tupilakosaurus - Print matters!
tupilakosaurus - Print matters!
tupilakosaurus - Print matters!
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
allaaseraa kalaallit meeqqat 100 sinnerlugit<br />
ukiut marlussuit ingerlanerini Danmark-imut<br />
meerarsianngortinneqarsimaneri. Kiisalu<br />
ataatami nuliai pingasut pillugit arnatullu<br />
inuunerinik oqaluttuat allaaserai – angunni<br />
peqatigalugu.<br />
ERiK gANT 1960-imi Ittoqqortoormiini<br />
inunngorpoq. Københavnip Universitetiani<br />
Filminik ilisimatusarfimmit Cand.philiuvoq<br />
aammalu Aarhusip Universitetiani<br />
Æstetiske Fag’imit Ph.D.-eriulluni soraarummeerutigalugu<br />
Eskimotid, eskimuut filmitigut<br />
saqqummiunneqartarnerannut tunngasoq.<br />
Namminersorluni sulinini aqqutigalugu<br />
atuartitsillunilu kulturimut tunngasunik<br />
paasissutissiisarpoq, pingaarnertut Kalaallit<br />
Nunaannut tunngasunik, arlaleriarlunilu<br />
Pia Arke saqqummersitsinerni suleqatigisarsimavaa.<br />
Gant matuma allannerani Issittumi<br />
Siunnersuisoqatigiit Nunap inoqqaavi<br />
pillugit allattoqarfianni (Arctic Council<br />
Indigenous Peoples’ Secretariat) Københavnimiittumi<br />
pisortaavoq.<br />
SØREN JØNSSON gRANAT Danmarkimi<br />
Cubamilu kunstakademini (1988-92)<br />
ilinniarsimavoq, kiisalu eqqumiitsuliornerup<br />
oqaluttuarisaaneranik ilinniarsimalluni,<br />
annerusumillu ukunani suliarisimallugit<br />
takussutissanik siaruarterisarneq; Aarhus<br />
Kunstmuseum (1996-98) aamma Statens<br />
Museum for Kunst (SMK) (1998-2004).<br />
SMK-p Børnenes Kunstmuseum-imi<br />
saqqummersitsinerit arlallit aaqqissorsimavai,<br />
katersugaasivimmilu immikkut<br />
annertuunik saqqummersitsinernik<br />
nittarsaasarsimalluni allanullu atatillugu<br />
oqalugiartarsimalluni. 2006-miilli Granat<br />
Sjællandimi sanaartornernik suliffeqarfinni<br />
pequsiortutut sulisimalluni. Maanna Københavnip<br />
eqqaani Søborgimi najugaqarpoq.<br />
Tusagassiortoq soraarneq STEPHEN<br />
HEiLMANN, Nuummi inunngorpoq 1941.<br />
Tusagassiornermik ukiut 40-t sinnerlugit<br />
sammisaqarpoq, kalaallisut tusagassiineq<br />
pingaarnerutillugu. Taamaattorli aamma<br />
Kalaallit Nunaata Radioani, KNR-imi,<br />
kulturimut tunngasunik amerlaqisunik<br />
qallunaatut aallakaatitassiortarluni.<br />
KNR-imissaaq oqaatsinut siunnersortaavoq.<br />
Heilmann nunatsinni Oqaasiliortut<br />
siulittaasuata tulleraa, Nunallu Aqqinik<br />
Aalajangiisartunut ilaasortaalluni.<br />
Soraarninngoreernermini qalunaatuumiit<br />
kalaallisuumut illuanullu toqqaannartumik<br />
nutserineq aallutilerpaa, taamattaarlu<br />
Namminersorlutik Oqartussat nutserissuttarlugit.<br />
ANNE-BiRTHE HOVE 1951-mi Aasiaanni<br />
inunngorpoq, Kalaallit Nunnaannilu<br />
eqqumiitsuliortut nuimanersaannut<br />
ataqqineqarnerpannullu ilaalluni. Det Kgl.<br />
Danske Kunstakademi-mi ilinniarsimasuuvoq,<br />
Nuummilu najugaqarlunilu sulivoq.<br />
Hovep eqqumiitsuliortutut suliai frimærkinut<br />
ilusilersuinermiit naqitanut assilissianut,<br />
atuakkanullu assiliartalersuinernut<br />
kiisalu sanaartukkanut kusassaasarnerit<br />
84<br />
ilagaat, soorluttaaq nuna tamakkerlugu<br />
kiisalu nunani allani saaqummersitsisarsimalluni.<br />
Naqitani nutaajuneerusuni<br />
kalaallit sammisaannut tunngassuteqartut<br />
nutaajusumik misileraasumillu suleriaaseqarluni<br />
ullumikkut nunatsinni pinngortitap<br />
inuiaqatigiillu akornanni pisunik oqaluttuartunik,<br />
ineriartupiloornerup pilersitai<br />
saqqummersittarlugit.<br />
MARiANNE PiNg HuANg Københavnip<br />
Universitetiani Eqqumiitsuliornermut<br />
Kulturimullu Ilisimatusarfimmi pisortaavoq.<br />
Ilisimatusarnermini 2001-imiilli samminerusimavai<br />
nutaaliortut, eqqornerusumik<br />
oqaatigalugu kusanartulerinermi<br />
periaaseq, avammut saqqummiusseriaatsit<br />
kiisalu nutaaliortut ullumikkut eqqumiitsuliornermi<br />
kulturimilu saqqummeqqinnerat.<br />
Ataqatigiissaarisuuvoq The Danish<br />
Research Network of Avant-Garde Studiesip<br />
aamma The Nordic Research Network of<br />
Avant-Garde Studies-ip akornanni, tamatumalu<br />
saniatigut pilersitseqataaffigalugu<br />
The European Network of Avant-Garde and<br />
Modernism Studies.<br />
MARYAM JAFRi (Pakistanimi Karachi’mi<br />
inuusoq) eqqumiitsuliortuuvoq video, assit<br />
collagellu atorlugit sulisartoq. Tunulequtassaminik<br />
paasiniaanini atorlugu eqqumiitsuliortarpoq<br />
oqaatsit atorlugit takutitsinertalinnik,<br />
filmiliat isiginnaartitsinerullu<br />
akornanniittutut pissusilinnik. Suliai allaaserisanit,<br />
uppernarsaatinit, immikkuualuttunit<br />
ataatsimoortunillu paarlakaajaattumik<br />
akuugaasarput. Rhode Islandimi Brown<br />
University-mit BA-juvoq, New Yorkimilu<br />
The Whitney Museum Independent Study<br />
Program-imit kandidatiulluni.<br />
MiRJAM JOENSEN (in. 1979) Århus<br />
Universitetiani Kunsthistorie ilisimatusarfigaa<br />
saniatigooralugulu Savalimmiormiut<br />
oqaasii Atuakkiortaasiallu Savalimmiuni<br />
Universitetimi soraarummeerutigisimallugit.<br />
Savalimmiuni inunngorpoq peroriartorlunilu,<br />
ullumikkulli Århusimi najugaqarluni,<br />
ilaatigut Nunani Avannarlerni tamani<br />
2006-imi saqqummersitsineq Rethinking<br />
Nordic Colonialism: A Postcolonial Exhibition<br />
Project in Five Acts soraarummeerutissamisut<br />
allaaseralugu.<br />
STEFAN JONSSON atuakkanik allaaserinnittartuuvoq<br />
Stockholmimi aviisimi<br />
Dagens Nyheter aammalu Södertörns<br />
Högskola-mi Æstetikimi lektoriulluni. 1998-<br />
2000 Los Angeles-imi Getty Research Institute<br />
Fellow-iuffigisimavaa. Atuakkiamini<br />
arlalinni nunasiaasimasunut isumaliutersuutit<br />
nunani avannarlerni atuartartunut<br />
nerliutigisarsimavai sulianilu arlalinni Pia<br />
Arke suleqatigisarsimallugu, pingaartumik<br />
Scoresbysundhistorier [Ittoqqortoormiinit<br />
oqaluttuat] pillugit. Atuakkiai kingulliit tassaapput:<br />
A Brief History of the Masses: Three<br />
Revolutions, 1789, 1889, 1989 (Columbia<br />
University Press, 2008) aamma Rapport från<br />
Sopornas Planet: Kritiska essäer (Norstedts,<br />
2010).<br />
CARSTEN JuHL oqaluttuarisaanermik<br />
Italiamiutoornermillu Københavnip<br />
Universitetianiit Cand.mag.-iuvoq<br />
Eqqumiitsuliornermullu Ilisimatusarfimmi<br />
Københavnimiittumi (Det Kgl. Danske<br />
Kunstakademi) Paasinnittaatsimik Ingerlatitseqqiivimmilu<br />
Københavnimiittumi<br />
Immikkoortortami 1996-iminngaanniit pisortaasimalluni.<br />
Juhl atuakkiaqarpoq ilaatigut<br />
makkununnga tunngasunik Italia, politikkikkut<br />
aningaasaqarneq, eqqumiitsuliornermik<br />
paasinninneq aamma kusanartulerineq,<br />
taakkulu saniatigut qallunaatuunngortillugit<br />
nutsigai ilaatigut Agamben, Baudrillard,<br />
Kant, Lyotard, Perniola kiisalu Serres.<br />
Atuakkiaa kingulleq tassaavoq Globalæstetik.<br />
Verdensfølelsen og det kosmopolitiske perspektiv<br />
(Billedkunstskolernes Forlag, 2007).<br />
ANDERS JØRgENSEN maannakkut Danmarkimi<br />
Filmiliortarfimmi tusagassiisartutut<br />
pisortaavoq. Københavnimi Filmiliornermut<br />
Tusagassiornermullu Ilisimatusarfimmi<br />
ilinniarsimasuulluni aammalu Department of<br />
Visual Arts-imi, UCSD, San Diego-miittumi.<br />
1997-imiilli Pia Arke suleqatigisimavaa.<br />
Suliaasa ilagaat: Det primitive moderne<br />
(danskit ilisimasassarsiortarnerinik filmiliat<br />
allaatiginerat), Expedition Sirius 2000 (TVkkujt<br />
pisimasulersaarut, TV2-mi), Tupilakosaurus<br />
(ikkussuineq), Scoresbysundhistorier<br />
(pisimasulersaarut), aamma Countryside<br />
(ikkussuineq). Aammattaaq tunngavileeqataavoq<br />
peqatiiffimmik Selskabet for<br />
Dårlig Etnografisk Film.<br />
METTE JØRgENSEN atuartitsisarpoq<br />
allaatiginnittartuullunilu, 1963-imi<br />
Århusimi inuusoq. Tuluit atuakkiortaasiat<br />
ilinniagaqarfigivaa Aarhusillu Universitetiani<br />
Litteraturhistorie ilisimatusarfigisimallugu,<br />
Ph.D-nngorniutitut allaaserisimallugu<br />
nunasiaasimasuni atuakkiat. Københavnimi<br />
najugaqarpoq sulillunilu.<br />
JOHN KENDAL inunngorpoq 1938 Londonimi.<br />
Tuluit oqaasiinik ilinniagartuujuvoq<br />
(Cambridge) taamatullu Russitut (København).<br />
Danmarkimut 1965-imi nuuppoq,<br />
ilinniartitsisarneq nutserisarnerlu suliarisarpai.<br />
Nutsigaanut kingullernut ilaapput;<br />
atuakkat Københavnimi Operahuset<br />
pillugu, Louisiana Museum aamma Chagall<br />
(saqqummersinneqalersoq).<br />
JEuNO JE KiM videoliornermik,<br />
performance’imik, nipinik titartaanernillu<br />
suliaqartarpoq. Korea Kujallermi inunngorpoq<br />
aammalu Tuluit Nunaanni, Frankrigimi<br />
USA-milu ilinniarsimavoq, ilinniartitsilluni<br />
saqqummersitsisimallunilu. Chigacomi<br />
University of Illinois’imit MFA-juvoq (2003)<br />
aammalu Masters in Theology Harvard<br />
University’imiit (2001). Kim ullumikkut i<br />
Malmö – Seoul najugaqarlunilu sulivoq.<br />
Takutitsisartoq, taalliortoq, assiliartalersuisartoq<br />
nutserisorlu JESSiE KLEEMANN<br />
Upernavimmi 1959-imi inunngorpoq, maannalu<br />
Københavnimi najugaqarlunilu sulilluni.<br />
Kleemann inuiaqatigiinni kulturimilu
Change language