirjoittaa taloustieteen professori Arto Lahti. 

Saksan yrityssektori teki 90-luvulla 

oikean markkinastrategisen valinnan. 

Kun markkinat kasvavat kooltaan 

moninkertaisiksi, yritysten on pakko 

kasvaa saavuttaakseen riittävä mittakaava. 

Tiukan kilpailupolitiikan ansiosta Saksa 

on välttänyt ylikuumenemisen, mihin monet 

muut EU-maat ovat hukanneet vienti- 

menestyksen, kirjoittaa Aalto-yliopiston 

taloustieteen professori Arto Lahti. 

Saksa on komparatiivisesti maailman 

vahvin talous. Vuonna 2010 Saksa oli maailman 

toiseksi suurin viejä Kiinan jälkeen – 

952 mrd. euroa. Tuonnin arvo oli 798 mrd. 

euroa ja vaihtotaseen ylijäämä 154 mrd. euroa. 

Saksassa vientiyritysten lukumäärä on 

yli 340 000 ja näistä yli 100 000 on toteuttanut 

suoria tuotannollisia investointeja ulkomaille. 

Saksan pankkijärjestelmä on ”vanhakantainen” 

ja ylijäämäsektorin varat kohdennetaan 

tuotannollisin investointeihin. 

Saksassa infrastruktuurin kannalta keskeiset 

alat kuten telekommunikaatio, energia 

tai posti on yksityistetty. Syntyneet yritykset 

ELINTILA MARKKINOILLA HINTA TUOTETYYPIT 

Differointietu 

LAADuKKAAT ERIKOISLIIKKEET 

JA TAVARATALOT = MD HIGH 

Markkinointi Marketing 

BOuTIQuE-MYYMäLäT 

= TOP HIGH 

Kuoleman 

PERINTEISET KETJuT / LIIKKEET 

JA TAVARATALOT = MD 

kapeikko 

MARKETIT = MD LOW 

Kustannusetu 

HYPERMARKETIT = LOW LOW 

MARKKINOIDEN KYSYNTäPERUSTA 

MARKKINOIDEN VOITTOPOTENTTIAALI 

KORKEA 

KESKIMääRäINEN 

ALHAINEN 

DIFFEROIDUT 

TUOTTEET 

TAVALLISET 

TUOTTEET 

MASSA- 

TUOTTEET 

1 2012

kuten Die Deutsche Post eivät rahasta kotimarkkinoita 

"luonnollisen monopolin" 

avulla, vaan ovat kansainvälistyneet. Saksa 

noudattaa tiukkaa kilpailupolitiikkaa. 

Valtion infrastruktuuria ylläpitävät yritykset 

nauttivat privilegioita mm. Ranskassa. 

Saksan talouden koordinaatiota toteuttaa 

kauppakamarilaitos, jota keskitetyn ohjauksen 

maissa on hyljeksitty. Kauppakamarin 

jäsenyys on Saksassa pakollinen. 

Kauppakamarilaitos hoitaa laajaa tehtäväkirjoa. 

Saksassa yritykset ottavat vastuun 

mm. työvoimakoulutuksesta oppisopimusmallilla. 

Seuraus on toimivat suhteet 

työntekijöiden ja työnantajien välillä, 

tiukka työtahti ja kova tuottavuus. Vuonna 

1991, jolloin yhdentyminen astui voimaan, 

yhdistyneen Saksan työn tuottavuusindeksi 

laski 20 % alle Ranskan tason, 

kun Saksa vuosina 1951–1989 oli 10 % 

Ranskaa edellä (OECD). Ekonomistit, jotka 

eivät muuta ymmärrä kuin lukunsa, nimittivät 

Saksaa: "Sick Man of Europe". 

Monipuolinen ja 

innovatiivinen yrityssektori 

Saksa on viides mitattuna R&D-panoksella 

ja kolmas kansainvälisessä patentoinnissa 

(PCT-patentit). Saksalaisilla 

suuryrityksillä on R&D-keskuksia ja tuotantoyksiköitä 

Aasian kasvavissa maissa 

samaan tapaan kuin European Fortune 

1000 suuryrityksillä. Saksan suuryritykset 

(mm. Siemens) hankkivat pääosan teknologiastaan 

kotimaasta (WIPO). Saksassa 

innovatiivisuus on vallitseva kulttuuri. 

Näin Saksan valtava yrityssektori on koko 

ajan kykenevä tuottamaan ratkaisuja eri 

alojen tuotteiden ja prosessien tehostamiseen. 

30 % Saksan teollisuudesta tuottaa 

innovatiivisia tuotteita, Ranskassa ja 

Englannissa vain 16 %. Saksan voima on 

laaja ja erikoistunut teollinen rakenne. 

Teollisuuden osuus BKT:sta on 30 % ja 

Ranskassa vain 20 %. Saksan teollisuuden 

kilpailukykyisin sektori on kone- ja laiteteollisuus, 

jonka yhteenlaskettu liikevaihto 

vuonna 2010 oli 173 mrd. euroa. Yli 30 % 

Saksan yliopisto-opiskelijoista opiskelee 

teknisiä aloja (applied sciences/ engineering). 

Yritysten lukumäärä on 6300 ja työpaikkoja 

on 908 000. Toimiala on johtava 

Euroopassa ja markkinaosuus globaalisti 

on 20 %. EU-maat ovat olleet häviäjiä 

teollisuuden volyymikehityksessä. Saksan 

kone- ja laiteteollisuus kasvoi 56 % vuosina 

2003–2008 ja ala on luonut vahvat 

asiakassuhteet asiakastoimialoihin, kuten 

elektroniikka-, auto-, kemian- ja elintarviketeollisuuteen. 

Näillä toimii 11 400 

1 2012 

yritystä, työllistyy 2,2 milj. työntekijää ja 

liikevaihtoa kertyy 630 mrd. euroa. 

Keskisuurilla yrityksillä 

on ratkaiseva rooli 

Suuryritykset selittävät merkittävän osan 

Saksan talouden kilpailukyvystä, mutta 

Saksan työllisyyden kannalta keskeisessä 

roolissa ovat keskisuuret yritykset 

(Mittelstand). Saksan globaalimenestystä 

yrityssektorilla kuvaa osuvasti Hidden 

Champions (HD)-tutkimus. Hermann 

Simon tunnisti 450 HD-yritystä Saksassa 

vuoden 1994 tietoihin perustuen. 

Näistä hän tutki yksityiskohtaisesti 200. 

Nämä yritykset ovat tähdänneet globaaliin 

johtoasemaa tarkasti valituilla markkinasegmenteillä. 

Yritykset ovat pääosin 

perheiden omistamia, sijaitsevat pienissä 

kaupungeissa, ovat saavuttaneet johtavan 

aseman globaalimarkkinoilla (esimerkkinä 

Hauni Maschinenbau AG valmistaa 

tupakkakoneita – perustaja Dr. Kurt 

A. Körber vuonna 1946), mutta ovat 

silti huonosti tunnettuja. Siinä missä 

suurin osa EU:n yrityssektorista on sortunut 

suurten strategioiden huumaan, 

HD-yritykset ovat panostaneet tuote- ja 

prosessiteknologiaan ja asiakaspalveluun. 

EU-maissa on tehty tiukka rajankäynti 

suuryritysten ja pk-yritysten välillä niin, 

että pk-yritykset ovat alle 250 henkilön 

yrityksiä. EU:n mukaan kansainvälistymisen 

kannalta keskeinen kokoluokka 

(250–1000 henkilöä) on siis toisarvoisia, 

kun rakennetaan yrityspolitiikkaa. 

Saksassa tämä globaalisti keskikokoinen 

yritysryhmä on saanut vahvan aseman. 

Keskisuurten HD-yritysten liikevaihto 

voi nousta 800 miljoonaa euroon saakka 

Yrityksen hintateoria. Saksan vientiteollisuuden 

tarjonta asemoituu differointiedun alueelle. Saksalaisen 

koneen hinta voi olla moninkertainen maailmanmarkkinoiden 

halvimpaan tuotteeseen nähden. 

Silti asiakkaat ympäri maailmaa ovat valmiita maksamaan 

saksalaisesta koneesta korkean hinnan. Tämä 

perustuu siihen ajatukseen, että kun kone on tuotantokäytössä, 

seisokit ovat ne, jotka tulevat kalliiksi. Näin 

saksalainen kone maksaa itsensä takaisin nopeammin 

kuin halpa ja käytössä epävarma kone. 

KIRJOITTAJA ON TALOUSTIETEEN PROFESSORI 

AALTO-YLIOPISTOSSA. ARTO LAHDEN 

KOKO ANALYYSIN VOIT LUKEA 

WWW.DFHK.FI/UPLOADS/MEDIA/ARTOLAHTI.PDF 

ja työntekijämäärä tuhansiin. Keskikoko 

näytteessä oli 50 miljoonaa euroa liikevaihtoa, 

josta noin puolet oli vientiä. 

Bernd Venohr ja Klaus Meyer tutkivat 

yrityksiä Simonin määritelmien mukaisesti. 

Vuoden 2006 tietojen mukaan Saksassa 

on 1130 yritystä, jotka täyttävät Simonin 

HD-kriteerit. HD-yrityksille on 2000-luvulla 

ollut ominaista nopea globaalimarkkinoiden 

kysyntään perustuva liikevaihdon 

kasvu (8,4 %, 1994–2004), kun samaan 

aikaan pörssiyritykset kasvoivat hitaammin 

(German DAX, 4,9 %) ja yrityssektori 

2,7 %. HD-yrityksistä 82 % on vahvistanut 

globaalia markkinajohtajuutta vuosina 

1994–2004. HD-yritykset ovat säilyneet 

61,4 -prosenttisesti perheyrityksinä, konserneja 

on 20 % ja 10 % on julkisesti listattuja 

sekä 7,6 % private equity -rahastojen 

omistamia. Yritysten leimallinen piirre on 

voittovarojen panostus yrityksen kehittämiseen. 

Saksassa HD-sektori tuo tuloja 

kaikille sidosryhmille. Saksan HD-yritysjoukosta 

voidaan ottaa esimerkkinä monia 

globaaleja menetystarinoita: 

A. SAP AG, kotipaikka Walldorf, Baden- 

Württemberg. SAP työllistää yli 50 000 

työntekijää ja liikevaihto on 16 mrd. dollaria. 

B. Fresenius Medical Care AG & Co., 

Sacramento, CA. Yhtiö on maailman johtava 

dialyysijärjestelmien valmistaja. Yhtiön 

liikevaihto on 12 mrd. dollaria ja markkinaosuus 

on 1/3. 

C. The Würth Group, Künzelsau. Yhtiö 

on maailman johtava tarvikkeiden ja työvälineiden 

tarjoaja. Yhtiön liikevaihto on 

10 miljardia dollaria ja työntekijämäärä 

yli 65 000 410 yhtiössä 84 maassa. Yhtiön 

asiakastyötä tekee liki puolet henkilökunnasta. 

n 

Markkinointi Marketing 

35

36 

Hampurin satamaan saapui lähes 300 jättikokoista alusta, joihin mahtui yli 10 000 konttia. 

Aurinkoa ja pilvisäätä 

Saksan satamien yllä 

Suhdanteiden elpyminen auttoi Saksan satamia uuteen kasvuun vuonna 2011. Saksan tilastokeskuksen 

ennakkotiedon mukaan satamien kokonaistavaraliikenne kasvoi vajaat 7 prosenttia edellisvuodesta. 

Määrällisesti se oli yli 290 miljoonaa tonnia. Konttiliikenne kasvoi noin kymmenyksellä vuoteen 2010 verrattuna. 

Satamien kasvuvauhtia on kuitenkin 

jarruttanut merirahtien raju hinnannousu 

vuodesta 2010 lähtien. Se 

näkyy erityisesti saapuvissa linjarahdeissa, 

joiden hinnat yli kaksinkertaistuivat vuoden 

2009 alhaiseen lähtötasoon verrattuna. 

Hintojen nousuun vaikuttivat paitsi kansainvälinen 

kuljetuskapasiteetin kasvanut 

kysyntä myös dollarin sekä öljyn hintojen 

raju nousu. 

Satamayhtiöt vastaavat kilpailuhaasteisiin 

lisäämällä palveluja ja uudistamalla satamatekniikkaansa. 

Ajoneuvojen laivaus toi kasvua 

Lyypekin satamalle 

Lyypekin satama on suurin Saksan Itämeren 

satamista. Itämeren vaikea taloustilanne 

näkyy kuitenkin myös Lyypekin 

satamakehityksessä. Viime vuonna koko 

sataman liikevaihto oli 26,57 miljoonaa 

tonnia eli 0,6 prosenttia edellisvuotta pienempi. 

Lyypekin satamayhtiön Lübecker 

Hafen-Gesellschaft mbH:n (LHG) osuus 

tästä on 24,03 miljoonaa tonnia (–2 %). 

Liikenne Verkehr 

Trailerien ja kuorma-autojen laivaus kasvoi 

LHG:n mukaan ilahduttavat 1,5 prosenttia 

ja nousi 720 000 yksikköön. Näin 

satamayhtiö kykeni kompensoimaan lauttaliikenteen 

menetyksen. Sama ei ole kuitenkaan 

onnistunut konttiliikenteessä, 

jonka määrä laski noin 7 prosenttia. 

Myös henkilöautojen vienti- ja tuontilaivaus 

kasvoi vuonna 2011 selvästi. Laivattujen 

ajoneuvojen määrä oli 111 000 (+21 %). 

Matkustajien määrä kasvoi 435 000 henkeen 

(+ 2,8 %). 

Suurimman haasteen satamalle aiheuttaa 

paperiteollisuuden markkinoiden heikkeneminen. 

Lyypekki Euroopan suurimpana 

metsäteollisuustuotteiden satamana menetti 

maailman - ja tässä tapauksessa siis myös 

Ruotsin ja Suomen paperiteollisuuden – ylikapasiteetin 

ja rakennemuutosten vuoksi viime 

vuonna 8 prosenttia edellisvuoden paperilaivauksistaan. 

Lyypekin satama varustautuu tuleviin 

haasteisiin lisäämällä rakennusinvestointeja, 

joiden yhteissummaksi arvioidaan 15 miljoonaa 

euroa. Välittömiä toimenpiteitä on 

esimerkiksi Skandinavienkain muuttaminen 

ja laajentaminen, jonka jälkeen satamaan 

pääsee jopa 240 metriä pitkät alukset. Satamapalveluja 

parannetaan myös laajentamalla 

Baltic Rail Gate –raideterminaalia kuudennella 

lisäraiteella. 

Hampurin satamalla 

huippuvuosi 2011 

Saksan suurimman yleissataman Hampurin 

kokonaisliikevaihto kasvoi vuonna 2011 

voimakkaimmin eli 9,1 prosenttia 132,2 

miljoonaan tonniin. Hampurin satama 

kasvatti myös konttiliikennettään eniten 

koko Pohjois-Euroopassa eli 14,2 prosenttia 

9 miljoonaan tonniin. Menestyksekäs 

viime vuosi nosti Hampurin toiseksi suurimmaksi 

konttiliikennesatamaksi Rotterdamin 

jälkeen. 

Tuontiliikenne Hampurin kautta kasvoi 

8 prosenttia ja vienti 10 prosenttia. Kappaletavaran 

liikevaihto kasvoi noin 14 prosenttia, 

massatavaran liikevaihto putosi puolestaan 

kaksi prosenttia. Aasia pysyi edelleen Hampurin 

tärkeimpänä tuontikohteena. Toiseksi 

1 2012

suurin kohdealue on Venäjä. Hampurissa puretaan 

tuhansia tonneja Aasiasta tulevia aluksia 

pienempiin laivoihin ja kuljetetaan edelleen 

Kielin kanavaa pitkin Itämeren ympäristövaltioihin. 

Sadan kilometrin päässä sisämaassa sijaitsevaan 

Hampuriin alusjättiläiset pääsevät vain 

puolilastissa, koska Elbejoki on liian matala. 

Siksi Hampurin kaupunki ja osavaltio suunnittelevat 

laivaväylän syventämistä, mikä lisäisi 

Hampurin kiinnostavuutta jättialusten 

keskussatamana entisestään. Ala-Saksin osavaltio 

vastustaa tätä Hampurin suunnitelmaa, 

sillä se rakentaa parasta aikaa Wilhelmshaveniin 

uutta jättimäistä konttisatamaa ennen 

kaikkea suurille laivoille. Wilhelmshavenista 

on elokuun jälkeen tulossa suora kilpailija 

Hampurille. 

Bremenin ja Bremerhavenin satamaliikenne 

jo huippuvuosien tasoa 

Myös Bremenin kaupunki ja Bremerhaven 

ovat erittäin tyytyväisiä meriliikenteensä kehitykseen. 

Bremenin satamat arvioivat vuoden 

2011 rahtien kokonaisvaihdoksi 81,3 

miljoonaa tonnia (+18 %). Tämäkin on historiallinen 

ennätys. Ennätysvuoden 2008 tulos 

ylitettiin runsaalla yhdeksällä prosentilla. 

Bremerhavenin satama arvioi vuoden 

2011 kokonaisliikevaihdoksi 67,3 miljoonaa 

tonnia. Erityisen voimakkaasti eli 20 prosenttia 

on kasvanut massatavaroiden rahtaus. 

Bremenin satamat ovat neljänneksi suurin 

konttitavaroiden rahtisatama Euroopassa. 

Rahdin määrä oli 62,6 miljoonaa tonnia. 

Autorahdin käsittely Bremerhavenissa oli 

vuonna 2011 myös ennätyksellisen vilkasta. 

Sataman kautta kulkeneen rahdin määräksi 

arvioidaan noin kaksi miljoonaa ajoneuvoa, 

mikä merkitsee noin 30 prosentin kasvua. 

Tämä johtuu suureksi osaksi Saksan autoteollisuuden 

voimakkaasta kasvusta. Näin ollaan 

päästy jo vuosien 2007–2008 huippulukuihin. 

Eräs Bremerhavenin tärkeistä investointiprojekteista 

on offshore-terminaalin rakentaminen. 

Projektin tavoitteena on kehittää 

merikaupungista johtava eurooppalainen 

tuulivoimalateknologian ja logistiikan keskus. 

Keskuksen on tarkoitus tarjota paikka 

2–3 offshore-alukselle, joilla voidaan kuljettaa 

suurkomponentteja Pohjanmerelle rakennettaviin 

tuulivoimaloihin. 

Rostockin sataman 

kappaletavararahti kasvoi puolella 

Vuonna 2011 Rostockin sataman kautta 

kulki tavaraa 22,3 miljoonaa tonnin arvosta. 

Lautta-, roro- ja kappaletavararahtien 

kasvaessa irtolastin ja erityisesti raakaöljyn 

määrä putosi hieman. Syynä laskuun on 

satamaväylän mataluus, sillä täynnä kulkevat 

1 2012 

raskaat öljytankkerit joutuvat keventämään 

lastiaan ensin muihin satamiin päästäkseen 

perille Rostockiin. Nestekuljetukset laskivat 

jopa 38 prosenttia. Massatavaran, kuten 

viljan, rahtimäärä putosi 3 prosenttia. 

Kappaletavararahdin määrä nousi 

550 000 miljoonaan tonniin (+ 50 %). Erityisesti 

lisääntyivät teräslevy-, putki- ja 

nosturikuljetukset. Samaten kasvoi roro- ja 

lauttarahti huolimatta Tallink-varustamon 

Rostock-Helsinki -liikenteen poisjäämisestä. 

Roro-rahdin määrä Rostockin sataman 

kokonaisvaihdosta oli 58 prosenttia. 

Matkustajalauttaliikenne Tanskan, 

Ruotsin, Suomen ja Puolan välillä väheni 

50 000 matkustajalla ja jäi noin kahteen 

miljoonaan. Odotettavissa on, että uusien 

Rostock-Gedser -lauttayhteyksien myötä 

matkustajaliikenne alkaa taas kasvaa. 

Vuonna 2011 rullasi Rostockin sataman 

kautta 11,7 miljoonaa tonnia lauttatavaraa 

ja 1,3 miljoonaan roro-tavaraa. Rostockin 

sataman kautta liikennöi Pohjois- 

Euroopan ja Keski-Euroopan väliä vuonna 

2011 yhteensä 327 039 rekkaa ja kuormaautoa. 

Vaihdettavien perävaunujen määrä 

oli 113 250. Myös lautalla kuljetettavien 

junanvaunujen määrä kasvoi. Yhdistetty 

autoja junakuljetusliikenne kasvoi lisää 

peräti 9 prosenttia jo sinänsä positiiviseen 

vuoteen 2010 verrattuna. 

Paperitoimituksia kulki viime vuonna 

Rostockin sataman kautta 319 000 

tonnia, mikä jäi alle edellisvuoden tason. 

UPM Kymmenen Rostockin edustus pääsi 

311 000 tonniin ja Baltic Lloydin rostockilainen 

logistiikkayritys 8000 tonniin. 

UPM Kymmene toimittaa suomalaista paperia 

osittain myös Englantiin ja USA:han. 

Rostockin satama odottaa piristystä matkustajaliikenteeseen. 

Baltic Lloyd käsittelee Rostockissa Stora 

Enson Ruotsista tuotavaa paperia. 

Rostockin satama satsaa tulevaisuuteen. 

Vuonna 2011 satamayhtiö investoi jo 

55 miljoonaa euroa sataman infrastruktuurin 

parantamiseen. Suunnitteilla on joukko 

muita haastavia suurrakennusprojekteja 

sekä investointeja aivan uuteen lauttaterminaaliin, 

risteilyterminaalin matkustajalaituriin 

että öljysataman lastinkäsittelyyn ja 

laiturien laajennukseen. Toinen yli 50 miljoonan 

investointipaketti tulee käsittelyyn 

vuonna 2012. Tällä on tarkoitus laajentaa 

lautta- ja roro-terminaaleja ja yhdistelmäliikenteen 

lastaustekniikkaa. 

Wismar odottaa 

parempaa huomista 

Wismarin satama ei päässyt vuonna 2011 

edellisvuoden tulokseen. Sen kokonaisliikevaihto 

putosi niin laiva-, rautatie- kuin 

maakuljetuksissa yhteensä neljä prosenttia. 

Satamavaihdon kokonaismäärä oli 6,4 

miljoonaa tonnia. Tästä merikuljetusten 

osuus on 50 prosenttia eli 3,2 miljoonaa 

tonnia, rautatiekuljetusten 1,3 miljoonaa 

tonnia ja maakuljetusten 1,9 miljoonaa 

tonnia. Tulokseen vaikuttivat maailmanlaajuiset 

finanssimarkkinoiden heilahdukset 

sekä Itämeren alkuvuoden laivaliikennettä 

vaikeuttaneet jääolosuhteet. 

Ensimmäinen rakennusvaihe sataman 

laajentamiseksi on nyt ohi. Satamalla on tarjota 

yksi uusi 12 500 neliön suuruinen laituri-, 

tavarankäsittely- ja varastoalue lisää. 

Kuluvana vuonna toteutetaan myös 

sataman laajennusprojektin toinen vaihe 

sekä syvennetään väylää suurille esimerkiksi 

puukuljetuksiin soveltuville aluksille. n 

Liikenne Verkehr 

37

38 

Lähde: Saksan tilastokeskus 

Saksan vienti mursi 

1000 miljardin euron rajan 

Saksan vientiyritykset mursivat vuonna 2011 statistisen äänimuurin. Saksan tilastokeskuksen 

mukaan viennin arvo ylsi ensi kertaa 1060 miljardiin euroon velkakriisistä ja euroalueen hidastuneesta 

kaupankäynnistä huolimatta. Saksan vienti kasvoi 11,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös tuonti, 

jonka arvo oli 902 miljardia euroa, ylitti 13,2 prosentilla aikaisemman ennätyksen 803,8 miljardia euroa 

vuodelta 2008. Näin Saksan ulkomaankaupan ylijäämä ylsi 158,2 miljardiin euroon. 

SAKSAN Vienti 

mrd. € % 

1. Ranska 101,6 9,6 

2. Yhdysvallat 73,7 7,0 

3. Alankomaat 69,3 6,5 

4. Iso-Britannia 65,3 6,2 

5. Kiina 64,8 6,1 

6. Italia 62,1 5,9 

7. Itävalta 57,9 5,5 

8. Sveitsi 47,7 4,5 

9. Belgia 47,0 4,4 

10. Puola 43,5 4,1 

11. Espanja 34,9 3,3 

12. Venäjä 34,4 3,2 

13. Tšekki 30,6 2,9 

14. Ruotsi 22,0 2,1 

15. Turkki 20,1 1,9 

16. Unkari 15,7 1,5 

17. Japani 15,1 1,4 

18. Tanska 14,7 1,4 

19. Etelä-Korea 11,7 1,1 

20. Brasilia 11,2 1,1 

21. Intia 10,9 1,0 

22. Slovakia 10,3 1,0 

23. Romania 8,8 0,8 

24. Etelä-Afrika 8,6 0,8 

25. Suomi 8,5 0,8 

26. Australia 8,3 0,8 

27. Norja 7,9 0,7 

28. Mexiko 7,6 0,7 

29. Arabiemiirikunnat 7,5 0,7 

30. Kanada 7,3 0,7 

Koko vienti 1060,1 100,0 

Suhdanne Konjunktur 

SAKSAN tuonti 

mrd. € % 

1. Alankomaat 82,2 9,1 

2. Kiina 79,2 8,8 

3. Ranska 66,4 7,4 

4. Italia 48,3 5,4 

5. Yhdysvallat 48,3 5,4 

6. Iso-Britannia 44,9 5,0 

7. Venäjä 40,6 4,5 

8. Belgia 38,3 4,2 

9. Itävalta 37,7 4,2 

10. Sveitsi 36,9 4,1 

11. Tšekki 33,0 3,7 

12. Puola 32,4 3,6 

13. Japani 23,5 2,6 

14. Espanja 22,5 2,5 

15. Norja 20,6 2,3 

16. Unkari 18,2 2,0 

17. Ruotsi 14,1 1,6 

18. Tanska 12,3 1,4 

19. Irlanti 12,3 1,4 

20. Turkki 11,7 1,3 

21. Brasilia 11,2 1,2 

22. Slovakia 10,8 1,2 

23. Etelä-Korea 9,5 1,1 

24. Romania 8,4 0,9 

25. Intia 7,5 0,8 

26. Taiwan 6,8 0,7 

27. Suomi 6,6 0,7 

28. Etelä-Afrikka 6,2 0,7 

29. Malesia 6,1 0,7 

30. Kanada 5,3 0,6 

Koko tuonti 902,0 100,0 

Saksan ja Suomen välisessä kaupassa 

Saksa oli myös viime vuonna 

Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani. 

Suomen vientitilastojen mukaan 

Saksan osuus Suomen kokonaisviennistä 

oli 9,9 prosenttia heti Ruotsin 

jälkeen, joka kasvatti osuuttaan 11,9 prosenttiin. 

Kolmannella tilalla oli Venäjä 

9,4 prosentilla. 

Suomen tuonnissa Venäjä vei ensimmäisen 

sijan, mikä johtuu öljytoimitusten 

kallistumisesta. Venäjän osuus oli Suomen 

kokonaistuonnista 18,7 prosenttia. Seuraavaksi 

tulivat Saksa (12,4 %) ja Ruotsi 

(10,0 %). 

Saksan ja Suomen välinen kokonaiskauppa 

kasvoi viime vuonna noin 10 prosenttia. 

Kasvu jäi siten heikommaksi kuin 

Suomen ulkomaankaupan kasvu kokonaisuudessaan. 

Suomen tullihallituksen mukaan 

vienti Saksaan kasvoi 7 prosenttia 5,6 

miljardiin euroon. Suomen tuonti Saksasta 

kasvoi 9 prosenttia 7,5 miljardiin euroon. 

Saksan vientitilastossa Suomi oli 25. 

sijalla 0,8 prosentilla Saksan kokonaisviennistä. 

Kärjessä oli Ranska ennen USA:ta ja 

Hollantia. 

Saksan tuontitilastossa Suomi oli jälleen 

27. sijalla 0,8 prosentin osuudella. 

Eniten Saksa toi tavaroita Hollannista. 

Sijalla 2 ja 3 seurasivat Kiina ja Ranska. n 

Basware ostaa saksalaisen First Businesspost -verkkolaskuoperaattorin 

Sähköiseen laskutukseen erikoistunut suomalainen 

ohjelmistoyritys Basware on ostanut 12,2 

miljoonalla eurolla müncheniläisen First Businesspost 

GmbH:n (1stbp:n). Eteläsaksalainen 

yritys kuuluu Saksan nopeimmin kasvaviin verkkolaskuoperaattoreihin. 

Sen liikevaihto kasvoi vuonna 2011 neljänneksen 

2,4 miljoonaan euroon. Osakekaupan seurauksena 

Basware, jolla on yli miljoona käyttäjää 

yli 60 maassa, nousi johtavaksi verkkolaskutusohjelmien 

tarjoajaksi Saksassa ja erääksi 

suurimmista maailmassa. Näin yhteinen Open 

Network sisältää maailmanlaajuisesti 130 toisiinsa 

yhdistettyä verkkoa, joiden kautta noin 

120 000 aktiivista ostajaa ja noin puoli miljoonaa 

toimittajaa hoitaa liiketoimintaansa. Baswaren 

ja First Businesspost -verkon kautta lähetettiin 

viime vuonna 150 miljardin euron arvosta laskuja. 

1 2012

Saksan suosio matkailumaana kasvaa 

Saksa houkuttelee niin 

bisnes- kuin lomamatkailijaa 

Saksa oli vuonna 2011 matkakohteena suositumpi kuin 

koskaan. Euroopassa maa oli toiseksi suosituin matkakohde 

heti Espanjan jälkeen. Ulkomaisia yöpymisiä rekisteröitiin 

jopa 63,8 miljoonaa, tämä on kuusi prosenttia edellisvuotta 

enemmän. Matkailijamäärät kasvoivat eritoten Kiinasta, 

Intiasta sekä Brasiliasta. Suomen osalta kasvua oli 4,5 

prosenttia, suomalaisyöpymisiä yhteensä 600 392. 

Saksan maailmanlaajuisen suosion odotetaan jatkuvan. Saksan 

Matkailutoimisto ennustaa täksi vuodeksi kolmen prosentin 

kasvua, 80 miljoonan yöpymisen rajan uskotaan rikkoutuvan viimeistään 

vuonna 2020. 

Saksan suosio näkyi myös Helsingissä tammikuussa järjestetyillä 

MATKA 2012 -messuilla, missä se herätti suurta kiinnostusta 

niin ammattikävijöiden keskuudessa kuin lomakohteenakin. 

Saksan yhteisosastolla mukana olivat suomalaisten kestosuosikki 

Berliini, Brandenburgin ja Mecklenburg Etu-Pommerin 

osavaltiot sekä Vantaan ystävyyskaupunki Rastatt ja Schwarzwald. 

Ensi kertaa messuilla esittäytyvä Augsburg toi esille erityisesti 

Luther-teemaa lähestyvän juhlavuoden 2017 kunniaksi. 

Hotelleista Queens Moat Houses Hotel GmbH sekä ylellinen 

Steigenberger Hotel Group esittelivät omaa tarjontaansa. Lisäksi 

esiteltiin vuoden 2012 matkailuteemoja, joita ovat kulttuurin ja 

virkistävän luonnon ohella muun muassa viini ja liikematkailu. 

Messu-, kokous- ja kongressimatkailussa kestävää kehitystä ja 

laatukriteerien korkeaa kansainvälistä tasoa tuodaan esille teemalla 

”Green Meetings”. n 

CeBIT 6.–10.3.2012 

Tietoturva messujen punaisena lankana 

Tämänvuotisten CeBIT-messujen pääteemana oli tietoturva. 

Messuilla kävi selvästi ilmi, että ongelmista ei enää 

vain keskustella, vaan niihin on olemassa jo konkreettisia 

ratkaisuja. 

Messujen kumppanimaana oli kasvava talousmahti Brasilia, 

joka esitteli alan osaamistaan 130 yrityksen voimin. CeBITiin 

tutustui jälleen yli 300 000 kävijää, joista 50 000 Saksan ulkopuolelta. 

n 

SEURAAVAT CEBIT-MESSUT JäRJESTETääN HANNOVERISSA 5.–9.3.2013. 

lisätietoja: WWW.CEBIT.COM 

1 2012 

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja 

Brasilian presidentti Dilma Rousseff avasivat messut. 

Matkailu tärkeä taloustekijä Saksassa: 

Hiljattain julkaistu tutkimus osoittaa matkailun olevan yksi Saksan 

merkittävimmistä teollisuushaaroista. Ulkomaiset matkailijat kuluttavat 

Saksassa vuosittain noin 36,6 miljardia euroa. Lentojen osuus kokonaiskulutuksesta 

on noin 28 prosenttia, yöpymiskustannukset muodostavat 

26 prosenttia ja ravintolat 15,4 prosenttia. Noin 11,5 prosenttia 

kuluu muihin aktiviteetteihin kuten palveluihin ja ostoksiin. 

DZT-Saksan Matkailutoimiston edustus on jälleen 

Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa. 

Messut Hannover 

Matkailu Reise 

39

40 

Hannover Messut 

Hannover Messe 23.–27.4.2012 

Teollisuuden energiatehokkuus 

”greentelligence” 

Hannoverin perinteiset teollisuusmessut 

ovat säilyttäneet asemansa 

maailman johtavana teknologia- 

Venäjä 

Messuyhtiö Deutsche Messe on laajentanut 

toimintaansa myös Venäjälle. Jo kolmatta kertaa 

järjestetään neljät eri teollisuudenalan messut 

Moskovassa Crocus Expossa. Messuteemat ovat 

Hannoverin teollisuusmessuilta tutut: 

Messut Messen 

– Industrial Automation: 

teollisuusautomaatio, sis. Interkama, 

Factory Automation 

– Energy 

– Digital Factory 

– Industrial Supply (ent. Subcontracting): 

alihankinta ja sopimusvalmistus 

– MobiliTec: mm. hybriditeknologiaa 

– CoilTechnica: muuntajat ja sähkömoottorit 

– Research & Technology: 

tutkimus ja tuotekehitys 

– Uutuutena Industrial GreenTec: 

ympäristöteknologia 

Moskova 25.–28.9.2012 

Industrial Trade Fair Moscow 

Venäjän valtavat markkinat odottavat myös 

matto- ja lattianpäällystealan suomalaisyrityksiä. 

Maassa on käynnissä ja suunnitteilla suuria rakennushankkeita, 

joissa tarvitaan myös lattiamateriaaleja, 

joista suuri osa tuodaan Venäjän ulkopuolelta. 

Venäläiset asiakkaat arvostavat suoria henkilökohtaisia 

kontakteja liikekumppaneidensa kanssa. 

Erinomainen mahdollisuus suhteiden solmimiseen 

on Domotex Russia, Venäjän ainoat matto- 

tapahtumana. Tänä vuonna messut kokoavat 

saman katon alle kahdeksat kansainväliset 

johtavat ammattimessut: 

lisätietoja: WWW.HANNOVERMESSE.DE 

– teollisuusautomaation Industrial Automation Russia 

– teollisuuden sisälogistiikan ja varastoinnin 

CeMAT Russia 

– voimansiirron Motion, Drive & 

Automation Russia sekä 

– pintakäsittelyn Surface Russia. 

Domotex Russia 26.–28.9.2012 

ja lattianpäällystealan ammattimessut, jotka järjestetään 

ensi kertaa syyskuussa. Esillä ovat erilaiset 

matot joka puolelta maailmaa, parketit ja 

laminaatit, kuidut ja langat, keraamiset laatat, 

puhdistaminen sekä asennustekniikat ja palvelut. 

Domotex Russia järjestetään yhtä aikaa kahden 

muun messutapahtuman kanssa. Heimtextil 

Russia keskittyy kodintekstiileihin ja sisustukseen, 

R + T Russia on uusi aurinkosuojateknologiaan 

ja portteihin keskittyvä messutapahtuma. n 

Messujen keskeisiä aiheita tänä vuonna 

ovat teollisuusautomaatio ja ICT, energia- 

ja ympäristöteknologia, teollinen alihankinta, 

sopimusvalmistus ja palvelut sekä 

tutkimus ja tuotekehitys. 

Messuille odotetaan parillisten vuosien 

tapaan nelisentuhatta näytteilleasettajaa, 

joukossa runsaasti myös suomalaisyrityksiä. 

Näytteilleasettajaluetteloa voi selata messujen 

kotisivuilla. 

Tämänkertainen messujen kumppanimaa 

on vahva talous- ja teollisuusmahti 

Kiina tunnuslauseella ”Green + Intelligence”. 

Kiinan pääministeri Wen Jiabao 

avaa messut yhdessä Saksan liittokansleri 

Angela Merkelin kanssa maanantaina 

22.4.2012. n 

Järjestämme yhdessä kokeneen Venäjän-messujen 

järjestäjän Arvelin Internationalin kanssa 

suomalaisten yhteisosallistumista etenkin voimansiirron 

sekä sisälogistiikan ja varastoinnin 

alojen yrityksille. n 

lisätietoja: WWW.ITFM-EXPO.RU 

Muita matto- ja lattiapäällystealan 

messutapahtumia, joista lisätietoa 

www.domotex.de: 

– Domotex asia/Chinafloor 

Shanghaissa 27.–29.3.2012 

ja 26.28.3.2013 

– Domotex Middle East Istanbulissa 

8.–11.11.2012 

– Domotex Hannoverissa 12.–15.1.2013 

lisätietoja näistä ja Muistakin deutsche Messen järjestäMistä Messuista: RIITTA AHLQVIST, (09) 649 054, 040 5453788, RIITTA.AHLQVIST@DFHK.FI 

1 2012

Real Estate North 11.–12.6.2012 

Liike- ja asuinkiinteistöjen 

ammattimessut Pohjois-Saksassa 

Saksan talous on säilyttänyt asemansa 

kansainvälisessä vertailussa 

erinomaisesti. Maailman neljänneksi 

suurin kansantalous kukoistaa. 

Työllisyysluvut ovat korkeimpia 20 vuoteen, 

joten saksalaisilla on ostokykyä ja 

ostohalua. Ulkomaiset sijoittajat vastaavat 

yli puolesta kiinteistökaupoista Saksassa 

ja osuus on nousussa. 

Juuri nyt on oikea aika sijoittaa Euroopan 

suurimmille ja vakaimmille markkinoille. 

Hampurin kongressikeskuksessa 

järjestetään kesäkuussa jo kolmatta kertaa 

Real Estate North –messut, jotka kokoavat 

yhteen alan toimijat Itämeren alueelta. 

lisätietoja: WWW.REAL-ESTATE-NORTH.DE 

ITB Berlin 

Berliinin kansainväliset matkailualan 

messut ITB kokosivat jälleen 

matkailubisneksen ammattilaiset ja 

suuren yleisön tutustumaan alan tarjontaan. 

Tämän vuoden tapahtumassa palveluitaan 

esitteli yli 10 000 näytteilleasettajaa. 

Erityisen huomion keräsi kumppanimaa 

Egypti. Maan matkailuministeri 

Abdel Nour vetosi niin poliittisiin kuin 

myös liike-elämän päättäjiin, jotta maan 

turismi saadaan vahvaan kasvuun. Messujen 

toimitusjohtaja Göken mukaan ITBmessuilla 

nousivat erityisesti esiin Euroopan 

velkakriisi, Pohjois-Afrikan ja Lähiidän 

kehitys sekä risteilyturvallisuus. 

Messujen osa-alueista matkateknologia 

kehittyi voimakkaimmin, jossa erityisesti sovellusten 

osuus kasvoi. Matkailun trendeistä 

saksalaiset nostivat erityisesti esiin erityisryhmien 

huomioinnin sekä all-inclusive 

–pakettien myynnin kasvun. 

lisätietoja näistä ja Muistakin Berliinin Messuista: 

MIKKO NUMMI, PUH. (09) 6122 1216, MIKKO.NUMMI@DFHK.FI 

WWW.ITB-BERLIN.COM, WWW.ITB-ASIA.COM 

1 2012 

Messujen painopisteitä ovat rahoitus, logistiikka, 

vähittäiskauppa sekä vihreä rakentaminen 

ja energia. Uutena teemana 

on asuinkiinteistöt. ”Muutokset väestörakenteessa 

ja muuttuvat tarpeet vaativat 

uudenlaisia asumisratkaisuja”, sanoo 

messujohtaja Katariina Rohrbach. Väestö 

keskittyy entistä enemmän asutuskeskuksiin, 

vuokrat nousevat kysynnän kasvun 

myötä ja kaupungit painiskelevat energianhuollon 

haasteiden kanssa. 

Real Estate North tarjoaa kaksipäiväisen 

keskustelufoorumin, jossa yhdistyvät 

bisnes, verkottuminen ja tiedon hankinta. 

n 

Erityishuomion sai tänä vuonna ensimmäistä 

kertaa järjestettävä ITB Buyers’ 

circle, johon valittiin 500 tärkeää ostajaa 

ympäri maailman. Heistä 60 prosenttia 

tuli muualta kuin Saksasta. 

Messujen näytteilleasettajat 

löydät messujen kotisivuilta 

osoitteesta www.itb-berlin.com. 

Seuraavat ITB-messut pidetään 

Berliinissä maaliskuussa 2013. 

Berliinin messujen järjestämä 

ITB ASIA –messut järjestetään 

Singaporessa 17.–19.10.2012. 

Saksan Messut Oy järjestää 

yhteisosaston tähän 

Kaakkois-Aasian tärkeimpäänammattilaistapahtumaan. 

n 

Messut Hampuri 

Berliini 

ITB-messujen tämänkertainen kumppanimaa 

oli Egypti. Maan matkailuministeri Abdel 

Nour toivotti vieraat tervetulleiksi Egyptiin. 

41

42 

Karlsruhe Messut 

4.–6.5.2012 Karlsruhe, Saksa 

EUNIQUE arts & crafts 

Tänä vuonna Suomi esittäytyy 

EUNIQUE arts & crafts -tapahtuman 

kumppanimaana tuoden esille 

monipuolisesti suomalaista taidekäsityöosaamista. 

Neljättä kertaa Karlsruhessa 

järjestettävä EUNIQUE on vakiinnuttanut 

paikkansa Euroopan johtavana 

taidekäsitöitä esittelevänä tapahtumana. 

Worlds Crafts Council toimii tapahtuman 

pääyhteistyökumppanina ja jakaa tilaisuudessa 

WCC-Europe EUNIQUE 

-palkinnon kolmatta kertaa. Palkinto on 

kansainvälisellä tasolla symbolinen osoitus 

taiteellisesta huippusuorituksesta käsityön 

alalla. Palkinnon saajalle luovutetaan kunniakirja, 

WCC-Europen kunniajäsenyys 

ja maksuton näyttelyosasto EUNIQUE 

Messut Messen 

2013 -messuilla. Vuonna 2011 englantilainen 

korumuotoilija John Moore vastaanotti 

palkinnon. Tämän vuoden tapahtumassa 

näytteilleasettajia on yli 300. 

Kumppanimaa Suomi -teeman taustatukijoina 

toimivat Taito Ry, Design 

Forum Finland, Ornamo sekä Suomen 

Saksan-suurlähetystö. Järjestelyistä vastaa 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamarin 

tytäryhtiö Saksan Messut Oy. Projektin 

tavoitteena on nostaa Suomen taidekäsityöosaamisen 

tunnettuutta eteläisen Euroopan 

alueella sekä sitä kautta hakea osallistuville 

taiteilijoille kontakteja. 

Jurytetussa näyttelyssä Suomea edustaa 

yhteensä 14 taiteilijaa tarjoten laajan 

kattauksen suomalaisen taidekäsitöiden 

nykytilanteesta. Paikalla ovat Raija Jokinen, 

Anneli Keinonen, Päivi Kekäläinen, 

Kristina Kettunen, Taru Kilpinen, Riitta 

Nelimarkka, Mai Niemi, Ilona Pelli, 

Ritva-Liisa Pohjalainen, Sanna Rinne, 

Päivi Rintaniemi, Netta Tiitinen, Helena 

Vaari sekä Svanhild Åbonde. 

Näyttelyn ohella teemamaa näyttäytyy 

tapahtuman avajaistilaisuudessa, oheisohjelmassa 

sekä mm. kekseliäissä cocktailnaposteltavissa. 

n 

lisätietoja: 

SONJA SIMILä 

PUH. (09) 6122 1223, 050 387 9900 

SONJA.SIMILA@DFHK.FI 

1 2012

9.–12.10.2012 Stuttgart 

INTERBAD 

Kansainvälinen kylpylä-, sauna- ja hyvinvointialan 

erikoistapahtuma interbad 

järjestetään lokakuussa 2012 

Stuttgartin uudessa messukeskuksessa. 

Kahden vuoden välein järjestettävät messut 

houkuttelivat paikalle vuonna 2010 yli 

450 näytteilleasettajaa ja noin 16 000 ammattilaiskävijää 

eteläisen Saksan Baden- 

Württembergin osavaltioon. Kävijät saapuvat 

Saksan ohella pääosin Keski-Euroopan 

maista. Kävijöistä 91 % ilmoitti olevansa 

mukana ostopäätöksissä, ja noin puolet kävijöistä 

kertoi vierailevansa kaikista alan 

messuista ainoastaan interbadissa. 

Saksan Messut Oy rakentaa lokakuun 

2012 interbad-messuille yhteisosaston, jonka 

puitteet on hahmoteltu Sauna from Finland 

-yhdistyksen järjestämässä suunnittelukilpailussa 

alkukesästä 2011. Yhteisosaston 

näytteilleasettajaryhmä kootaan vuoden 

2012 aikana. Messuille voi lähteä myös 

omalla osastolla ja omalla yritysilmeellä. n 

lisätietoja: WWW.INTERBAD.DE 

KYSY LISäTIEDOT OSALLISTUMISESTA SONJA.SIMILA@DFHK.FI 

Avaintekijät Ihr Schlüssel zum Markt 

1 2012 

Tuotekategorioista esillä ovat muun muassa 

– kylpylätekniikka 

– uimahallit 

– saunat 

– hikoilutilat 

BJL BERGMANN 

R e c h t s a n w ä lte 

Ihre Experten für internationale Transaktionen 

Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne 

www.bjl-legal.com 

– toimialan palvelut 

– uima- ja porealtaat 

– pumput, puhtaanapito 

– saniteettitilat 

BJL Bergmann Attorneys at Law 

Eteläranta 4 B 9 

00130 Helsinki 

Tel. +358 9 696207 0 

Messut Stuttgart 

– mittaus- ja säätöjärjestelmät 

– kulunvalvonta ja tietojärjestelmät 

– materiaalit ja kalusteet 

– wellness- ja fitness-teemat. 

Ilmoitukset – lisätietoja: 

Elina Annala 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari 

Puh. (09) 6122 1233 

elina.annala@dfhk.fi 

43

Deutschland-Frachtverkehr 

kosteneffizient über Turku. 

Turku 

www.portofturku.fi

Wilfried Prewo - Deutsch-Finnische Handelskammer

Sie wollen auch ein ePaper? Erhöhen Sie die Reichweite Ihrer Titel.

Template löschen?

Als Template speichern?