Magazin der deutsch-Finnischen handelskaMMer saksalais ...

1 2013 

Magazin der Deutsch-Finnischen Handelskammer 

Saksalais-suomalaisen Kauppakamarin jäsenlehti

Terminkalender 2013 Tapahtumakalenteri 2013 

Premium partner 

Fact-Finding-Reise nach 23.–26.4.2013 Fact finding 

Deutschland. Thema: 

-matka Saksaan. 

Nachhaltige kommunale 

Teemana kestävät 

Energielösungen 

kunnalliset energiaratkaisut 

Prüfung Wirtschafts- 27.4.2013 Liikesaksan kirjallinen koe 

deutsch in Helsinki 

DFHK-Jahrestagung 20.5.2013 Saksalais-Suomalaisen 

in Helsinki 

Kauppakamarin vuosikokous 

Helsingissä 

Finnish-German 21.5.2013 Finnish-German 

Competitiveness Day 


in Helsinki 

Helsingissä 

Oktoberfest in Helsinki 12.9.2013 Oktoberfest Helsingissä 

Saint Petersburg 19.–20.9.2013 Saint Petersburg 

Logistics Days 


Herausgeber Julkaisija Hauptseite Kansikuva 

Deutsch-Finnische Handelskammer 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari 

Mikonkatu 25 

Postfach/PL 83 FI-00101 Helsinki 

Tel./Puh. +358 9 612 2120, Fax/Faksi +358 9 642 859 

info@dfhk.fi, www.dfhk.fi 

Präsident 

Hallituksen puheenjohtaja 

Hans Sohlström 

Geschäftsführer Toimitusjohtaja 

Manfred Dransfeld 

Redaktion Toimitus 

Christian Busse, Riitta Ahlqvist, Anja Kontturi, Mariaana Rainerla-Pulli 

Redaktionsschluss Aineistopäivä 

11. März / maaliskuuta 2013 

Anzeigen–Verwaltung Ilmoitusmyynti 

Elina Annala, Tel./Puh. +358 9 6122 1233, elina.annala@dfhk.fi 

Layout Adverbi 

Effizientes Networking ist eine Voraussetzung für 

den Geschäftserfolg, funktionierende Netzwerke 

eine andere. Die DFHK-Mitglieder sind über das 

Netzwerk der deutschen Auslandshandelskammern 

bestens global vernetzt – seit 35 Jahren! 

Tehokas verkostoituminen on menestyvän liiketoiminnan 

yksi edellytys, toimivat verkot toinen. Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin jäsenet ovat Saksan ulkomaankauppakamarien 

kautta mitä parhaiten globaalisti 

verkostoituneita – jo 35 vuoden ajan! 

Druck Painopaikka Hannun Tasapaino Oy 

Gedruckt auf umweltfreundlichem. 

Painettu ympäristöystävälliselle paperille. 

Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss 

ISSN 1236–360X 

Das Magazin erscheint viermal jährlich. 

Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder. 

Nachdruck nur mit Quellenangabe. 

Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä 

kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta. 

Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava. 

Auflage Painos 2000 

© 123rf 

1 2013

Inhalt 

Sisältö 

Deutsche Seiten 

Saksankieliset sivut 

Terminkalender 2 Tapahtumakalenteri 

Inhalt 3 Sisältö 

Vorwort 4 Esipuhe 

Neue Mitglieder 5 Uudet jäsenet 

Netzwerker – Wie leitet man eigentlich 8 Verkostoitujat – Kuinka oikeastaan 

eine Auslandshandelskammer? 

johdetaan ulkomaankauppakamaria? 

Netzwerktheorie – Vernetzen mit Sinn 10 Verkostoteoria – Verkostu viisasti 

DFHK intern 12 Kauppakamarin uutiset 

Wirtschaftsnachrichten 13 Talousuutiset 

Finnische Wirtschaft 2012 leicht rückläufig 16 Suomen talous taantui lievästi 2012 

Deutsch-finnischer Handel verliert an Schwung 17 Saksalais-suomalainen kauppa menetti dynaamisuuttaan 

Deutschland bleibt Finnlands zweitwichtigster Handelspartner 18 Saksa edelleen Suomen toiseksi suurin kauppakumppani 

Aufwärtstrend bei Seetransporten hält 2012 nicht an 19 Merikuljetusten kasvu pysähtyi 2012 

Mobilnetze – Jenseits von Nokia 20 Mobiiliverkot – mitä uutta elektroniikka-alalla Nokian jälkeen? 

Ungeheuer Rundfunksteuer? 22 Ärsyttävä YLE-vero? 

Lebensmittel: Neue Trends und 23 Elintarvikkeet: uusia trendejä ja 

Chancen bei Innovationen 

mahdollisuuksia innovaatioissa 

Finnische Seiten 

Suomenkieliset sivut 

Geschäftsvermittlungen & Firma im Fokus 24 Liikeyhteydet & firma valokeilassa 

DFHK intern 27 Kauppakamarin uutiset 

Netzwerker – Wie leitet man eigentlich 28 Verkostoitujat – Kuinka oikeastaan 


johdetaan ulkomaankauppakamaria? 

Netzwerktheorie – Vernetzen mit Sinn 30 Verkostoteoria – Verkostu viisasti 

Wirtschaftsnachrichten 32 Talousuutiset 

Deutsche Exporte erneut auf Rekordniveau 35 Saksan vienti kipusi 2012 jälleen ennätystasolle 

Deutsche Häfen behaupten sich trotz Konjunkturabschwungs 36 Saksan satamat pärjäävät taantumasta huolimatta 

Vom Flughafenhotel zum grünen 38 Lentokenttähotellista vihreäksi 

Konferenz- und Kongresszentrum 

kokous- ja kongressikeskukseksi 

Musik für die Welt – Richard Wagner 39 Musiikkia maailmalle – Richard Wagner 

Messeneuigkeiten 40 Messu-uutisia 

1 2013

Vorwort 

Esipuhe 

35 Jahre DFHK - 

Dabeisein 

ist alles! 

35 vuotta Saksalais-Suomalaista Kauppakamaria 

Tärkeintä 

on osallistuminen! 

Liebe Leserinnen und Leser, 

die Deutsch-Finnische Handelskammer feiert in diesem Jahr ihr 35-jähriges 

Bestehen. In dieser Zeit hat sie sich den unterschiedlichsten 

Herausforderungen gestellt und sie erfolgreich gemeistert. Möglich 

wurde dies durch das Zusammenspiel weitsichtiger Geschäftsführer 

(s. Seite 8), kompetenter Mitarbeiter und unzähliger aktiver Mitglieder. 

Ihnen allen, insbesondere den Mitgliedern, gilt mein Dank. Sie 

sind die Existenzgrundlage der DFHK und nehmen in den deutsch-finnischen 

Wirtschaftsbeziehungen eine tragende Rolle ein. 

Gerade das Miteinander kann in Zeiten der Globalisierung und 

wirtschaftlicher Unsicherheit für Unternehmen von entscheidender Bedeutung 

sein, um langfristig am Markt bestehen zu können. Dies betrifft 

vor allem kleine und mittelständische Unternehmen, denen es häufig 

an einer ausreichenden Kapitaldecke, aber auch an Wissen über Absatz-, 

Finanzierungs- und Geschäftsmöglichkeiten mangelt. 

Informations- und Wissensdefizite abzubauen, ist eine der Hauptaufgaben 

der Deutsch-Finnischen Handelskammer. Potenzielle Partner 

zusammenzubringen eine andere. Um diese Ziele noch besser erreichen 

zu können, bieten wir in diesem Jahr neuen Mitgliedern die Möglichkeit, 

ihr Unternehmen in unserem Kammermagazin zu präsentieren. 

Darüber hinaus werden wir den Mitgliederbereich auf www.dfhk.fi im 

Laufe dieses Jahres umgestalten und öffnen. 

Offenheit und gute Verbindungen hat sich die Deutsch-Finnische 

Handelskammer seit Anbeginn auf ihre Fahnen geschrieben. Daran 

wird sich nichts ändern. Auch in Zukunft werden wir mit Hilfe unserer 

Mitglieder Brücken bauen und keine Mauern – seien Sie dabei! 


Präsident der Deutsch-Finnischen Handelskammer 

Hyvät lukijat, 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari juhlii tänä vuonna 35-vuotista 

olemassaoloaan. Tänä aikana sillä on ollut mitä erilaisimpia haasteita, 

joista se on selvinnyt oivallisesti. Tämän on tehnyt mahdolliseksi kaukonäköisten 

toimitusjohtajien yhteispeli (kts. s. 28), pätevät työntekijät ja 

lukemattomat aktiiviset jäsenet. Esitän teille kaikille ja erityisesti jäsenille 

kiitoksen. Jäsenet ovat Kauppakamarin olemassaolon perusta ja niillä 

on ratkaiseva osuus saksalais-suomalaisissa taloussuhteissa. 

Juuri yhteistoiminnalla voi olla globalisaation ja taloudellisesti epävarmana 

aikana yrityksille ratkaiseva merkitys, jotta ne pysyisivät kauan 

markkinoilla. Tämä koskee ennen kaikkea pk-yrityksiä, joilla on 

usein puutetta riittävästä pääomasta, mutta myös markkinointiin, rahoitukseen 

ja liiketoimintamahdollisuuksiin liittyvästä tiedosta. 

Tieto- ja osaamisvajeen korjaaminen on Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin eräs päätehtävä. Potentiaalisten kumppanien yhteen 

saattaminen on toinen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi entistä paremmin 

tarjoamme tänä vuonna uusille jäsenille mahdollisuuden esitellä 

yritystään kauppakamarilehdessämme. Lisäksi muokkaamme jäsensivustomme 

www.dfhk.fi tämän vuoden aikana uudelleen ja teemme 

siitä avoimen. 

Avoimuus ja hyvät kontaktit ovat olleet alusta lähtien Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin tunnuksena, eikä siinä muutu mikään. Myös 

tulevaisuudessa rakennamme siltoja emmekä muureja jäsentemme 

kanssa – toivomme teidän olevan siinä mukana! 


Hallituksen puheenjohtaja 


1 2013

Neue Mitglieder 

Uudet jäsenet 

5 

Wir heißen folgende Unternehmen als neue Mitglieder in der Deutsch-Finnischen Handelskammer willkommen. 

Toivotamme seuraavat yritykset uusinä jäseninä tervetulleiksi Kauppakamariimme. 

Deutschland Saksa 

Herbrand Verwaltung & Dienstleistung GmbH, 

Kevelaer 

Fahrzeuge und Fahrzeugteile – ajoneuvot ja varaosat 

www.herbrand.de 

Wer denkt was GmbH, Darmstadt 

Nachrichten und Telekommunikation – uutiset ja televiestintä 

Team Blue GmbH, Berlin 

Lebensmittel und Getränke – elintarvikkeet ja juomat 

www.teamblue.de 

Suomi Finnland 

Engels, Pöpken & Santjer, Helsinki 

Rechtsanwälte – asianajajat 

www.eps-legal.com 

finn-shop.com, Taivalkoski 

Geschenkwaren – lahjatavarat 

www.finn-shop.com 

Firoskos Europe Oy, Helsinki 

Unternehmensberatung – yrityskonsultointi 

Gemion Oy, Espoo 


www.gemion.fi 

Globe Hope Oy, Nummela 

Textilien- und Bekleidungsindustrie 

– tekstiili- ja vaatetusteollisuus 

www.globehope.com 

Intrum Justitia Oy, Helsinki 

Steuerberatung – veroneuvonta 

www.intrum.com 

Ixtur Oy, Kaarina 

Maschinen-, Anlagenbau und Maschinenteile 

– koneiden ja laitteiden valmistus ja koneiden osat 

www.ixtur.com 

Maulito Food Oy, Espoo 

Lebensmittel und Getränke – elintarvikkeet ja juomat 

www.maulito.com 

Mica Solutions Oy, Tampere 


www.micasolutions.fi 

Mobimus Oy, Helsinki 

Datenverarbeitung / Datenbank / IT-Dienstleistungen 

– tietojenkäsittely / tietokannat / IT-palvelut 

www.tallier.info 

W3 Group Finland Oy, Helsinki 

Datenverarbeitung / Datenbank / IT-Dienstleistungen 

– tietojenkäsittely / tietokannat / IT-palvelut 

www.w3group.fi 

Intrum Justitia Oy 

Intrum Justitia bietet seit 25 Jahren Expertise in den Bereichen Umsatzsteuerberatung 

und –rückerstattung. Unsere Spezialisten unterstützen Sie 

in inländischen und ausländischen Mehrwertsteuerangelegenheiten und 

übernehmen die MwSt.-Registrierung für Sie. Mit unserer Hilfe können 

sich Unternehmen Mehrwertsteuer aus allen Ländern erstatten lassen, in 

denen eine Rückerstattung grundsätzlich möglich ist. 

Intrum Justitia Arvonlisäveropalvelut on erikoistunut arvonlisäverokonsultointiin 

sekä arvonlisäverojen takaisinhakuun 25 vuoden kokemuksella. 

Asiantuntijamme antavat konsultointia niin kotimaan kuin ulkomaan alvasioissa 

sekä hoitavat alv-rekisteröintejä. Avustuksellamme yritykset voivat 

hakea arvonlisäveron palautuksia kaikista arvonlisäveroa palauttavista 

maista. 

Yhteystiedot / Kontakt: Intrum Justitia Group, VAT Services, +358 9 2291 1700, vatservices@intrum.com, www.intrum.fi / www.intrum.de 

1 2013

6 



wer denkt was GmbH 

Die „wer denkt was GmbH“ präsentiert auf dem finnischen 

Markt Appjobber.com, eine Crowdsourcing-Anwendung 

zur Vergabe von Mikrojobs an Smartphone-Nutzer. Bereits 

zum Start können die finnischen User gegen Bezahlung 

Aufträge zum Thema Straßeninformationen mit ihrem 

Handy erledigen. Unternehmen, die ortsbezogene Daten 

für location-based Services, z.B. für die Platzierung von 

Produkten und Werbung oder zur Beobachtung der 

Konkurrenz suchen, finden mit Appjobber den richtigen 

Partner. 

© wer denkt was GmbH 

Saksalainen wer denkt was GmbH tuo 

Suomen markkinoille Appjobber.com-internetpalvelun, 

joka on Crowdsourcing-sovellus 

mikrotyöpaikkojen välittämiseksi älypuhelimiin. 

Jo heti alkuun suomalaiset käyttäjät voivat 

maksua vastaan tilata matkapuhelimellaan 

katutietoja. Yrityksille, jotka etsivät tietoja paikallisia 

palveluja varten, esimerkiksi tuotteiden 

ja mainosten sijoitteluun tai kilpailijoiden tarkkailuun, 

on Appjobber oikea yhteistyökumppani. 

Yhteystiedot / Kontakt: wer denkt was GmbH, Tel. +49 6151 6274914, E-Mail: sales@appjobber.de, www.appjobber.com 

EP&S Rechtsanwälte 

Rechtsanwälte Engels, Pöpken & Santjer Helsinki ist eine Bürogemeinschaft, 

deren Schwerpunkte grenzüberschreitende Unternehmungen 

und der internationale Handel sind. Dazu gehören u.a. 

internationale Kauf- und Vertriebsgeschäfte. Die Anwälte sind vor 

den Gerichten in Deutschland und Finnland zugelassen. 

© Mika Pöpken 

EP&S Rechtsanwälte Helsinki on asianajotoimistoyhteisö, jonka erikoisalue 

on rajat ylittävä yritystoiminta ja kansainvälinen kauppa. 

EP&S:n lakimiehet edustavat päämiehiä sekä suomalaisissa että saksalaisissa 

tuomioistuimissa. 

Yhteystiedot / Kontakt: Mika Joachim Pöpken, 

+358 50 56 59 472, info@eps-legal.com, www.eps-legal.com 

W3 Group 

W3 Group ist im Internet zu Hause und weiß, wie man große und kleine Web- 

Projekte zum Erfolg bringt. Das Ergebnis unserer Arbeit können suchmaschinenoptimierte 

Web-Auftritte oder E-Commerce-Lösungen sein, genauso wie Web- 

Systeme wie Extranets oder ERP-Systeme, die eher im Hintergrund für eine höhere 

Produktivität sorgen. Zu unseren Kunden zählen sowohl einzelne Unternehmer als 

auch große Vereine und börsennotierte Firmen. In unseren Büros in Helsinki und 

Kerava helfen wir Ihnen gerne auf Deutsch, Finnisch oder Englisch. 

W3 Group on palveleva ICT-asiantuntijatalo ja sähköisen liiketoiminnan osaaja. 

Sen ydinosaamiseen kuuluvat vaativat IT-järjestelmät, ketterä ohjelmistokehitys, 

projektinhallinta, internet-teknologiat, käytettävyys, hakukoneoptimointi ja 

sähköinen asiointi. Työn lopputulokset ovat usein julkisia, näyttäviä verkkosivuja 

tai -kauppoja, yhtä usein taas taustalla pyöriviä järjestelmiä, jotka helpottavat 

yritysten ja järjestöjen toimintaa ja nostavat tuottavuutta. Yritys toimii 

Helsingissä ja Keravalla ja palvelee suomeksi, saksaksi ja englanniksi. 

Yhteystiedot / Kontakt: Anu Halme, anu.halme@w3.fi, +358 400 855688, www.w3.fi 

© W3 Group Finland 

1 2013



7 

TEAMBLUE GmbH 

Die Teamblue GmbH ist ein in Berlin ansässiges Import- und Großhandelsunternehmen, 

das sich auf die Einfuhr von finnischen Getränkeprodukten 

und Lebensmitteln spezialisiert hat. Teamblue bedient Einzelhandelsketten, 

individuelle Einzelhändler sowie lokale Distributoren vor 

allem im Raum Berlin und Brandenburg. Das Verkaufslager des Unternehmens 

befindet sich in in Berlin und das Zentrallager in Hannover, 

von wo aus das Distributionsnetz auf ganz Deutschland ausgeweitet 

werden soll. Teamblue hat in Hannover auch eine eigene Abfüllanlage. 

Berliinissä sijaitseva maahantuoja ja tukkukauppa Teamblue GmbH on 

erikoistunut suomalaisten juomatuotteiden ja elintarvikkeiden maahantuontiin 

ja tukkumyyntiin. Teambluen asiakkaita ovat vähittäiskauppaketjut, 

yksittäiset vähittäiskaupat sekä paikalliset jakelijat etenkin Berliinin ja 

Brandenburgin alueella. Teambluen myyntivarasto sijaitsee Berliinissä ja 

keskusvarasto Hannoverissa, josta käsin yritys laajentaa jakeluverkostoa 

myös koko Saksaan. Keskusvaraston yhteydessä toimii Teambluen oma 

pullottamo. 

Yhteystiedot / Kontakt: Sabine Krieger, +49 172 390 2213, sabine.krieger@teamblue.de, www.teamblue.de 

Firoskos Europe Oy 

Firoskos Europe Oy – 20 Jahre Erfahrung mit professioneller Beratung 

im Russland-Handel. Wir entwickeln die Geschäftstätigkeit und das 

Wachstum Ihres Unternehmens auf dem anspruchsvollen russischen 

Markt – flexibel und kompetent. Gerne beraten wir Sie bei Beziehungen 

mit Geschäftspartnern und Behörden, bei der Aufnahme der 

Geschäftstätigkeit und beim Aufbau von Verkaufs- und Distributionskanälen 

im Einzelhandel wie auch im Horeca-Bereich. Unsere Kunden 

sind Unternehmen der Lebensmittelbranche sowie der Konsum- und Investitionsgüterindustrie. 

Im Verlauf des Jahres 2013 wollen wir unsere 

Tätigkeit auf Deutschland ausweiten. 

© Jouni Kosloff 

Firoskos Europe Oy – Venäjän-kaupan ammattilainen, jolla on yli 20 

vuoden kokemus. Olemme joustavalla tavalla kehittämässä liiketoimintaa 

ja yrityksen kasvua vaativilla Venäjän markkinoilla. Yrityksemme on apuna 

liike- ja viranomaissuhteissa, toiminnan käynnistämisessä, myynnin ja 

jakelukanavien luomisessa sekä jälleenmyyjiin että HoReCa-puolelle. 

Asiakkaitamme ovat elintarvike-, kulutus- ja investointituoteteollisuus. Laajennamme 

toimintaamme Saksaan kevään 2013 aikana. 

Yhteystiedot / Kontakt: Jouni Kosloff, +358 50 325 6373, firoskos@gmail.com, www.firoskos.com 

Globe Hope Oy 

Globe Hope (gegr. 2003) ist eine innovative finnische Designschmiede, 

die aus Recycling- und Restmaterialien ökologische Produkte entwickelt 

und produziert. Durch Serienverarbeitung ausgesonderter Materialien 

entstehen individuelle Kleidungsstücke, Taschen, Schmuckgegenstände 

und Accessoires für Männer und Frauen. Für Firmenkunden 

produziert Globe Hope Werbegeschenke, ggf. aus eigenen Überschussmaterialien 

des Kunden. Nach 10 Jahren Tätigkeit in Finnland 

suchen wir jetzt nach Wachstumsmöglichkeiten in Deutschland. 

Globe Hope (2003) on innovatiivinen suomalainen designyritys, joka 

valmistaa ekologisia tuotteita kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista. Tarpeettomaksi 

jääneitä materiaaleja muokkaamalla syntyy sarjatuotantona 

yksilöllisiä vaatteita, laukkuja, koruja ja asusteita sekä naisille että miehille. 

Yrityksille puolestaan tarjotaan ekologisia liikelahjoja, jotka voidaan 

myös räätälöidä yrityksen omista ylijäämämateriaaleista. Toimittuamme 

10 vuotta pääosin Suomessa etsimme nyt lisäkasvua Saksasta. 

Yhteystiedot / Kontakt: Taru Aalto, +358 50 372 9031, taru.aalto@globehope.com, www.globehope.com 

1 2013

8 

Die Geschäftsführer der 

Deutsch-Finnischen Handelskammer 

1978–1986 Dr. Erik von Knorre 

1986–1991 Dr. Dieter Tscherning 

1991–1994 Manfred Dransfeld 

1994–2001 Hans-Joachim Maurer 

2001–2006 Christian J. Röhr 

1978 2013 

2006– Manfred Dransfeld 

Dr. Erik von Knorre 

Manfred Dransfeld 

Netzwerker 

Wie leitet man eigentlich 


„Der Geschäftsführer ist für alle laufenden Geschäfte ... verantwortlich und leitet die Geschäftsstelle der Kammer.“ 

So steht es in §15 der DFHK-Satzung. An diesem Grundsatz hat sich auch nach 35 Jahren nichts geändert, 

dafür am Arbeitsalltag und dem Umfeld umso mehr, sagen der DFHK-Gründungsgeschäftsführer, 

Dr. Erik von Knorre, und der jetzige Leiter, Manfred Dransfeld. 

Welche Ziele haben Sie sich gesteckt, als Sie in Helsinki anfingen? 

EvK: Als ich im Dezember 1977 nach Finnland kam, um die 

DFHK aufzubauen, war ich schon neun Jahre Geschäftsführer 

der 1918 gegründeten Deutsch–Finnischen Vereinigung (DFV) 

in Lübeck. Sie nahm bis dahin eine ähnliche Aufgabe wie später 

die DFHK wahr. Ziel war es, die deutsch-finnische Zusammenarbeit 

zu stärken und zusätzliche Impulse für den Außenhandel 

in beide Richtungen zu geben. 

MD: Bei meinem ersten Finnland-Aufenthalt von 1991 bis 1994 

befand sich Finnland in der tiefsten wirtschaftlichen Krise seit 

dem Zweiten Weltkrieg. Ziel war es, ohne Entlassungen die 

Kammer zu konsolidieren und behutsam auf Wachstum auszurichten, 

was auch gelang. 

2006 beim zweiten Finnland-Aufenthalt galt es, zusätzlich 

zu der Markt- und Absatzberatung neue Dienstleistungen 

einzuführen, d.h. steuerliche Dienstleistungen, Personalservice 

(Gehaltsabrechnungen) und Buchhaltung. Wir mussten auf die 

stärkere Mobilität von Unternehmen und ihren Mitarbeitern reagieren. 

35 Jahre DFHK 35 vuotta DFHK 

1 2013

Nennen Sie bitte eine Ihrer größten Herausforderungen. 

9 

EvK: Die DFHK musste darauf achten, keinen Anlass für die 

DDR zu politischen Protesten zu schaffen. Um zu verhindern, 

dass gegen das Wort „Deutsch“ im Namen der DFHK protestiert 

werden konnte, wurde der offizielle Sitz der DFHK in die 

Industrie- und Handelskammer zu Lübeck verlegt. Auch die 

Sowjetunion beäugte mit Sorge, ob durch die Gründung der 

DFHK die finnische Neutralität gefährdet werden könnte. Diese 

Bedenken konnten beseitigt werden. 

MD: Qualifizierte, zweisprachige Mitarbeiterinnen und Mitarbeiter 

zu finden, die in das Kammerteam passen und motiviert 

die Arbeit der DFHK mitgestalten. So gehören längst Steuerexperten 

und spezialisierte Buchhalter zum Team. 

Was beeindruckt Sie an Finnland bzw. den Finnen? 

EvK: Das Geschick, mit dem Finnland seine Neutralitätspolitik 

durchführte, der schnelle Aufbau der nicht vom Holz abhängigen 

Industrien und die oft geäußerte Deutschfreundlichkeit. 

Damals auch der große Umfang, in denen Finnen Deutsch 

konnten. 

MD: Wie Finnland – auf sich selbst gestellt, ohne fremde Hilfe! 

– Anfang der 90er Jahre seine Probleme gelöst und das Land 

und seine Wirtschaft modernisiert hat. Angesichts der weiterhin 

schwelenden Krise in einigen Euro-Ländern wünschte man sich, 

dass man dort von Finnland lernt. Die Finnen haben stark auf 

Schule und Bildung gesetzt und damit eine der klügsten Investitionen 

für die Zukunft getätigt. 

Was waren Höhepunkte bzw. der Höhepunkt Ihrer Amtszeit? 

EvK: Auf der öffentlichen Seite, die Staatsbesuche, bei denen ich 

teilweise Gespräche leiten konnte. 

In der Arbeit für die DFHK, dass es mir gelang, trotz 

Schwierigkeiten durch deutsche und finnische Steuerbehörden 

ein System zu entwickeln, nach dem die finnischen Unternehmen 

die deutsche Mehrwertsteuer erstattet bekommen konnten, 

obwohl Finnland noch kein Mehrwertsteuersystem hatte. Diese 

hat über die Jahre den Firmen viele Millionen Finnmark eingebracht. 

MD: Sicherlich das 30-jährige Jubiläum der DFHK im Jahr 

2008, welches wir in Helsinki und Hamburg gefeiert haben. Das 

hat der Kammerarbeit neue Impulse vermittelt und ist auf breite 

Resonanz in der finnischen Öffentlichkeit gestoßen. 

Gab es einen Tiefpunkt? 

EvK: Einen echten Tiefpunkt in der Arbeit habe ich nicht erlebt, 

da die Zusammenarbeit mit dem Vorstand und den Mitarbeitern 

immer sehr freundschaftlich war. 

MD: Nein, bisher nicht. 

Welche Eigenschaften sollte ein DFHK-Geschäftsführer unbedingt haben? 

EvK: Er muss teamfähig sowie ideenreich sein und Spaß an der 

Arbeit haben. Finnisches Sisu und Gastfreundschaft helfen auch 

sehr. 

MD: Er sollte motivieren können, Vorbild sein und ein Gespür 

für anstehende Änderungen haben. 

Werfen wir abschließend einen Blick ins Jahr 2078. Wird es dann einen finnischen Geschäftsführer geben? 

EvK: Dass die Kammer einen finnischen Geschäftsführer haben 

kann, ist grundsätzlich denkbar. Aber bei der Notwendigkeit 

zur Gleichbehandlung aller deutschen Auslandshandelskammern, 

die Zuschüsse aus der Bundesrepublik bekommen, ist es 

aus Haftungsgründen schwierig, in allen Ländern nationale Geschäftsführer 

zuzulassen. Die Bevorzugung einzelner Länder 

wäre problematisch. 

MD: Ich hoffe, dass es in Zukunft einmal einen deutsch-finnischen 

Geschäftsführer geben wird, der beider Länder Pässe 

hat. Inzwischen hat eine Gruppe von tüchtigen Deutsch-Finnen 

ihre Ausbildung abgeschlossen, so dass dies kein Traum bleiben 

sollte. n 

1 2013 

35 Jahre DFHK 35 vuotta DFHK

10 

© LinkedIn 

Raphael Giesecke versteht sich 

als Vermittler bzw. „Wissensbroker“ 

in seinem LinkedIn-Netzwerk. 

Netzwerktheorie 

Vernetzen mit Sinn 

Netzwerke, insbesondere soziale Netzwerke, sind keine Erfindung des 21. Jahrhunderts. Verbindungen 

zwischen Personen, Organisationen, Computern oder Ähnlichem gab es schon lange vor dem Aufkommen der 

sozialen Medien. Doch wie funktionieren diese Netzwerke? Und wie können Unternehmen sie möglichst effektiv 

nutzen? Raphael Giesecke, Forscher an der Aalto-Universität, versucht Antworten auf diese Fragen zu finden. 

Herr Giesecke, 2007 haben Sie Hamburg 

verlassen, um sich in Helsinki aufs Forschen 

zu konzentrieren. Sie arbeiten im Fachbereich 

Wirtschaftsingenieurwesen in der 

Gruppe „Human Capital & Leadership“ – 

womit beschäftigen Sie sich konkret? 

Mit Wissensprozessen in Innovationsnetzwerken. 

Wenn Unternehmen innovativ zusammenarbeiten 

wollen, müssen Sie das Wissen 

ihrer Mitarbeiter in geeigneter Weise kombinieren 

und die Ergebnisse dann sinnvoll verwerten 

können. Diese Vorgänge beschreibe 

ich. Das meiste Wissen steckt ja trotz des Internets 

immer noch in unseren Köpfen. 

Im Kern geht es also 

um Wissensvermittlung. 

Ja, das ist der Schlüsselfaktor für die Existenz 

von Netzwerken. In meinem Kontext – Netzwerke 

zwischen Unternehmen – haben die 

Beteiligten einen Wissensvorsprung und damit 

einen Wettbewerbsvorteil: Bessere Informationen 

stärken Vertrauen und Verlässlichkeit. 

Die Kombination verschiedener Kompetenzen 

fördert wiederum Innovationsfähigkeit. Mehr 

Wissen bedeutet bessere Übersicht über Absatzmärkte 

und damit weniger Unsicherheit. 

Entscheidungen können so besser begründet 

werden. 

Wie kann Wissen vermittelt werden? 

In vier Schritten: Zunächst muss man Bewusstsein 

herstellen, d.h. Wissen messen und vermitteln 

sowie Kompetenzprofile erstellen. Dann 

gilt es, Wissen als wertvoll zu kommunizieren, 

z.B. durch Trainingsprogramme für ausgewählte 

Kompetenzen oder Job-Restrukturierungen. 

Im dritten Schritt stellt man Wissenszugang 

her. Dabei helfen u.a. Anerkennungs- und Bonussysteme 

oder Peer-Feedback, also Rückmeldungen 

durch andere Experten. Abschließend 

muss Sicherheit vermittelt werden, was durch 

Peer-Feedback, persönlichen Kontakt und auch 

durch kulturelle Interventionen erfolgen kann. 

Stichwort Kultur: Funktioniert das Netzwerken 

in Finnland besser als in Deutschland? 

Finnen haben sich gut unter Kontrolle und passen 

ihre sichtbaren Emotionen der Lage an. 

Sie sind auch meist toleranter als Deutsche 

und haben generell eine größere „Komfortzone“. 

So reagieren Sie flexibel auf unterschiedliche 

Konstellationen. Das macht sie zu 

idealen Brücken in Netzwerken. Viele Finnen 

kennen (daher) auch die unterschiedlichsten 

Persönlichkeiten. Zusammen mit der guten Ausbildung 

gibt es dann schnell Chancen für neuartige 

Erfindungen. 

Und Deutsche? 

Deutsche versuchen eher situationsunabhängig 

„sie selbst“ zu sein, weil sie das ehrlicher 

finden. Außerdem brauchen Deutsche mehr 

Networking 

1 2013

Emotionen beim Wissensaustausch. Das 

macht das Lernen tiefer und schneller und ist 

daher gut für Perfektion und kontinuierliche 

Verbesserung. Die Netzwerke sind dann recht 

dicht, aber nicht sehr offen. 

Vertrauen ist ein weiterer Schlüsselfaktor. In 

Finnland gibt es eine Art Basisvertrauen, weil 

die ganze Gesellschaft weiblicher und kollektivistischer 

ist. Darauf kann man schnell und 

stabil Netzwerke aufbauen. In Deutschland 

werden viele Netzwerke gegründet, um erst 

einmal Vertrauen herzustellen. 

Was sind die Mindestvoraussetzungen für 

ein Netzwerk? 

Wenigstens drei Knotenpunkte und zwei Verbindungen. 

Wenn Frau Niemi die Herren 

Schulze und Meier gut kennt, hat sie das 

kleinste denkbare Netzwerk. Kennen sich 

Schulze und Meier nicht, kontrolliert Frau Niemi 

Informationen, die zwischen den Herren 

fließen. Egal ob Menschen, Firmen oder Computer, 

die sogenannte „Triade“ ist die kleinste 

Einheit. 

Kann man diese Beziehungsgeflechte 

enthüllen? 

Ja, soziale Netzwerke kann man visualisieren. 

Jeder kann jetzt selber sehen, wie er bzw. sie 

in Facebook oder in LinkedIn positioniert ist. 

Nur sehr wenige Menschen konnten vorher 

zuverlässig einschätzen, wie ihr eigenes Netzwerk 

aussieht. Mein LinkedIn-Netzwerk zeigt, 

dass ich drei „Cluster“ verbinde – ich kann 

mich also als „Wissensbroker“ positionieren. 

Damit haben Sie eine gewisse Macht… 

… bzw. Zentralität. Wir messen für jeden Akteur 

mindestens drei Werte, um die Zentralität 

zu ermitteln: Erstens, die Anzahl der direkten 

Beziehungen zu anderen (lokal zentral). Zweitens, 

die Nähe zu allen Netzwerkteilnehmern 

und drittens die Brückenfunktion. Letztere zeigt, 

wie viele Netzwerkteilnehmer nur über den 

gemessenen Akteur miteinander verbunden 

sind. In Innovationsnetzwerken ist die Brückenfunktion 

oft wichtiger als lokal zentral zu sein. 

Wer allerdings einen neuen Markt aufbauen 

will, braucht unbedingt die Nähe. 

Wie kontrolliere ich ein Netzwerk? 

Wer aktiv ein Netzwerk dirigieren will, muss 

vor dem Start schon zentral und unabhängig 

sein und (sozialen) Status haben. Dann muss 

man Informationen beschaffen und kommunizieren 

können, mit anderen das Netz aufbauen, 

Probleme erkennen und beheben, Erfahrungen 

gemeinsam sammeln und gestalten, 

zusammen nach Wertschöpfung suchen – und 

vor allem andere mobilisieren und motivieren 

können. Etwas prägnanter: Man braucht eine 

Führungspersönlichkeit, die auch Architekt, 

Auktionator und Promoter ist. 

Wenn ein Unternehmen das nicht kann, 

sollte es sein eigenes Netzwerk analysieren 

und entscheiden, ob es die Rolle des Untergebenen, 

des kompromissbereiten Vermittlers 

oder des Solisten annimmt. Solisten „leben“ 

allerdings nicht lange. 

Gibt es das perfekte Netzwerk? 

Vermutlich ja. Als Individuum braucht man genügend 

Freunde, denen man vertrauen kann 

und zusätzlich viele Bekannte mit den verschiedensten 

Lebensläufen, die sich gegenseitig 

nicht (!) kennen sollten. Für Organisationen 

gilt analog, dass eine Firma fest in eine Wertschöpfungskette 

eingebettet sein und gleichzeitig 

lockere Kontakte zu anderen, auch „fremdartigen“ 

Organisationen pflegen sollte. 

Sie schreiben seit August 2012 an Ihrer 

Doktorarbeit und vergleichen Live Events 

und Elektro-Mobilitätslösungen. Was ist 

Ihre These? 

Seit 2007 arbeite ich im Bereich Medien und 

seit 2009 für E-Mobilität. Die beiden Ökosysteme 

sind komplett verschieden – die Medienwelt 

ist im Umbruch, E-Mobilität ist noch im 

Selbstfindungsprozess. Dennoch werde ich 

vermutlich beide Ökosysteme als Netzwerke 

mit ähnlichen Wissensprozessen beschreiben 

können. Die Theorie dahinter kann man dann 

auf jedes Geschäftsökosystem anwenden – 

und das wäre neu. 

Gibt es eine Basisstruktur von Netzwerken, 

die überall nachweisbar ist? 

Ja, „Vitamin B“ – gute Beziehungen (lacht). n 

11 

Raphael Giesecke untersucht an der 

Aalto-Universität Wissensprozesse in 

Innovationsnetzwerken. Derzeit schreibt 

er an seiner Doktorarbeit, in der er die 

Medienwelt und E-Mobilität miteinander 

vergleicht. 

© Raphael Giesecke 

1 2013 

Networking

12 

Oktoberfest 

der DFHK am 

12. September 2013 in Helsinki 

In Memoriam 

Die Deutsch-Finnische Handelskammer trauert um Claus-Achim 

Eschke, der am 12. Januar dieses Jahres im Alter von 81 Jahren in 

Lübeck verstarb. Als Vorstandsmitglied der Deutsch-Finnischen Vereinigung 

(DFV) war er 1978 einer der Gründungsväter der DFHK, der er 

von 1989 bis 1991 als Präsident ein Gesicht gab. 

Mit ihm verliert Finnland einen seiner engagiertesten Freunde 

in Deutschland. Er war eine der wenigen Persönlichkeiten, die auf 

praktisch allen Ebenen die Zusammenarbeit zwischen beiden Ländern 

förderte. Sei es als finnischer Honorarkonsul in der Hansestadt 

Lübeck, als Gründer und Ehrenvorsitzender des Freundeskreises der 

Nordischen Filmtage oder als Privatperson bei seinen zahlreichen 

Sommerurlauben in seinem Mökki nahe Lübecks Partnerstadt Kotka. 

Claus-Achim Eschke war eine hoch begabte, liebenswerte und 

fröhliche Persönlichkeit sowie hanseatischer Kaufmann im besten 

Sinne des Wortes. Er hat neben hohen Ehrungen durch beide Staaten 

die ganz selten verliehene höchste Auszeichnung Lübecks „Bene 

Merenti“ erhalten. Die Deutsch-Finnische Handelskammer wird Claus- 

Achim Eschke ein ehrendes Andenken bewahren und ihn vermissen. 

Die Deutsch-Finnische Handelskammer organisiert dieses Jahr zum 

dritten Mal ihr Oktoberfest. Wie in den Vorjahren stehen lockere 

Atmosphäre, Musik aus Bayern sowie bayerische Spezialitäten auf 

dem Programm. Unternehmen haben die Möglichkeit, Firmentische 

zu reservieren und ihren Kunden wie Mitarbeitern einen unvergesslichen 

Abend zu bieten. Weitere Informationen über die nur begrenzt 

verfügbaren Tische, die bereits zur Hälfte verkauft sind, erteilt Päivi 

Graefe, Tel. +358 9 6122 1244, E-Mail: paivi.graefe@dfhk.fi. Reservierungen 

sind möglich unter www.oktoberfest-helsinki.fi 

Jubiläums-Jahrestagung 

am 20. Mai in Helsinki 

Die Jahrestagung zur Feier des 35-jährigen Bestehens der Deutsch- 

Finnischen Handelskammer findet am Montag, den 20. Mai 2013, 

in Helsinki statt. Veranstaltungsort ist das Hotel Hilton Kalastajatorppa. 

Den Festvortrag hält in diesem Jahr Udo J. Vetter, Gesellschafter 

und Beiratsvorsitzender der Vetter Pharma-Fertigung GmbH & Co. 

KG, einer der weltweit führenden Pharmadienstleister. Darüber hinaus 

ist Udo J. Vetter Vizepräsident von European Family Businesses (EFB). 

In seiner Rede wird der Ravensburger Familienunternehmer auf die 

Bedeutung und die Erfolgsrezepte deutscher Mittelständler eingehen. 

Gemäß vorläufigem Programm beginnt die Tagung um 16 Uhr mit 

der satzungsmäßigen Mitgliederversammlung, der sich um 17 Uhr der 

Festvortrag anschließt. Um 18.30 Uhr folgt der festliche Empfang mit 

Begleitprogramm und Abendessen. Die Veranstaltung endet um 22 Uhr. 

Saint Petersburg Logistics Days 

19.–20. September 2013 

Die Saint Petersburg Logistics Days sind auf nachdrücklichen 

Wunsch der Partner auf den Herbst verschoben worden. Der Fachkongress 

findet nun am 19. September statt, am Folgetag stehen Besichtigungen 

von Logistikeinrichtungen auf dem Programm. Weitere 

Informationen zur Veranstaltung erfahren Sie unter www.saintpetersburg-logistics.com 

Finnair fliegt in die Gewinnzone 

Die Fluggesellschaft Finnair hat 2012 durch mehr Passagiere und 

Kostensenkungen nach fünf Jahren wieder einen kleinen Gewinn eingeflogen. 

Wie das teilstaatliche Unternehmen mitteilte, brachte das 

abgelaufene Jahr einen Nettoertag von 11,8 Millionen Euro gegenüber 

einem Minus von 87,5 Millionen Euro 2011. Der Umsatz stieg 

um 8,5 Prozent auf 2,4 Milliarden Euro. Laut Geschäftsführer Mika 

Vehviläinen, der in diesem Frühjahr zum Logistikunternehmen Cargotec 

wechselt, müssen insbesondere die Personalkosten weiter gesenkt 

werden. Bis Ende 2014 will Finnair 200 Millionen Euro einsparen. 

DFHK intern 

Kauppakamari 

1 2013

13 

© Fennovoima 

E.ON findet Käufer für Anteil am AKW-Projekt Pyhäjoki 

Deutschlands größter Energieversorger E.ON hat seine 34-prozentige 

Beteiligung am Konsortium Fennvoima verkauft, das ein 

Kernkraftwerk im westfinnischen Pyhäjoki bauen will. Käufer ist 

Voimaosakeyhtiö SF, an dem 61 finnische Industrieunternehmen 

und Stadtwerke beteiligt sind und das jetzt alle Anteile an Fennovoima 

hält. 

E.ON hatte im Herbst 2012 angekündigt, sich aus sämtlichen Aktivitäten 

in Finnland zurückzuziehen, um sich auf Schweden und Dänemark 

zu konzentrieren. Zum Verkauf stehen damit unter anderem auch 

Anteile im finnischen Privatkunden- und Netzgeschäft. 

Fennovoima hat unterdessen den 1 600-Megawatt-Druckwasserreaktor 

des französischen Reaktorherstellers Areva aus seinem Bieterverfahren 

ausgeschlossen. Das Konsortium teilte mit, dass es nun 

„direkte Verhandlungen“ mit der japanischen Toshiba-Gruppe für den 

Bau eines 1600 Megawatt-Siedewasserreaktors führen wolle. Ganz 

aus dem Rennen ist Areva jedoch noch nicht: Fennovoima erwägt, 

nur einen Reaktor „mittlerer Größe“ von 1000 bis 1300 Megawatt 

zu bauen. In diesem Fall würden Angebote von Areva, Toshiba und 

dem russischen Konzern Rosatom geprüft, hieß es. Mit dem Bau des 

Kernkraftwerks soll 2015 begonnen werden. 

Tieto Oyj verkauft 

Deutschlandgeschäft an Aurelius 

Unternehmen blicken 

optimistischer in die Zukunft 

Der Münchner Finanzinvestor Aurelius übernimmt die Tieto Deutschland 

GmbH in Eschborn sowie das zugehörige Geschäft in den Niederlanden, 

Polen und Indien. Dabei handelt es sich um die Geschäftsbereiche 

Systemintegration und Beratung, Healthcare sowie Product 

Engineering Solutions. 900 Mitarbeiter sind von der Übernahme betroffen. 

Das finnische IT-Unternehmen zieht sich aus diesen Märkten 

zurück, um sich auf Nordeuropa zu konzentrieren, hieß es zur Begründung. 

Tieto berät Unternehmen aus den Branchen Automobil, Healthcare, 

Energie, Fertigung, Finanzwirtschaft und Telekommunikation. Die 

Firma zählt mit rund 18.000 Mitarbeitern in 30 Ländern zu den größeren 

IT-Dienstleistern in Europa. 

Die Geschäftserwartungen finnischer Unternehmen sind leicht 

gestiegen. Das geht aus dem monatlich veröffentlichten Barometer 

von Kauppalehti hervor. Danach scheint die kritischste Zeit in den 

Unternehmen vorbei zu sein. So stieg der Gesamtindex im Januar 

von 50,5 auf 59,4 Punkte. Ab einem Wert von 50 Punkten deuten 

die Indikatoren auf einen Anstieg der wirtschaftlichen Aktivität hin. 

38 % der befragten Unternehmen rechnen damit, dass sich ihr Auftragsbestand 

und ihre Produktion in den kommenden drei Monaten 

verbessert. Sie gehen auch von einer Belebung der Inlandsnachfrage 

aus. Etwa die Hälfte (46 %) erwartet einen gleichbleibenden Auftragsbestand, 

nur jedes achte Unternehmen (12 %) einen Rückgang. 

1 2013 

Wirtschaftsnachrichten 

Talousuutiset

14 

© Pneumotec 

Ollila neuer 

Aufsichtsratschef bei Outokumpu 

Der frühere Konzernchef von Nokia, Jorma Ollila, soll den Aufsichtsratsvorsitz 

bei Outokumpu übernehmen. Wie der Nominierungsausschuss 

des finnischen Edelstahlherstellers mitteilte, wird 

das Gremium Ollilas Wahl auf der Hauptversammlung am 18. 

März 2013 vorschlagen. Der 62-Jährige löst seinen Landsmann 

Ole Johansson ab, der den Posten nach fünf Jahren niederlegt. 

Outokumpu ist ein führendes Unternehmen im Bereich Edelstahl und 

Hochleistungslegierungen. Größter Anteilseigner bei dem Unternehmen 

ist seit letztem Jahr mit 29,9 Prozent der deutsche ThyssenKrupp-Konzern, 

der seine Edelstahlsparte Inoxum an die Finnen verkauft hatte. 

Fastems baut 

Deutschlandpräsenz aus 

Die finnische Fastems Group, Anbieter von Fabrikautomationssystemen, 

hat zu Jahresbeginn die Pneumotec GmbH & Co. KG übernommen. 

Damit wolle das Unternehmen im Zuge der kundenorientierten 

Firmenstrategie seine Position im deutschsprachigen Raum weiter ausbauen, 

teilte der CEO der Fastems Group, Tomas Hedenborg, mit. 

Pneumotec mit Sitz im nordrhein-westfälischen Issum ist u.a. auf 

Roboter-Applikationen, maschinenintegrierte Systeme, Magazine und 

Fördertechnik spezialisiert. Damit ergänzt Pneumotec das Portfolio 

der Finnen, die sich vor allem mit flexiblen Palettensystemen rund um 

die Werkzeugmaschine etabliert haben. Durch die Akquisition besitzt 

Fastems jetzt eine eigene Fertigungs- und Montagestätte in Deutschland. 

Das Unternehmen mit Hauptsitz im südfinnischen Tampere hat 

bereits seit längerem eine Service- und Betriebsfirma in Göppingen. 

Bellmer kauft Papiermaschinen- 

Geschäft von Vaahto 

Der süddeutsche Maschinenbauer Gebr. Bellmer GmbH Maschinenfabrik 

übernimmt die Papiermaschinensparte der Vaahto Group 

Plc Oyj nebst dazugehörigem Ersatzteilgeschäft. Mit diesem Schritt 

baut Bellmer, das weltweit 400 Mitarbeiter beschäftigt, seine Marktposition 

weiter aus und vergrößert sein Produktsortiment. Die Vaahto 

Paper Technology Oy ist Spezialistin für Stoffaufläufe (Fachbezeichnung 

einer Baugruppe von Papiermaschinen) für mittlere und große 

Papiermaschinen. Ihre Hauptabsatzmärkte sind Skandinavien, Russland 

und China. Die Kunden werden von der neu gegründeten «Bellmer 

Vaahto Paper Machinery Oy” betreut, die Niederlassungen in 

Hollola und Tampere hat. 

© Talvivaara 

2013 ist deutsch-finnisches 

Jubiläumsjahr 

Zahlreiche Jubiläen kennzeichnen in diesem Jahr die 

deutsch-finnischen Beziehungen. 1978 wurde die Deutsch- 

Finnische Handelskammer gegründet. 1973 nahmen Deutschland 

und Finnland diplomatische Beziehungen auf Botschafterebene 

auf, 1963 eröffnete das Goethe-Institut in Helsinki 

seine Räumlichkeiten und 1953 wurden mit der Eröffnung 

einer Handelsvertretung erstmals nach dem Ende des Zweiten 

Weltkriegs wieder offizielle staatliche Kontakte aufgenommen. 

Aus diesem Grund bieten alle in Finnland tätigen deutschen und 

deutsch-finnischen Institutionen gemeinsam ein vielseitiges Programm 

an. Nähere Informationen finden Sie unter www.saksa2013.fi. 

Finnland ist für 

Rohstoffbranche attraktiv 

Finnland bietet Unternehmen aus der Rohstoffbranche beste Voraussetzungen. 

Das ist das Ergebnis einer Umfrage unter 742 Konzernmanagern, 

die vom kanadischen Fraser Institute durchgeführt wurde. Danach 

hat es Finnland unter anderem aufgrund seines Steuersystems und 

der politischen Stabilität auf den Spitzenplatz geschafft. Darüber hinaus 

loben die Branchenvertreter, dass es in dem Land keine unnötigen 

regulatorischen Vorschriften gebe. Auf dem zweiten Platz findet sich 

Schweden, gefolgt von den kanadischen Regionen Alberta und New 

Brunswick. Die unattraktivste Region für Investitionen ist Indonesien. 


Talousuutiset 

1 2013

15 

Finnish-German 


am 21. Mai in Helsinki 

Die Deutsch-Finnische Handelskammer organisiert am 21. Mai 

2013, im Anschluss an die Jahrestagung, erstmalig den Finnish- 

German Competitiveness Day in Helsinki. Unter dem Motto 

„Best Practices from Germany and Finland“ werden in der Finlandia-Halle 

Erfolgsgeschichten deutscher und finnischer Weltmarktführer 

vorgestellt. Im Kern geht es darum, wie auch in wirtschaftlich 

schwierigen Zeiten Unternehmen ihre Wettbewerbsfähigkeit 

bewahren und steigern können. Als Referenten haben u.a. zugesagt: 

– Matti Vanhanen, Ex-Ministerpräsident Finnlands und 

Geschäftsführer des finnischen Familienunternehmerverbands 

– Udo J. Vetter, Beiratsvorsitzender des Weltmarktführers Vetter 

Pharma-Fertigung GmbH & Co. KG und Vizepräsident von 

European Family Businesses 

– Jussi Mustonen, Direktor des Bereichs Wirtschaftspolitik, 

Zentralverband der finnischen Wirtschaft 

– Reijo Karppinen, Geschäftsführer der Dynaset Oy 

– Jochen Deerberg, Inhaber und Geschäftsführer der 

Deerberg-Systems GmbH 

– Mika Halttunen, Vorstandsvorsitzender, Oy Halton Group Ltd. 

Moderiert wird die Veranstaltung von Tapio Nurminen, der als 

Auslandskorrespondent für den TV-Sender MTV3 und Finnlands 

größte Wirtschaftszeitung Kauppalehti arbeitet. Weitere Informationen 

erhalten Sie unter www.competitivenessday.fi 

BJL 

BERGMANN 

R e c h t s a n w ä l t e 

Kontakt: Päivi Graefe, Tel. +358 9 6122 1244, 

paivi.graefe@dfhk.fi 

Rettig Group wird Mitglied 

von Cleantech Finland 

Ihre Rechtsanwälte in Finnland 

Maßgeschneiderte Rechtsberatung 

im internationalen Umfeld 

Die Rettig Group ist der Branchenorganisation ”Cleantech 

Finland” beigetreten. Mit diesem Schritt wolle man 

besser die Konzernstrategie implementieren, die auf umweltfreundlichen, 

nachhaltigen und energieeffizienten Lösungen 

basiere. Die Nachfrage hiernach steige kontinuierlich, 

so Hans Sohlström, Geschäftsführer der Rettig Group. 

Die Rettig Group betreibt neben Aktivitäten in der Gebäudetechnik 

mit der Bore Group eine Flotte mit 19 Frachtschiffen 

und ist mit Nordkalk der führende Hersteller von 

Kalkprodukten in Nordeuropa. Der Konzern mit Sitz in 

Helsinki erwirtschafte 2011 rund 960 Millionen Euro Umsatz 

und beschäftigt weltweit über 4 500 Mitarbeiter. 

Zum Netzwerk Cleantech Finland gehören rund 100 Unternehmen 

mit einem Gesamtumsatz von 20 Milliarden Euro. 

BJL Bergmann Attorneys at Law 

Eteläranta 4 B 9 

00130 Helsinki, Finnland 

Tel. +358 9 696207 0 

Fax +358 9 696207 10 

helsinki@bjl-legal.com 

„Geschäftsideen und Ziele des 

Mandanten im Blick“ 

www.bjl-legal.com 

„...für grenzüberschreitend 

agierende Unternehmen“ 

1 2013 


Talousuutiset

16 

Finnische Wirtschaft 

2012 leicht rückläufig 

Die finnische Wirtschaft ist 2012 nach zwei überdurchschnittlichen 

Wachstumsjahren geschrumpft. Das geht 

aus den vorläufigen Berechnungen des Statistischen Zentralamtes 

hervor. Demzufolge verminderte sich das reale Bruttoinlandsprodukt 

im vergangenen Jahr um 0,2 %. 

Die Wirtschaftsentwicklung verlief dabei unstetig. So 

konnte im ersten Quartal 2012 noch ein Wachstum verzeichnet 

werden. Dies ist vor allem auf die Änderungen in der Autosteuergesetzgebung 

zurückzuführen, die Anfang April in Kraft 

traten und in den ersten drei Monaten des Jahres den Autohandel 

beflügelten. Auch das dritte Quartal wies einen leichten Zuwachs 

aus. Demgegenüber war das Bruttoinlandsprodukt (BIP) 

sowohl im zweiten als auch im vierten Quartal rückläufig. 

Der Export verringerte sich im vergangenen Jahr um 1,4 % 

und konnte damit seine Funktion als Wachstumsmotor nicht 

erfüllen. Auch von den Investitionen (-2,9 %) gingen keine 

Wachstumsimpulse aus. Demgegenüber stieg der private Verbrauch 

um 1,6 %. 

Die Industrieproduktion ging insgesamt um 1,8 % zurück. 

Während die Forstindustrie (-1,8 %), Elektronikindustrie 

(-9,1 %) und Bauindustrie (-2,3 %) Rückgänge verzeichneten, 

gab es Zuwächse in der Chemischen Industrie (+2,0 %) und Metallindustrie 

(+0,5 %). 

Beschäftigungslage stabil 

Der Abschwung in der Industrieproduktion hatte keine negativen 

Auswirkungen auf die Beschäftigungssituation. Die Arbeitslosenquote 

belief sich im Jahresdurchschnitt auf 7,7 % und 

lag damit sogar unter dem Vorjahresniveau (2011: 7,8 %). Die 

Zahl der Beschäftigten erhöhte sich um 0,4 % auf 2483000, was 

einer Beschäftigtenquote von 69 % entspricht. 

Der Anstieg der Verbraucherpreise verlangsamte sich 2012, lag 

mit 2,8 % aber etwas über dem EU-Durchschnitt. Hauptpreistreiber 

waren die gestiegenen Kosten für Lebensmittel und Treibstoffe. 

Auch im vergangenen Jahr schafften es die öffentlichen 

Haushalte nicht, einen Überschuss aufzuweisen. Stattdessen vergrößerte 

sich das Haushaltsdefizit auf 1,9 % gemessen am Bruttoinlandsprodukt. 

Die Schuldenquote der öffentlichen Haushalte 

nahm ebenfalls zu. Sie stieg um über 4 Prozentpunkte auf 53,0 % 

an. Damit erfüllte Finnland auch im vergangenen Jahr als eines 

der wenigen Länder der Eurozone die Maastricht-Kriterien sowohl 

bei der Neuverschuldung als auch beim Schuldenstand. n 

Entwicklung des Bruttoinlandsprodukts 

in Finnland 2003–2012 

Produktionsentwicklung nach Industriezweigen 

6 

5,3 

200 

4 

2 

2,0 

4,1 

2,9 

4,4 

3,7 

2,9 

180 

160 

Metall+Elektro 

0 

0,3 

–0,2 

140 

Chemie 

–2 

120 

–4 

–6 

100 

80 

Holz+Papier 

–8 

–8,4 

–10 

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 

Quelle: Statistisches Zentralamt. Endgültige Werte bis 2011, vorläufige Angabe für 2012 

60 

40 

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 

Entwicklung des Bruttoinlandsprodukts 

nach Wirtschaftszweigen 

Industrieproduktion im internationalen Vergleich 

260 

240 

220 

200 

180 

160 

Industrie 

BIP 

140 

120 

Dienstleistungen 

100 

80 

60 

Bausektor 

40 

20 

0 

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 

200 

190 

180 

170 

160 

150 

140 

130 

120 

110 

100 

90 

80 

70 

60 

Finnland 

USA 

Eurozone 

Japan 

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 

Quelle: Hauptverband der Finnischen Wirtschaft (EK) 

Konjunktur 

Suhdanne 

1 2013

Deutsch-finnischer Handel 

verliert an Schwung 

17 

Der deutsch-finnische Handel hat sich 

2012 rückläufig entwickelt, nachdem er 

in den beiden Jahren zuvor um rund ein 

Zehntel gewachsen war. Sowohl nach den Angaben 

des Statistischen Bundesamtes als auch 

nach den Berechnungen der finnischen Zollverwaltung 

nahm der Handel um knapp 5% ab. 

Wie in den Vorjahren unterscheiden sich die 

beiden Statistiken erneut um fast ein Fünftel in 

ihren absoluten Zahlen. 

Während die finnische Zollverwaltung ein 

Gesamtvolumen des deutsch-finnischen Handels 

in Höhe von 12,5 Mrd. € ermittelte, veröffentlichte 

das Statistische Bundesamt einen 

Wert von 14,3 Mrd. €. Dieser setzt sich zusammen 

aus deutschen Ausfuhren nach Finnland 

im Wert von 8,1 Mrd. € sowie Einfuhren aus 

Finnland von 6,2 Mrd. €. Hieraus errechnet 

sich wie im Jahr 2011 ein deutscher Überschuss 

im Handel mit Finnland von 1,9 Mrd. €. 

Am deutschen Außenhandel ist Finnland 

sowohl auf der Import- als auch auf der Exportseite 

mit einem Anteil von 0,7 % beteiligt. 

In der deutschen Exportstatistik rutschte Finnland 

2012 sechs Plätze nach unten auf Rang 31. 

Auf der Importseite blieb Finnlands Position im 

Vergleich zum Vorjahr unverändert (Platz 27). 

Für die deutsche Industrie ist Finnland von 

der Exportstruktur her ein typischer Auslandsmarkt. 

Rund drei Viertel der deutschen Ausfuhren 

nach Finnland entfallen auf die Automobilindustrie, 

Chemische Industrie, Elektrotechnik 

und den Maschinenbau. 

Bei den deutschen Exporten nach Finnland, 

die um 4 % sanken, fällt der kräftige Rückgang 

bei den Lieferungen von Eisen und Stahl 

(-38 %) und von Straßenfahrzeugen (-15 %) auf. 

Obwohl die Autoindustrie im vergangenen Jahr 

insgesamt weniger Fahrzeuge absetzte, konnten 

sich deutsche Automarken auf dem finnischen 

Markt behaupten. Den Spitzenplatz belegte 

Volkswagen mit einem Marktanteil von 12,7 %. 

Eine positive Entwicklung gab es bei den Ausfuhren 

von Brennstoffen, Arbeitsmaschinen, 

Mess- und Prüfgeräten sowie Nahrungsmitteln. 

Die Nahrungsmittelausfuhren machten 6,4 % 

des deutschen Gesamtexportes aus. 

Umgekehrt entfielen bei den deutschen 

Einfuhren aus Finnland nur 1,6 % auf Nahrungsmittel. 

Ihr Anteil stieg jedoch kräftig 

an (+21 %). n 

Deutsch-finnischer Handel nach Warengruppen 2012 

Deutsche Ausfuhr nach Finnland Mio. € Veränd. % Anteil % 

0 Nahrungsmittel 520,3 +10 6,4 

1 Getränke und Tabak 78,0 -13 1,0 

2 Rohstoffe 209,1 -13 2,6 

3 Brennstoffe 47,6 +14 0,6 

4 Fette und Öle 2,5 -10 0,0 

5 Chemische Erzeugnisse 1.206,9 -1 14,9 

6 Bearbeitete Waren 1.137,3 -13 14,0 

darunter 

64 Papier und Pappe 101,7 -7 1,3 

65 Garne und Gewebe 110,2 -2 1,4 

67 Eisen und Stahl 233,9 -38 2,9 

68 Nicht-Eisen-Metalle 121,7 -9 1,5 

69 Andere Metalle 323,4 0 4,0 

7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge 3.667,3 -8 45,2 

darunter 

71 Kraftmaschinen 265,3 -4 3,3 

72 Arbeitsmaschinen 371,2 +4 4,6 

73 Metallbearbeitungsmaschinen 55,7 -10 0,7 

74 Sonstige Maschinen 731,1 -2 9,0 

75 Büromaschinen, EDV-Geräte 188,2 -10 2,3 

76 Kommunikationsgeräte 167,7 -3 2,1 

77 Elektrische Apparate 636,3 -6 7,8 

78 Straßenfahrzeuge 1.183,6 -15 14,6 

8 Sonstige Fertigwaren 870,7 -5 10,7 

darunter 

84 Bekleidung 163,5 -7 2,0 

87 Mess- und Prüfgeräte 254,5 +5 3,1 

9 Andere sonst nicht erfasste Waren 366,2 +109 4,5 

Insgesamt 8.105,9 -4,1 100,0 

Deutsche Einfuhr aus Finnland Mio. € Veränd. % Anteil % 

0 Nahrungsmittel 102,1 +21 1,6 

1 Getränke und Tabak 6,8 +2 0,1 

2 Rohstoffe 436,1 -9 7,0 

darunter 

24 Holz 93,0 -10 1,5 

25 Zellstoff 272,0 -14 4,4 

3 Brennstoffe 311,9 -10 5,0 

4 Fette und Öle 1,7 +82 0,0 

5 Chemische Erzeugnisse 560,0 -4 9,0 

6 Bearbeitete Waren 2.960,7 -4 47,7 

darunter 

63 Holzwaren 134,1 -4 2,2 

64 Papier und Pappe 1.484,0 -4 23,9 

67 Eisen und Stahl 508,5 -17 8,2 

68 Nicht-Eisen-Metalle 621,6 +10 10,0 

7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge 1.164,7 -22 18,8 

darunter 

70 Vollständige Fabrikanlagen 0 +1000 0 

71 Kraftmaschinen 138,7 -25 2,2 

72 Arbeitsmaschinen 209,8 -15 3,4 

73 Metallbearbeitungsmaschinen 19,4 -32 0,3 

74 Sonstige Maschinen 234,8 +1 3,8 

76 Kommunikationsgeräte 229,0 -42 3,7 

77 Elektrische Apparate 229,6 +12 3,7 

78 Straßenfahrzeuge 80,4 -49 1,3 

8 Sonstige Fertigwaren 192,7 -7 3,1 

9 Andere sonst nicht erfasste Waren 469,1 +59 7,6 

Insgesamt 6.205,8 -5,7 100,0 

Quelle: Statistisches Bundesamt 

1 2013 

Außenhandel 

Ulkomaankauppa

18 

Deutschland bleibt Finnlands 

zweitwichtigster Handelspartner 

Deutschland hat im Jahr 2012 seine Stellung als zweitgrößter Handelspartner Finnlands behaupten können. 

Den Angaben der Finnischen Zollverwaltung zufolge betrug das Gesamthandelsvolumen, also die Summe aus 

Ex- und Importen, 12,5 Mrd. €. Damit lag die Bundesrepublik knapp vor Schweden (12,5 Mrd. €) 

und deutlich hinter Russland (16,3 Mrd. €). 

Russlands Position als größter Handelspartner 

Finnlands ist dabei auf 

den hohen Anteil der Energieimporte 

zurückzuführen. Vier Fünftel 

der finnischen Einfuhren aus Russland 

setzen sich aus Erdöl und Erdgaslieferungen 

zusammen, die sich auch im vergangenen 

Jahr verteuerten. Sie sind auch 

der Grund, warum Russland in der finnischen 

Importstatistik mit 17,9 % Anteil 

an den Gesamtimporten erneut den ersten 

Rang belegt. In der Summe machten die 

russischen Lieferungen nach Finnland 

10,6 Mrd. € aus (-7 %). 

Deutschland rangierte in der finnischen 

Einfuhrstatistik wieder auf dem 

zweiten Rang. Die finnischen Einfuhren 

aus Deutschland gingen um 3 % auf 

7,3 Mrd. € zurück. Das entsprach einem 

Anteil von 12,3 %. Schweden nahm den 

dritten Platz ein (Anteil 10,5 %), gefolgt 

von China (7,8 %), den Niederlanden 

(5,6 %) und Norwegen (3,7 %). 

Wichtigster Exportmarkt für die finnische 

Industrie war im vergangenen Jahr 

wieder Schweden. Die Ausfuhren dorthin 

gingen jedoch um 7 % auf 6,3 Mrd. € zurück. 

Mit 11,1 % Anteil an den finnischen 

Ausfuhren landete Schweden damit auf 

dem ersten Rang, gefolgt von Russland 

(10 %). Finnlands Warenlieferungen 

nach Russland erhöhten sich um 7 % auf 

5,7 Mrd. €. Damit verwies Russland die 

Bundesrepublik auf den dritten Platz 

(9,2 %). Die finnischen Exporte nach 

Deutschland sanken um 7% auf 5,3 Mrd. 

€. Die USA (6,3 %) belegten in der finnischen 

Exportstatistik den vierten Platz 

vor den Niederlanden (6,3 %), Großbritannien 

(5,1 %) und China (4,6 %). 

Geringeres Handelsdefizit 

Die finnischen Gesamtausfuhren blieben 

2012 nahezu unverändert bei 

56,8 Mrd. €. Demgegenüber erreichten 

Finnische AuSSenhandelsstatistik 2012 

EXPORT IMPORT SALDO 

Mio. € Anteil % Veränd. % Mio. € Anteil % Veränd. % Mio. € 

Insgesamt 56.777 100,0 0 59.158 100,0 -2 -2.381 

EU 30.454 53,6 -4 31.343 53,0 -1 -890 

darunter 

Deutschland 5.238 9,2 -7 7.282 12,3 -3 -2.044 

Schweden 6.283 11,1 -7 6.220 10,5 +3 +63 

Niederlande 3.561 6,3 -8 3.327 5,6 +6 +234 

Großbritannien 2.885 5,1 -1 1.752 3,0 -1 +1.133 

Belgien 1.733 3,1 +9 1.256 2,1 -1 +477 

Estland 1.692 3,0 +26 1.518 2,6 -2 +174 

Frankreich 1.689 3,0 -4 1.808 3,1 -9 -119 

Polen 1.411 2,5 -10 1.186 2,0 0 +226 

Italien 1.338 2,4 -1 1.582 2,7 0 -244 

Dänemark 1.041 1,8 -10 1.362 2,3 +1 -320 

Spanien 835 1,5 -16 741 1,3 -7 +93 

Nicht-EU-Länder 26.324 46,4 +4 27.815 47,0 -3 -1.491 

darunter 

Russland 5.688 10,0 +7 10.579 17,9 -7 -4.891 

USA 3.580 6,3 +23 1.970 3,3 -12 +1.610 

China 2.605 4,6 -2 4.586 7,8 +4 -1.980 

Norwegen 1.804 3,2 +13 2.161 3,7 +11 -358 

Japan 1.063 1,9 +9 737 1,2 -21 +327 

Schweiz 841 1,5 +15 668 1,1 +3 +173 

Brasilien 725 1,3 +33 810 1,4 -3 -85 

Türkei 694 1,2 -12 424 0,7 -2 +269 

Südkorea 691 1,2 +22 960 1,6 +60 -269 

Australien 616 1,1 -3 176 0,3 -42 +439 

Kanada 595 1,0 -34 346 0,6 -34 +249 

Südafrika 500 0,9 +46 369 0,6 +26 +132 

die Einfuhren ein Gesamtvolumen von 

59,2 Mrd. €. Damit wies die Handelsbilanz 

zum zweiten Mal in Folge ein Defizit 

von 2,4 Mrd. € aus, das jedoch 1,3 Mrd. € 

geringer ausfiel als 2011. Dieser Rückgang 

ist vor allem durch die geringeren 

Einfuhren begründet. 

Chemische Erzeugnisse waren 2012 

auf der Exportseite der wichtigste Wachstumsbereich. 

Auch die Ausfuhr von 

Messgeräten, Elektroartikeln und Nahrungsmitteln 

nahm zu. Der Abwärtstrend 

bei den Kommunikationsgeräten setzte 

sich jedoch fort (s. auch S. 20). So sank 

die Zahl der exportierten Mobiltelefone 

im Vergleich zu 2011 um über 2 Mio. auf 

4 Mio. Stück. 

Der Rückgang bei den Importen ist 

einerseits auf mengenmäßig geringere 

und zum Teil preislich günstigere Rohstoff- 

und Erzeinfuhren zurückzuführen, 

andererseits auf die deutlich gesunkenen 

Autoimporte. Ihre Zahl sank von 150 000 

auf 120 000. n 

Quelle: Finnische Zollverwaltung 

Außenhandel 

Ulkomaankauppa 

1 2013

© HaminaKotka satama 

HaminaKotka war 2012 Finnlands 

größter Export- und Containerhafen. 

19 

Aufwärtstrend bei 

Seetransporten hält 2012 nicht an 

Die schwächere Konjunkturentwicklung hat ihre Spuren auch bei den Seetransporten zwischen Finnland und dem 

Ausland hinterlassen. Wie die Finnische Verkehrsbehörde mitteilte, wurde auf dem Seeweg ein Warenvolumen von 

93,2 Mio. Tonnen transportiert. Das entsprach einem Rückgang von 5,4 % gegenüber dem Vorjahr. Während 

die Exporte um 0,5 % auf 44,5 Mio. Tonnen stiegen, sanken die Importe um 10,2 % auf 48,7 Mio. Tonnen. 

Mit Blick auf das Umschlagsvolumen, 

d.h. die Summe aus 

Einfuhren und Ausfuhren, war 

der Hafen Sköldvik Finnlands wichtigster 

Hafen. Der 40 km östlich von Helsinki 

gelegene Hafen verdankt seine Spitzenposition 

traditionell den Öllieferungen. Wie 

im Vorjahr war er auch größter Importhafen 

des Landes, gefolgt von Helsinki und 

HaminaKotka. Beim Export wiederum 

belegte HaminaKotka den Spitzenplatz, 

den der Hafen 2012 übernommen hatte. 

Zweitgrößter Exporthafen war Sköldvik 

vor dem westfinnischen Hafen Kokkola. 

Wichtigster Containerhafen des Landes 

war mit 616 000 TEU HaminaKotka. Mit 

großem Abstand folgten Helsinki (405 000 

TEU), Rauma (231 000 TEU) und Hanko 

(67 000 TEU). Insgesamt erhöhte sich 

der Containerumschlag in den finnischen 

Häfen um 3,6 % gegenüber 2011. 

Passagierverkehr bricht Rekorde 

Im Passagierverkehr mit dem Ausland 

wurde 2012 mit fast 18 Mio. Fahrgästen 

ein neuer Rekord aufgestellt. Allein 11,3 

Mio. Ankünfte und Abfahrten entfielen 

auf den Fährverkehr mit Schweden, 

in dem es gleichwohl weniger Passagiere 

als im Vorjahr gab. Die Verbindungen 

nach Russland wiederum verzeichneten 

den stärksten Zuwachs. 380 000 Fahrgäste 

verkehrten zwischen Finnland und 

Russland, das waren fast doppelt so viel 

wie im Vorjahr (+41 %). Die Passagierzahlen 

nach Estland stiegen um 3,2 % 

auf nahezu 7,6 Mio. Das ist u.a. auf die 

zunehmende Zahl der Arbeitnehmer zurückzuführen, 

die regelmäßig zwischen 

Helsinki und Tallinn pendeln. 

Weiterhin rückläufig entwickelten 

sich die Fahrgastzahlen zwischen Finnland 

und Deutschland. Sie fielen um fast 

ein Viertel auf 170 000. Die Einstellung 

von Fährverbindungen macht sich hier 

bemerkbar. 

Einen weiteren Anstieg gab es 2012 

bei den Passagieren, die im Rahmen von 

Die gröSSten Exporthäfen Finnlands 2012 

1.000 t 

1. HaminaKotka 8.654 

2. Sköldvik 7.159 

3. Kokkola 5.005 

4. Helsinki 4.819 

5. Rauma 3.985 

6. Hanko 1.662 

7. Naantali 1.626 

8. Oulu 1.400 

9. Turku 1.125 

10. Pori 1.067 

11. Kemi 946 

12. Tornio 906 

13. Uusikaupunki 866 

14. Raahe 769 

15. Inkoo 588 

Ostseekreuzfahrten zu Stippvisiten in finnischen 

Häfen an Land gingen. Ihre Zahl 

nahm um 1 % auf 735 000 zu. Die meisten 

Besucher wurden von Helsinki angelockt. 

Transitlieferungen leicht rückläufig 

Die über die finnisch-russische Landgrenze 

gehenden Transitlieferungen sind 

2012 gegenüber dem Vorjahr leicht gefallen. 

Sie sanken um 1 % auf 20,6 Mrd. 

Euro. Vom Volumen her nahm der Transitverkehr 

um 8 % auf 2 Mio. Tonnen ab. 

Wichtigste Warengruppen waren Maschinen 

und Geräte, PKW und Kommunikationsgeräte. 

n 

Die gröSSten Importhäfen Finnlands 2012 

1.000 t 

1. Sköldvik 12.019 

2. Helsinki 5.869 

3. HaminaKotka 4.327 

4. Raahe 4.109 

5. Naantali 3.757 

6. Pori 2.084 

7. Rauma 1.874 

8. Kokkola 1.860 

9. Hanko 1.532 

10. Oulu 1.520 

11. Tornio 1.356 

12. Turku 1.249 

13. Inkoo 845 

14. Jakobstad 693 

15. Vaasa 657 

Quelle: Finnische Verkehrsbehörde 

1 2013 

Verkehr 

Liikenne

20 

Das Lumia 920, Nokias Flaggschiff 

der Smartphone-Reihe, gehört zu 

den Hoffnungsträgern der Finnen. 

© Nokia 

Jenseits von Nokia 

Finnlands IKT-Sektor findet sich neu 

Finnlands IKT- und Elektronikbranche durchlebt einen Strukturwandel, auch wegen der Probleme von Nokia. Der einst 

weltgrößte Handyhersteller hat zuletzt hohe Marktanteile verloren und 2012 einen Verlust von insgesamt 2,3 Mrd. Euro 

eingefahren. Doch Finnland bleibt in punkto Ausbildung und Infrastruktur ein weltweit führender IKT-Standort. 

Finnlands hochentwickelte IKT- und 

Elektronikbranche befindet sich im 

raschen Umbruch und bietet viele 

Chancen. Einerseits waren die Neubestellungen 

der Elektronik- und Elektroindustrie 

zwischen Juli und September 2012 

um 43% geringer als im dritten Quartal 

2011, und auch die Auftragseingänge der 

IT-Branche sind im gleichen Zeitraum 

um 8% zurückgegangen. Andererseits 

etablieren sich neue, erfolgreiche Firmen 

aus dem In- und Ausland. 14 der 20 größten 

finnischen Branchenunternehmen 

haben ihren Umsatz zuletzt signifikant 

gesteigert. 

Finnland gilt nach wie vor als einer 

der weltbesten Branchenstandorte. 

Das Davoser Weltwirtschaftsforum 

führt Finnland im aktuellen IT-Ranking 

2012 an dritter Stelle von insgesamt 

142 untersuchten Ländern. Auf 

dem ersten Platz liegt das nordische 

Land bei den rechtlichen Rahmenbedingungen, 

dem Urheberrechtschutz 

und der Anzahl der IKT-Patente pro 

Kopf. Auf Rang zwei ist Finnland bei 

der Qualität der mathematischen und 

naturwissenschaftlichen Ausbildung 

und an dritter Position bei der Hochschulbildung 

insgesamt. 

Sorgenkind Nokia 

Von landesweiter Bedeutung sind jedoch 

die Probleme des Nokia-Konzerns. Der 

Handyhersteller hat zuletzt viele Kunden 

an Wettbewerber wie Apple und Samsung 

verloren und 2012 - trotz eines operativen 

Gewinns von 439 Mio. Euro im vierten 

Quartal – insgesamt einen Verlust von 

Branchenreport 

Toimialakatsaus 

1 2013

2,3 Mrd. Euro eingefahren. Nokia hat 

inzwischen die gesamte Fertigung aus 

Finnland und allen anderen europäischen 

Fabriken verlagert und auch in der Entwicklung 

und Verwaltung viele Stellen 

im Heimatland gestrichen. Zudem hat 

der Konzern die Aufträge an kleinere finnische 

Firmen stark heruntergefahren. 

Trotz eines Rückgangs von 21,9 % blieb 

Nokia 2012 mit einem Umsatz von 30,2 

Mrd. Euro das bei weitem größte finnische 

Unternehmen. Mit großem Abstand 

folgt der Energiekonzern Neste 

(15,4 Mrd. Euro 2011). 

Nicht zuletzt wegen der Verlagerungen 

von Nokia sind auch die finnischen 

Exporte von elektronischen Erzeugnissen 

stark zurückgegangen, alleine 

2011 um 17,3 % und im ersten Dreivierteljahr 

2012 um weitere 2,0 %. Noch 

2006 hatte die Nachrichten- und Unterhaltungstechnik 

15,7% von Finnlands 

Gesamtausfuhr ausgemacht, 2011 waren 

es nur noch 3,9 %. Verringert hat sich in 

den letzten Jahren zudem die Bedeutung 

von Büro- und EDV-Technik sowie von 

elektronischen Bauelementen. 

Finnland konnte diesen starken 

Rückgang der Elektronikexporte bisher 

weder stoppen noch mit neuen Produkten 

kompensieren. Dies ist einer der Hauptgründe 

dafür, dass die Leistungsbilanz 

des nordischen Landes erstmals seit den 

frühen neunziger Jahren im Minus ist. 

Das Defizit hat sich 2011 auf 1,1 % des 

Bruttoinlandsproduktes (BIP) summiert 

und könnte der Erwartung der EU-Kommission 

zufolge 2012 und 2013 jeweils 

1,6 % des BIP erreichen. 

Die Krise von Nokia und der rasche 

Umbruch in der IKT- und Elektronikbranche 

bietet aber angesichts der hochqualifizierten 

Fachkräfte und exzellenten 

Standortqualitäten auch viele Geschäftschancen. 

Dies hat etwa der chinesische 

Handyhersteller und Netzwerkausrüster 

Huawei erkannt. Der Konzern hat 

im November 2012 verkündet, 70 Mio. 

Euro in ein neues Entwicklungszentrum 

in Helsinki zu investieren und dort 2013 

etwa 100 Leute einzustellen. 

Als weitere Investoren sind in Finnland 

Samsung und Electronic Arts 

im Gespräch, auch die Unternehmen 

Google, Ericsson und Intel haben seit 

2011 Stellen in dem nordischen Land 

geschaffen. Unter den 20 größten finnischen 

Branchenfirmen sind zudem 

Hewlett-Packard, Fujitsu, IBM und andere 

Unternehmen mit ausländischem 

Kapital zu finden. Über neue Projekte 

im Großraum der Hauptstadt informiert 

Finnlands gröSSte Unternehmen im IKT- und Elektronik-Sektor 

Unternehmen Umsatz 2011 (in Mio. Euro) Veränderung 2011/2010 (in %) 

Nokia Oyj (Helsinki) 38.659 -8,9 

ABB Oy (Helsinki) 2.348 8,0 

Tieto Oyj (Helsinki) 1.828 6,7 

PKC Group Oyj (Helsinki) 550 74,1 

Hewlett-Packard Oy (Espoo) 477 -5,4 

Fujitsu Finland Oy (Helsinki) 444 5,7 

Logica Suomi Oy (Helsinki) 431 9,1 

3 Step It Oy (Helsinki) 392 29,8 

Vacon Oyj (Vaasa) 381 12,7 

IBM Finland Oy (Helsinki) 367 9,9 

Tellabs Oy (Espoo) 326 4,2 

Salcomp Oyj (Salo) 280 -6,4 

Vaisala Oyj (Vantaa) 274 8,3 

Atea Finland Oy (Vantaa) 220 5,3 

Scanfil EMS Oy (Sievi) 211 -3,7 

Elektrobit Oyj (Oulu) 162 0,0 

Osuuskunta KPY (Kuopio) 199 3,6 

Teleste Oyj (Turku) 184 9,5 

Perkinelmer Oy (Turku) 150 -3,2 

F-Secure Oyj (Helsinki) 146 12,3 

Finnische Ausfuhr nach Warengruppen (Anteile in %) 

unter anderem der Helsinki Business 

Hub (www.helsinkibusinesshub.fi). 

Erfolgreiche Start-ups 

In Finnland etablieren sich auch viele 

Start-up-Firmen. Diese gründen oder 

leiten oft ehemalige Nokia-Mitarbeiter. 

Viele von ihnen sind in kurzer Zeit sehr 

erfolgreich geworden, so die Firma Lingosaur, 

deren Übersetzungsportal auf der 

CEBIT-Messe 2012 ausgezeichnet wurde. 

Von sich reden gemacht hat zuletzt auch 

das Unternehmen Simplofon aus Oulu, 

das Benutzeroberflächen für Smartphones 

entwirft. Ein neues Betriebssystem für 

Smartphones hat im November 2012 die 

Gesellschaft Jolla vorgestellt. 

Ihren Umsatz von 2007 bis 2011 um 

das Siebenundzwanzigfache steigern 

konnte die Firma Dream Broker mit Online-Video-Software. 

Andere Erfolgsbeispiele 

sind Nord Software, das im gleichen 

Zeitraum um mehr als das Zwanzigfache 

gewachsen ist oder Analyse2 mit 

einer Versechzehnfachung. 

Der international erfolgreichste finnische 

Newcomer ist das Unternehmen 

Rovio Entertainment, der Erfinder des 

Computerspiels Angry Birds. Im Jahr 

2003 gegründet, hat die Firma 2011 mit 

etwa 300 Mitarbeitern einen Jahresumsatz 

von 75 Mio. Euro erwirtschaftet und 

inzwischen auch viele Franchiseartikel 

rund um die grimmigen Kultvögel lancieren 

können. 

In Finnland gibt es vielfache Fördermöglichkeiten 

für den IKT-Sektor. So 

hat Tekes, die öffentliche Förderagentur 

für Technologie und Innovation, das 

Programm Skene für digitale Spiele von 

2012 bis 2015 aufgelegt. Ferner laufen 

noch 2013 das Projekt Ubicom für ubiquitäre 

Computerlösungen und bis 2014 

die Maßnahme Trial für kognitives Radio 

und Netzwerke. Auch das international 

renommierte finnische Forschungsinstitut 

VTT unterhält ein bedeutendes Entwicklungszentrum 

für den IKT-Bereich. n 

AUTOR: TORSTEN PAULY (GTAI) 

Quelle: Zeitschrift ”Talouselämä” 

SITC Warengruppe 2006 2007 2008 2011 

Insgesamt 100,0 100,0 100,0 100,0 

.75 Büromaschinen/EDV 1,1 0,9 0,7 0,7 

.76 Nachrichtentechnik/Radio/TV 15,7 14,3 13,8 3,9 

.776 Elektronische Bauelemente 0,3 0,3 0,3 0,2 

.75+76+776 Elektronische Erzeugnisse 17,1 15,5 14,8 4,8 

Quelle: Eurostat 

21 

1 2013 

Branchenreport 

Toimialakatsaus

22 

Rundfunknetze 

Ungeheuer Rundfunksteuer? 

In Deutschland und Finnland sind zu Jahresbeginn neue Modelle zur Finanzierung des öffentlich-rechtlichen 

Rundfunks eingeführt worden. Deutschland hat an der bisherigen Lösung grundsätzlich festgehalten, 

seine staatlichen Rundfunkanstalten mithilfe einer Gebühr zu finanzieren. 

In Deutschland hat sich nur die Ausgestaltung 

der Rundfunkgebühr geändert, 

die sich nun „Rundfunkbeitrag“ 

nennt. Dies hat allerdings erhebliche finanzielle 

Folgen und ist vor allem bei Unternehmensverbänden 

auf Kritik gestoßen. 

Klagen gegen den Rundfunkbeitrag sind 

bei verschiedenen Gerichten anhängig. 

Finnland hingegen hat das gebührenbasierte 

Modell aufgegeben und sich dafür 

entschieden, eine neue Steuer einzuführen, 

die Rundfunksteuer. Die Neuordnung 

ist in Finnland bis dato weitgehend 

problemlos verlaufen. 

Gründe für 

die Reform in Finnland 

Bisher gab es in Finnland eine TV-Gebühr 

(televisiomaksu), die an den Besitz 

eines Fernsehers geknüpft war und pro 

Haushalt 252,75 € im Jahr betrug. Nunmehr 

wird grundsätzlich von allen Privatpersonen 

und praktisch sämtlichen 

Kapitalgesellschaften eine Rundfunksteuer 

(yleisradiovero) erhoben, völlig unabhängig 

davon, ob jemand tatsächlich 

ein Fernseh- oder Radiogerät besitzt. Begründet 

wurde die Reform damit, dass die 

TV-Gebühr nicht berücksichtigt habe, 

wie breit das Medienangebot der öffentlich-rechtlichen 

Rundfunkanstalt im Internet 

und im Radio zugänglich sei. Daher 

sei es falsch, an den Besitz eines Fernsehgeräts 

anzuknüpfen. Untersuchungen 

hätten ergeben, dass 95 % aller Finnen 

mindestens wöchentlich das Angebot von 

YLE, der finnischen Rundfunkanstalt, 

nutzen würden. Außerdem sei die Steuer 

wesentlich wirtschaftlicher zu erheben als 

der bisherige Beitrag und entlaste Niedrigverdiener 

wie auch Einpersonenhaushalte. 

Behandlung von Privatpersonen 

Die Rundfunksteuer zahlen alle über 

18-Jährigen, die in Finnland unbeschränkt 

steuerpflichtig sind. Sie beträgt 

0,68 % des Gesamteinkommens der jeweiligen 

Person, höchstens aber 140 €. 

Beträgt die Steuer weniger als 50 €, wird 

sie nicht erhoben – dies ist bei einem Einkommen 

von unter 7.352,95 € der Fall. 

Die Obergrenze von 140 € wiederum erreicht 

bereits, wer im Jahr Einkünfte von 

mindestens 20.588,24 € verbuchen kann. 

Rundfunksteuer für Unternehmen 

Die in Finnland bei weitem häufigste Unternehmensform, 

die Oy (osakeyhtiö, Aktiengesellschaft 

nach finnischem Recht), 

zahlt Rundfunksteuer abhängig von ihrem 

zu versteuernden Jahresergebnis, 

wenn dieses mindestens 50.000 € beträgt. 

Die Steuer selbst kann wiederum steuerlich 

abgesetzt werden. Ausländische Unternehmen, 

die in Finnland lediglich beschränkt 

steuerpflichtig sind, müssen die 

Rundfunksteuer dagegen nicht entrichten, 

und zwar auch dann nicht, wenn sie 

hier eine feste Betriebsstätte unterhalten. 

Für eine Oy beträgt die Rundfunksteuer 

mindestens 140 €, die bei einem 

Jahresergebnis von 50.000 € anfallen. 

Der Umsatz, der über diese Grenze hinausgeht, 

wird zusätzlich mit 0,35 % 

besteuert. Die Maximalhöhe (3.000 € 

im Jahr) wird bei einem Ergebnis von 

867.143 € erreicht. Damit werden Unternehmen 

in Finnland weit weniger belastet 

als in Deutschland, wo sich die Höhe 

des Rundfunkbeitrags nach der Anzahl 

der Betriebsstätten, Beschäftigten und 

der betrieblich genutzten Kraftfahrzeuge 

eines Unternehmens richtet und so in die 

Hunderttausende gehen kann. 

Verfahren der Erhebung 

Erhoben wird die Rundfunksteuer seit 

dem 1. Januar 2013. Für Unternehmen 

fällt sie erstmalig für nach dem 

31.12.2012 abgeschlossene Geschäftsjahre 

in voller Höhe an – also zum Beispiel 

auch dann, wenn das letzte Geschäftsjahr 

am 1.2.2012 begann und am 

31.1.2013 endete. Die Rundfunksteuer 

für das laufende Jahr wurde bei der 

Steuervorauserhebung noch nicht berücksichtigt. 

Sie wird erst im Zuge der endgültigen 

Besteuerung erhoben. Die dadurch 

anfallenden Zinszahlungen können 

Unternehmen vermeiden, indem sie an 

den Fiskus eine nachträgliche „Ergänzung“ 

der Steuervorauszahlung entrichten. 

Ab dem Jahr 2014 wird die Steuervorauszahlung 

dann auch die Rundfunksteuer 

beinhalten. 

Arbeitnehmer müssen nicht aktiv 

werden. Seit Jahresbeginn wird die Rundfunksteuer 

bei der Lohnsteuer berücksichtigt, 

die der Arbeitgeber vom Bruttogehalt 

einbehalten und abführen muss. n 

Weitere Informationen: 

Markus Majer, Tel.: +358 9 6122 1247, E- 

Mail: markus.majer@dfhk.fi 

Privatpersonen 

Unternehmen: 

Jahreseinkünfte Höhe der Rundfunksteuer 

0 – 7.352 € 0 € 

7.353 € 50 € 

15.000 € 102 € 

ab 20.588,24 € 140 € 

Jahresergebnis 

Höhe der Rundfunksteuer 

0 – 49.999 € 0 € 

50.000 € 140 € 

50.001 € – 867.142 € 140 € + 0,35 % x (Jahresergebnis – 50.000 €) 

ab 867.143 € 3.000 € 

Recht 

Lakiasiat 

1 2013

Lebensmittel 

Elintarvikkeet 

23 

Lebensmittelbranche 2013 

Neue Trends 

und Chancen 

für Innovationen 

© Jaakko Martikainen 

Mode-, Musik- und Lebensmittelbranche haben vieles 

gemeinsam: Ihre Produkte prägen Lebensstil und -qualität, sind 

Ausdruck von Kreativität und regen die Sinne an. Geschäftlicher 

Erfolg hängt immer auch von aktuellen Trends ab. Für die Lebensmittelbranche 

heißt das 2013: Essen wird zum Erlebnis, zur spontanen Erfahrung, pur und 

gesund. Neue Fusionen und Konzepte werden möglich. So das Fazit von Wayne Edwards, Gründer 

der britischen Trendforscher „thefoodpeople“ bei der Fachmesse Fastfood & Cafe 2013 in Helsinki. 

Der Konsument 2013 ist mobil, legt weniger 

Wert auf traditionelle Anlässe 

wie etwa das sonntägliche Mittagessen 

daheim, will sich aber gleichzeitig gesund 

und bewusst ernähren – und das am liebsten 

in Ruhe (Stichwort: slow food) und guter Gesellschaft. 

Er begreift seine Ernährung immer 

mehr als Teil seines Lebensstils. Er will nicht nur 

essen, sondern erleben und dabei das Gefühl 

haben, sich etwas Gutes zu tun und Neues zu 

entdecken. Kein Wunder, dass die Trends der 

Lebensmittelbranche deshalb Produzenten wie 

auch Handel und Gastronomie betreffen. 

Vielfältige Chancen bieten sich für kleine 

und große Innovationen, z.B. neue „to-go“- 

Vertriebskonzepte in der Gastronomie. Die 

finnischen Restauranttage (ravintolapäivä), ein 

populäres Straßenkonzept für Pop-up-Restaurants, 

zeigen, wohin die Reise gehen kann. 

Häufig sind es Privatpersonen, die hier anderen 

anbieten, was sie selbst gern kochen und 

essen. Informell und persönlich führen die Restauranttage 

vor, was hochgelobte Cafés und 

Restaurants in Finnland oft vermissen lassen: 

zuvorkommenden, persönlichen Service und 

ein kreatives Angebot. 

Auch variable Angebote nach Tages- und 

Wochenzeit oder Konzepte, die den Kunden 

– etwa im Sinne längst etablierter Kochschulen 

– auch im Alltag intelligent in den Auswahlund 

Zubereitungsprozess einbeziehen, haben 

laut den Trendforschern gute Chancen. Zudem 

sind neue Kombinationen verschiedener 

regionaler Küchen weiter im Kommen. Dazu 

gehören traditionelle Speisen, die gute Hausmannskost, 

ebenso wie durch die asiatische 

Küche inspirierte Produkte. Im internationalen 

Maßstab stehen typisch nordische Produkte im 

Fokus. Ein Anreiz für finnische Unternehmen, 

verstärkt das Potenzial der Auslandsmärkte zu 

erschließen. 

„Salat ist sinnlos, knackt aber“, spottete einst 

der deutsche Satiriker Wiglaf Droste. Das Rohe 

und Frische dieses Knackens ist immer mehr 

Symbol der neuen Esskultur. In Finnland kamen 

2012 gleich mehrere Unternehmen mit neuen 

Sushi-Fertigprodukten auf den Markt. Die anhaltende 

Popularität von Smoothies ist ein anderes 

Beispiel für die Entwicklung hin zu roher Kost, 

zu mehr Gemüse und Obst und zu weniger 

Fleisch. Besonders das Biosegment entfaltet 

sich unter diesen Vorzeichen weiter. Finnische 

Großhändler versprechen sich ein großes 

Wachstumspotenzial. Hier liegt eine Chance 

auch für deutsche Unternehmen, die den hochpreisigen 

finnischen Markt angehen wollen. 

Innovatives muss dabei nicht kompliziert 

sein. Mit gesunder, naturnaher Kost ist nach 

Erfahrung der Trendforscher der Drang zum 

Einfachen verbunden. Simple Produkte mit eigener 

Geschichte, Regionalität und Transparenz 

in der Produktion stellen immer höhere 

Anforderungen an die Industrie. Der jüngste 

Pferdefleischskandal unterstreicht das. Weniger 

stark prozessierte Lebensmittel sind gefragt und 

bieten neue Möglichkeiten der Produktplatzierung 

und des Marketings. Einfachheit bezieht 

sich nicht nur auf die Inhaltsstoffe, sondern 

auch auf die Verpackung und Präsentation im 

Handel. Ein Zeichen ist der Trend zu recycelten 

oder unbedruckten Papierverpackungen. 

Viele dieser Entwicklungen weisen auf eine 

Rückbesinnung hin: In der mobilen, virtuellvernetzen 

Welt bieten Lebensmittel und die 

Gastronomie konkrete Genussmomente und 

beziehen sich direkt auf das physische Wohlbefinden 

und die Gesundheit des Menschen. 

Produkte, die das vermitteln können, haben Erfolg 

– in Finnland wie in Deutschland. n 

Gemüse oder Fleisch? 

Die Trends auf einen Blick: 

– Ernährung als Erlebnis 

– Bewusstheit und Natürlichkeit 

– Gesundheit und Wellness 

– Mix verschiedener Küchen 

– Informelle Vertriebskonzepte 

Weitere Informationen: Frank Irmscher, Exportförderung Lebensmittel, frank.irmscher@dfhk.fi, +358-9-612212-38 

1 2013

24 

Geschäftsvermittlungen 

Liikeyhteyksiä 

Finnische Unternehmen suchen 

deutsche Produkte 

Suomalaiset yritykset etsivät 

saksalaisia tuotteita 

Im Import tätiger Kaufmann sucht deutsche 

Hightech-Produkte aus den Bereichen Medizintechnik, 

Zahnmedizintechnik, Krankenhausbedarf 

und medizinische Messer. 

Herr Pekka Turja 

Vanamontie 10 1 

62100 LAPUA 

Finnland 

Tel. +358 46 9099859 

E-Mail: ph.turja@gmail.com 

Maubach Trading Oy ist ein Familienunternehmen, 

das in den Bereichen Import und 

Importvertretung tätig ist. Die Produkte und 

Dienstleistungen sind in der Bauwirtschaft, 

der Inneneinrichtung und technischen 

Produkten des Großhandels angesiedelt. 

Für Vertretungen werden Produkte aus den 

Bereichen Bauwirtschaft und Inneneinrichtung 

gesucht. 

Maubach Trading Oy 

Hyljelahdentie 19 as 23 

02260 ESPOO 

Finnland 

Tel. +358 40 1779878 

www.maubachtrading.fi 

E-Mail: christian.kraft@pp.inet.fi 

Ansprechpartner: Herr Christian Kraft 

Finnische Unternehmen suchen 

Vertriebspartner/Abnehmer 

in Deutschland 

Suomalaiset yritykset etsivät 

edustajaa/ostajaa Saksasta 

Hersteller von abgepackten energiereichen 

Mahlzeiten für unterwegs sucht Vertriebspartner. 

Von Interesse sind Handelsketten, 

Onlinevertreiber und Importagenturen aus 

den Bereichen Outdoor, Angeln und Armeebedarf. 

Bullet Meal Company Oy 

Ullalantie 40 B 

01400 VANTAA 

Finnland 

Tel. +358 400 374447 

www.bulletmeal.com 

E-Mail: pauli.autto@bulletmeal.com 

Ansprechpartner: Herr Pauli Autto 

Hersteller von Liegerädern sucht Fahrradfachhändler 

als Abnehmer. Ein Treffen auf 

der Messe Spezi 2013 ist möglich. 

Farmi Pyörä Oy 

MirageBikes 

Örninkatu 15 B 

24100 SALO 

Finnland 

Tel. +358 40 5410900 

E-Mail: tatu.lund@miragebikes.fi 

Ansprechpartner: Herr Tatu Lund 

Finnisches Unternehmen sucht Physiotherapeuten 

sowie Unternehmen aus der Fitness- und Gesundheitsbranche 

zur Übernahme des regionalen 

Vertriebs. Die neuartigen Therapiebögen 

für Rücken und Nacken, orthopädischen Kissen 

und Sattelstühle haben schon tausende zufriedene 

Nutzer. 

Fiergo 

Oy Finate Ab 

Jaakonmäenkatu 7 

33560 TAMPERE 

Finnland 

Tel. +358 3 2542470 

Fax +358 3 2542450 

www.fiergo.fi 

E-Mail: jussi.hilden@finate.fi 

Ansprechpartner: Herr Jussi Hilden 

Hersteller von Herzraten-Variabilitäts-(HRV)-Technologie 

sucht Dienstleister im Bereich Gesundheit, 

Wellness und Fitness. 

Firstbeat Technologies Oy 

Yliopistonkatu 28 A 2. krs 

40100 JYVÄSKYLÄ 

Finnland 

Tel. +358 40 5205986 

Fax +358 14 2603171 

www.firstbeattechnologies.com 

E-Mail: 

juho.tuppurainen@firstbeattechnologies.com 

Ansprechpartner: Herr Juho Tuppurainen 

Finnischer Hersteller von Ice Power Kältetherapieprodukten 

sucht einen Vertreter, der ganz 

Deutschland abdecken kann. 

Fysioline Oy / Ice Power 

Arvionkatu 2 

33840 TAMPERE 

Finnland 

Tel. +358 3 2330300 

Fax +358 3 2350777 

www.fysioline.fi 

E-Mail: eija.reen@fysioline.fi 

Ansprechpartner: Frau Eija Reen 

Hersteller von Sattelstühlen sucht Vertriebspartner. 

Humantool Oy 

Lohitie 8 C 

02170 ESPOO 

Finnland 

Tel. +358 40 8208720 

www.humantool.fi 

E-Mail: info@humantool.fi 

Ansprechpartner: Frau Sirpa Löyttyniemi 

Hersteller von Lasthebemagneten sucht Vertriebspartner 

für einen neuartigen, batteriebetriebenen, 

bi-stabilen Lasthebemagneten. 

Ixtur Oy 

Varespellontie 6 

21500 KAARINA 

Finnland 

Tel. +358 50 9134652 

Fax +358 22 422077 

www.ixtur.com 

E-Mail: mikko.savolainen@ixtur.com 

Ansprechpartner: Herr Mikko Savolainen 

Hersteller von Leinen und Saunatextilien 

sucht Vertriebspartner. 

Jokipiin Pellava Oy 

Pellavatehtaantie 35 

61280 JOKIPII 

Finnland 

www.jokipiinpellava.fi 

Ansprechpartner: 

Herr Thomas Hernberg 

Tel. +358 40 5122545 

Fax +358 42 5122545 

E-Mail: thomas.hernberg@fidec.fi 

www.fidec.fi 

Hersteller von Nährböden, Akustikplatten und 

Ölsaugteppichen aus finnischem Torf sucht 

Vertriebspartner. 

Konto Oy 

Ylä-Satakunnantie 20 

39930 KARVIA 

Finnland 

Tel. +358 40 4108383 

www.konto.fi 

E-Mail: jari.mustonen@konto.fi 

Ansprechpartner: Herr Jari Mustonen 

Anbieter einer Cloud-Computing-Anwendung 

zur Erleichterung der Kommunikation 

zwischen Buchhaltungsdienstleistern und 

ihren Kunden sucht Vertriebspartner. 

Mobimus Oy 

Hankasuontie 8 

00390 HELSINKI 

Finnland 

Tel. +358 40 7275183 

www.tallier.info 

E-Mail: tuomas@tallier.info 

Ansprechpartner: Herr Tuomas Saarelainen 

Hersteller von Saunaöfen und Steinradiatoren 


Mondex Oy 

Rantakatu 14 A 

67100 KOKKOLA 

Finnland 

www.mondex.fi 



Tel. +358 40 5122545 

Fax +358 42 5122545 


www.fidec.fi 

Hersteller von Minigewächshäusern zum Anbau 

von Kräutern in der eigenen Wohnung 

sucht Vertriebspartner. Das Produkt kann z.B. 

über den Technikfachhandel, Designläden, 

Supermärkte, Warenhäuser oder Bioläden 

an den Endverbraucher gebracht werden. 

Plantui Oy 

Kivimetsäntie 25 

21420 LIETO 

Finnland 

Tel. +358 40 8612525 

www.plantui.com 

E-Mail: ismo.karjalainen@smail.fi 

Ansprechpartner: Herr Ismo Karjalainen 

1 2013

Geschäftsvermittlungen 

Liikeyhteyksiä 

25 

Hersteller von biologisch abbaubaren 

Säcken, Tüten und Folien sucht sowohl 

Großhändler, die an den Lebensmitteleinzelhandel 

oder Baumärkte vertreiben, als auch 

Abnehmer aus der lebensmittelverpackenden 

Industrie. 

Plastiroll Oy 

Vanha Vaasantie 13 

33470 YLÖJÄRVI 

Finnland 

Tel. +358 3 3800800 

Fax +358 3 3800888 

www.plastiroll.fi 

E-Mail: piia.heikkinen@plastiroll.fi 

Ansprechpartner: Frau Piia Heikkinen 

Hersteller von Gartensaunas, Saunahütten, 

Grillhütten und Pavillons sucht Vertriebspartner. 

Porin Puupojat Oy 

Kullaantie 82 

28220 PORI 

Finnland 

www.porinpuupojat.fi 



Tel. +358 40 5122545 

Fax +358 42 5122545 


www.fidec.fi 

Unternehmen aus der IT-Branche sucht 

Vertriebspartner für Physiotherapie- und 

Personal-Training-Software. 

PT Studio Oy 

Kulosaaren puistotie 6 B 

00570 HELSINKI 

Finnland 

Tel. +358 41 4493890 

www.ptstudio.fi 

E-Mail: arttu.suokas@ptstudio.fi 

Ansprechpartner: Herr Arttu Suokas 

Hersteller von Bade- sowie Saunafässern 


SpaDealers 

Lagervägen 4 

66200 KORSNÄS 

Finnland 

www.spadealers.fi 



Tel. +358 40 5122545 

Fax +358 42 5122545 


www.fidec.fi 

Hersteller von Bögen aus rostfreiem Stahl 

sucht Großhändler. 

Steelbow Ltd. 

Metallimiehentie 

80330 REIJOLA 

Finnland 

Tel. +358 50 4016118 

Fax +358 50 89126223 

www.steelbow.fi 

E-Mail: mikko.tiainen@aventurpartners.fi 

Ansprechpartner: Herr Mikko Tiainen 

Betreiber eines neuen Outlets in Oulu sucht 

deutsche Mieter für das Einkaufszentrum. 

Von Interesse sind unter anderem Unternehmen 

aus der Bekleidungs- sowie Schuhwarenindustrie 

und Hersteller von Sportartikeln. 

Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 

Kiilakiventie 1 

90250 OULU 

Finnland 

Tel. +358 40 8340809 

www.kasvupolut.fi 

E-Mail: antti.karjula@kasvupolut.fi 

Ansprechpartner: Herr Antti Karjula 

Saksalaiset yritykset etsivät 

suomalaisia tuotteita 

Deutsche Unternehmen suchen 

finnische Produkte 

Eteläsaksalainen yritys etsii lampaantaljoja. 

Ehenbachtaler Spezialitäten 

Am Scherhübel 8 

92253 SCHNAITTENBACH 

Deutschland 

Puh. +49 9622 717392 

Faksi +49 9622 717393 

www.ehenbachtal.de 

Sähköposti: info@ehenbachtal.de 

Yhteyshenkilö: Frau Edeltraud Podolsky 

Saksalaiset yritykset etsivät 

edustajaa/ostajaa Suomesta 

Deutsche Unternehmen suchen 

Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland 

Elintarvike- ja leipomoteollisuuden raakaaineiden 

(rasvajauheet, lesitiinijauhe, 

emulgointiaineet, mallas, leivontasekoitteet, 

valmisjauhot) valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/tukkukauppiaita/ostajia. 

Loppuasiakkaita ovat keittojen, kastikkeiden 

ja mausteiden valmistajat ja leipomot. 

Juchem GmbH 

Juchem-Straße 1 

66571 EPPELBORN 

Deutschland 

Puh. +49 6881 800227 

Faksi +49 6881 8007227 

www.juchem.de 

Sähköposti: susannejuchem@juchem.de 

Yhteyshenkilö: Frau Susanne Juchem 

Turkistuotteiden valmistaja etsii edustajaa. 

H. J. Kayser GmbH 

Am Rosengarten 1-3 

63322 RÖDERMARK 

Deutschland 

Puh. +49 6074 927990 

Faksi +49 6074 927991 

www.pelligo.de 

Sähköposti: beetzwolfgang@pelligo.de 

Yhteyshenkilö: Herr Wolfgang Beetz 

Innovatiivisista hightech-muoveista 

valmistettujen liittimien ja letkujen valmistaja 

etsii asiakkaita. 

Masterflex SE 

Willy-Brandt-Allee 300 

45891 GELSENKIRCHEN 

Deutschland 

Puh. +49 209 9707747 

Faksi +49 209 9707733 

www.masterflex.de 

Sähköposti: 

cristina.lobato-gamero@masterflex.de 

Yhteyshenkilö: Frau Cristina Lobato Gamero 

Saksalaisen energiaa säästävien ja 

ympäristövaikutteilta suojaavien maalien 

valmistajan ruotsalainen edustaja etsii 

maalien jälleenmyyjiä. Tuotevalikoimaan 

kuuluvat julkisivumaalit, maalit sisämaalaukseen, 

puunsuojamaalit, kattomaalit ja muistomerkkien 

korjaukseen käytettävät maalit. 

ThermoGaia AB 

Box 7038 

18711 TÄBY 

Sweden 

Puh. +46 734 424221 

www.sicc-coatings.com 

www.thermogaia.se 

Sähköposti: berit.lonn@thermogaia.com 

Yhteyshenkilöt: Olle Löfdahl ja Berit Lönn 

1 2013

26 

valokeilassa 

witec puhuu asiakkaidensa kieltä 

witec GmbH Werkzeug- und Industrietechnik 

vahvistaa asemaansa Suomessa. 

Päästäkseen vielä lähemmäksi suomalaisia 

asiakkaita saksalainen perheyritys perusti 

viime vuonna witec SUOMI –nimisen 

yrityksen Nokialle. ”Paikallisen myyjämme 

Jouko Karvosen avulla meillä on nyt 

mahdollisuus keskustella tehokkaammin 

tuotekehityksestä ja ideoista sekä tarjota 

teknistä ja kaupallista tukea. Kohdemaan 

kielen käyttäminen viestinnässä parantaa 

huomattavasti markkinointia”, uskoo yrityksen 

perustaja ja toimitusjohtaja Klaus 

Dreisbach. Nyt yritys voi tuoda suoraan 

Hessenin Münsteristä oman valmistusinnovaationsa 

sen toteuttajille. Erityisesti 

piirustuksiin perustuvien erityisratkaisujen 

valmistus muuttuu suomalaisille asiakkaille 

ymmärrettävämmiksi. 

Ponnistelut ovat tuottaneet jo tulosta 

yleisestä vaikeasta maailman taloustilanteesta 

huolimatta. witec SUOMI kykeni 

kasvattamaan uusien asiakkaiden ansiosta 

liikevaihtoa Suomessa 15 prosenttia. witec 

GmbH on myynyt jo 20 vuotta lastuavia 

työkaluja, esimerkiksi kierukkaporia ja jyrsimiä, 

teollisuuden ja käsityöyrittäjien käyttöön. 

Vuodesta 1995 lähtien yritys, jonka 

tuotannosta noin 70 prosenttia menee vientiin, 

on myynyt tuotteitaan Suomeen. 

witec SUOMI 

Räikäntie 17 

37120 Nokia 

Puh. 040 589 1217 

www.witec-tools.com 

jouko@witec-tools.com 

Yhteyshenkilö: 

Jouko Karvonen 

PORT OF 

HAMINAKOTKA 

www.haminakotka.fi 

1 2013

27 

Teknologoateollisuuden pk-yritysten 

kansainvälistymisohjelma 

Uusi teknologiateollisuuden pk-yrityksille 

suunnattu kansainvälistymisohjelma käyntiin 

In Memoriam 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari suree Claus-Achim Eschkeä, 

joka nukkui pois 12. tammikuuta tänä vuonna 81 vuoden iässä Lyypekissä. 

Saksalais-Suomalaisen Yhdistyksen (DFV) johtokunnan jäsenenä 

hän oli 1978 yksi Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin perustajajäsenistä 

ja antoi vuodesta 1989 vuoteen 1991 hallituksen puheenjohtajana 

sille kasvot. 

Hänessä Suomi on menettänyt erään sitoutuneimpiin kuuluvan ystävän 

Saksassa. Hän oli niitä harvoja persoonia, jotka edistivät käytännössä 

kaikilla tasoilla maiden välistä yhteistyötä. Toimipa hän sitten 

Suomen kunniakonsulina Lyypekissä, filmifestivaali Nordischer Filmtagen 

ystävyyspiirin perustajana ja kunniapuheenjohtajana tai yksityishenkilönä 

lukuisilla kesälomilla suomalaisella mökillään Lyypekin ystävyyskaupungin 

Kotkan lähellä. 

Claus-Achim Eschke oli hyvin lahjakas, rakastettava ja iloinen persoona 

sekä hansakauppias sanan parhaassa merkityksessä. Hän 

sai molempien maiden korkeiden arvomerkkien ohella hyvin harvoin 

myönnettävän Lyypekin korkeimman tunnustuksen poikkeuksellisista ansioista 

”Bene Merenti”. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari kunnioittaa 

Claus-Achim Eschkeä muistoa ja jää kaipaamaan häntä. 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari on käynnistänyt yhdessä 

Aalto-yliopiston kanssa liiketoiminnan kehittämisohjelman pienille ja 

keskisuurille yrityksille. Kansainvälisellä liiketoiminnalla haetaan yrityksen 

parempaa kannattavuutta. Ohjelman tavoitteena on luoda 10–20 

suomalaiselle yritykselle valmiudet toimia kansainvälisesti ja laajentaa 

kauppaansa erityisesti Saksan markkinoilla ja kolmansilla markkinoilla 

saksalaisyritysten kanssa yhteistyössä. Ohjelman avulla pk-yritysten johto 

oppii soveltamaan eri liiketoimintamalleja kansainvälisessä yhteistyössä. 

Hankkeen 1. vaiheessa tammi-maaliskuussa 2013 otamme selvää, 

mitkä ovat yrityksen kansainvälistymistavoitteet vuosina 2013–2014. 

Kartoitamme, mihin Saksan osavaltioihin ja toimialoihin yrityksen päähuomio 

markkina-analyyseissä ja kenttämyynnissä kohdistuu, ja miten 

yritys haluaa selvittää ostopotentiaalin. Haemme yrityksiltä aloitteita ja 

ehdotuksia siitä, miten yrityksen henkilöstön kansainvälistymisvalmiuksia 

voidaan parantaa. Lisäksi selvitämme yrityksen lähtökohdat, tarpeet ja 

tavoitteet, minkä jälkeen teemme yrityskohtaisen projektisuunnitelman, 

budjetin ja resurssisuunnitelman yhdessä yrityksen kanssa. 

Hankkeen 2. vaiheessa huhtikuun 2013 alusta alkaen järjestämme 

yhteistyöpalavereja pienryhmissä. Tavoitteena on selvittää osallistujien 

yhteistyömahdollisuuksia. Samalla aloitamme kansainvälistymisen perusasioiden 

ryhmäkoulutuksen ja konsultoinnin. 

Lisätietoja: maija.nuutinen@dfhk.fi, puh. (09) 6122 1229, 050 336 4441 

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin juhlavuosikokous 

20. toukokuuta Helsingissä 

Kauppakamarin Oktoberfest 

12. syyskuuta 2013 Helsingissä 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjestää jo kolmatta kertaa 

baijerilaisen Oktoberfest-karnevaalin. Edellisvuosien tapaan tarjolla 

on rentoa menoa, baijerilaista musiikkia sekä baijerilaisia ruokia. 

Yrityksillä on mahdollisuus varata omia pöytiä ja tarjota asiakkailleen 

sekä henkilökunnalleen unohtumaton ilta. Lisätietoja tarjolla olevista 

pöydistä, joista jo puolet on myyty, antaa Päivi Graefe, puh. 

(09) 6122 1244, paivi.graefe@dfhk.fi. Varaukset voi tehdä osoitteessa 

www.oktoberfest-helsinki.fi 

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokous juhlii 35-vuotista 

Kauppakamarin taivalta maanantaina 20. toukokuuta 2013 Helsingissä. 

Tapahtumapaikka on hotelli Hiltonin konferenssitilat Kalastajatorpalla. 

Juhlaesitelmän pitää Udo J. Vetter, maailman johtaviin lääkealan 

palveluntarjoajiin kuuluvan Vetter Pharma-Fertigung GmbH & Co. KG:n 

hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi Udo J. Vetter toimii eurooppalaisten 

perheyritysten liiton European Family Businesses (EFB) varapuheenjohtajana. 

Puheessaan tämä Ravensburgista kotoisin oleva perheyrittäjä esittelee 

keskisuurten saksalaisten yritysten merkitystä ja menestysreseptejä. 

Ennakko-ohjelman mukaan tilaisuus alkaa klo 16.00 sääntömääräisellä 

jäsenkokouksella, joka päättyy 17.00 juhlaesitelmään. Klo 

18.30 seuraa juhlallinen vastaanotto ja kehysohjelmaa sekä illallinen. 

Tilaisuus päättyy klo 22.00. 

1 2013 

Kauppakamari 

DFHK Intern

28 

1978 

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin 

toimitusjohtajat 

1978–1986 Dr. Erik von Knorre 

1986–1991 Dr. Dieter Tscherning 

1991–1994 Manfred Dransfeld 

1994–2001 Hans-Joachim Maurer 

2001–2006 Christian J. Röhr 

2006– Manfred Dransfeld 

2013 

Verkostoitujat 

Kuinka oikeastaan johdetaan 

ulkomaankauppakamaria? 

”Toimitusjohtaja vastaa juoksevien asioiden hoidosta… ja johtaa Kauppakamarin toimintaa.” Näin lukee 

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin (DFHK) sääntöjen 15. pykälässä. Tässä periaatteessa ei ole tapahtunut mitään 

muutoksia 35 vuoteen, mutta arkipäivän työssä ja toimintaympäristössä sitäkin enemmän, sanovat Kauppakamarin 

perustaja-toimitusjohtaja Dr. Erik von Knorre ja nykyinen toimitusjohtaja Manfred Dransfeld. 

Mitä tavoitteita asetitte itsellenne tullessanne Helsinkiin? 

EvK: Kun tulin joulukuussa 1977 Suomeen rakentaakseni Saksalais-Suomalaista 

Kauppakamaria, olin ollut jo yhdeksän vuotta 

1918 perustetun Saksalais-Suomalaisen Yhdistyksen (Deutsch- 

Finnische Vereinigung, DFV) toimitusjohtajana Lyypekissä. 

Yhdistys oli hoitanut samantyyppisiä tehtäviä kuin myöhemmin 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari. Tavoitteena oli vahvistaa 

saksalais-suomalaista yhteistyötä ja antaa lisäimpulsseja ulkomaankaupalle 

kumpaankin suuntaan. 

MD: Ensimmäisen Suomen-oleskeluni aikana vuosina 1991 – 

1994 Suomi oli vajonnut toisen maailmansodan jälkeiseen syvimpään 

taloudelliseen kriisiin. Tavoitteeni oli luotsata Kauppakamaria 

eteenpäin ilman irtisanomisia ja suunnata sitä hiljalleen 

nousuun, mikä sitten onnistuikin. 

Vuodesta 2006 toisen Suomessa oleskelujaksoni aikana on ollut 

tärkeää kehittää markkinoinnin ja myynninedistämisen lisäksi 

uusia palveluja, kuten veroneuvontapalveluja, henkilöstöpalveluja 

(palkkalaskentaa) ja kirjanpitoa. Meidän on täytynyt reagoida yritysten 

ja niiden työntekijöiden lisääntyneeseen liikkuvuuteen. 

35 vuotta DFHK 35 Jahre DFHK 

1 2013

Mitkä ovat olleet suurimpia haasteita? 

29 

EvK: Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin oli oltava tarkkana, 

ettei se antaisi aihetta DDR:lle poliittisiin protesteihin. Estääksemme 

ettei Deutsch-Finnische Handelskammerin –nimessä 

voitaisi protestoida ”Deutsch”-sanaa vastaan Kauppakamarin kotipaikaksi 

rekisteröitiin Lyypekin kauppakamari. Myös Neuvostoliitto 

oli huolissaan, vaarantaako Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin 

perustaminen nyt Suomen puolueettomuuden. Nämä 

epäilyt pystyttiin poistamaan. 

MD: Löytää ammattitaitoista, kaksikielistä henkilöstöä, joka 

sopii työtiimiin ja on motivoitunut yhdessä kehittämään Kauppakamarin 

toimintaa. Tiimiin on kuulunut nyt jo pitkän aikaa 

veroasiantuntijoita ja tehtäväänsä erikoistuneita kirjanpitäjiä. 

Mikä Teihin on tehnyt Suomessa tai suomalaisissa vaikutuksen? 

EvK: Suomen taitava puolueettomuuspolitiikan toteuttaminen, 

nopea metsästä riippumattoman teollisuuden luominen ja usein 

mainittu kiinnostus saksan kieltä kohtaan. Tuolloin hyvin moni 

suomalainen osasi saksaa. 

MD: Kuinka maa - itse ilman ulkopuolista apua! - kykeni 90-luvun 

alussa ratkaisemaan ongelmansa ja modernisoimaan maansa 

ja taloutensa. Muutamissa euromaissa edelleen kytevän kriisin 

johdosta toivoisi, että siellä otettaisiin oppia Suomesta. Suomalaiset 

ovat panostaneet vahvasti kouluun ja sivistykseen ja tehneet 

yhden viisaimmista investoinneista tulevaisuuteen. 

Mitkä ovat olleet toimikautenne kohokohtia? 

EvK: Virallisella puolella valtiovierailut, jolloin minulla oli osittain 

tilaisuus johtaa keskusteluja. 

Kauppakamarin työssä onnistuin vaikeuksista huolimatta kehittämään 

saksalaisten ja suomalaisten veroviranomaisten kanssa 

järjestelmän, jolla suomalaiset yritykset voivat saada maksamansa 

Saksan arvonlisäveron takaisin, vaikka Suomessa ei ollut vielä 

arvonlisäverojärjestelmää. Tämä toi yrityksille miljoonia Suomen 

markkoja. 

MD: Varmasti Kauppakamarin 30-vuotisjuhla vuonna 2008, 

jota vietettiin Helsingissä ja Hampurissa. Se toi Kauppakamarin 

työhön uusia virikkeitä ja sai laajaa tunnustusta suomalaisessa 

julkisuudessa. 

Onko ollut aallonpohjia? 

EvK: Kunnon aallonpohjaa työssäni en kokenut, koska yhteistyö 

johtokunnan ja henkilöstön kanssa oli aina hyvin positiivista. 

MD: Ei ainakaan tähän saakka. 

Mitä ominaisuuksia Kauppakamarin toimitusjohtajalla tulisi ehdottomasti olla? 

EvK: Hänen on oltava yhteistyökykyinen sekä ideoiva ja hänen 

on viihdyttävä työssään. Suomalainen sisu ja vieraanvaraisuus 

auttavat myös paljon. 

MD: Hänen on kyettävä motivoimaan, olemaan esikuvana ja näkemään 

tarpeelliset muutokset. 

Kuvitelkaamme lopuksi vuosi 2078. Onko Kauppakamarissa silloin suomalainen toimitusjohtaja? 

EvK: Periaatteessa on ajateltavisssa, että Kauppakamarilla voisi 

olla suomalainen toimitusjohtaja. Kuitenkin haluttaessa säilyttää 

tasavertainen asema kaikkien Saksan ulkomaankauppakamarien 

kesken tukien saamiseksi Saksasta on vastuusyistä vaikeaa palkata 

kaikissa maissa kansallisia johtajia. Yksittäisten maiden etusijalle 

asettaminen olisi ongelmallista. 

MD: Toivon, että eräänä päivänä tulevaisuudessa saadaan saksalais-suomalainen 

johtaja, jolla on molempien maiden passit. Viime 

aikoina on joukko tarmokkaita Saksan suomalaisia päättänyt 

opiskelunsa, joten tämän ei pitäisi jäädä vain unelmaksi. n 

1 2013 

35 vuotta DFHK 35 Jahre DFHK

30 

Verkostoteoria 

Verkotu viisaasti 

Verkostot eivät ole mikään 2000-luvun uutuus, eivätkä varsinkaan sosiaaliset verkostot. Ihmisten, organisaatioiden, 

tietokoneiden ym. välisiä yhteyksiä on ollut jo pitkään ennen sosiaalista mediaa. Mutta miten nämä verkostot 

sitten toimivat? Ja miten yritykset voisivat hyödyntää niitä mahdollisimman tehokkaasti? Näihin kysymyksiin etsii 

vastauksia Aalto-yliopiston tutkija Raphael Giesecke. 

Raphael Giesecke, tulit Hampurista tutkijaksi 

Helsinkiin vuonna 2007. Työskentelet tuotantotalouden 

laitoksella tutkimusryhmässä nimeltä 

”Human Capital & Leadership” – mitä 

se käytännössä tarkoittaa? 

Innovaatioverkostojen tietämysprosesseja. Innovatiivinen 

yhteistyö edellyttää yrityksiltä kykyä 

yhdistää työntekijöidensä tietämystä ja hyödyntää 

tuloksia mielekkäästi. Tällaisia prosesseja 

© LinkedIn 

pyrin kuvaamaan. Internetistä huolimatta suurin 

osa tiedosta on yhä ihmisten päässä. 

Pohjimmiltaan puhumme 

siis tietämyksen välittämisestä. 

Juuri tämä on avain verkostojen olemassaoloon. 

Omassa kontekstissani – yritysten välisissä 

verkostoissa – yhteistyöhön osallistuvat 

saavat tietämyksellistä etua ja sitä kautta kilpailuetua: 

paremmat tiedot lisäävät luottamusta 

ja luotettavuutta. Erilaisen osaamisen yhdistäminen 

ruokkii puolestaan innovatiivisuutta. Lisääntyvä 

tieto antaa paremman yleiskäsityksen 

markkinoista ja poistaa epävarmuutta. Päätöksille 

saadaan paremmat perusteet. 

Miten tietämystä siirretään? 

Neljässä vaiheessa: Aluksi on tiedostettava 

lähtökohdat, mitattava ja välitettävä tietämystä 

sekä laadittava osaamisprofiileja. Seuraavaksi 

tietämyksen arvostusta on nostettava esimerkiksi 

valittujen koulutusohjelmien tai työjärjestelyiden 

kautta. Kolmannessa vaiheessa edistetään 

tiedon saatavuutta. Tässä ovat avuksi 

esim. tunnustus- ja bonusjärjestelmät tai toisilta 

asiantuntijoilta saatu vertaispalaute. Lopuksi on 

ymmärrettävä, mitä vertaispalautteen, henkilökohtaisten 

kontaktien ja myös kulttuuristen interventioiden 

kautta voi syntyä. 

Kulttuurista puheen ollen: toimivatko verkostot 

Suomessa paremmin kuin Saksassa? 

Suomalaiset hallitsevat itsensä ja sopeuttavat 

tunneilmaisunsa kulloiseenkin tilanteeseen. 

He ovat useimmiten saksalaisia suvaitsevaisempia 

ja heillä on yleisesti ottaen laajempi 

”mukavuusalue”. Siksi he reagoivat joustavasti 

erilaisissa tilanteissa. Tämän takia he ovat verkostoissa 

ihanteellisia sillanrakentajia. Monen 

suomalaisen tuttavapiirissä on hyvin erilaisia 

Raphael Giesecke näkee 

itsensä LinkedIn-verkostonsa 

välittäjänä eli ”meklarina”. 

Networking 

1 2013

© Raphael Giesecke 

31 

Raphael Giesecke tutkii Aalto-yliopistossa innovaatioverkostojen tietämysprosesseja. Hän tekee tällä hetkellä väitöskirjaansa, jossa hän vertailee 

mediamaailmaa ja sähköistä liikkuvuutta. 

persoonia. Kun tämä yhdistetään hyvään koulutukseen, 

saadaan hyvät mahdollisuudet uusiin 

keksintöihin. 

Entä sitten saksalaiset? 

Saksalaiset pyrkivät pikemmin olemaan ”oma 

itsensä” tilanteesta riippumatta, koska he kokevat 

sen rehellisemmäksi. Saksalaiset kaipaavat 

tietämyksen vaihdossa enemmän tunteita. Se 

syventää ja nopeuttaa oppimista ja tukee siksi 

osaamisen hiomista ja jatkuvaa parantamista. 

Verkostot ovat tällöin hyvin tiiviitä, mutta eivät 

kovin avoimia. 

Yksi avaintekijä on myös luottamus. Suomalaisilla 

on tietty perusluottamus, koska koko yhteiskunta 

on feminiinisempi ja yhteisöllisempi. 

Tältä pohjalta voi rakentaa nopeasti vakaita verkostoja. 

Saksassa monet verkostot perustetaan 

nimenomaan luottamuksen rakentamista varten. 

Mitkä ovat verkoston 

vähimmäisedellytykset? 

Vähintään kolme solmukohtaa ja kaksi yhteyttä. 

Pienin mahdollinen verkosto syntyy, kun Niemi 

tuntee hyvin Schulzen ja Meierin. Jos Schulze 

ja Meier eivät tunne toisiaan, tiedonkulkua heidän 

välillään hallitsee Niemi. On samantekevää, 

puhutaanko ihmisistä, yrityksistä tai tietokoneista, 

ns. ”triadi” on minimiyksikkö. 

Voidaanko tällaiset 

suhdeverkostot tehdä näkyviksi? 

Kyllä, sosiaalisia verkostoja voi visualisoida. 

Nykyään jokainen voi helposti nähdä oman 

asemansa vaikkapa Facebookissa tai Linked- 

Inissä. Aikaisemmin hyvin harvalla oli mahdollisuus 

saada luotettava kuva omista verkostoistaan. 

Oman LinkedIn-verkostoni mukaan olen 

linkkinä kolmessa ”clusterissa” – voin siis sanoa 

olevani ”tietomeklari”. 

Se tuo vaikutusvaltaa… 

… ja keskeisyyttä. Jokaisen toimijan keskeisyyttä 

mitataan vähintään kolmella arvolla: 

ensinnäkin suorat suhteet toisiin (paikallinen 

keskeisyys), toiseksi läheisyys kaikkiin verkoston 

jäseniin ja kolmanneksi sillanrakentajana 

toimiminen. Viimeksi mainittu osoittaa, 

kuinka moni verkoston jäsen on yhteydessä 

toisiinsa ainoastaan tarkasteltavan toimijan 

kautta. Innovaatioverkostoissa siltafunktio on 

usein tärkeämpää kuin paikallinen keskeisyys. 

Toisaalta toiminnan rakentaminen uudella 

markkina-alueella vaatii ehdottomasti 

läheisyyttä. 

Kuinka verkostoa hallitaan? 

Verkoston aktiivinen ohjailu vaatii heti alusta 

alkaen keskeisyyttä ja riippumattomuutta sekä 

myös (sosiaalista) statusta. Tämä edellyttää kykyä 

hankkia tietoa ja viestiä, rakentaa verkostoa 

yhdessä muiden kanssa, tunnistaa ongelmia 

ja ratkaista ne, kerätä ja työstää yhdessä 

kokemuksia ja etsiä lisäarvoa – ja ennen kaikkea 

kykyä motivoida muita ja saada heidät 

liikkeelle. Toisin sanoen tarvitaan johtajatyyppiä, 

joka on myös arkkitehti, huutokauppias ja 

promoottori. 

Jos yritys ei tähän kykene, sen tulisi analysoida 

omaa verkostoaan ja päättää, omaksuuko 

se vaatimattomamman ja kompromisseihin 

halukkaan välittäjän roolin tai vaihtoehtoisesti 

solistin roolin. Solistit eivät tosin ole 

pitkäikäisiä. 

Onko olemassa täydellistä verkostoa? 

Luultavasti kyllä. Yksilön kannalta se vaatii riittävästi 

luotettavia ystäviä sekä lisäksi runsaasti 

tuttavia eri aloilta. Nämä puolestaan eivät(!) 

saisi olla tuttuja keskenään. Yrityksen kannalta 

voidaan vastaavasti sanoa, että sillä tulisi olla 

arvoketjussaan vankka asema ja samalla sen 

tulisi vaalia väljiä yhteyksiä muihin, myös ”vieraisiin” 

organisaatioihin. 

Olet tehnyt elokuusta 2012 lähtien väitöskirjaa 

ja vertaat live-tapahtumia ja sähköisiä 

liikkuvuusratkaisuja. Mikä on teesisi? 

Olen työskennellyt median parissa vuodesta 

2007 ja e-liikkuvuuden parissa vuodesta 

2009. Ne ovat täysin erilaisia toimintaympäristöjä 

– mediamaailma on murroksessa, sähköinen 

liikkuvuus vasta hakee muotoaan. Nähdäkseni 

voin silti kuvata molempia järjestelmiä 

verkostoina, joissa on samankaltaisia tietämysprosesseja. 

Taustalla olevaa teoriaa voitaisiin 

siten soveltaa mihin tahansa liiketoimintaympäristöön 

– ja se olisi uutta. 

Onko olemassa verkostojen perusrakennetta, 

joka on löydettävissä kaikkialta? 

Kyllä, hyvät suhteet. (nauraa) n 

1 2013 

Networking

32 

© E.ON Netz GmbH 

Pilottiprojekti: 

kansalaiset osallistuvat sähkölinjan rakentamiseen 

Saksan pohjoisimmassa osavaltiossa Schleswig-Holsteinissa asukkaat 

voivat tulevaisuudessa osallistua itse sähkölinjojen rahoitukseen. Näin 

ilmoittivat sähkönsiirtoverkkojen ylläpitäjä Tennet ja osavaltion hallitus. 

”Asukaslinjan” tavoitteena on parantaa uusien sähkölinjojen hyväksyntää 

ja nopeuttaa näin muutosta Saksan energiapolitiikassa. 

Jos pilottiprojekti onnistuu, vielä tämän vuoden aikana on tarkoitus 

rakentaa 150 kilometrin pituinen 380 kilovoltin linja Niebüllin länsirannikkoa 

pitkin Brunsbütteliin saakka. Asukkaiden investointiosuuden on 

määrä rajoittua noin 40 miljoonaan euroon, mikä on enintään 15 prosenttia 

koko investointibudjetista. Sijoituksista on tarkoitus maksaa korkeintaan 

viisi prosenttia korkoa. 

Schleswig-Holsteinilla on erityinen asema uuden energiahuollon rakentamisessa. 

Osavaltion on tarkoitus kattaa vuoteen 2020 mennessä 

8 – 10 prosenttia koko Saksan sähköntarpeesta. 

Harmaa talous supistumassa 

Saksan harmaa talous on alhaisimmillaan 20 vuoteen. Vuonna 

2013 tämä kehitys jatkuu, kävi ilmi Tübingenin soveltavan tutkimusinstituutin 

(IAW) ja Linzin yliopiston yhteisestä ennusteesta. Tutkijoiden arvion 

mukaan harmaan talouden liikevaihto supistuu kuluvana vuonna 

340,3 miljardiin euroon. Tämä olisi 2,7 miljardia vähemmän kuin viime 

vuonna. 

Bruttokansantuotteessa mitattuna pudotus olisi 13,4:stä 13,2 prosenttiin. 

Vuonna 2003 harmaan talouden osuus oli ennätykselliset 

17,1 prosenttia. Siitä lähtien suunta on ollut alaspäin – lukuun ottamatta 

lamavuotta 2009. Syynä harmaan talouden supistumiseen on suhteellisen 

suotuisa talouskehitys, ”minitöiden” palkkarajojen nostaminen, 

mutta myös sosiaalimaksujen alentaminen. 

Bellmer ostaa 

Vaahto Group -konserin 

paperikoneiden liiketoiminnan 

Eteläsaksalainen Maschinenbauer Gebr. Bellmer GmbH Maschinenfabrik 

ostaa Vaahto Group Plc Oyj:n paperikoneiden liiketoiminnan 

sekä siihen kuuluvat varaosapalvelut. Tämän oston ansiosta Bellmer, 

joka työllistää maailmanlaajuisesti 400 henkeä, vahvistaa markkinaasemaansa 

ja kasvattaa tuotetarjontaansa. 

Vaahto Paper Technology Oy on erikoistunut keskikokoisten ja suurten 

paperikoneiden tuotantolinjojen syöttöteknologiaan. Yrityksen päämarkkinat 

ovat Skandinaviassa, Venäjällä ja Kiinassa. Asiakashuollosta 

vastaa nyt äsken perustettu Bellmer Vaahto Paper Machinery Oy, 

jolla on sivuliikkeet Hollolassa ja Tampereella. 

Talousuutiset 


1 2013

Tieto myy Saksan liiketoimintansa 

saksalaiselle Aureliukselle 

Müncheniläinen rahoitusyhtiö Aurelius ostaa Eschbornissa toimivan 

Tieto Deutschland GmbH:n sekä sen Alankomaissa, Puolassa ja Intiassa 

olevat toiminnot. Myytäviin liiketoimintoihin kuuluvat järjestelmäintegraatio 

ja neuvonta, terveydenhuolto sekä tuotetekniset ratkaisut. Muutos 

koskee 900 työntekijää. Suomalainen it-yritys on perustellut kauppaa 

tappiollisilla markkinoilla. Se haluaa keskittyä Pohjois-Euroopan 

bisnekseen. 

Inflaatiopaine hellittämässä 

Saksan kuluttajahinnat nousivat vuonna 2012 maan tilastokeskuksen 

mukaan keskimäärin kaksi prosenttia edellisvuodesta. Toisin sanoen 

tavarat ja palvelut eivät ole kallistuneet enää yhtä ripeästi kuin edellisvuonna, 

jolloin inflaatioprosentti oli 2,3. Kokonaiskehitykseen vaikuttivat 

erityisesti korkea energian hinta. Ellei energian hinta olisi noussut, 

inflaatioprosentti olisi jäänyt vuonna 2012 vain 1,6 prosenttiin. 

Vuonna 2013 liittohallitus odottaa hieman rauhallisempaa hintakehitystä. 

Talouden vuosikatsauksessaan se arvioi hintojen nousuksi 1,8 

prosenttia. 

33 

© Stiebel Eltron 

Saint Petersburg 


19.–20. syyskuuta 2013 

Saksan ulkomaankauppakamarien (AHK) ideoima, rajat ylittävää 

logistiikka-alan yhteistyötä käsittelevä foorumi Saint Petersburg Logistics 

Days on pietarilaisen osapuolen nimenomaisesta toivomuksesta 

siirretty syksyyn. Kongressi pidetään nyt 19. syyskuuta. Seuraavana 

päivänä ohjelmassa on tutustuminen logistisiin järjestelmiin. Lisätietoja 

tapahtumasta saa osoitteesta www.saintpetersburg-logistics.com 

Saksan osakemarkkinoilla 

voitollinen vuosi 

Pörssivuosi 2012 toi saksalaisille osakesijoittajille runsaita kurssivoittoja. 

Osakeindeksi (DAX), jossa on mukana 30 suurinta saksalaista 

pörssinoteerattua yritystä, kipusi vuoden aikana lähes 30 prosenttia eli 

7612 pisteeseen. Kasvu oli voimakkainta lähes kymmeneen vuoteen. 

27 yritystä 30:sta noteeratusta yrityksestä näytti plussaa. Huipputuoton 

antoi autoalan alihankkija ja rengasvalmistaja Continental. Sen 

osakkeet nousivat 82 prosenttia. Kakkospaikalle kiipesi kemianyritys 

Lanxess, jonka osakkeet nousivat lähes 66 prosenttia. 

Saksan pörssibarometri oli ennätyskorkealla heinäkuussa 2007. 

Tuolloin se nousi 8105,69 pisteeseen. 

Stiebel Eltron laajentaa 

toimintaansa Suomessa 

Stiebel Eltron on perustanut tytäryhtiön Mäntsälään. Avaamalla 17. 

liiketoimintayksikkönsä Saksan ulkopuolelle alasaksilainen yritys jatkaa 

etenemistään kansainvälisillä markkinoilla ja vahvistaa asemaansa 

Suomessa. Jo tällä hetkellä tämä Holzmindenissä toimiva sähkö- ja 

lämmitystekniikan perheyritys saa 40 prosenttia liikevaihdostaan ulkomailta. 

Vuonna 2012 Stiebel Eltronin liikevaihto oli 483 miljoonaa euroa 

ja se työllisti 3000 henkeä ympäri maailman. 

Raakaöljyn tuonti 

laski 2012 hivenen 

Saksa toi viime vuonna raakaöljyä 93,4 miljoonaa tonnia. Tämä 

oli kolme miljoonaa tonnia eli kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. 

Yhteensä Saksa osti öljyä yli 30 maasta. Yli kolme viidesosaa 

Saksan raakaöljyn tuonnista tuli Venäjältä, Isosta-Britanniasta ja Norjasta. 

Venäjä oli 37 prosentin osuudella edellisvuosien tapaan ehdottomasti 

tärkein öljyntoimittaja. 

1 2013 

Talousuutiset 

Wirtschaftsnachrichten

34 

© Pneumotec 

Finnish-German 


21. toukokuuta 2013 Helsingissä 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjestää 21. toukokuuta Helsingin 

Finlandia-talolla Finnish-German Competitiveness Day –seminaarin, 

jonka aiheena on ”Best practices from Germany and Finland”. 

Eturivin asiantuntijat Suomesta ja Saksasta esittelevät osanottajille parhaimpia 

menestystarinoita siitä, miten saksalaiset ja suomalaiset yritykset 

ovat onnistuneet säilyttämään kilpailukykynsä ja kasvamaan myös 

taloudellisesti haastavina aikoina. 

Fastems laajentaa 

Saksan-toimintaansa 

Suomalainen tehdasautomaatiojärjestelmiä toimittava Fastems 

Group on ostanut vuoden vaihteessa Pneumotec GmbH & Co. 

KG:n. Fastems Group –konsernin toimitusjohtajan Tomas Hedenborgin 

mukaan yritys haluaa laajentaa asiakasläheistä toimintaansa 

saksankieliselle alueelle. 

Nordrhein-Westfalenin Issumissa sijaitseva Pneumotec on erikoistunut 

tehdasautomaation käytännönläheisiin ratkaisuihin. 

Tärkeällä sijalla ovat mm. robottisovellukset, tuotantokoneisiin integroidut 

järjestelmät ja kuljettimet. Näin Pneumotec täydentää 

suomalaisten tuoteportfoliota, johon on kuulunut ennen kaikkea 

työstökoneautomaatiossa käytettävien joustavien palettijärjestelmien 

valmistus. 

Tapahtuman puhujina on mm. 

– Matti Vanhanen, Suomen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja 

– Udo J. Vetter, Vetter Pharma Fertigung GmbH & Co.KG:n 

hallituksen puheenjohtaja ja European Family Businesses -liiton 

varapuheenjohtaja 

– Jussi Mustonen, Elinkeinoelämän keskusliiton talouspolitiikan johtaja 

– Reijo Karppinen, Dynaset Oy:n toimitusjohtaja 

– Jochen Deerberg, Deerberg-Systems GmbH:n omistaja ja 

toimitusjohtaja 

– Mika Halttunen, hallituksen puheenjohtaja, Oy Halton Group Ltd. 

– Tapio Nurminen, ulkomaankirjeenvaihtaja ja tapahtuman 

moderaattori 

Tapahtuman kohderyhminä on yritysten johto, poliitikot, konsulttitoimistot, 

asianajotoimistot sekä muut alan asiantuntijat. 

Lisätietoja tarkemmin osoitteessa www.competitivenessday.fi 

ja Päivi Graefe, puh. (09) 6122 1244, paivi.graefe@dfhk.fi. 

Huomaa ennakkoilmoittautujan etu ilmoittautuessasi 

30.3.2013 mennessä. 

Saksan logistiikka-aloite 

otettiin hyvin vastaan 

”Logistics Alliance Germany” (LAG) sai hyvän vastaanoton vuonna 

2012. Näin ilmoitti Saksan liittohallituksen logistiikkavaltuutettu, liikenneministeriön 

kansliapäällikkö Andreas Scheuer. Todisteena julkisin varoin 

tuettujen yksityisprojektien (public-private-partnership) onnistumisesta 

hän mainitsi viime vuodelta 20 uutta jäsenyyttä alan yhdistyksessä, 

joka tukee markkinointialoitteita ja johon kuuluu nyt 35 jäsentä logistiikka- 

ja kuljetusalalta. Projektin tavoitteena on markkinoida Saksaa ja 

sen vahvuuksia logistiikan edelläkävijänä: tuoda esille sen asiantuntevia 

palveluja, laajaa alan tietämystä ja erinomaista liikenneverkostoa. 

Tämä tapahtuu esimerkiksi delegaatiomatkojen, messujen ja tapahtumien 

avulla. 

2013 on 

saksalais-suomalainen juhlavuosi 

Tänä vuonna Saksan ja Suomen välisiä suhteita juhlitaan lukuisin tapahtumin. 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari perustettiin vuonna 

1978. Vuonna 1973 Saksan liittotasavalta ja Suomi solmivat diplomaattisuhteet 

suurlähettilästasolla, vuonna 1963 avattiin Goethe-Instituutti 

Helsingissä ja vuonna 1953 kaupallisen edustuston myötä avattiin 

ensi kertaa viralliset yhteydet sodan jälkeen maidemme välillä. 

Tästä syystä kaikki Suomessa toimivat saksalaiset ja saksalais-suomalaiset 

instituutiot tarjoavat yhdessä monipuolista ohjelmaa. Tarkempia 

tietoja www.saksa2013.fi. 

Talousuutiset 


1 2013

35 

Saksan vienti kipusi 

2012 jälleen ennätystasolle 

Kotimaiset vientiyritykset takasivat Saksalle uuden ennätystuloksen. Maan tilastokeskuksen mukaan vienti kohosi 

vuonna 2012 ennätystasolle 1097 miljardiin euroon. Edellisvuoden ennätys ylittyi siten 3,4 prosentilla. Myös Saksan 

tuonti oli viime vuonna suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Sen kasvu oli 0,7 prosenttia eli 909 miljardia euroa. 

Ulkomaankaupan ylijäämäksi tuli 188,1 miljardia euroa. Vain vuonna 2007 Saksan talous pääsi ulkomaankaupassa 

vielä parempaan tulokseen. 

Saksalais-suomalaisessa kaupassa 

Saksa säilytti viime vuonna sijansa 

Suomen toiseksi tärkeimpänä 

kauppakumppanina. Suomen tullitilastojen 

mukaan kaupan kokonaisvolyymi, siis 

viennin ja tuonnin erotus oli 12,52 miljardia 

euroa. Saksa sijoittui niukasti ennen 

Ruotsia (12,50 mrd. euroa) ja selvästi Venäjän 

jälkeen (16,3 mrd. euroa). Saksan ja 

Suomen välinen kauppa putosi kokonaisuudessaan 

yli 4 prosenttia edellisvuoteen 

verrattuna enemmän kuin Suomen ulkomaankauppa 

yhteensä. 

Suomen tullihallituksen mukaan Suomen 

vienti Saksaan laski 7 prosenttia 5,2 

miljardiin euroon. Saksa putosi näin 9,2 

prosentin osuudella Ruotsin (11,1 prosenttia) 

ja Venäjän (10,0 prosenttia) taakse kolmannelle 

sijalle. Kun Suomi vei sekä Saksaan 

että Ruotsiin 7 prosenttia aikaisempaa 

vähemmän, vienti Venäjälle kasvoi 7 prosenttia. 

Tuonnissa Venäjä puolusti 17,9 prosentilla 

ehdotonta ykkössijaansa, mikä 

johtuu korkeista maaöljy- ja maakaasuhinnoista. 

Toisella sijalla oli Saksa (12,3 

prosenttia) ja seuraavana Ruotsi (10,5 prosenttia). 

Suomen tuonti Saksasta laski 3 

prosenttia ja oli 7,3 miljardia euroa. 

Saksan vientitilastoissa Suomi luisui 

25. sijalta 31. sijalle. Suomen osuus oli 0,7 

prosenttia Saksan kokonaisviennistä. Edellisvuoden 

tapaan ykkössijan vei Ranska ennen 

USA:ta ja Hollantia. 

Tuonnissa Suomi jäi 0,7 prosentilla 27. 

sijalle. Eniten Saksa toi Hollannista. Kiina 

ja Ranska olivat sijoilla 2 ja 3. n 

SAKSAN VIENTI 

Mrd. € % 

1. Ranska 104,5 9,5 

2. Yhdysvallat 86,8 7,9 

3. Iso-Britannia 72,2 6,6 

4. Alankomaat 71,0 6,5 

5. Kiina 66,6 6,1 

6. Itävalta 57,9 5,3 

7. Italia 56,0 5,1 

8. Sveitsi 48,8 4,4 

9. Belgia 44,6 4,1 

10. Puola 42,2 3,8 

11. Venäjä 38,1 3,5 

12. Tšekki 31,5 2,9 

13. Espanja 31,2 2,8 

14. Ruotsi 21,2 1,9 

15. Turkki 20,1 1,8 

16. Japani 17,1 1,6 

17. Unkari 16,4 1,5 

18. Tanska 15,1 1,4 

19. Etelä-Korea 13,4 1,2 

20. Brasilia 11,7 1,1 

21. Slovakia 10,4 0,9 

22. Intia 10,4 0,9 

23. Arabiemiirikunnat 9,8 0,9 

24. Australia 9,3 0,9 

25. Romania 9,2 0,8 

26. Meksiko 8,9 0,8 

27. Kanada 8,9 0,8 

28. Etelä-Afrikka 8,8 0,8 

29. Norja 8,5 0,8 

30. Saudi-Arabia 8,2 0,8 

31. Suomi 8,1 0,7 

Koko vienti 1 097,3 100,0 

SAKSAN TUONTI 

Mrd. € % 

1. Alankomaat 86,6 9,5 

2. Kiina 77,3 8,5 

3. Ranska 64,8 7,1 

4. Yhdysvallat 50,6 5,6 

5. Italia 49,2 5,4 

6. Iso-Britannia 43,6 4,8 

7. Venäjä 42,5 4,7 

8. Belgia 38,4 4,2 

9. Sveitsi 37,7 4,1 

10. Itävalta 37,2 4,1 

11. Puola 33,5 3,7 

12. Tšekki 33,2 3,7 

13. Norja 26,2 2,9 

14. Espanja 22,3 2,5 

15. Japani 21,8 2,4 

16. Unkari 18,7 2,1 

17. Ruotsi 14,0 1,5 

18. Slovakia 12,1 1,3 

19. Turkki 12,0 1,3 

20. Tanska 11,6 1,3 

21. Brasilia 10,6 1,2 

22. Irlanti 10,0 1,1 

23. Romania 8,8 1,0 

24. Etelä-Korea 8,4 0,9 

25. Intia 7,0 0,8 

26. Taiwan 6,5 0,7 

27. Suomi 6,2 0,7 

28. Libya 5,5 0,6 

29. Malesia 5,4 0,6 

30. Vietnam 5,1 0,6 

Koko tuonti 909,1 100,0 

Lähde: Saksan tilastokeskus 

1 2013 

Ulkomaankauppa 

Außenhandel

36 

Saksan satamat pärjäävät 

taantumasta huolimatta 

Itämeren maiden suhdannekehitys ei ole vielä läheskään päässyt kriisiä edeltävän ajan tasolle. 

Sillä on ollut suora vaikutus alueen meriliikenteeseen. 

Jo vuonna 2011 Saksan satamayritysten 

keskusliitto (ZDS) ilmoitti Itämeren 

rahtiliikenteen vähentyneen 1,2 prosentilla. 

Tämä suuntaus on jatkunut myös 

vuonna 2012. Tosin jotkut satamat selvisivät 

vuodesta paremmin kuin toiset. 

Hampurin satama: 

Kiinan ja Venäjän ristivedossa 

Hampurin satama jäi viime vuonna 130,0 

miljoonalla tonnilla noin yhden prosentin 

päähän vuoden 2011 tuloksesta niin kappale- 

ja massatavara- kuin konttiliikenteessä. 

Se säilytti kuitenkin asemansa Euroopan 

toiseksi suurimpana konttisatamana. 

Konttitavarakuljetuksissa alentunutta 

tuontiliikennettä (-3 %) jarrutti Euroopan 

kulutus- ja investointihaluttomuus. Toisaalta 

kasvanut Saksan tuotteiden vienti 

(+1,9 %) ei kyennyt nostamaan kokonaistulosta 

plussan puolelle. Hampurin 

sataman kokonaistulosta painoi alaspäin 

Euroopan vaikea taloustilanne sekä Aasian 

konttiliikenne, jonka osuus on yli puolet 

Hampurin koko satamaliikenteestä. 

Konttiliikenne Hampurin tärkeimmän 

kumppanin Kiinan kanssa putosi peräti 

12,3 prosenttia. Hampuri kykeni kasvattamaan 

konttiliikennettään sen sijaan kaikilla 

muilla alueilla. Tässä tärkeitä vauhdittajia 

ovat olleet Intia (+7,1 %). Toiseksi suurin 

kumppani Aasian jälkeen konttiliikenteessä 

on Eurooppa, jonka maista suurimpia 

kasvajia olivat Iso-Britannia (+30,2 %) ja 

Hampurin toiseksi tärkein kumppani Venäjä 

(+13,3 %). Suomen kuljetukset jäivät 

-0,6 prosenttia jälkeen edellisvuodesta. 

Perinteisissä kappaletavarakuljetuksissa 

pääsi plussan puolelle autojen ja paperin 

vienti. Sen sijaan tuonti jäi reilusti miinukselle 

(-15,6 %). 

Massatavaroiden kokonaisliikenne 

jäi vain hivenen alle edellisvuoden tason 

(-0,4 %). Myös tässä tavaravienti ylitti 4,6 

prosentilla vuoden 2011 luvut. Vientitavaroiden 

kasvua edisti nestemäisten tuotteiden 

kuten raakaöljyn osuus, vientituotteissa 

irtolasti ja malmi. 

Vuonna 2013 Hampurin satamassa 

uskotaan päästävän kokonaiskasvuun. 

Positiiviseen kehitykseen lähivuosina vaikuttaa 

Euroopan talouskehitys ja kulutuskysynnän 

kasvu sekä sataman laivaväylän 

syventämisprojektin toteutuminen. 

Nihkeä ulkomaankauppa 

painoi Lyypekin tulosta 

Lyypekin satama roro-liikenteen ja metsäteollisuustuotteiden 

markkinajohtajana 

Itämeren alueella jäi 1,6 prosenttia vuoden 

2011 liikevaihdosta. Vuonna 2012 

rahdattiin Lyypekin kautta tavaraa 26,1 

miljoonaa tonnia. Kuorma-autoja ja trailereita 

satamayhtiö Lübecker Hafen Gesellschaft 

mbH:n (LHG) kautta kulki 

710 000 kappaletta eli 1,7 prosenttia vähemmän 

kuin vuonna 2011. Konttiliikenteessä 

ei tapahtunut suuria muutoksia. 

Ajoneuvojen rahtaus putosi jopa 20 

prosenttia, mihin vaikutti autojen myynnin 

heikkeneminen. Paperituotteiden liikevaihto 

jäi myös 2 prosenttia edellisvuodesta. 

LHG uskoo suhdanteiden jatkuvan 

samanlaisina vielä vuonna 2013. Etelä- 

Euroopan kysyntä laskee, millä on suora 

© Seehafen Wismar GmbH 

Wismarin satama panostaa 

uusiutuvaan energiaan ja ennen 

kaikkea tuulienergialaitteisiin. 

1 2013

vaikutus esimerkiksi Etelä-Ruotsin liikenteeseen. 

Satamayhtiö pitää tilannetta kuitenkin 

väliaikaisena, sillä se arvelee Skandinavienkain 

infrastruktuurissa tehtävien 

parannusten vaikuttavan osaltaan tulokseen 

myönteisesti lähivuosina. 

37 

Bremenin satamilla huippuvuosi 

Bremenin ja Bremerhavenin kaksoissatamien 

johto on erittäin tyytyväinen vuoden 

2012 ennätykselliseen tulokseen, joka 

osoitti 4,2 prosentin kasvua eli 84 miljoonan 

tonnin kokonaisliikevaihtoa. Satamien 

kautta kulki 6,1 miljoonaa konttia, 

mikä merkitsi 3,4 prosentin kasvua konttiliikenteessä. 

Bremenin satamien kautta 

kulki viime vuonna lähes 2,2 miljoonaa 

autoa, mikä vastasi 6,3 prosentin kasvua 

edellisvuoteen. 

Kappaletavarakuljetusten kokonaismäärä 

oli 73,6 miljoonaa tonnia ja kasvu 

3,5 prosenttia. Konttitavaroiden osuus tästä 

oli 65,2 miljoonaa tonnia ja kasvuprosentti 

3,9. 

Erityisen ripeää oli massatavaramäärien 

(viljan, rehun, hiilen ja koksin) kasvu 

eli 9,5 prosenttia nousten 10,4 miljoonaan 

tonniin. Näiden rahtiliikenne keskittyi pääasiassa 

Bremenin kaupungin satamiin. Bremenin 

satamalaiturien kasvanut liikenne 

näkyy myös kauppalaivojen lukumäärässä. 

Niitä saapui Bremenin satamiin viime vuonna 

8131 (+2,5 %). Bremerhavenin konttisataman 

pohjoispuolella on avattu viime joulukuussa 

uusi jopa kuuden hinaajan satama. 

Hinaajat ovat tärkeitä turvallisen ja taloudellisen 

satamaliikenteen pyörittämiseksi. Bremenin 

satamiin laskevien suurten valtamerilaivojen 

määrä on huomattavasti kasvanut. 

Bremenin satamat ylsivät 2012 historiansa parhaaseen tulokseen. Kasvua vauhditti konttiliikenne. 

Risteilyvieraat valtaavat Rostockin 

Rostockin merisataman oli kirjattava viime 

vuoden tuloksenaan jälleen tappioita. 

Sataman kokonaisvaihto oli 21,2 miljoonaa 

tonnia, mikä oli 4,6 prosenttia vähemmän 

kuin vuonna 2011. Syynä tähän 

oli satamaa ympäröivien alueiden taantuva 

talouskehitys. 

Tulos vaihteli eri tuoreryhmissä. Rostockin 

satamalaiturin kautta pumpattavien 

nestemäisten aineiden osuus kasvoi peräti 5 

prosenttia, kun taas kappaletavararahti pysyi 

ennallaan. Lauttaliikenteen, roro- ja irtolastin 

määrät puolestaan laskivat. Erityisesti 

irtolastin kuljetukset supistuivat jopa 9 

prosenttia. Tähän vaikutti Rostock-Berliini-raideliikenteen 

rakentamiseen aikaisemmin 

tarvittujen 500 000 tonnin sementtikuljetusten 

puuttuminen viime vuonna. 

Pyörillä kulkevan roro-lastin ja lauttaliikenteen 

määrä putosi 5 prosenttia. Erityisesti 

Pohjois-Euroopan kuorma-autoliikenne 

supistui. Eräänä syynä nähdään 

koko vuoden kestäneet Rostockin sataman 

rakennustyöt ja uudelleenjärjestelyt. 

Lauttamatkustajaliikenne Tanska- 

Ruotsi-Suomi-Puola-linjalla pysyi myös 

vuonna 2012 ennallaan. Tosin uusien 

Rostock-Gedser-lauttayhteyksien vuoksi 

odotukset olivat lopullista tulosta hieman 

suuremmat. Vuonna 2013 Rostock ja sen 

kylpylät odottavat kuitenkin uutta risteilylaivojen 

ennätystä. 28 laivavarustamoa 

eri puolilta maailmaa on ilmoittanut 197 

laivavierailua Rostockiin. Rostockin satamayhtiö 

luottaa tulevaisuuteen ja näkee 

infrastruktuurin uudistamisen pitkäaikaisena 

projektina. Se investoi jo vuonna 2012 

lauttaterminaalin ja laivalaiturien muutostöihin 

sekä mm. matkustaja-alusten jätevesien 

puhdistuslaitteisiin 39 miljoonaa euroa. 

Tavoitteena on investoida tänä vuonna 

vielä lisää 30 miljoonaa euroa. 

Wismar menestyy 

uusiutuvalla energialla 

Wismarin sataman vuoden 2012 tilinpäätös 

oli vahvasti positiivinen. Kasvua 

oli noin 20 prosenttia. Sataman kautta 

kulki tavaraa noin 7,7 miljoonaa tonnia. 

Wismar toivoo pääsevänsä myös kuluvana 

vuonna keskimääräistä suurempaan 

kasvuun ja panostaa ennen kaikkea uusiutuvan 

energian laajeneviin markkinoihin. 

Satama haluaa profiloitua tulevaisuudessa 

energiasatamana sekä investoida voimakkaammin 

uusiutuvien energiamuotojen 

logistisiin prosesseihin. Se tavoitteena on 

laajentaa toimintaansa tuulienergialaitteiden 

ja niiden komponenttien sekä biomassan 

ja puupellettikuljetusten logistiseksi 

keskukseksi. 

Wismarin tavoin myös monet muut 

Saksan satamat odottavat Saksan energiapolitiikan 

muutoksen tuovan uutta potkua 

ennen kaikkea offshore-tuulipuistojen ansiosta. 

Wismar haluaa laajentaa toimintaansa 

myös matkailuliikenteeseen. Se on perustanut 

Bremerhavenin kanssa Columbus 

Cruise Center -yhteisyrityksen, jonka 

tavoitteena on markkinoida Wismaria 

uutena Itämeren risteilykohteena sekä 

risteilylaivojen selvityssatamana. Vuosiksi 

2013 – 2014 on saatu jo ensimmäisiä varauksia. 

n 

© Bremenports 

1 2013 

Liikenne 

Verkehr

38 

© Alexander Obst / Marion Schmieding 

Berliinin uuden lentokentän viivästyminen haastaa monet yritykset 

Lentokenttähotellista vihreäksi 

kokous- ja kongressikeskukseksi 

Berliinin uuden lentokentän viivästymisen kerrannaisvaikutukset alueen yrityksille on valtavat, ei vain itse kentällä toimiville vaan 

koko ympäristölle, kuten lähialueen palveluihin suuria investointeja tehneille hotelleille. Innovatiivisilla ratkaisuilla ja verkostoitumalla 

yritykset pyrkivät tasapainottamaan jo tehtyjen investointien rasitteita ja katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen. 

© Holiday Inn Berlin International Airport / Haupt Hotelbetriebs GmbH 

Vain kilometrin päässä Berlin-Schönefeldin 

lentokentästä sijaitseva 

Holiday Inn Berlin Airport – Conference 

Center avattiin jo viisitoista vuotta 

sitten. Tuolloin pääajatuksena oli tarjota 

majoitusta niin kentän kautta matkustaville 

kuin lentoyhtiöiden henkilökunnallekin. 

Majoitustarpeen tiedettiin kasvavan, 

uuden Berlin Brandenburg -kentän 

avajaisia kun suunniteltiin ensimmäistä 

kertaa jo vuodeksi 2006. 

Lentokentän viivästymisen ja muuttuneiden 

majoitus- ja kokousmarkkinoiden 

myötä hotellin pääomistaja Haupt Hotelbetriebs 

GmbH päätyi suuriin laajennushankkeisiin. 

Vuonna 2010 investoitiin 

30 miljoonaa euroa, jotta hotelli täyttäisi 

kansainväliset neljän tähden kokous- ja 

kongressihotellin vaatimukset. Uusien 

huoneiden lisäksi uudisrakennukseen avattiin 

kokous- ja kongressitilat. 20 uutta kokoustilaa 

voidaan yhdistää jopa tuhannen 

hengen tapahtumia varten. Kokous- ja 

näyttelytilaa on kaiken kaikkiaan 3 400 neliötä. 

Osaan tiloista pääsee ajamaan vaikka 

autolla ja huonekorkeus, jopa 5,8 metriä, 

mahdollistaa suurienkin esineiden esillepanon. 

Asiakkaat odottavat kokous- ja kongressipäivän 

jälkeen aktiviteetteja ja yhteistä 

toimintaa, uudet ajanmukaiset tilat 

eivät yksistään riitä. Sijaintinsa puolesta 

hotelli pystyykin tarjoamaan asiakkailleen 

monenlaista elämyksellistä toimintaa niin 

ympäröivässä luonnossa kuin hotellin alueella. 

Yhtenä erikoisuutena on ympäri vuoden 

auki oleva hotellin oma baijerilainen 

curling-rata, Apollonaris Eisstock Arena 

baareineen. Tiukan kokouspäivän jälkeen 

rentoutua voi myös hotellin kylpylässä. 

Tänä päivänä kokous- ja kongressiasiakkaiden 

päätösten tekoon vaikuttavat 

kokonaistarjonnan lisäksi myös erilaisten 

laatujärjestelmien kriteerit. Holiday Inn 

Berlin Airport onkin sertifioinut niin liikematkustajille 

tarjoamat palvelunsa kuin kokous- 

ja kongressitoimintansa kansainvälisen 

VDR-standardien mukaiseksi ja käyttää 

niitä aktiivisesti markkinoinnissaan. 

Myös hotellin hiljattain saama kestävän 

kehityksen Green Hotel -sertifikaatti on 

osoittautunut taloudellisesti hyväksi ratkaisuksi. 

Rakennusten katolla olevat aurinkokennot, 

jätemäärän väheneminen ja kierrätys 

sekä asiakkaille tarjottava maksuton 

sähköauton latauspiste tuovat säästöjä ja 

kiinnostavat asiakkaita, mutta sertifikaatti 

nähdään myös selkeänä kilpailuetuna. 

Hotellissa onkin jo järjestetty useamman 

suuren autovalmistajan sähköautomallien 

esittelytilaisuuksia ja muiden vihreitä arvoja 

toiminnassaan painottavien yritysten 

tilaisuuksia. Kestävän kehityksen merkitystä 

ei suomalaisyritystenkään tulisi vähätellä 

Saksan markkinoille menon yhteydessä. 

Verkostoitumalla voimaa 

Holiday Inn Berlin Airport -hotelli työllistää 

kaiken kaikkiaan 120 henkilöä. Suomessakin 

Matka 2013 –messuilla Saksan 

osastolla mukana olleen hotellin myyntipäällikkö 

John Gubertin tiimissä työskentelee 

viisi myyjää. Aktiivisen myyntityön 

lisäksi hotelli tarvitsee yhteistyökumppaneita. 

Se on jäsenenä muun muassa Brandenburgin 

ja Berliinin matkailumarkkinointiorganisaatioissa 

sekä 250 saksalaisen 

kokoushotellin TOP 250 Germany – Die 

besten Tagungshotels Deutschland -yhdistyksessä. 

Myös yhteistyö lähialueen 

toimijoiden ja palvelutuottajien kanssa tuo 

lisäarvoa niin hotellille kuin sen asiakkaillekin, 

esimerkiksi lähistöllä olevalle golfkentälle 

hotellin kautta saa varattua lähtöajat 

ja alennusta greenfee-maksuista. n 

www.holidayinn-berlin.de 

Matkailu 

Reise 

1 2013

39 

Saksassa vietetään Wagnerin 200-vuotisjuhlavuotta 

Musiikkia maailmalle 

– Richard Wagner 

© Richard Wagner Museum Bayreuth 

Richard Wagner on yksi maailman merkittävimmistä säveltäjistä. Hänet tunnetaan monumentaalisten 

musiikkidraamojen nerokkaana luojana. Wagnerin vertaansa vailla olevia teoksia kuten Lohengrin, Reininkulta, 

Valkyyria ja Jumalten tuho voi epäilemättä kutsua näyttämötaiteen suunnannäyttäjiksi. 

Richard Wagner syntyi Leipzigissä 

22. toukokuuta 1813. Hän oli perheen 

yhdeksäs lapsi. Lapsuudestaan 

Wagner vietti suurimman osan Leipzigissä 

ja Dresdenissä. Äidin avioiduttua uudelleen 

isän kuoleman jälkeen Wagner muutti 

usein ja asui välillä sukulaistensa luona. 

Jo kouluikäisenä Wagner kiinnostui 

runoudesta ja musiikista. Nuori taiteilija 

sai ensin harmoniaopetusta Leipzigin Gewandhausin 

muusikolta Christian Gottlieb 

Mülleriltä. Vuonna 1831 Wagner aloitti 

opinnot Leipzigin yliopiston musiikillisessa 

tiedekunnassa, missä hänen opettajanaan 

oli Tuomaskirkon kanttori Christian 

Christian 

Thielemann 

© Sächsische Staatskapelle Dresen 

Wagner-tapahtumia 2013: 

Theodor Weinling. Ludwig van Beethovenin 

Fidelio-ooppera inspiroi Wagnerin säveltämään 

ensimmäisen oman sinfoniansa. 

Vuosina 1833–1839 Wagner työskenteli 

Würzburgin, Magdeburgin, Königsbergin 

ja Riian oopperataloissa kapellimestarina 

ja muissa tehtävissä. Monien aikalaistensa 

tavoin hän pystyi hädin tuskin 

elättämään itsensä ja joutui velkakierteeseen. 

Korviaan myöten velkaantunut Wagner 

pakeni Pariisiin vuonna 1839, missä 

toivottua menestystä ei tullut. 

Läpimurtonsa Wagner teki vuonna 

1842 Rienzin kantaesityksellä Dresdenin 

hoviteatterissa. Hänen maineensa ooppera- 

Näyttelyt: 

Näyttely Haus Lohengrinissa, pysyvä näyttely, Graupa 

Richard Wagner in Dresden -näyttely 

touko–lokakuu 2013, Dresden 

Musikinstrumente für Richard Wagner -näyttely 

16.5.2013–31.1.2014, Leipzig 

Erikoisnäyttely Wartburgin linnassa 

18.5.2013–31.3.2014, Eisenach 

Tapahtumat: 

Richard Wagner -juhlat 

6.–26.5.2013, Leipzig 

Taidefestivaali pèlerinages ja Lohengrinprojekti 

23.8.–15.9.2013, Weimar 

säveltäjänä kasvoi. Wagner sai toisen kapellimestarin 

pestin Dresdenistä, minkä aikana 

syntyivät teokset Tannhäuser ja Lohengrin. 

Vannoutuneena demokraattina Wagner 

tuki kansan vallankumousta. Vakaumuksensa 

myötä hän menetti työnsä kapellimestarina. 

Franz Liszt avusti Wagnerin 

maanpakoon Zürichiin, missä hänen onnistui 

alkuvaikeuksien jälkeen jatkaa menestyksekästä 

uraansa. Zürichissä valmistui 

mm. yksi hänen tärkeimmistään teoreettisista 

kirjoituksista, Das Kunstwerk der Zukunft 

(suom. Tulevaisuuden taideteos). 

Saatuaan tiedon armahduksestaan 

Wagner palasi Saksiin. Vaisun alun jälkeen 

Wagnerin oopperoiden kultakausi alkoi 

vuonna 1870, kun Leipzigin kaupunginteatterin 

uudeksi johtajaksi nimettiin Angelo 

Neumann. 

Baijerin kuningas Ludwig II kutsui 

Wagnerin Müncheniin vuonna 1864. 

Nuoren kuninkaan hoidettua Wagnerin 

velat säveltäjä saattoi keskittyä uraansa 

ilman rahahuolia. Wagner avioitui toisen 

kerran vuonna 1870 itseään 24 vuotta 

nuoremman Cosima von Bülowin kanssa 

ja muutti Bayreuthiin. Pariskunnan kolme 

yhteistä lasta varttui Wagnerin vuonna 

1874 rakennuttamassa kartanossa, Villa 

Wahnfriedissa. 

Wagnerin suunnittelemalle ja Ludwig 

II:n rahoittamalle Juhlanäyttämötalolle, 

Bayreuther Festspielhausille luotiin 

perustukset vuonna 1872 ja sen avajaisia 

vietettiin vuonna 1876 Nibelungin sormuksen 

kantaesityksellä. Richard Wagner 

kuoli Venetsiassa 13. helmikuuta 1883. n 

Lisätietoja: www.germany.travel/wagner 

1 2013 

Matkailu 

Reise

40 

Berliini 

Messut 

Berliinin Grüne Woche 

-messuilla yli 400 000 kävijää 

Perinteikkääseen Grüne Woche – 

messutapahtumaan osallistui tänä 

vuonna ennätysmäärä näytteilleasettajia. 

Tuotteita esitteli 1630 näytteilleasettajaa 

67 eri maasta. Tapahtuman 

kansainvälisyys kasvoi entisestään kahdeksalla 

maapaviljongilla sekä kansainvälisten 

ammattilaisvieraiden osalta. 

Kuluttajavieraiden lisäksi messujen 

noin 100 000 ammattilaiskävijää koostuivat 

elintarviketeollisuuden, kaupan ja 

horeca-puolen edustajista. Tapahtumaan 

tutustui lisäksi lähes 5000 median edustajaa. 

Samanaikaisesti messukeskuksessa 

järjestettiin maatalousministerien kokous, 

johon osallistui 80 maatalousministeriä 

ympäri maailman. Messut avasi 

liittokansleri Angela Merkel. Messujen 

huomionarvoiseksi osastoksi nousi kumppanimaa 

Hollanti. Suomesta tapahtumassa 

näytteilleasettajana olivat Bonne Juomat 

Oy, Shaman Spirits Oy, Wästikivi Oy, 

Finnspring Oy ja Neste Oil Oyj sekä saksalaisista 

HaTro Handels GmbH Scandmarkt, 

B + S Finnland Sauna GmbH sekä 

Team Blue GmbH. 

Berliinistä käsin suomalaisilla tuotteilla 

maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan 

Teambluen toimitusjohtaja Sabine 

Krieger totesi: ”Grüne Woche on hieno 

mahdollisuus tuoda suomalaisia elintarvikkeita 

kriittisen saksalaisen asiakaskunnan 

tietoisuuteen. Samalla messut tarjoavat 

oivan mahdollisuuden testata suomalaisten 

tuotteiden sopivuutta täkäläiseen makuun. 

Jo tämän ensimmäisen osallistumisemme 

perusteella teimme lujan päätöksen olla 

myös jatkossa mukana.” 

Messujen näytteilleasettajista lähes 

90 prosenttia osallistunee tapahtumaan 

myös seuraavana vuonna. Seuraavat Grüne 

Woche -messut pidetään 88. kerran 17. – 

26.1.2014. Saksan Messut Oy koordinoi 

suomalaisten osallistumisen tapahtumaan. 

Ilmoittaudu tapahtumaan viimeistään kesäkuussa: 

mikko.nummi@dfhk.fi. 

www.gruenewoche.de 

Marja-Terttu Ruokamo ja Kristina Karlsson 

maistattamassa Bonne Juomien tuotteita. 

Berliinin messujen kansainvälisten asioiden johtaja Monika Bader, Suomen 

Berliinin-suurlähetystön Markus Heydemann, maa- ja metsätalousministeri 

Jari Koskinen sekä Minna Koskinen ja Kauppakamarin toimitusjohtaja 

Manfred Dransfeld Grüne Woche –messujen infotilaisuudessa Berliinissä. 

Lisätietoja Berliinissä järjestettävistä messuista: Mikko Nummi, puh. (09) 6122 1216, 050 357 0112, mikko.nummi@dfhk.fi. 

Messut 

Messen 

1 2013

Messut 

Stuttgart 

41 

AMB 2014 

Koneenrakennuksen kiehtova maailma 

16.–20.9.2014 Stuttgartissa 

Kahden vuoden välein järjestettävä AMBsuurtapahtuma 

keräsi vuonna 2012 yli 

1300 näytteilleasettajaa sekä noin 86 000 

ammattilaiskävijää yli 80 eri maasta. Parillisten 

vuosien ehdoton suurtapahtuma kokoaa 

koko alan monimuotoisuudessaan viideksi 

päiväksi Stuttgartiin. Tapahtumassa 

esitellään koneiden, laitteiden, työkalujen ja 

oheislaitteiden viimeisintä kehitystä. 

Kävijät edustavat mm. konetekniikan, 

metallintyöstön, jalostusteollisuuden sekä 

autoteollisuuden yrityksiä. Kolmasosa ilmoitti, 

ettei vieraile muilla alan messuilla. 

Baden-Württembergin osavaltio on 

tunnettu mm. vahvasta autoteollisuudestaan 

sekä siihen liittyvistä teollisuudenaloista. 

Tapahtumapaikkana toimiva 

Stuttgartin messukeskus sijaitsee noin 

viiden minuutin kävelymatkan päässä 

kansainvälisestä lentokentästä. Kaupungin 

keskustaan pääsee 30 minuutissa 

ilman vaihtoja lähijunalla, joka 

liikennöi noin 15 minuutin välein lentoaseman 

juna-asemalta aivan ydinkeskustaan. 

www.amb-messe.de 

Messuilla esillä muun muassa 

– metallintyöstö 

– työstökoneet, tarkkuustyökalut 

– sähkökemiallinen koneistus 

– mittausjärjestelmät, laadunvarmistus 

– ohjelmistot, CAX-järjestelmät 

– osat, komponentit ja tarvikkeet 

– turvallisuus ja ympäristötekniikka 

– voitelu ja jäähdytys 

– alan palvelut, järjestöt ja kustantamot 

Lisätietoja näistä sekä muista Stuttgartissa järjestettävistä messuista: Sonja Similä, puh. (09) 6122 1223, 050 387 9900, sonja.simila@dfhk.fi. 

Messut 

Karlsruhe 

NUFAM Karlsruhessa 26.–29.9.2013 

Hyötyajoneuvoja esittelevä NUFAMmessutapahtuma 

järjestetään Karlsruhessa 

26.–29.9.2013. Toimialan tapaamisessa 

esittelevät johtavat valmistajat, kauppiaat 

sekä palveluntarjoajat uutuuksiaan. 

Edelliskerralla, vuonna 2011 esitteli 

284 näytteilleasettajaa 11 eri maasta tuotteitaan 

hyötyajoneuvoista aina raskaisiin 

kuorma-autoihin. Vierailijoita tapahtumassa 

oli 16 300 ja vähintäänkin samaa määrää on 

odotettavissa vuonna 2013. 

Laaja oheisohjelma keskittyy messujen 

painopisteaiheisiin. Yhteistyössä alan liiton 

kanssa järjestetään kolmena ensimmäisenä 

messupäivänä ohjelmaa ja koulutusta ammattilaiskävijöille. 

www.nufam.de 

Messuilla kävijöinä ovat muun muassa 

– Kuljetus- ja logistiikka-alan toimijat 

– Rakennusteollisuuden päättäjät 

– Liikennöitsijät, kuljetusyritysten päättäjät 

– Autoteollisuuden ja julkisen sektorin toimijat 

Lisätietoa näistä sekä muista Karlsruhessa järjestettävistä messuista: Sonja Similä, puh. (09) 6122 1223, 050 387 9900, sonja.simila@dfhk.fi. 

1 2013 

Messut 

Messen

42 

Hannover 

Messut 

Teollisuuden suurmessut 

Hannover Messe 8.–12.4.2013 – kumppanimaana Venäjä 

Hannoverin perinteiset teollisuusmessut 

ovat säilyttäneet asemansa 

maailman johtavana teknologiatapahtumana. 

Tänä vuonna messut kokoavat 

samaan paikkaan 11 johtavat kansainväliset 

messut: 

Industrial Automation: teollisuusautomaatio, 

sis. Interkama, Factory Automation 

Motion, Drive & Automation: voimansiirto 

Energy 

Wind: tuulivoima 

MobiliTec: mm. hybriditeknologiaa 

Digital Factory: teollisuuden integroidut 

prosessit ja IT-ratkaisut 

ComVac: paineilma ja tyhjiötekniikka 

Industrial Supply (ent. Subcontracting): 

alihankinta ja sopimusvalmistus 

Surface Technology: pintakäsittely 

Industrial GreenTec: ympäristöteknologia 

Research & Technology: tutkimus ja 

tuotekehitys 

Messuille on tulossa parillisten vuosien 

tapaan viitisentuhatta näytteilleasettajaa, 

joukossa runsaasti myös suomalaisyrityksiä. 

Messujen keskeiseksi aiheeksi on tänä 

vuonna nostettu eri teollisuudenalojen yhä 

laajempi keskinäinen verkottuminen, ”Integrated 

industry”. 

Tämänkertainen messujen kumppanimaa 

on vahva talous- ja teollisuusmahti 

Venäjä, joka on merkittävä peluri Euroopan 

energiamarkkinoilla Euroopan suurimpana 

kaasuntoimittajana. Lisäksi maassa 

on käynnissä ja suunnitteilla lukuisia 

suuria valtiollisia maatalouden, asuntorakentamisen 

ja infrastruktuurin rakennushankkeita. 

Yksin valtion rautatiet suunnittelee 

noin 27 miljardin investointeja 

vuoteen 2014 mennessä. Valtion sijoittaa 

ensi vuoteen mennessä noin 24 miljardia 

euroa Aasian puoleisen Venäjän taloudelliseen 

kehittämiseen. Presidentti Vladimir 

Putin julisti äskettäin hankkeen 25 miljoonan 

työpaikan luomisesta. Nämä tarjoavat 

ulkomaisille, erikokoisille yrityksille uusia 

liiketoimintamahdollisuuksia. Venäjällä 

toimivien eurooppalaisyritysten rakenne 

muistuttaa länsieurooppalaista. Yli 90 

prosenttia on keskisuuria yrityksiä, jotka 

menestyvät pitkälle erikoistuneilla tuotteillaan. 

Yritykset odottavat myös suuria mahdollisuuksia 

Venäjän WTO-jäsenyydestä. 

Venäjän talous on vahvasti raaka-ainevetoista, 

mikä tarjoaa eurooppalaisille viejille 

erittäin hyviä toimintamahdollisuuksia. 

Ajoneuvot, koneet ja sähkötekniikka ovat 

Venäjällä kysyttyjä. Vähitellen lisääntyvä 

avoimuus WTO-jäsenyyden myötä helpottaa 

yritysten sijoittumista Venäjän markkinoille. 

Tullimaksuista tulee selkeämpiä ja 

kahdenkeskisestä kaupasta ennakoitavaa, 

kun äkilliset tullimaksukorotukset oman 

talouden suojelemiseksi eivät ole enää 

mahdollisia. Toisaalta koneiden ja laitteiden 

kysyntä Venäjällä on valtavaa, sillä maa 

rakentaa infrastruktuuriaan vuoden 2009 

”investointilaman” jälkeen voimakkaasti 

kaikilla aloilla. 

Venäjän presidentti Vladimir Putin 

osallistuu messujen avajaisiin yhdessä Saksan 

liittokansleri Angela Merkelin kanssa 

sunnuntaina 7.4.2013. 

www.hannovermesse.de 

Muista myös muut alan 

messut maailmalla 

– Industrial Trade Fair 

Moskovassa 24.-27.9.2013 

– CeMAT Asia ja PTC Asia 

Shanghaissa 28.-31.10.2013 

– CeMAT, MDA, Surface ja Laser India 

Delhissä 17.-20.12.2013 

Messut 

Messen 

1 2013

Messut 

Hannover 

43 

Ligna Hannover 6.–10.5.2013 

Making more out of wood 

Ligna Hannover ovat alansa tärkein messutapahtuma 

ja se esittelee puun matkaa metsästä 

valmiiksi tuotteiksi. Messutarjonta on jaettu halleittain 

eri aihealueisiin: 

– huonekaluteollisuus 

– pintakäsittely ja viimeistely 

– sahateknologia 

– puun käsittely 

– puuraaka-aineet ja viilut 

– metsätalous ja -teknologia 

– puutuoteteollisuus 

Erityisen vahvasti ovat esillä puun asema energianlähteenä, 

puurakentaminen ja -rakenteet 

sekä pinnoitetekniikka. 

Puun merkitys maailmanlaajuisena materiaalina 

ja kauppatavarana kasvaa vauhdilla, 

mitä todistavat näiden messujen näytteilleasettaja- 

ja kävijämäärät. Näytteilleasettajia Ligna 

Hannoveriin on tulossa edellisvuosien tapaan 

noin 1700, joista suomalaisyrityksiä parisenkymmentä. 

Kävijöitä messuille odotetaan lähes 

100 000. Messuilla järjestetään runsaasti eri 

lajien taitokilpailuja ja työnäytöksiä. 

Lignan lisäksi samalla matkalla kannattaa 

tutustua myös Kölnin interzum-messuihin 13.– 

16.5.2013. Molempiin messuihin voi tutustua samalla 

lipulla. 

www.ligna.de 

Lisätietoja näistä ja muistakin Hannoverissa järjestettävistä messuista: Riitta Ahlqvist, puh. (09) 649 054, 040 545 3788, riitta.ahlqvist@dfhk.fi 

Avaintekijät 

Ihr Schlüssel zum Markt 

BJL 

BERGMANN 

R e c h t s a n w ä lte 

Ihre Experten für internationale Transaktionen 

Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne 

www.bjl-legal.com 

BJL Bergmann Attorneys at Law 

Eteläranta 4 B 9 

00130 Helsinki 

Tel. +358 9 696207 0 

Ilmoitukset – lisätietoja: 

Elina Annala 


Puh. (09) 6122 1233 

elina.annala@dfhk.fi 

1 2013

Magazin der deutsch-Finnischen handelskaMMer saksalais ...

Erfolgreiche ePaper selbst erstellen

Template löschen?

Als Template speichern?