ein unmoralisches Angebot? - Ã bo Akademi

hän kuollakin. Sitte oli tuotu pitkä sauva hänen käteensä, jolla hän riittaa laivan kuvaa. Sitteoli seisottu meren rannalla, hiekalla Rooman keisari ja Jaakoppi Pontus ja oli pitänyt kiinilaudan päällä Jaakoppia, kun ei saanut tulla sotamiehiä siihen eteen, sitä kiini pitelemään, ettäse sen laivan tekee. Nyt lauta oli siitä lähtenyt yht’äkkiä huilaamaan ja lähtenyt merelle ja niinjoutunut laudan päälle ja niin oli menty sitä kyytiä Venäjän keisarin linnan lähelle. Niin miessiellä napattu kiini keisarin vangiksi. No sitte oli kirjeet kulkeneet. Tuli kirje kirjeen perästä,siten keisari kiini saatiin, että se mies semmoinen vei keisarin ja Jaakopin yhdessä, ei sitä olenähty eikä kuultu ja nyt tuli semmoinen vahinko. Sitte oli lähdetty semmoisia mutta hän eianna lunastamatta. Ja sitte olivat Roomalaiset pyytäneet, että he ovat hyviä pykimestaria, eiköhe saisi tehdä pykimestarin työtä, ei heilä olisi varoja rahalla lunastaa. Se oli sanonut että joo,kun tulevat ja tekevät kaupungin, niin ei heidän renkeä muuta kuin rakentaa, kyllä hirretlaitetaan paikalle. Sitte talven tullessa oli ruvettu laittamaan Moskovaan ja Pietariin ja sittekahdessa kohden ne olivat rakentaneet kaupunkia ja rakennettu niin mahtavaksi kahtenavuotena. Rakennettu hyvin kauniit asuinhuoneet niin sitte olivat saaneet Roomalaisetkeisarinsa takaisin. Sitte Jaakoppi oli Venäjän keisarin palveluksessa niin kauan kuin hän elija Yrjö.Sitte olivat kuolleet ne ja ne olivat niin mahdottoman rikkaita olleet, kun ne saivat niin paljonperintöä kaikista niistä urostöistä. Sitte oli lähetetty juoleman [sic!] kirje sinne Kalajoensuuhun ja ilmoitettiin että niin paljon niillä on perintöä. No sitte niitä oli ollut nuorempiaveljiä, jotka olivat pienenä silloin kun he lähtivät. Ne olivat lähettäneet kirjeet, että heitä onniin ja niin. Ja sitte lähettänyt taas Venäjän keisari kirjeen, että tulkaa hakemaan, ettei häntahdo kenenkään perintöä, periköön sukulaisensa. Sitte olivat menneet hakemaan, joka veli jasisar sieltä ja itse kukin saaneet paljon tavarata sieltä ja vielä keisari muistoksi antanutkultatukaattia ja niitä vanhan aikaisia rahoja ruustykkiä ja oli niin toivottanut onnea Venäjänkeisarille että Venäjän keisari niin rikastukoon ja toivotettu niin kauniita onnen toivotukset. Jasitte ruvenneet [ruvenneet] rikastumaan ja taloja tekemään itse kukin, talo talon perästä jaKalajoen suussa on jo tullut koko kyläkunta ja siitä on siunaus tullut Venäjälle että Venäjänmaan on aina paisunut ja edistynyt hyvästi.Kivijärvi; K. Jalkanen 274, vuonna 1890, Heikki Niemi.Übersetzung:1.Der Bruder von Lutherus hat die [See-] Karten erfunden. Er hieß Fauttus. Er hat auch dasEismeer erforscht. Fauttus war ein Zauberer.In Pöytyä; gesammelt von E. Vihervaara, Nr. b) 1672, im Jahre 1910. Gehört von A. Parikka, der dies in Vahtogehört hat.2.Vauhtus hatte einen Pakt mit dem Teufel gemacht, dass wenn der Teufel ihn überall hinmitnimmt, wo Vauhtus hin will, so kann der Teufel ihn bekommen. Der Teufel nahm Vauhtusüberall hin, wo er nur wollte. Er zog Vauhtus auf dem Meeresgrund mit einem gläsernenWagen. Am Meeresgrund machte Vauhtus eine Seekarte. Als sie dann überall gewesen waren,sagte der Teufel: „Jetzt sind wir überall gewesen.“ Vauhtus sagte: „Nicht doch, wir warennoch weder in Kurilan kurkku noch im Himmel.“ Der Teufel warf Vauhtus von sich und353